Rebelasion 18: I Dañkulu na Inagang – 2018-2030
“Esta måtto i dangkolo na Babilonia, esta måtto !”
“Fanmatto giya guiya, taotao-hu…”
Si Samuel ha prisenta
Esplåra si Daniel yan i Apocalipsis para guåhu
Prufeta na Prufeta na Gaige si Yu'os
I Uttimo na Ribilasion-ña para i Manma'ayek-ña
Gi este na cho'cho': I Prohekto-ña - I Husgamento-ña
Version : 01-12-2024�
(70 - Otoño-5995 )
" Ya jujungog y inagang un taotao gui entalo Ulaí ;
umagang ya ilek-ña, Gabriel, esplåra para guiya i visiun-ña ." Daniel 8:16.
Nota esplikasion gi i kubre
Ginen i sanhilo' asta i sanhilo': Mensåhi siha ginen i tres na anghet gi Apocalipsis 14.
Este siha i tres na minagahet ginen i lepblo-ña si Daniel ni' ma na'tungo ' i mansåntes despues di i triåtmen gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan despues di i triåtmen gi i diha 22 gi Oktubre , 1844. Yanggen ma na'suha i rol i Sabbath, i manmofo'na na Adventist ti siña ma komprende i minagahet na siniente-ña este na mensåhi siha. I Manadbentista ni' manma'espipiha i finatto-ña si Kristo ma li'e' i eksperensian-ñiha gi i " midnight cry " pat " middle of the night " ni' ma sangan gi i parabola put i " dies na birhen " gi Mateo 25:1-13, anai ma mensiona i anunsion put i " finatto i Nobio ".
- I tema put i husgamento ha tutuhon gi Dan.8:13-14 yan i asunton i mensåhi i fine'nana na anghet gi Rev.14:7: " Fanma'å'ñao as Yu'os ya un na'i gui' gloria, sa' esta måtto i ora i husgamento-ña , ya adora gui' ni' fuma'tinas i tano', i langet, yan i fuetsan i hanom ! " : i finatto-ña gi Sabalu , i mina'sais na ha'åni, i dibin na ha'åni . I Sabalu para i ManHudihos yan i ha'anen deskansu kada simana , ma nisisita as Yu'os gi i mina'kuåtro gi i dies na tinago'-ña .
- I denunsian i papa Roma , i " dikike' na kåtbon " yan " diferente na rai " gi Daniel 7:8-24 yan 8:10-23-25 , ni' ha risibi i na'an " Babylon the Great " gi i mensåhi i mina'dos na anghet gi Rev. 14:8: " Måtto, måtai i Dångkolo na Babilonia!" » : sa' put i Damenggo, ni' ma'a'agang "ha'åni i atdao," ni' ma'eråda ginen as Emperadot Constantine I , ni' ha estapblesa gi i diha 7 gi i mes Marso, 321. Lao este na sinangan " ha matai " ma'aprueba ni' i ma'a'atan i malångu na naturåt-ña as Yu'os, sa' ha na'tungo' i manma'gås-ña ni' Adventist despues di 1834, gi 1844, ni' ha na'fanhuyong i praktis ni' ma'abandona Sábado. “ Ha matai gui' ” kumeke'ilekña: “ma konne' gui' ya ma dibidi gui'.” I Yu'os i minagahet ha anunsia i mina'lak-ña kontra i kampun i manma'å'ñao na rilihón.
- I tema gi i uttimo na sentensia anai " i guafi i mina'dos na finatai " ha laknos i manrebelde na kristianu siha. Este i imahen ni' mapresenta gi Dan. 7:9-10 , i tema ma desarolla gi Rev. 20:10-15, ya este i asunto gi i mensåhi i mina'tres na anghet gi Rev. 14: 9-10 : " Ya otro, i mina'tres na anghet, ha laknos siha, ya ilek-ña gi i dangkolo na bos , Yanggen guaha umadodora i gå'ga' yan i imahen-ña, ya ha risibi i marka gi i kannai-ña, para u gimen put i binu i binibu-ña si Yu'os, ni' ma'u'usa sin håfa ma'gåsi gi i kopan i binibu-ña, ya u ma'a'atan ni' guafi yan asufre gi me'nan i santos na anghet siha yan gi me'nan i Lahi-ña " : Guini, i Damenggo ma identifika yan i " marka i gå'ga' ."
Atan i parehu na inafekta gi i numeron i manma'ayek na bersikulo siha gi Daniel 7: 9-10 yan Revelation 14: 9-10 .
I mina'kuåtro na anghet : ha a'atan ha' gi Rev. 18 anai ha dibuhu i uttimo na pruklamasion put i tres na mensåhi Adventist ni' manmabendisi ginen todu i dibin na lina'la' ni' ha na'fanli'e' siha desde 1994 asta i uttemo na tiempo, este, asta i tiempon åpaka' gi 2030. Este i rol ni' debi di u cho'gue este na cho'cho'. I lina'la' ni' ha na'fanli'e' hit ha na'fanli'e' hit i susedente na isao: i rilihón Katoliku, desde 538; gi i rilihón Protestante, desde 1843; yan i ofisiåt na inestudia put i Adventist, desde 1994. Todu este na linao espiritu'åt ma na'fanhuyong, gi tiempo-ña: i rinikohin i lina'la' ni' maproponi ni' i Espiritu Såntu as Yu'os gi as Jesukristo. " Gi i tiempon i uttemo " ma mensiona gi Dan. 11:40, i Gima'Yu'os Katoliku ha na'daña' gi i maldision-ña, todu i gurupon rilihoso, kristianu pat ti kristianu, ni' ma rekoknisa i ministro-ña yan i otdinariu-ña; este gi papa' i ma'a'agang "ecumenical" na inetnon-ña ni', despues di i Protestantism, i ofisiåt na Adventism ha ayek gi 1995.
2 Corinto 4: 3-4
" ... Yanggen ma'a'atan i ebanghelio-ta, ma'a'atan para ayu siha i manmalingu, ni' i yu'os este na tiempo ha na'fanbachet i hinasson ayu siha i ti manmanhongge, kosa ki i kandet i ebanghelion i mina'lak i Kristo, ni' i imahen Yu'os, u fanma'a'ñao siha . "
"Ya yanggen ti ma komprende i fino' prufeta, siempre taiguini ha' para ayu siha i debi di u fanmalingu."
kontodu , gi i sumångan i manma'a'atan gi este na dukumento, tungo' na , para u " hustisia i santos ",
desdeki i tiempon åpaka' gi 1843 ni' ma estapblesa gi i tinago' i Yu'os ni' ha na'huyong yan ha na'huyong i lehislatura gi as Daniel 8:14, sigun ginen i “ Eternal Gospel ”-ña,
gi todu i tano', kada lalåhi yan kada palao'an ,
debi di u fanma'å'ñao gi na'an Jesukristo ni' todu i lina'la'-ñiha para u fanma'å'ñao gi i grasian Yu'os ,
debi di u ma'o'osge i Sabalu , i mina'sais na diha gi i Sabalu , ni ' ma'a'agang as Yu'os gi Genesis 2 , yan i mina'kuåtro gi i dies na tinago'- ña ni ' ma'a'agang gi Exodus 20 ; este, para u ma'gåsi i grasia-ña ,
debi di u ma'onra i lai morat yan i lai put i nengkanno' ni ' ma'ayek gi i Sagradu na Biblia , gi Genesis 1:29 yan Leviticus 11 , (santos i tataotao)
ya ti debi di ta “ despresia i fino'-ña ni' prufeta , ” para ti ta “ na'fanlamen i Espiritun Yu'os ” (1 Thes.5:20) .
Maseha hayi na taotao ni' ti ha na'setbe este na kriteria, ha kondena si Yu'os para u sodda' i " mina'dos na finatai " ni' ma deskånsa gi Apocalipsis 20 .
Si Samuel
ESPLIKA – GUÅHU, SI DANIEL, YAN I APOCALIPSE
I tinige' put i asunto siha ni' ma diskuti
Unu na Påtte: Nota siha put i Priparasion
U'usa i automatiku na inaligao numeron pahina gi i softwer ni' ma'usa
Pahina ni' titulo
07 Presentasion�
1 2 Si Yuus yan y finatinasna sija
13 I Basen i Minagahet gi i Biblia
1 6 Keynote : Marso 7, 321, i matditu na ha'åni i isao
26 Y testimonion Yuus ni manmanae gui tano
2 8 Nota : Cha'mu ma'a'ñao i martiriu yan i kastigu
29 Genesis: Un Vital Profetic Digest
30 I hinengge yan i ti hinengge
33 Nengkanno' para i Maolek na Tiempo
37 I Ma'a'atan na Estoria put i Magahet na Hinengge
39 Nota siha put i Lepblon Daniel
4 1 Todu ha tutuhon gi as Daniel – I lepblo-ña si Daniel
42 Daniel 1 - I finatto-ña si Daniel giya Babilonia
45 Daniel 2 - I estao i visiun Ray Nabucodonosor
56 Daniel 3 - I tres na mangga'chong gi i kånnai
62 Daniel 4 - i rai ha na'fanmamahlao yan ha na'fanmanå'i gui'
69 Daniel 5 - I sentensian Ray Belsasar
74 Daniel 6 - Daniel gi i Sagan i Leon
79 Daniel 7 - I kuatro na gå'ga' yan i dikike' na kanton papa'
90 Daniel 8 - Ma konfitma i idåt i Papa – i tinago' Dan.8:14.
103 Daniel 9 - I anunsio pot i tiempon i ministro-ña si Jesukristo guini gi tano'.
1 21 Daniel 10 - Anunsion put i dangkolo na chinatsaga - I bidan i chinatsaga
127 Daniel 11 - I Siete na Geran Syria.
146 Daniel 12 - I mision i Adventist ma'ilustra yan ma'fecha.
155 Introduksion gi i Simbolon Profeta
158 Adventism
163 I Fine'nina na Inatan gi i Apocalipsis
167 I Simbolon Roma gi i Prufesia
173 Candet gui Sabado na jaane
176 I tinago' Yu'os gi as Daniel 8:14
179 Priparasion para i Apocalipsis
1 83 I Apocalipsis gi i finakpo'
1 8 8 Segundo na påtte: i detalye na tinige' put i Apocalipsis
188 Revelation 1 : Prologue-I Finatton Kristo-I Tema Adventista
199 Revelation 2 : I Asamblean Kristo desde i tutuhon-ña asta 1843
199 1 na tiempo : Efeso - 2 na tiempo : Esmirna - 3 na tiempo : Pergamo -�
mina'kuåtro na tiempo : Tiatira
21 6 Apocalipsis 3 : I Inagang i Kristo desde 1843 - i hinengge-ña i kristianu ni' ma'a'atan ta'lo
21 6 5th period : Sardis - 6th period : Philadelphia -�
223 I Destinon i Adventism ni' Ma'a'atan gi i Fine'nina na Lini'e'-ña si Ellen G. White
2 25 7th epoch : Laodicea�
22 9 Apocalipsis 4 : Y Juisio gui langet
232 Nota : I Dibinu na Lai ha prufetisa
23 9 Apocalipsis 5 : Y Lajin taotao
244 Revelation 6 : Attores, Dibinu na Kastigu yan Señat siha gi i Tiempon i Mankristianu - I Fine'nina na 6 na Seyu
251 Revelation 7 : Adventism gi i mina'sais na diha ma'a'atan ni ' i " seyu as Yu'os " : i Sabalu yan i sikretu " i siete na seyu ."
25 9 Apocalipsis 8 : Y finenana na cuatro na " trompeta "
26 8 Apocalipsis 9 : I mina'singko yan mina'sais na “ trompeta siha ”
26 8 i mina' singko na " trompeta "
27 6 i mina'sais na " trompeta "
28 6 Apocalipsis 10 : i " dikike' na lepblo "
2 91 Uttimon y finenana na patte gui Apocalipsis .
Dos na Påtte : I Tema siha ni' Mafa'tinas
292 Revelation 11 : I Rainon i Papa - Nasionåt na Ateismo - I mina'siette na " Trompeta "
305 Rebelasion 12 : i dangkolo na planu
313 Apocalipsis 13 : I Manma'å'ñao na Mañe'lu gi i Rilihion Kristi'ånu
322 Apocalipsis 14 : I Tiempon Adbentismu gi i Siette na Ha'åni
3 3 3 Apocalipsis 15 : Y Uttimon y Tiempon Probesion
33 6 Apocalipsis 16 : Y Siete Uttimo na Peste gui Binibo Yuus
34 5 Revelation 17 : I puta ma na'huyong i mask-ña ya ma tungo'
35 6 Apocalipsis 18 : y prostituta jaresibe y castigona
3 6 8 Apocalipsis 19 : Y Geran Armagedon Jesucristo
37 5 Apocalipsis 20 : Y Mi Años gui Mi-7 Milenio yan y Uttimo na Huisio
3 8 1 Revelation 21 : y malag na Nuebo Jerusalem simbolisija
39 2 Apocalipsis 22 : Y Tai Uttipo na Haanen Taejinecog
40 5 Y letra pumuno, lao y Espiritu mannanae linala
40 8 Y tiempon Jesucristo gui tano
4 10 Sinantos yan Sinantos
42 4 I Separasion siha gi i Genesis – ginen i Genesis 1 asta 22 –
52 5 Y macumplen y promesa sija ni y mafatinas as Abraham : Genesis 23 asta …
52 8 I Exodus yan i Fiet na Moises – Ginen i Biblia gi todu – I Ora gi i Uttimo na Inayek – Adventismo gi i Siette na Ha'åni: Un Separasion, un Na'an, un Historia – I Prinsipåt na Huisio Yu'os – Dibinu ginen A asta Z – Distorsion i Teston Biblia – I Espiritu Ha Na'lå'la' ta'lo i Minagahet.
5 4 7 I uttimo na dedikasion
5 4 8 I Uttimo na Inagang
Atan: Sa' i tinige' siha gi i fino' CHamoru ma fa'tinas gi i makinan tinige', i tinige' ha' na'i responsipåblidåt put i tinige' siha gi fino' CHamoru, i fino' i fine'nina na tinige'.
Esplåra si Daniel yan i Apocalipsis para guåhu
Prisentasion
Mafañågu yu ' yan sumåsaga yu' gi este na tano' ni' gof chathinasso , sa' si Yu'os ha na'annok i kapitåt-ña " Sodom yan Ehipto " gi Rev. 11:8. I mudelu-ña put sosiåt, republican, ma'envidia, ma'imita, ma'a'atan yan ma'adopta ni ' meggai na taotao gi todu i tano' ; este na nasion i Fransia , un nasion ni' manma'gas yan manma'gås-ñiha , ni' manma'eksperimenta gi sinko na Ripåpblika ni ' manmakondena as Yu'os . Manmagof, ha pruklåma yan ha dispåtta i lamasa-ña put direchon taotao, ya ti parehu yan i lamasa put i che'cho' taotao ni' ma tuge' gi i "dies na tinago'" ni' i mismo Yu'os ni' ha na'huyong. Desde i tutuhon-ña yan i fine'nina na rai-ña , ha difende i enimigu-ña, i rilihón Katoliku, ni' i fina'nå'guen-ña ti ha na'suha i ma'å'agang "mala" ayu i ha a'agang si Yu'os "maolek" yan para u ma'a'agang "maolek" ayu i ha a'agang "mala." Sige ha' i lina'la'-ña ni' ti siña ma'apasi, i Ribolusåsion-ña ha na'fanhuyong ateismu. Pues, taiguihi un gå'ga', un kåntan tåno', ha cho'gue si Fransia un gera put i nina'siña-ña ni' ha na'fanla'la' i Yu'os ni' todu-poderoso, i autentiko na kåntan åcho'; i finakpo' siña ma predikta yan ma prufetisa gui'; para u sufre i lina'la' " Sodom ," ni' guiya i isao siha antes di guiya . I historian i tano' gi i ma'pos na 17,000 åños, ma fa'tinas put i taibali na influensian-ña, espesiåtmente i inayuda-ña para i otdinariu na gubetnamento Katoliku , desdeki i fine'nana na rai-ña , si Clovis I , i fine'nana na rai i Franks. Ma'å'agang gui' gi iya Reims, gi diha 25 gi i mes Disembre gi i sakkan 498. Este na fecha ha na'i i siniseden i selebrasion Navidad ni' ha na'daña' i Roma, ti husto yan ti maolek, gi un ti magahet na fechan mafañågu-ña si Jesukristo, i Yu'os ni' ha na'lå'la' i tano', i chumo'gue i tano' yan todu i låla'la', pat gaige ; ni' ha klåma i titulon " Yu'os i minagahet " sa' ha chathinasso " i dinagi ni' i tatan-ña i anite " , taimanu ha' ilek-ña si Jesukristo .
Malago' hao pruba na taya' papa' giya Roma siña ha alok na guiya i tentago' Jesukristo? Estague', presisu yan bibliku : Si Jesukristo ha sangan gi Matthew 23:9: " Ya cha'-miyu in agang tatan-miyu gi tano': sa' unu ha' Tatan-miyu, ni' gaige gi langet. "
Taimanu i na'ån-ña i Påpa gi i tano'? Todu siña ma li'e': " Tata Santo ," pat " Tata Santo . " I manma'gas Katoliku ma a'agang lokkue' siha " tata . " Este na attitud ni' rebelde ha na'fanmanhasso i manma'gas maisa siha komo supottasion indispensable na inetnon entre si Yu'os yan i isao, mientras i Biblia ha fa'nå'gue para guiya ni' libre na akseso as Yu'os as Yu'os as Kristo. Gi este na manera, i hinengge Katoliku ha na'fanhuyong i taotao siha para u fanma'a'ñao yan ti siña ma'ebita. Este na ti maolek na uson i direcho na inetnon Jesukristo para u ma'a'atan as Yu'os gi un prufesiha, gi Dan. 8:11-12. Kuestion-Ineppe : Hayi siña ha hongge na i takkilo' na Yu'os siña ha chule' komo tentago' i taotao ni' ti ma osge' gui' ni' taiguini na " arrogance " ni ' ma denunsia gi Dan. 7:8 yan 8:25 ? I ineppe gi i Biblia put este na infatilisasion i hinasson taotao gaige gi este na bersikulo ginen Jer. 17:5: " Taegüine ilegña si Jeova : Matdito y taotao ni jaangoco gui taotao , ni y janafanmetgot y tataotaoña , yan y corasonña sumuja gui as Jeova ! "
Sa' put i iya Fransia ni' ha na'fanhuyong i historian i rilihón gi i tiempon kristianu, ha na'i si Yu'os un taotao Franses i mision para u na'tungo' i malångu na rol-ña ; este, put i ma'a'atan i ma'a'atan na siniente put i prufeta siha ni' ma'enkripta gi un estriktu na lai bibliku.
Gi 1975, hu risibi i anunsion put i mision-hu ni' prufeta ginen un visiun ni' i minagahet na siniente- ña hu komprende ha' gi 1980, despues di i tinaitai-hu . Manma'å'ñao yu' gi i hinengge-ku gi i Seventh-day Adventist Christian, ya hu tungo' , desde 2018 , na ma po'lo yu' gi i ministro para i tiempon jubileo (7 biåhi 7 åños) ni' para u ma'pos gi i tiempon åpaka' gi 2030 gi i finatto-ña gi glorian i Saina as Yu'os , si Jesukristo.
Ti sufisiente i para ta risibi i satbasion taihinekkok yanggen ta agradesi i eksistensian Yu'os pat si Jesukristo .
Hu na'hasso hamyo guini na, antes di humånao para i langet, ha sangan si Jesukristo para i mandisipulu-ña ni' i fino'-ña gi este na bersikulo siha ginen Mat.28 :18 asta 20: " Si Jesus, annai måtto gi as Jesus, ha sangani siha taiguini : Todu i nina'siña ma nå'i yu' gi langet yan gi tano'. Pues fanhanao ya en fa'disipulu-hu gi todu i nasion siha , ya in fanma'å'ñao gi na'an i Tata yan i Lahi-ña yan i Espiritu Såntu , ya un fa'nå'gue siha para u ma'o'osge todu i hu na'i hamyo ni' tinago' . Ya atan , gaige yu' giya hamyo todu i tiempo, asta i uttemo na tiempo .
Pues, komprende este, i rilihón ni' ha na'daña' hit yan si Yu'os ti ma fa'tinas ginen i erensian rilihón put i kustumbren taotao. I hinengge gi i sakrifisiun-ña ni' ha ofresi si Yu'os , ginen i finatai-ña gi as Jesukristo , i uniku na manera para ta na'fandaña' yan i perfekto na hustisian i dibin na sinantos-ña. Kontodu, maseha hayi hao, maseha hafa i orihin-mu, i rilihón-mu ni' un erensia, i taotao-mu, i rasa-mu, i kulot-mu pat i fino'-mu , pat i estao-mu gi entalu' i taotao siha, i ina'ayuda- mu yan si Yu'os ginen as Jesukristo yan i inadahen i fina'nå'guen-ña ni' ha na'i i mandisipulu-ña asta i uttemo na tiempo; taimanu ha' este na dukumento ha testifikåyi .
I sinangan " Tata , Lahi yan Espiritu Såntu " ha na'annok tres na rol ni ' ha cho'gue i unu na Yu'os gi i planun satbasion-ña ni' ha ofresi para i taotao ni' gaiisao , ni' makondena para i " dos na finatai " . Este na "trinidad" ti un inetnon tres na Yu'os , taimanu ha' i hinengge-ña i ManMuslim , ya put este na rason na ma na'suha este na dogman kristianu yan i rilihón-ña . Gi " Tata " , si Yu'os para todu i chumo'gue-ta; gi " Lahi-ña " ha na'i gue' ni tataotao-ña para u na'fanhomlo' i isao i manma'ayek-ña gi lugat-ñiha; gi i " Espiritu Såntu " , si Yu'os , Espiritun i Kristo ni' manlå'la' ta'lo, måtto para u ayuda i manma'ayek-ña para u fanma'gåsi gi i konbetsasion-ñiha ni' para u ma risibi " i santos ni' taya' siña ha li'e' i Saina ", sigun ginen i fina'nå'guen i apostol Pablo gi Heb.12:14; " santifikasion " kumeke ilek-ña, ma na'setbe para yan as Yu'os. Ha konfitma i inayek-ña gi i ma'ayek yan ha a'atan gi i che'cho' i hinengge-ña , ayu i guinaiya-ña para si Yu'os yan i minagahet- ña ni ' ma'inspira yan ma'a'atan gi i Biblia .
I tinige' este na tinige' impottånte para un komprende i takhilo' na inadilånto ni' ha na'fanlamen i taotao siha gi i tano' , i inestudia -ñiha yan ayu siha gi i mundon kristianu gi sanlagu , put i orihinat na kristianu-ñiha ; sa' i chalan ni' ha laknos si Jesukristo ha konsiste i uniku yan eksklusiu na chalan satbasion gi planon Yu'os ; put este, i hinengge-ta i kristianu ha' i pribilehio na punta ni' i anite yan i dimoniu siha.
Gi i sanhilo'-ña, i planun satbasion ni' ha fa'tinas i Yu'os, sensimple yan låhi. Lao i rilihón ha na'guaha un komplikao na kinalamten sa' ayu i manma'estra ha' ma'a'atan ha' para u ma'hustisia i konsepsion-ñiha put rilihón ya , ma'usa i isao , ya meggai biåhi put i ti ma tungo' , este na konseptu ti ha konfotme i nisisidåt Yu'os. Put este, ha laknos siha ni' i piniti-ña, ni' ma interpreta para i minaolek-ñiha ya ti ma hungok i dibin na piniti.
Este na lepblo ti para u gana un premion litråtu; para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i che'cho' -ña ha' para u prubåba i manma'ayek-ña gi i hinengge ni' para u na'i siha i lina'la' taihinekkok ni' ha gana si Jesukristo. Un sodda' i ripitision siha gi este , lao este i estilo ni' ha usa si Yu'os, ha na'fanhuyong i mismo na fina'nå'guen ni' ha na'fanhuyong gi diferentes na imahen yan simbolo siha . Este na meggai na ripitision siha i mas maolek na prubasion put i minagahet-ñiha ya ma testifikåyi i importansia ni' ha na'i i manma'ilustra na minagahet siha . I fina'akomparasion ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo ha konfitma este na insisiste yan este na ripitision siha.
Gi este na lepblo, siña un sodda' i tiningo' ni' ha na'i hit i takkilo' na Yu'os ni' ha bisita hit gi papa' i na'an Jesus giya Nasaret, ni' måtto komu "ma'å'ñao" , pat "mesias", sigun ginen i fino' Hebreu "mashiah " ni' ma'usa gi Dan.9:25 , pat "kristo" , ginen i fino' Griegu "christos" gi i tinige' i nuebu na kontrata . Gi as Yu'os, måtto si Yu'os para u ofresi i lina'la-ña ni' perfekto yan tåddong gi sakrifisiu , para u na'siguru i sakrifisiun gå'ga ' ni' ha tutuhon desdeki i isao ni' ha cho'gue si Eva yan si Adan. I fino' " anointed " kumeke'ilekña i taotao ni' ha risibi i pineddong i Espiritu Såntu ni' ma'a'atan ni' i lañan i trongkon olibu. I prufeta na tiningo' ni' ha na'i si Yu'os gi na'an Jesukristo yan i che'cho'-ña ni' ha na'fanlibre i taotao-ña, para u guiya i manma'ayek-ña gi i chalan ni' para u fanhånao para i lina'la' taihinekkok. Sa' i satbasion ginen i grasia ha ' ti ha na'fanhuyong i manma'ayek para u fanma'ayek gi i linachi ni' ti ha tungo'. Pues, para u kumple i ofresimienton grasia-ña, gi na'an Jesukristo, si Yu'os ha na'tungo' hit put i lina'la' i prinsipåt na trampa siha ni' siña ha na'fanli'e' i uttimo na tentago'-ña gi i uttimo na tiempo para u ma'analisa, husga, yan ma komprende klaru i konfusion na sitbisiu gi i universal na rilihón kristianu ni' gaige gi este na uttimo na tiempon satbasion gi tano'.
Lao antes di u fanma'gåsi , debi di u fanma'gåsi; sa' i naturåt i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha, ma na'fanlamen ni' i fina'nå'guen i manmaolek na rilihón monoteista ni' manma'a'agang gi i tano'. Todu siha guaha parehu-ñiha put i ma'impotta i unu na Yu'os ni' fuetsa ya put este na rason na ma'a'atan i separasion-ñiha yan i relasion-ñiha yan guiya. I aparehu na libertad ni' ma'a'atan gi i hinengge-ta, put i lina'la på'go, lao yanggen ha na'i si Yu'os i dimoniu siha ni' libre , este na inafekta para ayu siha i ti ma'a'atan siha, u fanhuyong ta'lo. yanggen malago' si Yu'os para u cho'gue put i ma'a'agang, siña ha' ha na'fanli'e ' gui' gi i matan-ñiha , para u na'fanhuyong ginen i kriatura-ña siha na u ma'o'osge todu i minalago'-ña. Yanggen ti ha cho'gue este na manera , put i i inayek-ña put i manma'ayek gaige , solu , gi i libre na disision para u guaiya gui' pat para u na'suha gui' ; un libre na cho'cho ' ni' ha nå'i todu i nina'huyong-ña. Ya yanggen guaha difirensia, ayu ha' i kinalamten i manma'elekta ni' manma'a'agang yan manma'a'agang , ni' i naturåt- ñiha ni' libre , ni' i Yu'os i guinaiya. Ya este na na'an guinaiya ha na'magof gui' , sa' ha na'fanmagof, ni' ha ofresi i gå'ga'-ña siha un demonstrasion ni' ha na'fanmagof ; este put i ha ofresi i lina'la'-ña para u na'fanlibre, gi i taotao Jesukristo, i isao siha ni' ma'eråda yan ma'cho'gue ni' i manma'ayek-ña ha' gi tiempon i ti ma tungo' yan i difekto-ñiha . Atension! Gi tano', este na palabra guinaiya ha chule' ha' i fotman sinisedi yan i difekto-ña. I as Yu'os, fuetsao yan perfekto na husto; ni' ha na'fanla'la' todu sa' ha na'fanhuyong un prinsipåt anai i sinisedi esta ma'gåsgas. I magahet na rilihón ni' ha aprueba si Yu'os, pues, ma fa'tinas gi i libre na inadahen i taotao-ña, i hinasso-ña yan i prinsipåt-ña ni' ma fa'tinas gi i lai siha. Todu i lina'la gi tano' ma fa'tinas gi i lai-ña fisika , kimika, morat, hinasso yan espiritu'åt. Taimanu ha' na ti siña ha hasso i taotao para u fanlibre ginen i lai i grabidåt tåno' ya u na'fanlamen , i espiritu-ña siña ha' ha na'fanla'la' i respetu yan i inadahen-ña. para i lai yan i prinsipåt siha ni' ha estapblesa i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Ya este siha na sinangan i Apostol Pablo gi 1 Cor. 10:31 manma'a'ñao : " Yanggen en kanno' pat en gimen, pat hafa en cho'gue, cho'gue todu para i minaolek as Yu'os . " I aplikasion este na imbitasion ni' ti ma'apase , ma na'siña put i , gi i Biblia, yan gi guiya ha', si Yu'os ha na'i yan ha na'annok i dibin-ña. Ya impottånte na ta konsidera i hinasso-ña para ta na'funhayan i che'cho' " sanctification sin which ," sigun ginen Heb. 12:14, " taya' siña lumi'e' i Saina ." Guaha na biåhi na i hinasso-ña parehu yan i reseta, lao ti mas kuestionao ki ayu i ma nå'i ni' i mediku ni' espesiåtista ni' i taotao ha apunta para u osge', sa' ha sangan na ha cho'gue i mas maolek para i salåpe'-ña pat i hinasso-ña (achokka' ti maolek gui'). I Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao, guiya ha' i uniku yan magahet na mediku para i anti siha ni' ha tungo' gi i mas dikike' na detalye-ña. mas infotmasion. Ha na'ma'åse' gui' lao ha na'homlo' yanggen maolek i siñat . Lao gi i uttemo, para u na'fanlamen yan u na'fanlamen todu i lina'la' gi langet yan tano' ni' ti siña ma guaiya gui' ya put este, ma osge' gui'.
I inafekta nu i rilihón, pues, i frutan i ti magahet na rilihón ni' monoteista. Un seriosu na isao yan isao sa' ha na'fanlamen i kinalamten Yu'os, ya yanggen un atåka gui', taya' risgu para un risibi i bendision-ña, i grasia-ña, yan i satbasion-ña. Lao, ha usa si Yu'os este taiguihi i piniti para u na'kastigo yan u na'fanlamen i taotao ni' ti manmanhongge yan ti manmanhongge. Hu dipende guini gi testimonion biblia yan historia. Hunggan, i tinige' gi i antigu na kontrata ha fa'nå'gue hit na para u na'kastigo i taotao-ña, i nasion ni' ma'a'agang Israel, ha usa si Yu'os i taotao " Philistine " , i mas åpmam na bisinu-ña. Gi tiempo-ta este na taotao ha kontinua este na aksion gi papa' i na'an " Palestinian " . Despues, annai malago' gui' ha na'tungo' i husgamento-ña yan i kondenasion-ña put este na Israel ni' gaige gi tano', ha agang i rai Chaldean as Nebuchadnezzar ; este gi tres na okasion. Gi i mina'tres, gi 586, ma destrosa i nasion ya i manlå'la' na taotao manma deporta para Babilonia para i "70 åños" ni' ma prufetisa gi Jer . 25:11 . Despues di este, put i ti malago' ha rikonosi si Jesukristo komu i mesias-ña, i nasion ma destrosa ta'lo ni' i tropan Roma ni' ginen as Titus, i erensian i emperadot Vespasian. Gi i tiempon kristianu, ni' ofisiåtmente ha bira gui' tatte gi isao gi 321, i hinengge kristianu ma entrega gi i intoleransian i papa siha desde 538. Ya este na hinengge Katoliku ni' ma'gås-ña ha na'fanla'la' i taotao Middle East ni' manma'gås - ñiha gi i mismo 6th century . I kristianu ni' ti manhongge ha sodda' un kontrariu ni' gof takhilo'. Sa' i oposision rilihoso gi entre i dos na kampu parehu yan i polo siha, todu i oppan asta i uttemo na tiempo . I ti manmanhongge manma'å'ñao lokkue' ya ma li'e' i minaolek i eksklusiu; ti ha risibi ginen as Yu'os, ha alok na guiya ha' ya ti ha aksepta. para u ma'kompetensia. Este na deskripsion put i indibiduåt ha na'fandaña' , lokkue' , i taotao siha ni' manma'a'agang gi diferentes na asemblea yan manma'a'agang gi diferentes na rilihón ni' ti magahet. I para ta kondena i intoleransia ti kumeke'ilekña na si Yu'os ha na'i hit toleransia. I intoleransia un kustumbren taotao ni' ma'inspira ginen i kampun anite.I palabra "tolerante" ha implika i hinasson intoleransia, ya i palabra i magahet na hinengge i approbation pat disapprobation sigun gi prinsipon biblia "yes or no." Para guiya, si Yu'os ha na'fanhuyong i tailayi sin u na'fanhuyong; ha tolera este para un tiempon libertad ni' ma na'i gi i planu-ña para u ayek i manma'ayek-ña. I fino' "tolerance" pues ha aplika ha' para i taotao, ya i fino'-ña ha tutuhon gi i Edict of Nantes as Henry IV gi diha 13 gi Abrit, 1598. Lao despues di i finakpo' i tiempon grasia, i tailayi yan ayu siha i chumo'gue este para u fanma destrosa. I inafekta ha na'suha i lina'la' ni' ha na'i i taotao si Yu'os desde i tutuhon.
I menus gi este na cho'cho' ma anunsia; i pruba siha para u mapresenta yan ma demonstra gi todu i pahina siha.
si Yuus yan y finatinasña sija
I fino' CHamoru ni' ma'usa ni' taotao gi iya Latin Europe ha espiha i mensåhi siha ni' ha na'i si Yu'os. Este i asunto , fine'nina , put i palabra Apocalypse ni' , gi este na aspetu , ha na'fanhuyong i dangkolo na chinatsaga ni' ma'a'ñao i taotao siha. Lao, gi i tatte este na na'ma'å'ñao na palabra , guaha i tinige' "Revelation" ni' ha na'tungo' i tentago'-ña gi as Kristo kosas siha ni' ti siña ma na'suha para i satbasion-ñiha. Sigun ginen i prinsipåt na i minagof i pumalu ha na'fanla'la' i pumalu , ayu siha i kontrariu, i mensåhi siha gi i absolut na opposite siha, manriku gi fina'nå'guen-ñiha ya ma suggesta gi i mas sagradu na "Revelation" ni' ma nå'i si apostle as Juan.
I otro na palabra, i palabra "anghet," ha na'fanmagof i leksion siha. Este na fino' CHamoru ginen i fino' Latin "angelus," ni' ginen i fino' Griegu "aggelos," kumeke'ilekña mensåhi. Este na tinige' ha na'tungo' hit put i balotu ni' ha na'i si Yu'os i fina'tinas-ña, i taotao-ña ni' ha na'fanlibre yan ti manma'a'ñao. Sa' i lina'la ginen as Yu'os, este na independensia ha gof adahi i restriksion-ña. Lao este na palabra " mensåhi " ha na'tungo' hit na si Yu'os ha li'e' i manlibre na taotao-ña siha komo manlå'la' na mensåhi siha. Pues, kada na gå'ga' ha represesenta un mensåhi ni' ma'usa gi i lina'la ni' ma'a'atan ni' i disision-ña yan i posision-ña ni' ma'a'agang gi i Biblia "un anti." Kada na gå'ga' diferentes komo un låla'la' na anti. Sa' i fine'nina na taotao gi langet ni' ha na'fanhuyong si Yu'os, ayu siha i ta a'agang "anghet siha," ti ma tungo' na i taotao ni' ha na'i siha lina'la' yan i direcho para u fanlå'la' siña ha chule' tatte siha. Ma fa'tinas para u fanlå'la' para todu i tiempo ya ti ma tungo' hafa i siniente-ña i fino' finatai. Para u ma na'tungo' siha hafa kumeke'ilekña i fino' finatai na ha na'fanhuyong si Yu'os i dimension-ta gi tano' anai i taotao , pat si Adan , para u cho'gue i rol-ña i taotao despues di i isao gi i Tåno' Eden. I mensåhi ni' ta represesenta ha na'magof si Yu'os yanggen ha konfotme i estao-ña put i maolek yan i maolek. Yanggen este na mensåhi ha na'setbe i estao-ña put i tailayi yan i tailayi, i taotao ni' ha chule' este i rebelde na klasen taotao ni' ha kondena para i finatai taihinekkok, kumeke ilek-ña, para i uttimo na destrosu yan anihilasion i enteru na anti-ña.
I Basen i Minagahet gi i Biblia
Si Yu'os ha li'e' na maolek yan husto para u na'tungo' si Moises put i tutuhon i sisteman-ta gi tano' , kosaki todu i taotao u ma tungo'. Ha sangan guini na un prioridat i fina'nå'guen espiritu'åt. Gi este na aksion, ha prisenta giya hita i fundasion i minagahet-ña, ni' ha tutuhon gi i ma'arekla i otden i tiempo. Sa' si Yu'os i Yu'os i otden yan i noble na inafekta. Ta diskubre, yanggen ta komparehi yan i kustumbre-ña, i ti maolek yan ti siña ma komprende na aspetu gi i otden-ta på'go ni' ha estapblesa i taotao ni' isao. Sa' put i i isao, yan i isao ni' esta gaige, ha na'fañågue todu.
Lao debi di ta komprende antes di todu , na i " tutuhon " ni' ha sangan si Yu'os gi i Biblia , yan i fine'nina na palabra gi i lepblo ni' ma'a'agang " Genesis " , "orihin", ti ha afekta i " tutuhon " lina'la', lao ha na'fandaña' ha' i fina'tinas-ña gi enteru i dimension-ta ni' ha na'halom i estreyas gi i langet ni' mafa'tinas gi i mina'kuåtro na diha despues di i tano'. Yanggen ta konsidera este na hinasso, siña ta komprende na este na sisteman tano' , anai i puengi yan i ha'åni siha u fanma'a'ñao, ma na'huyong para u fanma'a'ñao si Yu'os yan i manma'a'ñao-ña yan i enemigu na kampun i anite. Este na gera put i maolek kontra i tailayi i anite , i fine'nina na isao gi i historian lina'la' , i rason-ña yan i basen i enteru na ribilasion put i prohekton-ña ni' universåt yan multiversåt. Gi durånten este na cho'cho ' siempre un deskubre i siknifikasion-ña si Jesukristo na palabras enigmatik ni ha sangan gi duranten i ministro-ña guini gi tano ' . Pues un li'e' kuanto na siknifikasion-ñiha gi i dangkolo na prohekto ni' ha tutuhon i unu na Yu'os, i chumo'gue todu i klasin lina'la' yan kosas siha . Hu na'suha este na impottånte na parentesis ya hu bira yu' tatte gi i asunto put i otden tiempo ni' ha estapblesa este na supremo na Soberanu gi i lina'la'.
Antes di i isao, si Adan yan si Eba manlå'la' gi i lina'la'-ñiha ni' ma'a'atan gi i siete dihas na simana siha. Gi i mina'kuåtro na tinago' ( o Decalogue) ni' ha na'hasso hit , i mina'sais na diha un diha ni' ma'a'agang para i deskansu as Yu'os yan as taotao , ya yanggen ta tungo' på'go hafa i prufesiha este na aksion, siña ta komprende sa' hafa na si Yu'os ha insisti na u respeta este na kustumbre. Gi i planu-ña ni' ha esplåra i rason siha put este na espesiåt na fina'tinas tano', i simana , i maproponi na unit tiempo , ha prufetisa siete mit åños annai i magåhet na planu put i universal (yan multiversal) na demonstrasion put i guinaiya-ña yan i hustisia-ña para u ma kumple. Gi este na prugråma, parehu yan i fine'nina na sais dihas gi i simana, i fine'nina na sais mit años para u ma po'lo gi papa' i demonstrasion i guinaiya-ña yan i pinasensia-ña. Ya parehu yan i mina'siette na ha'åni, i mina'siette na milenio para u madedika para i inestablesen i perfekto na hustisia-ña. Siña hu sumångan este na prugråma taiguini: sais dihas (gi mit åños = sais mit åños) para ta fanlibre, yan i mina'sais (= mit años), para ta husga yan ta na'fanlamen i manma'gås-ta gi i tano' yan gi i langet. Este na prohekton satbasion para u ma'usa gi i sakrifisiun ekspiasion ni' ma'ayek ni' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong , gi papa' i dibin na aspeton tano' ni' ma'a'agang , gi i dibin minalago'-ña, si Jesukristo gi i fino' Griegu pat sigun gi fino' Hebreu, si Jesukristo i Mesias.
Antes di i isao, gi i fine'nina na perfekto na otden dibin , i enteru na ha'åni ma'usa dos na parehu na påtte; 12 ora gi puengi gi i atdao ma'pos gi 12 ora na atdao , ya i siklo ma ripiti todu i tiempo. Gi i kondision-ta på'go, este na siñat dos dihas ha' gi sakkan, gi i tiempon i tiempon åpaka' yan åpaka'. Sañgan na i tiempo siha på'go put i lina'la ' i tano', ya siña ta komprende na este na lina'la' ha tutuhon put i isao ni' ha cho'gue i fine'nina na dos, si Adan yan si Eva. Antes di i isao, sin este na inklinasion, i regularidåt i dibin na otden perfekto.
I kompletu na lina'la ' i tano' gi halom i atdao ha na'siguru i inetnon i sakkan. Gi i testimonio-ña , ha sangan si Moises i estoria put i Eksodus i ManHebreu ni' ma na'libre as Yu'os ginen i esklabu giya Ehipto. Ya gi mismo ha’anen este na hinanao, ilek-ña si Yu’os as Moises, gi Exo. 12 : 2: " Este na mes para hamyo i tutuhon i mes siha gi i sakkan; para hamyo i fine'nana na mes. " I insisiste ni' taiguini ha testifikåyi i importansian i asunto ni' ha na'i si Yu'os. I kalendarion i Hebreu ni' dose-mes na lunar, ha na'fanla'la' i taotao siha gi i tiempo , ya put i ti ma'usa i solar order, nisisåriu na u ma'addåhi un disi tres na mes para u ma'ayek ta'lo i konkordansia despues di meggai na sakkan na ma'a'a'ñao este na ditension. I ManHebreu manhånao ginen Ehipto " gi i mina'14 na diha gi i fine'nana na mes gi i sakkan, " ni' ha tutuhon gi i tiempon åpaka ' ; un na'an ni' kumeke'ilekña " fine'nina na biåhi . "
Este na tinago' ni ha nå'i si Yu'os , " este na mes para hamyo i fine'nana na mes gi sakkan , " ti insignifikante , sa' ma'a'agang para todu i taotao siha ni para u fanma'a'agang i satbasion-ña asta i uttimon i tano ' ; I Hebreu na Israel, i risibidot i dibin Rebelasion, guiya ha' i sanme'na gi i dangkolo na prohekton satbasion gi todu i tano' gi i dibin na prugråma-ña. I tiempon-ña gi i atdao para u ma'ayek ni' i tiempon Kristo gi i atdao, ni' i prohekton Yu'os ni' muna'fanlibre hit gi todu i lina'la'-ña.
I perfekto na inadelantan este siha na estao dibin ti siña ma cho'gue gi un tano' ni' manma'a'agang taotao ni' manma'a'agang yan manma'a'agang. Lao, siña ha', gi i relasion-ta yan si Yu'os , este na taibali na Espiritu ni' ha na'fanmetgot i guinaiya yan i hustisia . Ya maseha hafa na relasion yan guiya debi di u tutuhon gi este na inaligao para i balotu- ña siha yan fine'nina, ayu siha i balotu- ña . Este na cho'cho' hinengge, sensimple yan taya' meritu-ña; un minimum para ta ofresi gi i taotao-ta. Ya yanggen maolek i maneran-måmi para guiya, siña ha' i relasion guinaiya gi entre i gå'ga' yan i Guma'gåsi-ña. Ti ma gana i langet put i che'cho'-ñiha pat i milagru siha, lao put i siniseden i atension , ni' muna'annok i minagahet na guinaiya. Estague' kada unu giya hita siña ta deskubre gi che'cho' Jesukristo, ni ha na'enñaihon i lina'la'-ña, boluntariamente, komu señat apelasion, para u satba ha' i manma'a'a'ñao na manma'a'a'ñao.
Despues di este na admirable na litråtu put i dibin otden, maila' ya ta atan i miserable na aspetu gi i otden-ta taotao. Este na kumparasion mas nisisåriu sa' para u na'fanmanhasso hit put i ina'a'ñao siha ni' ha prufetisa si Yu'os ginen i profeta-ña as Daniel, ni' si Jesukristo gi i ora-ña ha na'siguru na taiguini. Gi entre este na ina'agang , ta taitai gi Dan. 7:25: " Ha disidi para u na'lå'la' i tiempo yan i lai siha ." Unu ha' na estao ha tungo' si Yu'os put este siha: ayu siha i ha estapblesa desdeki i fina'tinas i tano' ya ha na'tungo' as Moises . Hayi na taotao siña ha cho'gue este na chinatsaga? Un gobietnamento ni' ha a'agang " arrogance " yan " i minaolek i lina'la'-ña ." Ma deskribi lokkue' komo " diferentes na rai , " i sintet-ña este na kriteria siha ha suggesta na guaha fuetsan rilihoso. Kontodu, ma akusa na " ma'a'atan i mansåntes ," i posipble na inetnon siha ma'a'atan yan ma'a'atan i råhimen papa gi iya Roma ni' ma'establisa, ha' , desde 538 ni' un dekretu ni' ginen i Emperadot Justinian I. Lao i Rebelasion ni' ma'a'agang Apocalypse ha na'annok i minagahet na este na fecha 538 ha' i konsekuensian i "konsekuensian i tiempo yan i mala'et kontra i i lai dibin" ginen i diha 7 gi i mes Marso, 321 ni' i emperadot Romanu as Constantine I. I isao-ña para u ma'a'atan gi este na inestudia, sa' este na mala na fecha ha na'halom i piniti gi i puru yan perfekto na hinengge ni ' ma estapblesa gi tiempon i manapostoles siha . Este na inayek put i isao, gi i lina'la', gi entre i manpaganu na Roma yan i Roman Katoliku na papa, un prinsipåt na låhi para i prufeta na ribilasion ni' ma konstrui gi i testimonio siha ni' ha tuge' si Daniel . Sa' i emperadot paganu ha estapblesa i restu gi i fine'nana na ha'åni, lao i regåmon papa ni' kristianu ha impotta gi i " ma'apåsi " na forma-ña, partikular yan taotao, gi i dies na tinago' Yu'os.
Keynote: Marso 7, 321, i ma'å'ñao na ha'åni i isao
Ya ma'å'ñao, sa' gi i diha 7 gi i mes Marso, 321, i deskansu gi i mina'sais na diha gi i Sabalu, put i tinago' i dekreton i rai, ma na'suha gi i fine'nana na diha. Gi ayu na tiempo, este na fine'nana na ha'åni ma dedika ni' i manpaganu para i tinayuyot i Yu'os i Atdao, i SOL INVICTVS, pat i ti maolek na UNVAINTAINED SUN , ni' esta i obheto ni' ma adora ni' i taotao Ehipto gi i tiempon i Exodus i Hebreu siha, lao lokkue', gi iya America, ni' i Incas yan i Aztecs , yan asta på'go ni' i taotao Hapon (") . I anite siempre ha usa i parehu na riseta para u na'fanhalom i taotao siha gi i matai-ña yan i kondenasion-ña as Yu'os. Ha na'fanlamen i lina'la'-ñiha yan i espiritun-ñiha ni' muna'fanlamen i lina'la' espiritu'åt yan i leksion siha ginen i tiempon antigu. På'go , diha 8 gi i mes Marso , 2021, annai hu tuge' este na nota , i asunto siha på'go ma testifikåyi i importansian este na chinatsaga , un magahet na lese- majesty as Yu'os, yan ta'lo , i tiempon dibin ha na'i i enteru na siknifikasion-ña. Para si Yu'os, i tiempon i sakkan ha tutuhon gi i tiempon ini yan ha tutuhon gi i uttemo na tiempon iniñgo', este, gi i kalendarion-ta på'go na tiempo, ginen i diha 20 gi i mes Marso asta i sigiente diha 20 gi i mes Marso . Pues, parehu ha' na i diha 7 gi i mes Marso, 321, para si Yu'os i diha 7 gi i mes Marso, 320, kumeke ilek-ña, 13 dihas antes di i tiempon åpaka' gi 321. Pues, para si Yu'os, i sakkan 320 ni' ma'a'atan gi i uttemo-ña ni' i abominable na cho'cho' ni' ma cho'gue kontra i husto yan sagradu na lai-ña. Sigun ginen i tiempon Yu'os , i sakkan 2020 ha na'setbe i 17 na aniversariu ( 17: i numeron i husgamento) gi i numeron siglu siha desde i sakkan 320. Pues ti na'manman na desde i tutuhon 2020, i dibin na piniti ha hålom gi un agresibo na fase gi i maneran un båli ni' siña ha na'fanlamen i taotao siha gi i sanlagu, ni' manmanhongge gi i sosiedat ni' manmanhongge ya i hinengge ma po'lo enteru gi i siensia yan i inadelanta-ña. I mina'å'ñao i resulta put i ti siña ma na'huyong un maolek na chetnot pat båkina achokka' i manma'estron sientifiku manma'gås-ñiha . Gi i ma na'i este na 17 na siglu siha un balotu ni' prufeta, ti hu inventåyi ni' hafa, sa' para si Yu'os i numero siha guaha espirituåt na siniente-ña ni' ha na'fanhuyong yan ha usa gi i fina'tinas i prufesiha-ña siha, ya presisu gi i Apocalipsis , i kapitulu 17 ma dedika para i tema put i " husgamenton i prostituta ni ' gaige gi hilo' meggai na hånom ." " Babylon i dangkolo " i na'ån-ña, ya i " meggai na hånom " ni' ma'usa para u suggesta i " Sadog Euphrates " ni' ha puno' si Yu'os gi i " sais na trompeta " na mensahi gi Rev. 9:13 , un simbolon i para u fatto gi i mina'tres na Geran Mundo . Gi i tatte este na simbolo siha, i Katoliku na papa yan i ti manmanhongge na kristianu na Europa , i fuetsan yan i puntan i binibu-ña . I gera gi entre si Yu'os yan i taotao siha på'go ha tutuhon; i kåntan åmot kontra i kåntan tåno', siña ma predikta i finakpo' i gera; mås maolek, maprofetisa yan maprograma. Taimanu na para u ma'a'atan si Yu'os i 17 na sientos åños gi i diha 7 gi i mes Marso, 320 (320, para guiya yan i manma'å'agang-ña; 321 para i mundo ni' ti magahet pat ti magahet)? Meggai na tiempo hu ålok na para u ma'pos gi i geran mundiåt, lao un geran mundiåt ni' para u ma'pos gi i forma atomiku, sa' si Yu'os ha prufetisa este , tres biåhi , gi iya Dan. 11:40 asta 45, Ezekiel 38 yan 39, yan gi i uttemo, gi Rev. 9:13 asta 21. I gera ni' ha cho'gue si Yu'os kontra i taotao ni' manma'a'ñao desdeki i tiempon åpaka' gi 2020, parehu ha' yan i gera ni' ha cho'gue kontra i Faraon giya Ehipto gi tiempon Moises; ya i uttimo na risulta siempre parehu; i inimigon Yu'os u malingu i lina'la'-ña gi ayu na lugat, taiguihi as Faraon ni, gi tiempo-ña, ha li'e' i fine'nana na lahi-ña matai ya malingu i lahi-ña. Gi este na diha 8 gi i mes Marso, 2021, hu nota na ti ma kumple este na inetnon , lao esta hu pripara yu' para este gi maloffan un mes, sa' hu ripara ginen i inspirasion dibin na 321 320 para si Yu'os ya put este, ha planeha para u ma'åse', ti i un diha gi i diha 7 gi i mes Marso, 2020, lao i enteru na sakkan ni ' ma'apåsi gi este na ha'åni , pues ma'apåsi , para este na kastigu, i prinsipåt ni' ma'a'agang gi Num. 14:34: " Taimanu ha' un eksplåra i tano' gi kuarenta dihas, taiguini ha' un sodda' i isao-mu gi kuarenta åños, un såkkan para kada diha . "
Lao guaha un kosas para ta addåpta gi este na inatan. I kalendario-ta ti fatsu na ti ha tulaika ha' pot i tutuhon i sakkan, ha tulaika lokkue' i fechan mafañagon Jesukristo. Gi i mina'singko na siglu , i monghe as Dionysius the Small ha na'fanlamen i fechan i finatai i Rainon Herod, ni' gaige gi mina'kuåtro na kalendario-ña. Gi este na kuatro åños, debi di ta addåpta i " dos åños " ni' ha estima si Herodes komo i idåt i Mesias ni' malago'-ña para u punu' sigun ginen Mateo 2:16 : " Pues, si Herodes, annai ha li'e' na ma'a'a'ñao gui' ni' i manma'å'ñao, ya ha na'fanmatai todu i famagu'on ni' dos años pat papa' gi iya Bethlehem ya gi todu i tiempo ni' ha na'fanmanhasso ha faisen i manma'å'ñao na taotao siha ." Pues, yanggen ma kuenta i sakkan siha, ha addåpta si Yu'os 6 åños gi i kustumbren-ta ni' ti magahet yan ti maolek na fechan-ta ya i mafañågu-ña si Jesukristo ma kumple gi i tiempon inigong este na sakkan - 6. Put este, i sakkan 320 para guiya: 326 ya i 17 na aniversariu sekulat gi i sakkan-ta 2020 para guiya i sakkan 2026 desde i minagahet na mafañågu-ña si Jesukristo. Este na numero 26 i numeron i tetragrammaton "YHWH" , gi fino' Hebreu "Yod, He, Wav, He" , ni' ha na'i si Yu'os na'an-ña, sigun ginen i kuestion as Moises: " Håfa na'ån-mu? "; este , sigun gi Exodus 3:14. I dangkolo na Yu'os ni' ha na'huyong, guaha otro na rason-ña para u ma'a'atan ni' i seyu-ña ni' rai este na ha'åni ni' ma'a'atan ni' i todu-na'siña na dibin-ña; ya este asta i uttemon i tano’. I chetnot ni' siña ha na'fanlå'la' i taotao gi este na sakkan 2026 gi i tiempon dibin ha konfitma i sigiente na chinatsaga ni' para u ma'usa gi diferentes na manera gi i uttimo na såkkan siha gi i tano'. I mina'tres na geran nukleåt para u na'i i " finakpo ' " i " tiempon i ManGentiles " ni' ha anunsia si Jesukristo gi Matt. 24:14: " Este na maolek na notisian i rainon-ña para u mapredika gi todu i tano', para u ma'a'atan gi todu i nasion siha. Pues u fatto i uttemo ." Este na " finakpo ' "para u tutuhon gi i uttemo na tiempon prubåsion; i ofresimienton satbasion para u ma’pos. I prublema put i hinengge ni' ma'a'atan gi i sagradu na Sabalu, siempre ha na'fandaña' i " kinilu " yan i " chiba " gi Matt. 25:32-33: " U fanma'agang todu i nasion siha gi me'na-ña. Ha na'fandaña' siha, taimanu ha' i pastot ha na'fandaña' i kinilu siha ginen i chiba siha ; ya u na'fandaña' i kinilu siha gi agapa'-ña, ya i chiba siha gi akague-ña ." I tinago' i lai ni' muna'obligao i Damenggon Roma gi uttimo besis ha kondena i magahet na manma'ayek na santos Jesukristo para u fanma'atkila. Este na siñat para u kumple i fino' Dan. 12:7: " Ya hu hungok i taotao ni' ma'gasgas ni' magagu, ni' gaige gi hilo' i hanom i hånom , ha laknos i kannai-ña agapa' yan i kannai-ña asta i langet, ya ha ålok na para todu i tiempo, yan i tiempo, yan i mit na tiempo: ya todu este siha u ma'pos, yanggen i nina'siñan i santos na taotao u ma'utot ." Gi i punton i taotao, i lina'la'-ñiha ti u fanma'å'ñao yan i finatai-ñiha ti åpmam. Pues enao na este siha na fino' Jesukristo ma'usa gi Mat. 24:22 manma'a'ñao: " Yaguin ti manma'a'ñao ayo na ha'åni siha, taya' catne usatba : lao para i minaolek i manma'å'agang , ayo na ha'åni siha u fanma'a'ñao ." I sakkan 6000 para u ma'pos antes di i diha 3 gi Abrit, 2036 gi tiempon dibin, este i diha 3 gi Abrit, 2030 gi i kalendarion-ta ni' ti magahet ni' måtto 2000 åños despues di i ha'åni i finatai-ña si Jesukristo gi i mina'14 na diha despues di i tutuhon i tiempon åpaka' gi i sakkan 30. Ya debi di u ma'a'ñao este siha na " diha " ni ' esta ma'a'ñao . Este ha na'siguru na i fechan aplikasion i dekreton finatai para u ma'pos gi este na fecha . Sa' i emerensiha na siñat ha na'fanmanhasso si Kristo para u fanlibre i manma'ayek- ña . Pues debi di ta konsidera i prioridat Yu'os para u na'fanmagof i estao " tiempo " ni ha na'i i fina'tinas-ña gi tano'. Guiya i para u na'fanmanman i manma'gås-ta gi i uttimo na diha siha para u ma'ayek un fecha ni' para u ma'ayek unos kuantos dihas despues di i fine'nana na ha'åni gi i tiempon åpaka' 20 30 gi tatte-ña i 6000 åños na lina'la' i tano' . Dos na posipble na siña maayek: un fecha ni' ti ma tungo' asta i uttemo, pat Abrit 3, 2030 , ni' ha na'setbe i mas takhilo' na posipble yan espirituåt na lina'la'. Konsidera na achokka' gof impottånte , i mina'14 na diha gi i sakkan annai ma'atkila si Jesukristo gi kilu'os ti siña ha na'setbe i finakpo' i 6000 na såkkan gi i historian i tano' , yan ti siña ha' lokkue' i tutuhon i mina'siette na milenio . Put este na rason na hu pega i minalago'-hu yan i hinengge-ku gi i fechan primabera gi diha 21 gi i mes Marso , 2030 , i " ma'a'a'ñao " na tiempon prufeta gi diha tres gi i mes Abrit pat un diha gi i talo' . Ma'a'atan ni' i naturåt ni' ha na'huyong si Yu'os, i tiempon åpaka ' i mas impottånte yanggen malago' hit ta kuenta i 6,000 åños na lina'la' taotao ; ni' siña ha' ma cho'gue desdeki i tiempon isao si Adan yan si Eba. Gi i estoria gi i biblia put Genesis, i diha siha ni' antes di este na fine'nana na tiempon åpaka' , diha siha ni' taihinekkok. I tiempo ni' ha kuenta si Yu'os i tiempon isao, ya i 6,000 na såkkan ni' maproponi gi i simana ha tutuhon gi i tutuhon i fine'nana na tiempon åpaka' ya u ma'pos gi i uttemo na tiempon iniñgo' . Gi un tiempon åpaka ' na ha tutuhon i kuentos put i 6,000 na såkkan siha. Put i isao, i tano ' ha laknos i 23 ° 26′′ ya siña ha tutuhon i susesion i tiempo siha . Gi i gupot i ManHudihos gi i antigu na kontrata, guaha dos na gupot ni' ma'usa: i Sabalu kada simana yan i Pasgua. Este na dos na gupot ma po'lo gi papa' i simbolon i numeron " 7 , 14 yan 21 " gi i " 7th , 14th yan 21st " na diha siha ni' ma represesenta i tres na fase gi i planon i dibin satbasion: I tema gi i Sabalu kada simana gi Rev. 7 ni' ha prufetisa i premiu i manma'ayek na santos para i "" 7"; i che'cho' Jesukristo ni' ha na'fanlibre hit ginen este na premiu, para i "14". Na'tungo' na gi i gupot Pasgua ni ' 7 dihas, i mina'kinse yan i benti unu na diha dos na Sabalu ni' ti manma'a'ñao. Ya i tres na "7" pat " 21 " , ha na'siguru i finakpo' i fine'nina na 7000 na såkkan yan i inetnon gi i taihinekkok na fina'tinas i nuebu na fina'tinas gi i tano' ni' ma'a'a'ñao sigun ginen Apo.21 ; este na numero 21 ha simbolisa i perfekto (3) gi i lina'la' (7) ni' i minalago' Yu'os . Gi i Apocalipsis 3, i bersikulo 7 yan 14 ma na'i i tutuhon yan i uttemo i inestudia put i Adbentista gi i mina'siette na diha ; ta'lo i dos na fase gi i mismo na suhetto ni' ma'a'agang . Gi parehu na manera, i Rev. 7 ha diskuti i asunto put i ma'a'atan i manma'ayek na Adventist yan i Rev. 14 ha prisenta i mensåhi siha ginen i tres na anghet ni' sumångan i mision-ñiha gi todu i tano'. Pues, gi i sakkan 30, i finakpo' i 4000 na såkkan ma kumple gi i tiempon åpaka' , ya put rason siha , puru simboliku , ma kåtga si Jesukristo gi kilu'os 14 dihas despues di diha 21 gi i mes Marso gi este na tiempon åpaka' gi sakkan 30, este, 36 para si Yu'os. Gi este na ehemplo siha, ha konfitma si Yu'os, i "7" gi i Sabalu yan i " 14 " gi i rinikohin i isao i manma'ayek as Jesukristo ti siña ma separa . Pues, yanggen gi i uttemo, ma atåkka i "7" gi i Sabalu, i Kristo ni' muna'libre i "14" ha laknos gui' para u na'i gui' gloria, i 14 na " dihas " ni' para u na'daña' i dos na fecha para u " ma'a'ñao " este, ma na'suha para u ma na'libre i uttimo na fiet na manma'elekta na ofisiåt-ña siha .
Hu taitai ta'lo i tinige'-ña si Mateo 24, ya hu li'e' na i mensåhi-ña si Kristo ha sangan , espesiåtmente , para i mandisipulu-ña gi i uttemo na tiempo, este, para hita ni' manlå'la' gi i uttimo na såkkan siha. I versikulu 1 asta 14 ma kubri i tiempo asta i tiempon " i uttemo . " Si Jesukristo ha prufetisa i sigiente na gera siha, i finatto i manprofeta ni' ti magahet yan i uttimo na inatan espiritu'åt. Pues, i versikulu 15 asta 20 , gi dos na aplikasion, ma'a'atan i destrosion Jerusalem ni' ma cho'gue ni' i ManRomanu gi 70 yan i uttimo na agresion i nasion siha kontra i Judaism ni' manma'ayek ni' ma'o'osge i sagradu na Sabalu as Yu'os . Despues di este , i bersikulo 21 ha prufisiha i uttimo na " dañkulu na piniti " -ñiha : " Sa' ayu na tiempo u guaha dangkolo na piniti, ni' ti ma susedi desde i tutuhon i tano' asta på'go, ni' ti u ma susedi ." Na'tungo' na este na espesifikåsion " ya ti u ma'usa " ha na'fanhuyong i aplikasion gi i tiempon i manapostoles, sa' ti ma'a'atan ni' i fina'nå'guen Dan. 12:1. Este ha na'siguru na i dos na sinangan ma'a'atan i parehu na kumple gi i uttimo na prublema gi i tano'. Gi Dan.12:1 , i ekspresion parehu ha' : " Gi ayu na tiempo, si Miguel, i dangkolo na prinsipi ni' sumåsaga' para i famagu'on i taotao-mu; ya u guaha tiempon chinatsaga, ni' ti ma sodda' desdeki guaha nasion asta ayu na tiempo . Gi ayu na tiempo, i taotao-mu u fanma na'libre, kada unu ni' ma sodda' ma tuge' gi i lepblo . " I " difirensia " para u ma " ma'a'a'ñao " sigun gi verse 22 . I versikulu 23 ha na'annok i estao i minagahet na hinengge ni' ti ha hongge i finatto-ña si Kristo gi tano ': " Pues yanggen ilek-ñiha nu hamyo, 'Atan, gaige gui' gi i desierto,' cha'-mu huyong ; atan, gaige gui' gi i sagan-ñiha, cha'-mu fanhongge ." Gi i mismo na finakpo' na tiempo , i espiritismo para u na'fanla'la' i " na'manman "-ña yan i manma'å'ñao yan manma'å'ñao na fina'nu'i-ña ni' ti magahet Si Kristo, ni' para u na'fanla'la' i manma'å'ñao na taotao siha: " Sa' para u fanhuyong i ti magahet na Kristo yan i ti magahet na prufeta siha , ya u fanma fa'nu'i manmaolek na sinisedi yan manma'å'ñao, kosaki siña ma na'fanmanman , yanggen siña, i mismo manma'ayek "; ni' ma konfitma gi Rev. 13:14 : " Ya ha na'fanmanman ayu siha i mañasaga gi tano' ni' ayu na milagru siha ni' ma nå'i gui' para u cho'gue gi me'nan i gå'ga', ya ha sangani ayu siha i mañasaga gi tano' na para u ma fa'tinas un imahen i gå'ga' ni' ma laknos ni' espada ya låla'la' ." I bersikulo 27 ha na'fanhasso hit put i minetgot yan i mina'gåsen i Kristo, ya i bersikulo 28 ha prufetisa " i gupot " ni' ma ofresi para i paluma siha despues di i inetnon-ña. Sa' i manma'gås-ta ni' manlå'la' asta i finatto-ña, u fanma'utot ya u fanma'entrega komo nengkanno ' " para i paluma siha gi i aire ," taimanu ha' ha fa'nå'gue i Rev. 19:17-18 yan 21.
Hu sumångan guini este na nuebu na tiningo' put i fina'tinas i Yu'os. Gi i ma estapblesa i fine'nana na simåna , ha estapblesa si Yu'os i inetnon i ha'åni, ni' ha konsiste un puengi ni' linao yan un diha ni' lina'la'; i atdao ha na'fanli'e' ha' gui' desde i mina'kuåtro na diha . I puengi ha prufisiha i ma'establesen i isao gi tano' put i mamaila' na disobidiente as Eba yan Adan. Astaki este na cho'cho' isao, i fina'tinas i tano' guaha taihinekkok na kinalamten-ñiha . Annai ma cho'gue i isao, manmafa'na'an i kosas siha, ya siña ha tutuhon i kuentos gi 6,000 na såkkan, annai i tano' ha laknos gui' gi i aksis-ña ya i prinsipåt i tiempo siha ha tutuhon. I fina'tinas i tano', ni' ma'å'ñao as Yu'os, pues ha chule' i kinalamten-ña ni ' ta tungo'. I 6,000 na såkkan ni' ha tutuhon gi i fine'nana na tiempon åpaka' ni' ma'a'atan ni isao, u ma'pos gi i tiempon åpaka' gi 6001 annai i finatto-ña si Jesukristo gi i dibin gloria. I uttimo na finatto-ña para u ma'pos gi " i fine'nana na ha'åni gi i fine'nana na mes " gi i fine'nana na såkkan gi i mina'siette na mit años .
Lao, i diha 7 gi i mes Marso, 2021 , gi i kalendarion-ta ni' ti magahet , esta ha' ma'a'atan ni' i bisitan Påpa Francisco para i mankristianu gi sanhaya ni' manma'a'atan gi iya Iraq ni' i manMuslim na ekstremista siha. Gi este na miteng, ha na'hasso i ManMuslim na parehu ha' i Yu'os-ñiha, ayu i as Abraham, ya ha konsidera siha komu "mañe'lu-ña ." Este siha na palabras, ni muna'magof i ti manhongge gi sanlagu, ti menos para si Jesukristo ni ha na'i i lina'la'-ña komu sakrifisiu para i inasi'i i isao i manma'ayek-ña, un dangkolo na outrage. Ya este na inetnon gi i tåno'-ñiha ni' i lider i " ex-crusader " Katoliku " Christians " siña ha na'fanla'la' i binaba i Islamists. Este na aksion pas ni' ha cho'gue i Påpa para u na'i i dramatiku na konsekuensiha siha ni' maproponi gi as Dan. 11:40, i intension i "clash" i "rai gi sanlagu" ni' Muslim kontra i papal Italy yan i aliado-ña siha gi iya Europa. Ya gi este na punton lini'e', i linao i ekonomian Fransia yan todu i nasion siha gi sanlagu ni' ginen i hinengge-ta ni' i manma'gas-ñiha, put i Covid-19 na båli, para u na'fanma'å'ñao i taotao siha ya u na'fanhuyong i "Third World War" ni' ma'pospone gi i uttemo na 9 åños ni' gaige ha' gi me'na-ta. Gi i uttemo, ta hasso na put i ha na'fanhuyong i epidemia put i Covid-19 yan i evolusion-ña, ha na'fanhuyong si Yu'os i chalan para i piniti ni ' para u na'fanhuyong i uttimo na dies åños na lina'la' taotao gi tano'.
Lao , gi i diha 7 gi i mes Marso, 2021, ma na'setbe i båba na cho'cho' ni' i manhoben gi entre i dos na gang yan kontra i pulis gi meggai na siudåt giya Fransia . Este ha konfitma i inadelanta para un konfrontasion ni' ma'a'atan; i posision kada banda ti siña ma'arekla sa' ti siña ma'ayuda . Este i konsekuensian i ina'ayudan dos na kotturan ni' mankontra: i lina'la' gi i sanlagu kontra i sosiedat i manma'gas yan i manma'gas gi i sanhaya na nasion siha, kontodu i tradisionåt yan nasionåt na Muslim. Guaha trahedå-ña, taiguihi i Covid-19, ya taya' remedio-ña.
Para ta kumple i inatan i ti maolek na otden ni' ma'ayek ni' i taotao , debi di ta nota: i inadelanta gi i sakkan despues di i mina'12 na mes ni' ma'a'agang i mina'10 na mes (Disiembre), gi i tutuhon i tiempon iniñgo'; i tinilaika i ha'åni gi i talo'ani (tatte); solu i eksakto yan regular na kuentos gi i ora siha manma'a'ñao. Pues, i bunitu na otden dibin ha na'fanlamen sa' put i isao , ya ma na'suha ni' un otden isao ni' para u malingu lokkue' , yanggen i gloriosu na kriansa as Yu'os ha prisenta gui' mismo , para i setbision i kuentas , gi i uttemo i fine'nana na sais mit åños, gi i tiempon åpaka' gi 2030, put i manma'å'ñao na taotao siha, pat i mafañågu -ña i 2030 Señot yan Satbadot si Jesucristo, para y inayigiña.
I esta ma estapblesa yan ma li'e' na distrosu ha testifikåyi i dibin na chinatsaga ni' ha pega i taotao. Sa' desdeki i lina'la' i tano', i kinalkulan tiempo ha na'suha i estao-ña yan i regularidat-ña, i ora siha gi puengi yan ha'åni manma'a'ñao yan manma'a'ñao.
I otden ni' ha na'guaha i Saina ni' ha na'guaha i planun-ña para u na'libre hit, ha na'tungo' hit put i prioridat espiritu'åt ni' ha pruponi para i taotao. Ha disidi para u na'fanli'e' i taotao siha i guinaiyan-ña ni' ha na'i i lina'la'-ña komo satbasion gi as Jesukristo despues di 4,000 åños na eksperensian taotao gi tano' . Gi i finatinas-ña, ilek-ña si Yu'os giya hita: " Fine'nina, fa'nu'i yu' i inadahen-mu ya bai hu fa'nu'i hao i guinaiya-ku . "
Gi i tano', i taotao siha manma'ayek, ya manma'ayek i parehu na fruta siha, lao, i henerasion gi i uttimo na tiempo ni' in hålom gi 2020 ha prisenta un partikularidat: despues di 7.5 åños na pas gi iya Europa, yan un inkredible na nuebu na evolusion gi i siensian genetika, gof låhi, i taotao Europa yan i ramas-ñiha, ginen i USA, Australia yan Israel, ma sangan na siña ma responde todu i prublema siha put salut, yan mas sosiedat-ñiha ma'gasgas. Ti i ina'atan i båli ni' siña ha na'fanlå'la' i taotao i nuebu , lao i kinalamten i manma'gas gi i manma'gås-ta na sosiåt siha i nuebu. I rason put este na mina'å'ñao na kinalamten, i ma'ekspåkta siha gi i taotao siha gi i tano' ni' i ma'pos na media, yan gi entre este na media, i nuebu na media pat i sosiåt na råsa siha ni' manmafa'nu'i gi i spider web ni' ha konsiste i libre na kumunidåt gi i internet, ni' ta sodda' mas pat menos na manma'gås-ta. I taotao siha manma'a'atan ni' i lina'la' -ñiha ni' manma'a'atan gi i lina'la'-ñiha. Gi i Estådos Unidos yan Europa, i båba na cho'cho' ha na'fanla'la' i taotao siha gi entre siha; Guihi , i maldision i " Babel " na eksperensia ni' ma rinueba; otro na leksion ni' ti siña ma'abandona ni' ti ma tungo', sa' ginen un parehu ha' na taotao ni' manma'usa i mismo na lengguåhi , asta ki este na eksperensian isao , ta li'e ' ha ' på'go , i taotao manma dibidi ni' meggai na lengguåhi yan dialekto ni' ha na'huyong si Yu'os ya manma dibidi gi todu i tano'. Ya hunggan, si Yu’os ti pumara i fina’tinas-ña despues di i fine’nana na siete dihas na fina’tinas; Ha na'fanhuyong lokkue ' meggai para u fanma'å'ñao yan kulan para u bendisi i manma'ayek-ña, i mana ni' ma'ofresi gi i desierto para i famagu'on Israel un ehemplo.
Lao, i linala'la ' gi i sanhilo'-ña un na'magof na rigalu ginen i Yu'os-ta . Gi este na punto na gaige i libre na inadahin-ta para i lina'la'-ña. Ya guini , debi di ta admiti, este na kompletu na linala'la' ha implika i eksistensian i siñat sa' ti ha interbiyu si Yu'os gi ni' hafa na manera ; un palabra ni' meggai na manmanhongge ti manmanhongge. Ya ti maolek siha , sa' si Yu'os ha na'fanhuyong un dångkolon påtten i fina'tinas-ña para i siñat, yan fine'nina, i rol-ña para u na'fanmagof i manma'ayek , i apresiu put i ma'a'atan na kustumbren- ña gi langet . Despues di ha identifika i manma'ayek-ña , i Kåtma ha na'i siha ni' siñat para u li'e' siha yan u fa'nå'gue siha ni' minagahet-ña ni' ha pripara siha para i lina'la' gi langet taihinekkok. I linachi yan i linachi ni' ma li'e' gi i mafañagu i taotao siha pruba i aksion i suette ni' ha na'fanhuyong gi i prugråman rinikohin i gå'ga' siha ni' guaha mas pat menos na seriosu na konsekuensiha siha. I lina'la' i gå'ga' siha ma'a'atan gi i ma'a'atan i lina'la' i gå'ga' siha ni' manma'a'atan gi i tiempon-ñiha; Este ha na'halom i prinsipåt i erensia pat independentemente put i siñat lina'la'. Gi i finakpo', yanggen hu debi i hinengge-ku put i siñat lina'la' ni' libre , hu debi gi i kontrariu, i premiu yan i nutrision este na hinengge, put i guinaiyan Yu'os yan put i inetnon siha ni' esta ma cho'gue yan ni' sigi ha' ha cho'gue para u na'libre yu'.
Gi i estoria put i fina'tinas-ña gi tano' , i ha'åni ni' para u ma'a'atan as Yu'os, fine'nina gi i simana; ma tuge' i finakpo'-ña: i intension-ña para u " na'suha i lina'la' ginen i lina'la' ." Ma ayek ni' i manå'paka' na kristianu siha para u ma kontra i disision Yu'os para u ma na'sagradu i mina'siette na diha, este na fine'nana na diha para u kumple i rol-ña komo " marka " gi i kampun rebelde ni' ti manma'å'ñao gi Rev. 13:15. Taimanu ha' i Damenggo gi i fine'nana na ha'åni ma'a'atan as Yu'os, taiguini ha' lokkue' i Sabalu gi i mina'siette na ha'åni ma'a'atan yan ma'a'atan as Yu'os. Ya para ta komprende este na oppan, debi di ta a'agang i hinasso-ña si Yu'os , ni' un señat na ma'a'ñao hit put Guiya yan para Guiya. I Sabalu put i mina'siette na diha ya este na numero siete , "7" , simbolon i lina'la'. Gi papa' este na terminon lina'la', ha po'lo si Yu'os i hinasso put i rason na ha na'fanhuyong i dimension-ta gi tano', ni' para u na'fanhuyong i isao, i kondenasion-ña, i finatai-ña yan i malingu-ña. Ya gi este na prohekto, este siha na cho'cho' para u ma kumple gi duranten i mina'siette na mit años ni' i Sabalu kada simana ha prufisiha. Put este na rason na este na intension mas impottånte para si Yu'os ki i maneran satbasion ni' para u na'fanlibre i lina'la' i manma'ayek gi tano' yan ni' para u na'funhayan gi fi'on-ña, gi as Jesukristo, gi i piniti ni' gof åpmam .
Estague' otro na rason sa' hafa na ilek-ña si Yu'os gi Ecc. 7:8 : " I finakpo' i kosas mas maolek ki i tutuhon-ña . " Gi Genesis, i lina'la' gi i otden "puengi-ha'åni" pat " puengi-pupuengi " ha konfitma este na hinasso. Gi Isa. 14:12, gi papa' i lina'la' i rai giya Babilonia , ilek-ña si Yu'os gi i anite : " Taimanu na un fañotsot ginen i langet, O estreyas gi pupuengi , hagu i lahi-ña i pupuengi! Un ma'utot gi tano', hao ni' ha konkista i nasion siha !" » I sinangan ni' ha na'annok si Yu'os gui' , " estreyas gi pupuengi " ha suggesta na ha komparehi gui' yan i " atdao " gi i sisteman-ta gi tano'. Guiya i fine'nina na fina'tinas- ña ya gaige gi papa' i rai giya Tyre, si Ezek. 28:12 ha sangan i fine'nina na gloria-ña: " Lahen taotao, chule ' un lamentasion put i rai giya Tiro! Un sangani gui' : Taiguini ilek-ña i Saina as YaHWH : Un sedi i perfekto, bula hao ni' tiningo', perfekto gi bunitu-mu . » Este na perfekto para u malingu , ya u ma'apåsi ni' i rebelde na kinalamten ni' ha na'fanhuyong i enimigu, i enemigu, si Satanas yan i enemigu ma kondena as Yu'os sa' i bersikulo 15 ha sangan: " Manmaolek hao gi i chalan-mu desdeki i ha'åni na ma fa'tinas hao astaki ma sodda' i isao giya hagu ." " Pues, ayu i ma konsidera " i estreyas gi pupuengi " ha na'fanmanhongge i taotao ni' ti manmanhongge para u ma onra i " estreyas gi pupuengi " gi i dibin na fina'tinas: i " Unconquered Sun " ni' ma dibidi ni' i kulton Romanu ni ' kasi todu i kristianu gi sanlagu ma na'i gui' un kulton paganu. Si Yu'os ha tungo', antes di i fina'tinas-ña, na este na fine'nina na anghet para u rebelde kontra guiya ya ha na'fanhuyong gui' lokkue'. put i finatai-ña , ha anunsia si Jesukristo na unu gi i 12 na manapostoles para u traiduti gui', ya ilek-ña lokkue' as Judas : " Håfa para un cho'gue, cho'gue ensegidas !" ". Este na siñat ha na'fanmanhasso hit na si Yu'os ti ha na'fanhuyong i taotao-ña siha para u ma na'huyong i disision-ñiha , achokka' kontra i disision-ña. Si Jesukristo ha invite lokkue' i manapostoles-ña para u fanhånao ginen guiya yanggen malago'-ñiha. Put i ha na'i i taotao-ña siha todu i lina'la' para u ma na'fanhuyong i hinasso-ñiha yan u ma na'fanhuyong i naturåt-ñiha, siña ha na'fanhuyong i manma'ayek-ña para i fiet-ñiha yan gi uttimo-ña ha na'fanli'e' i lina'la'-ña gi langet yan i enemigu siha gi tano', ayu siha i manma'å'agang ti digno yan i ti manma'å'ñao.
I fine'nina na isao
I fine'nana na ha'åni gi i deskansu, gof impottånte gi i tiempon-ta ni' mankristianu sa' ha konsiste i " isao " ni ' ma estapblesa ta'lo desde di diha 7 gi i mes Marso, 321, ya ha na'fanhuyong i marka i kampu ni' ha hålom gi i rebellion kontra i kampun Yu'os ni' ha na'fansanto. Lao este na " isao " ti debi di u na'fanmaleffa hit ni fine'nina na " isao " ni ha kondena i taotao para i finatai ginen i irensia desde as Adan yan Eba. Gi i lina'la'-hu ni' i Espiritu, este na asunto ha na'fanhuyong yu' para bai hu diskubre leksion siha ni' manma'a'atan gi i lepblo-ña si Genesis. Gi i inatan, i lepblo ha na'tungo' hit put i tutuhon i fina'tinas gi i kapitulu 1, 2, 3. I siniente-ña este na numero siha, esta ha' ma hustisia: 1 = unidåt; 2 = ti perfekto; 3 = perfekto. Debi di u ma esplåra este. I Gen.1 ha sangan put i fina'tinas i fine'nina na 6 dihas. I diniskuti-ñiha " pupuengi gi pupuengi " siempre ha na'i siknifikasion despues di i isao yan i pineddong i tano' ni' para u ma'ayek ni' i anite , ni' para u ma'usa gi Gen.3 sin ayu i ekspresion "pupuengi gi pupuengi " taya' siknifikasion-ña gi i tano' . Gi i ma na'i i esplikasion, i kapitulu 3 ha po'lo i seyu ni' perfekto gi este na dibin ribilasion. På'go, gi Gen. 2, i tema put i Sabalu gi i mina'siette na diha pat , mas eksakto , put i deskansu as Yu'os yan i taotao gi i mina'siette na diha , ha na'i ha' i siknifikasion-ña despues di i orihinat na " isao " ni' ha cho'gue si Eva yan si Adan gi Gen. 3, ni' ha na'i i rason-ña. Pues, paradokso, sin i hustisia ni' ma nå'i gi Gen. 3, i Sabalu ni' ma na'såfu ha nisisita i simbolon "2" ni' ti perfekto. Ginen todu este klaru na i tano’ ha fa’tinas si Yu’os para u ofresi i anite yan i anite-ña siha kosa ki i tailayi na frutan i anten-ñiha u fanmamaterialisa ya u fanmafa’nu’i gi me’nan todu, si Yu’os, i anghet yan i taotao siha, ya i anghet siha yan i taotao siha siña ma ayek i bandan-ñiha.
Este na inanalisa ha na'fanhuyong yu' para bai hu apunta na i establisimenton i mina'sais na diha ni' ma'a'agang deskanso ha prufetisa i pineddong i " isao " gi tano ' ni' ma estapblesa gi Gen. 3 , sa' i tano' mismo ma maldision as Yu'os, ya put este na rason na ginen i tiempo annai i finatai yan i prusesu-ña ha laknos gui' na i tiempon-ña gi sais mit años yan i mit años gi i siete mit años ha chule' un esplikasion, hustisia. Debi di ta tungo' este: antes di i fina'tinas i tano', gi i langet, i gera ha oppe i kampun i anite kontra i kampun Yu'os lao i finatai Jesukristo ha' para u na'siguru i disision kada unu; ni’ para u ma na’annok gi i ma na’fanhuyong ginen i langet i rebelde siha ni’ manma kondena desde ayu na tiempo para u fanmatai gi tano’. På'go, gi i langet, ti ha na'guaha si Yu'os i lina'la' i anghet siha gi i " pupuengi gi pupuengi " , sa' i langet ha represesenta i taihinekkok na kustumbre-ña ; ayu i para u gana yan u sigi ha’ para i manma’ayek-ña para todu i tiempo. Gi i hinasso-ku put este na datos : taimanu i tano' antes di i isao? fuera di i ma'a'agang " evening morning " , i kustumbre-ña lokkue' i langet, kumeke'ilekña, gi i fina'nu'i i lina'la gi un kustumbre ni' taihinekkok; i gå'ga' siha ni' ti manma'gåsgas, i taotao ni' ti manma'gåsgas yan yanggen taya' finatai ni' para u fanma'apasi i isao, i diha siha sigi ha' i diha siha ya siña ha' u lå'la' para todu i tiempo.
Lao gi Gen. 2, ha na'tungo' hit si Yu'os put i otden-ña gi i simana, ni' ma'pos gi i mina'siette na diha yan un deskansu para si Yu'os yan para i taotao. Este na palabra deskanso ginen i verbu "to cease" ya ha aplika este gi che'cho' Yu'os yan lokkue' gi che'cho' taotao. Siña un komprende na antes di i isao, ni si Yu'os ni i taotao ti siña ma sentungo' i kanno'. I tataotao Adan ti ha sodda' piniti, kanset, pat piniti ni' hafa na klasin chetnot. På'go, i siete-dihas na simana siha manma'a'ñao ya manma'a'ñao siha taiguihi un siklo ni' taihinekkok, fuera di i " pupuengi -pupuengi " na susesion siha ha na'fanmagof i diferensia gi i langet na kustumbren i rainon Yu'os. Put este na rason, este na diferensia ma'ayek para u na'fanhuyong un prugråma ni' ma'ayek ni' i takkilo' na Yu'os. Taimanu ha' i gupot "Yom Kippur" pat "Ha'ånen Inasi'i" ma selebra kada sakkan gi entre i ManHebreu siha ya maprofetisa i finakpo' i isao ginen i inasi'i-ña ni' ma cho'gue gi i finatai-ña si Jesukristo, taiguini ha' i Sabbath kada simana ha prufisiha i finatto i mina'siette na milenio, i tiempo annai si Yu'os yan i manma'ayek-ña para u fanhålom gi i lina'la' sa' i manma'pos na lina'la ' para u fanmatai esta manma'atkila. Lao, i manma'å'agang manma'å'ñao ha' put i " isao " sa', yan si Kristo, debi di u ma husga i " isao " yan i manisao , ni' para u fanma'å'ñao gi i lina'la'-ñiha. Pues, taimanu ha' i sais na diha siha, i mina'siette ma po'lo gi papa' i siniseden " isao " ni' ha kubre yan ha afekta i siete na diha gi enteru i simana. Ya gi i tutuhon ha' i mina'ocho na milenio, despues di manma'utot i manisao gi " i guafi i mina'dos na finatai ," na i taihinekkok sin " isao " para u tutuhon gi i nuebu na tano'. Yanggen i siete dihas ma'a'atan ni' isao yan maprofetisa 7,000 åños, i kuentos put este na 7,000 åños siña ha tutuhon gi i establisimenton isao ni' ma'a'atan gi Gen. 3. Pues, i diha siha gi tano' sin isao ti gaige gi i kustumbre yan i lohika gi i susesion " pupuengi gi pupuengi " pat " atdao " yan sa' este na tiempo " sin isao " ti siña ha hålom gi i 7000 åños maprograma yan maprofetisa para " isao " gi i siete na diha gi i simana.
Este na fina'nå'gue ha na'fanmagof i importansian este na aksion ni' ha na'i si Yu'os i papa' gi iya Dan. 7:25: " Ha disidi para u na'lå'la' i tiempo yan i lai . " " I ma na'lå'la' i tiempo " ni' ha estapblesa si Yu'os ha na'fanhuyong i imposipble na para ta deskubre i prufeta na kinalamten i Sabalu kada simana ginen " i lai " Yu'os. Ya este i ha cho'gue i Roma desdeki Constantine I , desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, ni' ha na'i otden i deskansu kada simana gi i fine'nana na diha enlugåt di i mina'sais. Yanggen ha cho'gue i tinago' i taotao Roma, ti ma na'libre i isao ginen i " isao " ni' ha hereda ginen as Adan yan Eva, lao ha cho'gue lokkue' otro na " isao " , este na biåhi boluntario , ni' ha na'fanla'la' i isao-ña kontra si Yu'os.
I otden tiempo " pupuengi gi pupuengi " pat " atdao gi pupuengi " un konseptu ni' ha ayek si Yu'os ya i inosge' este na disision ha fa'faboresi yan ha na'i atoridat i akseso para i misterion prufeta gi i Biblia. Taya' na'ma'a'ñao i taotao para u adopta este na disision ya i pruba na i taotao ha disidi para u na'setbe i ha'åni-ña gi i talo'ani , pat 6 ora despues di i atdao gi i tiempon åpaka' ; ni' ha prufetisa i kampun ayu siha i manma'å'ñao put i minaolek i finatto-ña si Kristo, i Nobiu gi i estoria put i dies na båba . I ti ma tungo' na mensåhi siha ni' ha na'i si Yu'os, ti siña ha na'setbe i hinasso-ña. Lao para i manma'ayek-ña, i otden i tiempon dibin ha na'fanli'e' todu i prufesiha-ña siha yan espesiatmente ayu i Apokalipsis ni' gi tutuhon-ña ha prisenta gui' mismo komu "i alfa yan i omega ", " i tutuhon pat i tutuhon yan i uttemo ". Kada diha ni' ma'pos gi lina'la-ta ha prufetisa i planon Yu'os, ni' ha sumångan gi Gen. 1, 2 yan 3, sa' " i puengi " pat " i linao " ha represesenta i sais na diha ni' mapresenta gi Gen. 1 , mientras i dibin deskanso ni' ma estapblesa gi Gen. 2 ha anunsia i tiempon " lina'la ' " . Gi este na prinsipåt na sigun ginen Dan.8:14, i tiempon i tiempon kristianu ma dibidi gi dos na påtte: un tiempon espirituåt na " linao " gi entre 321, annai ma estapblesa i " isao " kontra i Sabbath, yan 1843 annai ha tutuhon i tiempon " lina'la ' " para i manma'ayek desde ayu na fecha asta i finatto-ña si Jesukristo gi i tiempon åpaka' gi 2030 annai, as Geny, as Geny, as Yu'os ni' ha na'fanhuyong si Yu'os. måtto gui' para u husga entre i manma'ayek yan i manma'a'ñao , " kinilu yan chiba " , taimanu ha' ha husga entre i " serpiente, i palao'an, yan si Adan . " På'go, gi i Apocalipsis, i tema siha gi " Letra siha para i siete na Gima'Yu'os, i siete na seyu, yan i siete na trompeta " maprofetisa " i linao " para i fine'nana yan i mina'siette na gradon i dibin kada unu gi este na tema siha. Magahet este na gi 1991, i ofisiåt na inayek put este na uttimo na " lina'la ' " ni' i Adventism, i lina'la' ni' ha na'i yu' si Jesukristo desde 1982 , ha na'fanhuyong gui' para u sangani gui', gi i Letra ni' ha na'i yu' " Laodicea " gi Rev. 3:17: " Sa' un sangani yu', 'Riku yu', yan esta yu' riku, ya ti hu nisisita ni' hafa ,' ya ti un tungo' na un triste hao, yan un miserapble, yan un bulacho, yan un båba, yan un ofisiåt Advent , ... malingu este na sinangan gi 1 Pedro 4:17: " Sa' esta måtto i tiempo para u tutuhon i husgamento gi i gima' Yu'os . Yanggen ha tutuhon giya hita, hafa i finakpo'-ña ayu siha i ti manma'å'ñao nu i ebanghelion Yu'os? » I inestudia esta gaige desde 1863 ya si Jesukristo ha bendisi i establisimento-ña gi " Philadelphia " , 187 gi era si Yu'os . i prinsipåt " pupuengi " pat " atdao " , i uttimo yan i mina'siette na tiempo ni' ma simbolisåyi ni' i na'an " Laodicea " para u ma na'i tiempo ni' dangkolo na dibin " atdao " ya i presente na cho'cho' ha konsiste pruba este, un dangkolo na " atdao " ha na'fanli'e' i manmaproponi na misterio siha, gi este na uttimo na tiempo , gi i gaston i ofisiåt na na'an Advent gi i mundo . Si Laodicea " maolek sa' kumeke'ilekña "taotao ni' manma'husga pat taotao ni' manma'husga." Ayu siha i ti manma'ayek pat ti manma'ayek para i Saina manmakondena para u fanma'ayuda gi i " ha'åni ni' ma'ayek as Yu'os . " Manmafa'nu'i siha na ti siña ma na'i si Yu'os i husto na kondenasion-ña put i "Damenggo" gi iya Roma, ya i Sabalu ti u fanma'a'ñao nu siha taimanu ha' i bendision na tiempon i tinaitai-ñiha. Un mensahi ni' ha na'i si Jesukristo i tentago'-ña as Ellen G. White , gi i lepblo-ña "Early Writings" yan gi i fine'nina na bidan-ña, ha translada este na sitbisiu : "Ma na'suha si Jesukristo yan i lina'la' -ñiha manma'a'ñao gi i tailayi na tano' ya ti manma'a'ñao ta'lo ."
I Genesis 2 ha prufetisa i tiempon " lina'la ' " ya este na kapitulu gi Genesis ha tutuhon gi i ma na'såfo ' i " mina'siette na diha " . Ha tutuhon gi i 25 na bersikulo: " I lalåhi yan i asaguå-ña manma'lak, ya ti manma'å'ñao ". I lina'la' gi entre este na dos na tema ha na'annok na i madiskubre i lina'la'-ñiha ni' ti ma'a'ñao, i konsekuensian i ma'a'atan i " isao " ni' para u ma cho'gue ya ni', ma sangan gi Gen. 3, ha na'annok na i rason put i lina'la'-ñiha ni' matai. Yanggen ta komparehi este na fina'nå'gue yan i " Laodicea " , ta sodda' na i Sabalu ma'a'atan yan " isao " ni' ha na'fanla'la' i taotao " desnudo ". Gi este na uttimo na konteksto , i ma'usa i Sabalu ti sufisiente para u ma'preserba i grasian Kristo , sa' put i maproponi i lina'la'-ña gi i ofisiåt na Adventist na ahensia siha gi entre 1982 yan 1991, i nisisidåt as Jesukristo esta ha na'dokko' ya malago' gui' para este na tiempo na gi i ma'usa i sagradu na Sabalu i ma'ayek na grasia, u na'i i tiempo-ña yan i interes-ña todu i anti-ña put i ribilasion-ña siha ma prufisiha gi as Daniel yan i Rebelasion ; lao lokkue' gi todu i Biblia ni' ma'a'atan ni' ha konsiste i " dos na testigu-ña " sigun gi Rev. 11:3.
Testimonion Yu’us ni manmana’i guini gi tano’
Maseha impottante este, i bisitan Yu’os gi taotao gi lina'la'-ña si Jesukristo ti debi di u na'fanmaleffa hit ni fine'nina na bisita-ña gi tiempon Moises. Sa' gi este na tåya' na lugåt na ha na'tungo' si Yu'os put i tutuhon i dimension i tano'. Ya komo un ribilasion ginen as Yu'os , i estoria gi i Genesis parehu ha' impottånte-ña yan i Apokalipsis ni' ma rivela gi as Apåstle as Juan. I forma ni' ha ayek si Yu'os para u na'guaha lina'la' gi tano' ha prufetisa i planun-ña put guinaiya para i gå'ga' siha ni' ha na'i siha kompletu na lina'la' , kosaki siña ma responde i guinaiya-ña ya u fanlå'la' yan guiya para todu i tiempo pat u ma na'suha gui' ya u fanmalingu gi i taya' na finatai , sigun gi i kondision i ofresimienton- ña ni' para u na'i siha salåppe' .
Yanggen ma fa'tinas si Adan ha' gui', fine'nina, put i ma prisenta gui' komu " i imahen Yu'os (Gen. 1:26-27)" gi i inaligao i guinaiyan un libre na kontrariu gi imahen-ña, sa' todu i tiempon i lina'la'-ña ni' maloffan, ayu i lina'la'-ña gi i lina'la'-ña. Ti siña ha sodda' este asta i punto na esta listo para u sodda' i konsekuensian i linala'la' ni' para u na'i i manlå'la' na gå'ga'-ña siha . I fina'tinas Eva ginen un agaga ' as Adan , annai ma'a'atan gui' gi i lina'la'-ña , ha prufisiha i fina'tinas i Gima'Yu'os-ña, i Ma'ayek ni' ma'ayek ni' manma'ayek, i fruta ni' ma'ayek ginen i finatai-ña gi as Jesukristo; este ha hustisia i rol-ña i " ayudante " ni' ha a'atan si Yu'os para i palao'an ni' ginen guiya ya i na'an-ña Eva kumeke'ilekña " lina'la ". I Ma'ayek para u " lå'la '" para todu i tiempo , ya gi i tano', guaha bokasion-ña para u ofresi si Yu'os i " ayudon-ña " , para u kolabora gi i finatinas i prohekto-ña ni' ha na'siguru na u ma estapblesa i perfekto na guinaiya ni' ma nå'i yan sin chinatsaga gi i taihinekkok na lina'la'-ña.
I isao ni' ti ma'o'osge humalom gi taotao ginen as Eba , este ilek-ña , ginen i " palao'an " na siniseden i manma'ayek-ña ni' para u fanma'eråda este na isao orihinat. Si Adan lokkue', put i guinaiya-ña para si Eva , gi as Jesukristo , si Yu'os ha na'fantaotao gui' para u na'i yan u na'i gui' gi i lugat i Inayek-ña , i kastigu ni' ha nisisita i isao-ña siha . I estoria gi Genesis, pues, un testimonio historiku ni' ha na'annok i tutuhon-ta yan i lina'la-ta , yan un testimonion prufeta ni' ha na'annok i prinsipåt satbasion gi i dangkolo na planon guinaiyan i todu-na'siña na Yu'os.
Despues di i fine'nina na sais dihas gi i fina'tinas ni' ma mensiona gi Genesis 1, sais dihas ni' ma prufetisa i sais mit åños ni' ha na'setbe si Yu'os para i inayek-ña gi i tano', gi Genesis 2, gi papa' i imahen i Sabalu ni' taihinekkok, i mina'siette na diha ni' ti ma'a'atan para u ma agang i manma'ayek yan manma'ayek.
Ha tungo' si Yu'os desde i tutuhon, i finakpo' i prohekto-ña, i na'an i inayek-ña siha ni' para u fanhuyong gi duranten i sais mit åños. Guaha todu i nina'siña yan i otdinariu para u husga yan u na'fanlamen i manrebelde na anghet siha sin u ma na'fanhuyong i tano'-ta. Lao presisu na ha respeta i fina’tinas-ña, ni’ ha guaiya yan ayu siha i ha guaiya, na ha otganisa un universal na demonstrasion gi i tano’ ni’ ma fa’tinas para este na intension.
Si Yu'os ha na'kahulo' i prinsipåt i minagahet ki todu. Taimanu ha' ma anunsia gi Salmo 51:6, ha difina si Jesukristo i manma'ayek-ña komu " manmafañågu ta'lo ," kumeke ilek-ña, "mafañågu ginen i minagahet," kosaki siña ma konfotme gi i estao i minagahet ginen as Yu'os . Sigun gi as Juan 18:37, guiya mismo måtto para u " na'i testimonio put i minagahet " ya ha prisenta gui' gi Rev. 3:14 komu i " Magahet ." Este na inayek yan inagradesi i prinsipåt i minagahet, ti parehu yan i prinsipåt i minagahet, ya i dos na prinsipåt guaha meggai na manera. I prinsipåt i linachi ha na'fanmanman i taotao siha gi i tano' gi todu i tiempo. Gi i tiempon på'go, i linachi esta ha' i kustumbren lina'la'. Ma adopta gi papa' i na'an "bluff" gi i espiritun kometsio, lao este i frutan i anite, " i tatan i dinagi " sigun as Juan 8:44. Gi i nivel rilihoso, i linachi siha manmafa'nu'i gi i maneran meggai na rilihoso na ti magahet ni' diferentes sigun ginen i taotao yan i lugat siha gi i tano'. Ya i hinengge-ña i kristianu mismo ha na'fanhuyong i perfekto na imahen " konfusion " (= Babel) ya meggai na hinengge - ña .
I minagahet ma fa'nå'gue sientifiku. Sa', kontra i atoridat-ña, i hinasso sientifiku ti siña ha na'i prubåba put i teorian-ña put i lina'la' i gå'ga' siha , yan put i miyon yan biyon na såkkan ni' i sientifiku siha ma alok na put i lina'la' i tano'. Gi i difirensiå-ña gi este na hinasso sientifiku, i testimonion i Yu'os ni' ha na'huyong ha ofresi meggai na prubasion put i minagahet-ña , sa' i historian i tano' ha prubåba i che'cho'-ña, ni' i dilubiu i hanom i fine'nina na ehemplo , ni' ma atestiguyi ni' i prisente na fossil tasi gi i tano' yan gi i sanhilo' i mas takhilo' na bånda gi i tano'. Ma addåpta gi este na testimonio ni' ginen i lina'la' taotao, i lina'la' Noah, i lina'la' Abraham, i ma na'libre i ManHebreu ginen i esklabu giya Ehipto yan i mafañagu i taotao Hudios , i manlå'la' na manma'atan i lina'la'-ñiha asta i tiempon i finakpo' i tano'; guaha lokkue’ testimonio-ña i manapostoles Jesukristo ni’ ha li’e’ i milagro-ña, i kilu’os-ña yan i risureksion-ña; asta i punto na i mina'å'ñao-ñiha put i finatai ha na'fanhuyong siha, ya ma cho'gue i chalan martiriu , i Ma'estron-ñiha yan i Modelon-ñiha as Jesukristo giya Nasaret .
Gi i ma'a'atan este na palabra "martir" debi di bai hu abri un esplikasion.
Nota: Cha'mu ma'a'ñao i martiriu yan i kastigu.
I dos na kosas parehu i apaka'-ñiha ya siña ma na'fanla'la'. Lao, este na chinatsaga guaha seriosu na konsekuensia-ña sa' i aksion punitibu siña ha' ma'atribuyi gi i magahet na inayek as Yu'os ya i patgon i anite siña ma'atribuyi un gof dinaña' na martiriu para si Yu'os . Pues, para ta li'e' klaru, debi di ta konsidera i sigiente na inanalisa ni' ha tutuhon ginen este na prinsipåt; fine'nina , ta faisen i kuestion: hafa i martiriu? Este na palåbra ginen i fino' Griego "martus" kumeke ilek-ña : testigu . Hafa i testigu? Guiya ayu i fiet pat ti fiet ha ripot hafa ha li'e', ha hungok, pat ha komprende put un asunto. I asunto ni' ha na'interesa hit guini put i rilihón, ya gi entre ayu siha i manma'å'ñao put si Yu'os , guaha manmagahet yan ti manma'å'ñao na testigu siha. I siguru na si Yu'os, guiya mismo , ha na'fanla'la' i dos. I minagahet ha tungo' gui' ya ha bendisi sa', put i banda-ña, este na magahet na testigu ha na'siguru na fiet gui' ni' ha cho'gue gi " che'cho'-ña " todu i minagahet-ña ni' ha na'annok ya ha na'siguru este na manera astaki ha aksepta i finatai . Ya este na finatai , autentiko na martiriu, sa' i lina'la ni' ma ofresi para i finatai, ha konfotme i estao i sagradu ni' ha nisisita si Yu'os para i tiempo-ña. Yanggen i lina'la ni' ma ofresi ti gaige gi este na konfotme, pues ti martiriu, este i kastigu ni' ha laknos i lina'la' ni' ma entrega gi i anite para i destrosu-ña, sa' ti ha benefisia i pruteksion yan i bendision Yu'os. Debidi u ma'ayek i estao i minagahet ni' ha nisisita si Yu'os para kada tiempo, i identifikasion "martyrdom" para u ma'ayek gi i tiningo'-ta put i dibin na husgamento ni' ma'a'atan gi i prufesiha-ña siha ni' ma'a'atan i tiempon i uttemo; ni' i intension yan i asunton este na cho'cho'.
Ilek-ña na debi di ta komprende na i minagahet taya' fuetsa-ña para u na'fanmanman i taotao ni' manma'a'ñao; i eksperensian i fine'nina na anghet ni' ma fa'tinas, ni' ma nå'i na'an as Yu'os , si Satanas , desdeki i ribelion-ña, pruba este. I minagahet un prinsipåt ni' i manma'elekta, ayu siha i manmalago' yan manlisto para u fanma'ayuda as Yu'os gi as Jesukristo, u fanma'a'ñao nu i minagahet ni' muna'fanlamen gui'.
Gi i uttemo, i Divine Revelation ma konstrui progresibo gi duranten sais mit åños na eksperensia yan testimonio ni' ma cho'gue gi i mas maolek yan i mas baba na kondision siha. I tiempon sais mit åños siña ha' ti åpmam, lao para i taotao ni' ha na'i ha' interes i sakkan siha gi i lina'la'-ña, gi magåhet, un tiempo ni' sufisiente na lå'la' para u na'i si Yu'os siñat para u na'lå'la' i diferentes na tiempon i prohekto-ña gi enteru mundo . Gi as Jesukristo ha', si Yu'os ha na'i i manma'ayek-ña gi i uttemo na tiempo, put i misterio-ña yan i che'cho'-ña , un klaru na tiningo' ni' ma na'setbe para este na uttimo na tiempo.
Genesis: Un Vital Profetic Digest
Gi este na tiningo', i estoria gi Genesis ha na'i i fundamental na låhi siha gi i prufesiha gi i biblia as Daniel yan Revelation; ya sin este siha na yabi, imposipble este na kinemprende. Este siha na kosas para u ma'a'atan yanggen nisisåriu, gi duranten i estodiånten prufeta, lao desde på'go, debi di u ma tungo' na i palabras , " abyss , tasi, tano', palao'an ," para u ma na'i un espesiåt na idea put i dibin hinasso gi i ribilasion-ña "Revelation." Manma'a'atan siha gi tres na susedente na estao gi i fina'tinas i tano'. " I abyss " ha referi gi i tano', ni' ma'a'atan ni' hånom ni' taya' lina'la'-ña. Pues, gi i mina'dos na diha, ayu i separasion i elementu siha, " i tasi ," un siniseden yan simbolon finatai, para u ma'ayek ha' ni' gå'ga ' tasi gi i mina'singko na diha ; i atmos banda-ña ti maolek para i taotao ni' ma fa'tinas para u fanma'å'ñao. I tano ' humuyong ginen i tasi ya ma'a'agang gi i mina'singko na diha ni' gå'ga' siha ya gi i mina'sais na diha, i taotao ni' ma'ayek gi i imahen Yu'os yan i palao'an , ni ' ma'ayek gi unu gi i agaga' i taotao. Mandaña', i lalåhi yan i palao'an manmafañågu dos na famagu'on . I fine'nina na " Abel ", na klasen i manma'ayek espiritu'åt ( Abel = Tata si Yu'os) para u ma punu' ni' i inbidia ni' i amko'-ña " Cain " na klasen taotao ni' manma'ayek, manma'ayek (= acquisition) ya put este na rason ha prufetisa i destinu i manma'ayek na klasen taotao, si Jesukristo yan i manma'ayek-ña, ni' para u fanma'å'ñao yan u fanmatai komo martir put i " Cains", i Katoliku siha, i ManHudihos, yan i Protestante siha i mankometsiante gi i templo " , ni' i susedente yan agresibo na chinatsaga-ñiha ma demonstra yan ma cho'gue gi duranten i historian i tano' . I leksion ni' ha na'i i Espiritun Yu'os, pues este: ginen i " abyss " manhuyong , susedidu , " i tasi yan i tano'," simbolon i ti magahet na rilihón kristianu ni' muna'fanmatai i taotao siha. Para u na'annok i Chosen na inetnon-ña, ha na'i siha i palabra " palao'an " ni' , yanggen fiet gui' gi as Yu'os-ña, i " Nobia " i " Lamb " i simbolon i Kristo ni' ma prufetisa mismo ni' i palabra " taotao " (Adan ) . Yanggen ti fiet gui', guiya ha' i " palao'an ", lao ha chule' i imahen un " prostituta ". Todu este siha para u ma konfitma gi i ma prisenta na inestudia gi i importansian i che'cho'-ñiha Siña un komprende na gi 2020, i asunto siha ni' maproponi gi i prufesiha as Daniel yan i Apocalipsis , esta ma kumple gi i historian-ñiha , ya ma tungo' siha ni' taotao siha Lao ti ma identifika siha put i rol-ñiha ni' ha na'i siha si Yu'os .
Hinengge yan Ti Hinengge
Gi i naturåt, i taotao, desdeki i tutuhon-ñiha, manmanhongge. Lao i hinengge ti hinengge. I taotao ha ålok na guaha Yu'os pat dius siha, manma'gås-ñiha na espiritu ni' debi di u ma setbe yan u ma na'magof para u ma na'suha i piniti ni' ginen i binaba-ñiha. Este na hinengge ginen siglu asta siglu yan mileniu asta mileniu, asta på'go na tiempo, annai i deskubrimienton sientifiku siha ma na'i i hinasso i taotao Amerikanu, ni' esta ti manhongge yan ti manhongge. Ha na'tungo' hit na este na inadelanta ha na'fandaña' i taotao ni' mankristianu. Sa' gi mismo tiempo, gi i sanhaya, i sanhaya yan Africa, manmanhongge gi i espiritu ni' ti siña ma li'e'. Este ma esplåra put i manmå'gas ni' ma li'e' ni' i taotao siha ni' ma cho'gue este na rituåt siha. Gi iya Africa, i klaru na ebidensia put i eksistensian i ti siña ma li'e' na espiritu siha ti siña ma hongge. Lao i ti ma'a'atan este na taotao siha, i espiritu ni' manma'a'atan gi entalu'-ñiha, gi magåhet, espiritun dimoniu ni' ma'abandona as Yu'os, i chumo'gue todu i lina'la' , yan ma'kondena para u fanmatai gi i reprieve . Ti manhongge este na taotao siha , ni' ti manhongge , taiguihi i taotao tåno', lao parehu ha' i risulta, sa' ma setbe i dimoniu siha ni' ma na'fanmanman siha ya ma na'fanmanman siha gi papa' i tiranniku na dinanña'-ñiha. I rilihoson-ñiha i idolatria na klasen paganu ni' ha na'fandaña' i taotao desdeki i tutuhon-ña; Si Eva i fine'nina na bidå-ña.
Gi i sanlagu, i ti hinengge i minagahet na frutan i disision, sa' ti meggai na taotao ti ma tungo' i orihinat na kristianu-ñiha; yan gi entre i manma'gås-ñiha i libertad republican, guaha taotao ni' ma'usa i fino' i Santa Biblia , ya ma'testifikan na ti ma tungo' put i lina'la'-ña. Ti ma tungo' put i maolek na cho'cho' ni' ha testifikåyi para si Yu'os, ya ti ma tungo' put este siha. Este na klasin ti hinengge i Espiritu ha a'agang ti hinengge ya guiya i absolut na oppan na kontra i magahet na hinengge. Sa' yanggen ha konsidera i prubasion siha ni' ha na'i gui' i lina'la' gi todu i tano' yan espesiåtmente gi i manmå'gas na taotao siha gi iya Africa, taya' posipble na u hustisia i ti hinengge-ña. I aksion siha ni' ma cho'gue ni' i manå'paka' na taotao siha, ma kondena i ti hinengge-ña i taotao tåno'. I Yu'os ni' ha na'huyong ha na'i pruba put i lina'la'-ña , ya ha cho'gue i nina'siña-ña ginen i fina'nu'i siha ni' ha na'fanhuyong i naturåt ni' gaige gi papa'-ña; I linao , i linao i båtkon aire, i linao , i epidemia ni' siña ha na'fanmatai , lao todu este siha na kosas manma'esplåra ni' sientifiku ni' ma'a'atan yan ma'a'atan i orihinat na dibin. Gi i matan-måmi, i dangkolo na enemigu i hinengge, ma addåpta i esplikasion sientifiku ni' ha konbense i hinasso-ta yan ha na'fanmagof gui' gi i disision-ña ni' ha na'fanhuyong gui' para i pineddong-ña.
Hafa malago' si Yu'os ginen i fina'tinas-ña siha? Ha ayek ginen entre siha ayu siha i manma'a'ñao nu i hinasso -ña put lina'la' , ayu siha i manma'a'ñao nu i hinasso-ña . I hinengge i manera, lao ti i uttemo. Put este na rason na " i hinengge sin cho'cho' , " ni' debi di u sodda' , ma'a'agang " matai " gi Santiago 2:17. Sa' yanggen gaige i magahet na hinengge, guaha lokkue' i ti magahet na hinengge. I minagahet yan i ti magahet ha na'fandaña' todu, ya si Yu'os ti ha na'fanla'la' i obidiente para u na'fandaña' yan i ti obidiente. Gi todu i manera, guiya ha' i uniku na hues ni' i hinasso-ña para u disidi i taihinekkok na mamaila' na tiempo kada unu gi i fina'tinas-ña , sa' i intension-ña put i inayek-ña uniku yan i ofresimienton lina'la' taihinekkok ginen as Jesukristo ha' . I lina'la gi i tano' ma hustisia ha' para u ofresi i posipble na siniseden i manma'ayek ni' taihinekkok. I hinengge ti i frutan i gof takhilo' na esfuerso yan sakrifisiu siha , lao i hinengge ni' ha na'guaha pat ti ha na'guaha i gå'ga' desde i mafañågu-ña. Lao yanggen gaige, debi di u na'fanli'e' as Yu'os, sa' yanggen ti taiguini, matai ya malingu.
Ti ma tungo' i minagahet na hinengge. Sa' kontra i dinagi na aspeton i ofisiåt na rilihón kilisyanu, ti sufisiente i para ta po'lo un kilu'os gi hilo' i naftan i kriatura para u mababa i pettan i langet para guiya. Ya hu apunta este sa' parehu ha' na ti ma'a'atan, ilek-ña si Jesukristo gi Matt. 7:13-14: “Fanhålom gi i dikike' na petta. Sa' i dangkolo na petta yan ancho i chalan ni' para i lina'la', ya meggai na taotao manhålom gi guiya. Lao i dikike' na petta yan i chalan para i lina'la', ya ti meggai na taotao manma'ayek. "Este na fina'nå'gue ma konfitma gi i Biblia gi i ehemplon i ma'atkila i ManHudihos para i Yu'os Balon digno para i inayek-ña si Daniel ha' yan i tres na mangga'chong-ña yan i singko na rai ni' manmetgot; yan si Ezekiel ni sumasaga guine na tiempo. Pues ta taitai gi Ezek. 14:13-20: “Lahi-ña i taotao, yanggen un nasion ha cho'gue i isao kontra guåhu, ya hu na'fanhuyong i kannai-hu kontra guiya, ya hu tåmpe i pan-ña, ya hu na'fanhuyong i chinatsaga gi hilo'-ña, ya hu na'fanhuyong i taotao yan i ga'ga' siha, ya este na tres na taotao, si Noe, si Daniel, yan si Job, manggaige gi halom-ña, siempre ma na'fanlibre i lina'la'-ñiha put i minagahet-ñiha, ilek-ña i Saina. para u fanma'pos i gå'ga' siha gi i tano' ya u fanma'a'ñao, ya u fanma'a'ñao, ya taya' taotao u fanma'a'ñao sa' put i manma'a'ñao na gå'ga' siha, ya este na tres na taotao siha manggaige gi halom-ña, taimanu ha' låla'la' yu', ilek-ña i Saina as YaHWéH, ti u fanma'a'ñao i famagu'on-ñiha ni' i famagu'on-ñiha, siha ha' para u fanma'a'ñao, ya i tano' para u fanma'a'ñao yanggen hu chule' un espada kontra este na tano'. i tano', yanggen hu na'fanlamen i taotao siha yan i gå'ga' siha, ya guaha tres na taotao gi entalu'-ña, ilek-ña i Saina as Yu'os, ti u ma na'fanlibre i famagu'on-ñiha pat i famalao'an-ñiha, lao siha ha' para u fanma satba. gi este, sa' put i låla'la' yu'! ilek-ña i Saina YaHWéH, ti u ma na'fanlibre i famagu'on-ñiha ni' i famagu'on-ñiha, lao u ma na'fanlibre i anti-ñiha put i tininas-ñiha.
Si Jesukristo ha sangan lokkue' gi Matt. 22:14: “ Sa' meggai manma'agang, lao dididi' manma'ayek. » I rason ma esplåra put i takhilo' na estao i sinantos ni' ha dimanda si Yu'os ni' malago' ha' para u ma'ayek gi korason-ta pat taya'. I konsekuensian este na nisisidåt, kontra i hinasson taotao gi i tano' ni' ha po'lo i taotao gi hilo' todu. I apostol Santiago ha a'atan este na oposision, ilek-ña: Ti intingo na y amigun y tano, inimigoja yan si Yuus ? Put ennåo na håyi i malago’ umamigu yan i tanu’ ha fa’inimigu gui’ as Yu’us . " Si Jesukristo ha sangani hit ta'lo gi Matt. 10:37: " I taotao ni' ha guåiya i tata-ña pat i nanå-ña mas ki guåhu ti digno-ña nu guåhu , yan ayu i ha guåiya i lahi-ña pat i lahi-ña mas ki guåhu ti digno-ña nu guåhu . " Yanggen taiguihi yu', un invite un amigu-mu para u kumple este na kriterian rilihoso ni' ha nisisita si Jesukristo, cha'mu ma'å'ñao yanggen ha agang hao fanatiku; este i masusedi giya guåhu, ya hu komprende na si Jesukristo ha' i magahet na amigu-hu ; guiya, " i Magahet " gi Rev. 3: 7 . Un ma'å'agang lokkue' un fundamentalista, para un fanue' hao, un Yu'os, un legalista, sa' put i legalista hao, un Yu'os. sa' un guaiya yan un onra put i inosge'-mu gi i mas sagradu na lai-ña. Este, gi un banda, i presiu ni' para ta na'i para ta na'magof i Saina as Jesukristo, ni' digno para ta na'suha i mismo-ta yan i enteru na debosion-ta ni' ha dimanda .
I hinengge ha na'i hit siñat para ta risibi i sikretu na hinasso-ña si Yu'os, asta ki siña ta deskubre i mineggai na planu-ña. Ya para ta komprende i planu-ña, i ma'ayek debi di u konsidera i lina'la' i anghet siha gi langet ni' manmåtto antes di i eksperensian-ñiha gi tano'. Sa' gi este na sosiedat celestial, i dibision i kriatura siha yan i inayek i manmaolek na anghet siha ni' fiet as Yu'os ti ma cho'gue put i hinengge gi i Kristo ni' ma klåba pat put i rinikohin-ña, taimanu ha' i para u masusedi gi tano' . Este ha konfitma na gi i enteru mundo , i ma'atkila i Kristo ni' taya' isao-ña, i maneran Yu'os para u kondena i anite yan i mandisipulu-ña, ya gi tano', i hinengge as Jesukristo i maneran Yu'os ni' ha na'fanli'e' i guinaiya-ña para i taotao-ña ni' manmalago' yan ma agradesi gui'. I intension este na demonstrasion put i lina'la'-ña, para u siña ha kondena para u fanmatai i manma'a'ñao na gå'ga' gi langet yan tano' ni' ti parehu yan guiya. Ya gi entre i lina'la'-ña gi tano', ha ayek ayu siha i ma'a'agang i hinasso-ña , ma'aprueba i che'cho'-ña yan i husgamento-ña sa' manmaolek siha para u fanma'ayuda gi i taihinekkok na lina'la'-ña . Gi uttimo, siempre ha na'suha i prublema ni' ha na'fanhuyong i lina'la' ni' ha na'i todu i lina'la'-ña gi langet yan gi tano', sa' yanggen ti este na lina'la', i guinaiyan i manma'ayek-ña ti bali yan ti siña ha'. Hunggan, yanggen taya' linala'la', i gå'ga' ti mas ki un robot , yan i kinalamten-ña. Lao i salåpe' i linala'la' , gi i uttemo , i finatai i manma'a'ñao na gå'ga' siha gi i langet yan i tano'.
Este pruba na i hinengge ti ma'a'atan gi un sensimple : " Fanhongge gi as Yu'os Jesus ya un fanlibre . " Este na palabras gi i biblia ma'a'atan gi hafa i verbu "hongge" ha implika, era, i inadahen i lai siha ni' ha na'fanmagof i magahet na hinengge . Para si Yu'os, i minalago'-ña para u sodda' i gå'ga' siha ni' ma'osge' gui' put i guinaiyan-ñiha. Ha sodda' siha gi entalu' i anghet siha gi langet yan gi entre i taotao-ña siha gi tano', ha ayek unos kuantos ya siempre ha ayek unos kuantos asta i uttemon i grasia.
Nengkanno' para i maolek na tiempo
Taimanu ha' i tataotao taotao ha nisisita na u ma'gåsi para u lå'la' i lina'la'-ña , i hinengge ni' ma'gåsi gi i espiritu-ña ha nisisita lokkue' i espiritu'åt na nengkanno'-ña. Kada taotao ni sensitbu gi demonstrasion guinaiya ni ha na'i si Yu'os gi as Jesukristo ha sensesedi i minalago' para u cho'gue hafa para guiya gi turnu-ña. Lao taimanu para ta cho'gue ayu i muna'magof gui' yanggen ti ta tungo' hafa malago'-ña ginen hita? I ineppe para este na kuestion i para u na'fanmetgot i hinengge-ta. Sa' " yanggen taya' hinengge, ti siña ta na'magof si Yu'os " sigun gi Hebrews 11:6. Lao este na hinengge debi di u na'lå'la' yan u ma'aksepta gui' put i konfotme-ña gi i ekspektasion-ña. Sa’ i Saina as Yu’us Todu Hana’siña Guiya i finakpo’-ña yan i Hues-ña. Meggai na taotao ni' manhongge na mankristianu malago' na u ma'gåsi i maolek na relasion-ñiha yan i Yu'os i langet, lao ti siña este na relasion sa' ti ma'gåsi i hinengge-ñiha. I ineppe para i prublema ma nå'i hit gi Mateo 24 yan 25. Si Jesukristo ha na'fotma i fina'nå'guen-ña gi i uttimo na diha-ta, ni' ti apmam antes di i tiempon i mina'dos na finatton-ña, este na biåhi gi i minaolek i dibin-ña. Ha deskånsa este ni' ha na'fandaña' i imahen siha gi i parabola siha: i parabola put i trongkon igos, gi Matthew 24:32 asta 34; parabola put i sakke gi puengi, gi Mateo 24:43-51; parabola put i dies na dama, gi Mateo 25 :1-12; parabola put i talento, gi Mateo 25:13-30 ; parabola put i kinilu yan i chiba, gi Mateo 25:31-46. Gi entre este na parabola siha , dos biåhi na ma mensiona i " nengkanno ' : gi i parabola put i sakke gi puengi yan gi i parabola put i kinilu yan i chiba sa', achokka' parehu, annai ilek-ña si Jesukristo , " Malago' yu', ya in na'i yu' nengkanno' ," ha sångan put i nengkanno' espiritu'åt, ni' yanggen taya' este, u måtai i hinengge-ña i taotao. " Sa' ti ginin i pan ha' na låla'la' i taotao, lao ginin todu i fino' ni humuhuyung ginin i pachot Yu'us . " Matt. 4:4 . I nengkanno' i hinengge para u prutehi gui' ginen i " mina'dos na finatai " gi Rev. 20 , ayu i muna'fanlamen i direcho-ña para u lå'la' para todu i tiempo.
Gi este na hinasso, na'i i matan-mu yan i atension-mu para este na estoria put i ladron gi puengi :
V.42 : " Fanmanå'i hamyo, sa' ti en tingo' håfa na diha para u fatto i Saina- miyu . "
I tema put i finatto-ña si Jesukristo ma difina ya i "ekspektasion-ña" para u na'fanmanman i taotao siha gi i Estådos Unidos giya Notte Mari'ånas, gi entre 1831 yan 1844. Ma a'agang "Adventism", i taotao siha gi este na mobimiento ma a'agang siha mismo ni' i taotao-ñiha ni' i na'an " Adventists "; un palabra ginen i fino' Latin "adventus" ni' kumeke'ilekña : adbento.
V.43 : "Lao tungo' este, na yanggen i ga'ga' i gima' ha tungo' hafa na ora para u fåtto i sakke, siempre ha atan ya ti ha na'i i gima'-ña para u ma'utot . "
Gi este na bersikulo, i " ma'gas i gima ' " i disipulu ni' ha hahasso i finatto-ña si Jesukristo, ya i " sakke " ha na'fanhuyong si Jesukristo mismo. Ginen este na fina'akomparasion, ha na'fanli'e' hit si Jesukristo i bintaha ni para ta tungo' i fechan finatto-a. Pues ha na'fanmagof hit para ta diskubre, ya i hiningok-ta gi i sinangan-ña para u kondisiona i relasion-ta yan guiya.
V.44 : " Pues debi di en fanlisto, sa' i Lahin i Taotao para u fatto gi ora ni' ti en ekspepekta . "
Hu na'huyong i tiempon mamaila' gi i verbu siha gi este na bersikulo sa' gi i fine'nina na fino' Griego, este na verbu siha gaige gi i tiempon på'go. Hunggan, este siha na palabras ha sangan si Jesukristo para i mandisipulu-ña på'go na tiempo ni' ma kuestiona gue' put este na asunto. I Saina, gi i tiempon i uttemo, u usa este na "Adventist" na tema para u na'fanli'e' i Mankristianu siha ni' para u na'fanprobecha i hinengge-ñiha; para este na finakpo' , ha na'guaha gi tiempo , kuatro na "Adventist" na ekspektasion siha; kada biåhi ma'a'atan ni' nuebu na atdao ni' ha na'i i Espiritu, i fine'nina na tres put i tinige'-ña si Daniel yan i Apocalipsis.
V.45 : " Håyi pues i fiet yan åmko' na tentago', ni' i ma'gas-ña ha po'lo gi i gima'-ña, para u na'i siha nengkanno' gi tiempo-ña? "
Na'siguru na ti un fañotsot gi i hinasso-mu, sa' i " nengkanno ' " ni' ma sangan gi este na bersikulo gaige gi me'nan i matan-mu. Hunggan, este na dukumento ni' hu na'i i na'an "Esplåra si Daniel yan i Rebelasion para guåhu" ni' ha konsiste este na " nengkanno ' espirituåt ni' siña ha na'fanmetgot i hinengge-mu, sa' ha na'fanhuyong ginen as Jesukristo, todu i ineppe siha para i kuestion siha ni' siña un faisen, yan fuera di este siha na ineppe, ti ma espipiha na ribilasion siha, taiguihi i magahet na fechan finatto-ña si Jesukristo ni' para u na'i hit asta i 2030 gi i mina'kuåtro yan i uttimo na " Adventist " " ekspektasion ".
Sa' put i ma'å'ñao yu' put este na bersikulo, hu prisenta este na dukumento komo i frutan i fidelidåt-hu gi as Yu'os i minagahet yan i prudensia-ku, sa' ti malago' yu' na bai hu na'fanmanman yu' put i finatto-ña si Jesukristo. Si Jesukristo ha na'annok guini i planu-ña para i uttemo na tiempo. Ha planeha para este na tiempo, un " nengkanno ' " ni' maolek para u na'fanmetgot i hinengge i manma'ayek-ña ni' manma'espipiha gi fiet i gloriosu na finatto-ña. ya este na " nengkanno ' " prufeta.
V.4 6 : “ Dichoso ayu na tentago' ni' yanggen måtto i amu-ña , ha sodda' na ha cho'gue i che'cho'-ña ! ”
I kontekston i gloriosu na finatto-ña esta ma konfitma, este i mina'kuåtro na "Adventist" na ekspektasion. I setbiente ni' ma'a'atan, senmagof ha' sa' ha tungo' i hinasson Yu'os ni' ma'a'atan , este i husgamento-ña gi i hinengge i taotao siha. Lao este na bendision para u na'fanla'la' yan u na'fanmanhasso todu ayu siha i , ni' manmaresibe este na uttimo na lina'la' , u fanma'gåsi yan u fanma'gåsi gi i manma'å'ñao ni' manma'gåsi gi todu i tano' , astaki i minagahet na finatto-ña si Jesukristo.
V.4 7 : “ Magajet hu sangani hao, na u na'i gui' ni' todu i guinaha-ña. ”
I guinahan i Saina para u ma'a'atan, asta i finatto-ña, i balotu siha ni' espirituåt. Ya i tentago' para si Jesukristo, i guardian i tesoron espiritu'åt-ña; i eksklusibu na lugåt ni' ma'a'atan i orakulu-ña yan i lina'la'-ña ni' ma'a'atan. Despues di un taitai este na tinige' gi enteru-ña, siña un li'e' na ti hu eksagera i na'an-ña "tesoro" gi i prufeta-ña gi i biblia. Hafa otro na na'an siña hu na'i i ribilasion ni' prutehi ginen i " mina'dos na finatai " yan ha abri i chalan ni' para i lina'la' taihinekkok? Sa' ha na'fanlamen yan ha na'fanlamen i posipble na duda ni' siña ha na'fanlamen i hinengge yan i satbasion.
V.4 8 : " Lao yanggen ayu i tailayi na tentago' ilek-ña gi halom-ña , 'I señot-hu ti u fåtto, '"
I lina'la ni' ha na'huyong si Yu'os, dos na klåsen lina'la'. Todu i kosas guaha i oppan-ña. Ya si Yu'os ha na'i i taotao siha dos na chalan, dos na manera para u ma cho'gue i disision-ñiha: lina'la' yan maolek, finatai yan tailayi; y mauleg na grano yan y taelaye na chaguan; y quinilo yan y chiba , manana yan y jemjom . Gi este na bersikulo, i Espiritu ha puno' i tailayi na tentago', lao tentago' ha', ni' ha na'annok i ti magahet na hinengge ni' ti ha na'fanli'e' si Yu'os yan gi hilo' todu, i ti magahet na hinengge ni' ha afekta i hinengge Adventista mismo, gi i uttimo na tiempo-ta. Ti ha risibi i lina'la' ginen as Jesukristo sa' ha na'suha ayu i mapresenta giya guiya gi entre 1982 yan 1991 yan ni' ha anunsia i finatto-ña para 1994 , este na Adventism gi ayu na lugat, ha na'fanhuyong un frutan tailayi ni' ha na'fanhuyong i radiation i mensahen Yu'os gi Nobiembre 1991. Ta nota na si Jesukristo ha na'fanhuyong i ma'a'atan na hinasso "gi korason-ña: ilek -ña . Sa' i fina'nu'i i kinalamten i rilihón gi sanhiyong, ti maolek; i formalismu gi i rilihón ha na'suha i minagahet na hinengge ni' bula minagof para i minagahet.
V.49 : "... yanggen ha tutuhon pumåra i mangga'chong-ña, yanggen chumocho yan gumimen yan i manbåba, "
I imahen un diha ma antisipa gi este na punto, lao i radiation ha na'klåru , gi tiempon pas, i oposision yan i chinatsaga ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong i magahet na pineddong ni' para u fatto; este ha ' i kuestion tiempo . Desde 1995, i Adventism ni' ma'usa gi i inestudia siha " manma'gåsi yan manma'gåsi yan i manma'gåsi " asta ki ha na'daña' i Protestante yan i Katoliku siha ni' ha hålom gi i aliånsan ekumeniku. Sa' gi Rev. 17:2, ha na'fanmanhasso i hinengge Katoliku ni' ma'a'agang "Babylon the Great , " yan i hinengge Protestante ni' ma'a'agang " tano' , " ilek-ña i Espiritu: " I rai siha gi tano' manma'a'ñao nu guiya , ya i taotao tano' manma'a'ñao ni ' i binu-ña " .
V.5 0 : " ...i ma'gas-ña para u fåtto gi un diha ni ti ha hasso yan gi un ora ni' ti ha tungo' ,
I konsekuensian i ma'abandona i lina'la' put i mina'tres na ekspektasion Adventista , yan i fechan 1994, gi uttimo ha tutuhon gi i forma ni' ti ma tungo' i tiempon i magahet na finatto-ña si Jesukristo , este i mina'kuåtro na ekspektasion Adventista put i planun dibin. Este na ti tiningo' i konsekuensian i ma'utot i relasion-ta yan si Jesukristo, pues siña ta dedusi este: I Adventist ni' ma po'lo gi este na trahison na siñat ti manma'a'ñao gi me'nan Yu'os, este, gi i hinengge-ña, " Adventist " .
V.51: " ...ha tåmpe i pachot-ña, ya ha na'i gui' i påtten-ña yan i manhipokritu siha : ya u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao. "
I imahen ha na'fanhuyong i binaba ni' para u na'fanhuyong si Yu'os gi i manfatso na tentago' ni' manma'ayek para u fanma'ayek. Hu li'e' gi este na bersikulo i palabra " manhipokritu " ni' i Espiritu ha na'annok i ti magahet na kristianu siha gi iya Dan. 11:34, lao debi di ta taitai i mas takhilo' na tinige' para ta komprende i tiempon i prufesiha, ni' ha na'halom i versikulu 33 yan 35: " ya i manma'å'ñao gi entalu'-ñiha u fanma'estudiåyi i meggai. Ya guaha para u fanma'å'ñao ni' espada yan ni' guafi, ni' manma'a'atan yan ni' manma'a'atan. Gi i tiempo annai manma'a'atan, u fanma ayuda un dididi', ya meggai u fanma'a'atan gi kriminåt . i manma'å'ñao na taotao siha u fanma'å'ñao, ya u fanma'å'ñao, u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao , asta i tiempon i uttemo , sa ' ti u fatto astaki i tiempo ni ' ma'ayek . i binaba as Yu'os ni' ha laknos siha asta i uttimo na husgamento , anai manma'ayek , manma'ayek gi i " lago' guafi " ni' ha na'i " i mina'dos na finatai " , sigun ginen Rev. 20:15: " Ayu i ti ma sodda' na ma tuge' gi i lepblo-ña i lina'la', ma laknos gi i lago' guafi . "
I Ma'a'atan na Estoria put i Magahet na Hinengge
I Magahet na Hinengge
Bula para ta sangan put i magahet na hinengge, lao ya-hu esta hu proponi este na aspetu ni parehu para guahu priniponi. Maseha hayi malago' para u establesi i relasion-ña yan si Yu'os debi di u tungo' na i hinasso-ña put lina'la' gi tano' yan gi langet i mas takhilo' na opposite gi i sisteman-ta ni' ma estapblesa gi tano' ni' ma fa'tinas gi i hinasso ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao ni' i anite; i enemigu-ña, yan i magahet na inayek-ña. Si Jesukristo ha na'i hit i manera para ta identifika i magahet na hinengge: " Un tungo' siha ginen i tinekcha'-ñiha . Kao manma'ayek i taotao siha ubas ginen i trongko siha, pat i igos ginen i trongko siha? (Matt. 7:16)." Gi este na sinangan, na'siguru na todu ayu siha i manma'a'agang i na'ån- ña ya ti ma na'i i minaolek-ña, i minaolek-ña, i diniseha-ña, i espiritun sakrifisiu-ña, i guinaiyan-ña put i minagahet yan i minagof-ña para u ma osge' i tinago' Yu'os, ti manma'ayek yan ti u fanma'ayek; este ilek-ña si 1 Cor. 13 ha fa'nå'gue hit put i ma difina i karisma i minagahet na sinantos; ayu i ma'ayek ni' i husto na husgamento as Yu'os: verse 6: " ti ha na'magof i tailayi, lao ha na'magof i minagahet ."
Kao siña guaha siña ha hongge na i manma'a'ñao yan i manma'a'ñao manma'husga as Yu'os gi parehu na manera? Hafa na parehu si Jesukristo, boluntariamente maklaba gi kilu'os, yan i inkisision papa' giya Roma pat si John Calvin, ni ha sotta i lalahi yan famalao'an para u fanma'atkila, asta i finatai-ñiha? Para ta na'suha i diferensia, debi di ta na'suha i manma'inspira na palabras gi i tinige' biblia. Este i asunto antes di ma na'fanla'la' i Biblia gi todu i tano', lao sa' esta gaige gi todu i tano', hafa na eskusu siña ha hustisia i isao-ta gi husgamento? Taya'. Pues, i binaba na binaba ni para u fatto siempre dangkolo yan ti siña makontrola.
I tres años yan media anai ha cho'gue i che'cho'-ña si Jesukristo gi tano', ma na'tungo' hit gi Ebanghelio siha, kosaki siña ta tungo' i estao i magahet na hinengge gi hinasson Yu'os; i uniku na kuentos. I lina'la'-ña ma ofresi giya hita komu mudelu; un mudelu ni debi di ta imita kosa ki siña ta rekoknisa nu guiya komu mandisipulu-a. Este na inadotna ha implika na ta komprende i konsepton-ña put i lina'la' taihinekkok ni' ha pruponi. Ma na'suha i minalago'-mu para hagu ha', yan lokkue' i orguyo ni' destrosao yan destrosao. Taya' lugat para i chinatsaga yan i chinatsaga gi i taihinekkok na lina'la ni' ma ofresi para i manma'ayek ha'. ma rikonosi as Jesukristo mismo. I kinalamten-ña gof rebolusionario, sa' guiya, i Ma'estro yan i Saina, ha na'i gui' mismo i tentago' todu, ha na'fanhuyong gui' asta i punton ha fa'tinas i addeng i mandisipulu-ña, para u na'i konkretu na siniente i kondenasion-ña put i balotu siha ni' ma'a'agang ni' i manma'gas i rilihón Judios gi tiempo-ña; kosas siha ni' ha na'fandaña' i taotao ni' manHudihos yan manKristianu på'go na tiempo. Gi i oppan na oppan, i kustumbren Jesukristo i kustumbren lina'la' taihinekkok.
Anai ha fa'nu'i i tentago'-ña i chalan para u maidentifika i inimigon-ñiha, i manfatso na tentago' Yu'os, ha cho'gue si Jesukristo para u na'fanlibre i anti-ñiha. Ya i prumesa-ña para u gaige, asta i uttemo na tiempo, "gi entalu' " i manma'ayek-ña, ma'a'atan yan ma'a'atan gi i lina'la'-ñiha yan i prutehi-ñiha gi todu i lina'la'-ñiha gi tano'. I mas takhilo' na kriterian i minagahet na hinengge, i para u gaige si Yu'os gi i manma'ayek-ña. Ti ma na'fanla'la' i kandet-ña yan i Espiritu Såntu-ña. Ya yanggen ha na'suha si Yu'os, put i ti manma'ayek i manma'ayek; i estao-ñiha espirituat tulaika gi husto na husgamenton Yu’os. Sa' i hinengge-ña ha adapta gi i kinalamten taotao. Gi i indibiduåt na eskalera, siña ha' guaha inadelanta gi dos direksion: ginen i maolek asta i tailayi pat ginen i tailayi asta i maolek. Lao ti este i asunto gi i nivel kolektibu gi i gurupon rilihoso yan i inestudia siha, ni' manma'a'ñao ha' ginen i maolek asta i tailayi, yanggen ti manma'adapta gi i inadelanta ni' ha estapblesa si Yu'os. Gi i fina'nå'guen-ña, ilek-ña si Jesukristo : " I maolek na trongko ti siña ha na'i tailayi na fruta, taimanu ha' i tailayi na trongko ti siña ha na'i maolek na fruta " (Matt. 7:18). Ha na'i hit para ta komprende na, put i tairespetu na fruta-ña, i rilihón Katoliku un " trongko ni' ti maolek " ya put i ti maolek na doktrina-ña, u gaige ha' taiguini, achokka', ma na'suha i supotten i rai, ha na'suha i pineddong i taotao siha. Ya parehu ha' lokkue' yan i rilihón Anglikanu ni' ha na'fanhuyong si Henry VIII para u na'fanhuyong i adulterio-ña yan i kriminåt-ña siha; hafa na balotu siña ha na'i si Yu'os i famagu'on-ña, i susedot-ña, i rai-ña siha? Este lokkue' i asunto put i rilihón Protestante Calvinist, sa' i fundadot-ña, si John Calvin, ma'å'ñao put i na'an-ña put i metgot na kinalamten-ña yan i meggai na pineddong ni' ha na'lehitimu gi i siudå-ña giya Geneva, gi un manera ni' parehu yan i kustumbren Katoliku gi tiempo-ña, asta i punto na ha sotta siha . Este na Protestantismo ti siña ha na'magof i Saina as Jesukristo, ya ti siña ma'usa komo un mudelu put i magahet na hinengge. Este na sinangan, gi i tinige'-ña as Daniel, ha na'fanmanli'e' si Yu'os i Reformasion Protestante, ya ha na'fanmanhasso ha' put i råhimen i papa gi 1260 åños, yan i tiempon i fina'tinas i mensåhi siha gi i Seventh-day Adventism, i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, desdeki 1844, asta i finakpo' i tano', ni' para u fatto, gi 2030.
I manma'å'ñao na rilihón ni' manma'å'ñao gi i tiempon antigu, todu guaha aspetu-ñiha ni' parehu yan i mudelu ni' ma'aprueba as Yu'os, lao ti parehu. I minagahet na hinengge sigi ha' ma'a'atan ni' i Espiritun Kristo; ti magahet i hinengge. I minagahet na hinengge siña ha esplåra i misterion i prufesiha siha gi i Biblia; ti siña i hinengge ni' ti magahet. Meggai na tiningo' put i prufesiha siha manma'a'agang gi i tano', kada unu mas maolek ki i fine'nina. Ti parehu yan siha, i tinige'-hu siha ginen i Biblia ha'; I mensåhi, pues, presisu , establisa, koherente yan konfotme yan i hinasso-ña si Yu'os ni' ti ha na'suha; ya y Todojanasiña umadadaje güe.
Nota siha put i Lepblun Daniel
I na'an Daniel kumeke'ilekña na si Yu'os i Hues-hu. I tiningo' put i husgamenton Yu'os i primet na fundasion i hinengge, sa' ha na'fanmanhongge i kriatura siha gi i minalago'-ña ni' ha na'tungo' yan ha komprende, i uniku na kondision para u fanmabendisi as Yu'os gi todu i tiempo. Si Yu'os ha li'e' i guinaiya ginen i fina'tinas-ña, ni' ma na'fanli'e' yan ma na'fanli'e' gi i hinengge-ñiha. Enao mina' annok gi sentensian Yu'os ginen i prufesiha-a, ni u'usa simbolu, taiguihi gi fina'akomparasion si Jesukristo. I sentensian Yu'os ma'a'atan fine'nina gi i lepblo-ña si Daniel, lao ha na'fanhuyong ha' i fundasion para i sentensia-ña put i historian i rilihón kristianu, ni' para u ma'a'atan gi i lepblo-ña si Revelation .
Gi as Daniel, ti meggai ha na'tungo' si Yu'os, lao este na dikike' na kantidå , gof impottånte , sa' guiya i fundasion i enteru na prufeta na Rebelasion. I manma'gås-ñiha gi i edifisio siha ma tungo' na gof impottånte yan gof impottånte i priparasion i tano' para i konstruksion. Gi i prufesiha, este i rol ni' ma nå'i i manma'å'ñao ni' ha risibi si profeta Daniel. Hunggan, yanggen ma komprende i siniente-ñiha, si Yu'os ha na'guaha i dos na intension para u pruba i eksistensia-ña yan para u na'i i manma'ayek-ña i låhi para u ma komprende i mensåhi ni' ha na'i i Espiritu. Gi este na "dikiki' na kosas" ta sodda' todu parehu : i anunsion put i susedon kuatro na imperiu ni' manma'gåsgas gi i enteru mundo desde i tiempon Daniel (Dan. 2, 7 yan 8); i ofisiåt na fechan i ministron Jesukristo gi tano' (Dan. 9); i anunsion i apostasia kristianu gi 321 (Dan. 8), i lina'la' i papa gi 1260 åños gi entre 538 yan 1798 (Dan. 7 yan 8); yan i "Adventist" na inetnon (Dan. 8 yan 12) desde 1843 (asta 2030). Hu addåpta este Dan. 11 ni', taimanu ha' ta li'e', ha na'fanhuyong i forma yan i evolusion i uttimo na Geran Nukleåt gi tano' ni' ti siña ma cho'gue antes di i gloriosu na finatto i Satbadot Yu'os.
Gi sutilmente, ha mensiona i Saina as Jesukristo i na'an Daniel para u na'hasso hit put i importansia-ña para i nuebu na kontrata. " Pues yanggen en li'e' i chinatsaga ni' ha sangan si Daniel i profeta , tumotohge gi i sagradu na lugat, maseha hayi i taitai, debi di u komprende! ( Matthew 24:15 ) "
Yanggen ha testifikåyi si Jesukristo si Daniel, put i ha risibi si Daniel ginen guiya i fina'nå'guen put i fine'nina na finatto-ña yan i minaolek-ña, mas ki todu i pumalu antes di guiya. Para u ma komprende i fino'-hu, debi di ta tungo' na i Kristo ni' måtto ginen i langet ha prisenta gui' gi as Daniel gi papa' i na'an " Michael " , gi Dan.10:13-21, 12:3 ya este na na'an ha chule' si Jesukristo gi Rev.12:7. Este na na'an " Michael " mas ma tungo' gi i fino' Latin Catholic Michel, na'an ni' ma nå'i i famao na Mont Saint-Michel gi iya Breton France. I lepblo-ña si Daniel ha addåpta numeron detalye siha ni' siña ha na'tungo' hit i sakkan annai måtto gui'. Hu espisifiku lokkue' na i na'an " Miguel" kumeke'ilekña : Håyi parehu yan si Yu'os; ya i na'an " Jesus " ma translada komu: Si Yu'os ha na'fanlibre. I dos na na'an ma'a'atan i takkilo' na Yu'os, i fine'nina gi i titulon langet, i mina'dos gi i titulon tano'.
I ma'a'atan i mamaila' na tiempo mapresenta giya hita komo un gå'ga' konstruksion ni' guaha meggai na eskalera. Gi i tutuhon i sine'so', para u ma na'huyong 3D na inafekta siha gi i karikatura siha, i manma'titinas sine'so' ma usa i plåton gå'ga' ni' i diferentes na pinta siha, yanggen ma na'daña', ma na'huyong un multi-level na imahen. Taiguini i prufesiha ni' ha fa'tinas si Yu'os.
Ha tutuhon todu gi as Daniel
I LEBLON DANIEL
Hågu ni' un taitai este na lepblo, tungo ' na låla'la' i Yu'os ni' taifinatai, achokka' ha espipiha gui'. Este na testimonion i " profeta Daniel " ma tuge' para u na'fanmanhongge hamyo ni este. Ha chule' i seyu i testimonion i antigu yan i nuebu na kontrata sa' ha na'fanhuyong si Jesukristo gi i fino'-ña para i mandisipulu-ña. I eksperensia-ña ha na’annok i che’cho’ este i maolek yan husto na Yu’os. Ya este na lepblo ha na'i hit siñat para ta deskubre i husgamento ni' ha na'i si Yu'os gi i historian i rilihón put i monoteismo-ña , i ManHudihos gi i fine'nina na aliansa, pues i Mankristianu , gi i nuebu na aliansa-ña , ni' ma fa'tinas gi i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo , gi i diha 3 gi Abrit, 30 gi i tiempo-ña. Håyi siña mas maolek ki si " Daniel " ha na'tungo' hit put i sentensian Yu'os? I na'ån-ña kumeke'ilekña " Si Yu'os i hues-hu . " Este na eksperensian lina'la ti fabulas , lao i testimonio put i bendision dibin i mudelu-ña ni' fidelidåt. Si Yu'os ha prisenta gui' gi entre i tres na taotao ni' para u na'fanlibre gi desgrasia gi Ezek. 14:14-20. Este i tres na klasen manma'ayek era este siha i " Noah, Daniel, yan Job . " I mensahen Yu'os ha sangangani hit klaru na achokka' gi as Jesukristo, yanggen ti ta akompara este siha na modelu, i pettan satbasion siempre ma'a'atan hit. Este na mensåhi ha konfitma i na'ma'å'ñao na chalan, i na'ma'å'ñao na chalan, pat i na'ma'å'ñao na chalan ni' debi di u fanhalom i manma'ayek para u fanhålom gi langet, sigun gi fina'na'guen Jesukristo. I estoria put si " Daniel " yan i tres na mangga'chong-ña ma prisenta giya hita komu i mudelu ni ' ha na'fanlibre si Yu'os gi i tiempon chinatsaga.
Lao guaha lokkue' gi este na estoria put i lina'la' Daniel, i konbetsasion tres na rai ni' manmetgot ni' ha na'fanhuyong si Yu'os ginen i anite, ni' ma adora gi todu i tiempo. Si Yu'os ha na'i este siha na emperadot i mas takkilo' na bokasion put i lina'la'-ña gi i historian taotao, i fine'nina, lao lokkue' i uttimo, sa' este na taotao ni' mudelu para u fanmalingu ya i rilihón, i balotu siha, i morat, siempre u fanma'å'ñao. Para si Yu'os , i para un chule' i taotao, un lå'la' na chinatsaga ya i asunton Ray " Nebuchadnezzar " un mudelu ni' gof na'fanmagof. Ha konfitma i fina'akomparasion as Jesukristo, este i " Maolek na Pastot " ni ha dingu i kinilu-ña para u aligao i malingu na kinilu.
Daniel 1
Dan 1:1 Y mina tres na año anae si Joaquim ray guiya Juda, si Nabucodonosor, ray Babilonia, mato Jerusalem ya jaachotgue.
1a- Y mina tres na año gui tiempo anae si Joaquim ray guiya Juda
I lina'la' Jehoiakim gi 11 åños ginen – 608 asta – 597. Mina'tres na såkkan gi – 605.
1b- Nabucodonosor
Este i tinige'-ña i na'an Rai Nebuchadnezsor gi fino' Babilonia, kumeke ilek-ña "Si Nabu ha prutehi i mas amko' na lahi-hu." Si Nabu i dius-ña i taotao Mesopotamia put tiningo' yan tinige'. Klaru ha' na malago' si Yu'os na u ma'ayek este na nina'siña gi tiningo' yan tinige'.
Dan 1:2 Ya si Jeova jaentrega gui canaeña si Joaquim, ray Juda, yan palo gui basen guimayuus: ya si Nabucodonosor jachule ayo sija na baso guato gui tano Sinar, asta y guima y Yuusña, ya japolo gui jalom y güinaja y Yuusña.
2a- Si Jeova jaentrega gui canaeña si Joaquim ray guiya Juda
Hustisia i inabandonan Yu'os i rai i ManHudihos. 2 Kron. 36:5: Si Josias guaja bente sinco años anae jatutujon y ray, ya jagobietna onse años guiya Jerusalem. Ha cho'gue i ti maolek gi me'nan i Saina, i Yu'os-ña .
2b- Si Nabucodonosor ha chule' i kosas siha para i tano' Sinar, para i gima' i yuus-ña, ya ha po'lo gi i gima' i yuus-ña.
Paganu este na rai; ti ha tungo' i magahet na Yu'os ni' ha setbe i Israel, lao ha na'i onra i yuus-ña: si Bel. Despues di i mamaila' na konbetsasion-ña, para u setbe i magahet na Yu'os Daniel gi parehu na fidelidåt.
Dan 1:3 Y ray jatago si Aspenas, magas y eunucoña, na ucone palo gui famaguon Israel, gui familian ray yan y manmagas;
Dan 1:4 manfamaguon na lalaje ni taya difekto, manmaolek jechurañija, mangaetiningo, tiningo, yan tiningoñija, siña manmasetbe gui palasyon y ray, yan ufanmafanagüe ni y liñguahen y Chaldeo sija.
4a- Si Ray Nebuchadnezzar parehu ha' na amåble yan intelihente, ha ayuda ha' i famagu'on ManHudihos para u fanma'ayuda gi i sosiåt-ña yan i balotu-ña siha.
Dan 1:5 Y ray japolo sija cada jaane na patte ni y gaegue gui lamasaña, yan y bino ni y gumimenña, para unafangajulo sija asta tres años, para usiña ujasetbe y ray.
5a- Annok i maolek na intension i rai. Ha na'i i manhoben siha ni' ha ofresi gui' mismo, ginen i yuus-ña siha asta i nengkanno'-ña.
Dan 1:6 Ya gui entaloñija guaja gui famaguon Juda: si Daniel, si Hananias, si Misael yan si Asarias.
6a- Gi todu i manhoben na ManHudihos ni' manma'ayek para Babilonia, kuatro ha' na taotao para u fanma'ayek para u fanma'ayek. I manmamaila' na asunto siha ma'ayek as Yu'os para u ma'a'atan i diferensia gi i tinemtom ni' ma'u'usa ni' ayu siha i manmachocho'cho' yan ayu siha i ha bendisi yan ayu siha i ti manmachocho'cho' yan ayu siha i ha na'fanmanli'e'.
Dan 1:7 Ya y prinsipen y eunuco sija janae sija naan: Si Daniel Beltsasar; gui as Hananias, si Sadrac; para si Misael, si Mesac; ya si Azarías, si Abednego.
7a- I intelihente ma'a'agang ni' este na manhoben na ManHudihos ni' manma'a'agang para u ma'usa i na'an paganu ni' ma'impotta ni' i manma'gånna. I ma'a'atan i na'an, un siniseden i mas takkilo' yan un prinsipåt ni' ha fa'nå'gue i magahet na Yu'os. Gen. 2:19: Ya si Yu'os Yu'os, ni' ha fa'tinas ginen i tano' todu i gå'ga' gi i tano' yan todu i paluma gi i aire, ha konne' siha para i taotao para u li'e' hafa para u na'annok, yan hafa na na'an i taotao para kada na gå'ga' ni' låla'la', ayu i na'an-ñiha.
7b- Si Daniel "Si Yu'os i hues-hu" ma na'i na'an as Beltesasar: "Si Bel para u prutehi." Si Bel ha na'annok i anite ni' este na taotao ni' manpaganu, ni' manma'ayek ni' i espiritun anite, ma setbe yan ma onra gi todu i ti ma tungo'.
Si Hananiah "Grasia pat Rigalu as YaHWH" ha bira gui' "Shadrach" ni' ha na'fanmanman si Aku. Si Aku i yuus i luna gi iya Babilonia.
Si Mishael "Ni' i tininas Yu'os" ha bira si Meshach "ni' gaige gi as Aku."
Si Azariah "I Ayuda pat i Ayuda si Yahweh" ha bira gui' "Abed-Nego" "Serbiente as Nego" , ya estague', i yuus solar i Chaldeans.
Dan 1:8 Ha disidi si Daniel na ti u na'a'a'ñao gui' ni' i nengkanno' i rai, pat i bino ni' ha gimen i rai, ya ha faisen i ma'gas eunuko na ti u na'a'a'ñao gui'.
8a- Ti prublema i ma'usa i na'an paganu yanggen ma'atkila, lao para u ma'a'ñao i taotao asta i punton para u ma'a'ñao si Yu'os, ti siña ma'a'ñao. I lealtat i manhoben na lalåhi ha na'fanhuyong siha para u fanma'å'ñao nu i binu yan i kåtnen i rai sa' este siha na kosas ma na'i i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi iya Babilonia. Ti manåmko' i famagu'on-ñiha ya ti manma'å'ñao taiguihi as Pablo, i fiet na testigu as Kristo ni' ha konsidera i ti magahet na dibin-ñiha (Rom. 14; 1 Cor. 8). Lao put i mina'å'ñao-ña na u fanma'å'ñao ayu i manma'å'ñao gi hinengge, ha cho'gue taimanu ha' siha. Yanggen ha cho'gue i oppan na manera, ti ha cho'gue isao, sa' maolek i hinasso-ña. Si Yu'os ha kondena i linachi ni' ma cho'gue sin minalago' yan todu i tiningo' yan i konsiensia; gi este na ehemplo, i intensionåt na disision para u ma'onra i difunto siha.
Dan 1:9 Ya si Yuus janae si Daniel grasia yan grasia gui menan y prinsipen y eunuco sija.
9a- I hinegge i manhoben ma demonstra ni i mina'å'ñao-ñiha para u ma na'magof si Yu'os; Siña ha bendisi siha.
Dan 1:10 Y prinsipen y eunuco sija ilegña as Daniel: Maañaoyo ni y rayjo, ni y fumatinas y nengcanomo, yan y guimenmo.
Dan 1:11 Ayonae ilegña si Daniel ni y ofisiat ni y pinelo ni y magas eunuco gui as Daniel: Hananias, Misael, yan Azarias;
Dan 1:12 Chague y tentagomo sija dies na jaane, ya unnaejam tinanom para umacano, yan janom para ufanguimen;
Dan 1:13 Ayo nae unlie y matanmame, yan y matan y patgon na taotao ni y mañochocho y nanan y ray, ya unfatinas ni y tentagomo sija, jaftaemano y liniimo.
Dan 1:14 Ya güiya numae ayo y guinagaoñija, ya jachague sija dies na jaane.
Dan 1:15 Ya anae esta malofan dies na jaane, mas mauleg yan gosdangculo sija qui todo y patgon na lalaje ni y mañochocho y ray.
15a- Siña ma cho'gue un kumparasion espiritu'åt gi entre i " dies dihas " ni' ha eksperensia si Daniel yan i tres na mangga'chong-ña, yan i " dies dihas " ni' prufeta na såkkan pineddong gi i mensåhi put i " Smyrna " na tiempon Rev. 2:10. Hunggan, gi i dos na eksperensia, ha na'fanli'e' si Yu'os i ma'a'atan na tinemtom ayu siha i manma'a'agang na disipulu-ña.
Dan 1:16 Y mayetdomo jachule y nañija yan y binoñija, ya janae sija tinanom.
16a- Este na eksperensia ha na'annok taimanu si Yu'os siña ha cho'gue i hinasson i taotao siha kosa ki u fanmafaboresi i tentago'-ña siha sigun gi sagradu na minalago'-ña. Sa' dangkolo i risgu ni' ha cho'gue i ma'gas i rai, ya debi di u fanma'ayuda si Yu'os para u ayek i prupositu siha ni' ha cho'gue si Daniel. I eksperensian hinengge un eksisio.
Dan 1:17 Ya si Yuus janae estesija na cuatro na patgon na taotao tiningo, yan tinigo todo y letra sija, yan tiningo: ya si Daniel janeclara todo y vision yan y giiife.
17a- Si Yuus janae este y cuatro na patgon na lalaje tiningo, yan tiningo todo y letra, yan tiningo
Todu regalu ginen i Saina. Ayu siha i ti tumungo’ gue’ ti tumungo’ kuanto na depende giya guiya kao manintelihente yan manma’åse’ pat manignorante yan manbaba.
1 7 b- ya si Daniel jasangane todo y vision yan todo y guinife sija.
I fine'nina na taotao ni' ha na'annok i minagahet-ña, si Daniel ha onra as Yu'os, ni' ha na'i gui' i rigalu para u prufesiha. Este i testimonio ni ha na'i gi tiempo-ña para i fiet na Jose, ni' mapresu ni' taotao Ehipto. Gi entre i ofresimienton Yu’us, si Salomon ha ayek lokkue’ i tiningo’; ya pot este na inayek, si Yu’os ha na’i gue’ todu i otro siha: gloria yan riku. Si Daniel, lokkue', para u eksperensia este na inañadi ni' ha fa'tinas i fiet na Yu'os-ña.
Dan 1:18 Ya y tiempo anae tinancho y ray para ucone sija jalom, y prinsipen y eunuco sija, manpresenta gui as Nabucodonosor.
Dan 1:19 Ya y ray jacuentuse sija: ya gui entalo todo y patgon na taotao, taya masoda ni uno parejo yan si Daniel, si Hananias, si Misael, yan si Azarías.
Dan 1:20 Ya todo y tiningo yan tiningo ni y finaesen ni y ray, jasoda na dies biaje mas maulegña qui todo y magas yan y astrologo ni y mangaegue gui todo y raenoña.
20a- Si Yu'os ha na'fanli'e' hit " i diferensia gi entre ayu siha i manma'a'agang gui' yan ayu siha i ti manma'a'agang gui' ," ni' ma tuge' gi Mal. 3:18 . I na'an Daniel yan i mangga'chong-ña para u fanhålom gi i testimonion i Sagradu na Biblia, sa' i manma'gås-ñiha para u fanma'gås-ñiha para u fanma'gås-ñiha i manma'gås-ñiha asta i uttemo na tiempo.
Dan 1:21 Taegüineja si Daniel asta y finenana na jaan y ray Ciro.
Daniel 2
Dan 2:1 Y mina dos na año gui tiempo anae gobietna si Nabucodonosor, jafangonife y güinae sija, ya inestotba y espirituña, ya ti siña maego.
1a- Pues, gi – 604. Si Yu'os ha na'fanli'e' gui' gi hinasso i rai.
Dan 2:2 Ya jatago y ray na ufanmaagange y magica sija, yan y astrologo sija, yan y encantador sija, yan y Caldeo sija, para ujasangane ni y ninifea. Ya manmato ya manmato gui menan y ray.
2a- I rai paganu ha bira gui' guatu gi i taotao siha ni' ha konfi'a, asta på'go, kada unu espesiåtista gi i che'cho'-ña.
Dan 2:3 Ya y ray ilegña nu sija: Guajo guinifejo, ya y espiritujo lalalango, ya malagoyo na utungo y güinifejo.
3a- Y ray ilegna : Malagoyo jutungo este na guinife ; ti ha sangan put i siknifikasion-ña.
Dan 2:4 Y Chaldeo sija manope y ray ni y fino Arameo, ilegñija: O ray, lâlâ para taejinecog!
Dan 2:5 Ya y ray jasangane y Chaldeosija: Ayo na güinaja mapos guiya guajo: yaguin ti innatungoyo ni y güinife, yan y inenterpretaña, infanmachalapon, ya y guimanmiyo ufanmayulang basula.
5a- I intransigensian i rai yan i ekstremo na aksion siha ni' ha cho'gue, eksepsionåt yan ginen as Yu'os ni' ha na'fanhuyong i manera para u na'fanmanman i taotao siha ni' manma'å'ñao yan para u na'fanmagof i taotao-ña siha.
Dan 2:6 Lao yaguin unsanganeyo ni y guinife yan y inenterpreta, ufanresibe guiya guajo ninae sija, yan dangculo na onra. Enao mina sangane yo ni y guinifie yan y ineilegaña.
6a- Este siha na rigalu, rigalu, yan manmaolek na onra siha , ha pripara si Yu'os para i manma'å'ñao na taotao-ña.
Dan 2:7 Sija manmanope gui mina dos biaje: Polo y ray ya usangane y tentagoña sija ni y güinife, ya jita sinatungo y tiningoña.
Dan 2:8 Ya y ray cumuentos ya ilegña: Julie na magajet na mangagana jamyo tiempo, sa inlie na esta malofan y güinaja guiya guajo.
8a- I rai ha faisen i manma'å'ñao-ña put un kosas ni' ti ma faisen antes ya ti ha cho'gue.
Dan 2:9 Yaguin ti innatungoyo ni y guinife, ayoja na juisio infato guiya jamyo todos ; esta un pripara hao para un sangåni yu' ni' dinagi yan dinagi asta ki u ma na'lå'la' i tiempo. Pues sangåni yu’ nu i guinife, ya bai hu tungo’ kao siña un esplåra giya guåhu.
9a- malago' hao na un pripara hao para un sangani yu' i minagahet yan i ti magahet, mientras un hahasso i tiempo para u ma'apåsi
Gi este na prinsipio na todu i manma'å'ñao na manma'å'ñao yan manma'å'ñao u fanma'å'ñao asta i finakpo' i tano'.
9b- Pues, sangåni yu' i sueño, ya bai hu tungo' kao siña un na'i yu' i tiningo'-ña
Gi i fine'nana na biåhi, este na rason na ma'a'atan gi i hinasso i taotao. I manma'å'ñao na taotao ti ma'å'ñao para u ma sangani i kliente-ñiha ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao put hafa malago'-ñiha. I finaisen i rai ha na'annok i limitåsion-ñiha.
Dan 2:10 Y Chaldeosija manmanope ni ray: Taya taotao gui tano ni y siña sumangane jafa finanago y ray.
10a- Magahet i fino'-ñiha, sa' asta ayu na tiempo, ti ha na'fanhuyong si Yu'os para u na'fanhuyong siha, kosaki u ma komprende na guiya ha' i Yu'os, yan na i dibin-ñiha ni' ti manma'å'ñao yan i idolu siha ni' ma fa'tinas ni' kannai yan hinasson taotao ni' manma nå'i ni' espiritun anite.
Dan 2:11 Mapot y guinagao y ray; taya siña sumangangane y ray na y yuus sija, ni y saganija ti taotao.
11a- I manma'å'ñao na taotao siha ma na'huyong un minagahet ni' ti siña ma na'suha guini. Lao yanggen ma sangan este, ma admiti na taya' relasion-ñiha yan i yuus siha , mientras todu i tiempo ma konsulta siha ni' manma'å'ñao na taotao siha ni' ma sangan na siña ma sodda' ineppe ginen i difunto siha ni' ma espipiha ginen siha. I kompetensia ni' ha tutuhon i rai ha na'fanhuyong siha. Ya para ta na'siguru este, nisisåriu i ti siña ma predikta yan taifinatai na tiningo' i magahet na Yu'os, ni' esta ma na'tungo' as Solomon, este na ma'estron tiningo' ginen i Saina.
Dan 2:12 Ayo nae y ray ninagoslalalo ya gosdangculo y linalaloña, ya manago na ufanmayulang todo y manmalate guiya Babilonia.
Dan 2:13 Ya masangan y sentensia, ya y manfaye manmapuno: ya maaliligao si Daniel yan y mangachongña para ufanmapuno.
13a- Gi i ma po'lo i tentago'-ña antes di i finatai, si Yu'os para u na'fanlå'la' siha gi gloria gi fi'on i Ray Nebuchadnezzar. Este na estratehia ha prufetisa i uttimo na eksperensian i hinengge Adventista, anai i manma'ayek para u fanma'espipiha i finatai ni' ma'ayek ni' i rebelde siha gi un diha ni' esta ma'ayek. Lao guini ta'lo, u ma'atkila ta'lo i sitbisiu, sa' i manmatai ayu siha i manma'a'ñao ni' para u fanma'a'ñao yanggen i Kristo ni' takkilo' yan gaiminao para u fanue' gi langet para u husga yan u kondena siha.
Dan 2:14 Ya si Daniel ha cuentos gui as Arioc, capitan y guatdian ray, ni y jumanao para upuno y manmalate guiya Babilonia.
Dan 2:15 Ayo nae manope as Arioc y magas y ray, ilegña: Jafa na taegüije y sentensian y ray? Ya si Arioc ha sangani si Daniel.
Dan 2:16 Ya si Daniel mapos para y ray, ya jagagao na unnae tiempo para usangane y ray ni y tiningoña.
16a- Si Daniel ha cho'gue sigun ginen i rilihón-ña yan i eksperensian-ña. Ha tungo' na i nina'siña-ña ni prufeta siha ginen as Yu'os, ni guiya kustumbre na ha po'lo todu i konfiansa-ña. Ha tungo' hafa i rai ha faisen, ya ha tungo' na guaha ineppe-ña si Yu'os, lao malago' gui' na u na'tungo' gui'?
Dan 2:17 Ya jumanao si Daniel para iyasija, ya jasangane si Hananias, si Misael, yan si Azarías, y mangachongña, ni este.
17a- I kuatro na patgon na lalåhi mañasaga gi gima' Daniel. " Manma'a'agang i paluma siha, " ya ma represesenta i inetnon Yu'os. Achokka' antes di Jesukristo, " anai mandaña' dos pat tres gi na'an-hu, gaige Yu' gi entalo'-ñiha ," ilek-ña i Saina. I guinaiyan mañe'lu ha na'daña' este siha na manhoben ni' ma demonstra un bunitu na espiritun inetnon.
Dan 2:18 Para ufanmanayuyut y Yuus y langet para minaase, para si Daniel yan y mangachongña ti ufanmayulang yan y palo y manfaye guiya Babilonia.
18a- Yanggen ma'a'atan i lina'la'-ñiha, i tinayuyot yan i sinsero na ayuyut i uniku na åmot ni' guaha gi i manma'elekta. Ma tungo' este ya ma hasso i ineppe ginen i Yu'os-ñiha, ni' esta ha na'i siha meggai na pruba na ha guaiya siha. Gi i uttemo, i uttimo na ma'elekta ni' ma'ayek ni' i dekreton finatai, u ma'ayek lokkue'.
Dan 2:19 Ya anae puenge mafanue si Daniel gui vision. Ya si Daniel jabendise y Yuus y langet.
19a- Ma faisen ni' i manma'ayek-ña, i fiet na Yu'os gaige gi ayu na lugat, sa' ha na'guaha i prublema para u testigu i fiet-ña para si Daniel yan i tres na mangga'chong-ña; para u na'kahulo' siha para i mas takkilo' na puesto gi gobietnon i rai. Guiya, eksperensia despues di eksperensia, ha na'fanla'la' siha para este na rai ni' para u li'e' yan u konverti. Este na konbetsasion para u fanma'gåsi i fiet yan i ti ma'å'ñao na kinalamten i kuatro na manhoben na ManHudihos ni' manma'gåsi as Yu'os para un eksepsion na mision.
Dan 2:20 Si Daniel jasangan: Bendito y naan Yuus para taejinecog, yan taejinecog. iyo-ña i tiningo' yan i minetgot.
20a- Un maolek na inagradesimento sa' i prubasion i tiningo'- ña , gi este na eksperensia, ti siña ma'abandona. I fuetsa- ña ha na'i si Jehoiakim as Nabuchadnezzar ya ha na'fanhasso i taotao siha ni' para u fanma'ayuda gi i prohekto-ña.
Dan 2:21 Güiya jatulaeca y tiempo yan y tiempo, janajanao y ray sija ya japolo sija, janae tiningo y manmalate, yan tiningo y manmantungo.
21a- Este na bersikulo ha na'klåru todu i rason siha para ta hongge yan para si Yu'os. Si Nabucodonosor para u konverti gui' yanggen ha tungo' este siha.
Dan 2:22 Janafanue y manadong yan y mananaog na güinaja; jatungoja y guaja gui jemjom, ya y candet sumaga guiya güiya.
22a- Siña ha’ lokkue’ i anite ha na’tungo’ hafa i taddong yan i ma’a’atan, lao i lina’la’ ti gaige giya guiya. Ha cho'gue este para u na'fanmanman yan u na'fanmanman i taotao siha ginen i magahet na Yu'os ni', yanggen ha cho'gue este, ha cho'gue para u na'fanlibre i manma'ayek-ña ni' ha na'fanli'e' siha i lina'la' ni' manma'ayek ni' i dimoniu siha ni' manmakondena para i linao gi tano', desdeki i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai.
Dan 2:23 O Yuus y maaenajo, junaejao grasias, sa guinin unnaeyo tiningo yan y ninasiña, ya unnatungoyo ni y ginagaomame guiya jago, yan unnatungojam ni y secreton y ray.
23a- I tiningo yan i minetgot man gaige gi as Yu'os, gi tinayuyot Daniel, ya si Yu'os nina'i gue'. Ta li'e' gi este na eksperensia i finatton i prinsipåt ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo: " faisen ya u fanma nå'i hamyo ." Lao ma komprende na para u ma sodda' este na risulta, i fidelidåt i petisionåriu debi di u sodda' todu i prublema siha. I fuetsa ni' ha risibi si Daniel para u ma'usa gi i hinasso i rai ni' para u ma'ayek un pruba ni' ti siña ma'abandona ni' para u na'fanhuyong i Yu'os Daniel ni' ti ma tungo' gui' yan i taotao-ña asta ayu na tiempo.
Dan 2:24 Despues di este, humanao si Daniel para as Arioc, ni' i rai tinago' para u punu' i manma'gas giya Babilonia . Humånao ya ha kuentusi gui’, ilek-ña , “Cha’-mu ma’utot i manma’å’ñao na taotao giya Babilonia.
24a- I guinaiyan dibin ma li'e' gi as Daniel, ni' ha ålok na para u na'i i lina'la' i manma'å'ñao na taotao siha. Este ta'lo un kinalamten ni' ha testifikåyi i minaolek yan i mina'ase' Yu'os, gi un estao hinasso ni' perfekto na umå'a'ñao. Si Yu'os siña ha na'magof; y tentagoña janamalag güe ni y finatinas y jinenggueña.
Dan 2:25 Si Arioc jacone si Daniel guato gui menan ray, ya jasangane: Guajo, jusoda un taotao gui entalo y manmaprerebo guiya Juda, ni y para utungo y ray ni y tiningoña.
25a- Si Yu'os ha na'piniti i rai, ya i minalago'-ña para u risibi i ineppe ni' malago'-ña, u na'fanhuyong i binibu-ña ensegidas.
Dan 2:26 Y ray jasangane si Daniel ni y naanña Beltsasar, ilegña: Siña jao sumanganeyo ni y guinifejo ni y linie, yan y inemprendeña?
26a- I na'an paganu ni' ma nå'i gui' ti ha na'fañågue ni hafa. Si Daniel, ti si Belteshasar, para u na'i gui' i ineppe ni' ha espipiha.
Dan 2:27 Si Daniel jaope gui menan y ray, ya ilegña: Y secreto ni y jagagao y ray, ti siña manatungo y ray, ni y manmalate, yan y astrologo sija, yan y magica, yan y manmanafalage.
27a- Si Daniel ha ågang i manma'å'ñao na taotao siha. I finaisen i rai ginen siha ti siña ma cho'gue.
Dan 2:28 Lao guaja si Yuus gui langet ni y munamatungo y secreto, ya janatungo si ray Nabucodonosor jafa ususede gui uttimo jaane. Este sija y guinifemo, yan y vision sija, ni y linie gui jilo camamo.
28a- Este na esplikasion fine'nina para u na'fanmanhasso si Nabuchadnezzar, sa' i asunton i mamaila' na tiempo ha na'fanma'å'ñao yan ha na'fanma'å'ñao i taotao siha, ya i posipble na para u ma sodda' ineppe siha put este na asunto, na'magof yan na'fanmagof. Si Daniel ha na'i atension i rai para i ti ma li'e' na Yu'os ni' låla'la', ya na'manman para i rai ni' ha adora i manma'gås-ta.
Dan 2:29 Anae umaason jao, O ray, manmato guiya jago, jafa ususede despues di este na tiempo ; ya ayo y munamatungo y secreto, güiya munatungo jafa ufanmato.
Dan 2:30 Este na sikretu ti ma na'tungo' yu' sa' guaha mas tiningo'-hu ki todu i låla'la' , lao para u ma tungo' i rai i tiningo'-ña, ya para un tungo' i hinasso-mu.
30a- Ti jusangan na gaegue guiya guajo tiningo mas qui todo y manlâlâlâ na güinaja; lao para u ma na'i i rai i tiningo'-ña
Perfekto na umå'a'ñao gi che'cho' . Ha na'suha si Daniel ya ha sangani i rai na este na Yu'os ni' ti ma li'e' ha interesa gui'; este na Yu’os mas metgot yan mas maolek ki ayu siha i ha setbe asta ayu na tiempo. Imahina ha' hafa siniseden este siha na palabras gi hinasso-a yan gi korason-a.
30b- ya para intingo y jinason y corasonmiyo
Gi rilihón paganu, i magahet na Yu’os i estao i maolek yan i tailayi ti ma'a'atan. Ti ma kuestiona i rai siha, sa' manma'å'ñao yan manma'å'ñao put i dangkolon nina'siñan-ñiha. I ma sodda' i magahet na Yu'os para u na'i si Nebuchadnezzar siñat para u deskubre i difekto-ña siha; un kosa ni' taya' siña ha cho'gue gi entre i taotao-ña. I leksion ma'a'atan lokkue' para hita: solu siña ta tungo' i hinasson i korason-ta yanggen ha cho'gue si Yu'os gi konsiensia-ta.
Dan 2:31 O ray, jago unatan ya unlie un dangculo na imagen; i imahen dangkolo yan sen magåhet; tumojgue gui menamo, ya janamaañao y jechuraña.
31a- un li'e' un dangkolo na estao; dangkolo este na estao, yan gof bunitu
I estao para u na'fanli'e' i suseden i manmaolek na imperiu siha gi tano' ni' para u fanma'ayuda astaki i minaolek i finatto-ña si Jesukristo, pues put este na rason na gof takhilo' i finatto-ña . I minaolek-ña i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, manma'gås-ta yan manma'gås-ta ni' manma'gås-ta.
31b- Güiya tumojgue gui menamo, ya ninamaañao y jechuraña.
I mamaila' na tiempo ni' ha prufetisa i estao gaige gi me'nan i rai, ti gi tatte -ña. I tåya' na'ma'å'ñao na fina'nu'i-ña ha prufetisa i meggai na finatai taotao ni' para u fanma cho'gue ni' i gera yan i pineddong ni' para u ma na'setbe gi i historian taotao asta i uttemo na tiempo ; i manma'gas manmamomokkat gi hilo' i tataotao.
Dan 2:32 Y ilon este na imagen, puro oro; y pechona yan y canaena salape ; y tiyanna yan y chachagna bronse ;
32a- I pachot este na estao, ma'usa oron puro
Si Daniel ha konfitma este gi i 38 na bersikulo: i pachot oro i mismo Ray Nebuchadnezzar. Este na simbolo ha na'fanmanhasso gui' sa' guiya fine'nina ha konverti yan ha setbe i magahet na Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha ni' hinengge. I oro i siniseden i hinengge ni' ma'gasgas gi 1 Pedro 1:7. I lå'la' na lina'la'-ña para u na'i i historian i rilihón yan u na'hustisia i mension-ña gi i Biblia. Kontodu, guiya i presiente gi i fina'tinas i susedon i manma'gas gi tano'. I prufesiha ha tutuhon gi i fine'nana na såkkan i rai-ña gi 605.
32b- i pecho-ña yan i kannai-ña salape'
Mas dikike' i balotu-ña i salape' ki i oro. Ha destrosa, lao i oro ti siña ma'apåsi. Manli'e' ham na ti maolek i balotu-ña i taotao ni' ha tutuhon i deskripsion i estao ginen i sanhilo' asta i sanhilo'. Gi 539, i imperion i Medes yan i Persians ha susedi i Imperion Chaldean.
32c- y tiyanña yan y chachagña bronse
Mas dikike' i balotu-ña i bronse ki i salape'. Este na åmot metal ni' ma'usa i kobre. Gof ma'å'ñao ya ha na'lå'la' i apaka'-ña gi i tiempo. Mas metgot lokkue' ki i salape', ni' mas metgot ki i oro, ni' ha' siña ha' ma'a'ñao. I sexuality gaige gi i sentron i imahen ni' ha ayek si Yu'os, lao guiya lokkue' i imahen i fina'tinas taotao. I imperon Griegu, sa' put i taiguini gui', siempre u prubåba na gof prolifiku, ya u na'i i taotao i kotturan-ñiha ni' paganu, ni' para u lå'la' asta i uttemo na tiempo. I estao i taotao Griegu ni' ma fa'tinas ginen bronse ni' ma fa'tinas yan ma molde, u ma admira ni' taotao siha asta i uttemo. I linachi i tataotao siha ma na'annok ya i tairespetu na morat-ña siha ti ma na'suha; este siha na kosas ha na'i i imperion Griega un tipikun simbolon isao ni' para u kåtga i siglu yan mit años asta i finatto-ña si Kristo. Gi Dan. 11: 21 asta 31, i rai Griegu as Antiochus 4 ni' ma'a'agang Epiphanes, i pineddong i taotao Hudios gi "7 åños" gi entre - 175 yan - 168, para u mapresenta komo un klåsen pineddong i papa ni' ha tutuhon gi i prufeta na estoria gi este na kapitulu. Este na bersikulo 32 ha na'daña' yan ha na'fanmanman i imperiu siha ni' muna'fanhuyong i Imperiun Roma.
Dan 2:33 Y adengña lulog; y adengña patte lulog yan patte fache.
33a- y adengña, mafatinas gui
I mina'kuåtro na imperiu ni' maproponi, i imperiu giya Roma, ma'aidentifika ni' i mas takhilo' na inañadi, ma'aidentifika ni' i åcho'. Guiya lokkue' i mas kumon na metal siha, ni' ma'oxida, ma'a'a'ñao, yan ma'a'ñao. Guihi ta'lo, ma konfitma i dinestrosion ya ha na'fanmetgot. I taotao Roma manma'å'ñao; ma adopta i yuus i manma'atkila na enimigu-ñiha. Pues, put i ma'ekspande-ñiha, i isao Griegu para u fanma'a'ñao gi todu i taotao gi i imperiu-ña.
33b- y adengna palo lulog yan palo fache
Gi este na fase, un kosas tåno' ha na'fanlamen este na dinanña'. I esplikasion sensimple yan historiku. Gi 395, i Imperiun Roma ha fañågu, ya despues di este, i dies na addeng i estao ha estapblesa dies na råinon kristianu ni' independente, todu manmapo'lo gi papa' i tutela relihiosu ni' i Obispon Roma, ni' para u ma'pos gi 538. Este na dies na rai manma'a'agang gi Dan. 7:7 yan 24.
Dan 2:34 Jamyo umatan asta qui un acho mayutut sin canae, ya janapatcha y imagen gui adengña lulog yan fache, ya manyulang.
34a- I imahen i acho' ni' ma'a'atan ma'inspira ginen i fina'tinas i acho'. Este i estao para u ma'puno' i manisao gi antigu na Israel. Pues, este na acho' para u ma'a'atan i manisao gi tano'. I uttimo na piniti gi i binibu-ña si Yu'os, i linao, sigun ginen Rev. 16:21. Este na litråtu ha prufisiha i che'cho'-ña si Kristo kontra i mani'isao gi i tiempon i gloriosu na finatto-ña. Gi Zech. 3:9, i Espiritu ha na'i si Kristo i imahen i acho', i mas takkilo' na acho', ayu ni' ha tutuhon si Yu'os i fina'tinas i espirituat na edifisio-ña: Sa', atan, put i acho' ni' hu po'lo gi me'nan Joshua, guaha siete na mata gi un acho' : estague', bai hu tuge' i tinige'-ña, ilek-ña i Saina i inetnon , ya bai hu na'suha i isao gi un diha. Pues ta taitai gi Zech. 4:7: Jaye jao, O dangculo na egso gui menan Sorobabel? Para un fanma'gåsi. Guiya para u po’lo i mas takkilo’ na acho’ gi kanton chålan yan inagang grasias, ilek-ña, “Na’i, na’i!” Gi este na lugat, gi i bersikulo 42 yan 47, ta taitai: Ha sangani yu' , Hafa un li'e'? ya hu atan, ya hu li'e' un kandet todu oro, yan un tason gi hilo'-ña, ya guaha siete na lampara gi hilo'-ña, yan siete na pipa para i lampara siha ni' gaige gi hilo' i kandet ; ... Sa' ayu siha i ti ma'a'ñao i ha'åni i dikike' na tinituhon, u fanmagof yanggen ma li'e' i pluma gi kannai Zerubabel. Este siha i siete na matan i Saina, ni' manma'a'atan gi todu i tano' . Para ta konfitma este na mensåhi, ta sodda' gi Rev. 5:6, este na imahen, ni' i siete na matan i acho' yan i lampara ma'atribuyi para i Lahen Yu'os, este si Jesukristo: Ya hu li'e', gi entalu' i tronu yan i kuatro na låla'la' na gå'ga' yan gi entalu' i manåmko', un Lahen Yu'os tumohgi gi ayu na lugat taiguihi i ma'atkila. Guaja siete na canggelonña, yan siete na atadogña, ni y siete na Espiritun Yuus ni manmatago para todo y tano. I husgamenton i taotao ni' manisao ni' ha cho'gue as Yu'os mismo, taya' kannai taotao siña ha cho'gue.
Dan 2:35 Ayonae y lulog, y fache, yan y bronse, yan y salape, yan y oro, manmayamag todo, ya jumuyong taegüije y paja gui jalom y tiempon maepe; ya manchinile ni y manglo, ya taya sagayan usoda. Låo i acho’ ni’ ha pumåra i imahen humuyong un dångkulu na bånda ya ha na’bula todu i tano’.
35a- Pues i åcho', i facha', i bronse, i salape', yan i oro, manma'a'ñao ya manma'a'ñao ya manma'a'ñao; manchinile sija ni y manglo, ya taya masajanña.
Gi i finatto-ña si Kristo, i famagu'on i taotao ni' ma'a'atan ni' oro, salape', bronse, åcho', yan tano', todu manma'a'ñao gi isao-ñiha ya debi di u fanma'atkila ni' guiya, ya i imahen ha prufisiha este na inafekta.
35b- Lao y acho ni y janachama y imagen, jafadangculo na sabana, ya janabula todo y tano
I Apokalipsis ha na'tungo' hit na ti u ma kumple este na anunsio asta ki despues di i mit años na husgamento gi langet, yan i ma na'i i manma'ayek gi i nuebu na tano', gi Rev. 4:20, 21 yan 22.
Dan 2:36 Este y güinife, ya infansinangane y tiningoña gui menan y ray.
36a- I rai ha hungok hafa i suñgon-ña. Ti siña ma inventåyi este na ineppe, sa' ti siña ma na'fanmanman gui'. I taotao ni' ha deskånsa este siha para guiya, pues ha risibi i mismo na visiun gui'. Ya ha oppe lokkue' i finaisen i rai ni' ha na'fanli'e' na siña ha ininterpreta i imahen siha yan ha esplåra i siknifikasion-ñiha.
Dan 2:37 O ray, jago ray y ray sija: sa y Yuus y langet sija ninae jao raeno, yan ninasiña, yan minetgot, yan minalag;
37a- Hu agradesi este na bersikulo anai ta li'e' si Daniel ha ågang i rai ni' takkilo', un kosa ni' taya' taotao siña ha cho'gue gi i tiempon-ta ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao. I uson i familia ti insultu; Ha respeta si Daniel i rai Chaldea. I ti ofisiåt na uson i familia, i gramatika ni' ma'usa ni' un suhetto ni' ha kuentusi un tres na taotao. yan "maskeseha taimanu i rai, taotao ha' gui'," ilek-ña i aktor as Molière. Ya i lina'la' ni' ti ma'ayek mafañågu gi i tiempo-ña yan si Louis XIV , i orguyo na "sun rai" .
37b- O rai, hagu i rai i rai siha, sa' i Yu'os i langet ha na'i hao nina'siña
Mas ki respetu, ha na'i si Daniel i rai un rikonosimiento ginen i langet ni' ti ha tungo'. Gi magåhet, i Rainon i rai siha gi langet ha atestiguyi na ha konstrui i rai i rai siha gi tano'. I ma'gås-ta gi hilo' i rai siha i titulon i rai. I simbolon i imperiu " i alas i aguila ," ni' para u ma'aidentifika komo i fine'nina na imperiu gi iya Dan. 7.
37c- i nina'siña,
Ha na'i i direcho para u ma'gåsgas i taotao siha ya ma'ayek gi kantidå, kumeke ilek-ña, gi kantidå.
Siña ha na'ma'å'ñao i rai ni' takkilo' ya ha na'fanmagof gui'. I rai para u na'i gui' i minagof-ña, ya si Yu'os para u na'homlo' gui' ginen un gof åpmam na prublema ni' ma na'huyong gi as Dan. 4. Debi di u ayek i idea na ti ha na'guaha i nina'siña-ña ginen i fuetsa-ña, lao put i i magahet na Yu'os ha na'i gui'. Gi Dan. 7, este na nina'siña para u chule' i simboliku na imahen i Oso gi i Medes yan Persians.
I fuetsa ni' ma'ayek, guaha na biåhi, put i ma'a'atan na guaha båba gi halom-ñiha yan gi lina'la'-ñiha, i lalåhi manma'ayek para u fanma'ayek. I nina'siña ha na'fanmanhasso i taotao put para u fanma nå'i un dångkolon minagof ni' ti u fanma nå'i. "Brand new, brand new," ilek-ña i sinangan, lao ti lå'la' este na sinisedi. Gi i lina'la på'go, i manma'å'ñao, manma'å'ñao, yan manma'å'ñao na artista siha manma'a'ñao para u fanma'atkila achokka' manma'å'ñao, manma'å'ñao, yan manma'gås-ñiha.
37d- minetgot
Ha referi gi i aksion, i presisu na inafekta ni' ha na'fanhuyong i kontrariu para u fanma'a'ñao gi i gera. Lao siña ha' lokkue' ma cho'gue este na gera kontra i mismo. Pues ta sångan put i fuetsan i taotao. I fuetsa ma midi gi i kualidåt yan i inafektan-ña.
Guaha lokkue' simbolon-ña: i leon sigun ginen Judges 14:18: " Håfa mas takkilo' ki i leon, pat mas gof dångkolo ki i miel ?" Y minetgot y leon gaegue gui masculosña; ayu i addeng-ña yan i papakes-ña, lao espesiåtmente ayu i pachot-ña, ni' ha å'agang yan ha na'fanlamen i bidå-ña antes di u kanno' siha. I ti maolek na ineppe put i adivinanza ni' ha faisen i Filisteo siha as Samson para u fanma'ayek put i fuetsan-ña kontra siha.
37th - yan gloria .
Este na palabra ha na'fanma'å'ñao i hinasso-ña put i tano' yan i langet. Si Nabucodonosor ha na'fanmagof i taotao siha asta este na eksperensia. I minagof ni' para u ma'gåsgas yan u ma'gåsgas i lina'la' todu i gå'ga' siha gi i tano'. Debi di ha deskubre i langet na gloria ni para u gana si Jesukristo yanggen ha na'i gue', i Ma'estro yan i Saina, i tentago' i tentago'-ña. Para i satbasion-ña, u uttimo ha aksepta este na gloria yan i kondision-ña gi langet.
Dan 2:38 Güiya inentrega gui canaemo y famaguon taotao, yan y gâgâ sija gui fangualuan, yan y pajaro sija gui langet manoja nae mañasaga; ya janamagasjao gui jilo- fiija todos : jago y ilon oro.
38a- Este na imahen para u ma'usa ta'lo para u ma'ayek si Nabucodonosor gi Dan.4:9.
38b- Hågu i åpaka' na åpaka'.
Este na palabras ha na'annok na si Yu'os ha tungo' antes i disision siha ni' para u cho'gue si Nabucodonosor. Este na simbolo, i pachot oro , ha prufetisa i mamaila' na tiempon-ña para i satbasion ni' taihinekkok. I oro i siniseden i hinengge ni' ma'gasgas sigun gi 1 Pedro 1:7: kosaki i prubåba i hinengge-miyu, sa' mas presiosu ki i oro ni' malingu (achokka' maprobecha gi guafi), siña ma sodda' para agradesimento yan gloria yan onra gi i finatton Jesukristo . I oro , este na metal ni' siña ma'a'a'ñao , un magahet na imahen este na rai ni' ha na'fanma'a'ñao gui' put i che'cho' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong.
Dan 2:39 Ya despues di jago ucajulo otro raeno na mas diquique qui jago , yan y mina tres na raeno bronse, ni ufanmagobietna gui todo y tano.
39a- Gi i tiempo, i kualidåt taotao para u fañågu; i salape' i pecho yan i dos kannai i estao menos ki i oron i pachot. Parehu yan si Nabucodonosor , si Dario i Medo para u konverti, si Cyrus II i Persian lokkue' sigun ginen Ezra 1:1 asta 4 , todu lokkue' ma guaiya si Daniel; ya despues di siha si Darius i Persian yan si Artaxerxes I sigun ginen Ezra 6 yan 7. Gi i prublema siha, u fanmagof sa' ma li'e' i Yu'os i ManHudihos para u ayuda i taotao-ña .
39b- pues i mina’tres na raino, ni’ para u ma’usa bronse, ya u ma’gas gi todu i tano’.
Guini, i lina'la' ha na'fanlamen i imperon Gresia. I bronse, simbolo ni' ha represesenta, ha na'annok i tairespetu, este i isao . I tinige'-ña si Dan. 10 yan 11 para u na'i hit siñat para ta komprende sa' hafa. Lao esta, i kotturan i taotao siha ma kuestiona komo i inbentot i libertad republican yan todu i perversu yan korapsion na desviasion-ña ni' sigun gi i prinsipåt taya' limitte-ña , este na rason na ilek-ña si Yu'os gi Pro. 29:18: Anae taya riparasion, y taotao sija manaebale; Manmagof yanggen ma osge i lai!
Dan 2:40 Uguaja y mina cuatro na raeno, metgot calang lulog; taimanu ha' i åcho' ni' ha yulang todu.
40a- I lina'la' mas takhilo' gi este na mina'kuåtro na rainon Roma, ni' para u na'fandaña' i manmofo'na na imperiu siha ya u adopta todu i dibin-ñiha, ya u na'fandaña' todu i ti maolek na kinalamten-ñiha, ya u na'fanhuyong un nuebu na kosas, un disiplinan åmot ni' ti siña ma'apåsi. Put este na rason, gof maolek ya taya' nasion siña ha na'fanhuyong; ya put este na rason na i imperon-ña u ma'ekstende ginen England gi sanlichan asta Babilonia gi sanhaya. I åcho ' i simbolon-ña, ginen i espada-ña ni' dos punta-ña, i armadura-ña yan i eskudu-ña, ya gi i inataki-ña, i ehersito ha na'fanhuyong i åpaka' na åpaka' ni' guaha puntan lansa-ña, ya gof na'ma'å'ñao kontra i manma'å'ñao yan manma'a'ñao na ina'atan i enimigu-ña siha .
Dan 2:41 Ya taegüijeja unlie y adeng yan y delot sija, patte y fache y oyero, yan patte y lulog, taegüijeja y raeno u madibide .
41a- Ti ha espisifiku si Daniel, lao i imahen ha sangan. I addeng yan i addeng i addeng ma represesenta un estao ni' para u susedi i Imperiun Roman paganu, ni' ma simbolisåyi ni ' åcho' . Yanggen ma dibidi, este na Imperiun Roma para u ma'usa para i batkåda para i dikike' na råsa siha ni' ma fotma despues di i linao-ña. I inetnon i åcho' yan i tano' ti ha na'fanmetgot, lao ha na'fanhuyong dibision yan dinifresi. Manli'e ' ham i tano ' potter's clay . I tåotåo si Yu'os sigun as Jer. 18:6: Ti siña jufatinas guiya jamyo taegüije este y oyero, O guma Israel? ilek-ña i Saina. Estagüe, taegüije y fache gui canae y oyero, taegüijeja jamyo gui canaejo, O guma Israel! Este na tano' i pas na påtten i taotao ni' ha ayek si Yu'os i manma'ayek-ña, ni' ha na'i siha ni' onru .
Dan 2:42 Ya taegüije y delot y adeng, patte lulog yan patte fache, taegüijeja y raeno palo metgot, yan palo dotbol.
42a- Ha nota na i Imperiun Roma sigi ha' asta i uttemo na tiempo, achokka' i Imperiun Roma ha na'suha i inetnon-ña yan i dinanña'-ña gi 395. I esplikasion gaige gi i rinikohin-ña i dinanña' ginen i hinengge-ña i Katoliku. Este put i inayuda ni' ha na'i si Clovis yan i emperadot Byzantine i Obispon Roma gi 500. Ma konstrui i presisu-ña yan i nuebu na nina'siñan papa, ni' ha na'i gui' , lao gi i matan taotao ha', i tano' na presiente gi i Gima'Yu'os kristianu desde 538.
Dan 2:43 Un li'e' i åcho' ni' ha håtsa i tano', sa' u fandaña' yan i taotao , lao ti u fanma'å'ñao, taimanu ha' i åcho' ti ha å'agang i tano'.
43a- I dies na addeng i addeng para u fanma'a'ñao gi Dan.7:7 yan 24. Despues di i tataotao yan i addeng, ma represesenta i nasion kristianu gi sanlagu gi Europa gi i uttimo na diha siha, este i tiempo-ta. Ha denunsia i manma'å'ñao na inetnon i nasion siha gi iya Europa, ya ha na'tungo' si Yu'os 2600 åños maloffan put i linachi i kontrata siha ni' muna'daña' i taotao siha gi iya Europa på'go, ya manma'daña' gi i "treaties of Rome."
Dan 2:44 Ya y jaanen este sija na ray, y Yuus y langet japolo un raeno, na ti umayulang para taejinecog, ni un taotao upolo : ya uyulang ya uyulang todo este sija na raeno, ya usaga para taejinecog.
44a- Gui tiempon este sija na ray
I asunto ma konfitma, i dies na addeng siha mankontemporåriu gi i minaolek i finatto-ña si Kristo.
44b- y Yuus y langet ujacajulo un raeno ni ti umayulang
I inayek i manma'ayek ma cho'gue gi papa' i na'an Jesukristo desdeki i ministro-ña, gi fine'nana na finatto-ña guini gi tano', para u na'fanlibre hit ginen i isao ayu siha i ha na'fanlibre. Lao gi duranten i dos mit åños ni' ha tutuhon este na ministro, ma cho'gue este na sinisedi gi umå'a'ñao yan pineddong ginen i kampun diabåli. Ya desde 1843, ayu siha i ha na'fanlibre si Jesukristo ti meggai, taimanu ha' i tinige'-ña si Dan. 8 yan 12 para u ma konfitma.
Gi i 6,000 åños na tiempo ni' ma'usa para u ma'ayek i manma'ayek, i mina'siette na milenio ha abri i Sabalu gi i taihinekkok para ayu ha' i manma'ayek ni' manma'ayek ginen i haga' Jesukristo desdeki si Adan yan si Eva. Todu manma'ayek put i mismo fidelidåt-ñiha, sa' si Yu'os ha konne' i taotao ni' manfiet yan manma'å'ñao , ya ha na'fanlibre i anite, i manma'å'ñao na anghet-ña, yan i taotao ni' ti manma'å'ñao para i kompletu na destrosion i anti-ñiha.
44c- ya ti u fåtto gi papa' i dinanña' otro na taotao
Sa' ha na'suha i dinanña' yan i susedon taotao gi i tano'.
44d- Güiya uyulang yan uyulang todo este sija na raeno, ya güiyaja sumaga para taejinecog
I Espiritu ha esplåra i siknifikasion-ña ni ha nå'i i palabra "utot"; un gof takhilo' na siniente. Guaha para u ma na'suha todu i taotao. Ya i Rev. 20 para u na'tungo' hit hafa para u masusedi gi duranten i mina'siette na mit años . Pues siempre ta diskubre i planon Yu’os na prugråma. Gi i tano' ni' ma'a'ñao, i anite para u ma'a'atan, sin ni' hafa na kompañero ginen i langet pat i tano'. Ya gi langet, para 1,000 años, i manma'ayek para u fanma'ayek i manmatai na taotao siha. Gi uttimon este i 1,000 años, i manailayi para u fanla'la' ta'lo para i uttimu na sentensia. I guafi ni para u na'fanlamen siha para u na'gasgas i tano' ni' para u na'nuebu si Yu'os, ya u na'fanmagof para u agang i tronu-ña yan i manma'ayek-ña. I imahen i visiun ha sumångan mas komplikao na aksion siha ki i Apocalipsis as Jesukristo para u na'annok.
Dan 2:45 Este y linie na acho, y inlie na mautut gui ogso sin canae, ya janayinipedaso y lulog yan y bronse, y fache, y salape, yan y oro. I dangkolo na Yu’us ha na’tungo’ i rai hafa para u masusedi despues di este. Y guinife magajet, ya siguru y ininterpretaña.
45a- Gi uttimo, despues di i finatto-ña, si Kristo ma'a'atan ni' i acho' , i sentensian langet gi mit años yan i finatinas-ña i uttimo na sentensia, gi i nuebu na tano' ni' ha na'lå'la' ta'lo si Yu'os, i dangkolo na bånda ni' ma anunsia gi i visiun para u ma'ayek yan u ma'ayek para todu i tiempo.
Dan 2:46 Pues si Rai Nabucodonosor dumimo papa' gi fi'on-ña ya ha adora si Daniel, ya manago na u ma'ofrese ni sakrifisiu yan paopao.
46a- Paganu ha', i rai ha cho'gue i che'cho'-ña sigun ginen i kinalamten-ña. Ha risibi ginen as Daniel todu i ha faisen, ya ha agang gui' ya ha onra i kompromisu-ña siha. Ti ha oppe si Daniel i aksion-ña ni' ha cho'gue para guiya. Ti åpmam para ta kontradisi gui' yan ta kuestiona gui'. I tiempo, ni' para si Yu'os, para u cho'gue i che'cho'-ña.
Dan 2:47 I rai ha kuentusi si Daniel, ilek-ña , "Magajet na i Yu'os-mu, guiya Yu'os Yu'os yan Señot i rai siha, yan guiya muna'tungo' i sikretu siha, sa' siña un sodda' este na sikretu."
47a- Este i fine'nina na pas i rai Nebuchadnezzar para i konbetsasion-ña. Ti u malingu este na eksperensia, ni' ha na'fanmanhasso gui' na si Daniel ha li'e' i magahet na Yu'os , gi magåhet, i Yu'os i yuus siha yan i Saina i rai siha . Lao i manma'gås-ta ni' manma'ayuda gui' para u na'fanla'la' i konbetsasion-ña. I fino'-ña ha na'siguru na maolek i che'cho' prufeta. I nina'siñan Yu'os para u sangan antes di tiempo hafa para u masusedi ha na'fanla'la' i taotao kontra i muron i ebidensia ni' i manma'elekta manma'a'ñao ya i manmatai manma'a'ñao.
Dan 2:48 Ya i rai ha na'i si Daniel puesto, ya ha na'i gui' meggai na rigalu siha , ya ha na'i gui' ma'gas gi todu i probinsian Babilonia, yan ha na'ma'gas gui' todu i manma'gas giya Babilonia.
48a- Si Nabucodonosor ha trata si Daniel taimanu ha' si Faraon antes di guiya ha trata si Jose. Yanggen manma'å'ñao siha ya ti manma'å'ñao yan manma'å'ñao, i manmaolek na lider siha ma tungo' taimanu para u ma agradesi i setbisio i tentago' ni' guaha bali-ña na klåsen taotao. Siha yan i taotao-ñiha manmabendisi ginen i bendision ginen i Yu'os ni' gaige gi i manma'ayek-ña. I tiningo' i magahet na Yu'os ha na'fanmagof todu.
Dan 2:49 Si Daniel jagagao y ray na umanae si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego ni y magajet sija gui probinsian Babilonia. Ayo nae si Daniel estaba gui palasyon y ray.
49a- Este na kuatro na manhoben na lalåhi manma'a'ñao, put i fiet na attitud-ñiha gi as Yu'os, ginen i pumalu na manhoben na ManHudihos ni' manmåtto giya Babilonia. Despues di este na chinatsaga, ni' siña ha' ha na'fanmanman todu, i inaprueban i låla'la' na Yu'os ha tutuhon. Pues ta li'e' i diferensia ni ha cho'gue si Yu'os entre ayu siha i sumesetbe gue' yan ayu siha i ti sumesetbe gue'. Ha na’kahulo’ i manma’ayek-ña ni’ manma’ayek, gi publiko, gi me’nan todu i taotao siha.
Daniel 3
Dan 3:1 Si Ray Nabucodonosor jafatinas un imagen oro, ni y tinachongña sesenta codo, yan y inancoña saes codo, ya japolo gui fangualuan Dura, gui probinsian Babilonia.
3a- I rai ma konbense gui' lao ti ha konverti gui' ni' i låla'la' na Yu'os Daniel. yan i megalomania ha na'fanmagof gui'. I manmaolek na taotao siha gi i sanlagu-ña ma na'fanmagof gui' gi este na chalan taimanu ha' i sora gi i estoria ha cho'gue i ga'ga', ma agradesi yan ma agradesi gui' komu un dius. kontodu, i rai ha komparehi gui' mismo yan un yuus. Debi di ta alok na gi i paganismo, fa'tinas i lina'la' sa' i pumalu na dius siha ti manma'a'ñao yan manma'a'ñao gi i estao-ñiha, mientras guiya, i rai, låla'la', esta mas takkilo' ki siha. Lao taimanu na ti ma'usa este na oro gi i fina'tinas i estao! Klaru, i fine'nina na lini'e' ti ha na'fanhuyong. Puedi ha' i onru ni' ha na'i gui' i Yu'os i yuus siha, ha na'fanmetgot yan ha na'fanmetgot i orguyo-ña. I oro, i simbolon hinengge ni' ma'a'gas gi i prublema sigun gi 1 Pedro 1:7, ha na'fanli'e' hit i presisu na hinengge gi i tres na mangga'chong-ña si Daniel, gi i nuebu na eksperensia ni' ma'a'atan gi este na kapitulu. Este na leksion ha a'atan si Yu'os espesiåtmente para i manma'ayek-ña gi i uttimo na triåtmen Adventista annai i tinago' i finatai ni' maproponi gi Rev. 13:15 para u na'fanmatai siha.
Dan 3:2 Ya si Ray Nabucodonosor manago na ufanmanafandaña y manmagas, y magalaje, y magalaje, y jues, y tesorero, y manmagas, yan todo y manmagas y probinsia sija, para ufanmato gui inefresasion y imahen ni y finatinasña si Ray Nabucodonosor.
2a- Ti parehu yan i chinatsaga-ña si Daniel gi iya Dan. 6, i eksperensia ti put i konspirasion ayu siha i manma'a'atan i rai. Guihi, i frutan i kinalamten-ña ma'a'atan.
Dan 3:3 Ayonae y manmagas, y magalaje, yan y jues, y tesorero sija, yan y manmagas, yan todo y manmagas y probinsia sija, mandaa para ufatinas y imagen ni y japolo si Ray Nabucodonosor. Manotohgi gi me'nan i imahen ni' ha tåmpe si Nabucodonosor.
Dan 3:4 Ya umagang ni y dangculo na inagangña ilegña: Este y tinago ni manmanae jamyo, taotao sija, yan y finijo sija;
Dan 3:5 Yanggen en hungok i sonidon i trompeta, yan i flauta, yan i atpa, yan i sambuca, i guitala, yan i gaita, yan todu i klasin instrumenton musika, debi di en dumimu ya en adora i imahen oro ni' ha tåmpe i Rai Nabucodonosor.
5a- Anae injingog y sonidon y trompeta
I sinyal para i prublema para u ma'a'atan gi i trompeta , taimanu ha' i finatto-ña si Jesukristo ma'a'atan gi Rev. 11:15 gi i sunidon i mina'siette na trompeta , yan i sais na kastigu ni' ma'a'atan lokkue' gi i trompeta siha.
5b- un tåmpe
I prostrasion i fisikåt na maneran onra. Gi Rev. 13:16, si Yu'os ha simbolisåyi este ni' i kannai i taotao ni' ma risibi i marka i gå'ga', ni' ma praktitika yan ma onra i ha'ånen atdao ni' ha na'suha i sagradu na Sabalu .
5c- ya un guaiya gui'
I tinayuyot i maneran onru gi hinasso. Gi Rev. 13:16, ha imahina si Yu'os gi i adeñg i taotao ni' ha risibi i marka i gå'ga' .
Este na bersikulo ha na'i hit siñat para ta deskubre i låhi siha ni' ma'a'agang gi i Apocalipsis as Jesukristo. I adbåntan yan i kannai i taotao ha sumångan i hinasso-ña yan i che'cho'-ña, ya gi entre i manma'ayek, este na simbolo siha ma risibi i seyu as Yu'os ni' kontra i marka i gå'ga' , ni' ma identifika yan i "Damenggo" gi i Katoliku, ma aksepta yan ma supotte ni' Protestante siha desdeki manhålom gi i aliånsan ekumeniku.
Todu i inetnon este na midida ni ha impotta si Rai Nebuchadnezsor siempre u rinueba gi uttimon i tano` gi prueban fiet gi Sabalun i Saina. Kada Såbalu, i nina'siñan i manma'ayek para u macho'cho' testigu put i tinago'-ñiha kontra i lai i taotao siha. Ya gi Damenggo, i ti malago'-ñiha para u fanma'ayuda gi i ma'impotta na adorasion para u ma'identifika siha komo rebelde ni' debi di u ma'apasi. Pues u mapronunsia i sentensian finatai. I prugråma siempre parehu yan ayu i para u ma'eksperiensia i tres na ga'chong-ña si Daniel, ya siha mismo u fanmabendisi as Yu'os put i esta ma'ayek na fiet-ñiha.
Lao, antes di i finakpo' i tano', este na leksion ma ofresi fine'nina para i ManHudihos gi i antigu na kontrata ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi entre 175 yan 168, ni' manma'ayek asta i finatai ni' i rai Griegu as Antiochus 4, ni' ma tungo' komu Epiphanes. yan si Dan. 11 para u testifikåyi na guaha na manfiet na ManHudihos ma gof guaiya i para u fanma'atkila ki para u ma cho'gue i abominasion gi me'nan i magahet na Yu'os-ñiha. Sa', gi ayu na tiempo, ti ha ayuda si Yu'os para u na'fanlibre siha gi milagro, taimanu ha' ha cho'gue, despues, para i Mankristianu ni' manma'ayek ni' Roma.
Dan 3:6 Jayeja y ti dumimo papa ya ti umadora, enseguidas umayute gui jalom y jetno.
6a- Para i mangga'chong-ña si Daniel, i inafekta i guafi na kånnai . Este na aminasu finatai i imahen i uttimo na dekreton finatai. Lao guaha difirensiå-ña i dos na eksperensian i tutuhon yan i uttemo, sa' gi i uttemo, i guafi na horno para u kastigu i uttimo na husgamento i manma'a'a'ñao ni' ma'a'a'ñao i manma'a'a'ñao na santos as Yu'os.
Dan 3:7 Pues, annai ma hungok todu i taotao siha i sonidon i trompeta, i flauta, i arpa, i sambuca, yan i salterio, yan todu klåsen instrumenton musika, todu i taotao siha, i nasion siha, yan i lengguåhi siha, mandimu papa' ya ma adora i imahen oron ni' ha na'fanhuyong si Rai Nebucodonosor.
7a- Este na kinalamten ni' kasi universåt yan unånimu put i sumångan i taotao siha gi i lai yan i otdenansan taotao siha, ha prufisiha ha' i kinalamten-ñiha gi i tiempon i uttimo na prublema gi i hinengge-ñiha gi tano'. I uttimo na gubetnamento gi i tano' u ma'osge' yan i mismo mina'å'ñao.
Dan 3:8 Ya ayo na tiempo, manmato palo Caldeo sija ya mafaaela y Judio sija.
8a- I manma'ayek as Yu'os siha i puntan i binibun i anite, ni' dumimina todu i anti siha ni' ti ha rikonosi si Yu'os komu manma'ayek-ña. Gi i tano', este na chinatsaga ni' tåya' isao-ña, ha na'fanhuyong i chinatsaga yan, gi mismo tiempo, i chinatsaga. Pues ma'a'atan siha put todu i tailayi ni' ha sodda' i taotao, achokka' i oppan-ña ha esplåra este siha na tailayi, ni' i konsekuensian i taiproteksion-ñiha as Yu'os. I manma'å'ñao nu i manma'ayek ma planeha para u ma na'i siha un taotao ni' debi di u ma na'suha yanggen ma punu' siha.
Dan 3:9 Ya manguentos, ilegñija as ray Nabucodonosor : Ray, lâlâ para taejinecog;
9a- I ahenten i anite manhålom gi i eskalera, i estoria mas klaru.
Dan 3:10 Unnae tinago, na todo y jumungog y sonidon y trompeta, yan y flauta, yan y atpa, yan y sambuca, y guitala, yan gaita, yan todo clasen instrumenton dandan, ufato papa ya uadodora y imagen oron;
10a- Ma na'hasso i rai put i fino'-ña yan i otden i rai-ña ni' debi di u ma'osge'.
Dan 3:11 Ya jayeja y ti dumomo papa ya ufanadora, umayute gui jalom y jetnon guafe.
11a- I mina'å'ñao na finatai ma'a'atan lokkue'; i trampa ha tåmpe i manma'å'agang na santos.
Dan 3:12 Pa'go guaha siha na Judios ni' un po'lo para i manma'gas i probinsian Babilonia, si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego, taotao siha ni' ti ma'a'atan hao, O rai , ni' ti ma'a'atan i yuus-mu, yan ti ma'adora i imahen oro ni' un tåmpe.
12a- I kosas siña ma predikta, i takhilo' na puesto ni' ma konfi'a gi i taotao sanhiyong na ManHudihos, i perfidious na chinatsaga ni' ma na'fanhuyong para u ma na'fanhuyong i frutan i chinatsaga ni' para u fanma'ayek. Pues, i manma'ayek as Yu'os manma'ayek yan manmakondena ni' i lina'la' i taotao siha.
Dan 3:13 Ayonae si Nabucodonosor, sen lalalo yan senlalalo, jatago na ujacone si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego. Ya macone este sija na taotao gui menan y ray.
13a- Hasso na este na tres na taotao ma risibi ginen as Nabucodonosor i mas takkilo' na puesto gi i rainon-ña, sa' ma li'e' gui' na mas manma'å'ñao yan mas manma'å'ñao ki i taotao-ña. Put este na rason na i “ma'å'ñao yan ma'å'ñao ” -ña ha esplåra i temporariu na linachi-ña put i eksepsion na klåsen-ñiha.
Dan 3:14 Si Nabucodonosor manope, ilegña nu sija: Sadrac, Mesac, yan Abednego, ada ti insetbe y yuusjo sija, ni inadora y imagen oro ni y jupolo?
14a- Ti ha hasso na u ma kuentusi i kuestion-ña: Kao intensionat na un dibidi i tinago'-hu?
Dan 3:15 Ya pago nafanlisto jamyo, ya ayo na tiempo nae injingog y sonidon y trompeta, yan y flauta, yan y atpa, yan y sambuca, yan y guitala, yan gaita, yan todo clasen instrumento, famomo papa ya adora y imagen ni y finatinasjo. Ya jaye ayo na Yuus usinalibre jamyo gui canaejo?
15a- Derepente ha ripara na manmaolek este na taotao siha para guiya, ya i rai ha na'listo para u ofresi siha un nuebu na siñat ni' ha osge' i otden-ña.
I kuestion ni' ma faisen para u risibi un ineppe ni' ti ma espipiha ginen i magahet na Yu'os, ni' parehu ha' na ha na'falingu si Nebuchadnezzar, sa' ha na'fanlamen gui' gi i che'cho'-ña gi i lina'la'-ña. Kontodu, taya' ha na'tungo' i fechan i asunto.
Dan 3:16 Ayonae si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego manmanope as Ray Nabucodonosor, ilegñija: Ti innesesita infanmanopejao gui este na asunto.
16a- Este siha na palabras ni masangan gi mas metgot na rai gi tiempo-ña parehu ha’ na ti manma’a’ñao yan manma’a’ñao, lao este siha na taotao ni’ manma’a’ñao ti manma’a’ñao na taotao siha. Gi i otro banda, siha i mudelu put i inadahen i Yu'os ni' låla'la' ni' esta ma disidi para u fanmanhongge.
Dan 3:17 Estagüe y Yuusmame ni y insetbe, güiya usinajam guinin y mañila y jetnon guafe, ya güiya ujalibrejam gui canaemo, O ray.
17a- Ti parehu yan i rai, i manma'å'ñao na manma'å'ñao ma'a'atan i pruba siha ni' ha na'i siha si Yu'os para u ma'a'atan na gaige gui' gi i prubleman i visiun. Yanggen ma kombibida este na eksperensian-ñiha yan i manmagof na memorias i taotao-ñiha ni' manma'libre ginen i taotao Ehipto yan i esklabu-ñiha, ginen este na fiet na Yu'os, ya manma'å'ñao siha para u fanma'å'ñao i rai. Todu i minalago'-ñiha, achokka' para u fanmatai. Lao, i Espiritu ha na'fanprofetisa i interbension-ña: guiya u na'fanlibre ham ginen i kannai-mu, O rai .
Dan 3:18 Lao yaguin ti inadaje, polo jao, O ray, na ti insetbe y yuusmo, ni inadora y imagen oro ni y unpolo.
18a- Ya yanggen ti måtto i ayudon Yu'os, måolik para siha para u fanmatai komu manfiet na manma'ayek ki para u fanlå'la' komu traidot yan manma'å'ñao. Este na fidelidåt para ta sodda' gi i prublema ni' ha impotta i taotao Gresia gi 168. Ya despues di este, gi todu i tiempon kristianu gi entre i magahet na kristianu siha ni' asta i uttemo na tiempo ti u ma konfotme i lai Yu'os yan i lai i taotao ni' manma'å'ñao.
Dan 3:19 Ayo nae si Nabucodonosor bula y linalaloña, ya jatulaeca y mataña contra si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego. Manope ya ha na’i otden na u ma’a’ñao i hornu siette biahi mas ki i debi di u ma’a’ñao.
19a- Debi di ta komprende na este na rai ti ha li'e' pat ha hungok ni' hayi kumontra i disision-ña gi duranten i lina'la'-ña; ni' ha na'fanhuyong i binaba-ña yan i inafekta nu i matan-ña . Humalom gue’ i aniti para u konni’ gue’ para u punu’ i manma’ayek Yu’us.
Dan 3:20 Ya jatago palo gui mas manmetgot na taotao gui inetnon sendaloña na ujagode si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego, ya ujayute gui jetnon guafe.
Dan 3:21 Ya manmagogode este sija na taotao, yan y pantalonñija, yan y magagoñija, yan y otro magagoñija, ya manmayute gui jalom y mañila y jetnon guafe.
21a- Todu este na materiåt siha ni' ma mensiona manma'gåsgas yan i tataotao-ñiha.
Dan 3:22 Ya sa' put i metgot i tinago' i rai, yan i horno gof maipe, i guafi ha na'fanmapuno' i taotao siha ni' manma'a'ñao as Sadrac, Mesac, yan Abednego.
22a- I finatai este na taotao siha ha testifiká i lina'la' i guafi gi este na kånnai.
Dan 3:23 Ya este y tres na taotao, si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego, manmagode papa gui entalo y jetnon guafe.
23a- I tinago' i rai ma cho'gue, asta ma punu' i tentago'-ña siha.
Dan 3:24 Ayonae si ray Nabucodonosor maaao, ya cajulo guse, ya jacuentuse y taotao papagat sija: Ada ti inyute tres na taotao manmagode gui entalo y guafe? Ya sija manope y ray: Magajet ray!
24a- Y ray y ray sija gui tiempoña ti jajonggue y atadogña. I ha li'e' mas takhilo' ki i hinasso-ña i taotao. Ha sentungo' na debi di u na'siguru gui' mismo yanggen ha faisen i taotao siha gi i sanlagu-ña kao magahet i lina'la'-ña ni' ha laknos tres na taotao gi i guafi. Ya sija manafitme guiya güiya: Magajet, O ray!
Dan 3:25 Ya güiya manope ilegña: Estagüe, julie cuatro na taotao na manbabaja na manmamomocat gui entalo y guafe ya taya ninalamenñija.
25a- Parehu ha' na i rai ha' ha li'e' i mina'kuåtro na figura, ya ha na'ma'å'ñao gui'. I ehemplon hinenggen i tres na taotao ma onra yan ma nå'i as Yu'os. Gi este na guafi, i rai siña ha distinggi i taotao siha ya ha li'e' un figura ni' lina'la' yan guafi gaige gi fi'on-ñiha. Este na nuebu na eksperensia mas takhilo' ki i fine'nina. I minagahet put i låla'la' na Yu'os ma pruba gui' ta'lo.
25b- ya i figura i mina'kuåtro parehu yan i lahi-ña i yuus siha
I fina'nu'i este na mina'kuåtro na taotao ti parehu yan i fina'nu'i i taotao ya i rai ha identifika gui' komu un lahi-ña i yuus siha . Este na sinangan maolek sa' put i magahet na interbension i taotao ni' para u fanma'ayek i Lahen Yu'os yan i Lahin i Taotao , si Jesukristo.
Dan 3:26 Ayonae si Nabucodonosor mato jijot gui pachot y guafe, ya jasangan, ya ilegña: Si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego, ni y tentago y Gueftaquilo na Yuus, maela ya maela mague. Ya si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego manjanao gui entalo y guafe.
26a- Un biåhi ta'lo, si Nabucodonosor ha na'fanma'å'ñao gui' gi me'nan un rai leon ni' mas takkilo' ki guiya. Este na rikåra ha na'fanhasso i testimonio put i eksperensian i fine'nina na visiun. I Yu'os i langet ha na'i gui' otro na inagang.
Dan 3:27 Ya mandaña y magajet sija, yan y magalaje sija, yan y taotao na papagat y ray, ya malie na taya ninasiña y guafe gui jilo y tataotao y taotao sija, ni y gaponuloñija ti mangacanta, ni y calasonñija ti yinamag, ni y patang y guafe gui jiloñija.
27a- Gi este na eksperensia, ha na'i hit si Yu'os pruba, taimanu ha' ha cho'gue as Nabucodonosor, put i minagahet na nina'siña- ña . Ha fa'tinas i lai siha gi tano' ni' ha kondisiona i lina'la' todu i taotao yan kada gå'ga' ni' mañasaga gi tano'-ña yan gi dimension-ña. Lao ha pruba na ni guiya ni i anghet siha ti manma'a'ñao nu este na lai siha gi tano'. I chumo'gue i lai siha gi todu i tano', si Yu'os gaige gi hilo'-ñiha ya siña, gi i minalago'-ña, ha na'i siha ni' manmilagru na asunto siha ni', gi tiempo-ña, para u na'i gloria yan na'an si Jesukristo.
Dan 3:28 Ayonae ilegña si Nabucodonosor, ya ilegña : Bendito si Yuus Sadrac, Mesac, yan Abednego, ni y jatago y angjetña, yan janalibre y tentagoña ni y umangoco güe, ni jataelaye y tinago y ray, ya jaentrega y tataotaoñija, para ti siña ujasetbe, ni ujaadora y Yuusñija.
28a- I binibu i rai esta malingu. Un biåhi ta'lo gi i addeng-ña, ha tungo' ginen i eksperensia ya ha na'huyong un otden ni' para u na'fanhuyong i kosas. Sa' put i gof åpmam i eksperensia. Si Yu’os ha na’fanli’e’ i taotao Babilonia na lala’la’ gue’, aktibu, yan bula minetgot yan nina’siña-ña.
28b- ni' ha na'hanao i anghet-ña ya ha na'fanlibre i tentago'-ña siha ni' manmanhongge giya guiya, yan ni' ma'atkila i tinago' i rai ya ma na'fanlibre i tataotao-ñiha ki para u ma setbe yan u ma adora otro na yuus fuera di i Yu'os-ñiha!
Gi i takhilo' na gradon lucidity, i rai ha ripara na gof maolek i lealtat i taotao siha ni' i ti maolek na orguyo-niha malago' na u fanma'atkila. Sin duda ha ripara na, put i nina'siña-ña, siña ha' ha na'suha este na chinatsaga ni' ha na'fanhuyong i orguyo-ña, ni' ha na'fanhuyong ha' i isao-ña gi i risgu na u fanma cho'gue i taotao ni' ti manisao.
Dan 3:29 Pago este y tinagojo junae: Jayeja y chumuentos taelaye contra si Yuus Sadrac, Mesac, yan Abednego, pot jafa na taotao, nasion, pat lengguahi, umayute, ya y guimaña umafatinas taelaye estietcot, sa taya otro Yuus ni y siña munalibre taegüije y güiya.
29a- Gi este na deklarasion, si Rai Nebuchadnezsor ha na'i i proteksion-ña para i manma'ayek as Yu'os.
Gi mismo tiempo, ha na'ma'å'ñao maseha hayi ni' kumuentos put i Yu'os Shadrach, Meshach, yan Abednego, ya ha espisifiku, na u ma'utot gui', ya i gima'-ña u ma'a'ñao, sa' taya' otro na yuus ni' siña ha na'libre taiguihi gui'. Yanggen ma'a'atan este na inafekta , siguru yu' na yanggen gaige i rai as Nabuchadnezzar, i manma'å'ñao na taotao Yu'os ti u fanma'å'ñao put i planu siha.
Dan 3:30 Despues di este, y ray janamaatsa si Sadrac, si Mesac, yan si Abednego gui probinsian Babilonia.
30a- “Todu maolek yanggen maolek i finakpo'-ña” para i manfiet na inayek i lala'la' na Yu'os, i fuma'tinas todu i lina'la' yan gaige. Sa' i manma'ayek-ña para u fanlå'la' ta'lo, ya u fanmamomokkat gi hilo' i hånom i manmatai, i antigu na enemigu-ñiha, gi i tano' ni' ma'arekla, para todu i tiempo.
Gi i uttimo na prublema, u ma na'guaha lokkue' este na minagof na finakpo'. Pues, i fine'nina na prublema yan i uttimo na prublema manmabendisi ginen i direcho na inetnon i låla'la' na Yu'os para i manma'ayek-ña ni' para u fanlibre gi as Jesukristo, i Satbadot, sa' i na'an-ña as Jesus kumeke'ilekña "si Yahweh ha na'fanlibre siha."
Daniel 4
Dan 4:1 Y ray Nabucodonosor para todo y taotao, y nasion, yan y finijo ni y mañasaga gui todo y tano: Pas megae na pas ufannae jamyo.
1a- I tono yan i forma prubåba: i rai ni' kumåkanta guiya i kumonverti para i Yu'os Daniel. I fino'-ña parehu yan i tinige' gi i epistola siha gi i nuebu na kontrata. Ha ofreresi pas, sa’ guiya mismu gaige pa’go gi pas, gi korason-ña taotao, yan i Yu’os guinaiya yan hustisia, i magahet, i unu yan uniku.
Dan 4:2 Y jinasoco mauleg para guajo jufanue y seat sija, yan y mannamanman sija, ni y jafatinas y Gueftaquilo na Yuus guiya guajo.
2a- I rai på'go ha cho'gue taimanu ha' ilek-ña si Jesukristo gi i manma'å'ñao yan manma'å'ñao ni' ha na'homlo' gui', " Fanhånao para i templo ya en fanma tungo' hafa ha cho'gue si Yu'os para hamyo ." I rai ha na'fanlå'la' i mismo minalago' ni' ha na'fanhuyong si Yu'os. Sa' siña i konbetsasion kada diha, lao ti ha na'i si Yu'os todu siha i inafekta ni' ha eksperensia i rai i rai siha, un metgot yan metgot na emperadot.
Dan 4:3 Mandangculo sija y señatña ! Gof manmetgot y ninamanmanña! Y raenoña, taejinecog na raeno, ya y gobietnoña gagaegueja todo y generasion.
3a- I tiningo' yan i siguridåt put este siha na kosas ha na'i gui' pas yan minagof ni' esta gaige guini gi papa'. I rai ha tungo' yan ha komprende todu.
Dan 4:4 Guajo, si Nabucodonosor, estaba jago manmagof gui guimajo, yan mamagof gui palasyojo.
4a- Pas yan magof? Hunggan, lao un paganu ha' na ti makonverti para i magahet na Yu'os.
Dan 4:5 Guajo guinifejo ni y janamaañaoyo; i hinasso-ku siha ni' ha na'fanmanman yu' gi i katre-ku yan i lini'e'-hu gi hinasso-ku ha na'fanmanman yu'.
5a- Este na rai Nabucodonosor mapresenta giya hita komu i malingu na kinilu ni si Yu'os gi as Kristo ha sodda' para u na'fanlibre yan u na'fanlibre ginen i chinatsaga. Sa' despues di este na pas yan minagof na tiempon tano', i mamaila' na tiempo i rai para u ma'pos yan u ma'pos i finatai-ña. Para i taihinekkok na satbasion-ña, matto si Yu’os para u disturba yan u na’piniti gue’.
Dan 4:6 Ya managoyo na ujacone guato todo y manmejnalom guiya Babilonia, para ujasanganeyo ni y inesplikan y ginife.
6a- Si Nebuchadnezzar guaha seriosu na prublema-ña gi i hinasso-ña. Sa' hafa na ti ha ågang si Daniel ensegidas?
Dan 4:7 Ayonae manmato y magica, yan y astrologo, yan y Caldeo, yan y anfinanajo.
7a- Ma susedi i kosas siha taiguihi gi i fine'nina na visiun, i manma'å'ñao na taotao siha ma tungo' i taihinekog-ñiha ki para u ma sangan i rai ni' esta ha na'fanlamen i lina'la'-ñiha.
Dan 4:8 Gi uttimo, si Daniel, ni' na'ån-ña Beltesasar , ni' i na'an i yuus-hu , måtto gi me'na-hu , ya i espiritu i santos na yuus siha gaige giya guiya. Ya jusangane güe ni y güinifeña:
8a- I rason put i malingu ma nå'i. Si Bel ha' i difunto i rai. Hu hasso guini na si Darius i Mede, si Cyrus i Persian, si Darius i Persian , si Artaxerxes I , sigun ginen Ezra 1:6 yan 7 , todu gi tiempo-ñiha u ma agradesi i manma'ayek na ManHudihos ya u ma pega gi un Yu'os-ñiha . Kontodu si Siro ni' ha prufetisa si Yu'os gi Isa.44:28, ilek-ña: Hu sangani si Siro: Guiya i pastot-hu, ya guiya u kumple todu i malago'-hu ; ualog ni Jerusalem: Polo ya umafatinas talo! Yan y templo: Polo ya umafatinas! - I maprofetisa na pastot para u kumple i prufeta na minalago' Yu'os ni' ha tungo' na ha osge'. Este na otro na tinige' ha konfitma i maproponi na konbetsasion-ña: Isa.45:2: Taiguini ilek-ña i Saina gi as Cyrus , yan gi verse 13: Hu na'fanhuyong si Cyrus gi tininas-hu, ya bai hu na'fanhuyong todu i chalan-ña; guiya u hatsa ta’lo i si’udat-hu, ya u na’fanlibre i manma’a’ñao-hu, sin satbasion pat premiu, ilek-ña i Saina i inetnon siha. Ya i finatton este na prohekto ma li'e' gi Ezra 6:3-5: Gi i fine'nana na såkkan i Ray Cyrus, ha na'i si Ray Cyrus este na tinago' put i gima' Yu'os ni' gaige giya Jerusalem: Na'fanhuyong i gima', komo un lugat anai siña ma ofresi sakrifisiu siha, yan na'siguru na guaha fitme na fundasion-ña. Debi di sesenta kubit i takhilo'-ña, sesenta kubit i lina'la'-ña, tres na linå'la' na acho' ni' ma'gåsi, yan un linå'la' na nuebu na trongko. I gasto siha para u ma'apasi ginen i gima' i rai . Kontodu, i oro yan i plåta na kosas siha gi i gima' Yu'os, ni' ha na'suha si Nabucodonosor ginen i templo giya Jerusalem ya ha konne' para Babilonia, u ma bira tatte, u ma konne' para i templo giya Jerusalem para i lugat anai gaige siha, ya u ma deposita gi i gima' Yu'os. I gasto siha para u ma'apasi ni i gima' i rai. Ha na'i gui' si Yu'os i onru siha ni' ha na'i si Rai Solomon. Lao fanmanhasso! Este na dekretu ti u na'i siñat i kalkulasion ni' maproponi gi Dan. 9:25 para u ma usa para u ma sodda’ i fechan i fine’nana na finatton i Mesias; para u ma'usa ni' i rai Artaxerxes i Persianu . Si Cyrus ha na'i i templo para u ma'ayek ta'lo, lao si Artaxerxes ha na'i otden para u ma'ayek ta'lo i muron Jerusalem yan i enteru na taotao Hudios para u fanhånao tatte gi tano'-ñiha.
Dan 4:9 Beltesasar, magas y magica, ni y taegüenao jutungo na y espiritun y mañantos na yuus gaegue guiya jago, ya taya secreto na dinague, natungoyo ni y ninatog y vision, ni y linie gui guinifejo.
9a- Debi di ta komprende håfa i rai. Gi hinasso-ña , ha gof atendi i taotao siha ya ha rikonosi i Yu'os Daniel komo otro na yuus, fuera di siña ha esplåra i sueño siha. Ti ha hasso na para u na'lå'la' i yuus-ña siha. I Yu'os Daniel unu ha' na dius gi fi'on i pumalu siha.
Dan 4:10 Estesija y liniijo gui jilo y jinasoco, anae juasonyo gui jilo camajo: juatan, ya, julie gui entalo y tano, un trongcon jayo na dangculo na taquilo.
10a- Gi i litråtu siha ni' para u usa si Jesukristo para u na'i leksion-ña i taotao espiritu'åt ni' malago'-ña para u fa'nå'gue, i trongko para u imahen i taotao, ginen i trongko ni' ma'a'agang yan ma'a'agang asta i metgot yan magåhet na sidro. Ya taimanu ha' na siña i taotao ha agradesi i na'magof na tinemtom i trongko, si Yu'os ha agradesi pat ti ha agradesi i tinemtom ni' ha na'fanhuyong i fina'tinas-ña, ginen i mas na'magof asta i mas ti na'magof, asta i mas chathinasso yan i chathinasso.
Dan 4:11 Ya y trongcon jayo lumadangculo ya matatnga, ya y tinaquiloña jajuto y langet, ya y linieña asta y uttimon y tano.
11a- Gi i bidan i estao, i rai Chaldea esta ma'akompara yan un trongko sigun ginen i imahen i nina'siña, i minetgot, yan i imperiu ni' ma nå'i gui' ni' i magahet na Yu'os.
Dan 4:12 Y jagonña manbonito, yan megae y tinegchaña; ha na'fanhuyong nengkanno' para todu; i ga'ga' siha gi i tano' mañaga gi papa' i anineng-ña, ya todu i manlå'la' na gå'ga' siha mañocho ginen guiya.
12a- Este na rai ni' takkilo' ha na'i todu i taotao gi i imperiu-ña i riku yan i nengkanno' ni' ma prudukta gi papa' i direksion-ña.
12b- esta y pajaro sija gui langet gui entalo y ramasna;
I sinangan un ripåra as Dan. 2:38. Gi i minagahet, este na paluma siha gi i aire ma imahina i pas yan i minagof ni' gaige gi papa' i gubetnamento-ña. Gi i espirituåt na manera, ma na'i i anghet siha gi langet as Yu'os, lao gi este na uniku na referensian Ecc. 10:20, si Yu'os ha' i kuestion , sa' guiya ha' ha li'e' i hinasso kada unu : Cha'-mu ma'atdisi i rai, ni' gi hinasso-mu, yan cha'mu ma'atdisi i manriku gi i kuatto-mu ; sa' i paluma gi i aire ha chule' i bos-mu, ya i gå'ga' ni' guaha alas-ña ha sangan i fino'-mu . Gi meggai na sinangan, i paluma siha gi i langet ma na'fanhasso i aguila yan i paluma ni' manma'gåsgas, ni' manma'gåsgas gi entre i paluma siha ni' manma'gåsgas. I paluma siha manmacho'cho' anai guaha meggai na nengkanno'-ñiha ; i litråtu ha konfitma i minaolek yan i minagof gi i nengkanno'.
Dan 4:13 Y vision y jinasoco, anae umaasonyo gui jilo camajo, julie, uno gui guatdia yan y mañantos na tumunog guinin y langet.
13a- Hunggan, i anghet siha gi langet ti nisisåriu na u fanmamaigo', pues manma'å'ñao siha. Ayu siha i mansantantos yan manma’a’atan si Yu’us tumunok ginen i langet para u fanmana’i i mensåhi-ña para i tentago’-ña siha guini gi tano’.
Dan 4:14 Ya umagang gosdangculo, ya ilegña: Utut y trongcon jayo, ya utut y ramasña; ya sacude y jagonña, ya uchalapon y tinegchaña: polo ya y gâgâ ufanmalago gui papaña, yan y pajaro gui entalo y ramasña.
14a- I visiun ha anunsia na i rai para u na'suha i rainon-ña yan i dinanña'-ña.
Dan 4:15 Lao polo y tronco anae y jaleña gaegue gui jalom tano, ya ugode nu y cadena lulog yan bronse gui entalo y tinanom sija gui fangualuan; ya u fanma'åse' ni' i serenon i langet, ya u fanma'å'ñao nu i ga'ga' siha.
15a- Lao po'lo i trongko anai gaige i råsan-ña gi tano'
Y ray sumaga gui raenoña; ti u ma'apasi gui'.
15b- yan magode güe ni cadena lulog yan bronse, gui entalo y chaguan gui fangualuan
Ti nisisåriu i kadenan åcho' pat bronse, sa' si Yu'os ha na'fanlamen i rason-ña yan i sensen-ña gi todu i aspetu-ña, fisikåt, mental, yan morat. I rai ni' takkilo' ha konsidera gui' mismo para un gå'ga' gi i tano'. I manmå'gas na taotao gi i rainon-ña u fanma'a'agang para u ma na'suha i dinanña'-ña gi i rainon-ña.
15c- Polo ya ufanjaspog ni serenon y langet, ya uguaja, taegüije y gâgâ sija, y chaguan gui tano para erensiaña
Siña un imahina i chinatsaga i manåmko'-ña ni' ma li'e' gui' na ha kanno' i gå'ga' ginen i tano', taiguihi i ga'ga' pat i kinilu. Ti malago' gui' guma' ni' guaha atof-ña, ya malago' gui' sumåsaga yan dumurmi gi i tano'.
Dan 4:16 Ya y corasonña y taotao nae unajanao guiya güiya, ya y corasonña y gâgâ nae manae; ya siete na tiempo ufalofan gui jiloña.
Gi este na eksperensia , si Yu'os ha na'i hit mas pruba put i minagahet na omnipotensia-ña. Sa', komu i Manma'gåsi i lina'la' todu i fina'tinas-ña, siña ha na'fanmagof i taotao gi maseha hafa na momento, para i minaolek-ña, pat, gi i otro banda, ha na'fanma'å'ñao. Sa' ti ma li'e' gui' gi i matan-ñiha, ti ma atendi i taotao siha este na inafekta ni' sigi ha' ha pega gi hilo'-ñiha. Lao magahet na ti meggai na biåhi na ha interbiyu, ya yanggen ha cho'gue, put un rason yan intension.
Ma midi i kastigu. Para u ma'aplika gi as Ray Nabucodonosor gi siete na tiempo , kumeke ilek-ña, siete años ha'. Ti siña ma'usa este na tiempo para otro na kosas fuera di i rai mismo. Guihi ta'lo, yanggen un ayek i numeron "7," i Yu'os ni' ha na'huyong ha tutuhon i "royal seal"-ña i aksion ni' para u ma cho'gue.
Dan 4:17 Este na finijo gui tinago y guatdia, yan y tinago gui tinago y mañantos: na y manlâlâlâ ujatungo na y Gueftaquilo mangobiebietna gui raenon taotao sija, ya numae masqueseaja jaye malagoña, ya japolo gui jiloña y mas mandiquitso na taotao.
17a- Este na sinangan un dekretu para ayu siha i manma'atan
I Espiritu ha na'fanmagof i eksepsion na naturåt este na dibin interbension, ni' ha na'i un rol "dekretu" para ayu siha i manma'atan . Debi di u ma tungo' i taotao na achokka' ti maolek i fina'tinas-ña, sigi ha' ma atan gui' ni' i taotao siha gi langet. Malago' si Yu'os na u na'i este na hemplo un leksion ni' ma'a'atan para i taotao siha asta i uttimon i tano'. Gi i ma'a'atan-ña ayu siha i manma'atan , ha na'fanli'e' i perfekto na inetnon i anghet siha gi i kampun Yu'os ni' ma'a'atan siha gi i planu-ña yan i che'cho'-ña. Kontodu, este na bersikulo ha konfitma na si Yu'os ha na'i i numeron 17 un siknifikasion i husgamento , atan lokkue' i Revelation 17.
17b- para ujatungo y manlalâlâ, na y Gueftaquilo jagobiebietna gui raenon taotao sija, ya janae jaye y malagoña
Si Yu'os ha dirihi yan ha na'kontrola todu. Meggai biåhi, yanggen malingu este na lina'la ni' ma espipiha, i taotao ha ålok na guiya i ma'gas gi i lina'la'-ña yan i disision-ña siha. Ha sangan na guiya ha ayek i manma'gas-ña, lao si Yu'os ha po'lo siha gi ofisina, sigun gi maolek na minalago'-ña yan i husgamento-ña gi kosas siha yan i taotao siha.
17c- ya ha na'fanlå'la' i mas baba na taotao gi ayu na lugat
Magahet i sinangan: "I taotao siha manmaresibe i manma'gas ni' debi di u fanmana'i." Yanggen i taotao siha manmeresi un lider ni' ti maolek, si Yu'os ha na'i siha unu.
Dan 4:18 Este y guinife, julie, guajo si Ray Nabucodonosor. Jago, Beltsasar, sangane yo ni y ininterpretaña; sa todo y manmejnalom gui raenoco ti sina sumanganeyo ; lao siña hao, sa’ i espiriton i santos na yuus siha gaige giya hagu.
18a- Si Nabucodonosor ha tutuhon, lao ti ha konverti gui'. Lao ha gof adahi na si Daniel ha setbe i mansåfu na yuus siha . Ti ha tungo' ha' i monoteismu.
Dan 4:19 Entonses si Daniel, ni y naanña Beltesasar, ninamanman un rato, ya y jinasoña inestotba güe. Ya manope y ray ilegña: Beltsasar, chamo unestotba ni y güinife yan y tiningoña. Ya manope si Beltesasar: Señot, polo y enimigumo ni y guinifeña, yan y enimigumo ni y tiningoña.
19a- Si Daniel ha komprende i sueño ya i para u masusedi, gof chathinasso para i rai ya si Daniel malago' ha li'e' na ma cho'gue gi i enimigu-ña siha.
Dan 4:20 Y trongcon jayo ni y unlie, dangculo yan metgot, ya y tinaquiloña jumuyong asta y langet, yan ninalie todo gui jilo y tano;
Dan 4:21 Este na trongcon jayo na bonito jagonña, yan megae tinegchaña, para nengcano para todo, yan y gâgâ sija gui jalomtano guaja sagaña gui papaña, ya y ramasña y pajaro sija gui langet guaja sagañija;
21a- i trongko siha manmaolek
I tataotao yan i magagu.
21b- yan megae na tinegcha
I abundansia gi prosperidad.
21c- ni y chumule nengcano para todo y taotao
Ni y mannae nengcano para todo y taotaoña.
21d- gi papa' ni' manma'a'atan i gå'ga' siha gi i tano'
I rai, prutehi i tentago'-ña siha.
21st- ya gi entalu' i ramas-ña i paluma siha gi i aire ma fa'tinas i gima'-ñiha
Gi papa' i lina'la'-ña, manma'å'ñao i taotao-ña. Manma'pos i paluma siha ya ma'abandona i trongko yanggen guaha dididi' na siniseden peligro.
Dan 4:22 Jago, O ray, jagasja undangculojao yan matatngajao: ya y minagasmo lumalamegae yan cajulo asta y langet: ya y gobietnomo umesgaejon asta y uttimon y tano.
Dan 4:23 Y ray jalie uno gui guatdia sija, yan y mañantos na tumunog guinin y langet, ya ilegña : Utut papa y trongcon jayo, ya yulang ; lao polo y tronco anae gaegue gui tano, ya ugode nu y cadena lulog yan bronse gui entalo y tinanom sija gui fangualuan ; ya polo ya ufannasaga ni serenon y langet, ya y patteña ufangagaegue gui jilo y gâgâ sija gui fangualuan, asta qui siete tiempo malofan gui jiloña.
Dan 4:24 Este y inenterpreta, O ray; este y tinago y Gueftaquilo , ni para umachule gui jilo y rayjo y señot.
Dan 4:25 Ya unnafanmayute gui taotao sija, ya y saganmiyo usaga yan y gâgâ sija gui fangualuan; ya unfan- machocho chaguan taegiiije y nuca sija ; un ma'åse' ni i lina'la' i langet, ya siete biåhi para u ma'pos gi hilo'-mu, astaki un tungo' na i Mas Takkilo' na Gubetnamento gi i rainon i taotao siha ya ha nå'i maseha hayi malago'-ña.
25a- asta ki en tingo’ na i Mas Takkilo’ mangobiebietna gi rainon i taotao siha ya ha nå’i maseha hayi malago’-ña.
Si Daniel ha a'agang si Yu'os "i Mas Takkilo'." Ha na'dirihi i hinasso i rai para i eksistensian i unu na Yu'os; un idea ni' i rai ti siña ha komprende, put i orihinat-ña ni' ginen i tata asta i lahi-ña.
Dan 4:26 I tinago' para un sotta i tronkon trongko anai gaige i råsan trongko, kumeke'ilekña na i rainon-mu u gaige giya hagu yanggen un rikonosi na i ma'gas gaige gi langet.
26a- Yanggen ha rikonosi na i taotao ni' ma'gas gaige gi langet, i eksperensian i mina'å'ñao para u ma'pos sa' i rai u ma'a'ñao yan ma'a'ñao.
Dan 4:27 Pot enao, O ray, polo y consejojo ya ufauleg guiya jago: polo y isaomo, ya unfatinas y tininas, yan y tinaelayemo sija ni unmaase gui manpinite, ya usigueja mauleg para jago.
27a- Yanggen i rai ha cho'gue i kosas siha ni' ha lista si Daniel gi este na bersikulo, siempre ha konverti gui'. Lao este na kinalamten ma na'i gui' ni' orguyo; i nina'siña- ña ni' ti ma kuestiona ha na'fanmanman yan ti husto, taimanu ha' i manmaloffan na eksperensia siha ha fa'nå'gue hit.
Dan 4:28 Todo este sija macumple gui as ray Nabucodonosor .
28a- Este na sinangan as Daniel ha prohibi maseha hafa na inetnon put este na prufesiha, ni' ha kondena para u ma'utot i fundasion prufesiha ni' ma fa'nå'gue ni' i Testigun Jeova yan maseha hafa na gurupon rilihoso ni' para u kontra i lai ni' ha difina si Daniel. Kontodu, i tinige' gi enteru na kapitulu ha pruba este. Sa' i estoria para u fana'gue hit sa' hafa na ma'atkila i rai ni' un maldision gi i prufesian i trongko.
Dan 4:29 Ya susede anae mamomocat gui guima y ray guiya Babilonia, anae mapos y dose na meses;
29a- 12 na mes, pat un såkkan pat “ un tiempo ” ma'pos gi entre i visiun yan i finatton-ña.
Dan 4:30 Y ray ilegña: Ada ti este dangculo na Babilonia ni y jufatinas para guma y raeno, pot y ninasiñan y ninasiñajo, yan para minalag y minagasjo?
30a- Este i tiempo annai i rai debi di u fañågu. Lao siña ta komprende este sa' i Babilonia-ña gof na'manman, ya ma'a'atan ha' komu unu gi "siete na na'manman gi tano'." Manå'paka' na tinanom siha, hånom, plaset siha, yan muron siha ni' manma'a'agang 40 km gi kada banda. I muron siha gi hilo'-ña siña dos kareta manmåtto gi todu i lina'la' i muron siha; i chalan takhilo' gi tiempo. Unu gi i petta-ña, ni' ma'arekla gi iya Berlin, gaige gi i sanhilo' dos na muron ni' ma'usa acho' ni' ma'esmalte ni' åpaka' ya ma'e'eyak i embleman i rai: un leon ni' guaha alas-ña aguila, ni' si Dan. 7:4 ma mensiona. Guaha rason-ña para u fanmagof. Lao ti ha li'e' si Yu'os i orguyo gi i fino'-ña, ha li'e' i orguyo, lao gi hilo' todu i malingu yan i despresio put i manmaloffan na eksperensia-ña siha . Siguru yu' na ti este na rai ha' i uttimu na taotao gi tano', lao si Yu'os ha na'i gui', malago' gui' gi i langet-ña ya para u gai gui'. Debi di ta esplåra este: Si Yu'os ha husga i fina'tinas-ña siha fuera di i apaka'-ña. Ha li'e' i korason-ñiha yan i hinasso-ñiha, ya ha rikonosi, sin u fanma'å'ñao, i kinilu siha ni' manmeresi para u fanma'ayuda. Este ha na'fanhuyong gui' para u insisti yan ha cho'gue milagru siha, lao i manera ha na'fanhuyong i kualidåt i finakpo' na risulta ni' ha sodda'.
Dan 4:31 Anae estaba y finijo gui pachot y ray, un inagang tumunog guinin y langet , ilegña: Ray Nabucodonosor, y raeno machule guiya jago.
31a- Si Nabucodonosor i bidå-ña i guinaiyan Yu'os, ni' ha na'i gui' un trampa ya ha a'atan gui' gi i prufeta na sueño-ña. Puedi ha' ta hungok i sentensian i langet, lao maila' ya ta fanmagof sa' i tailayi ni para u cho'gue si Yu'os nu guiya siempre ha satba i lina'la'-a ya ha na'i todu i tiempo.
Dan 4:32 Ya unnafanmayute gui taotao sija, ya y saganmiyo usaga yan y gâgâ sija gui fangualuan; ninafanmañocho jamyo chaguan taegüije y nubiyo; ya u faloffan siette tiempo gi hilo’-miyu, asta ki en tingu’ na i Mas Takkilo’ Ha gobietna gi rainon i taotao siha ya ha nå’i maseha hayi malago’-ña.
32a- Gi duranten siete åños, este, siete biåhi , i rai ha na'suha i tiningo'-ña ya i hinasso-ña ha konbense gui' na guiya ha' un gå'ga'.
Dan 4:33 Ya macumple y sinangan gui as Nabucodonosor güije na ora: ya mayute gui taotao sija, ya jacano chaguan taegüije y nobiyo, ya y tataotaoña manjaspog nu y serenon y langet, asta qui y galuña mandoco taegüije y pilun aguila, ya y papaña taegüije y palom y pajaro.
33a- I rai ha testiguyi na todu i maproponi gi i visiun-ña, magahet na ma cho'gue para guiya. Gi i tinige'-ña i testimonio-ña, i rai ni' makonverti ha na'fanhuyong este na eksperensian na'ma'å'ñao, ha sångan put guiya mismu gi i mina'tres na taotao. I pinadesi ha na'fanhuyong gui' tatte. I otro na posipble na esplikasion, este na testimonio ma tuge' ni' i rai yan si Daniel, i nuebu na che'lu-ña gi i magahet na Yu'os.
Dan 4:34 Ya despues di y matancho na tiempo, guajo, si Nabucodonosor, jujatsa julo y langet, ya tumalo guato guiya guajo y jinaso, ya jubendise y Gueftaquilo , ya jualaba yan junamalag ayo y lalâlâ para taejinecog, ni y gobietnaña taejinecog na gobietno, yan y raenoña gagaegue todo y generasion asta y generasion.
34a- I Saina na Yu'os ha na'i i guinaiyan i manmalingu na kinilu siha. Ha bira gui' tatte gi i manadan-ña, ya ha na'lå'la' i alabansa-ña put i minalag-ña.
34b- ayo ni y gobietnaña taejinecog na gobietno, ya y raenoña gagaegue gui generasion asta y generasion
I fotmula put i mina'singko na råsa , este na biåhi taihinekkok, ginen i lini'e' i Lahen i Taotao gi Dan.7:14: Ya ma nå'i gui' nina'siña, yan gloria, yan un råsa: ya todu i taotao, nasion, yan lengguåhi para u ma setbe gui'. I lina'la'-ña, un lina'la' ni' ti u malingu, yan i rainon-ña ni' ti u ma'utot . yan lokkue' gi i bidan i imahen gi Dan.2:44: Ya gi i tiempon este na rai siha, i Yu'os i langet ha na'fanhuyong un raino ni' ti u ma'utot, ni' u ma'apåsi ni' otro taotao siha : ya u ma'utot ya u ma'utot todu este na raino siha, ya u ma'ayek para todu i tiempo .
Dan 4:35 Todo y mañasaga gui tano taebale gui menan atadogña: güiya jafatinas jaftaemano y minalagoña gui inetnon y langet yan gui entalo mañasaga gui tano: ya taya ni uno siña numae y canaeña ni ualog nu güiya: Jafa unfatinas?
35a- Minalag gui lalala na Yuus! Para este na tiempo i rai ha komprende todu ya makombiette gue'.
Dan 4:36 Ayo na tiempo, i hinasso-ku tåtte giya guåhu , ya i minalag i raino-ku, i mina'gas-hu yan i minetgot-hu, tåtte giya guåhu; y conpagatjo yan y magasjo manmalago yo talo; ya ma bira yu’ tatte gi raino-ku, ya ma na’dokko’ i nina’siña-hu.
36a- Taiguihi i maolek yan maolek na si Job, ni' ha na'i si Yu'os i lahi-ña, i famagu'on-ña, yan i famagu'on-ña gi i uttemo na chinatsaga-ña, i rai ha risibi i konfiansan i manma'gas-ña ya ha tutuhon ta'lo i rainon-ña, på'go na'manman gi entalu' i manma'å'ñao, ni' ma'lak ni' i låla'la' na Yu'os. Este na eksperensia pruba na si Yu’os ha na’i i raino maseha hayi malago’-ña. Guiya i muna'fanmanman i manmaolek na Chaldeans para u fanmanayuyot para i rai-ñiha ta'lo.
Dan 4:37 Ya guajo, si Nabucodonosor, jualaba ya junajujulo ya unonra y Ray langet, ayo y chechoa todo y minagajet, yan y chalana tunas, yan ayo sija y manmamomocat gui sobetbio, giya sia munababa.
37a- Siña ha sangan sa' ha na'i salåppe' para u siña ha sangan.
Para u ma'ebita i mas takhilo', siña ha' na'piniti i ma'utot i dinten-mu; lao i estaka siha siña ha na'fanhustisia i piniti. Para un gana i lina'la' taihinekkok, siña ha' na debi di un cho'gue difirensiao pat difirensiao na prublema siha; i ma na'suha i orguyo para u na'fanhuyong siha yanggen siña. Sa' ha tungo' i posipble na siña ha cho'gue, ha na'fanla'la' si Jesukristo si Pablo gi chalan para Damasco kosa ki ayu i bulak espirituatmente "ma'a'atan i mañe'lu-ña" para u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao para u fanma'a'ñao despues di ha na'fanli'e' ta'lo i matan-ña, lao mas ki todu, i espiritu-ña.
Daniel 5
Dan 5:1 Si Ray Belsasar jafatinas un dangculon gupot para y magasña sija, mit guiya sija, ya manguimen bino gui menanñija.
1a- Si Ray Nebuchadnezzar dumimålu gi i pas as Yu'os gi i amko'-ña, ya i lahi-ña as Nabonidus ha susedi gui', ni' ti malago' ha gobietna, pues ha na'i i lahi-ña as Belsasar para u rai gi i lugat-ña. Este na na'an, ni' kumeke ilek-ña "si Bel ha prutehi i rai," un difirensia ni' malago' si Yu'os para u cho'gue, ti debi di u ma'a'ñao yan ayu i ha na'i si Nabucodonosor as Daniel: Beltesazar, ni' kumeke ilek-ña "si Bel u prutehi." I tutuhon este na na'an siha gaige gi i tinayuyot as Bel pat Belial, ni' gaige gi i tatte-ña i uniku na gumu'ot i politeismo: si Satanas, i anite. Taimanu ha' ta li'e', i susedot i rai ni' makonverti ti ma'osge' gui' gi este na direksion.
Dan 5:2 Ya anae jachague si Belsasar y bino, jachule y botenan oro yan salape ni y jachule si tataña as Nabucodonosor gui templo guiya Jerusalem, para y ray, yan y magasña, yan y asaguaña sija, yan y asaguanña sija, para ufanguimen.
2a- Para este na rai paganu, este siha na kosas oro yan salape', ti otro ki i kosas siha ni' ma chule' ginen i ManHudihos. Sa' ha disidi para u na'suha i magahet na Yu'os ni' ha konverti si Nabucodonosor, ti ha konsidera i minagahet na este na Yu'os ni' låla'la' ha husga todu i che'cho'-ña. Gi i ma'usa-ña este siha, ma'konsagra yan ma'santo gi i setbision i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, para un båba yan ti maolek na intension, ha cho'gue i uttimo na isao gi i dididi' na lina'la'-ña. Gi i tiempo-ña, ha tungo' si Nabucodonosor taimanu para u na'i konsiderasion i nina'siñan i Yu'os i ManHudihos sa' ha komprende na ti magahet i difunto-ña. Todu i taotao ni' manma'a'atan i rai giya Babilonia ma hungok i testimonio-ña ni' gof takhilo' put i rai i langet, kontodu i familia-ña. Pues guaha rason-ña si Yu'os para u fanue' gui' på'go na husto yan taya' mina'ase'-ña.
Dan 5:3 Ya machule y bayan oron ni y manmañule gui templo, gui guimayuus ni y estaba Jerusalem; ya y ray yan y magasña, y asaguaña, yan y asaguaña manguimen güije sija.
3a- Si Daniel ha insisti put i tutuhon este siha na batko ni' manma'ayek ginen i templo, ginen i gima' Yu'os giya Jerusalem. Pues, sa' ha li'e' na i Yu'os i ManHudihos ha na'fanhuyong este siha na kosas ginen i templo-ña, debi di u komprende i patgon na rai na i magahet na Yu'os ha na'kastigo yan ha na'fanma'å'ñao ayu siha i manma'å'ñao nu guiya. I dius siha ni' manpaganu ti ma cho'gue este siha ya i manma'gas-ñiha ma chocho'gue ha' para u fanmagof i taotao ni' ma na'fanla'la' i hinengge-ñiha.
Dan 5:4 Yan manguimen bino yan maalaba y yuus sija ni y oro, yan salape, yan coble, yan y lulog, yan y jayo, yan y acho.
4a- I kustumbre ni' ti maolek esta ti ma'usa; este i kustumbren idolatria, i mas takhilo' na chinatsaga para si Yu'os. Un impottånte na detalye: gi un dångkolon demonstrasion na ti ma'å'ñao, i rai ha gumupot yan i mangga'chong-ña mientras i siudå-ña ma'a'a'ñao ni' i Medes yan i Persians ni' manma'a'atan.
Dan 5:5 Ya ayo na ora mato y calolot y canae un taotao, ya manugue gui menan y candet gui yeso gui palasyon y ray.
5a- I milagron i tiempon Nabuchadnezsor ma'a'a'ñao, este na nuebu na milagro ti para u konverti, lao para u na'fanlamen i lina'la' i manma'a'ñao, taimanu ha' para ta li'e'. Gi me'nan i manmala'et na akusasion ni malago' i finatai i isao, ha tuge' lokkue' si Jesukristo gi arena ni kalot-ña i isao siha ni macho'gue gi sikretu.
Dan 5:6 Ayo nae janalago y matan y ray, ya y jinasoña ninatborotao; mapula y addeng y senturaña, ya y adelangña manago contra y otro.
6a- I milagro ensegidas ha tutuhon. Maseha ma'å'ñao gui', ha reaksiona i hinasso-ña; esta ma'å'ñao gui'.
Dan 5:7 Ya y ray umagang gosdangculo, ya jacone sija y manestotba, y Chaldeo sija, yan y mananmatungo: ya y ray cumuentos, ilegña ni y manmalate na taotao guiya Babilonia: Jayeja y tumaetae este na tinigue ya janatungo yo ni y interpretasionña, umagagago purpura, yan uguaja cadenan oro gui agagaña, ya ufamagas gui raeno.
7a- Un biåhi ta'lo, ma'ignora si Daniel; i testimonio-ña ti ma konsidera ni' i susedon rai. Ya ta'lo, gi i mas takhilo' na piniti, i rai ni' åmko' ha prumesa i mas takhilo' na onra para ayu i siña ha komprende i mensåhi ni' ma tuge' gi i paret gi un manera ni' ti siña ma li'e'. Maseha hayi para u cho'gue este, u ma'ayek i mina'tres na puesto gi i raino, taimanu ha' si Nabonidus yan si Belsasar ni' ma'o'kupa i fine'nana yan i sigundo na puesto.
Dan 5:8 Ya todo y manfaye y ray manjalom, lao ti siña tumaetae y tinigue, ni usinangane y ray ni y interpretasiona.
8a- Taimanu ha' gi papa' Nabucodonosor, i kosas ti siña ma cho'gue para i manma'å'ñao na taotao siha.
Dan 5:9 Ayonae si Betsasar, si ray, gof maaao, ya janafanmalag y mataa, yan y magasa sija ninafangosmaaao.
Dan 5:10 Ya y rayna pot y sinangan y ray yan y magasña sija, jumalom gui jalom banquet, ya ilegña: O ray, lâlâ para taejinecog: chamo pumopolo y jinasomo na unachatsaga ni y matamo.
Dan 5:11 Guaja un taotao gui raenomo, na gaegue guiya güiya espiritu y santos na yuus sija; ya gi tiempon tata-miyu masodda’ giya guiya tiningo’, tiningo’, yan tiningo’ taiguihi i tiningo’ i yuus siha. Ya pot este na rason, si ray Nabucodonosor, y ray tatamo, pinelo güe magas gui magica, yan y astrologo, yan y Chaldeo sija, yan y manmafatinas manmanaegüe.
Dan 5:12 sa guiya güiya nae masoda y dangculo na jinaso, tiningo, yan tiningo, ni y jasangan y guinife sija, yan y jasangan y sinangan sija ni y jemjom, yan y jasangan y difirensiao na kuestion sija. Polo ya si Daniel umafanaan, ya güiya ufatinas y inenterpreta.
12a- Este na testimonio ginen i Raina na'manman yan ha kondena todu i familian rai: in tungo' este... lao in disidi na ti in konsidera.
Dan 5:13 Ayo nae macone si Daniel guato gui menan y ray. Ilek-ña i rai as Daniel, "Hågu hao as Daniel, unu gi i manmapreresu giya Judah ni' i rai tata-hu ha konne' ginen Judah?"
Dan 5:14 Guajo jujungog guiya jago, na y espiriton y yuus sija gaegue guiya jago, ya y manana, y tiningo, yan y megae na tiningo, gaegue guiya jago.
Dan 5:15 Ya y manmalate yan y astrologo sija, manmacone guato gui menajo, para ujataetae este na tinigue, ya ujatungo y inespelagña.
Dan 5:16 Guajo jujungog na siña jao numanae esplikasion, yan junababa y mapetsisigue na finaesen sija; pa’go yanggen siña un taitai este na tinige’ ya un sangani yu’ i ininterpreta-ña, siempre ma na’gagago hao ni’ lila, yan guaha kadenan oro gi i agaga’-mu, ya siempre un na’i i mina’tres na puesto gi gubetnamenton i raino.
16a- I mina'tres na puesto despues di si Nabonidus tata-ña yan guiya.
Dan 5:17 Ayonae manope si Daniel gui menan y ray, ilegña: Adaje y ninaemo sija, ya unnae otro ni y premiumo: lao bae taitai y tinigue para y ray, ya jufanue güe ni y interpretasionña.
17a- Si Daniel esta amko' ya ti ha na'i importansia i onra siha ni i kosas yan i balotu siha ni salape' yan oro, lao i opottunidåt para u na'fanhasso este i hoben na rai put i isao-ña siha, i isao-ña siha ni' debi di u apasi ni' lina'la'-ña, ti siña ma na'suha ya guiya i tentago' Yu'os put este na klasin cho'cho'.
Dan 5:18 O ray, y Gueftaquilo na Yuus numae si Nabucodonosor tatamo ni y raeno, yan y minagas, yan y minalag, yan y minagas;
18a- I lina'la' Nabuchadnezzar i che'cho' yan i rigalu i magahet na Yu'os, yan lokkue' i minagåhet- ña ni' ha alok na ginen i fuetsa-ña , put i minagof-ña, antes di ma na'fanmanman gui' as Yu'os gi duranten siete åños.
Dan 5:19 Ya pot y minagas ni y ninae güe, todo y taotao, yan y nasion, yan y lengguahi manmaañao yan manmaañao gui menaña. Jayeja y malago na ray upuno, yan jayeja y malagoña na lålâlâ; jayeja y malagona jataquilo, yan jayeja y malagona umatpapa.
19a- I rai ha punu' hayi malago'-ña
Espesiåtmente, este na nina'siñan Yu'os ha na'fanmanhasso gui' put i manma'å'ñao na taotao Hudios ya ha na'fanmatai meggai na riprisentånten-ñiha.
19b- ya janafanlibre y linala ayo sija y malagofia
Si Daniel yan i manma'pos na ManHudihos manma'ayuda ni' este.
19c- ha na'fanlå'la' ayu siha i malago'-ña
Si Daniel yan i tres na fiet na mangga'chong-ña manma'gåsgas as Rai Nebuchadnezzar ki i Chaldean siha.
19d- ya jana umitde ayo sija y malagofia
I manma'gas gi i rainon-ña debi di u fanma'ayek para u fanma'gas ni' manhoben na taotao tåno' ginen i ma'pos na tiempon i ManHudihos. Gi i kannai-ña ni' metgot, ma na'fanhuyong yan ma na'fanlamen i nasionåt na orguyon i ManHudihos.
Dan 5:20 Lao anae cajulo y corasonña, ya y espirituña majetog para y sobetbio, güiya mayute papa gui tronuña ray, ya machule y minalagña;
20a- I eksperensian i rai Nebuchadnezzar ha na'fanmanhasso hit put i arogante ni' ma'a'atan gi i rai Dan. 7:8. Si Daniel ha na'fanli'e' i rai na i nina'siña ha na'i si Yu'os ayu i malago'-ña, sigun ginen i prugråma-ña. Lao, put i ha hasso i pinadesi-ña si Rai Nebuchadnezzar, ha na'hasso gui' na maseha taimanu i minetgot-ña, i rai gi tano' ha dipende gi i taifinatai na nina'siñan i rai gi langet.
Dan 5:21 Ya güiya mayute guinin y famaguon taotao, yan y corasonña mafatinas taegüije y corason y gâgâ sija, ya y sagaña guinin y manmachaleg na asno sija; ya ma nå'i gui' chaguan para u kanno' taiguihi i toro, ya i tataotao-ña ma'å'ñao nu i rosan i langet, astaki ha tungo' na i Mas Takkilo' na Yu'os ha gobietna gi i rainon i taotao, ya ha na'i ayu i malago'-ña.
21a- Hu li'e', gi este na bersikulo ha', i mension put " asnu siha ni' manma'gåsgas ." I ga'ga' un siniseden i minagof: "ma'å'ñao taiguihi i ga'ga'," espesiåtmente yanggen "ma'å'ñao" lokkue' ya ti ma'å'ñao. Este i simbolo ni' ha represesenta i espiritun taotao ni' ti malago' ha hungok i leksion siha ni' ha na'i si Yu'os ginen i eksperensian lina'la'-ña yan ginen i ribilasion-ña gi i biblia.
Dan 5:22 Ya jago, si Belsasar lajiña, ti unnaumite y corasonmo, yaguin untungo todo este sija na güinaja.
22a- Gi magåhet, si Belsazzar ha cho'gue i che'cho'-ña taiguihi i "wild ass" ni' ti ha konsidera i eksperensian i "tata-ña" (i tatan-ña).
Dan 5:23 Jagasja unadangculojao contra y Señot y langet; i kosas siha gi i gima'-ña ma konne' guatu gi me'na-mu, ya un gimen binu yan siha, hagu yan i ma'gas-mu, i asaguå-mu yan i asaguå-mu siha. Jagasja unalaba y yuus sija ni y salape, y oro, y coble, y lulog, y jayo, yan y acho, ni ti manmanlilie, ni ti manmanjujungog, ni ti manmatungo; ya ti unnamalag si Yuus ni y gaegue gui canaeña y jinagongmo yan todo y jinanaomo.
23a- Si Belsasar ha na'fanlamen i kosas siha ni' ma'usa para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong para i setbision rilihoso gi i templo-ña. Lao put i ha usa siha para u agradesi i dius siha ni' ti magahet, ha na'funhayan i mas takhilo' na abominasion . Este na imahen ha pripara i chalan para ayu i Rev. 17:4: Este na palao'an ma'gåsi ni' kulot lila yan åpaka', ya ma'gåsi ni' oro, presiosu na acho', yan perlas. Guåha gi kannai-ña un kopan oro ni' bula i chinatsaga yan i linachi i prostitusion-ña . Gi ayu na lugat, ha risibi i na'an " Babylon the Great " gi i mina'singko na bersikulo.
Dan 5:24 Enao mina jatago este y uttimon y canae ni y tumugue este na tinigue.
24a- Gi i otro banda, si Belsazar ha diskubre na ti siña ha sodda' i magahet na Yu'os ni' låla'la' ni' ha cho'gue yan ha reaksiona gi un manera ni' milagrosu gi i kinalamten i taotao siha.
Dan 5:25 Este y tinigue ni y esta matugue: gueno, gode, tekel, yan upharsin.
25a- Translation: ma kuenta, ma kuenta, ma pisa yan ma dibidi
Dan 5:26 Ya este y ininterpreta y sinangan: Matufong: Si Yuus jatago y raenomo, ya jatapo.
26a- I fine'nina na " counted " ha puno' i tutuhon i lina'la', ya i mina'dos " counted " i finakpo' este na lina'la'.
Dan 5:27 Manmapolo: Jamyo manmapolo gui balansa, ya inseda jao manaebale.
27a- I eskalera siha guini i simbolon i dibin na husgamento. I taotao siha ma adopta siha para u ma na'i i setbisio siha put hustisia; un hustisia ni' ti perfekto. Lao i as Yu'os perfekto yan ma'usa i imahen i eskalera ni' dos banda , ha midi i che'cho' maolek yan tailayi ni' ha cho'gue i taotao ni' ma'husga. Yanggen i eskalera i maolek mas dikike' ki i tailayi, i kondenasion ginen as Yu'os ma'aprueba. Ya este i asunto-ña si Rai Belsasar.
Dan 5:28 Mandibide: Ufanmadibide y raenomo, ya ufanmanae y Media sija yan y Persija sija.
28a- Annai ha chocho'gue i lina'la'-ña gi i palasyon-ña, ni' ginen as Ray Darius, i taotao Medes manhålom gi iya Babilonia gi fi'on i hånom, ya manma'a'ñao ya manma'a'ñao.
Dan 5:29 Ya si Belsasar ha na'i otden, ya ma na'minagagu si Daniel ni' purpura, yan ma na'i kadena oro gi i agaga'-ña, ya ma sangan na para guiya i mina'tres na puesto gi i raino.
Dan 5:30 Ya susede ayo na puenge na mapuno si Belsasar, ray y Chaldeosija.
Dan 5:31 Ya si Dario, taotao Media, jachule y raeno, anae sacaña sesenta y dos años.
31a- Este na estoria ni' ha li'e' si Daniel ti ma tungo' ni' i manestotriya siha ni' ma a'atan este na aksion ginen i rai Persia as Cyrus II the Great gi 539.
Daniel 6
I fina'nå'guen este na kapitulu 6 parehu ha' yan i fina'nå'guen Daniel 3. Gi este na biåhi, ha prisenta si Daniel gi un prublema put i fidelidåt , para u ma'imita yan u ma'reprodusi para todu i manma'ayek ni' ha agang si Yu'os gi as Jesukristo. I kuentos siha manmaolek, lao sufisiente para un taitai yan un hasso i leksion. Si Ray Darius ha cho'gue taimanu ha' si Nebuchadnezsor gi tiempo-ña ya , gi i 62 åños- ña , ha konfesa i glorian i låla'la' na Yu'os Daniel; un konbetsasion ni' ma risibi ginen i testimonion i fidelidåt Daniel annai ha prutehi gui' si Yu'os ginen i leon siha . Desde i tutuhon i relasion-ñiha, guaha afekto yan interes-ña as Daniel, ni' ha setbe gui' fiet yan sinsero ya ha li'e' na guaha espiritu-ña ni' mas takkilo' .
Dan 6:1 Ya malago si Dario japolo gui jilo y raeno siento y bente na satrape, ni y para ufanmagas todo gui raeno.
1a- Si Ray Darius ha na'tungo' i tiningo'-ña annai ha na'i i 120 na gobetnadot ni' manma'ayek gi 120 na probinsia.
Dan 6:2 Ya japolo tres na capitan gui jiloñija, yan si Daniel locue: para y sasatrap sija ufanmanae cuenta guiya sija, ya y ray munga ufalingo.
2a- Si Daniel gaige ha' gi entalu' i manma'gas ni' manma'gas i satrap siha.
Dan 6:3 Si Daniel dangculoña qui y prinsipe sija, yan y satrapa sija, sa guaja guiya güiya gosmauleg na espiritu ; ya y ray malago na upolo gile gui jilo todo y raeno.
3a- Si Darius, lokkue', ha nota na si Daniel mas takkilo' gi i intelihente yan i tiningo'-ña. Ya i planu-ña para u na'fanhuyong gui' gi hilo' todu, u na'fanhuyong i chinatsaga yan i chinatsaga kontra si Daniel.
Dan 6:4 Ayonae y prinsipe sija yan y satrape sija, manmanaliligao lugat para umafaaela si Daniel pot y raeno. Låo taya’ siña ma sodda’ okasion pat chinatli’e’, sa’ fiet Gui’, ya tåya’ isao pat tinailayi ma sodda’ giya Guiya.
4a- Si Daniel ha setbe si Yu'os gi todu i lugat ni' ha setbe gui', ya put este na rason, ha setbe i rai gi parehu na debosion yan fidelidåt. Pues, parehu gui ' na ti siña ma'a'atan ; un kriteria ni' masodda' gi entre i “Adventist” na taotao siha gi i uttimo na diha siha sigun gi Rev. 14:5.
Dan 6:5 Ya y taotao sija ilegñija: Ti siña inseda jafa na rason contra si Daniel, yaguin ti insoda gui lay y Yuusña.
5a- Este na hinasso siha ha na'fanhuyong i hinasso i kampun diaboliku put i uttimo na prublema gi i hinengge gi tano' anai i Sabalu na deskansu gi i mina'sais na diha gi i lai Yu'os para u na'i i taotao-ña ni' i fiet na tentago'-ña, sa' ti u ma'ayek para u ma'onra i obligao na deskansu gi i fine'nana na diha, i Damenggo gi i lai rilihoso giya Roma.
Dan 6:6 Ayo nae ayo sija y prinsipe yan y satrapa sija, manatbororota para y ray, ya masangane güe ilegñija: Ray Dario, lâlâ para taejinecog!
6a- Este na tinige' ni' gof chathinasso ha na'fanhasso i rai put i fuetsan i numeron taotao, i kapasidat-ña para u na'fanla'la' i taotao siha, ya put este na rason, i nisisidåt para u na'fanmetgot i dinanña'-ña.
Dan 6:7 Todo y prinsipen y raeno, y magalaje, y satrapa, yan y magalaje, ayo nae umafatinas un tinago ray, yan un estrikto na tinago, na jayeja y tinayuyut y tinayuyut gi halom trenta jaane para jaye na yuus pat taotao, fuera di jago, O ray, umayute gui jalom y liyang y leon sija.
7a- Asta på'go, ti ha espipiha si Ray Darius para u na'fanmanhasso i taotao gi i rainon-ña para u ma setbe un yuus ki otro. Gi i politeismu, kumple i linala'la' gi i rilihón. Ya para u ma konbense gui', i manma'gås-ñiha ma agang gui', ma onra gui', si Ray Dario, komo un dius. Guihi ta'lo, taimanu ha' todu i manma'gas, i orguyo ha na'fanhasso gui' ya ha na'fanmanhasso gui' put este na otden ni', sin emfetmera, ti ginen i hinasso-ña.
Dan 6:8 Pago pues, O ray, nafitme y tinago ya tugue y tinago na ti siña matolaeca, jaftaemanoja y lay Media yan Persija, ni y ti siña matolaeca.
8a- Este na dekretu ha prufetisa i taotao ni' para u na'i obligasion i Damenggo gi i uttemo diha siha. Lao ta tungo' na este na ti siña ma na'lå'la' i lai i Medes yan i Persians ni' ma estapblesa ni' taotao ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao, ti hustisia. I tairespetu gaige gi as Yu'os ni' låla'la', i Kåtga.
Dan 6:9 Ayo nae jatugue si ray Darius y bando yan y defensa.
9a- Este na pasgua, impottånte, sa' put i guiya mismo ha tuge' i dekretu yan i defensa , i ti siña ma na'lå'la' na lai i Medes yan i Persians debi di u ma respeta.
Dan 6:10 Anae jatungo si Daniel na esta matugue y tinago, jumalom gui guimaña anae y bentana gui sanjilo na cuatto esta mababa para Jerusalem; ya tres biahe gi ha’ani dumimu papa’ ya manaetae yan ha agradesi i Yi’os-ña, taimanu ha’ ha cho’gue gi tutuhon.
10a- Si Daniel ti ha tulaika i kinalamten-ña, ya ti ha na'i gui' ni' este na midision taotao. Yanggen ha baba i bentanå-ña, ha na'annok na malago' gui' na u ma tungo' todu i fidelidåt-ña gi as Yu'os Todu i Siña. Gi este na tiempo, ha bira si Daniel guatu gi direksion Jerusalem anai, achokka' ma destrosa, gaige i templon Yu'os. Sa' i Espiritu, esta meggai na tiempo na si Yu'os ha na'fanli'e' gui' gi este na sagradu na templo ni' ha na'i i gima'-ña, i tano'-ña.
Dan 6:11 Ayo nae manjalom y taotao sija ya jasoda si Daniel na manaetae yan jaaagang y Yuusña.
11a- I manma'gås-ñiha ma'atan yan ma'atan gui' para u ma'atkila gui' gi i ti ha osge' i tinago' i rai ; på'go un "flagrant offense."
Dan 6:12 Ayo nae manmato gui menan y ray, ya masangane güe ni y tinago y ray, ilegñija: Ada ti untugue desenso na jayeja y tinaetae jaye na yuus, pat taotao, gui halom trenta na jaane, fuera di jago, O ray, umayute gui liyang y leon sija? Manoppi i rai, "Magahet este, sigun gi lai i Media yan i Persia, ni ti siña ma tulaika."
12a- I rai siña ha' ha konfitma i dekretu ni' guiya mismo ha tuge' yan ha fitma.
Dan 6:13 Ya manmacuentuse talo yan y ray, ilegñija: Si Daniel ni y guinin manmacautiba guiya Juda, ti jaadaje jao, O ray, ni y defenso ni y tuguemo, lao jafatinas y tinaetaeña tres biaje gui un jaane.
13a- Ma konne' si Daniel gi i tinayuyot-ña. Ha agradesi i rai si Daniel put i fiet yan sinsero na kinalamten-ña. Ensegidas ha na'fandaña' gui' yan este na Yu'os ni' ha setbe yan minagof yan fidelidåt sa' ha tatayuyot gui ' tres biåhi gi i ha'åni . Este ha esplåra i piniti yan i chinatsaga ni' para u na'i si Daniel ni' i kondenasion-ña yan i tutuhon i konbetsasion-ña ni' para u fatto.
Dan 6:14 Ya anae jajungog este y ray, ninagostriste; ya ha na'setbe i kurason-ña para u na'libre si Daniel, ya ha cho'gue i che'cho'-ña asta i minachom i atdao para u na'libre gui'.
14a- I rai ha ripara na ma'a'a'ñao gui' ya ha tutuhon muna'libre si Daniel, ni' ha agradesi. Lao ti u ma'usa i che'cho'-ña, ya i rai ha diskubre antes di todu na: i letra ha punu', lao i espiritu ha na'lå'la' . Gi i ma'pos na tiempo, ha na'i i taotao siha este na sinangan, ha na'fanli'e' si Yu'os i limitåsion i respetu para i lai siha. Ti siña ma'aregla i lina'la ni' i letra siha gi i tinige' legal. Gi i dibin husgamento-ña, ha konsidera si Yu'os i detalle siha ni' i matai na letra gi i lai-ña ha na'fanmanli'e', ya i taotao ni' taya' Yu'os ti ma na'i siha tiningo' para u ma cho'gue parehu.
Dan 6:15 Lao ayo sija na taotao, taefatta y ray, ilegñija nu güiya: Tingoja, O ray, na y lay Media yan Persija, janafaesenta na todo y tinago pat otden ni y jafitme y ray, ti uguaja.
15a- I manma'gås-ta ma hasso i ti siña ma na'suha (ti ma hustisia) na naturåt i disision siha ni' ha cho'gue i rai i Medes yan i Persians. Guiya mismu mapega gi kutturan niha. Lao ha komprende na guiya i bidå-ña i planu kontra si Daniel.
Dan 6:16 Ya manago y ray, na ujacone si Daniel, ya ujayute gui liyang leon sija. Ya i rai ha kuentusi si Daniel ilek-ña: I Yu'os-mu, ni' un setbe todu i tiempo, u na'libre hao.
16a- I rai ha na'fanhuyong si Daniel gi i sagan leon, lao ha ågang gi todu i korason-ña na i Yu'os ni' ha setbe yan fiet para u ayuda gui' para u na'fanlibre gui'.
Dan 6:17 Ya machule un acho, ya mapolo gui pachot y liyang: ya y ray maseyo ni y señaña yan y señat y señotña sija, para taya siña mafañago gui as Daniel.
17a- Guini, i eksperensian Daniel parehu ha' yan i ma'a'atan-ña si Kristo, ni' i pettan-ña ni' ma'a'atan gi i acho' ma'a'atan lokkue' para u ma'a'atan i taotao.
Dan 6:18 Ayo nae y ray jumalom gui palasyoña, ya janafañatsaga ti umayuyunat; ti chumule guiya güiya y asagua ni ti siña maego.
18a- Este na kinalamten i rai muna'siguru na sinsero gui'. Yanggen ha cho'gue este siha, ha na'annok na malago' gui' na u na'magof i Yu'os Daniel ya u na'i gui' i satbasion-ña. Este i tutuhon i konbetsasion-ña para i uniku na Yu'os.
Dan 6:19 Y ray cajulo taftaf gui egaan, ya guse jumanao para y liyang y leon sija.
19a- Un priparasion put i linachi ni' ha tutuhon gi un puengi ni' ti siña ha åmte sa' put i hinasso-ña ni' ha na'piniti i hinasso-ña put i finatai Daniel yan i lina'la'-ña gi i sagan leon gi pupuengi ti i che'cho' ni' ha cho'gue i rai paganu lao ayu i ha cho'gue i che'lu-ña ni' ha guaiya i che'lu-ña gi as Yu'os.
Dan 6:20 Ya mato jijot gui liyang, ya jaagang si Daniel ni y triste na inagang. Ya ilek-ña i rai as Daniel, "Daniel, tentago' i lalåla' na Yu'os, siña ha' i Yu'os-mu ni' un setbe todu i tiempo, ha na'libre hao ginen i leon siha?"
20a- Anai måtto gui' gi i hånom, ha ågang si Daniel gi un bos ni' triste
I rai ha ågang, lao ha ma'å'ñao yan ha na'ma'å'ñao i mas takhilo' para si Daniel. Lao, i esperansa-ña ma demonstra put i ha ågang gui' ya ha faisen gui' un kuestion.
20b- Si Daniel, tentago' i lala'la' na Yu'os, kao siña i Yu'os-mu ni' un setbe yan pasensia, ha na'libre hao ginen i leon siha?
Gi i inagang-ña " Yu'os låla'la' ," si Darius ha testifikåyi i tutuhon i konbetsasion-ña. Lao, i kuestion-ña, " Siña ha na'fanlibre hao ginen i leon siha? " ha na'fanli'e' hit na ti ha tungo' gui'. Yanggen ti taiguini, pues ilek-ña, " Malago ' gui' na u na'fanlibre hao ginen i leon siha ? "
Dan 6:21 Ya ilegña si Daniel ni ray: O ray, lâlâ para taejinecog .
21a- Gi i pachot i manma'a'a'ñao, gi i verse 6, ti meggai na siknifikasion i sinangan, lao gi i pachot Daniel, ha prufetisa un akseso para i lina'la' taihinekkok ni' ma na'i i manma'ayek as Yu'os.
Dan 6:22 Si Yuusso jatago y angjetña, ya jajuchom y pachot y leon sija, ya taya ninalalamenyo: sa esta masodayo na taeisao gui menaña: ya gui menamo, O ray, taya taelaye na güinaja jufatinas.
22a- Gi este na eksperensia, ha ripara si Ray Darius taimanu na ti ma'a'ñao, ti ma'a'ñao, yan ti ma'aprueba i ti ma'a'ñao na konsepton i tinago' i rai ni' i magahet na Yu'os ni' ha setbe si Daniel sin minagof.
Dan 6:23 Ya gosmagof y ray, ya manago na ujacone juyong si Daniel gui liyang. Ya si Daniel ma'a'atan gi sanhiyong i liyang, ya taya' chetnot-ña ma sodda' giya guiya, sa' ha hongge i Yu'os-ña.
23a- Ayo nae gosmagof y ray
Este na reaksion ni' naturåt yan espontaneu na minagof ha na'fanhuyong un mamaila' na tiempo ni' ha ayek si Yu'os sa' i rai på'go ha na'siguru na gaige gui' yan i nina'siña-ña.
23b- Si Daniel esta machule guinin y joyo, ya taya chetnot usoda guiya güiya.
Taimanu ha' na i magagu i tres na ga'chong-ña si Daniel, ni' ma'utot gi i kånnai ni' gof ma'å'ñao, ti ma'utot.
23c- sa jaangoco gui Yuusña
Este na konfiansa ma na'annok gi i disision-ña para ti u osge i tinago' i rai ni' para u na'fanhuyong si Yu'os ginen i tinayuyot-ña; un impottante yan ti siña ma sangan na disision para este na taotao ni' puru ha' i hinengge-ña.
Dan 6:24 Ya manago y ray na ufanmacone ayo sija y fumaaela si Daniel, ya ufanmayute guato gui liyang y liyang, sija yan y famaguonñija yan y asaguanñija .
24a- Si Yu'os ha bira i lamasa gi hilo' i manailayi ni manmaplaneneha i tailayi. Gi i tiempon i rai Persia ni' para u fanmatto, i eksperensia para u ma ripiti para i ManHudihos as Mordecai, ni' i lider as Haman malago' para u punu' yan i taotao-ña gi tiempon Rainan Esther. Guihi lokkue' , si Haman para u ma'atkila gi i trongko ni' ma'ayek para si Mordecai.
Dan 6:25 Despues di este, si Ray Darius ha tuge' para todu i taotao, nasion, yan lengguåhi ni' mañasaga gi todu i tano' , ilek-ña: Pas u fanma nå'i hamyo.
25a- Este i nuebu na tinige' ginen i rai, put i taotao ni' ma konkista ni' i lala'la' na Yu'os. På'go gi i perfekto na pas gi korason-ña, ha usa i posision-ña ni' gof takhilo' para u na'i todu i taotao gi i rainon-ña i testimonio put i pas- ña ni' ha risibi ginen i magahet na Yu'os.
Dan 6:26 Guajo manago na gui todo y raenoco, y taotao sija ufanmaañao yan ufanmaañao as Yuus Daniel: sa güiya y lalâlâ na Yuus, ya gagaegue para taejinecog: y raenoña ti uyulang, yan y gobietnaña ugaegue asta y uttimo.
26a- Hu otden na, gi todu i lina'la' i raino-ku
Ha otden i rai lao ti ha afuetsas ni hayi.
26b- guaha minaañao yan minaañao pot y Yuus Daniel
Lao put este na eksperensia, ha na'i i mina'å'ñao yan i mina'å'ñao i Yu'os Daniel para u na'fanmanman i manma'gås-ñiha gi un nuebu na planu kontra si Daniel.
26c- Sa güiya y lalâlâ na Yuus, ya güiya sumaga para taejinecog
Ha nanangga na u ma risibi este na testimonio gi korason i taotao siha gi raino, ya pot este na ha alaba yan ha na'kahulo' gue'.
26d- Y raenoña ti ufanmayulang, ya y gobietnaña ugagaegue asta y jinecog
I taihinekkok na kinalamten i mina' singko na rainon i estao ma pruklåma ta'lo.
Dan 6:27 Güiya y munalibre yan y satbadot, ni y jafatinas señat sija yan mannamanman gui langet yan y tano. Ha na'libre si Daniel ginen i nina'siñan i leon siha.
27a- Guiya i muna'libre yan muna'libre
I rai ha testifikåyi hafa ha li'e', lao este na lina'la' yan satbasion ha na'fanmanhasso ha' i tataotao, i lina'la' Daniel. Ha nisisita na ta hasso i finatton Jesukristo para ta komprende i minalago' Yu'os para u na'fanlibre hit ginen i isao. Lao ta atan na i rai ha sentungo' na debi di u na'gasgas gui' para u na'magof i låla'la' na Yu'os.
27b- ni y jafatinas sefiat sija, yan mannamanman gui langet yan y tano
I lepblo-ña si Daniel ha testifikåyi este siha na sinisedi yan minagof, aksion siha ni' ha cho'gue si Yu'os, lao fanmanhasso, i anite yan i dimoniu-ña siha siña lokkue' ma fa'tinas i difirentes na milagro siha. Para u maidentifika i dos na posipble na orihinat, debi di u ma komprende hayi u benefisiu ginen i mensåhi ni' ma entrega. Ha na'fanhånao hit para ta osge' as Yu'os i Kåtma, pat para ta fanma'å'ñao?
Dan 6:28 Si Daniel mumamegae gui tiempon Dario, yan gui tiempon Siro, taotao Persia.
28a- Ta komprende na si Daniel ti u bira gui' tatte gi tano'-ña, lao i leksion siha ni' ha fa'nå'gue si Yu'os gui' gi iya Dan.9 para u na'i gui' akseptasion sin u sufre este na destinu ni' ha disidi i Yu'os-ña.
Daniel 7
Dan 7:1 Y finenana na año y ray Belsasar guiya Babilonia, si Daniel, jagofe, ya mato gui jinasoña y vision, anae umaason gui jilo camaña. Ya jatuge y guinife, ya jasangan y prinsipat na güinaja sija.
1a- Y finenana na sacan si Belsasar ray Babilonia
Gi 605. Desde i lini'e'-ña si Dan. 2, 50 åños esta maloffan. I takkilo' na rai as Nabucodonosor, annai måtai, ma na'suha ni' i nietu-ña as Belsasar.
Dan 7:2 : Si Daniel jatutujon ilegña : Hulie gui visionjo gui puenge, ya estagüe, y cuatro na manglo gui langet manmamomocat gui jilo y dangculo na tase.
2a- y cuatro na manglo gui langet manmatnot gui
I gera siha ni' manma'gås-ñiha gi i enteru mundo, ma na'fanla'la' i manma'gås-ñiha gi i kuatro na punton-ñiha , asta i sanhaya , i sanlichan, i sanhaya yan i sanlichan.
2b- gui jilo y dangculo na tasi
Ti na'magof i imahen para i taotao, sa' i tasi, achokka' dangkolo, simbolon finatai. Ti, gi planon Yu'os, i tano' ni' ma pripara para i taotao ni' ma fa'tinas gi imahen-ña, sigun gi Genesis 1. I tano'-ña i tano'. Lao i taotao ha na'suha, desde i isao orihinat, put i ti ha osge', i dibin na imahen-ña ya ti guiya, gi i matan-ña ni' puro yan sagradu, hafa na gå'ga' tasi ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao gi papa' i inspirasion i anite yan i dimoniu siha. Gi este na lini'e', i tasi ha simbolisa i lina'la' taotao ni' ti ma tungo'.
Kontodu, i lugåt ni' ma'a'atan gi i prufesiha ha na'fanmanhasso i taotao siha ni' manma'a'atan gi i tasi ni' manma'a'atan gi i Tasin Mediterranean . I tasi put este na rason, ha cho'gue un dångkolon rol gi i aksion geran i manma'gås-ñiha.
Dan 7:3 Ya cuatro na dangculon gâgâ mangajulo gui tase, y uno ti diferentes .
3a- Ya cuatro na gâgâ manjanao juyong gui tase
Gi un nuebu na visiun, ta sodda' i fina'nå'guen Daniel 2, lao guini i gå'ga' siha ma na'suha i påtten i tataotao i estao .
3b- diferentes gi entre siha
Taiguihi i materiåt siha gi i estao Dan.2.
Dan 7:4 Y finenana parejo yan un leon , ya guaha papan aguila: ya julie asta qui mañuñule y papaña , ya janacajulo guinin y tano, ya tumojgue gui jilo y adengña taegüije y taotao, ya manae güe corason taotao.
4a- Y finenana parejo yan y leon , ya guaja papaña aguila
Guiya este i åpaka' na åpaka' i rai-ña i Chaldeo giya Dan. 2 jumuyong y leon ni y papan aguila ; i emblema ni' ma'u'usa gi i åpaka' na acho' giya Babilonia, i orguyon Rai Nabucodonosor giya Dan. 4.
4b- Guajo juatan, asta qui manmautut y papaña
I prufesiha ha sangan pot i siete años pat siete na tiempo anai ha na'sagradu si Rai Nebuchadnezzar as Yu'os. Gi duranten este na 7 åños ( siete biåhi ) na pinadesi ni' maproponi gi Dan.4:16, i korason-ña taotao ma na'suha ya ma na'suha i korason-ña ni' gå'ga'.
4c- ma chule’ ginen i tano’ ya ma po’lo gi hilo’ i addeng-ña taiguihi i taotao, ya ma na’i gui’ kurason taotao.
I konbetsasion -ña para as Yu'os i Kåtma ma konfitma guini. I eksperensian-ña ha na'fanmanhasso hit na , para si Yu'os, i taotao ha' taotao yanggen i korason-ña ha na'i i imahen i korason Yu'os. Ha na'annok este gi i lina'la'-ña gi as Jesukristo, i perfekto na dibin na mudelu put guinaiya yan obidiente.
Dan 7:5 Ya estagüe, otro gâgâ, calang y oso , na matatachong gui un banda , ya guaja tres costilla gui entalo y nifenña .
5a- Ya estagüe, y mina dos na gâgâ parejo yan un oso , ya tumotojgue gui un banda
Despues di i rai Chaldean, i pechon salape' yan i kannai i Medes yan i Persians manmafa'na'an oso . I presision " ni' gaige gi un banda " ha ilustra i dinanña' i Persia ni' ha tutuhon gi i mina'dos na dinanña' despues di i dinanña' i Medes, lao i konkista-ña ni' ha na'guaha si Ray Cyrus II i Persian ha na'i gui' un fuetsa ni' mas takhilo' ki i Medes.
5b- guaja tres costilla gui entalo y nifenna, ya ilegnija nu gtliya : Cajulo ya uncano megae na catne
I taotao Persia para u ma'gåsgas i Medes ya u ma'konkista tres na nasion: si Lydia ni' i riku na rai as Croesus gi 546, Babilonia gi 539, yan Ehipto gi 525.
Dan 7:6 Despues di este juatan, ya estagüe, otro calang leopardo , ya guaja gui tateña cuatro papaña taegüije y pajaro , ya guaja cuatro iluña: ya manae güe ninasiña.
6a- Despues di este juatan, ya estagüe, otro parejo yan un leopardo
Ilek-ña lokkue', i bronse na tiyan yan i påtgon i manma'gas Griegu manmafa'tinas un leopardo ni' guaha kuatro na alas paluma ; i mancha siha gi i leopardon Griegu ha na'fanmagof i isao .
6b- ya guaha gi i talo'-ña kuatro na alas-ña taiguihi i paluma
I kuatro na alas paluma ni' ma'a'atan gi i leopard ha ilustra yan ha konfitma i lina'la' i rai-ña as Alexander the Great (gi entre -336 yan -323).
6c- este na ga'ga' guaha kuatro na ilu-ña, ya ma na'i gui' nina'siña
Guini, " kuatro na åpaka ' " lao gi Dan.8 " kuatro na dångkolo na kåkånon " ni' ma'a'agang i manma'gas Griegu ni' manma'gås-ñiha si Alexander the Grand : Seleucus, Ptolemy, Lysimachus, yan Cassander.
Dan 7:7 Despues di este julie gui vision gui puenge, ya estagüe, y mina cuatro na gâgâ, na namaañao ya namaañao, ya gosdangculo y metgotña; ya guaha dangkolo nifen-ña; ha kanno', ha tåmpe, ya ha tåmpe i tåya' gi papa' i addeng-ña ; ya ti parehu yan todu i ga’ga’ siha ni’ manmofo’na; ya guaja dies na canggelonija.
7a- Despues di este, hu li'e' gi i vision gi puengi, ya hu li'e' un mina'kuåtro na gå'ga', na'ma'å'ñao , na'ma'å'ñao, yan sen metgot
Guihi ta'lo, i addeng-ña i Imperiun Roma ha bira gui' un gå'ga' ni' guaha dinten-ña yan dies na kåkåt-ña . Sa' sigun gi Rev. 13:2, guiya ha' i kriterian i tres na imperiu antes: I fuetsan i leon , ma konfitma gi este na bersikulo anai ma espisifiku: gof fuetsao ; i minetgot i oso , yan i lina'la' i leopard yan i erensian i isao-ña ni' ma'a'atan ni' i mancha-ña.
7b- guaja dangculo nifenña na lulog, jacano, jayamag, yan jagagacha gui papa adengña todo y seblanñija;
Este na detalle siha ma a'atan gui' ni' i pineddong yan i pineddong ni' ma cho'gue ni' i simbolon i åcho' Roman ni' para u sigi ha' asta i uttemo na tiempo, ginen i dinanña'-ña ni' i papa.
7c- Ti parehu gui' yan i pumalu na gå'ga' antes di guiya, ya guaha dies na kåklås-ña.
I dies na kåtga siha ma represesenta i Franks, Lombards, Alamanni, Anglo-Saxons, Visigoths , Burgundians, Suevi, Heruli, Vandals, yan Ostrogoths. Este siha i dies na rainon kristianu ni' para u fanma'ayek despues di i matai i Imperiun Roma ni' ha tutuhon gi 395, sigun ginen i esplikasion ni' ha na'i si Daniel si Daniel gi verse 24.
Dan 7:8 Ya jujaso y canggelon sija, ya estagüe na jumuyong entaloñija otro diquique na canggelon, ya y menan ayo na canggelon nae machule tres gui finenana na canggelon.
8a- Jujaso y canggelon, ya estagüe otro diquique na canggelon jumuyong gui entaloñija
I dikike' na kåkåt ginen unu gi i dies na kåkåt , ni' ha na'annok i Ostrogothic Italy anai gaige i siudåt Roma yan i ma'å'agang na " santu na siyan " i papa , gi i Lateran Palace gi i Mount Caelian; Ilek-ña i na'an Latin: langet.
8b- ya tres gui finenana na canggelon manmachule antes di este na canggelon
I ma'utot na kåkåt siha manma'a'atan gi i tiempon-ñiha: i tres na rai ni' manma'a'atan gi i 24 na bersikulo, i Heruli gi entre 493 yan 510, pues i Vandals gi 533, yan i Ostrogoths gi 538 ni ' manma'a'atan ginen Roma ni' i heneral Belisarius gi papa' i tinago' Justinian I , ya manma'a'atan gi Ravenna gi 405 debi di ta nota . konsekuensian i sinangan antes di este na kuentos . Este ha na'siguru na i kuentos taya' fuetsan-ña gi i militåt ya ha benefisia ginen i fuetsan i rai siha ni' manma'å'ñao nu guiya yan manma'å'ñao nu i fuetsan-ña gi i rilihón ya put este na rason, ma gof guaiya i supotte yan i osge'-ña. Este na rason para u makonfitma gi Dan.8:24 anai para ta taitai: i nina'siña-ña para u håtsa, lao ti put i fuetsa-ña mismo ya i bersikulo 25 para u espisifiku: put i minaolek-ña yan i minaolek-ña, u guaha arogante gi korason-ña . Pues ma demonstra na i minagahet ha risibi konfirensia solu yanggen ma na'daña' i parehu na mensåhi siha ni' manma dibidi gi diferentes na kapitulu siha gi i lepblo-ña si Daniel yan mas takhilo' gi todu i Biblia. Yanggen ma dibidi, i kapitulu siha gi i lepblo "ma sedda'" i prufesiha yan i mensåhi-ña siha , i mas dikike' yan i mas impottånte ti siña ma li'e'.
8c- ya estagüe, na guaja atadogña calang y atadog un taotao
Gi Rev. 9, i Espiritu ha tutuhon i deskripsion-ña siha ni' i palabra taiguihi . Gi este na manera, ha suggesta un parehu na apaka' ni' ti magahet. Guini lokkue' , debi di ta nota i parehu-ña yan i taotao ni' ha na'fanlå'la' i tataotao-ña gi as Jesukristo, lao ha na'fanhuyong ha'. Lao guaha mas, sa' i " matan-ñiha " simbolon i lina'la' i profeta siha, ni' si Jesukristo lokkue' i perfekto na mudelu. Ya i Espiritu ha a'atan i prufeta na inayek i papa, ni' para u estapblesa i ofisiåt na sietdi-ña gi iya Siudat Vatican, un palabra ni' kumeke'ilekña para u prufeta, ginen i fino' Latin vaticinare . Este para u makonfitma gi Rev. 2:20, annai i Espiritu ha komparehi este na Gima'Yu'os Katoliku yan si Jezebel ni' ha punu' i prufetan YaHWH , i palao'an ni' ha adora si Baals , ni' umasagua yan si Ray Ahab. I kumparasion maolek sa' i papism ha na'fanmatai i magahet na profetan Yu'os gi as Kristo gi i estaka i Inkisision.
8d- yan un pachot, ni y cumuecuentos yan sobetbio.
Gi este na kapitulu 7, i dibin Filmmaker yan Director ha prisenta gi "zoom" i tiempon kristianu ni' ha na'fanmanhasso gui', i tiempo gi entre i finakpo' i Imperiun Roma yan i gloriosu na finatto-ña si Kristo gi as Michael, i na'an-ña gi langet gi entalu' i anghet siha. Ha anunsia i finatto-ña un rai ni' arogante, ni' ha laknos i santos i Mas Takkilo' , ni' ha atåkka i dibin na kustumbren rilihoso ni' ha prokura muna'lå'la' i tiempo yan i lai , i dies na tinago' yan lokkue' otro na dibin na tinago' siha. I Espiritu ha anunsia i uttimo na kastigu-ña; u ma'utot gui' ni' guafi sa' put i manma'å'ñao na fino'-ña . Pues, i lina'la' i husgamenton i langet gi i mina'siette na milenio ma na'fanhuyong despues di ma mensiona i palabras-ña ni' manma'å'ñao . Antes di guiya, si Ray Nebuchadnezzar ha na'fanli'e' lokkue' i arogante-ña lao ha aksepta i leksion put i mina'å'ñao ni' ha na'i gui' si Yu'os.
I Huesgao gi Langhet
Dan 7:9 Guajo julie, asta qui manmapolo y trono sija, ya matachong y Antio na jaane. y magagufia apaca calang niebe, ya y gaponulofia apaca calang lana ; ya y tronuña taegüije y mañila y guafe, ya y aguidaña taegüije y mafiila y guafe.
9a- Hu li'e' annai ma po'lo i tronu siha
Este na mubi ha represesenta i tiempon husgamento ni' para u ma cho'gue ni' i manma'ayek na santos as Jesukristo gi me'na-ña, manmatå'chong gi tronu siha , gi langet sigun gi Rev. 4, gi duranten i mit años ni' ma mensiona gi Rev. 20. Este na husgamento ha pripara i kondision para i uttimo na husgamento ni' ma ilustra gi 11 verse.
9b- Ya matachong y Antigu na Jaane.
Este i Kristo ni' ma'ayek, i uniku na Yu'os ni' ha na'fanhuyong. I aksion i verbu "matå'chong" ha na'siguru na ma'pos i che'cho'-mu; guiya i imahen i deskansu. I langet gaige gi pas. Gi tano', i manmala'et manmadestrosa gi finatto-ña si Kristo.
9c- Y magaguña apaca calang niebe, ya y gaponuloña apaca calang y lana na lana
I båba i simbolon i perfekto na linachi as Yu'os ni' ha na'fandaña' i enteru na naturåt-ña gi i magagu-ña , simbolon i che'cho'-ña yan i pelu-ña ni' i koronan i perfekto na tiningo' ni' libre ginen todu i isao .
Este na bersikulo ha suggesta Isa.1:18: Fanmatto på'go, ya ta fanmanhasso, ilek-ña si YaHWH. Masqueseaja y isaomiyo magago, ufanapaca calang niebe; achogja agaga calang y carso, ufangajulo taeguije y lana.
9d- y tronufia calang y manila y guafe;
I tronu ha ditetmina i lugat i takkilo' na Hues, este i husgamenton i hinasso-ña si Yu'os. Ma po'lo gi papa' i imahen i guafi ni' para u fanma'atan i Kristo i manma'a'ñao gi Rev. 1:14, anai ta sodda' i deskripsion este na bersikulo. I guafi ha na'fanlamen , ya este na husgamento ha na'fanlamen i enemigu-ña si Yu'os yan i manma'ayek-ña. Sa' esta manmåtai este siha, este na sentensia put i mina'dos na finatai ni' siempre ha laknos i manmakondena.
9th- yan i rueda siha taiguihi i guafi ni' ma'å'ñao.
I tronu guaha rueda-ña yanggen makompara yan i guafi ni' para u ma'a'atan gi tano': Rev. 20:14-15: i mina'dos na finatai i lago' guafi . I rueda siha , pues, ma suggesta i mobimienton i hues siha ginen i langet asta i tano' para u ma cho'gue i disision siha ni' ma prununsia. I låla'la' na Yu'os , i takkilo' na Hues , ha muebi gui' ya yanggen i tano' ma'a'ñao yan ma'a'ñao , ha muebi gui' ta'lo para u na'i i tronu-ña Raina sigun ginen Rev. 21:2-3.
Dan 7:10 Un sadog guafe mamimilalag, ya jumuyong gui menaa. Miyas mit na taotao manmasetbe gui', yan dies mit biåhi dies manmatto gi me'na-ña. Manmatachong i hues siha, ya manmababa i lepblo siha.
10a- Un sadog guafe mamilalag ya jumuyong gui menaña
I guafi ni' para u fañågu ginen i langet para u na'fanlamen i anti i manmatai ni' manmatai ya despues u fanlå'la' ta'lo, sigun ginen Rev. 20:9: Ya manhånao gi hilo' i tano', ya ma'a'atan i kampun i mansåntes, yan i siudat ni' ma guaiya . Lao tumunog y guafe guinin y langet, ya manlinachae sija .
10b- Un mit mit na taotao manma'å'ñao nu guiya
Ilek-ña, un miyon na taotao, manma'ayek ni' manma'ayek ginen i tano'.
10c- ya dies mit miyon na taotao manma'a'atan gi fi'on-ña
Dies biyon na taotao gi tano' ni' ha ågang si Yu'os manma'ayek ya manma'ayek gi me'nan-ña yan i hues-ña siha para u fanma'ayek gi i husto na sentensian i mina'dos na finatai , un kosa ni' ma konfitma gi Luke 19:27: Gi uttimo, ayu na enimigu-hu ni' ti malago' na bai hu rai siha, konne' siha guini ya un punu' siha gi me'na-hu . Gi este na manera, i Espiritu ha konfitma i fino'-ña ni' ha sangan ginen as Jesukristo gi Matt.22:14: Sa' meggai manma'agang, lao ti meggai manma'ayek . Este para u masusedi gi i uttimo na diha siha sigun ginen Luke 18:8: ... Lao yanggen måtto i Lahin i Taotao, siña ha sodda' hinengge gi i tano'?
10d- Manmatachong y jues ya manmababa y leblo sija
I Supremo na Kuåtton Hustisia para u husga sigun ginen i testimonio siha ni' ma na'i i triåtmen yan i akusasion siha ni' ma na'setbe para kada na taotao ni' ma kondena. I lepblo- ña siha ma kontenuha i lina'la' un gå'ga', ni' ma na'setbe as Yu'os, yan i manfiet na anghet siha komo testigu, ni' ti siña ma li'e' på'go ni' taotao tano'.
Dan 7:11 Ayonae juatan pot y dangculon finijo ni y jasangan y canggelon: ya anae juatan, mapuno y gâgâ.
11a- Guajo juatan pot y mansobetbio na sinangan ni y jasangan y canggelon
Taimanu ha' i sinangan " put i palabras ni' manma'å'ñao ", este na bersikulo ha na'fanli'e' hit i relasion kausa-yan-efekto ni' ha difina i husgamenton Yu'os. Ti ha huhusga sin rason.
11b- ya mientras juatanyo, y gaga na mapuno
Yanggen i mina'kuåtro na gå'ga' ni ' ha represesenta i susesion, i Imperiåt na Roma - dies na råsa gi iya Europa - i Papal Rome, ma destrosa ni' guafi, put i arrogante na aktibidåt oral i Papal Rome; aktibidåt ni’ para u sigi ha’ asta i finatto-ña si Kristo.
11c- ya y tataotaona mayulang ya maentrega gui guafe para umasonggue .
I husgamento ha laknos gi mismo tiempo i dikike' na kåtgon yan i dies na kåkånon sibit ni' sumupopotta yan ma'ayuda gi isao-ña siha sigun gi Rev. 18:4. I lago' guafi i mina'dos na finatai para u kanno' yan u na'fanlamen siha .
Dan 7:12 Ya y palo sija na gâgâ manmachule guinin y ninasiñija, lao y linâlâñija janajanao para un tiempo.
12a- I pumalu na gå'ga' manma'apasi ni' fuetsan-ñiha
Guini, taimanu ha' gi Rev. 19:20 yan 21, i Espiritu ha na'tungo' hit na guaha otro na lina'la' para i taotao ni' manma'å'ñao nu i paganismo , ni' manma'gås-ñiha gi i isao ni' ma translada ginen as Adan para i taotao siha gi todu i tano'.
12b- lao ma na'i siha ekstension lina'la para un tiempo
Este na klaru na intension para u na'siguru i bentaha i manmofo'na na imperu siha sa' ti ma'eksperiensia i finakpo' i dinanña'-ñiha gi i uttemo i tano', taimanu ha' i mina'kuåtro na gå'ga' giya Roma gi papa' i uttimo na klasin gubetnamento-ña gi i tiempon i finatto-ña si Jesukristo. I finakpo' i mina'kuåtro ma'a'atan ni' i kompletu na destrosu-ña. Despues di este, i tano' u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao, taiguihi i abismo gi Gen. 1:2.
Si Jesucristo, lajin taotao
Dan 7:13 Julie gui vision gui puenge, ya estagüe, uno parejo yan y Lajin taotao na mato yan y mapagajes sija gui langet, ya mato gui Antien y Jaane sija.
13a- Julie gui vision gui puenge, ya estagüe, na mato gui mapagajes sija gui langet, uno calang y lajin taotao na mato
I finatto-ña i Lahin i Taotao ha na'fanli'e' hit i siniente-ña put i husgamento ni' ma mensiona på'go. I hinengge para i Kristo. Lao gi tiempon Daniel, ti måtto si Jesukristo, pues ha ilustra si Yu'os hafa para u cho'gue gi i ministro-ña gi tano' gi i fine'nana na finatto-ña gi tano' i taotao siha.
13b- giliya mato jijot gui Antigu na Jaane, ya sija macone gtte guato guiya gtliya.
Despues di i finatai-ña, u lå’la’ ta’lu, para u prisenta i petfekto na tininas-ña, ni ha sakrifisia komu ofresimiento para i ofende na Yu’os, para u risibi i mina’ase’ i fiet na inayek-ña, ni ha ayek yan ha ayek gui’ mismo. I imahen ni' mapresenta ha fa'nå'gue i prinsipåt i satbasion ni' ma risibi ginen i hinengge gi i sakrifisiun Yu'os gi as Kristo. Ya ha konfitma i minagahet-ña gi as Yu'os.
Dan 7:14 Ya manae güe gobietno, yan minalag, yan raeno: ya todo y taotao, nasion, yan lengguåhi ufanmasetbe güe. I gobietno-ña, un gobietno ni' taihinekkok, ni' ti u malingu, yan i raino-ña ti u ma'utot.
14a- Ma nå'i gui' nina'siña, gloria yan raino
I tinige' put este na bersikulo ma sumångan gi este na bersikulo siha ginen Matt.28:18 asta 20 ni' ma konfitma na i husgamento para si Jesukristo: Anai måtto si Jesukristo, ilek-ña nu siha: Todu i nina'siña ma nå'i yu' gi langet yan gi tano' . Intonsis fanhånåo ya en fa’disipulu siha gi todu i nasion siha, takpångi siha gi na’an i Tata yan i Lahi-ña yan i Espiritu Såntu. Ya atan, gaige yu' giya hamyo todu i tiempo, asta i uttemon i tiempo .
14b- yan todo y taotao sija, yan y nasion, yan y lengguahi sija �sinetbe gue
Gi i minagahet, para u gaige gi i nuebu na tano', i antigu na tano' ni' ma'a'ñao yan ma'a'ñao despues di i mina'sais na milenio. Lao i manma'ayek para u fanma'ayek ginen todu i taotao, nasion, yan taotao gi todu i lengguåhi siha put i uniku na satbasion ni' ha risibi si Jesukristo sa' ma setbe gui' gi duranten i lina'la'-ñiha. Gi Rev. 10:11 yan 17:15 este na sinangan ha na'annok i manma'gås-ta gi i Europa yan i mundon sanlagu. Ta sodda' gi este na gurupu i miyon na taotao ni ' manma'ayek ni' manma'ayek as Yu'os gi i verse 10.
14c- ya y raenofia ti ufanmayulang
I detalle siha ni' ma'a'atan gi Dan. 2:44 Sa pot güiya esta manmafitme güine: y gobietnaña ti ufalingo.
Dan 7:15 Guajo, si Daniel, estaba chatsaga gui sumanjalomjo: yan y liniiig gui ilujo janachatsagayo.
15a- Guajo, si Daniel, tristeyo gui sumanjalomjo
I chinatsaga-ña si Daniel ma'aprueba, i visiun ha anunsia un peligro para i mansantos as Yu'os.
15b- ya y liniiion y ilujo janamaañaoyo.
Ti apmam, i lini'e'-ña as Michael para u na'fanhuyong i parehu na inafekta nu guiya, sigun as Dan. 10:8: Guajo namaesa julo, ya julie este na dangculo na vision; ti siña yu', i fi'on-hu ha na'lå'la' i kulot-ña ya ha na'fanlamen yu', ya malingu todu i minetgot-hu. Esplikasion: i lahi-ña i taotao yan si Miguel unu ha' na taotao . I mina'å'ñao para u na'fanmagof i lina'la' Roma, sa' gi este na dos na susedente na dinanña', ti u na'i i taotao siha santos na dinanña' taiguihi as Nabucodonosor, Dario i Medo yan si Cyrus 2 i Persian.
Dan 7:16 Ya matoyo gui uno ni y tumotojgue gui oriya, ya jufaesen güe ni magajet todo estesija: ya jasanganeyo ya janaeyo ni inesplika.
16a- Guiya este i tutuhon i esplikasion siha ni' ha na'i i anghet.
Dan 7:17 Este sija na mandangculo na gâgâ, ni y cuatro, y cuatro na ray, ni y ufangajulo gui tano ;
17a- Na'tungo' na este na difirensia ha aplika lokkue' gi i susesion ni' ma na'huyong gi Dan.2 gi i imahen i estao yan guini gi Dan.7, gi ayu i gå'ga' siha .
Dan 7:18 Lao y mañantos y Gueftaquilo ujachule y raeno, yan ujasoda para taejinecog yan taejinecog.
18a- Parehu yan i kuatro na susesion. Guihi ta'lo, i mina'singko put i taihinekkok na rainon i manma'ayek ni' ha konstrui si Kristo gi i mina'lak-ña kontra i isao yan i finatai.
Dan 7:19 Ayonae malagoyo na jutungo y magajet pot y mina cuatro na gâgâ, ni y diferentes gui pumalo sija, yan sumenmaañao, sa guaja nifenña lulog, yan y papasña bronse, ni y jayulang, yan jayulang y sebla gui papa y adengña ;
19a- ni' guaha nifen-ña
Guihi nai ta sodda', gi i dinten-ña , i åsen ya un simbolon i metgot i Imperiun Roma ni' ma'ayek gi i addeng i estao Dan.2.
19b- yan bronse na klåbu siha .
Gi este na infotmasion, i anghet ha espisifiku: yan bronse na klåbu siha . I erensian i isao Griegu ma konfitma ni' este na ti maolek na gå'ga', un åloy ni' ha simbolisa i imperion Griegu gi i tiyan yan i påpa ' i estao Dan.2.
19c- ni y cumano, yan jababa , yan guinagacha y seblan
Para u fanmanå'i , pat para u fanmagof gi i kosas siha ni' manmakonkista, ni' muna'fanlå'la' - para u fanma'utot , pat para u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao - para u fanma'a'ñao , pat para u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao - Este siha i aksion ni' i dos na susedente na " Roma " yan i supotten- ñiha sibit yan rilihoso para u mapraktika astaki i finatto-ña si Kristo. Gi Rev. 12:17: i Espiritu ha na'i i uttimo na " Adventists " ni' i palabra " remnant ".
Dan 7:20 yan y dies na canggelon ni y gaegue gui iluña, yan y otro ni y cajulo, ya y menaña tres podong; i kåtbon ni' guaha matan-ña, yan i pachot-ña ni' manma'å'ñao, yan i matan-ña ni' mas takhilo' ki i pumalu siha .
20a- Este na bersikulo ha na'i un detalle ni' ti parehu yan i versikulu 8. Taimanu na i " dikike' na kåtbon " guini mas takhilo' ki i pumalu siha? Este i diferensia-ña yan i pumalu na rai siha gi i dies na kåkåt . Gof dikiki' yan ti gof metgot ya put i hinengge-ña yan i mina'å'ñao-ña as Yu'os ni' ha a'alok na ha represesenta gi tano', ha na'fanmanman siha yan ha na'fanmanman siha gi i minalago'-ña, fuera di gi ti meggai na biåhi.
Dan 7:21 Ya julie ayo na canggelon na jaguera contra y mañantos, ya janangana contra sija.
21a- I paradox sigi ha'. Ha alok na guiya i mas takkilo' na santos ya ha akusa si Yu'os na ha na'fanla'la' i mansåntes-ña. Guaha ha' un esplikasion pues: ha åmte i hinasso-ña. I minaolek-ña i mas takhilo', na'ma'å'ñao yan na'ma'å'ñao na dinagi , ya gof na'ma'åse' i chalan ni' ha laknos si Jesukristo.
Dan 7:22 Asta qui mato y antigu na jaane, ya jajusga y mañantos y Gueftaquilo, ya y tiempo nae y mañantos jajaso y raeno.
22a- Suetto, i maolek na notisia ma konfitma. Despues di i manma'å'ñao na aksion i papa giya Roma yan i manma'gås-ña sibit yan rilihoso, i uttimo na båli para u bira gui' as Kristo yan i manma'ayek-ña.
I 23 yan 24 na bersikulo siha ma espisifiku i otden i susesion
Dan 7:23 Ya ilegña nu guajo, taegüine : Y mina cuatro na gâgâ, y mina cuatro na raeno, ni y ufato gui jilo tano, diferentes gui todo raeno sija, ya uyichae todo y tano, ya gagacha ya uyulang.
23a - I Imperiun Roman paganu gi i estao-ña gi entre 27 yan 395.
Dan 7:24 Y dies na canggelon, y dies na ray ni y ufangajulo gine este na raeno. Otru para u fanlå’la’ dispues-ñiha, ti parehu yan i fine’nana, ya para u konne’ i tres na rai.
24a- Put este na presision, siña ta identifika este na dies na kuentos yan i dies na rainon kristianu ni' ma fotma gi i sanlagu na tåno' i ma'utot yan ma'utot na Imperiun Roma. Este na tåno' i tano'-ta på'go na Europa: i EU (o EU) .
Dan 7:25 Ya ujasangan sinangan contra y Gueftaquilo , ya jajaso y mañantos y Gueftaquilo, ya ujajaso para utulaeca y tiempo yan y lay: ya y mañantos sija ufanmaentrega gui canaea, tiempo, yan tiempo, yan lamita.
25a- Ujasangan sinangan sija contra y Gueftaquilo
Gi este na bersikulo, ha konsentrai si Yu'os i denunsia-ña put i isao siha ni' ha a'alok na i gubetnamento giya Roma yan i manmofo'na na obispo giya Roma, ni' ginen siha i tailayi ni' ma cho'gue ma na'fanmagof, ma hustisia, yan ma fa'nå'gue i taotao ni' ti ma tungo'. I Espiritu ha lista i akusasion siha, ha tutuhon gi i mas seriosu: palabras kontra i Mas Takkilo ' mismo. Paradokso, i papa siha ma a'alok na ma setbe si Yu'os yan ma represesenta Gui' gi tano'. Lao este na areklamento ha na'fanhuyong i isao, sa' si Yu'os ti ha aprueba este na pretension papa' . Ya put este , todu i ti magahet na fina'nå'guen Roma put si Yu'os ha afekta gui' mismo.
25b- guiya ujachatsaga y mañantos y Gueftaquilo
I ti husto na pineddong i mansåntes gi i 21 na bersikulo ma hasso yan ma konfitma guini. I sentensia siha mapronunsia ni' i tribinåt siha ni' ma'a'agang "Holy Inquisition." I piniti ma'usa para u ma'a'atan i taotao ni' ti manisao para u ma'aksepta i isao-ñiha.
25c- ya u nanangga na u tulaika i tiempo yan i lai
Este na akusasion ha na'i i lektor i opottunidåt para u na'fanhuyong i fundamental na minagahet put i adorasion i magahet yan i uniku na Yu'os ni' låla'la'.
I bonitu na otden ni ha establesi si Yu’os ma tulaika ni manrilihionista giya Roma. Sigun gi Exodus 12:2, ilek-ña si Yu'os gi i Hebreu siha annai manhånao ginen Ehipto: Este na mes para hamyo i tutuhon i mes siha; para hamyo gi i fine'nana na mes siha gi i sakkan . Este na tinago', ti un prupositu ha'. Ya sa' put i i satbasion matto ginen i Manjudios sigun as Jesukristo, desde i Eksodo, todu i humalom gi satbasion humalom lokkue' gi familian Yu'os anai i otden-ña debi di u ma'gas yan u ma'respeta. Este i magahet na doktrinan satbasion , ya estague' desde i tiempon i manapostoles. Gi as Kristo, i Israel as Yu'os ha chule' un aspetu espirituåt, lao guiya i Israel-ña ni' ha estapblesa i otden-ña yan i doktrina-ña siha. Sigun as Rom. 11:24, i paganu ni' ma'konverti ma'injerta gi i råsan Abraham yan i trongkon Hebreu, ya ti i otro na manera. Ha a'atan si Pablo put i ti hinengge ni' esta ha na'fanmatai i manma'å'ñao na ManHudihos gi i antigu na kontrata ya u fanma'å'ñao lokkue' i manma'å'ñao na Mankristianu gi i nuebu na kontrata; este direktamente ha afekta i hinengge Katoliku, yan i tinige'-ña si Dan. 8 para u konfitma este, desde 1843, para i Manprotestante na kristianu siha.
Estague' ha' i tutuhon i långhet na prufeta ni' i akusasion dibin ni' ma'usa gi este na bersikulo gaige todu i tiempo, ya put este na rason na gof åpmam yan gof åpmam i konsekuensiha siha. I tiempo ni' ma na'lå'la' i Roma ha na'fanmanhasso:
1 – i Sabalu na deskansu gi i mina'kuåtro na tinago' Yu'os . I mina'siette na ha'åni ma na'suha desde di diha 7 gi i mes Marso, 321, ya ma na'halom i fine'nana na ha'åni, ni' ma konsidera na ha'åni ni' ti maolek yan i tutuhon i simåna as Yu'os. Kontodu, este na fine'nana na ha'åni ma'impotta ni' i Emperadot Romanu as Constantine I annai ma'dedika para i adorasion i “unconquered venerable sun,” i atdao ni' ma'dios ni' i manpaganu siha, esta gaige giya Ehipto, un simbolon isao gi i biblia. I Daniel 5 ha fa'nu'i hit taimanu si Yu'os ha na'kastigo i taotao ni' ma cho'gue kontra guiya; i taotao ma'a'atan ya ha tungo' hafa para u masusedi yanggen si Yu'os ha husga gui' taimanu ha' ha husga yan ha na'fanmatai si Rai Belsasar. I Sabalu ni' ha na'santos si Yu'os desdeki i tutuhon i tano' guaha dos na kinalamten-ña ni' ha na'daña' i tiempo yan i lai dibin, taimanu ha' i sinangan-ta.
2 – I tutuhon i sakkan , ni' ma cho'gue gi i tiempon åpaka' , un palabras ni' kumeke'ilekña fine'nina na biåhi , ma na'lå'la' para u ma cho'gue gi i tutuhon i tiempon iniñgo'.
3 – Sigun as Yu'os, i inadelanta gi i ha'åni masusedi gi i pupuengi, gi i otden night day , ti gi i talo'ani, sa' ma'a'atan yan ma'a'atan ni' i estreyas siha ni' ha na'huyong para este na rason.
I inadelanta gi lai mas takhilo' ki i Sabalu. Ti ha na'fanlamen i taotao Roma i kosas siha ni' ma'usa gi i templo; ha na'i gui' siñat para u na'lå'la' i tinige'-ña si Yu'os ni' i addeng-ña gi i acho' ni' ha nå'i si Moises. I kosas siha ni' sen sagradu ya yanggen un a'atan i arka ni' ma'a'atan, siempre un laknos as Yu'os ni' finatai ensegidas.
25c- ya y mañantos sija ufanmaentrega gui canaeña un tiempo, y tiempo, yan y lamita
Hafa kumeke ilek-ña i tiempo ? I eksperensian Ray Nebuchadnezzar ha na'i hit i ineppe gi Dan. 4:23: Infanmayute gui taotao sija, ya y saganmiyo usaga yan y gâgâ sija gui fangualuan; ninafanmañocho jamyo chaguan taegüije y nubiyo; ya siette na tiempo para u ma'pos gi hilo'-miyu , astaki en tingo' na i Mas Takkilo' na Yu'os ma'gas gi i rainon i taotao siha ya ha nå'i ayu i malago'-ña. Despues di este na gof åpmam na eksperensia, ilek-ña i rai gi i 34 na bersikulo: Despues di i tiempo , guåhu, si Nabuchadnezzar, hu atan i langet, ya i hinasso-ku ha bira gui' tatte giya guåhu . Hu bendisi i Mas Takkilo', hu alaba yan hu na'i gloria Gui' ni' låla'la' para todu i tiempo, ni' i gobietnamento-ña taihinekkok, yan i rainon-ña gaige gi todu i tiempo . Siña ta dedusi na este na siete na tiempo ma represesenta siete åños desdeki i durasion ha tutuhon yan ha tutuhon gi i lina'la'-ña. I ma'å'agang as Yu'os na tiempo , pues i tiempo ni' ha na'guaha i tano' para u kumple un biahe gi i atdao. Ginen este manmåfatto meggai na mensåhi siha. Si Yu'os ma'a'atan ni' i atdao ya yanggen i gå'ga' tumunok gi orguyo-ña, para u na'lå'la' ta'lo gi lugat-ña, ilek-ña si Yu'os nu guiya: "Fanhånao gi i dibin-hu ya un tungo' hayi yu'." Para si Nebuchadnezzar, siete na ribolusåsion nisisåriu lao maolek. I otro na leksion para u ma'a'atan i tiempon i papa ni' ma'a'atan lokkue' ni' i palabra " tiempo " gi este na bersikulo. Yanggen ta komparehi yan i eksperensian Nebuchadnezzar, ha na'kastigo si Yu'os i orguyon kristianu ni' ha na'fanmanman hit gi un tiempo, tiempo, yan mit na tiempon prufeta. Gi i diha 7 gi i mes Marso , 321, i orguyo yan i taihinekog gi i tinailayi ha na'fanmanhongge i taotao siha para u ma respeta i otden ni' ha na'fanma'å'ñao i tinago' Yu'os; ni' ti siña i umå'a'ñao na esklabu as Kristo ha osge sin este, ha na'suha gui' ginen i Yu'os-ña ni' muna'libre gui'.
Este na bersikulo ha na'fanmanhasso hit put i minagahet na balotu yan i fechan i tutuhon yan i uttemo este na maproponi na tiempo. Para ta diskubre na tres años yan sais meses ha represesenta. Gi magåhet, este na fotmula para u fanhuyong ta'lo gi Rev. 12:14 anai ma'a'atan gi i 1260 -dihas na fotmula gi i bersikulo 6. Ma'a'aplika i lai Ezek . 4:5-6, un diha para un såkkan, para u na'fanmanhasso hit na 1260 na såkkan na piniti yan finatai.
Dan 7:26 Ayo nae ufato y juisio ya unajanao y gobietnoña ya umayulang ya umayulang para taejinecog.
2a- Este na klaru na interesante: i husgamento yan i finakpo' i lai i papa ma susedi gi parehu na tiempo. Prueba este na i sentensia ni masangan ti u tutuhon antes di i finatto-ña si Kristo. Gi 2021, i papa siha manmachocho'cho' ha', pues i husgamento ni' ma'a'agang gi Daniel ti ha tutuhon gi 1844, mañe'lu-hu Adventist.
Dan 7:27 Ya y raeno yan y minagas, yan y dinangculon y raeno sija gui papa todo y langet, ufanmanae y taotao sija, y mañantos y Gueftaquilo: ya y raenoña, taejinecog na raeno: yan todo y magas sija usinetbe yan maosgue güe.
27a- I husgamento pues maolek ma'implementa despues di i finatto-ña gi glorian Kristo yan i rapture para i langet i manma'ayek-ña.
27b- yan todo y magalaje sija usinetbe gue yan maosgue gue
Put hemplo, ha fa'nu'i hit si Yu'os i tres na rai ni' mapresenta gi este na lepblo: i rai Chaldean as Nabucodonosor, i rai Mede Dario, yan i rai Persia as Cyrus 2.
Dan 7:28 Guiya este na uttimon y sinangan. Guahu, si Daniel, mampos chathinasso yu’ gi hinasso-ku, ya tulaika i mata-hu, ya hu po’lo i palabras gi kurason-hu.
28a- I chinathinasso-ña si Daniel, hustisia ha', sa' gi este na eskalera, ti metgot i ebidensia put i idåt i papa na Roma; i idåt-ña gaige ha' gi un "hipotesis" ni' esta gof konbensedot, lao todu i tiempo, un "hipotesis." Lao si Daniel 7 ha' i mina'dos gi i siete na plåton prufeta ni' mapresenta gi este na lepblo as Daniel. Ya estague', siña in li'e' na i mensåhi siha ni' ma nå'i gi Dan.2 yan Dan.7 parehu yan mankomplementåriu. Kada nuebu na board para u na'i hit mas na elementu siha ni', yanggen ma supopotta siha gi i estodiånte siha ni' esta ma cho'gue , u ma na'fanmetgot yan u ma na'fanmetgot i mensåhi as Yu'os ni' para u mas klaru yan mas klaru.
I hinasso na i " dikike' na kuentos " gi este na kapitulu 7 i papal Rome ti ma konfitma. Este para u ma cho'gue. Lao ta hasso este na lina'la' ni' ha na'fanmanhasso hit put Roma, " i mina'kuåtro na gå'ga' ni' guaha dinten-ña ." Ha referi gi i Imperiun Roma ni' ma'a'atan ni' i " dies na kåkånon " ni' manlibre yan manindependiente na råinon Europa, ni' ma'a'atan gi 538 ni' i " dikiki' na kåkånon " papa , este na " diferente na rai ", ni' antes di guiya " tres kåkåt pat tres na rai " , i Heruli , i Vandals yan i Ostrogoths manma'a'atan gi entre 493 yan 38 gi 28 yan 88 na bersikulo siha.
Daniel 8
Dan 8:1 Y mina tres na año gui tiempon ray Beltsasar, julie un vision, si Daniel, fuera di ayo na liniejo gui finenana.
1a- Esta maloffan i tiempo: 3 åños. Si Daniel ha risibi un nuebu na visiun. Gi este, guaha ha' dos na gå'ga', ni' ma identifika gi i 20 yan 21 na bersikulo: i Medes yan i Persians yan i Griegu siha, ni' gi i fine'nina na visiun siha i 2nd yan 3rd Empires gi i maproponi na susesion siha. Gi i ma'pos na tiempo, gi i visiun-ñiha, i gå'ga' siha manma'a'ñao mas yan mas klaru gi i kustumbren i ManHebreu siha. Dan. 8 mafiafiule un quinilo yan un chiba ; i gå'ga' siha ni' ma'ofresi gi sakrifisiu gi i Ha'ånen Inasi'i gi i kustumbren i ManHudihos. Pues siña ta li'e' i simbolon isao gi i superposision i imperion Griegu: i tiyan yan i påtgon bronse giya Dan.2, i leopard giya Dan.7 yan i chiba giya Dan.8.
Dan 8:2 Ya anae julie este na vision, jajasoyo na gaegueyo guiya Susan, gui palasyon Elam; ya y vision nae gaegueyo gui oriyan sadog Ulai.
2a- Si Daniel gaige giya Persia gi fi'on i Sadog Karun, ni' i Sadog Ulai gi tiempo-ña. I kapitåt Persia yan i hånom, simbolon un taotao, ha na'siguru na guaha punton referensia para i bidan Yu'os para guiya. I mensåhi siha put i prufeta siha, ma na'i hit infotmasion put i ge'hiyong gi este na kapitulu ni' ti ma li'e' gi i kapitulu 2 yan 7.
Dan 8:3 Ya jujatsa y atadogco, ya julie, un quinilo ni y gaegue gui menan y sadog, na guaja dos canggelonña.
3a- Este na bersikulo ha sumångan i historian Persia ni' ma'a'atan ni' este na ga'ga' ni' i mas takhilo' na kåkånon-ña ha represesenta gui' sa', annai ma'gåsgas ni' i amigu-ña as Meda, ha laknos gui' gi hilo'-ña gi i finatto-ña gi i pudet as Ray Cyrus II i Persian, gi 539, i uttimo na tiempo-ña si Daniel sigun ginen Dan.10:1. Lao guini hu apunta un prublema put i magahet na fecha, sa' i manestotriya siha ma ignora i estoria ni' ha li'e' si Daniel ni' ha a'atan, gi Dan.5:31, i konkista giya Babilonia ginen i rai Mede as Darius ni' ha na'guaha Babilonia gi 120 na satrapi siha sigun ginen Dan.6:1. Si Cyrus ha tutuhon i pudet despues di i finatai Darius, pues ti gi 539 lao un diha despues, pat gi i otro banda, i konkista as Darius siña ha' masusedi un dididi' antes di i fecha – 539.
3b- Guaha dibin na sinisedi gi este na bersikulo, gi i manera ni' ma'usa para u ma'ayek un dikike' yan un dangkolo na kåtbon. Este ha konfitma na i sinangan " dikike' na kuentos ," ni' ma na'suha, espesiåtmente yan esklusibamente ma pega gi i idåt Roma.
Dan 8:4 Guajo julie y quinilo yan mapanag gui sanlichan, yan y sanjaya, yan y sanjaya: ya taya na gâgâ siña tumogue gui menaña, ni taya jaye uninalibre y mapunoña: ya jafatinas jaftaemano y minalagoña, ya janametgot.
4a- I imahen este na bersikulo ha ilustra i sigiente na tiempon i konkista i taotao Persia ni' ha na'fanhånao siha para i imperiu, i dinanña' i rai i rai siha.
Gi i sanlagu : Si Cyrus II ha aliånsa i Chaldeans yan i Ehipsio siha gi entre 549 yan 539.
Gi i sanhaya : Ma konkista si Lydia as Rainon Croesus gi 546
Gi i sanhaya : Si Cyrus ha konkista Babilonia, ha susedi i rai Medes as Darius despues di – 539 ya despues i rai Persia as Cambyses II ha konkista Ehipto gi – 525.
4b- ya janafanmetgot
Ha na'guaha i fuetsan imperu , ya ha na'i Persia i fine'nina na imperu ni' maproponi gi este na kapitulu 8. Guiya i mina'dos na imperu gi i bidan Dan. 2 yan si Dan. 7. Gi este na fuetsa, i Imperiun Persia, ni' ha laknos asta i Tasen Mediterranean, ha atåka i Greece, ni' ha na'para gui' gi Marathon gi 490. Ha tutuhon ta'lo i gera siha.
Dan 8:5 Ya anae juatan, estagüe un chiba na laje na mato guinin y sanlichan, ya mamomocat todo gui jilo y tano, lao ti japacha: ya y chiba na laje guaja dangculo na canggelon gui entalo y atadogña.
5a- I verse 21 ha na'klåru i chiba: I chiba i rai giya Javan, I dangkolo na kåtga gi entalu' i matan-ña i fine'nana na rai . Javan i antigu na na'an para Greece. Ha na'fanmanli'e' i manma'å'ñao na rai giya Gresia, ya i Espiritu ha na'fanhuyong i ribilasion-ña gi i magåhet na konkistadot giya Gresia as Alexander the Great.
5b- estague un chiba na mato guine y sanlichan
Ma nå'i ha' i indikasion siha put i lugåt. I chiba ginen i sanlagu, ya i Imperiun Persia ma'usa komo i punton-ña.
5c- ya mamomocat gui jilo todo y tano, sin japacha
I mensåhi parehu yan i kuatro na alas paluma gi i leopard giya Dan. 7:6. Ha na'fanmagof i gof åpmam na konkista siha ni' ha cho'gue este na patgon na rai giya Macedonia ni' para u na'lå'la' i lina'la'-ña asta i hånom Indus gi dies åños.
5d- este na chiba guaha dangkolo na kåkåt-ña gi entalu' i matan-ña
I idåt ma nå'i gi i 21 na bersikulo: I dangkolo na kåtga gi entalu' i matan-ña i fine'nana na rai. Este na rai si Alejandro Magno (543-523). I Espiritu ha na'i gui' i fina'nu'i i Unicorn, un gå'ga' ni' gof maolek gi i estoria. Ha denunsia i ti siña ma'apasi na imahinasion i sosiedat Griegu ni' ha inventåyi i estoria siha ni' ma'aplika gi i rilihón ya i espiritu-ña låla'la' gi i siglu siha asta i tiempo-ta gi i manma'å'ñao na kristianu na sanlagu. Este na aspeton isao ma konfitma gi i imahen i chiba , i gå'ga' ni' ha cho'gue i rol-ña i isao gi i sagradu na ritu gi i "Ha'ånen Inasi'i." I ma'atkila i Mesias as Jesukristo ha kumple gi i dibin-ña este na ritu ni' para u ma'pos despues di guiya... put fuetsa, put i ma'utot i templo yan i nasion ManHudihos ni' i ManRomanu gi 70.
Dan 8:6 Ya mato gui jilo y quinilo ni y guaja dos canggelonña, na y julie tumotojgue gui menan y sadog, ya malago guato guiya güiya yan y linalaloña.
6a- Si Alexander the Grand ha tutuhon i atmas-ña kontra i taotao Persia, ni' i rai-ñiha as Darius III. Ma dibidi i uttimo gi iya Issus, ya ha laknos i bånda-ña, i eskudu-ña, yan i magagu-ña, yan lokkue' i asaguå-ña yan i erensia-ña, gi 333. Ma punu' gui' despues ni' dos na noble-ña.
6b- ya malago guato guiya güiya yan todo y linalaloña
Este na binaba , ma'aprueba gi i tiempon antigu. Ma tutuhon este na ineppe' entre si Darius yan si Alexander: "Antes di ha li'e' si Alexander si Darius, i rai Persian ha na'hanao gui' regalu siha ni' ma na'i gui' ni' i posision-ñiha komo rai yan patgon - si Alexander ha' gi ayu na tiempo un patgon na prinsipe ni' nuebu gi i gera (Branch I, line 89). Si Darius ha na'hanao gui' un bola, un latigu, un kabayu ni' gof åmko' yan un pechon salape' oro. Un letra ni' ha akompåpara i tesoro ha na'fanli'e' i elementon-ña: i bola para u sigi ha' ha chocho'gue i che'cho'-ña taiguihi i patgon, i freno para u fa'nå'gue gui' put i kinalamten-ña, i latigo para u na'fanhuyong gui' yan i oro ha represesenta i tributu ni' debi di u ma'apasi i taotao Macedonia para i emperadot Persia.
Si Alexander ti ha na'fanla'la' i binaba-ña, achokka' manma'å'ñao i manmensåhi siha. Lao, ha faisen siha para u fanmagof si Darius put i tiningo'-ña. Si Darius, ilek-ña, ha tungo' i mamaila' na tiempo, sa' ha na'i si Alexander un bola ni' ha represesenta i mamaila' na konkista-ña gi i tano', i freno ha na'siguru na todu u fanma'ayek para guiya, i latigo para u na'kastigo ayu siha i manmalago' manmatto kontra guiya, yan i oro ha suggesta i tribiu ni' para u risibi ginen todu i taotao-ña. Un detalye ni' prufeta: Guaha kabayu-ña si Alexander ya ha na'i na'an "Bucephalus," ni' kumeke'ilekña, yan un prefix, "ulu." Gi todu i gera-ña, guiya i "kabesanten" i ehersito-ña, yan i åmot-ña gi kannai-ña. Ya gi "dies åños" para u ma'gås-ta gi i tano' ni' ma'a'atan gi i prufesiha. I notoriety-ña para u faboresi i kotturan Griega yan i isao ni' ha na'fanlamen.
Dan 8:7 Ya julie güe na jijot gui menan y quinilo laje ya ninabubo nu güiya: ya japanag y quinilo laje ya jababa y dos canggelonña: ya y quinilo laje ti siña contra: lao jayute gui jilo oda ya gagacha: ya taya jaye uninalibre y quinilo laje.
7a- I gera ni' ha tutuhon si Alexander the Great: gi 333, gi iya Issus, i kampun Persia ma dibidi.
Dan 8:8 Ya y chiba mumegae ninasiñaña; lao anae ninasiñaña, majulog y dangculo na canggelonña, ya jumuyong gui lugatña cuatro na dangculon canggelonña, para y cuatro na manglo gui langet.
8a- ma'utot i dangkolo na kåkåt-ña
Gi 323, i patgon na rai (– 356 – 323) måtai sin erensia gi idat-ña 32, giya Babilonia.
8b- Cuatro na dangculo na canggelon mangajulo gui sagana, gui jilo y cuatro na manglo gui langet.
I manmåtai na rai i manma'gås-ña: i Diadochi. Guaha dies na taotao gi i finatai-ña si Alexander, ya gi duranten 20 åños manma'a'ñao siha, asta i punto na gi i uttemo i 20 åños kuatro ha' na taotao manlå'la'. Kada unu giya siha ha tutuhon un dinastian rai gi i tano' ni' ha gobietna. I mas takkilo' si Seleucus, ma tungo' komu si Nicator, ni' ha tutuhon i "Seleucid" na dinastian, ni' ha go'te i rainon Syria. I mina'dos, si Ptolemaius Lagos, ni' ha tutuhon i "Lagid" na dinastian, ni' ha go'te i tano' Ehipto. I mina'tres, si Cassandros ni' ha rai Greece, yan i mina'kuåtro as Lysimachus (na'an-ña gi fino' Latin) ni' ha rai Thrace.
I mensåhi ni' ma'usa gi i lugåt siha sigi ha'. I kuatro na punton i kuatro na manglo' gi i langet ha konfitma i idåt i nasion i manma'gås-ñiha.
I finatto-ña si Roma, i dikike' na kåkåt
Dan 8:9 Ya guinin uno guiya sija jumuyong un canggelon diquique , ya dumangculo yan dumangculo gui sanjaya, yan gui sanlichan, yan gui jalomtano na tano.
9a- I aspeton este na bersikulo ha deskånsa i inadelanta i rainon-ñiha ni' para u fanma'gås-ñiha. Lao, gi i manmaloffan na leksion siha yan gi i historian i tano', i susedot na rainon Gresia i Roma. Este na identifikasion ma'aprueba ni' i sinangan "dikiki' na kåtbon," ni' este na biåhi, ti parehu yan i ma'usa para i mas dikike' na kåtbon Median, ma'a'atan klaru. Este na siñat ha na'i hit siñat na este na "dikiki' na kuentos" ha simbolisåyi, gi este na kinalamten, i lina'la' i republican Roma. Sa' ha interbiyu gi i sanhaya, komo i pulis gi i mundo, sa' put i ma'agang gui' para u na'suha i chinatsaga gi entre i kontrariu siha. Ya este i rason na ha hustisia i sigiente na litråtu.
9b- Ginen unu giya siha, humuyong un dikike' na kåtga
I fine'nina na rai, Greece, ya ginen Greece na måtto si Roma para u ma'gåsgas este na lugåt gi sanhaya anai gaige Israel; Greece, unu gi i kuatro na kåkånon-ñiha.
9c- ni' dumikiki'lu gi sanhaya, gi sanhaya, yan gi i mas bunitu na nasion siha.
I lina'la' i taotao Roma ha tutuhon gi i lugat-ña gi sanlagu . I estoria ha konfitma este , annai ha hålom si Roma gi i Geran Punic kontra Carthage, Tunis på'go, gi 250.
I sigiente na fasen inadelanta ma cho'gue gi sanhaya , ya ma interbiyu gi unu gi i kuatro na kåkånon : Greece, gi 200. Ma agang guihi ni' i Ligan Aetolian giya Gresia para u ma supotte kontra i Ligan Achaean (Aetolia kontra Achaea). Annai gaige gi tano' Griega, ti u fanhånao ta'lo i ehersito giya Roma, ya i enteru na tano' Greece para u ma'ayek komo colony Roma desde 160.
Ginen Greece, i Roma ha kontinua i inadelanta-ña ni' ha laknos i addeng-ña gi iya Palestine yan Judea, ni' gi 63 AD ha na'fanhuyong un probinsian Roma ni' ma konkista ni' i ehersito as General Pompey. Este na Judea ha na'i i Espiritu ni' este na bunitu na sinangan: I mas bunitu na nasion siha , un sinangan ni' ma'a'agang gi Dan.11:16 yan 42, yan Ezek.20:6 yan 15.
I hinasso ma konfitma, i " dikike' na kåkåt " giya Roma
Gi este na biåhi, taya' duda; i råhimen i papa giya Dan. 7 esta ma'a'atan. Pues, yanggen ta laknos i siglu siha ni' ti ma'usa, i Espiritu ha konne' hit asta i ora ni' triste annai, ma'abandona ni' i emperadot siha, i Roma ha tutuhon i dinanña'-ña gi papa' i rilihoso na maneran kristianu, ni' ha a'atan i aksion siha ni' ma'a'atan gi i simbolon i sigiente na bersikulo 10. Este siha i aksion i " difirentes " na rai giya Dan. 7.
I Roman Imperu yan i Roman Papa ma'a'atan i mansåntes
Dos na tinige' put este na un biåhi
Dan 8:10 Ya cajulo asta y inetnon y langet, ya jayute papa y inetnon sendalo yan y pution sija gui jilo tano, ya gagacha.
10a- Ha laknos gui' gi i ehersito i langet
Gi i sinangan " guiya ," i Espiritu ha na'fanmanhasso si Roma komo i puntan-ña, gi i sekuensian i tiempon i inadelanta-ña, despues di i diferentes na klasin gubetnamento ni' ha a'atan gi Rev. 17:10, i Roma ha na'i i imperiu gi papa' i lina'la' i emperadot Roma as Octavian, ni' ma tungo' komu Augustus. Ya gi i tiempo-ña na mafañågu si Jesukristo ginen i Espiritu, gi i tataotao Maria ni' patgon na asaguan Jose; manma'ayek todu put i rason na manma'ayek ginen i rasan Ray David. Despues di i finatai-ña, ha na'lå'la' ta'lo gui' mismo taimanu ha' ha anunsia, ha konfi'a si Jesukristo i manapostoles yan i mandisipulu-ña ni' i mision para u maproklama i maolek na notisian satbasion (i Ebanghelio) para u na'fanhuyong i manma'ayek gi todu i tano'. Gi este na tiempo, ha konfronta si Roma i minaolek yan i pasifiku na kristianu; gi i rol-ña i butcher, i mandisipulu-ña si Kristo gi i ma'pos na kinilu siha. Gi i lina'la' i manma'å'ñao na taotao, i hinengge-ña i taotao kristianu ha na'fanla'la' i taotao siha gi todu i tano' yan espesiåtmente gi i kapitåt i imperiu, iya Roma. I manma'a'ñao nu i imperiåt Roma manma'a'ñao nu i Mankristianu. Gi i mina' dies na bersikulo, dos na aksion Roma manma'a'ñao. I fine'nina put i imperiåt yan i mina'dos, put i papa.
Gi i tiempon i imperiåt, siña ta alok na guiya i che'cho'-ña:
Ha laknos gui' gi i ehersito i langet : ha konfronta i Mankristianu siha. Gi i tatte este na sinangan, i ehersito gi langet , i Manma'ayek na Mankristianu ni' ha na'annok si Jesukristo i fiet-ña: taotao i rainon i langet . Kontodu, si Dan.12:3 ha komparehi i magahet na santos yan i estreyas siha ni' i famagu'on Abraham ginen Gen.15:5. Gi i fine'nina na tinige', i para u fanma'atkila i famagu'on Yu'os yan i famagu'on-ñiha as Yu'os, ha konsiste para i manpaganu na Roma un aksion arogante yan un ti digno yan ti hustisia na inayek . Gi i mina'dos na tinige', i sinangan i Obispon Roma para u li'e' komo Påpa i Inayek as Jesukristo ginen 538, un aksion ni' arogante, yan un mas ti digno yan ti hustisia na inayek .
Ha na'halom gi tano' i påtten i ehersito yan i estreyas siha, ya ha laknos siha : Ha na'fanlamen siha ya ha na'fanmatai siha para u na'fanmanman i taotao-ña gi i arena-ña siha. I manma'a'ñao siha, si Nero, Domitian yan Diocletian i uttimo na ofisiåt na manma'a'ñao gi entre 303 yan 313. Gi i fine'nina na tinige', ma diskuti este na tiempon drama gi Apo. 2 gi papa' i na'an simboliku "Ephesus " , i tiempo annai ha risibi si Juan i dibin Rebelasion-ña ni' ma a'agang "Apocalypse" yan " Smyrna ". Gi i mina'dos na tinige', ni' ma'a'atan gi iya Roma, este na aksion siha ma'a'atan gi Rev. 2 gi papa' i tiempo ni' ma'a'agang " Pergamum " pat, ma'utot na inetnon pat adulterio yan "Thyatira" pat, abominasion yan finatai. Gi i sinangan-ña, ya ha laknos siha, i Espiritu ha na'i i dos na Roma i parehu na klasin aksion ni' manma'å'ñao. I verbu trampled yan i ekspresion-ña trampled ma sodda' gi i pagan Rome gi Dan. 7:19. Lao i aksion ma'a'atan para u sigi ha' asta i uttemo gi i 2300 na pupuengi gi i bersikulo 14 gi este na kapitulu 8 sigun ginen i sinangan gi i bersikulo 13: Kao håfa na tiempo para u ma'a'atan i santos yan i ehersito ? Este na aksion ma cho'gue gi tiempon i tiempon kristianu ya debi di ta alok na ginen i papa Roma yan i manma'gås-ña; ni' ha konfitma i estoria. Lao, ta nota un diferensia ni' impottånte. I Roman Pagan ha na'fanhuyong ha' i mansåntes as Jesukristo, mientras i Roman papa, ginen i ti magahet na tiningo'-ña put rilihón, ha na'fanhuyong siha gi i espiritu'åt, antes di u ma'atkila siha lokkue'.
I pineddong siha manma'a'ñao yan manma'a'ñao na tiempon pas astaki måtto i Emperadot Constantine I, ni' ha na'suha i pineddong kontra i Mankristianu siha gi i Edict of Milan, i kapitåt-ña giya Roma, gi 313, ni' ha konsiste i finakpo' i tiempon "dies åños " na pineddong ni' ma'a'a'ñao gi i tiempon " Smyrna " gi Rev: 2:8. Gi este na pas, i hinengge-ña i kristianu ti u gana ni hafa, ya si Yu'os u na'suha meggai. Sa' yanggen taya' i båndan pineddong, i inadahin i ti manmakonverti para este na nuebu na hinengge manma'a'ñao yan manma'a'ñao gi todu i imperiu yan espesiåtmente gi iya Roma anai i haga' i manma'å'ñao siha manma'a'ñao.
Pues gi este na tiempo siña ta pega i tutuhon i mina'dos na tinige' gi este na bersikulo. I unu anai i Roma ha bira gui' kristianu put i ha osge' i tinago' i Emperadot Constantine ni', gi 321, ha na'huyong un edikto ni' ha na'i otden para u ma na'lå'la' i ha'åni deskansu gi i simana: i mina'siette na diha gi i Sabalu ma na'suha ya ma na'halom i fine'nana na ha'åni gi i simana; gi ayu na tiempo, ma dedika ni' i manpaganu siha para i adorasion i yuus " unconquered venerable sun ." Este na cho'cho' taimanu ha ' i gimen ginen i kåntan i templo , lao på'go ti u reaksiona si Yu'os; i ora gi i uttemo na sentensia siempre sufisiente. Gi i nuebu na ha'åni-ña, i Roma ha na'fandaña' i doktrinan-ña gi todu i imperio, ya i gobietnon-ña, i Obispon Roma, ha na'i presisu yan inayuda, astaki i supremo na inayek i titulon papa ni' ma nå'i gui' gi i dekretu, gi 533, ni' i Emperadot Byzantine as Justinian I. manma'a'atan gi papa' i addeng-ñiha , lao este na biåhi ni' i dinanña' i papa yan i manma'gås-ña, i rai siha, yan i takhilo'-ña... gi na'an Kristo.
I aksion i papa' ni' ma estapblesa gi 538
Dan 8:11 Ya ha na'ma'lak gui' asta i kapitan i sendalu, ya ha na'suha i sakrifisiu ni' sigi ha' ma cho'gue , ya ha na'suha i lugat yan i basen i santos na saga'-ña.
11a- Ha laknos gui' gi i presiente gi i ehersito
Este na lider i ehersito, si Jesukristo, sigun ginen Eph. 5:23: sa' i asagua na lalåhi guiya i presiente gi i asaguå-ña, taimanu ha' si Kristo guiya i presiente gi i Gima'Yu'us , ni' guiya i tataotao-ña, yan guiya i Satbadot-ña. I verbu " ha laknos gui ' " maolek ha', sa' put i, gi 538, si Jesukristo gaige gi langet mientras i papa gaige gi tano'. Ti siña ha laknos i langet, lao " ha laknos gui' " put i ha na'fanhongge i taotao siha na guiya para u na'suha gui' gi tano'. Ginen i langet, ti siña si Jesukristo ha na'fanlibre i taotao siha ginen i trampa ni' ha na'i siha i anite. På'go, sa' hafa na para u cho'gue, yanggen guiya mismo ha na'fanhalom siha gi este na trampa yan todu i piniti-ña? Sa' ta taitai gi Dan.7:25, " i mañantos para u fanmaentrega gi kannai-ña gi un tiempo, tiempo (2 biåhi) yan mit na tiempo "; manma'entrega siha ni' i Yu'os Kristo, sa' put i ma'apåsi na tiempo yan i ma'apåsi na lai . I lai ni' ma'apåsi gi 321 as Constantine put i Sabbath, siempre, lao gi hilo' todu, i lai ma'apåsi ni' i papism Roman, despues di 538 anai, ti i Sabbath ha' na ma'afekta yan ma'a'atan, lao i enteru na lai ma'a'atan ta'lo gi i Roman version.
11b- janajanao y taejinecog na sakrifisiu
Hu apunta i taimanu na taya' i fino' sakrifisiu gi i tinige' Hebreu. Lao, i prisente-ña ha suggesta i kontekston i antigu na kontrata, lao ti este i asunto, taimanu ha' hu demonstra. Gi papa' i nuebu na kontrata, i sakrifisiu yan i ofresimiento esta ma'pos, i finatai-ña si Kristo, gi i talo'åni gi i simana ni' ma mensiona gi as Dan. 9:27, ya ha na'fanlamen este siha na rituat. Lao, guaha ha' gaige gi i antigu na kontrata: i ministron i ma'gas na pale' yan i manma'gas para i isao i taotao siha, ni' ha prufetisa lokkue' i ministron i langet ni' ha kumple si Jesukristo para i uniku na inayek-ña, ni' ma na'fanlibre ginen i haga'-ña desdeki i finatai-ña. Si Kristo tumunok tatte gi langet, pues hafa ha' para u ma'ayek ginen guiya? I che'cho'-ña komo pale', este i esklusibu na rol-ña komu inetnon para u na'i asi'i i isao i manma'ayek-ña. Hunggan, desde 538, i ma estapblesa gi tano', giya Roma, un presiente gi i Gima'Yu'os Kristo ha na'fanhuyong i ministron Jesukristo gi langet na ti maolek yan ti u ma usa. Ti ma'pos i tinayuyot siha ginen guiya ya i manisao manma'a'ñao nu i isao-ñiha yan i isao-ñiha kontra si Yu'os. Heb. 7:23 ha konfitma este na inanalisa, ilek-ña: " Lao este, sa' gaige gui' para todu i tiempo, guaha saserdote-ña ni' ti siña ma na'lå'la' ." I inadelanta i pachot gi tano' ha na'fanhuyong i ti maolek na tinemtom ni' ha na'fanhuyong este na kristianu sin si Kristo; tinemtom siha ni' ha prufisiha si Yu'os para si Daniel. Sa' hafa na manma'a'ñao i Mankristianu ni' este na chinatsaga? I sigiente na bersikulo 12 para u na'i hit i ineppe: put i isao .
I identifikasion i perpetu ni' ma fa'tinas para u ma'usa komo base para i kalkulasion siha ni' ma'usa i durasion 1290 yan 1335 diha-åños ni' para u maproponi gi Dan. 12:11 yan 12; i esta ma estapblesa na base i fechan 538, i tiempo annai ma chule' i pale ' ni' i lider i papa gi tano'.
11c- ya janabinalico y lugat y sagan y sinantos na sagana
Sa' put i kontekston i nuebu na kontrata, gi entre i dos na posipble na siniente i fino' Hebreu "mecon" ni' ma translada komu "lugat" hu gof a'atan i tinige'-ña "base" ni' parehu ha' lehitimu yan mas maolek na inadapta para i kontekston i tiempon kristianu ni' ma puno' gi i prufesiha.
Yanggen un taitai, ti un li'e' hafa, lao yanggen un taitai maolek ni' guiya i Espiritu, ha na'fanli'e' i taotao siha i dididi' na tinige' gi i lepblo-ña si Daniel, anai ma mensiona i sagan-ñiha , ya siña ha na'fanmanman hit. Lao, ti siña ta fanma'å'ñao ni' i verbu ni' ha na'setbe i aksion ni' ma cho'gue gi i sagan-ñiha .
Guini gi Dan.7:11: i fundasion-ña ma na'suha ni' i papa.
Gi Dan. 11:30: ma'a'a'ñao ni' i rai Griegu as Antiochus 4 Epiphanes, i pineddong i ManHudihos gi 168.
Gi Dan.8:14 yan Dan.9:26, ti kuestion put i sagan-ñiha lao put i sinantos . I fino' Hebreu "qodesh" ti maolek i tinige'-ña gi todu i tinige'-ña. Lao i orihinat na tinige' gi fino' Hebreu ti ma na'fa'na'an para u testifiká i orihinat na minagahet.
I mas impottånte na para ta tungo' na i fino' " sanctuary " ha referi ha' gi i lugat anai gaige si Yu'os mismo. Desdeki lumaknos si Jesukristo ginen i finatai ya humanao tatte gi langet, taya' sagan-ñiha gi tano' . I para ta na'suha i basen i sagan-ña, pues, kumeke'ilekña na ta na'fanlamen i fundasion i doktrina ni' ha na'fandaña' i ministron-ña gi langet, ni' ha na'fanli'e' todu i kondision i satbasion. Hunggan, yanggen matakpange, i ma'ågang debi di u siña ha benefisia i inaprueban Jesukristo ni' ha husga i hinengge-ña gi i che'cho'-ña ya u konsenti pat ti u ma'asi'i i isao-ña gi na'an i sakrifisiu-ña. I tinaitai i tutuhon i eksperensian lina'la gi papa' i husto na husgamenton Yu'os ya ti i uttemo-ña. Este ha na'siguru na yanggen ma'utot i relasion entre i manma'ayek gi tano' yan i intersesor-ña gi langet, ti siña i satbasion, ya i sagradu na kontrata ma'utot. Un dångkolon draman espirituåt ni' ma'ignora ni' i taotao siha ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao desde di diha 7 gi i mes Marso, 321 yan i sakkan 538 annai i papa' ha na'suha i lina'la' -ña si Jesukristo para i minaolek-ña. Para u ma na'suha i basen i santuario-ña , para u ma na'i i 12 na apostoles ni' ma represesenta i basen i Ma'ayek, i gima' espiritu'åt, un doktrinan kristianu ni' ti magahet ni' ha hustisia yan ha legalisa i isao kontra i lai dibin; un kosa ni' ni' hayi na apostoles ti siña ha cho'gue.
Dan 8:12 Ya maentrega y inetnon sendalo ni y inefrese cada jaane, pot y isao; y canggelon jayute papa y minagajet gui jilo oda, ya mumegae ni y finatinasña.
12a- I militåt manma'entrega ni' i sakrifisiu ni' taihinekkok
gi un fino' ni' mas simboliku, este na sinangan parehu ha' i siniente-ña yan i Dan. 7:25: i ehersito manma'entrega ... Lao guini i Espiritu ha addåpta yan i taihinekkok
12b - Sa pot y isao
Osino, sigun gi 1 Juan 3:4, put i ma'apåsi i lai ma na'lå'la' gi Dan.7:25. Sa' ilek-ña si Juan ya ha tuge': Haye i umisao, ha laknos i lai, ya i isao i ha laknos i lai . Este na isao ha tutuhon gi diha 7 gi i mes Marso, 321, ya put este, fine'nina, i ma'abandona i sagradu na Sabalu as Yu'os; i Sabalu ni' ha na'santos gui', desdeki i fina'tinas i tano', gi i unu yan todu i tiempo na " mina'sais na diha ."
12c- y canggelon jayute y minagajet gui jilo tano
I minagahet otro na palabra espirituåt ni' ha referi gi i lai sigun ginen Psa.119:142-151: I lai-mu minagahet...todu i tinago'-mu minagahet .
12d- ya ha na'suha i che'cho'-ña
Yanggen i Espiritun i Yu'os ni' ha na'huyong ha anunsia este antes di tiempo, pues cha'mu ma'å'ñao na un na'suha este na dinagi, i mas takhilo' na dinagi gi enteru i historian i taotao; lao lokkue', i mas seriosu gi i pineddong i taotao para si Yu'os. I 24 na bersikulo ha konfitma ilek-ña: I minetgot-ña u lå'la', lao ti put i fuetsa-ña ha'; para u cho'gue i ti siña ma sangan na destrosu siha, para u na'suha i che'cho'-ña siha , para u na'fanlamen i manmetgot yan i taotao i mansåntes.
Priparasion para i santos
Gi i leksion siha ni' ma nå'i gi i rituåt rilihoso gi i antigu na kontrata, este na asunto put i priparasion para i santifikasion ha a'a'paka' todu i tiempo. Fine'nina, gi entre i tiempon esklabu yan i humalom giya Canaan, i selebrasion i Pasgua nisisariu para u na'santos i taotao ni para u konne' si Yu'os para i tano'-ñiha, Israel, i tano' prumesa. Gi magåhet, 40 åños na lina'la' i lina'la' yan i lina'la' para u fanhålom gi iya Canaan.
På'go, put i Sabalu ni' ma'a'atan gi i mina'sais na diha ginen i pupuengi asta i pupuengi, nisisåriu na u guaha tiempon priparasion. I sais dihas na cho'cho' ni' ti maolek ha nisisita i lina'la' i tataotao yan i magagu, este siha na kosas ma'impotta lokkue' gi as pale' kosa ki siña, sin peligro gi lina'la'-ña, humalom gi sagradu na lugat gi templo para u ofisiåt i rituåt na setbisio-ña.
I siete dias, 24-oras na semana gi finatinas ma-modelu ginen i siete mit años na planun Saina pot satbasion. I fine'nina na sais dihas ha represesenta i fine'nana na sais mit años anai si Yu'os ha ayek i manma'ayek-ña. I mina'siette yan uttimu na mileniu i takkilo' na Sabalu anai si Yu'os yan i inayek-ña, mandaña' gi langet, mangosa i magahet yan kabåles na deskansu. Todu i manisao manmatai temporariamente, fuera di si Satanas, ni' gaige ha' gi un tano' ni' taya' taotao-ña gi duranten este na "mit-åños" na tiempo ni' ma'a'atan gi Rev. 20. Antes di u fanhålom gi "langet," i manma'ayek debi di u fanma'gasgas yan u fanma'gasgas. I linachi ma fa'tinas ginen i hinengge gi i sakrifisiun Kristo, lao i sagradu ma risibi ginen i ayudon-ña despues di i tinaitai, sa' i linachi ma imputåyi, kumeke'ilekña, ma cho'gue gi i na'an i prinsipåt hinengge, lao i sagradu i fruta ni' ma sodda' gi enteru i anti-ña ginen i ma ayek-ña ginen i kooperasion-ña yan i magahet na Yu'os as Jesukristo. Ma na'guaha gi i gera ni' ha cho'gue kontra guiya mismu, kontra i tailayi na naturåt-ña, para u na'fanhuyong i isao.
I Daniel 9:25 ha fa'nå'gue hit na si Jesukristo måtto para u måtai gi kilu'os para u na'i i manma'ayek-ña na ti u fanma'åse' ta'lo, sa' måtto gui' para u na'fanhuyong i isao . På'go ta li'e' gi i bersikulo 12, i manma'elekta na kristianu manma'entrega gi i despotismon papa put i isao. Pues, nisisåriu i lina'la' para u ma'ayek i sagradu ni' taya' siña ha li'e' si Yu'os sigun ginen Heb.12:14: Fanmana'i pas yan todu i taotao, yan i sinantos, sa' taya' siña ha li'e' i Saina .
Ma aplika gi i 2,000 åños na tiempon kristianu desde i finatai-ña si Jesukristo asta i finatto-ña gi 2030, este na tiempon priparasion yan i sagradu para u ma na'tungo' gi i verse 13 yan 14 ni' para u fanma cho'gue. Kontrariu gi i fine'nina na hinengge i Adventist siha, este na tiempo ti i tiempon husgamento taimanu ha' ma deskånsa gi Daniel 7 lao i tiempon i sagradu ni' ma na'i nisisidat sa' put i siglu siha na legat ni' isao ni' ma na'i lehitimu ni' i abominable na fina'nå'guen i papa Roma. Malago' yu' na bai hu apunta na i che'cho' i Reformasion, ni' ha tutuhon gi i 13 na siglu , ti ha na'guaha i lina'la' yan i lina'la' ni' ma dimanda gi todu i hustisia ni' i tres biåhi na sagradu yan perfekto na Yu'os i Satbadot.
Dan 8:13 Guajo jujungog un santo na cumuecuentos; ya otro mañantos ilegña nu ayo y cumuecuentos: Asta ngaean nae uguaja y vision pot y inefrese cada jaane , yan pot y isao ni y munamayulang? Asta ngaean nae ufanmagagacha y sinantos na sagayan yan y inetnon sendalo?
13a- Guajo jujungog un santos na cumuecuentos; ya otro na santos ilegña nu ayo y cumuecuentos
I manmagahet na santos ha' manma'a'ñao put i isao ni' manma'eråda ginen Roma. Para ta sodda' siha ta'lo gi i mubi ni' mapresenta gi Dan. 12.
13b- Asta ngaean nae umacumple y vision ?
I mansåntes ma faisen put un fecha ni' para u ma na'i i finakpo' i abominasion i taotao Roma.
13c- gi i sakrifisiu ni' taihinekkok
I mansåntes ma faisen para un fecha ni' para u ma na'setbe i lina'la'- ña si Kristo.
13d- ya gi i isao ni' ha na'fanlamen i taotao siha ?
I mansåntes ma faisen para un fecha ni' para u ma na'i i mina'sais na diha gi i Sabalu, i isao-ña ma puno' ni' i destrosion yan geran i taotao Roma; ya para i manisao-ña, este na kastigu u lala’la’ esta i uttemon i tano’.
13th- Hafa na tiempo para u ma'a'atan i santuario yan i ehersito?
Manmamaisen i mañantos un` fecha `nai u fattu i finatton papa` kontra siha, i mañantos ni inyeg Yuos.
Dan 8:14 Ya ilegña nu guajo: Domit tresientos na jaane: ya despues umagasgas y sinantos na sagayan.
14a- Desde 1991, si Yu'os ha dirihi i tinige'-hu put este na ti maolek na tinige'. Estague' i magahet na tinige'-ña gi i tinige' Hebreu.
Ya ilek-ña nu guåhu: Asta i pupuengi yan i pupuengi dos mit tres sientos ya manhusto para i sinantos.
Taimanu ha' un li'e', i intension i 2300 na ora gi pupuengi yan pupuengi i para u ma'ayek i manma'ayek as Yu'os desde i diha ni' para u ma'ayek para este na tiempo. I taihinekkok na hustisia ni' ma risibi ginen i tinaitai asta ayu na tiempo ma kuestiona. I nisisidåt i tres biåhi na santos na Yu'os, gi as Tata, Lahi-ña, yan Espiritu Såntu, ma na'lå'la' yan ma na'metgot ni' i nisisidåt para i manma'ayek para u fanma'å'ñao kontra i Sabalu pat kontra hafa na otden ni' ma na'huyong ginen i pachot Yu'os. I dikike' na chalan satbasion ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo, ma na'lå'la' ta'lo. Ya i mudelu i manma'ayek ni' mapresenta gi as Noah, Daniel, yan Job ha na'fanhuyong i miyon na manma'ayek para i dies biyon na manma'ayek gi i uttimo na husgamenton Dan. 7:10.
Dan 8:15 Anae guajo, si Daniel, julie este na vision, ya juquesegao para jutungo, estagüe uno ni y jechuraña un taotao na tumotojgue gui menajo.
15a- Gi i hinasso, malago' si Daniel ha komprende i siknifikasion i visiun ya este para u na'i gui' gi Dan.10:12, un hustisia na inaprueba ginen as Yu'os, lao ti u ma na'i gui' todu i minalago'-ña taimanu ha' i ineppe-ña si Yu'os gi Dan.12:9 ha fa'nu'i: Ya ilek-ña, Hanao, Daniel: sa' este siha na palabras manma'a'atan yan manma'a'atan asta i finakpo' i tiempon sikretu .
Dan 8:16 Ya jujungog y inagang un taotao gui entalo Ulai, ya umagang, ilega: Gabriel, natungo ge ni y vision.
16a- I imahen Jesukristo gi halom i Ulaí ha antisipa i leksion ni mana'i gi lini'e'-ña si Dan. 12. I anghet as Gabriel, un tentago' ni' ma'a'atan as Kristo, ma'ayek para u esplåra i siniente-ña i enteru na visiun desde i tutuhon-ña. Pues, ta osge' maolek i mas emfotmasion ni' para u fanma'a'ñao gi i mamaila' na bersikulo siha.
Dan 8:17 Ya güiya mato jijot güije na lugat anae sumasagayo: ya anae lumajijot, maañaoyo, ya podongyo gui jilo matajo. Ya ilegña nu guajo: Adaje, lajin taotao: sa y vision, y tiempo na y jinecog.
17a- I bidan i taotao siha gi i langet siempre guaha este na inafekta gi i taotao. Lao maila' ya ta na'i atension, taimanu ha' ha kombibida hit para ta cho'gue. I tiempon i uttemo na kuestion para u tutuhon gi i uttemo i enteru na visiun.
Dan 8:18 Ya anae jacuentuseyo, maasonyo ya malingo, ya y matajo papa gui tano: ya japachayo, ya janatunogyo anae gaegueyo.
18a- Gi este na eksperensia, ha enfatisåyi si Yu'os i pineddong i tataotao ni' ti parehu yan i linachi i tataotao i manfiet na anghet siha.
Dan 8:19 Ya ilegña nu guajo: Guajo jufanue jao jafa ususede gui uttimon y binibu: sa y tiempo esta matancho para y jinecog .
19a- Siempre u fatto i finakpo' i binibun Yu'os, lao este na binibu ma hustisia ni' i disobediente na kristianu, un legat ginen i doktrinan i papa giya Roma. I finakpo' este na binibu na binibu ni' maproponi, ti u ma'pos, sa' siempre u ma'pos ha' despues di i kompletu na destrosion i taotao gi i gloriosu na finatto-ña si Kristo.
Dan 8:20 Y quinilo ni y unlie, na guaja canggelonña, y ray sija guiya Media yan Persija.
20a- I minalago' Yu'os para u na'i guinaha i taotao-ña ni' ha ayek kosa ki u makomprende i prinsipåt i susesion i simbolo siha ni' mapresenta. I Medes yan Persians ma na'i i tutuhon i ribilasion. Gi Dan. 2 yan 7 manma'pos gi i mina'dos na puesto.
Dan 8:21 Y chiba y ray guiya Javan: ya y dangculo na canggelon gui entalo y atadogña, y finenana na ray.
21a- Gi i otro banda, Greece i mina'dos na susesion; i mina'tres gi Dan.2 yan 7.
21b- Y dangculo na canggelon gui entalo y atadogña, güiya y finenana na ray
Taimanu ha' ta li'e', este i mas takhilo' na konkistadot Griegu, si Alejandro Magno. I dangkolo na åpaka' ha represesenta i kinalamten-ña ni' ofensibu yan gera, ni' ti maolek si Ray Darius III para u na'ma'å'ñao, sa' ha na'fanlamen i rainon-ña yan i lina'la'-ña. Yanggen ha po'lo este na kuentos ti gi i adbåntan-ña lao gi entalu' i matan-ña, i Espiritu ha na'fanli'e' i minalago'-ña para i konkista, ni' i finatai-ña ha' para u na'suha. Lao i matan-ña lokkue' ha represesenta i lina'la'-ña ni' prufeta, ya desdeki mafañågu gui', guaha un eksepsion na destinu ni' ma anunsia para guiya ni' un taotao ni' ha li'e', ya ha hongge i destinu-ña ni' ma prufeta gi todu i lina'la'-ña.
Dan 8:22 Ya y cuatro na canggelon ni y mangajulo gui sagan ayo na mayamag na canggelon, ya güije na nasion, ufangajulo cuatro na raeno, lao ti taegüije y minetgotñija.
22a- Ta sodda' i kuatro na dinastian Griega ni' ma tutuhon ni' i kuatro na heneral ni' manma susedi as Alexander, låla'la' ha' despues di 20 åños na gera gi entre i dies na dinastian-ñiha gi tutuhon.
Dan 8:23 Ya y uttimon y gobietnoñija, anae manmalingo y manisao, ucajulo un ray, taetiningo yan gaebaba.
23a- Ha na'suha i tiempo siha, i anghet ha na'fanhasso hit put i tiempon kristianu ni' i dinanña' i papa gi iya Roma. Gi i finatinas-ña, ha na'tungo' i mas impottånte na intension i ma nå'i na ribilasion. Lao este na esplikasion ha na'fanhuyong otro leksion ni' gaige gi i fine'nana na sinangan gi este na bersikulo: Gi i uttemo i dinanña'-ñiha, annai manma'utot i manisao. Håyi pues este siha na taotao ni' manma'å'ñao ni' manma'pos gi i tiempon i gubetnamento? I manrebelde na nasionåt na ManHudihos ma na'suha si Jesukristo komu i Mesias yan i Satbadot, i manlibre, hunggan, lao put i isao ha' ni' ma cho'gue yan put i fabor ha' ayu siha i ha rikonosi put i kualidåt i hinengge-ñiha. Manma'utot siha gi 70 ni' i tropan Roma, siha yan i siudåt-ñiha giya Jerusalem, ya este para i mina'dos na biåhi despues di i destrosu ni' ma cho'gue gi papa' Nebuchadnezzar gi 586. Gi este na aksion, ha na'i si Yu'os pruba na i antigu na kontrata esta måtto desdeki i finatai Jesukristo anai gi iya Jerusalem i belo ni' ha separa i templo esta ma tåmpe, ginen i sanhilo' asta i sanhilo' i che'cho' ginen as Yu'os mismo.
23b- un rai ni' tairespetu yan astuto u fanhuyong
Este i deskripsion as Yu'os put i papa, ma'aidentifika sigun as Dan. 7:8 pot y sobetbioña yan guini pot y taejinecogña . Ha addåpta yan artful . I artifice ha konsiste i ma'a'atan i minagahet yan i ma'a'atan i taotao ni' ti guiya. I artifisiu ha na'fanmanman i prohimu, este i che'cho' i manma'pos na papa'.
Dan 8:24 Ya güiya udangculo, lao ti pot y ninasiñañaja: lao janayulang megae, ya jamumegae, yan jayulang y matatnga yan y santos na taotao sija.
24a- I nina'siña-ña u lå'la'
Hunggan, ma deskånsa gi Dan.7:8 komo un " dikiki' na kåkånon ," i bersikulo 20 ha alok na " mas takhilo' i apaka'-ña ki i pumalu siha ."
24b- lao ti pot y minetgotnaja
Guihi ta'lo, i historian-ta ha konfitma na yanggen ti ma ayuda i rai siha, ti siña ha sodda' i gubetnamento i papa. I fine'nina na supottadot-ña si Clovis, i Rainon i Franks gi i dinastian Merovingian, ya despues di este, i dinastian Carolingian, yan i uttimo, i dinastian Capetian, ti gof malingu i inayudan i monarkian Franses. Ya ta li'e' na guaha salåpe'-ña este na inayuda. Este para u ma cho'gue, put hemplo, put i ma'utot i pachot i Rainon Franses as Louis XVI, Rainan Marie Antoinette, i manma'gas yan i kleron Katoliku ni' manma'gås-ñiha, ni' i guillotine ni' ma håtsa giya Fransia gi i kapitåt yan i songsong siha gi i probinsia, ni' i manma'gås-ñiha gi iya Fransia gi entre 1793 yan 1794; dos na tiempon "Terrors" ni' ma tuge' gi letra siha ni' haga' gi i memorian i taotao. Gi Rev. 2:22 este na kastigu ginen as Yu'os maproponi gi este na palabras: Estague', bai hu laknos gui' gi un katre, yan ayu siha i chumo'gue adulterio yan guiya gi dangkolo na chinatsaga , yanggen ti manmañotsot gi che'cho'-ñiha. Ya bae jupuno y famaguonña ni y finatae : ya ujatungo todo y iglesia na guajo ayo y umaliligao y jinasoja yan y corason: ya bae juapase cada uno guiya jamyo jaftaemano y chechonmiyo.
24c- u na'fanlamen i taotao siha
Gi tano’, taya’ siña ma kuenta, lao gi langet, si Yu’os ha tungo’ i eksakto na numeron-ñiha ya gi tiempon i kastigon i uttimu na sentensia, todu siha u fanma’apasi, desde i mas dikike’ asta i mas baba, ni’ i manma’gas-ñiha.
24d- u fanma'gåsi gi i che'cho'-ña
Taimanu na ti u susedi, anai ha na'i gue' si Yu'os ni este na rol para u kastiga i isao ni ha cho'gue i taotao-ña ni manma'a'agang satbasion ni ha gana si Jesukristo?
24th- ha na'fanlamen i manmetgot yan i taotao i mañantos
Gi i ma'a'atan-ñiha komo representanten Yu'os gi tano' ya ma'a'atan siha ni' ekskommunikasion ni' para u ma'a'atan i langet, i papa' ha na'i i manmaolek yan i rai siha gi i sanlagu na tåno', yan mas ki i dikike', manriku pat mamobble, lao todu manma'å'ñao, sa' put i ti manmanhongge yan ti manma'a'atan i minagahet siha.
Desde i tutuhon i tiempon Reformasion, ni' ha tutuhon si Peter Waldo gi 1170, i gubetnamento papa' ha na'fanmanman i manma'gas Katoliku ni' manma'gas kontra i manfiet na tentago' Yu'os, i uniku na magahet na santos ni' manpas yan manma'å'ñao, ni' manma'ayuda ni' i tribinåt i Inkisision put i ti magahet na santos-ña. I manma'gas ni' manma'a'atan i manma'gas yan i pumalu siha, ni' manma'akusa ni' heresia kontra si Yu'os yan Roma, debi di u fanma'a'atan i chinatsaga-ñiha gi me'nan i magahet na Yu'os gi i ora i uttimo na husgamento ni' maproponi gi iya Dan. 7:9 yan Rep. 20:9-15.
Dan 8:25 Pot y minaulegña yan y canaeña, jagueso y sobetbioña gui corasonña, ya jayulang megae ni y manpas, yan janacajulo güe contra y prinsipen y prinsipe sija; lao siempre mayulang sin canae.
25a- Sa' put i minaolek-ña yan i minaolek i lina'la'-ña
I minaolek-ña ha suggesta i riku-ña, ni' i versikulu ha li'e' gi i tiningo'-ña . Debi di u ma'usa i tiningo' yanggen dikike' yan ti metgot i taotao para u ma'ayek ginen i manriku, salåppe' yan riku siha gi todu klåsen, ni' ma'a'agang gi Rev. 18:12 yan 13.
25b- guaha arogante gi korason-ña
Este, achokka' guaha leksion ni' ma fa'nå'gue ginen i eksperensian Ray Nebuchadnezzar giya Dan. 4 yan i mas triste na unu gi i nietu-ña as Belsasar gi iya Dan. 5.
25c- jayulang megae na taotao sija ni manasaga gui pas
I pas un frutan i magahet na kristianu, lao asta 1843 ha'. Sa' antes di ayu na fecha, yan espesiatmente asta i finakpo' i Revolusion Franses, gi i uttemo i 1,260 åños na gobietnon i papa ni' maproponi gi iya Dan. 7:25, i ti magahet na hinengge ma'aidentifika ni' i chinatsaga, ni' siña ha ataki pat ha ågang i chinatsaga. Solu gi este siha na tiempu `nai man-ma`ug yan man-ma`ug i pas. I lai siha ni' ha na'setbe si Jesukristo ti ma na'lå'la' desde i tiempon apostoles: i ma ayek, un kinilu ni' ha ayek para u ma sakrifisiu, ti un ma'gas.
25d- ya ucajulo contra y magas y manmagas sija
Gi este na klaru, taya' mas duda. I lider , ni' ma'a'agang gi i verse 11 yan 12, guiya si Jesukristo, i Rain i rai siha yan i Saina i ma'gas ni' ha a'a'paka' gi i minaolek i finatto-ña gi Rev. 19:16. Ya ginen guiya na i lehitimu na saserdote ni' para todu i tiempo ma na'suha ni' i papa gi iya Roma.
Dan 8:26 Ya y vision gui pupuenge yan y egaan, ni y masangan, magajet: adaje y vision guiya jago, sa guinin apmam na tiempo manmalofan.
26a- Ya y visiun y pupuenge yan y egaan, ni y macuestiona, magajet
I anghet ha atestiguyi i dibin orihinat na prufesiha gi "2300 evening-morning" gi verse 14. Pues ha na'i atension, gi uttimo, este na enigma ni debi di u ma'a'atan yan u ma'a'atan ni' i manma'ayek na santos as Jesukristo yanggen måtto i tiempo para u ma cho'gue.
26b- Na'ma'å'ñao este na lini'e'-mu, sa' put i tiempon antigu.
Hunggan, gi entre i tiempon Daniel yan i tiempon-ta, guaha 26 na siglu esta maloffan. Pues ta sodda’ hit gi tiempon uttemo anai debi di u ma’aklåra este na misterio; este para u ma cho'gue, lao ti antes di i tinige'-ña si Dan. 9, ni' para u na'i i mas impottånte na låhi para u ma cho'gue i maproponi na kalkulasion siha.
Dan 8:27 Guajo, si Daniel, estaba malango yan julango megae na jaane; entonses cajuloyo ya jufatinas checho y ray. Ninafanmanman yo ni y vision, lao taya ni uno tumungo.
27a- Este na detalle put i salåpe' Daniel ti put i lina'la'-ña. Ha na'fanli'e' hit i gof impottånte na para ta risibi ginen as Yu'os i emfotmasion put i 2300 na puengi yan pupuengi ni' maproponi; sa' taimanu ha' i chetnot siña ha na'fanmatai, i ti ma tungo' i enigma para u kondena para i taihinekkok na finatai espiritu'åt i uttimo na kristianu siha ni' para u fanlå'la' gi i tiempon i uttemo .
Daniel 9
Dan 9:1 Y finenana na año as Dario, lajin Assuero, gui semiyan y Media sija, ni y jatutujon mangobiebietna gui raenon y Chaldeosija.
1a- Sigun ginen i testimonion Daniel ni' ha li'e' gui', ni' ti siña ma'abandona, ta tungo' na si Ray Darius giya Dan. 5:30 Güiya lajin si Asuero, gui rasan Media sija; i rai Persia as Cyrus 2 ti ha na'suha gui'. I fine'nana na såkkan gi i lina'la'-ña, ayu i ha konkista i Babilonia, ya ha chule' ginen i taotao Chaldea.
Dan 9:2 Y finenana na año gui gobietnaña, guajo, si Daniel, julie gui leblo sija, na setenta años para ufañaga gui mayulang Jerusalem, jaftaemanoja y minegae na sacan ni y jasangan si Jeova as profeta Jeremias.
2a- Si Daniel ha sangan put i tinige'-ña si Jeremiah, i prufeta. Ha nå'i hit un bunitu na ehemplon hinengge yan konfiansa ni' ha na'daña' i tentago' Yu'os gi papa' i matan-ña. Ha konfitma este siha na sinangan gi 1 Cor. 14:32: I espiritun i profeta siha manma'a'ñao nu i profeta siha . Si Daniel låla'la' giya Babilonia gi i 70 åños ni' maproponi para i ma'deporta i taotao Hebreu. Ha gof hasso lokkue' i asunto put i finatto-ña giya Israel, ni' debi di, sigun ginen guiya, esta ti åpmam. Para u guaha ineppe ginen as Yu’os, ha na'i gui' un magnifiku na tinayuyot, ni para ta estudia.
Un Modelon Tinayuyot Hinengge para i Santos
I fine'nina na leksion gi este na kapitulu 9 gi Daniel, para ta komprende sa' hafa na malago' si Yu'os na u ma'a'atan gi este na patte gi lepblo-ña si Daniel.
Gi Dan.8:23, ginen i anunsion prufeta put i manma'a'ñao na taotao ni' manma'a'ñao , manma'a'ñao hit na i ManHudihos gi i nasion Israel manmakondena ta'lo yan manma'a'ñao gi guafi ni' i ManRomanu gi 70, put todu i kosas siha ni' para u konfesa si Daniel gi tinayuyot-ña. På'go, håyi este na Israel ni' mapresenta gi i fine'nana na kontrata yan i låla'la' na Yu'os ginen as Abraham asta i 12 na manapostoles yan i mandisipulu-ña si Jesukristo, guiya mismo Hudihos? Un muestra ha' gi todu i taotao, sa' desdeki si Adan, parehu ha' i taotao siha fuera di i kulot lassås-ñiha, ni' ginen i båba asta i åpaka'. Lao maseha hafa na rasa pat nasion-ñiha, i kosas siha ni' manmatranslada ginen tata yan nana asta i famagu'on lalåhi yan famalao'an, parehu ha' i kinalamten-ñiha. Sigun ginen i prinsipåt i ma'a'atan i daisy, "Hu guaiya hao, dididi', meggai, senmagof, senmagof, ti meggai," i taotao siha ma na'fanhuyong este na sinisedi siha put i låla'la' na Yu'os, i fuma'tinas todu i kosas siha, yanggen ha diskubre i lina'la'-ña. Pues, i dangkolo na Hues ha li'e' gi entre ayu siha i manma'a'agang na manma'å'agang-ña, i taotao ni' manma'å'agang yan manma'o'osge gui', otro siha ni' manma'a'agang na manma'a'agang gui', lao ti ma'o'osge gui', otro siha ni' manma'a'agang i rilihón-ñiha gi indiferensia, otro siha ni' manma'a'agang gi i rilihón-ñiha gi indiferensia, otro siha ni' manma'a'agang ni' korason-ñiha ni' duru yan åmko' na korason ni' ha na'fanfanatiko siha ya, gi i mas takhilo', ti siña ma sodda' i kontradiksion yan menos i ineppe yan i inayuda ni' i kontrariu ni' ti siña ma'o'osge. Este na kinalamten siha ma sodda' gi entre i ManHudihos, sa' ma sodda' ha' gi entre i taotao siha gi todu i tano' yan gi todu i rilihón siha ni', sin emfetmera, ti parehu.
I tinayuyot Daniel ha faisen hao: håyi na kinalamten un rikonosi hao? Yanggen ti ayu i taotao ni' ha guaiya si Yu'os yan ha osge' Gui' komo testimonio put i fiet-ña, pues kuestiona i konsepton hinengge-mu; fanmañotsot ya en na’i si Yu’os i frutan sinsero yan magahet na sinetsot, taimanu ha’ para u cho’gue si Daniel.
I mina'dos na rason put i prisente-ña este na tinayuyot gi este na kapitulu 9, sa' i rason put i uttimo na destroson Israel, gi i sakkan 70 ni' i taotao Roma, ma trata yan ma desarolla gi ayu na lugat: i fine'nina na finatto i Mesias gi tano' i taotao siha . Ya put i ma na'suha este na Mesias ni' i isao-ña ha' i perfekto na che'cho'-ña ni' ha kondena siha, i manma'gas i rilihón ma na'fanmanman i taotao siha kontra guiya, yan akusasion siha ni' manma'a'ñao todu manma'a'ñao yan manma'a'ñao ni' i minagahet. Pues ma'usa i uttimo na akusasion-ñiha gi un dibin minagahet, ma'akusa gui', un taotao, na ha alok na guiya i Lahen Yu'os. I anti-ñiha i manma'gas i rilihón manma'lak taiguihi i guafi gi i guafi ni' para u fanma'gåsi gi tiempon binaba. Lao i mas takhilo' na isao i ManHudihos ti ma punu' gui', ti ma rekoknisa gui' despues di i dibin na risureksion-ña. Antes di i milagro yan i maolek na cho'cho' ni' ma cho'gue i dose na manapostoles-ña, manma'å'ñao siha taiguihi as Faraon gi tiempo-ña ya ma na'i testimonio put este annai ma punu' i fiet na diåkono as Esteban, ni' siha mismo ma laknos i acho' sin u fanma ågang i taotao Roma.
I mina'tres na rason put este na tinayuyot, sa' ha cho'gue i rol-ña komo i uttimo, na'ma'å'ñao na konklusion gi i uttemo na lå'la' na eksperensian lina'la gi i relasion-ña yan si Yu'os ; un testimonio, un klåsen testamento ni' ha na'i i pumalu na taotao. Sa' gi este na deportasion para Babilonia nai ma'pos i demonstrasion ni' ha pripara si Yu'os. Magahet na i ManHudihos para u fanhånao tatte gi tano'-ñiha, ya para un tiempo para u ma'onra yan u ma'osge' si Yu'os, lao i lealtat siempre u malingu, asta i punto na i lina'la'-ñiha siña ha' ma'hustisia gi i uttimo na prublema-ñiha put i hinengge-ñiha ni' ma'a'atan gi i fine'nina na finatto i Mesias, sa' debi di guiya un lahi-ña Israel, un Hudihos gi entalu' i ManHudihos.
I mina'kuåtro na rason put este na tinayuyot, put i i isao ni' ma sangan yan ma konfesa, todu ma cho'gue yan ma na'la'la' ta'lo ni' i Mankristianu gi i tiempo-ñiha, desdeki ma na'suha i Sabalu gi diha 7 gi i mes Marso, 321, asta i tiempo-ta . I uttimo na ofisiåt na inestudia ni' mabendisi desde 1873 yan kada unu desde 1844 ti ha na'fanlibre gui' ginen i linachi i tiempo, desdeki ha laknos si Jesukristo gi 1994. I tinige' put i uttimo na kapitulu siha gi as Daniel yan i lepblo-ña i Apocalipsis para u esplåra este siha na fecha yan i uttimo na misterio siha.
På'go, ta ekungok maolek si Daniel ni' ha kuentusi i Todu i Siña na Yu'os.
Dan 9:3 Jupolo y matajo gui as Yuus Yuus, para umaliligao pot y tinaetae yan y tinayuyut yan y silisio yan y apo.
3a- Si Daniel esta amko', lao ti ma'a'ñao i hinengge-ña, ya i koneksion-ña yan si Yu'os ma'a'atan, ma'a'atan, yan ma'a'atan. Gi i hinasso-ña, i korason-ña sinsero, i ayuyu, i saku, yan i apu, guaha siknifikasion-ñiha. Este siha na cho'cho' ha na'annok i minetgot i minalago'-ña para u ma hungok yan u ma oppe as Yu'os. I ayuyut ha na'annok i mas takkilo' na ineppe as Yu'os ki i minagof i nengkanno'. Guaha gi este na manera i idea para ta alok si Yu'os, "Ti malago' yu' lå'la' sin i ineppe-mu," sin bai hu suisida.
Dan 9:4 Ayo nae jutayuyut si Jeova, Yuusso, ya juconfesatae, ileco: O Jeova, y dangculo yan namaañao na Yuus, ni y umadadaje y tratu, yan ufamaase ni ayo sija y gumaeya jao, yan uadadaje y tinagomo sija.
4a- Jeova, dangculo yan ninamaañao na Yuus
Si Israel gaige gi i eksilio giya Babilonia ya put este na rason na ma na'i salåppe' para u ma tungo' na si Yu'os dangkolo yan gof na'manman.
4b- Hågu ni’ umadada’ i tratu-mu yan un fa’nu’i i mina’åse’-mu para ayu siha i gumaeya-mu yan i tinago’-mu!
Si Daniel ha na'fanli'e' na ha tungo' si Yu'os sa' ha chule' i hinasso-ña ginen i tinige' gi i mina'dos na Dies na Tinago' Yu'os, ni' ti ma tungo' i manma'å'ñao na Katoliku siha gi duranten i siglu siha ni' manma'å'ñao, sa' i papa' ha na'fanhuyong i Dies na Tinago', sa' i tinago' ni' ma focus gi i tataotao para u ma addåpta i numeron dies; un maolek na ehemplon i tairespetu yan i dinagi ni' ma denunsia gi i fine'nina na kapitulu.
Dan 9:5 Manisaojam, infatinas y tinaelayejam, infatinas y tinaelaye, yan inguentosjam, yan mantinanggajam gui tinagomo sija, yan y juisiomo sija.
5a- Ti siña mas magahet yan klaru sa’ este siha na isao i muna’fandeporta si Israel, fuera di si Daniel yan i tres na mangga’chong-ña ti manma’a’ñao nu este na klasin isao; ti ha na'fanhuyong este para u na'fanhuyong i taotao-ña ni' ha chule' i chinatsaga-ña.
Pues debi di ta tungo' gi 2021 na hita, i Mankristianu, ta setbe lokkue' este na Yu'os ni' ti ha na'fanma'å'ñao sigun ginen i deklarasion-ña gi Mal. 3:6: Sa guajo y Seot; ya hamyo, O famagu'on Jacob, ti en fanma'utot . Mas maolek yanggen ilek-ña "ti ma'usa." Sa’ desdeki ha tuge’ si Malachi este siha na palabras, ha annok i Kristo, i famagu’on Jacob ma na’suha gui’ ya ma puno’ gui’, ya konsiste gi fino’ ni’ ma prufisiha gi Dan. 8:23, manma'pos gi 70 ni' i taotao Roma. Ya yanggen ti ha na'fanma'å'ñao si Yu'os, este kumeke'ilekña na i ti manfiet na kristianu ni' ma'atkila i tinago'-ña, fine'nina i Sabalu ni' ma'a'atan, u fanma'atkila mas ki i Hebreu yan i nasionåt na ManHudihos gi tiempo-ñiha.
Dan 9:6 Ti injingog y profeta y tentagomo, ni y manmasangan pot y naanmo, ni y raymame, yan y prinsipenmame, yan y mañaenamame, yan todo y taotao gui tano.
6a- Magahet na manisao i ManHebreo nu este siha, lao taimanu i Mankristianu ni, achokka' gi uttimo na inestudia ni' ha estapblesa, manisao nu este siha na aksion?
Dan 9:7 Iyajago nae gaegue y tininas, O Jeova, lao para jame y minamajlao y mata, pago na jaane gui taotao Juda, yan y mañasaga guiya Jerusalem, yan todo y taotao Israel, jijot yan y chago, gui todo y tano sija anae unnafannae sija contra jago, pot y isaoñija contra jago.
7a- I kastigun Israel gof dångkolo, meggai na finatai ya ayu ha' i manlå'la' mansuette sa' manmadeporta para Babilonia ya ginen ayu na lugat manma'a'ñao gi todu i nasion siha gi i Imperion Chaldea yan i Imperion Persia ni' manma'pos. I nasion ManHudihos ma na'suha gi otro na tåno' siha ya, sigun ginen i prumesa-ña, si Yu'os para u na'daña' ta'lo i ManHudihos gi i tano'-ñiha, i tano' i tatan-ñiha. Hafa na nina’siña yan hafa na atoridat taya’ este na lala’la’ na Yu’us! Gi tinayuyot-ña, ha na'fanhuyong si Daniel todu i tinayuyot ni' debi di u fanma'ayek este na taotao siha antes di u fanhånao tatte gi tano'-ñiha, lao solu yanggen gaige si Yu'os gi fi'on-ñiha.
Si Daniel ha konfesa i infidelidåt i ManHudihos ni' ma'kastigo as Yu'os, lao hafa na kastigu para i Mankristianu ni' ma cho'gue parehu? Deportasion, pat finatai?
Dan 9:8 Polo, O Jeova, ufato minamajlao guiya jame, gui jilo y raymame, y jilo y prinsipenmame, yan y jilo y tatanmame sa insagüe contra jago.
8a- I palabra ni' gof chathinasso, i palabra "isao," ma'usa. Hayi siña pumo'lo i isao ni muna'fanpinite este siha? Este na kapitulu para u na'i hit i ineppe. Un leksion debi di ta tungo' yan ta hasso: Ha sodda' i Israel i inafekta nu i disision yan i kinalamten i rai siha, i manma'gas, yan i tatan-ñiha ni' manma'gas-ña. Estague', pues, un ehemplo anai i disobediente gi manma'gas ni' manma'a'ñao siña ma'a'ñao para u fanma'a'ñao gi bendision Yu'os. Este i disision-ña si Daniel yan i tres na mangga'chong-ña, ya manmabendisi siha put este.
Dan 9:9 Ya si Jeova, ni y Yuusta, guaja minaase yan inasie, sa taquegue gue.
10a- Gi i lina'la' isao, guaha ha' un esperansa: para ta dipende gi i maolek yan gai mina'ase' na Yu'os ya u na'i hit mina'ase'. I prugråma ti u ma'pos; i ManHudihos gi i antigu na kontrata yan i Mankristianu gi i nuebu na kontrata parehu ha' i nisisidåt-ñiha para i mina'ase'. Estague' ta'lo, si Yu'os ha pripara un ineppe ni' para u na'i gui' meggai na salåppe'.
Dan 9:10 Ti inosgue y inagang Jeova ni y Yuusta, para infanmamocat gui layña, ni y japolo gui menamame pot y tentagoña sija y profeta sija.
10a- Este lokkue' para i Mankristianu gi sakkan 2021.
Dan 9:11 Todo iya Israel jatague y laymo, ya jabira sija ya ti maosgue y sinanganmo. Put ennåo na i matdision yan i malångu siha ni manmatugi’ gi lai Moises i tentago’ Yu’us manmachuchuda’ giya hita, sa’ manisao hit kontra si Yu’us.
11a- Gi i lai Moises, si Yu'os ha na'fanmanhasso i taotao Israel put i ti manma'osge'. Lao despues di guiya, i profeta Ezekiel, un taotao ni' gaige gi tiempon Daniel, ma deporta gui' 13 åños despues di Daniel, kumeke ilek-ña, 5 åños despues di i Ray Jehoiakin, i che'lu-ña si Jehoiakim ni' ha susedi, ha sodda' gui' gi i hånom Chebar ni' gaige gi entalu' i Tigris yan i Euphrates. Guihi, si Yu'os ha na'fanhuyong gui' ya ha na'fanhuyong mensåhi siha ni' ta sodda' på'go gi i Biblia-ta. Ya gi Ezekiel 26 na ta sodda' un susedon kastigu ni' i mudelu-ña ma aplika gi espirituat, lao ti ha', gi i siete na trompetan Apocalipsis gi Rev. 8 yan 9. Este na parehu na na'manman ha konfitma na si Yu'os ti ha na'fanma'å'ñao. I isao siha manmakastigo gi i nuebu na kontrata taimanu ha' ma'kastiga gi i antigu na kontrata.
Dan 9:12 Ha kumple i fino'-ña ni' ha sangan kontra hita yan kontra i prinsipen-ta ni' manma'gas giya hita, ya ha na'fanmatto hit un dangkolo na chinatsaga , ni' ti taiguini gi papa' i langet, taiguihi i masusedi giya Jerusalem.
12a- Ti ha na'fanlamen si Yu'os, ha kumple i anunsio-ña para u bendisi pat u na'fanmamahlao gi parehu na inatan, ya i " calamity " ni' ha laknos i taotao Daniel, ha na'fanmanman i nasion siha ni' ma tungo' este siha. Lao hafa ta li'e'? Maseha guaha testimonio ni' ma tuge' gi i Biblia, este na leksion ti ma atendi ni' ayu siha i ma taitai. Hasso este na mensåhi: Si Yu'os ha pripara para i ManHudihos yan despues di siha, para i Mankristianu, dos otro na dangkolo na chinatsaga ni para u ma'a'atan gi i pumalu na lepblo-ña si Daniel.
Dan 9:13 Jaftaemanoja y matugue gui lay Moises na todo este na tinaelaye mato guiya jita; lao ti infanmanayuyut si Jeova ni y Yuusmame, ni ti inbirajam guinin y tinaelayenmame, ni ti intingo y minagajetmo.
13a- I despresio put i kosas siha ni' ha tuge' si Yu'os gi i Biblia, ti u ma'pos, lokkue'. Gi 2021, i mankristianu lokkue' manma'a'ñao nu este na isao ya ma sangan na ti u kontra si Yu'os siha. Ti ma bira siha lokkue' ginen i isao-ñiha ya ti ma atendi este na minagahet gi i Biblia, lao put i impottånte para i tiempon-ta gi i uttemo, i minagahet-ña ni' prufeta ma na'tungo' yan ma komprende, sa' i klaru na tiningo' gaige gi i Biblia mismo.
Dan 9:14 Si Jeova jaadaje contra este na tinaelaye ya jachule gui jilota: sa si Jeova, ni y Yuusta, cabales güe gui todo y finatinasña.
14a- Hafa mas siña ma sangan? Magahet! Lao tungo' na guaha mas takhilo' na chinatsaga ni' ha pripara si Yu'os para i taotao på'go na tiempo, yan put i mismo na rason. Para u fatto, gi entre 2021 yan 2030, gi i geran nukleåt ni' i dibin na mision-ña para u punu' un tersu gi i taotao siha sigun ginen Rev. 9:15.
Dan 9:15 Ya pago, O Jeova Yuusmame, ni y chumule y taotaomo juyong gui tano Egipto ni y metgot na canae, ya unnamaesajao, calang pago na jaane, manaelayejam, infatinas y tinaelaye.
15a- Ha na'hasso hit si Daniel sa' hafa na ti ta hongge na siña ha kondena si Yu'os. Gi i tano', i lina'la' i taotao Hudios ha testifikåyi este na ekstraordinariu na sinisedi put i fuetsan-ñiha: i finatto i taotao Hebreu ginen Ehipto. I enteru na estoria-niha gaige gi este na na'manman na sinisedi. Ti mana'i hit opottunidad para ta li'e' este na eksodu, lao taya' siña ha diñgu na i desendensian este na eksperensia gaige ha' gi entalu'-ta pa'go na tiempo. Ya para u ma'usa este na lina'la', ha na'fanlibre si Yu'os este na taotao siha gi i chinatsaga-ña i Nazi gi i Segundo na Geran Mundo. I atension i taotao siha ma na'i i manlå'la' ni', gi 1948, manma nå'i para u fanma'ayek ta'lo gi i antigu na tano'-ñiha, ni' malingu desdeki 70. Si Yu'os ha na'i i tatan-ñiha para u ma ripiti i fino' i tatan-ñiha, ni' ma sangani i gobetnadot Roma as Poncio Pilato put si Jesukristo, para u ma sodda' i finatai-ña, " i famagu'on-måmi." Ha na'i siha si Yu'os i letra. Lao i mankristianu gi todu i denominasion manma'å'ñao nu este na leksion ginen as Yu'os, ya siña un komprende sa' hafa, sa' todu manma'å'ñao nu i pineddong-ñiha. I Manjudios ma'a'ñao i Mesias, lao i Mangilisyanu ma'a'ñao i lai-ña. I kondenasion Yu'os put i dos, pues, perfekto na hustisia.
Dan 9:16 Jeova, jaftaemanoja y dangculon ginaeyamo, polo y binibumo yan y linalalomo gui siudamo, Jerusalem, guinin y santos na egsomo; sa’ put i isao-mami yan i isao i tatan-mami, Jerusalem yan i taotao-mu ma na’fanmamahlao para todu i taotao siha gi oriya-mami.
16a- Si Daniel ha chule' guini un asunto ni' ha prisenta si Moises gi as Yu'os: hafa para u ma sangan i taotao ni' ma li'e' i kastigon i taotao-ña? Si Yu'os ha tungo' i prublema sa' guiya mismo ha sangan put i ManHudihos, ginen i pachot Pablo gi Rom.2:24: Sa' i na'an Yu'os ma'a'a'ñao gi entre i Gentiles put hamyo, taimanu ha' ma tuge' . Ha sangan put i tinige' Ezek.16:27: Ya atan, hu na'fanhuyong i kannai-hu kontra hamyo, hu na'menos i påtten ni' hu na'i hamyo, hu na'fanhuyong hamyo gi i minalago' i enimigu-miyu, i famalao'an i Filisteo siha, ni' manma'å'ñao nu i kriminåt na kinalamten-miyu . Gi i mina'ase'-ña, guaha ha' para u tungo' si Daniel put i sentensia ni' para u na'i si Yu'os gi i siudå-ña, Jerusalem. Lao yanggen ilek-ña, " Jerusalem yan i taotao-mu manma'a'ñao para todu i manggaige gi oriya-ta ," ti maolek gui', sa' yanggen i kastigun Israel ha na'fanhuyong gi i manpaganu siha un mina'å'ñao yan i minalago' para u ma setbe este na magahet na Yu'os, i kastigu siempre guaha benefisio-ña. Lao este na triste na eksperensia ti ha na'fanhuyong dididi' na fruta, ti dikiki' ha', sa' debi di ta konbetsa si Ray Nabucodonosor yan si Ray Dario i Mede.
Dan 9:17 Pot este, O Yuusmame, jungog y tinaetae yan y guinagagao y tentagomo, ya nafanina y matamo gui jilo y sinantos na sagamo ni y mayulang pot y naan y Señot.
17a- I finaisen Daniel para u ma nå'i, lao ti put i ha guaiya gui' si Yu'os, lao put i este na finatto-ña giya Israel yan i fina'tinas ta'lo i templo, gaige gi i planu-ña. Lao, ti ha tungo' si Daniel na i templo, ni' para u ma'fa'tinas ta'lo, para u ma'utot ta'lo gi 70 ni' i taotao Roma. Put este na rason na i infotmasion ni' para u risibi gi este na kapitulu 9 para u na'homlo' gui' put i importansian i ManHudihos ni' ha na'i ha' i templon acho' ni' ma'ayek giya Jerusalem; i templon i tataotao-ña si Kristo ti apmam para u na'fanlamen, ya put este na rason, para u ma destrosa ta'lo gi 70 ni' i tropan Roma.
Dan 9:18 Naegueng y talangamo, O Yuusso, ya jungog! Baba y matamo ya unlie y mayulang-mame, yan y siuda ni y mafanaan ni y naanmo! Sa' ti in na'i hao i tinayuyot-måmi put i tininas-måmi, lao put i dangkolon mina'ase'-mu.
18a- Magajet na si Yu’os ha ayeg Jerusalem para u na’santos gui’ na lugat ni’ gloriosu na presisu-ña. Lao i lugat sagradu ha' yanggen gaige si Yu'os, ya desde i sakkan 586, ti taiguini. Ya, gi i otro banda, i ma'utot Jerusalem yan i templo-ña ma testifikåyi i tairespetu na hustisia-ña. Este na leksion nisisåriu para i taotao siha para u ma konsidera i magahet na Yu'os komu un låla'la' ni' ha li'e', ha husga, yan ha reaksiona, ti parehu yan i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ha' ni' manma'gås-ta gi i kampun i anite. I taotao ni' fiet ha setbe si Yu'os, lao i taotao ni' ti fiet ha usa si Yu'os para u na'i gui' un lehitimu na rilihón para ayu siha i gaige gi i sanlagu-ña. I mina'ase ' Yu'os ni' ha a'agang si Daniel, magahet ya ti apmam para u na'i hit i mas bunitu na pruba-ña, gi as Jesukristo.
Dan 9:19 Jungog, O Jeova! Asie, O Jeova! Jungog, O Jeova! Fatinas, ya chamo atrasasao, pot y naanmo, O Yuusso! Sa' i siudat-mu yan i taotao-mu manmafana'an ni' i na'an-mu.
19a- I åmko' na idat-ña si Daniel ha na'fanhuyong i insisiste-ña sa', parehu yan si Moises, i mas ya-ña na minalago'-ña para u siña ha eksperensia este na finatto-ña gi i "santu" na tano'-ña. Malago' gui ' na u li'e' i fina'tinas i sagradu na templo ni' para u na'i gloria si Yu'os yan i Israel.
Dan 9:20 Ya anae cumuentosyo, ya manaetaeja, ya juconfesataejon y isaojo, yan y isao y taotaojo, Israel, ya jupresesenta y tinayuyutto gui as Jeova, Yuusso, pot y santos na egso y Yuusso;
20a- Ti namanman na ha guaiya si Yu’os si Daniel; guiya un mudelu ni' ha na'magof Gui' yan ha na'setbe i kriterian i santos ni' ha dimanda. Kada taotao siña ha cho'gue i isao-ña yanggen låla'la' gui' gi tataotao-ña, ya si Daniel ti siña ha cho'gue. Ha konfesa i isao-ña, ha tungo' put i linachi-ña, taimanu ha' todu hit debi di ta cho'gue. Lao i kualidåt espirituåt-ña ti siña ha kubre i isao i taotao siha, sa' guiya ha' taotao, ti perfekto gui'. I satbasion siempre matto ginen as Yu’os gi as Jesukristo.
Dan 9:21 Ya mientras cumuecuentosyo gui tinaetae, ayo na taotao si Gabriel, ni y guinin julie antes gui vision, jumanao malag guiya guajo gui oran y inefresen gui pupuenge.
21a- I tiempo ni' ha ayek si Yu'os para i bisitan Gabriel, ayu i ofresimienton pupuengi, este i sakrifisiun i kinilu ni' ha prufetisa gi pupuengi yan gi pupuengi i mamaila' na ofresimienton i perfekto na sagradu yan inosente na tataotao Jesukristo. Para u måtai gi kilu'os para u na'fanhomlo' i isao i taotao-ña ni' manma'ayek ni' manma'gås-ña. I lina'la' yan i ribilasion ni' para u ma nå'i gi papa', para si Daniel, esta ma estapblesa.
Uttimon Tinayuyot: I Ineppe as Yu’os
Dan 9:22 Ya güiya jafanagüeyo, yan jacuentuse yo, ya ilegña nu guajo: Daniel, pago matoyo para junatungojao.
22a- I sinangan "abri i tiningo'-mu" kumeke'ilekña na asta ayu na tiempo, esta ma'atok i tiningo'. I anghet ha sasangan pot i asunton i planon Yu’os satbasion ni ha na’ma’a’ñao asta i momenton i inetnon-ña yan i profeta ni’ ha ayek si Yu’os.
Dan 9:23 Anae jatutujon manaetae, jumuyong y finijo, ya matoyo para jusangane jao, sa jago gineya. Atan i fino' yan komprende i lini'e'.
23a- Anai un tutuhon manmanayuyot, humuyong i fino'
I Yu'os i langet ha na'guaha todu, i tiempon i miteng gi i ora i taihinekkok yan i anghet as Gabriel ha na'i si Kristo ni' "i Fino'" taimanu ha' si Juan ha cho'gue gi i tutuhon i Ebanghelio-ña: i fino' ha na'fanhuyong tataotao . I anghet matto para u anunsia gue' "i Fino'" kumeke ilek-a na matto para u anunsia gue' i finatto-ña i Kristo ni maprofetisa desdeki si Moises sigun gi Deut.18:15 asta 19: I Saina, i Yu'os-miyu, para u na'fanhuyong para hamyo un profeta ginen i entalu'-miyu, gi entre i mañe'lu-miyu, taiguihi yu': en ekungok gui'! Guiya para u cho'gue ayu i en faisen i Saina as Yu'os-miyu giya Horeb gi ha'åni i inetnon, ya ilek-ña, 'Cha'-mu na'fanhuyong ta'lo i inagang i Saina ni' Yu'os-hu, ni' bai hu na'fanli'e' ta'lo este na dangkolo na guafi, ya ti bai hu måtai.' Ya si Jeova ilegña nu guajo: Mauleg este sija na sinanganñija. Bai Hu na'fanhånåo un prufeta para siha ginin i mañe'lu-ñiha taiguihi hågu , ya bai hu po'lo i fino'-hu gi i pachot-ña, ya u sångan todu i hu tinago' gui' . Ya hayi ti umekungok i fino'-hu ni' ha sangan gi na'ån-hu, bai hu na'i gui' .' Låo i prufeta ni ha sumåga kumuentos gi na’ån-hu ni ti Hu tågu’ gui’ para u sångan, pat i kumuentos gi na’an otro Yu’us siha, siempre u mapunu’ ayu na prufeta.
Este na tinige' fundamental para ta komprende i isao i ManHudihos ni' ma na'suha i Mesias Jesus, sa' ha kumple todu i manmaproponi na kriteria put i finatto-ña. Ginen i taotao siha yan i manma'gås-ta gi i fino' CHamoru, si Jesukristo ha na'setbe este na deskripsion, ya i milagro siha ni' ha cho'gue manma'a'ñao nu i aksion dibin.
23b- sa jago un ginaeya
Sa' hafa na ha guaiya si Yu'os si Daniel? Sa' put i ha guåiya si Daniel gui'. I guinaiya i rason na ha na'fanhuyong si Yu'os i lina'la' i manlibre na gå'ga' siha gi me'na-ña. I nisisidåt-ña put guinaiya ha na'fanhuyong i takhilo' na salåpe' ni' para u na'i para u ma'ayek ginen i taotao-ña siha gi tano'. Ya gi i salåpe' i finatai-ña, ni' para u na'i, ayu siha i para u ayek para u fanma'gås-ña para todu i tiempo.
23c- Atan y finijo, ya intingo y vision!
Håfa na palabra: i fino' i anghet pat i dibin "Fino'" ni' ma'a'atan gi as Kristo? I siguru na siña ha' yan mankomplementåriu sa' i visiun-ña ha na'fanmanhasso hit put "i Fino'" ni' para u fåtto gi tataotao gi as Jesukristo. Put este na rason, i mas impottånte, i tiningo' put i mensåhi.
I 70 na Simana na Prufesia
Dan 9:24 Setenta simana esta mafatinas gui taotaomo, yan y santos na siudamo, para umacumple y tinaelaye yan para unafunja y isao sija: para unfatinas y tinaelaye yan para unfatinas y tininas taejinecog, para umaseyo y vision yan y profesia, yan para unpalae y Mas Santos na Lugat.
24a- Setenta simana manmayulang gui taotaomo yan y santos na siudamo
I fino' Hebreu "hatac" kumeke'ilekña gi i fine'nina na siniente para u ma'utot pat u ma'utot ; yan gi i figuratibu ha', "para u ma disidi pat u ma na'huyong." Hu gof hasso i fine'nina na siniente , sa' ha na'i siknifikasion este na aksion Abraham ni' ha konkretisa i inetnon-ña yan si Yu'os gi un sakrifisiu, gi Gen. 15:10: Ha chule' si Abram todu este siha na gå'ga', ha tåmpe gi entalu', ya ha po'lo kada pidasu gi oppan i otro ; lao ti ha dibidi i pajaro siha . Este na ritu ha ilustra i inetnon ni' ma cho'gue gi entre si Yu'os yan i tentago'-ña. Put este na rason na i verbu "para u ma'utot " para u ma'usa i kompletu na siniente-ña gi i "kontrata ni' ma cho'gue yan meggai gi un simåna" gi i bersikulo 27. Este na "meggai" i nasionåt na ManHudihos, ni' para i minaolek-ñiha i benefisio i hinengge gi as Kristo ni' ma'atkila gi kilu'os mapresenta fine'nina. I mina'dos na interes put este na verbu "para u ma'utot" i 70 na simåna gi este na kapitulu 9 ma'utot gi i "2300 na puengi-ña" gi iya Dan. 8:14. Ya guaha leksion ginen este na tiempo ni' ha po'lo i hinengge-ña i kristianu antes di i hinengge-ña i ManHudihos. Gi este na manera, ha fa'nå'gue hit si Yu'os na gi as Jesukristo ha na'i i lina'la'-ña para u ofresi komu satbasion para kada taotao ni' manmanhongge ni' digno para i satbasion-ña gi todu i taotao . Pues, para u malingu i antigu na kontrata annai ha na'fanhuyong i haga'-ña si Jesukristo para u na'suha i nuebu na kontrata-ña yan i manma'ayek gi enteru i tano'.
I lepblo-ña si Daniel ha na'fanmanhasso hit put este na satbasion ni' ha na'fanli'e' hit i konbetsasion i rai siha ni' manlå'la' gi tiempon Daniel: si Nabucodonosor, si Darius i Mede, yan si Cyrus i Persian.
I mensåhi un solemni na abisu ni' ha na'fanmanman i taotao Hudios yan i siudåt-ñiha, Jerusalem, ni' ma nå'i 70-simana na tiempo. Guihi ta'lo, i kodun Ezek. 4:5-6 janae un jaane para un año; i durasion-ña 490 åños. Siguru na difisit si Daniel para u komprende i siniente-ña put i inafekta kontra i siudå-ña, ni' esta gaige gi i linao.
24b- para u na'funhayan i isao siha yan para u na'funhayan i isao siha
Imahina ha' hafa gaige gi hinasso-ña si Daniel anai ha hungok este siha, despues di ha ågang si Yu'os para u na'i asi'i' i isao-ña yan i isao i taotao-ña. Ti apmam ha komprende hafa masusedi. Lao hita mismo ta komprende i dibin na nisisidåt ni' ma'ekspresa. Malago' si Yu'os na u na'fanlibre i manma'ayek-ña, ya ti u fanma'åse', ya u na'fanhuyong i isao-ñiha, taimanu ha' ma tuge' as apostol Juan gi 1 John 3:4: Hayi i isao ha laknos i lai, ya i isao i linachi i lai . Este na intension ma'a'atan para i lalåhi ni' debi di u fanma'atkila i tailayi na kinalamten-ñiha para u fanma'å'ñao ta'lo.
24c- para u na'fanlibre i isao yan u na'fanhuyong i taihinekkok na tininas
Para i ManHudihos as Daniel , este na mensåhi ha na'fanhasso hit put i "Ha'ånen Inasi'i," un gupot kada sakkan ni' ma selebra i ma na'suha i isao siha ni' i sakrifisiun chiba. Este na siniseden isao ha represesenta i Greece gi iya Dan. 8, ya i prisente-ña ha po'lo i prufesiha gi i espiritu'åt na atmos banda gi este na "Ha'ånen Inasi'i." Lao taimanu na siña i finatai i chiba ha na'suha i isao yanggen i finatai i pumalu na gå'ga' ni' ma sakrifisiu gi duranten i sakkan ti ma na'suha siha? I ineppe para este na dilema ma nå'i gi Heb. 10:3-7: Lao gi este na sakrifisiu siha, manma'a'ñao i isao siha kada sakkan; sa y jâgâ y nobiyo yan y chiba unajanao y isao sija . Pues, annai måttu si Kristo gi tano', ilek-ña , ti un malago' sakrifisiu yan ofresi, lao un tataotao un pripara para guåhu ; Gi i inefresen sinenggue yan i sakrifisiu put isao ti un gofli'e'. Pues ilek-hu , estague' na måtto yu' (gi i lepblo ma tuge' put guåhu) para bai cho'gue i minalago'-mu, O Yu'os . I esplikasion siha ni ha na'i si apostol Pablo sen klaru yan lohika. Sige ha' na si Yu'os ha na'setbe para guiya, gi as Jesukristo, i che'cho' i inasi'i para i isao siha ni' ha anunsia si anghet Gabriel as Daniel. Lao mano nai gaige si Jesukristo guini na rito gi "Ha'anen Inasi'i"? I perfekto na inosente-ña, ni' ha na'fanhuyong gui' i Lahen Yu'os ni' ha na'fanhuyong i isao i tano', ha chule' gi hilo'-ña i isao i manma'ayek-ña ni' ma'ayek ni' i chiba gi i riton inasi'i. I ga'ga' ma'a'atan ni' i chiba ya i ga'ga' matai put i ga'ga' ni' ha chule'. Anai ha aksepta i finatai-ña gi kilu'os para u na'fanhomlo' i isao i manma'ayek-ña, isao ni ha chule' gi as Kristo, si Yu'os ha na'i siha i mas bunitu na prubasion put i guinaiya-ña para siha.
24d- ya umafatinas y taejinecog na justicia
Estague' i na'magof na konsekuensian i finatai i Mesias i Satbadot. Este na tininas ni' ti siña ha na'huyong i taotao, desdeki si Adan, ma'a'atan para i manma'elekta kosaki put i hinengge-ñiha gi este na demonstrasion i guinaiyan dibin, ginen i puro na grasia, i perfekto na tininas Jesukristo siña ma'a'atan para siha , gi tutuhon , astaki i gera i hinengge ha na'suha i isao. Ya yanggen malingu i isao, i tininas as Kristo ma sangan na ma nå'i hit. I estudiante ha bira gui' taiguihi i Ma'estro-ña. Gi hilo' este siha na fundasion doktrina na ma'usa i hinengge-ña i manapostoles as Jesukristo. Antes di u ma na'lå'la' i tiempo yan i nina'siñan åpaka', ya u ma na'lå'la' i chalan ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo. Este na tininas para taihinekkok ha' para i manma'å'ñao na manma'å'ñao, ayu siha i umekungok yan u fanma'å'ñao gi i tinaitai-ña si Yu'os.
24th- para u ma'ayek i visiun yan i profeta
Este, para u ma kumple i visiun gi i finatto i profeta ni' ma anunsia. I verbu to seal ha a'atan i seyu as Yu'os ni' ha na'i i prufesiha yan i profeta ni' para u prisenta gui' mismo un otdinariu yan un dibin na lehitimu ni' kumple yan ti siña ma kuestiona. I che'cho' ni' para u ma'pos ma'a'atan ni' i dibin rai na seyu-ña. I numeron simboliku gi este na seyu "siette:7." Ha na'annok lokkue' i lina'la' ni' ha na'fandaña' i naturåt i Yu'os yan i Espiritu-ña. Gi i basen este na disision, guaha i fina'tinas i prohekto-ña gi duranten siete mit åños, ya put este na rason na ha dibidi i tiempo gi simana siha ni' siete dihas taiguihi i siete mit åños. I prufesiha put i 70 na simåna siha ha na'i rol i numero (7), i seyu i låla'la' na Yu'os gi Rev. 7. I sigiente na bersikulo siha para u konfitma i importansian este na numero "7."
24f- yan para unpalae y Santos y Santos
Este i unsion i Espiritu Såntu ni para u risibi si Jesukristo gi i tiempon i tinaitai-ña. Lao ti ta fanma'å'ñao, i paluma ni' tumunok giya guiya ginen i langet guaha ha' un intension-ña, para u konbense si Juan na si Jesukristo i Mesias ni' ma anunsia; y langet mannae testimonio nu güiya. Gi i tano', si Jesukristo siempre i Kristo ya gi i fina'tinas i kuestion siha ni' ma faisen i mamale' siha, i fina'nå'guen-ña gi i sinagoga annai 12 åños idat-ña pruba este. Para i taotao-ña, ni' mafañågu yan ma'gåsgas gui', i ofisiåt na mision-ña para u tutuhon gi i tinaitai-ña gi i tiempon åmko' gi i sakkan 26 ya para u na'i i lina'la'-ña gi i tiempon åpaka ' gi i sakkan 30. I na'an Santos de los Santos un fitme na na'an para guiya, sa' ha na'fanli'e' gi tataotao-ña i låla'la' na Yu'os ni' ha na'fanmanman i taotao Hebreu gi tiempon Moises. Lao i låla'la' na Sagradu na Sagradu guaha simbolon-ña gi tano': i Mas Sagradu na Lugat pat santuario gi i templo giya Jerusalem. Simbolon i langet, ayu na dimension ni' ti siña ma li'e' i taotao anai gaige si Yu'os yan i anghet-ña siha. Komo i siyan i dibin husgamento yan i lugat i tronu-ña, si Yu'os komo Hues ha hahasso i haga' Kristo para u na'siguru i pineddong i isao i manma'ayek gi duranten i sais milenio ni' ma'ayek para este na inayek. I finatai Jesus ha na'funhayan i uttimo na "gupot i inasi'i." Ma risibi i mina'ase', ya i antigu na sakrifisiu siha ni' ma aprueba as Yu'os manma ayek todu. I inayek i Santos na Saina ma cho'gue gi i Ha'ånen Inasi'i ni' ma laknos i haga' i chiba ni' ma punu' gi i siyan i mina'ase', i attat ni' ma po'lo gi hilo' i kahon ni' gaige i tinago' Yu'os ni' ma båtga. Put este na intension, un biåhi gi sakkan, i mas takkilo' na pale' ma'a'a'ñao para u hålom gi i mas sagradu na lugåt. Pues, despues di i lina'la'-ña, ha na'hånao si Jesukristo i pineddong i haga'-ña para i langet para u risibi i lina'la', i lina'la' para u na'fanlibre i manma'ayek-ña put i tininas-ña, yan i direcho para u kondena i manma'å'ñao na taotao siha, kontodu i manmala na anghet siha yan i lider-ñiha, si Satanas, i anite. I Sagradu, ha na'annok lokkue' i langet, i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo gi tano', para u na'i gui', gi as Miguel, para u na'fanhuyong i anite yan i dimoniu-ña siha ginen i langet, un kosa ni' ma'a'atan gi Rev. 12:9. Pues, i isao i manma'gas i ManHudihos ti ma komprende i prufeta na kinalamten i "diha ni' para u fanma'apasi." Ti maolek i hinasso-ñiha na i haga' gå'ga' ni' ma ofresi gi este na selebrasion siña ha na'siguru otro na siniente-ña i gå'ga' ni' ma na'huyong gi duranten i sakkan. I taotao mafa'tinas gi imahen Yu'os; i gå'ga' ni' ma na'huyong ginen i lina'la' gi tano' , taimanu na siña ta hustisia i parehu na balotu para i dos na gå'ga'?
Sa' si Yu'os gui', si Jesukristo Guiya mismo i lañan unsion komu i Espiritu Såntu ya annai humanao para i langet ha chule' yan Guiya i unsion ni' ha gana gi tano'.
I klaru na tinige'
Dan 9:25 Tingo ya untungo: desde y mamuyong y tinago para umafatinas Jerusalem asta y Uno na Prinsipe, ayo y siete simana, yan setenta y dos simana: ya y chalan sija yan y joyo sija ufanmafatinas gui tiempon peligro.
25a- Tingo este, pues, ya intingo!
I anghet maolek ha' na ha ågang si Daniel para u fanma'å'ñao sa' ha cho'cho'gue i dañuyan na infotmasion ni' nisisåriu i espirituåt yan intelektuåt na konsentrashon ; sa' debi di u ma cho'gue i kalkulasion siha.
25b- Desde i tiempo anai ma sangan i fino' na para u ma hatsa ta'lo Jerusalem asta ki i Ma'å'ñao, i Lider
Este na påtten i bersikulo ha' i mas impottånte sa' ha sumångan i intension i visiun. Ha nå'i si Yu'us i taotåo-ña, ni manmanangga i Mesias-ñiha, i manera para u ma tungo' håfa na såkkan para u fanhuyong gi me'nan-ñiha . Ya este na tiempo annai ha anunsia i fino' na para u ma'ayek ta'lo Jerusalem debi di u ma'ayek sigun ginen i durånten i maproponi na 490 åños. Para este na tinago' put i fina'tinas ta'lo , gi i lepblo-ña si Esdras, ta sodda' tres na tinago' ni' ma'ayek ni' tres na rai Persia: si Cyrus, Darius, yan Artaxerxes. I dekretu ni' ha estapblesa i uttimo gi 458, ha na'i siñat para u ma kumple i 490 na såkkan gi i sakkan 26 gi i tiempo-ta. Pues, este na tinago' Artaxerxes debi di u ma'a'atan, yanggen ma'a'atan i tiempo anai ma'e'e'eppok: primabera sigun as Ezra 7:9: Ha hånao ginen Babilonia gi i fine'nana na diha gi i fine'nana na mes, ya måtto giya Jerusalem gi i fine'nana na diha gi i mina'singko na mes, i maolek na kannai i Yu'os-ña gaige gi hilo'-ña . I sakkan i tinago' i rai ma nå'i gi Ezra 7:7: Meggai na famagu'on Israel, mamale' yan Levita, mangånganta, manma'gås-ñiha, yan manma'gås-ñiha, manmatto lokkue' giya Jerusalem, gi i mina'sais na såkkan i rai Artaxerxes .
Sa' i tinago' ha tutuhon gi i tiempon åpaka' , i Espiritu ha tutuhon i tiempon åpaka' na Pasgua annai måtai si Jesukristo gi i kilu'os put i prufesiha-ña . I kalkulasion siha para u na'i hit este na intension.
25c- guaha siete na simåna yan sesenta yan dos na simåna, i plasa yan i kanton tasi para u ma'arekla, lao gi tiempon peligro.
Gi tutuhon guaha 70 na simåna. I anghet ha mensiona 69 na simåna, este; 7 + 62. I fine'nina na 7 simana siha ma kulmina gi i tiempon i rinikohin Jerusalem yan i templo, gi tiempon chinatsaga sa' i ManHudihos manmachocho'cho' gi papa' i sigiente na chinatsaga ni' ginen i Manå'paka' ni' manmåtto para u fanma'ayek gi i lugåt ni' ma na'libre put i ma na'fanhuyong-ñiha. Este na versikulu ginen Neh. 4:17 ha deskånsa i siñat: Ayu siha i manma'gåsi i muron, yan ayu siha i manma'gåsi pat manma'gåsi i kosas siha, manmachocho'cho' gi un kannai ya manma'gåsi gi otro kannai . Este na detalle ma espisifiku, lao i mas impottånte ma sodda' gi i 70 na simåna ni' ma kuenta.
I mina'70 na simåna
Dan 9:26 Ya despues di i sesenta yan dos na simana, u ma'utot i ma'å'ñao ya taya ' susedot-ña : ya i taotao i prinsipe ni' para u fåtto, u ma'atkila i siuda yan i santuario , ya i uttemo-ñiha u fanmatto taiguihi i dilubio: ya esta ma'ayek na i destrosu siha u fanma'pos asta i finakpo' i gera.
26a- Despues di i sesenta yan dos na simåna, u ma'utot i Manma'å'ñao
Este na 62 na simana siha manma'pos gi 7 na simana siha , ya este kumeke'ilekña na i magahet na mensåhi "despues di i 69 na simana siha" u ma'utot i ma'å'agang , lao ti todu i ma'å'agang, i ma'å'agang ha na'fanhuyong i dibin na ma'å'agang mismo. Gi i ma'usa i fotmula " un taotao ni' ma'å'agang " , ha pripara si Yu'os i taotao Hudios para i inetnon-ñiha yan un taotao ni' ordinariu i apaka'-ña, ya ti ginen i dibin na inatan. Sigun gi i parabola-ña put i manma'gas i tano', i Lahin i Taotao , i lahi-ña i Ma'gas i tano' , ha prisenta gui' gi i manma'gas i tano' despues di ha na'hanao i mensåhi-ña siha ni' manmofo'na gui' yan ni' ma'a'ñao nu siha. Gi i punton taotao, si Jesukristo ha' i ma'å'ñao ni' ha prisenta gui' despues di i pumalu na ma'å'ñao.
I anghet ha sangani " despues " i todu na durasion 69 simana siha, ya ha indica i 70th . Pues, kada pas, i dañuyan na infotmasion ginen i anghet ha dirihi hit para i Pasgua gi i tiempon åpaka' gi i sakkan 30, ni' para u gaige gi i talo' este na 70 na simåna gi i diha-åños.
26b- ya taya' susedot -ña para guiya
Este na tinige' mas ti lehitimu sa' i tinige'-ña, si L.Segond, ha espisifiku gi i kanton tasi na i tinige'-ña: taya' para guiya . Ya para guåhu, i literåt na tinige' ha na'magof yu' sa' ha sangan hafa ma cho'gue gi i ora annai ma kåtga gui' gi kilu'os. I Biblia ha testifikåyi este: i mismo na manapostoles ti ma hongge na si Jesukristo i ma e'espipiha na Mesias sa' , taimanu ha' i pumalu na taotao ManHudihos, ma hahasso siha un mesias ni' para u na'fanhuyong i taotao Roma ginen i tano'.
26c- I taotao siha ni' para u fanmatto, u fanma'atkila i siudå yan i santuario, i sinantos
Este i ineppe-ña si Yu'os put i ti manmanhongge nasionåt i ManHudihos: taya' para guiya . I chinatsaga kontra si Yu'os siempre ma'apasi ni' i ma'utot Jerusalem yan i ti magahet na santos-ña ; sa' desde i sakkan 30 , taya' mas na sinantos gi tano' i ManHudihos ; i sagan-ñiha ti unu ha' . Para este na aksion, ha usa si Yu'os i taotao Roma, ayu siha i manma'gås-ñiha i ManHudihos para u ma'atkila i Mesias, ti manma'å'ñao yan ti siña ma cho'gue siha mismo , mientras ma tungo' , sin siha , taimanu para u ma'a'atan i diåkono as Esteban " tres åños yan sais mes " despues .
26d- ya y jinecogña ufato taegüije y dilubio
Pues gi 70, despues di meggai na såkkan na inatan i ManRomanu, måtto i Jerusalem gi kannai-ñiha , ya ma na'fanla'la' i taotao siha ni' chinatsaga, ya ma na'fanla'la' i taotao siha, ya ma na'fanlamen , taimanu ha' ma anunsia, i siudå yan i sagradu ni' ti taiguini, astaki taya' ni' unu na acho' gi hilo' otro taimanu ha' ha anunsia si Jesukristo antes di i finatai-ña gi Matt. 24: Lao ilek-ña para en li'e' todu este siha. kosas siha? Magajet jusangane jamyo, na ti usobla güine un acho gui jilo otro acho, na ti umayute papa .
26th - ma disidi na i destrosu para u dura asta i finakpo' i gera
Gi Mateo 24:6, ilek-ña si Jesukristo : Un hungok i gera yan i sasangan gera ; adaje na chamiyo ninafanatsaga, sa nesesita ufanmato este sija. Lao ti u fåtto i uttemo. Despues di i ManRomanu, sigi ha' i gera siha gi todu i dos mit åños na tiempon i Mankristianu, ya i lå'la' na tiempon pas ni' ta go'te desdeki i finakpo' i Geran Dos gi i Mundo, eksepsionåt lao ha planeha as Yu'os. I taotao siña ha na'fanhuyong i frutan i linachi-ña asta i uttemo na hinasso-ña antes di u na'i i finatai.
Lao, ti debi di ta fanmaleffa yanggen ta ågang i taotao Roma na i susedon-ñiha para i papa para u na'lå'la' i che'cho' i " devastator or desolator " na paganu yan lokkue' asta i finakpo' i gera ni' ma cho'gue kontra i manma'ayek as Kristo Yu'os.
Dan 9:27 Ya jafitme y trato yan megae gui un simana : ya gui talo gui semana , ubasta y inefrese yan y ninae : ya uguaja gui jilo y apapa y chatliion na chinatsaga ni y destrosion yan asta y todo na minaulang .
27a- Ha fa'tinas un fuetsan aliansa yan meggai gi un simåna
Y Espiritu japrofetisa y mafatinas y nuebo na trato ; fitme sa ’ ha bira gui’ tatte gi satbasion ni’ ma-offrese esta i uttimon i tano’. Gi papa' i terminon meggai , ha puno' si Yu'os i nasionåt na ManHudihos , i manapostoles-ña yan i fine'nina na disipulu-ña ni' ManHudihos ni' para u fanhålom gi i kontrata-ña gi duranten i uttimo na siete åños gi i tiempo ni' ma nå'i i nasion ManHudihos para u ma aksepta pat u ma na'suha i Mesias ni' ma kåtga gi kilu'os. Este na kontrata ni' ma " cut off " gi verse 24 gi entre si Yu'os yan i manma'å'ñao na taotao Hudios. Gi i tiempon åpaka' gi 33 , i uttemo na simåna para u ma'a'atan ni' ayu na otro na ti husto yan ti maolek na cho'cho' ni' ma'a'atan ni' i ma'a'atan si Stephen, i nuebu na diåkono. I kriminåt-ña ha', para u sangani i ManHudihos i minagahet ni' ti siña ma hungok, mientras si Jesukristo ha na'halom i fino'-ña gi i pachot-ña. Anai ha li'e' i disipulu-ña ni' ma'ayek para u ma'ayek , ha tuge' si Jesukristo i ofisiåt na nasionåt na rinikohin i inetnon-ña. Gi i tiempon åpaka' gi 33 , i rebelde na ManHudihos ma na'fanla'la' i taotao Roma, ni' ma na'fanhuyong kontra Jerusalem gi 70.
27b- ya gi talo’åni, u na’para i sakrifisiu yan i ofresimiento
Este na tiempon talo'åni i tiempon 30, ni ' i puntan i 70 na simana na prufesiha. Este i tiempo anai ma kumple todu i aksion siha ni' ma mensiona gi i 24 na bersikulo : i finakpo' i isao, i inasi'i-ña, i finatto i profeta ni' ha kumple i visiun ni' ha estapblesa i taihinekkok na tininas-ña, yan i unsion i Kristo ni' lå'la' ta'lo ni' tumunok gi langet, Viktoriosu yan Todo-Siña . I finatai i Mesias ma'a'atan guini gi i aspetu ni' ha na'fanhuyong: i finakpo' i sakrifisiun gå'ga ' yan ofresimienton gå'ga ' ni' ma'usa gi pupuengi yan gi pupuengi gi i templon i ManHudihos , lao lokkue' ginen pupuengi asta pupuengi , put i isao i taotao siha . I finatai Jesukristo ha na'fanlamen i simbolon gå'ga' ni' ha na'fanhuyong gui' gi i antigu na kontrata, ya este i esensiåt na inafekta ni' ha na'fanhuyong i sakrifisiu-ña. I ma'utot i templo as Yu'os gi i tiempon finatai Jesus ha konfitma i finakpo' i rituåt siha gi i tano', ya i ma'utot i templo gi 70 ha na'siguru este na konfirensia. Gi i otro banda, i gupot i ManHudihos kada sakkan, todu prufeta put i finatto-ña, para u malingu ; lao ni' ngai'an na ti ma cho'gue i Sabbath kada simana, ni' ha risibi i magahet na siniente-ña gi este na finatai: ha prufetisa i deskansu gi langet gi i mina'siette na milenio na, put i mina'sais-ña, si Jesukristo ha risibi para si Yu'os yan i magahet na inayek-ña, ni' ha na'i siha i perfekto na hustisian taihinekkok ni' ma sangan gi i bersikulo 24 .
I tutuhon este na " simana " gi i diha-ña siha gi i tiempon åmko' gi diha 26 gi i tinaitai-ña si Jesukristo ni' ma'a'atan as Juan Bautista.
27c- Ya [u guaha] gi i alas i manma'å'ñao na kosas siha ni' manma'a'ñao
Dispensa yu', lao ti maolek i tinige'-ña este na påtten i bersikulo gi i New International Version sa' put i ti maolek i tinige'-ña. Hu konsidera i tiningo' ni' ma nå'i gi i Apokalipsis as Juan, ya hu prisenta i tinige'-hu gi i tinige' Hebreu, ni' ma konfitma ni' otro na tinige' siha . I sinangan " gi i alas , " ni' ha simbolisa i kinalamten yan i dinanña' gi langet , ha suggesta un responsipåblidåt rilihoso ni' direktamente ha puno' i papa Roma , ni' " ha na'fanmagof gui' " gi iya Dan. 8:10-11, yan i mangga'chong - ña gi i uttimo na tiempo . I alas aguila ha simbolisa i mas takkilo' na titulon imperiåt, put hemplo i leon ni' alas aguila ni' ha na'fanmanhasso si Ray Nebuchadnezzar, pat si Yu'os mismo, ni' ha chule' gi alas aguila i taotao-ña ni' manHebreo ni' ha na'fanlibre ginen i esklabu giya Ehipto. Todu i imperiu siha ma'usa este na simbolon i aguila kontodu , gi 1806, si Napoleon I , ni ' para u ma'konfitma gi Rev. 8:13, pues i emperadot Prussia yan Aleman, i uttimo i diktåtdot A. Hitler. Lao desde ayu na tiempo, i USA ha na'i este na åguila gi i greenback gi i salåppe'-ña: i dåla.
Ha na'suha i asunto antes, i Espiritu ha bira gui' tatte para u laknos i mas ya-ña na enimigu : Roma . Despues di i mision Jesukristo gi tano' , i aktor ni' ma'ayek para i abominasion siha ni' muna'fanlamen i tano' , guiya i Roma, ni' i tiempon - ña ni' paganu ha na'fanlamen i Jerusalem gi 70 gi verse 26. Ya i aksion para u ma cho'gue " abominasion siha ni' muna'fanlamen i tano' " para u sigi ha' gi tiempo asta i finakpo' i tano' . I abominasion siha , gi i plural, pues siña ma'atribuyi , fine'nina , para i imperon Roma , ni' para u na'fanmatai i manma'å'ñao na taotao ni' para u na'fanmatai siha gi i " stagings " ni' para u na'fanmagof i taotao Roma ni' manma'å'ñao, kosas siha ni' para u fanma'pos gi 313. Lao guaha otro na abominasion ni ' para u ma'pos gi 313. Lao guaha otro na abominasion ni' para u ma'pos gi 313. Lao guaha otro na abominasion ni' para u ma'pos gi i Sabbath , gi diha 7 gi i mes Marso, 321 ; este na aksion ma'atribuyi ta'lo gi i Imperiun Roma yan i lider-ña as Constantine I. Gi as guiya, i Imperiun Roma ha pasa gi papa' i dinanña' i emperadot Byzantine . Gi 538 , lokkue' , si Emperor Justinian I ha cho'gue otro na abominasion ni' ha estapblesa i regåmon papa as Vigilius I gi i siyan-ña gi iya Roma , ya este na lina'la' i abominasion siha asta i finakpo' i tano ' debi di u ma'atribuyi gi este na fasen papa ni' ha denunsia si Yu'os desde Dan. 7. Ta hasso na i na'an " little horn " ha na'annok i dos na tiempon Roma gi iya Dan. 7 yan si Dan. 8. Si Yu'os ha li'e' gi este na dos na susedente na fase i sigiente na cho'cho' ni' ti maolek.
I tinige' gi i manmaloffan na kapitulu siha ha na'siña hit ta identifika i diferentes na klasin abominasion siha ni' ha atbisu este na bersikulo para guiya.
27d- yan astaki ma'utot (pat ma'utot ) ya u ma'utot , [sigun gi] hafa ma'ayek , gi i [tano'] ni' ma'utot .
" Para u ma'utot [sigun gi] ayu i ma'ayek " yan ma'a'atan gi Dan. 7:9-10 yan si Dan . 8:25: Sa' put i minaolek-ña yan i minaolek i dinaña'-ña, u fanma'å'ñao gi korason-ña, ya u na'fanlamen meggai ni' manlå'la' gi pas, yan u na'fanmetgot gui' kontra i prinsipen i prinsipe siha; lao siempre mayulang sin y esfuerson ni jafa na canae.
I tinige' gi fino' Hebreu ha ofresi este na hinasso ginen i tinige'-ña på'go.
Este na nuånsia ma fa'tinas ginen i planon Yu'os para u na'fanhuyong i isao i taotao siha gi i tano' anai mañasaga' siha ; este i ha fa'nå'gue hit i Rev. 20. Ta na'tungo' na i hinengge-ta ni' ti magahet na kristianu ha na'fanmanli'e' este na planun dibin, ni' para u na'fanhuyong i taotao siha ginen i tano' gi i gloriosu na finatto-ña si Kristo. Ti ma'a'atan i manma'a'atan gi i Apocalipsis 20, ya ma'espipiha i fina'tinas i rainon Kristo gi i tano'. Lao, maprograma un kompletu na destrosion gi i hilo'-ña guini yan gi Rev. 20 . I gloriosu na finatto-ña i Kristo ni' ha gana gi todu i dibin-ña para u na'lå'la' ta'lo i tano' i lina'la'-ña gi i tutuhon i historian-ña ni' ma deskånsa gi Genesis 1. I dangkolo na linao para u na'fanmanman i tano' ya u sodda' ta'lo gi papa' i na'an i abismo i lina'la' -ña ni ' " sin forma yan taya ' " , "tohu wa bohu " . Taya' taotao u lå'la' gi hilo'-ña, lao i prison i anite ni ' ma'a'a'ñao gi hilo'-ña gi duranten mit åños asta i ora i finatai-ña.
Gi este na estao gi i inestudia, debi di bai hu na'i mas emfotmasion put, fine'nina, i "70th week " ni' esta maestudia. I finatton-ña gi i diha-ña siha ni' prufesiha, ma'a'atan gi un literåt na finatton-ña. Sa' put i testimonion i kalendarion i ManHudihos , ta tungo' i konfigurasion i simana gi i Pasgua gi i sakkan 30. I sentro-ña un Mierkoles, i bisperas i okasion na Sabalu ni' ma hustisia ni' i Pasgua i ManHudihos ni' måtto gi Huebes gi ayu na sakkan. Pues siña ta na'lå'la' ta'lo i lina'la' gi i Pasgua anai måtai si Jesukristo. Ma'aresta si Jesukristo gi diha tres gi pupuengi, ma'husga gi puengi, ya ma'atkila si Jesukristo gi Mierkoles gi pupuengi gi alas nuebi. Para u måtai gi alas tres gi pupuengi. Antes di alas sais gi egga'an , ha po'lo si Joseph ginen Arimatea i tataotao-ña gi i naftan ya ha laknos i acho' ni' ha å'atan. I Sabalun i Pasgua gi Huebes maloffan. Gi Bietnes gi egga'an, manmamahan i manmaolek na famalao'an espesia ni maprepara gi ha'ani para u ma'embalsama i tataotao Jesukristo. Gi Bietnes gi pupuengi gi alas sais gi pupuengi, ha tutuhon i Sabalu kada simana; un puengi, un diha, maloffan gi deskansu ni' ha na'santo si Yu'os. Ya gi Sabalu gi pupuengi gi alas 6 gi pupuengi, ha tutuhon i fine'nana na ha'åni gi i simana. Maloffan i puengi, ya gi i tutuhon i pupuengi, manhånao i famalao'an para i naftan ya ma å'agang para u fanmana'i ni' hayi para u na'fanhuyong i acho'. Ma sodda' na ma na'suha i acho' ya ma baba i naftan. Manhålom gi i naftan, si Maria Magdalena yan si Maria, i nanan Jesus , ma li'e' un anghet ni' matatkilo' ya ha sangani siha na esta lå'la' ta'lo si Jesus. Ha sangani siha i anghet para u fanhanao ya u fanma'å'ñao i mañe'lu-ña, i manapostoles-ña. Anai gaige guihi gi i tano', ha li'e' si Maria Magdalena un taotao ni' magågu ni' båba na magågu ya ha konsidera na taotao tano'; gi i inetnon ni' ha tutuhon, ha rikonosi si Jesus. Ya guini, un gof impottånte na detalle ni' ha destrosa un gof takhilo' na hinengge, ilek-ña si Jesukristo as Maria: " Ti hu hånao para i Tata-hu ." I ladron ni' gaige gi i kilu'os yan si Jesukristo mismo ti manhålom gi i paraisu, i rainon Yu'os, gi mismo na ha'åni annai ma'atkila siha, sa' 3 dihas despues, si Jesukristo ti ha håtsa ha' gi langet. Pues siña hu sangan gi na’an i Saina, na ayu siha i taya’ para u masangan pot guiya, fanmamatkilu! Para u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao gi un diha.
I mina'dos na kosas, i para ta aprobecha i fecha – 458 – ni' fine'nina ha tutuhon i 70 na simåna gi i diha-åños ni' ma'ayek para i taotao Hudios ni' ha na'i si Yu'os dos na siniseden: i Sabalu yan i sirkunsision gi tataotao.
Sigun as Rom. 11, i manmakonverti na Gentiles ni' manhålom gi i nuebu na kontrata manma'injerta gi i råsan yan i trongko i Hebreu yan i ManHudihos. Lao i fundasion i nuebu na kontrata, puru ha' i ManHudihos, ya si Jesukristo ha na'fanhasso hit put este gi as Juan 4:22: Un adora ayu i ti un tungo' ; Jame inadora y tiningomame, sa y satbasion y Judio sija giya. På'go, este na mensåhi ha na'fanmagof sa' ha sangan si Jesukristo para i ManGentil ni' manmakonverti gi todu i tiempo. Para u fanmalingu siha, i anite ha na'fanmanhasso siha put i ManHudihos yan i kontrata-ñiha; ni' ha na'fanla'la' siha ginen i tinago' Yu'os yan i santos na Sabado-ña. Pues debi di ta na'huyong este na isao ya ta atan i nuebu na kontrata ni' i idåt-ña i ManHudihos . I manapostoles yan i nuebu na manma'konverti na mandisipulun ManHudihos siha este siha na " meggai " ni' ma cho'gue un fitme na kontrata yan si Jesukristo , gi Dan.9:27, lao i basen-ñiha manma'a'ñao lokkue' put i tutuhon i tiempon " 70 simana " ni' ha na'i si Yu'os i nasion ManHudihos para u ma aksepta pat u ma na'suha i estao i nuebu na kontrata ni' ma fa'tinas ginen i haga' taotao ni' ha na'i si Jesukristo gi minalago'-ña. Gi i deduksion este na rason siha, i fecha - 458 ha tutuhon i "2300 gi pupuengi-pupuengi" gi Dan.8:14.
Gi i uttemo este na lå'la' na tiempon prufeta, ni' 2300 åños, tres na kosas para u ma'pos sigun as Dan. 8:13.
- i taihinekkok na saserdote
- i isao ni' gof na'ma'åse'
- i pineddong i sinantos yan i ehersito.
I tres na kosas ma identifika:
- i taihinekkok na pale' gi tano' i Påpa
- i fine'nana na ha'åni ni' ma'å'agang: Damenggo.
- I pinetsigen i santos yan i mañantos kilisyanu, i taotao siha gi i rainon i langet.
Este na inadelanta siha ma'ayek para:
- Para u na'lå'la' ta'lo gi as Jesukristo i sagradu na lina'la'-ña gi langet.
- Na'lå'la' ta'lo i lai dibin kontodu i mina'siette na diha gi i Sabalu .
- Para ta li'e' na u ma'pos i pineddong i santos yan i mansantos na kristianu.
I kalkulasion ni' maproponi para i " 2300 pupuengi-pupuengi " ni' ha tutuhon i fechan - 458, i finakpo' este na tiempo u ma'pos gi i tiempon inigong gi 1843: 2300 - 458 = 1842 + 1. Gi este na kalkulasion guaha 1842 na enteru na sakkan siha ni' debi di ta addåpta + 1 para ta diseseha i tutuhon i sakkan 1843 anai i maproponi na "2300 gi pupuengi-pupuengi" u ma'pos. Este na fecha ha na'fanhuyong i finatto-ña si Yu'os, ni' ha na'fanlibre i magahet na santos-ña ginen i dinagi ni' ma'eråda ginen i Katoliku Roman papa gi duranten 1,260 åños. Pues, ha chule' i inetnon para u na'fanhuyong un rinikohin espiritu'åt gi i Estådos Unidos, anai manma'ayuda i Protestante siha, i Espiritu ha na'fanmanman si William Miller put i prufesian Daniel 8:14, ya dos na sigiente na maproponi na fecha ma anunsia i finatto-ña si Jesukristo, i fine'nina para i tiempon åpaka' gi 1843, i mina'dos para i tiempon åpaka' gi 1844. Para guiya, i lina'la'-ña si Jesukristo i finatto-ña si Jesukristo. na'gasgas i tano'. Despues di dos na piniti gi i ma'pos na diha siha, i Espiritu ha na'i un señat i mas manma'å'ñao ni' manma'ayuda gi i dos na prublema gi i hinengge. Ma risibi un visiun ginen i langet gi pupuengi gi diha 23 gi Oktubre, 1844, ni' unu gi i santos ni' ha kåtga i tano'. Ha baba i langet ya ha li'e' si Jesukristo komu i Mås Må'gas Påle' ni' ha ofisiåt gi i langet na sagan-ñiha. Gi bidan-a, malofan gue' ginen i sagradu na lugat para i mas sagradu na lugat. Pues, despues di 1,260 åños na linao, ha tutuhon ta'lo si Jesukristo i inetnon-ña yan i manma'å'ñao-ña, ni' manma'ayek ni' i dos na prublema.
- I tinituhon i taihinekkok na . Pues, put este na visiun, ha na'i si Yu'os i direcho-ña para i lina'la'-ña gi diha 23 gi Oktubre, 1844.
- I Finatton i Sabalu . Gi mismo mes , otro na santos ha tutuhon umespiha i Sabalu gi i mina'siette na diha, despues di ha bisita si Mrs. Rachel Oaks, ni' ha nå'i gui' un lepblo ginen i gima'yu'os-ña: "Seventh-Day Baptists." Unu despues di otro, gi i ma'pos na tiempo, i mansåntes ni' manma'ayek gi i dos na tribiu ma'ayek lokkue' i mina'sais na diha na Sabalu. Pues, ha na'suha si Yu'os i isao ni' ha estapblesa i paganu na Roma, lao ha legalisa ni' i papal Roma gi na'an-ña "Damenggo."
- I finakpo' i pineddong . I mina'tres na asunto put i sagradu yan i mankristianu ni' manma'a'ñao gi 1,260 åños. Ya ta'lo, gi 1843 yan 1844, i pas gi i rilihón ha go'te gi todu i tano' gi i sanlagu ni' ma'a'atan ni' i prufesiha. Put i i rebolusionåriu na Fransia ha na'fanmamahlao ayu siha i manresponsåpble put i linachi ni' ma cho'gue ni' i guillotine-ña. Pues, despues di i uttimo na sakkan siha ni' ma'a'atan i manma'a'a'ñao ni' manma'a'a'ñao gi i rilihón sigun ginen Rev. 2:22-23, gi i uttemo na tiempon i 1260 na såkkan ni' ha tutuhon gi 538, i fecha ni' ma'a'a'ñao gi i ma'a'a'ñao i manma'a'a'ñao ni' i establisimenton i gubetnamento, este, gi 1798, i pas i rilihón ha go'te . Ya i lina'la' i konsiensia ni' esta ma estapblesa ha na'i i mansantos para u ma setbe si Yu'os sigun ginen i disision- ñiha yan i tiningo'-ñiha na si Yu'os para u na'lå'la'. Gi 1843, i santos yan i ehersito i santos , ayu siha na taotao i rainon i langet ni' ha ayek si Jesukristo, ti manma'a'ñao, taimanu ha' i prufesiha gi as Daniel 8 :13-14 ha anunsia.
Todu este na eksperensia siha manma'ayek yan manma'gåsgas ni' i Saina ni', gi todu i invisible, ha pilot i hinasson i taotao siha kosaki u ma kumple i disision-ña, i enteru na prugråma-ña, asta i uttemo na tiempo annai i inayek-ña para i manma'ayek para u ma'pos. Klaru gi todu este na ti ha cho'gue i taotao para u onra i Sabalu yan i kandet-ña, si Yu'os ha na'i gui' este siha na kosas ni para guiya komu señat i inaprueba-ña yan i magahet na guinaiya-ña para guiya taimanu ha' ma fa'na'gue gi Ezek. 20 :12-20: Hu na'i siha lokkue' i Sabalu-hu siha komu señat entre guåhu yan siha, kosa ki u ma tungo' na Guåhu i Saina ni' muna'santos siha... Na'santos i Sabalu-hu siha, ya u ma na'i siha señat entre Guåhu yan hamyo, ya u ma tungo' na Guåhu i Saina, i Yu'os-miyu . Sa' put i guiya i umespiha i malingu na kinilu-ña, maila' ya ta siguru na taya' ni unu na inayek para u malingu.
Gi Dan. 8, gi i uniku na ineppe ni' ha na'i si Yu'os gi i bersikulo 14 gi i kuestion gi i bersikulo 13, i palabra " sinantos " perfekto na propiu sa' i sinantos ha afekta todu i kosas siha ni' gaige as Yu'os yan ayu ha' ha afekta gui'. Este i asunto put i lina'la'-ña gi langet , i Sabalu-ña ni' ma'a'agang desdeki i tutuhon i tano' gi i ha'åni despues di i fina'tinas-ña si Adan, yan i mansåntes-ña , i manma'å'agang-ña.
I eksperensia siha ni' maproponi gi Daniel 8:13-14 ma kumple gi entre 1843, i fechan i dibin na tinago', yan i tiempon åpaka' gi 1844, todu i dos ma fa'tinas put i ma espipiha i finatto-ña si Jesukristo para este na diha siha. Kontodu, put i idea put i finatto-ña si Jesukristo , i manma'gås-ta gi este na eksperensia ma nå'i i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi este na ekspektasion i na'an "Adventist" , ginen i fino' Latin "adventus" ni' kumeke'ilekña "advent". Para ta sodda' este na "Adventist" na eksperensia gi i kapitulu 12 gi este na lepblo as Daniel, anai i Espiritu para u fåtto para u na'siguru i importansian este na uttimo na ofisiåt na "aliansa."
Daniel 10
Dan 10:1 Y mina tres na año gui as Ciro, ray guiya Persia, matungo gui as Daniel un sinangan, ni y naanña Beltesasar, magajet na sinangan na dangculon chinatsaga. Ya ha tungo' i fino' yan ha tungo' i lini'e'-ña.
1a- Y mina tres na año gui as Ciro ray Persia, matungo si Daniel un sinangan, ni y naanña Beltesasar
Si Cyrus II ha rai desdeki 539. Pues, i fechan i visiun 536.
1b- Este na palabra, ni magahet, ha anunsia un dangkolo na chinatsaga.
Este na termino, dangkolo na chinatsaga, ha anunsia i masake gi un dångkolon eskalera.
1c- Jaecungog este na sinangan, ya guaja tiningoña ni y vision.
Yanggen ha komprende si Daniel i siniente-ña, hita lokkue' siempre ta komprende.
Dan 10:2 Ya ayo na tiempo, guajo si Daniel, tristeyo tres semana.
Este na piniti ni' ha afekta si Daniel, ha konfitma i kinalamten i masake ni' para u ma cho'gue yanggen ma kumple i dangkolo na chinatsaga ni' ma anunsia.
Dan 10:3 Ti juchocho ni man- gof na nengcano, ni catne ni bino ni jumalom y pachotto.
Este na priparasion Daniel, ni' ha li'e' i mas takhilo' na santos, ha prufetisa i dramatiku na siñat ni' para u prufetisa i anghet gi iya Dan. 11:30.
Dan 10:4 Ya y bente cuatro na jaane gui finenana na mes, estabayo gui oriyan y dangculo na sadog, na ayo y Hidekel.
Gi fino' CHamoru, Hiddekel ma'å'agang Tigris. Ha referi gi i hånom ni' ha na'fanhånom Mesopotamia, yan i Euphrates, ni' ha kåtga yan ha na'fanhånom i siudåt Chaldean giya Babilonia put i ma'kastigo na orguyon Ray Nebuchadnezzar. Ti siña ha komprende si Daniel este, lao para guåhu ha' este na klaru. Sa' gi 1991 ha' na hu na'tungo' i magahet na esplikasion put si Daniel 12, anai i Sadog Tigris ha cho'gue i rol-ña komo " tigre " ni' ha kanno' i antin taotao. I prublema put i hinengge ma ilustra gi i peligroso na lina'la'-ña. I manma'ayek ha' siña malaknos este ya makontinua i biahi-iha yan si Jesukristo. Este ta'lo un imahen ni' ma kopia ginen i lina'la' i ManHebreu gi i Tasin Agaga', un impottante yan matai na lina'la' para i taotao Ehipto ni' manisao. Lao i unu ni' ha na'fanhuyong si Daniel 12 ha selekta i uttimo na "Adventists" ni' i mision-ñiha para u sigi ha' asta i finatto-ña si Kristo. I uttimo giya siha para u ma'eksperiensia i uttimo na dangkolo na chinatsaga , i mas takhilo' na forma-ña ni' para u nisisita i interbension as Kristo gi un takkilo' yan gloriosu na finatto, satbasion yan båtkon aire.
I fine'nina na chinatsaga ni' ma anunsia para si Daniel ma mensiona gi Dan. 11:30. Ha na'fanmanhasso i taotao antigu na ManHudihos, lao otro na parehu na chinatsaga para u ma anunsia gi un parehu na imahen gi Rev. 1. Este para u ma kumple despues di i Tres na Geran Mundo anai un tersu gi i rasan taotao para u ma punu '. Ya este na chinatsaga mapresenta gi Rev. 9:13 asta 21 gi simbolo siha, lao ma desarolla gi klaru na lengguåhi gi este na lepblo as Daniel gi i uttemo na kapitulu 11 gi i bersikulo 40 asta 45. Pues ta sodda' susedente, gi este na kapitulu 11, i dangkolo na chinatsaga i ManHudihos, pues gi iya Dan. 12:1, i dangkolo na chinatsaga ni' para u ma'ayek i manma'ayek na kristianu yan i manfiet na Judios gi i tiempon i uttemo ni' para u fanma'ayek para i Kristo. Este na chinatsaga ma'a'atan gi papa' i palabras "tiempon chinatsaga" ya i mas takhilo' na punto i para u ma'usa i Sabbath ni' ha na'fanhomlo' si Yu'os.
Kumparasion gi i dos na visiun put i maproponi na chinatsaga siha
- Para i famagu'on i taotao Daniel gi antigu na kontrata: Dan.10:5-6.
- Para i famagu'on i taotao Daniel gi i nuebu na kontrata: Rev. 1:13-14.
Para ta komprende kabåles i importansia ni debi di ta na'i este i dos na chinatsaga, debi di ta komprende na achokka' manma'a'ñao hit gi tiempo, i fine'nina un tipo' ni' ha prufisiha i mina'dos, ni' para u na'fanmanhasso, gi i finatto-ña si Jesukristo, i uttimo na famagu'on Yu'os ni' manfiet taiguihi as Daniel yan i tres na ga'chong-ña. Despues di meggai na såkkan na pas, ya sigi ha' i gera ni' gof åpmam yan gof destrosu, i ha'ånen deskansu gi i Damenggo giya Roma para u ma'impotta ni' i gubetnamento ni' ma'ayek ni' i manlå'la' gi i distrosu. Pues ta'lo, para u fåtto i finatai para u na'fanlamen i lina'la' i manma'å'agang, taiguihi gi tiempon Daniel, Hananias, Misael, yan Azariah; yan taimanu ha' gi i tiempon i "Maccabeans" gi 168, ni' i chinatsaga ni' ma anunsia gi este na kapitulu gi as Daniel ha puno'; yan gi i uttemo, i uttimo na Adventist siha ni' manma'å'ñao gi i mina'siette na diha gi i Sabalu gi 2029.
Lao antes di este na uttimo na prublema, i långhet na lina'la' i papa gi 1260 åños esta ha na'fanmatai meggai na gå'ga' siha gi na'an Yu'os.
Gi i finakpo', yanggen ta komprende i mensåhi ni' ha na'i hit si Daniel, siña ta komprende i siniente-ña put i mensåhi ni' ha na'i si Juan gi Rev. 1:13 asta 16.
Dan 10:5 Ya jujatsa y atadogco, ya juatan, ya, estagüe, un taotao na minagagon fino, ya jaafuyut gui senturaña ni un sinturon oro guiya Ufas.
5a- guaja un taotao na minagagago linens
I che'cho' hustisia ni' ma'a'atan ni' linen para u ma'usa as Yu'os ginen un taotao. Gi i litråtu ni' ma deskånsa, si Yu'os ha chule' i forma-ña i rai Griegu as Antiochus IV, ma tungo' komu si Epiphanes. Ha na'fanla'la' i ManHudihos gi entre 175 yan 164, i tiempon i lina'la'-ña.
5b- guaja gui senturonña un sinturon oro ni guinin Ufaz
Ma po'lo gi i sintura, i sinturon ha na'siguru i minagahet. Kontodu, i oro ni' ma fa'tinas ginen Uphaz, ni' gi iya Jer. 10:9 ha apunta i uson-ña ni' idolatria ni' paganu.
Dan 10:6 Y tataotaoña parejo yan y berilo, y mataña parejo yan y lamlam, y atadogña parejo yan mañila guafe, y canaeña yan y adengña parejo yan bronse ni manmanipo, ya y inagangña taegüije y inagang y linajyan taotao.
6a- Y tataotaoña parejo yan crisolito
Si Yu'os i åttestan i visiun lao ha anunsia i finatto-ña un dius ni' paganu ya put este na rason na guaha este na aspeton supernatural.
6b- y mataña manina calang y lamlam
I idåt Griegu put este na yuus ma konfitma. Guiya si Zeus, i yuus-ña i rai Antiochus IV. I linao i simbolon i dius-ñiha i taotao Olimpik as Zeus; i yuus i yuus i Olimpik gi i mitolohian Griegu.
6c- y atadogña taegüije y manila y guafe
Ha destrosa ayu siha i ha li’e’ ya ti ha aprueba; i matan-ña para u atan i ManHudihos sigun as Dan. 11:30: ... uatan ayo sija y dumingo y santos na trato. Ti måtto i chinatsaga sin rason, i apostasia ha na'fanla'la' i taotao siha.
6d- y canaena yan y adengna parejo yan y magas na bronse
I berdugo ni' ha na'hanao si Yu'os u parehu ha' yan i manma'ayek-ña. I che'cho'-ña ni' manma'a'ñao, ni' ma'a'atan gi i kannai-ña yan i addeng-ña, manma'a'atan gi i estao Dan.
6th- ya i bos-ña taiguihi i inagang i lina'la' taotao
I rai giya Gresia ti ha cho'gue ha' gui'. Guaha gi i tatte-ña yan gi sanme'na-ña meggai na såtbadot siha ni' manpaganu taiguihi gui' para u ma'osge' i tinago'-ña.
I finakpo' yan i finakpo' este na anunsion prufesiha para u matto gi i tiempon i finakpo' i Dan. 11:31: U fanmafa'nu'i i militåt siha gi i tinago'-ña ya u fanma'å'ñao i sagan-ñiha yan i fortidåt, ya u fanma'å'ñao i sakrifisiu siha ya u fanma'å'ñao i taotao siha ni' manma'å'ñao. Para i minagahet gi i Biblia, hu na'suha i palabran sakrifisiu, ni' ti ma tuge' gi i tinige' Hebreu, sa' si Yu'os ha planeha para i " perpetu " dos diferentes na rol, susedente gi i antigu na kontrata yan gi i nuebu. Gi i antigu na kontrata, i para u ofresi un kinilu komo ofresimienton-ñiha gi pupuengi yan gi pupuengi. Gi i nuebu, ha ditetmina i langet na tinaitai-ña si Jesukristo, ni' ha hasso i sakrifisiu-ña para u fanmanayuyot para i tinayuyot i manma'ayek. Gi este na kinalamten Dan. 11:31, na i antigu na kontrata, i rai Griego para u na'suha i ofresimienton i tinago ' Moises. Pues, i tiempo ha' na ma'a'atan ha' na siña ha ditetmina i inetnon i ministron i inetnon i pale' gi tano' pat i ma'gas na pale' gi langet: si Jesukristo. I perpetu , pues, ma'a'atan gi un ministron taotao pat, gi i mina'dos yan definitibu, gi i ministron Jesukristo gi langet.
Dan 10:7 Guajoja si Daniel julie y vision; lao y taotao sija ni y mangachochongjo ti malie, lao mangosmaañao, ya manmalago ya manmafatog.
7- Este na mina'å'ñao ni' todu i taotao siha, un dikike' na imahen ha' put i finatton i visiun. Sa' gi i ha'åni ni' ma anunsia i finatai, maolek i manhusto para u fanmalago' ya u fanma'a'ñao, achokka' gaige gi halom i tiyan i tano'.
Dan 10:8 Ya sumagayo namaesa, ya julie este na dangculon na lini'e': ya y minetgotto malingo, ya y matajo malamang, ya y minetgotjo malingo.
8a- Ginen i siniente-ña si Daniel sigi ha' ha prufetisa i konsekuensian i desgrasia ni para u fatto.
Dan 10:9 Guajo jujungog y sinanganña; ya anai hu hungok i fino’-ña, podong yu’ papa’, ma’å’ñao yu’ gi hilo’ i tano’.
9a- Gi i ha'åni i desgrasia, i bos i rai ni' ha na'fanlamen i taotao siha para u na'fanmanman i taotao siha; i addeng siha u fanma'a'ñao ya i addeng siha u fanma'a'ñao, ti siña ma'a'ñao i tataotao ni' para u fanma'a'ñao gi tano'.
Dan 10:10 Ya estagüe, un canae na japachayo, ya jasaengyong y adengjo yan y canaejo.
10a- Suetto para guiya, si Daniel ha' i profeta ni' ma'ayek para u anunsia i taotao-ña put i finatto-ña este na dångkolon chinatsaga ya guiya mismo ti ma'ayek ni' i husto na binaba as Yu'os.
Dan 10:11 Ya ilega nu guajo: O Daniel, un taotao na juguaeya, adaje y sinangan sija ni jusangane jao, ya satojgue mano nae gaegue jao; sa pago matagoyo iya jago. Ya anae jasangan estesija, tumojgueyo ya mayanao.
11a- Daniel, ginefli’e’ na taotao, atan i fino’-hu siha ni para bai hu sangan giya hagu, ya tumohge hao tunas gi lugat anai gaige hao
I guinaiyan Yu'os taya' rason-ña para u ma'å'ñao i interbension-ña ginen i langet. I lina'la' Yu'os kontra i manma'a'ñao, manma'a'ñao, manma'a'ñao, yan manma'a'ñao na taotao ni' manma'a'ñao. Si Daniel i kontrariu gi este na taotao siha. Debi di u fañåga ha', sa' este mismo i siniseden i difirensia gi i lina'la' ni' para u fanmatto gi i manma'ayek. Achokka' manma'å'ñao siha gi i tano', u fanma'å'ñao ya u fanma'å'ñao. I manmala'et u fanma'å'ñao, ya i mas manma'å'ñao u fanma'å'ñao para i uttimo na sentensia para u ma'atkila para todu i tiempo. I anghet ha espisifiku, "gi i lugat anai gaige hao." Ya mano nae gaegue? Gi i naturåt, gi i kanton i hånom "Hiddekel," i Euphrates gi fino' CHamoru, ni' para u ma'ayek i Europan kristianu gi i nuebu na kontrata gi i Apocalipsis. I fine'na na leksion, i taotao siña ha li'e' si Yu'os maseha manu ya u bendisi nu guiya. Este na leksion ha na'fanhuyong i prehudisiu ni' para meggai na taotao, si Yu'os siña ha' ma li'e' gi i gima'yu'os, gi i sagradu na edifisio siha, gi i templo, gi i attat siha, lao guini, taya' este siha. Gi tiempo-ña, si Jesukristo ha rinueba este na leksion ilek-ña gi as Juan 4:21 asta 24: Palao'an, ilek-ña si Jesukristo nu guiya, hongge yu', para u fatto i ora anai para en adora i Tata ni' gi este na bånda ni gi iya Jerusalem . Jamyo inadora y ti intingo; Jame inadora y tiningomame, sa y satbasion y Judio sija giya. Låo måttu i ora, ya Guiya på’gu, nai i manmågåhit na manmanadora siha para u ma’adora i Tata gi espiritu yan minagåhit. Sa y Tata jaliligao enao sija para umadora güe. Si Yu’us Guiya Espiritu, ya atyu siha i umadodora Gui’ debidi u ma’adora gi espiritu yan gi minagåhit.
I mina'dos na leksion mas dikiki'; ma fa'tinas gi i hånom Hiddekel, sa' i Espiritu ha planeha para u ma abri i tiningo' put i lepblo-ña para i uttimo na fiet na tentago'-ña, ni' i eksperensian-ñiha yan i prublema ni' ma cho'gue i inayek-ñiha ma ilustra gi i imahen i peligroso na kåtga gi i hånom Hiddekel. Gi fino' CHamoru, i Tigre, parehu yan i gå'ga' ni' na'ån-ña, lokkue' gi i prubleman hinengge, kumåkanta i anti-ña i taotao.
11b- sa pago matago yo guiya jago. Anae munjayan jasangane guajo taegüine, tumojgueyo ya manlalaolao.
I enkuentro ti ha' na bidan-ñiha; ha bira gui' un dinanña', un inadilånto gi entre dos na gå'ga' Yu'os, unu ginen i langet, i otro ginen i tano'.
Dan 10:12 Ya ilegña nu guajo: Daniel, chamo maaañao: sa desde y finenana na jaane anae unpolo y corasonmo para untungo, yan unnaumitde jao gui menan Yuusmo, y sinanganmo majungog: ya matoyo pot y sinanganmo .
Gi todu este na bidan-ñiha, unu ha' para bai hu sangani hao. Yanggen para un na'suha i memoria-mu, hasso este na bersikulo ni' ha fa'nu'i hit taimanu para ta na'magof i Yu'os-ta.
I bidan-ñiha un ehemplon i gå'ga'; un sekuensian låhi ni' ma fa'tinas gi i minagahet na kada na rason ha na'i si Yu'os i inafekta-ña: i minalago' para i tiningo' ni' ma akompåpara ni' i minagahet na umå'a'ñao ma hungok yan ma nå'i.
Guiya este ha tutuhon un långhet na tiningo' ni' ti u ma'pos asta i uttemo gi i lepblo-ña si Daniel, ayu i kapitulu 12 .
Dan 10:13 Ya y prinsipen y raenon Persia sumagayo guajo bente uno na jaane: lao estagüe, si Miguel, uno gui manmagas na prinsipe sija, mato para uayudayo, ya sumagayo güije yan y ray sija guiya Persia.
13a- ya y magas y raenon Persia contra guajo bente-uno na jaane
I anghet as Gabriel ha ayuda si Cyrus II, i rai Persia, ya i mision-ña para si Yu'os para u na'fanmanman i disision-ña siha kosaki i che'cho'-ña ti u oppe i planu-ña. I ehemplon este na finatton i anghet ha pruba na i fina'tinas Yu'os manma'a'ñao yan manma'a'ñao ya put este na rason na manresponsåpble siha put todu i disision-ñiha yan i che'cho'-ñiha.
13b- lao estagüe, si Miguel, uno gui magas na prinsipe sija, na mato para uinayudayo
I ma'a'atan na ehemplo ha fa'nå'gue hit na yanggen guaha nisisidåt, " unu gi i manma'gas, si Michael ," siña ha interbiyu para u na'fanhuyong disision. Este na ayudo ni' mas takkilo', ayudon ginen as Yu'os sa' si Michael kumeke'ilekña "Håyi parehu yan si Yu'os." Guiya i para u fåtto gi tano' para u ma'ayek komu si Jesukristo. Gi langet, guiya para i anghet siha i riprisentåsion i Espiritun Yu'os para siha. Gi este na siñat, i sinangan " unu gi i manma'gas na lider siha " siña ha na'fanmanman hit. Pues, ti na'manman este, sa' i umå'a'ñao, i minaolek, i ina'ayuda, yan i guinaiya ni' para u fanue' si Jesukristo gi tano', esta mapraktika gi lina'la'-ña gi langet yan i manfiet na anghet-ña siha. I lai siha gi langet ayu siha i ha na'fanli'e' gi i ministro-ña gi tano'. Gi tano', ha na'ma'a'ñao gue' gi tentago'-ña siha. Ya ta tungo' na gi langet, ha na'parehu gui' yan i pumalu na manma'gas anghet siha.
13c- ya sumagayo güije yan y ray sija guiya Persia
I dinanña' i rai Persian siha siempre u sigi ha' astaki i dinanña' i Griegu siha.
Dan 10:14 Pago matoyo para junatungo jao jafa ususede y taotaomo gui uttimo na jaane: sa y vision, ayoja na jaane.
14a- Asta i uttemo na tiempo, i taotao Daniel u fanma'å'ñao, gi i antigu yan gi i nuebu na kontrata, sa' i taotao-ña i Israel ni' ha na'fanlibre si Yu'os ginen i isao Ehipto , ginen i isao Adan as Jesukristo yan ginen i isao ni' ha estapblesa as Roma gi i kristianu ni' ma'gasgas ni' haga' Jesukristo.
I intension i tiningo' ni' ha na'i si Daniel i anghet para u na'fanmanhasso i taotao-ña put i chinatsaga siha ni' para u fanmatto. Si Daniel siña ha komprende na i ma na'tungo' gui' ti ha afekta gui' mismo, lao siguru gui' lokkue' na este na fina'nå'gue siha u fanma nå'i benefisio gi i mamaila' na tiempo para i manma'gas i taotao-ña ya put este na rason para todu ayu siha i ha a'agang si Yu'os yan ha na'i siha ginen guiya.
Dan 10:15 Anae jasanganyo este sija na sinangan, juatan y jilo y tano, ya mamatquiloyo.
15a- Si Juan ha na'fanmanman i taotao siha put i chinatsaga ya ha prokura na u fanma'å'ñao para u hungok hafa ha hungok, ti ha na'fanmanman i taotao ni' ha kuentusi gui'.
Dan 10:16 Ya, estagüe, uno ni y parejoña yan lalajin taotao, japacha y labiosso: ya jubaba y pachotto, ya cumuentos, ya ileco ni ayo y tumotojgue gui menajo: Señot, y liniijo janamaañaoyo, ya managoyo.
1a- Ya estagüe, uno ni y parejo yan y lalajin taotao, japacha y labiosjo
Yanggen i na'ma'å'ñao na visiun ti magahet, ti magahet na imahen ni' ma fa'tinas gi hinasso-ña si Daniel, i anghet, gi i otro banda, ha prisenta gui' gi un taotao ni' parehu yan i taotao tano'. Fine'nina, guiya lokkue' ma fa'tinas gi i imahen Yu'os, lao gi un tataotao ginen i langet ni' libre ginen i lai siha gi tano'. I naturåt-ña gi langet ha na'i gui' akseso para i dos na dimension, ya guaha kapasidat-ña gi kada unu. Ha a'atan i labios Daniel, ni' ha sentungo' este na a'atan.
Dan 10:17 Jaftaemano siña y tentago y señotjo cumuentos yan y señotjo? Pago esta malingo y minetgotto, ya taya jinagongjo.
17a- Para i taotao ni' puru ha' gi tano', ti parehu i siñat, i lai siha gi tano' manma'gåsgas ya i mina'å'ñao ha na'fanlamen i fuetsa-ña yan i hinasso-ña.
Dan 10:18 Ayo nae ayo y parejoña yan un taotao, japachayo talo ya janametgotyo.
18a- Gi i minagof na insisiste, i anghet ha na'fanhomlo' si Daniel ya ha na'fanmagof gui'.
Dan 10:19 Ya ilegña nu guajo: Chamo maaañao, güinaeyaco: pas ugaegue guiya jago: sametgotjao, metgot na minatatnga. Ya anae jacuentuseyo, munametgotyo ya ileco: Polo y Señotjo ya usangan, sa jago munafitmeyo.
19a- Un mensåhi put pas! Parehu yan ayu i para u sångan si Jesukristo para i mandisipulu-ña! Taya' parehu yan este para u na'fanmagof i espiritu ni' ma'å'ñao. I palabras minagåhet, minagåhet, ma ayuda gui' para u na'lå'la' i hinasso-ña ya u na'lå'la' ta'lo i fuetsa-ña.
Dan 10:20 Ya ilegña nu guajo: Untungo jafa na matoyo guiya jago? På'go bai hu bira yu' tatte para bai hu gera yan i prinsipen Persia; ya anae jumanao yo, estagüe y prinsipen Javan na ufato.
20a- Pa'go bai hu bira yu' tatte para bai hu gera yan i ma'gas Persia
Este na lider giya Persia si Cyrus II i Grandi, ni' ha konsidera si Yu'os i ungi-ña; ni' ti ha na'fanhuyong gui' para u laknos gui' para u na'fanhuyong i disision-ña siha gi direksion-ña.
20b- ya anae jumanao yo, estagüe y prinsipen Javan na ufato
Yanggen i anghet ha hånao ginen as Cyrus II, i atmas i lider Griegu gi tiempo-ña para u na'fanhuyong i lina'la' gi entre i dos na nasion Persian yan Greece.
Dan 10:21 Lao guajo junatungo jao ni y esta matugue gui leblon y minagajet: ya taya jaye uayudayo contra sija, na si Miguel, y prinsipenmiyo.
21a- Este na tiningo' ni' para u risibi si Daniel ma'å'agang i Lepblon i Minagahet. På'go na ha'åni gi 2021, siña hu konfitma i finatton todu i ma na'tungo' gi halom-ña, sa' i tiningo'-ña ginen i ti matai na Espiritun Miguel i lider-ta, para si Daniel gi i antigu na kontrata yan para guåhu, gi i nuebu na kontrata, sa' si Jesukristo ha klåma este na na'an para u husga i dimoniu siha ni' manmachocho'cho' ha' astaki i gloriosu na finatto-ña.
Daniel 11
Atension! Maseha ma na'fa'na'an i kapitulu, i diniskuti gi entre i anghet yan si Daniel sigi ha' gi i uttimo na bersikulo gi i kapitulu 10 .
Dan 11:1 Ya guajo y finenana na año gui as Dario, y Medio, estaba jumijita, para juayuda güe, yan junafitme güe.
1a- Ha na'fanhuyong si Yu'os para u lå'la' para todu i tiempo, i anghet ni' ha kuentusi si Daniel ha sangani gui' na ha ayuda yan ha supotte si Dario, i rai Median, ni' ha chule' i Babilonia gi i 62 åños-ña ya ha gobietna ha' gi iya Dan. 6. Este na rai ha guaiya si Daniel yan i Yu'os-ña, lao, ma'atkila, ha na'fanlamen i lina'la'-ña annai ha entrega gui' gi i leon siha. Pues guiya, ta'lo, i umayuda para u na'suha i pachot i leon siha ya u na'libre i lina'la'-ña. Guiya lokkue' ha ayuda este na rai Dario para u komprende na i Yu'os Daniel ha' i magahet na Yu'os, i fuma'tinas todu i lina'la', yan taya' otro parehu yan guiya.
Dan 11:2 Pago junatungo jamyo ni y minagajet: Estagüeja, uguaja trabia tres na ray guiya Persia. I mina'kuåtro para u na'daña' mas meggai na riku ki todu i pumalu siha, ya yanggen ma'gåsgas gui' ginen i riku-ña, u na'fanla'la' todu kontra i rainon Javan.
2a- Pago bae junatungo jamyo ni y minagajet
I minagahet ha tungo' ha' i Magahet na Yu'os, ya este i na'an ni' ha na'i si Yu'os gi i relasion-ña yan i uttimo na inayek-ña gi as Kristo, sigun ginen Rev. 3:14. I minagahet ti ha' i lai dibin, i tinago'-ña, yan i tinago'-ña. Ha na'daña' lokkue' todu i ha planeha yan ha cho'gue si Yu'os gi tiempo-ña. Ta diskubre ha', kada diha gi lina'la'-ta, un påtte gi este na maolek na prugråma ni' para ta fanma'gåsi asta i uttemo i lina'la'-ta yan, todu, asta i uttemo i uttimo na prohekton satbasion ni' para u na'fanli'e' i manma'elekta i lina'la' ni' ma prumesa.
2b- Estagüe, uguaja tres na ray guiya Persia
fine'nana na rai despues di Cyrus II: Si Cambyses II (– 528 – 521) ha punu' i lahi-ña as Bardiya, ni' ma a'agang Smerdis ni' i Griegu siha .
2nd rai: i ti magahet na Smerdis, i Gaumâta na magof ni' ha chule' i na'an Smerdis, ha rai ha' gi un dididi' na tiempo .
mina'tres na rai: si Darius fine'nana i Persian (– 521 – 486 ) i lahi-ña si Hystape.
2c- I mina'kuåtro para u na'guaha mas riku na gå'ga' ki i pumalu siha
mina'kuåtro na rai: Xerxes I ( – 486 – 465). Despues di guiya, si Artaxerxes I para u rai ya u na'libre todu i manmapreresu na ManHudihos gi i mina'sais na såkkan i rai-ña, gi i tiempon åpaka' – 458 sigun ginen Ezra 7:7-9.
2d- ya anae ninasiña güe pot y güinajaña, jajatsa julo todo contra y rainon Javan
Si Xerxes I ha na'fanlamen yan ha na'fanmagof i rebelde na Ehipto, pues ha gera kontra Greece, ha inbåda i Attica, ya ha na'fanlamen i Athens. Lao ma dibidi gui' gi Salamis gi 480. I Greece ha gof a'atan i tåno'-ña. I rai Persian ha gof atendi i Asia, lao ha tutuhon i atmas siha ni' muna'annok i minalago'-ña para u konkista i Greece.
Dan 11:3 Lao un ray na matatnga ucajulo, ya ugobiebietna yan y dangculon ninasiña, ya ufatinas jafaja y malagoña.
3a- Ma'atkila gi i tano'-ña, i rai Persia as Xerxes I , ma'a'atan, ya para u måtai, ma'asagua ni' dos na noble-ña. Ma dibidi gui' ni' un patgon ni' ha na'fanmanman i taotao siha. Ha ayek si Alexander the Great, un patgon na taotao Macedonia ni' 20 åños idat-ña (mafañågu gi 356, ma'gas gi 336, måtai gi 323). I prufesiha ha mensiona gui' komu i fundadot i mina'tres na imperiu gi i estao Dan.2, mina'tres na gå'ga' Dan.7 yan i mina'dos na gå'ga' Dan.8.
Dan 11:4 Ya anae cajulo, y raenoña uyulang ya ufanmadibide gui cuatro na manglo gui langet: ya ti iyon y semiyaña, ni ti utaegüije y antes: sa umayulang ya para palo fuera di sija.
4a- Guini ta sodda' i eksakto na difirensia ni' ma nå'i put i dangkolo na kåkånon i chiba gi iya Dan.8:8 yan i esplikasion-ña gi i bersikulo 22: I kuatro na kåkånon ni' manma'gåsi para u ma'apåsi i kåkåt ni' ma'gåsi, este siha i kuatro na råsa ni' para u fanhånao ginen este na nasion, lao ti u fanma'gåsi .
Hu hasso hafa i " kuåtro na dångkolo na kåtbon " ma represesenta .
1st horn: i dinanña' Seleucid giya Syria ni' ha tutuhon si Seleucus 1st Nicator .
2nd horn: i dinanña' Lagid giya Ehipto as Ptolemy I Lagos .
3rd horn: i dinastian Griega ni' ma tutuhon gi iya Trastevere as Lysimachus .
4th horn: i dinastian Griegu ni' ma tutuhon giya Macedonia as Cassander
Dan 11:5 Y ray gui sanjaya ninamamotgot: yan uno gui prinsipeña unainagang contra güiya ya ufangobietna; y gobietnaña ufanmetgot.
5a- Y ray y sanjaya ufanmetgot
Ptolemy 1st SÃ ́ter Lagos – 383 – 285 rai giya Ehipto pat “ rai i sanhaya ”.
5b- Lao uno gui prinsipeña sija uguaja mas matatnga qui güiya, ya ufangobiebietna; i gobietnamento-ña u fanma'å'ñao.
Seleucus 1st Nicator – 312 – 281 rai giya Syria pat “ rai i sanhaya ”.
Dan 11:6 Ya ususede despues di ti apmam na años ya ujafatinas y inetnon: ya y jagan y ray gui sanjaya ufato gui ray y sanjaya para ufatinas pas: lao ti siña umantiene y minetgot y canaeña, ni güiya ni y canaeña sumaga. ayu na tiempo.
6a- I prufesiha ha laknos i tiempon Antiochus I ( 281-261), i mina'dos na " rai i sanhaya " ni' ha tutuhon i fine'nana na "Geran Syria" (-274-271) kontra i " rai i sanhaya " Ptolemy II Philadelphus (-282-286). Despues, måtto i mina'dos na "Geran Syria" (-260-253) ni' ha laknos i nuebu na " rai i sanhaya " as Antiochus II Theos (261-246) kontra i taotao Ehipto .
6b- Despues di unos kuantos años, u fanma'ayuda, ya i lahi-ña i rai i sanhaya para u fåtto gi as i rai i sanhaya para u na'fandaña' i taotao siha.
I kinalamten ni' ti maolek ha tutuhon. Para u asagua si Berenice, ha diborsiao si Antiochus II i asaguå-ña, si Laodice. I tata ha akompåpara i haga-ña ya sumaga yan guiya gi gima' i lahi-ña.
6c- Lao ti ha chuchule' i minetgot i kannai-ña, ni guiya ni i kannai-ña ti u sodda'; umaentrega yan ayo sija y chumunegüe, yan si tataña yan ayo y munamamañaga güije sija na jaane.
Lao antes di u måtai, ha na'suha si Antiochus II si Berenice. Ha båtga si Laodicea ya ha na'fanmatai gui' yan i tata-ña yan i patgon-ña ( i kannai = patgon). Nota : gi Rev. 3:16, si Jesukristo ha diborsiao i asaguå-ña ni' ofisiåt na Adventista ni' ma'a'agang Laodicea; este mas ki este sa' si Antiochus II ha agang gui' mismo "Theos," Yu'os. Gi iya England, si Ray Henry 8 para u cho'gue mås maolek, para u diborsiao gui' ni' para u na'suha gui' ginen i otdinariu na rilihón giya Roma, u na'huyong i Gima'Yu'os-ña Anglican ya u na'fanmatai i siete na asaguå-ña unu despues di otro. Despues, måtto i mina'tres na “ Geran Syria” (-246-241).
Dan 11:7 Ya un ramas u kahulo' ginen i råsan-ña ya u fåtto gi i militåt, ya u hålom gi i fortidan i rai i sanhaya, ya u go'te siha taimanu ha' malago'-ña, ya u gana.
7a- Un tinanom ginen i råsan-ña para u fanlå'la' gi i lugat-ña
Ptolemy 3 Evergete -246-222 che'lu-ña si Berenice.
7b- ufato gui inetnon sendalo, ujalom gui catfiat y ray y sancatan
Seleucus 2 Kallinicos -246-226
7c- u na'suha taimanu ha' malago'-ña, ya u na'fanmetgot gui'
I rai i sanhaya gaige gi i dinanña'. I dinanña' i taotao Ehipto ha faboresi i ManHudihos, ti parehu yan i ManGriegu Seleucid. Debi di ta komprende ensegidas na gi entre i dos na manma'gås-ta gaige i tåno' Israel, ni' debi di u ma'atkila i dos na kampun gera gi i ofensiha-ñiha pat i rinikohin-ñiha.
Dan 11:8 Ya jacone y yuusñija, yan y imagenñija ni y diniriten, yan y manpresio na basang salape yan oro, ya jacone guato Egipto: ya usaga unos cuantos años chago gui ray gui sancatan.
8a- Gi rikonosimiento, i taotao Ehipto ma addåpta gi na'ån-ña, si Ptolemy 3, i na'an "Euevergetes" pat benefisiåt.
Dan 11:9 Ya ujanao contra y raenon y ray sanjaya, ya utalo guato gui tanoña.
9a- I ineppe-ña si Seleucus 2 ti siña ha cho'gue asta i tutuhon i mina'kuåtro na " Geran Syria" (-219-217) ni' ha na'fandaña' si Antiochus 3 yan si Ptolemy 4 Philopator.
Dan 11:10 Ufanmapos y famaguonña, ya ufandaña y dangculo na inetnon sendalo sija: ya uno ufato juyong, ya umayulang taegüije y sadog, ya umachudae, ya tumalo guato; ya ufanmato guato gui fitme y ray y sancatan.
10a- Antiochus 3 Megas (-223 -187) kontra si Ptolemy 4 Philopator (-222-205). I ma'addåhi na na'an siha ha na'fanhuyong i estao i taotao Lagid, sa' i Philopator kumeke'ilekña gi fino' Griego, guinaiyan i tata; un tata ni' ha punu' si Ptolemy... Un biåhi ta'lo, ti ma cho'gue i atmas Seleucid. I dominasion para u gaige gi i kampun Lagid.
Dan 11:11 Y ray y sanjaya ulalalo, ya ujuyong ya uguera contra y ray y sanjaya, ya janacajulo un dangculon linajyan taotao.
11a- Este na mina'å'ñao na dinidide' Seleucid, maolek para i ManHudihos ni' ma gof guaiya i ManEhipto sa' ma trata siha maolek.
Dan 11:12 Este na linajyan taotao manmasobetbio, yan jadangculo y corason y ray: ujayute papa mit, lao ti ujanana.
12a- I lina'la para u ma'apåsi gi i mina'singko na " Geran Syria" (-202-200) ni' para u na'fandaña' si Antiochus 3 kontra si Ptolemy 5 Epiphanes (-205 -181).
Dan 11:13 Sa y ray y sancatan utalo guato, ya ufandaña y linajyan taotao, mas dangculo qui y finenana: ya despues di ti apmam na tiempo ufato yan y dangculon inetnon sendalo yan y dangculon ginaja.
13a- Ay, para i ManHudihos, i ManGriegu Seleucid manhånao tatte gi i tåno'-ñiha para u fanma'atkila Ehipto.
Dan 11:14 Ya ayo na tiempo megae ufangajulo contra y ray sanjaya: ya y manaelaye gui taotaomo ufangajulo para cumple y vision, ya ufamodong.
14a- I nuebu na rai gi i sanlagu na Ehipto, si Ptolemy 5 Epiphanes - pat Illustrious (-205-181), singko åños idat-ña, ma na'i difirensia ni' i atmas Antiochus 3 ni' ma supotte ni' i kontrariu siha. Lao i ManHudihos ma supotte i rai Ehipto ni' ma laknos i Seleucids. Ti manma'atkila yan manma'atkila ha', lao manma'atkila i Syrian Seleucid Greeks ni' enemigu-ñiha para todu i lina'la'-ñiha.
I rinikohin i ManHudihos ni' ma'a'atan gi este na bersikulo ma'a'atan ni' i ManHudihos ni' ma'a'atan i kampun Ehipsio; pues manma'å'ñao siha nu i kampun Seleucid, ni' ha na'guaha ta'lo i siñat. Lao, ti ha na'fanmanhasso si Yu'os i taotao-ña put i inetnon-ñiha yan i taotao Ehipto? " Ehipto , ayu na trongko ni' ha tåmpe i kannai i taotao ni' ha a'atan gui'," ilek-ña si Isa. 36:6: " Estague', un po'lo giya Egipto, ya un fa'tinas este na åcho' ni' ma'a'a'ñao para i supotte, ni' humalom ya ha tåmpe i kannai todu i manma'a'a'ñao gi hilo'-ña: este si Faraon, rai giya Ehipto para todu i manma'a'a'ñao nu guiya ." Este na abisu parehu ha' ma'ignora ni' i taotao ManHudihos ya i relasion-ñiha yan si Yu'os gaige gi i mas takhilo' na punto; esta måtto i kastigu ya ha laknos. Si Antiochus 3 ha na'fanmama'tinas siha salåppe' put i chinatsaga-ñiha.
Nota : I intension este na ribolon i ManHudihos para u " kumple i visiun " gi i manera ni' ha pripara yan ha na'fandaña' i taotao Siria ni' manma'a'ñao nu i taotao ManHudihos. Pues, i dangkolo na chinatsaga ma anunsia gi iya Dan. 10:1 ufato para ufanlalamen sija.
Dan 11:15 Y ray gui sanjaya ufato, ya ujajulo y egso sija, ya ujacone y siuda ni manmafitme. I tropan sanhaya yan i inayek i rai ti u fanmatto, ni u fanmetgot para u fanmatto.
15a- I dinanña' ha na'fanma'å'ñao i taotao siha, gaige gi i kampun Seleucid. Gi sanhiyong-ña, i rai Ehipto singko años ha' idat-ña.
Dan 11:16 Jayeja y mato contra güiya, jafatinas jafa y malagoña ya taya siña tumojgue gui menaña; sumaga gui’ gi maolek na tano’, ya ha destrosa todu i humuyong gi kannai-ña.
16a- Si Antiochus III ti siña ha konkista si Ehipto, ya i minalago'-ña para u konkista ha na'fanla'la' gui', i taotao Hudios manma'ayek para u fanma'ayek. Ha na'fanhuyong i binibu-ña gi i nasion Hudihos ni' manma'ayek, ni' ma'ayek ni' i sinangan " i mas bunitu na nasion siha " taiguihi gi Dan. 8:9.
Dan 11:17 Ya ujaso na ufato yan todo y inetnon sendaloña, ya ufamas yan y ray y sanjaya, ya umanae y jagaña para asaguaña, para umayulang güe.
17a- Sa' ti ma gana i gera, ha prokura si Antiochus III para u aliånsa yan i kampun Lagid. Este na inadelanta gi i estratehia guaha rason-ña: i Roma ha na'fanprotehi i Ehipto. Pues ha prokura umaregla i chinatsaga siha ni' ha na'i i lahi-ña as Cleopatra, i fine'nina na na'an, para umasagua yan si Ptolemy V. Ma cho'gue i umasagua, lao i dos umasagua malago' na u ma na'i siha i independen-ñiha ginen i kampun Seleucid. I planon Antiochus III para u ma'ayek Ehipto ti ma'ayek ta'lo.
Dan 11:18 Japolo y inatanña gui jilo y isla sija ya jacone megae; lao i magalaje u na'suha i mina'å'ñao ni' malago'-ña para u na'i gui' ya u na'lå'la' ta'lo.
18a- Ha konkista i tano' siha giya Asia lao ha sodda' gi i chalan-ña i tropan Roma, ni' ma'ayek guini gi Dan.9:26 ni' i na'an " lider "; este sa' put i si Roma ha' i republika ni' ha na'hanao i ehersito-ña gi i operasion pasifiku gi papa' i direksion i Legates ni' ma represesenta i fuetsan i senadot yan i taotao siha, i plebs. I transision para i imperiåt na gubetnamento ti u na'fanma'å'ñao este na klasin inetnon militåt. Este na lider ma a'agang Lucius Scipio, ma tungo' lokkue' komu Africanus. Si Ray Antiochus ha chule' i risgu para u konfronta gui', ya ma dibidi gui' gi i batkådan Magnesia gi 189 ya ma kondena para u na'i si Roma un dångkolon dibi ni' 15,000 na talento para i gera. Kontodu, i mas takhilo' na lahi-ña, i mamaila' na Antiochus 4 Epiphanes, i pineddong i ManHudihos ni' para u kumple gi i bersikulo 31 i " kalamidat " ni' ma prufetisa gi iya Dan. 10:1, ma'a'atan ni' i taotao Roma.
Dan 11:19 Ayo nae jumajanao para y minetgot y tanoña, ya matompo ya podong, ya ti siña masoda.
19a- I sueñon i konkista siha ma'pos gi i finatai i rai, ya ma'apåsi ni' i lahi-ña ni' mas amko' as Seleucus 4 (-187-175).
Dan 11:20 Ya ayo y tumattiya ucone un exactotgot jalom gui mauleg na patte gui raeno: lao y dididija na jaane umayulang ni y linalalo, ni y guera.
20a- Para u ma'apasi i dibi-ña gi i taotao Roma, i rai ha na'hanao i ministro-ña as Heliodorus para Jerusalem para u chule' i tesoron i templo , lao, put i ma'a'ñao na bidan-ña gi i templo, ha na'suha este na prohekto gi mina'å'ñao-ña. Este na eksisio si Heliodorus ni' ha na'fanmatai si Seleucus 4, ni' ha na'i gui' ni' i mision-ña para Jerusalem. I intension siña ha cho'gue, ya si Yu'os ha na'fanhuyong este na difekto gi i sagradu na templo-ña ni' i finatai i ordinan-ña ni', despues di måtai ma'asagua, ti måtai put binaba pat gera .
Antiochus 4 i taotao ni' ma'a'atan gi i visiun i dangkolo na chinatsaga
Dan 11:21 Y madespresia na taotao matachong gui sagaña ya ti minagago ni y dinanña y ray; ufato gui pas, ya ujachule y raeno pot dinague.
21a- Este si Antiochus, i mas patgon gi famagu'on Antiochus III. Ma'a'atan yan ma'a'atan i taotao Roma, ya siña un imahina i inafekta-ña gi i kinalamten-ña. Sa' put i ha bira gui' rai, guaha vengansa-ña para u cho'gue i lina'la'-ña. Kontodu, i estao-ña yan i taotao Roma ha na'i siha un intendimento. I finatto-ña gi i tronon Syria put i intriga, sa' i otro na lahi-ña, si Demetrius, mas amko', mas takhilo' ki guiya. Annai ha li'e' na si Demetrius ha cho'gue i kontrata yan si Perseus, i rai giya Macedonia, un enemigu i taotao Roma, ya ha fa'na'an i amigu-ña as Antiochus gi i tronu.
Dan 11:22 Y inetnon sendalo ni y manmachalapon taegüije y sadog, ufanmalachae gui menaña ya ufanmayulang yan y capitan y trato.
22a- I tropan-ñiha ni' manma'a'ñao taiguihi i hånom, u fanma'a'ñao gi me'na-ña, ya u fanma'a'ñao
I chinatsaga ha tutuhon ta'lo gi i mina'sais na “ Geran Syria ” (-170-168) .
Gi este na biåhi, i taotao Roma ma na'i si Antiochus IV i geran tata-ña kontra i kampun Lagid giya Ehipto. Ti siña ha' mas ha merese i simbolon isao-ña, hu admiti na Griegu gi este na kinalamten. Lao, husga i minagahet, taimanu ha' ha cho'gue si Yu'os gi ayu na tiempo. Gi i kampun Lagid, si Ptolemy VI umasagua yan i che'lu-ña as Cleopatra II. I che'lu-ñiha, si Ptolemy VIII, ma tungo' lokkue' komu Physcon, gaige gi iya siha. Pues, siña ta komprende sa' hafa na ha na'fanhuyong si Yu'os si Antiochus i ehersito-niha.
22b- yan lokkue' un lider gi i aliansa.
Si Menelaus, i kolaboradot i Seleucids, ha gof guaiya i posision i lehitimu na ma'gas na pale' as Onias, ha na'fanmatai gui' as Andronicus, ya ha chule' i posision-ña. Kao este ha’ i Israel Yu’os? Gi este na drama, ha tutuhon si Yu'os ha na'hasso i aksion siha ni' para u cho'gue i Roma gi i manmaloffan na siglu siha. Hunggan, i imperiåt Roma para u punu' i Mesias ya i papal Roma para u malago' yan u na'suha i saserdote-ña, taimanu ha' si Menelaus ha punu' si Onias para u supopotta gui'.
Dan 11:23 Ya anae y taotao mandaña guiya güiya, jafatinas y dinague; ufato juyong, ya ufangana yan didide.
23a- Si Antiochus ha fa'tinas i aliansa yan todu, listo para u na'suha siha yanggen para i interes-ña. Este na taotao ha' i imahen i historian i rai siha giya Fransia yan Europa: ma cho'gue i inetnon, ma na'suha i inetnon, yan i gera siha ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao gi i tiempon pas.
Lao este na bersikulo ha kontinua lokkue', gi dos na tinige', para u na'i hit un retratu ni' robot put i gubetnamento ni' ha na'fanlamen i mansåntes gi duranten 120 åños. Sa' i rai giya Gresia yan i papismo parehu ha': dinagi yan dinagi gi dos.
Dan 11:24 Ujalom pas gui manrico na sagayan sija gui probinsia, ya ufatinas y ti finatinas y mañaenaña, yan y tataña sija; u na'fandaña' i kosas siha ni' manma'apåsi, yan i riku siha, yan u fanma'gåsgas kontra i manma'gås-ñiha para un tiempo.
24a- I dangkolo na dibi ni' debi di u ma'apasi i taotao Roma debi di u ma'apasi. Para este na finapos, ha na'fanma'å'ñao si Antiochus IV i probinsian-ña siha ni' i tåksi siha, ya put este na rason i taotao Hudios ni' ha gobietna. Ha chule' i lugat ni' ti ha tanom ya ha na'suha i riku-ña i taotao ni' manma'esklabu ni' manma'gås-ña. Ti ha na'suha i minalago'-ña para u konkista Ehipto gi i linachi pat gi i linachi. Ya para u ma agradesi ni' i militåt-ña yan u ma risibi i inayuda-ñiha, ha na'i i tropa-ña i gå'ga' siha ya ha onra i dius-ña siha ni' manGreku, i mas takkilo' gi entre siha: i Olympian Zeus, i yuus i yuus siha gi i mitolohian Griegu.
Gi i dos na tinige', i gubetnamento giya Roma para u cho'gue parehu na manera. Sa' put i ti metgot gi naturåt-ña, debi di u na'fanla'la' yan u na'fanmetgot i manma'gås-ñiha gi i raino siha para u ma rekoknisa yan u ma supotte ni' siha yan i fuetsan-ñiha.
Dan 11:25 Ya güiya unnametgot yan matatnga yan un dangculon inetnon sendalo contra y ray sanjaya: ya y ray sanjaya ujanao para uguera yan y dangculon metgot na inetnon sendalo: lao ti siña sumaga, sa majajaso y taelaye na pinagat contra güiya.
25a- Gi 170, ha konne' si Antiochus IV si Pelusium ya ha chule' todu i tano' Ehipto fuera di i kapitåt-ña Alexandria.
Dan 11:26 Ayo sija y mañochocho y lamasaña ufanmayulang güe: ya y inetnon sendaluña ufanmachalapon taegüije y sadog: ya megae manmapuno ufanbasnag.
26a- Si Ptolemy 6 pues ha kuentusi i tiyu-ña as Antiochus 4. Ha ayek i kampun Seleucid. Lao ti ma ayek ni' i taotao Ehipto, ma na'suha gui' gi iya Alexandria ni' i che'lu-ña as Ptolemy 8, ni' ma traiduti ni' i familia-ña, ya ma kanno' i nengkanno' ginen i lamasa-ña . Sige ha' i gera ya meggai na taotao manmatai .
Dan 11:27 Y dos ray, ujaaligao para ufatinas taelaye gui corasonñija: yan ufanguentos mandague gui un lamasa. Lao ti u cho’gue, sa’ siempre matto i hinanao gi esta ma’ayek na tiempo.
27a- Un biåhi ta'lo, ti maolek i intrigan Antiochus IV. I relasion-ña yan i sobrinu-ña as Ptolemy 6, ni' ha akompåpara gui', put i dinagi.
27b- Lao este ti ufatinas, sa y jinecog ti ufato asta y tiempo ni matancho.
Hafa na finakpo ' ha sangan este na bersikulo? Gi magåhet, ha suggesta meggai na finakpo' , i fine'nina na finakpo' i gera entre si Antiochus III yan i sobrinu-ña yan i sobrinu-ña ni' taotao Ehipto. Esta hihot este na finakpo’ . I pumalu na finakpo' siha para u ma'a'atan i 1,260 åños na lina'la' i papa gi iya Dan. 12:6 yan 7 yan i tiempon i uttemo na bersikulo 40 gi i kapitulu på'go, ni' para u ma li'e' i finatton i mina'tres na gera, ni' ha na'setbe i uttimo na dangkolo na chinatsaga gi enteru mundo .
Lao gi este na bersikulo, este na sinangan taya' direkta na koneksion-ña yan " i tiempon i uttemo " ni' ma mensiona gi bersikulo 40, taimanu ha' para ta diskubre yan ta fanue'. I estrukturan este na kapitulu ti maolek i mubi-ña.
Dan 11:28 U bira gui’ tatte gi tano’-ña yan i dangkolo na riku siha, ya u kontra i santos na kontrata gi korason-ña, ya u cho’gue kontra, ya u bira gui’ tatte gi tano’-ña.
28a- Utalo guato gui tanoña yan y dangculon güinajaña
Sa' put i riku na taotao Ehipto, si Antiochus IV ha bira gui' tåtte giya Antioch, ya ha na'suha si Ptolemy VI, ni' ha po'lo komu rai gi i mina'dos na påtten i tano' Ehipto ni' ha konkista. Lao este na parsiåt na båli ha na'fanlamen i rai ni' ti magof.
28b- I chinatsaga i rai ha na'fanmanhasso i ManHudihos put i binibu-ña. Pues, yanggen maloffan gui' gi fi'on-ñiha, u na'fanhuyong dididi' i binibu-ña giya siha, lao ti u na'fanmagof.
Dan 11:29 Ya y tiempo ni esta matancho ujanao talo guato gui sanjaya; lao pago uttimo na biaje, ti utaegüije y finenana.
29a- Manhalom hit gi sakkan i dangkolo na chinatsaga.
Gi 168 , ha tungo' si Antiochus na i sobrinu-ña manma'ayuda ta'lo kontra guiya, si Ptolemy 6 ha na'pas yan i che'lu-ña as Ptolemy 8. I tano' Ehipto ni' ma konkista manma bira tatte gi i kampun Ehipto. Pues ha tutuhon ta'lo i kinampåña kontra i mañe'lu-ña, ya ha disidi para u na'suha todu i inadilånto, lao...
Dan 11:30 Y batco sija guinin Kitim ufanmato contra güiya; udesganao ya ubira güe tate. Pues, gi i binaba-ña kontra i sagradu na kontrata, ti u fanma'å'ñao; yanggen ma bira gui’ tatte, u atan ayu siha i dumingo i sagradu na kontrata.
30a- Y batco sija guinin Kitim ufanmato contra güiya
I Espiritu ha referi gi i batkon aire ni' gaige gi i isla Cyprus på'go na tiempo. Gi ayu na lugat, makontrola i taotao siha gi i Tasin Mediterranean yan i taotao siha gi i tasi gi Asia. Despues di i tata-ña, ma konfronta si Antiochus III ni' i veto i taotao Roma. Ha sodda' un pinadesi ni' para u na'fanla'la' gui'. I legat Romanu as Popilius Laenas ha tåmpe un siñat gi i tano' gi i addeng-ña ya ha na'i gui' otden para u huyong ha' yanggen ha disidi para u laknos i Roma pat u osge. Si Antiochus, i antigu na hostage, ha tungo' i leksion ni' ha fa'nå'gue i tata-ña ya ha na'fanhuyong i konkista-ña giya Ehipto, ni' ma po'lo enteru gi papa' i proteksion i taotao Roma. Gi este na kinalamten, ha tungo' na, ma sangan na måtai gui', i ManHudihos manmagof yan manmagof. Ma tungo' i difirensiao na manera na låla'la' ha' gui'.
Dan 11:31 Ya gi tinago'-ña, u fanmatto i fuetsa siha, ya u fanma'a'ñao i sagan-ñiha, i forti, ya u fanma'a'ñao i manma'a'ñao na ofresimiento , ya u fanma'a'ñao i taotao siha ni ' manma'a'ñao .
31a- Este na bersikulo ha konfitma i asunto siha ni' ma'a'atan gi i apokrifu na estoria gi 1 Macc.1:43-44-45: Pues si Ray Antiochus ha tuge' para todu i rainon-ña, kosaki todu u fanma'ayek un taotao, ya kada unu u ma'abandona i lai-ña. Todu i nasion siha ma ayek este na tinago' i Ray Antiochus, ya meggai giya Israel ma ayek este na setbisio, ma sakrifisiu para i idolo siha, yan ma båtga (ma'a'ñao) i Sabalu. Ta sodda' gi este na deskripsion i chinatsaga ni ha eksperensia si Daniel yan i tres na mangachong-ña giya Babilonia. Ya si Yu'os ha prisenta giya hita gi 1 Maccabees un deskripsion put hafa i uttimo na dangkolo na chinatsaga ni' para ta hasso ni' manlå'la' gi as Kristo antes di i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. Entre i tiempo-ta yan i tiempon Maccabean na Manjudios, guaha otro dangkolo na chinatsaga ni fumatinas i finatai i mañantos as Jesukristo pot 120 años.
31b- U ma'a'ñao i sagan-ñiha, i fortifikåsion, u ma'apasi i sakrifisiu ni' sigi ha' , ya u ma'a'ñao i taotao ni' manma'a'ñao (pat manma'a'ñao ) .
Este na aksion siha para u makonfitma gi este na testimonio ni' ma'a'atan ni' i historian i ManHudihos yan i ManRomanu as Josephus. I importansian i asunto ha hustisia este, pues ta atan este na testimonio, ni' guaha detalle siha ni' parehu yan i lai gi Damenggo gi i uttimo na diha siha ni' maproklama ni' i universal na gubetnamento ni' ma fotma ni' i manlå'la' gi i mina'tres na Geran Mundo.
Estague' i fine'nina na lepblo gi 1 Macc.1:41 asta 64:
1Ma 1:41 Ayo nae y ray jatago, na todo y mangaegue gui raenoña, ufanunoja taotao ;
1Ma 1:42 todo japolo y costumbreñija. Todu i manpaganu manma'a'ñao nu i tinago' i rai
1Ma 1:43 Ya asta guiya Israel megae na taotao rumesibe y tinadora, yan manmaofrese y idolos sija, yan japrofana y sabado.
1Ma 1:44 Y ray jatago tentago sija para Jerusalem, yan y siuda sija guiya Juda, yan mantinago sija na desde pago ujaadaje y costumbre sija ni y ti ayo y tano.
1Ma 1:45 para umajlao y inefresen sinenggue gui templo, yan y inefrese sija gui templo. Sa sija umafanaelaye y sabado yan y guipot sija;
1Ma 1:46 nataelaye y Santos na sagayan yan todo y santos;
1Ma 1:47 Para ufanmamatinas y attat sija, y lugat anae manmanadora, yan templo para y idolos, para inofrese babue yan y manáplacha na gâgâ.
1Ma 1:48 Para u mapolo i famagu'on-ñiha ni' ti manmasirkunsida, ya u fanma'å'ñao nu siha ni' todu klåsen inestotba yan inestotba.
1Ma 1:49 Pot un sinangan, na ufanmalefa ni y tinago, ya japolo na todo y tinagoña.
1Ma 1:50 Jayeja y ti osgue y tinago y ray, umapuno.
1Ma 1:51 Este sija na sinangan gui cattan y ray, ni y manajanao todo gui raenoña: japolo magas gui todo y taotao yan jatago todo y siuda guiya Juda na ujaofrese inefrese.
1Ma 1:52 Ya megae gui taotao sija manmanosgue; ya jafatinas y tinaelaye gui tano,
1Ma 1:53 jaafuetsas Israel na ufanmanaliligao sagañija.
1Ma 1:54 Gi kinse na diha gi mes Kislev, gi sakkan 145, i rai ha po'lo i chinatli'e' na chinatli'e' gi hilo' i attat i sinenggue na inefresen, yan ma po'lo i attat siha gi i siuda siha gi oriyan Juda.
1Ma 1:55 Y paopao masonggue gui pettan y guima sija, yan y plasa sija;
1Ma 1:56 Ya anae masoda y leblon y lay, manmatiteg ya manmayute gui guafe;
1Ma 1:57 Yaguin masoda un lepblo ni y trato gui guima y taotao, pat jayeja y umadadaje y tinago Yuus, umatae, jaftaemanoja y tinago y ray.
1Ma 1:58 Ya jacastiga y Israel sija ni y manmasoda gui tinaelaye, mes pot mes gui siudanija;
1Ma 1:59 Ya y bente sinco na jaane gui mes, manmaofrese inefrese gui attat ni y mapolo en lugat y attat sinenggue.
1Ma 1:60 Jaftaemano este na lay, manmapuno y famalaoan ni y manmasirconsida ni y famaguonija.
1Ma 1:61 yan y famaguonñija na mañagago gui agagañija; manmapuno' i parientes-ñiha yan ayu siha i fuma'tinas i sirkunsision.
1Ma 1:62 Lao contodo este, megae guiya Israel sumaga manmajonggue ya manmatatnga para ti ujacano y áplacha na nengcano.
1Ma 1:63 Ya maayeg para ufanmatae qui ninafanaelaye sija ni y nengcano ni y contra y santos na trato, ya pot enao na manmapuno.
1Ma 1:64 Este dangculo na prublema para Israel.
Gi este na estoria, ta nota i versikulo 45 asta 47 ni' ha konfitma i finakpo' i ofresimienton i intersesion i taihinekkok yan i versikulo 54 ni' ha testifikåyi i ma'apåsi i sagan-ñiha: i rai ha po'lo i Abomination of Desolation gi i attat i ofresimienton ma'gåsgas.
Gi i tutuhon este siha na isao, este na apostasia giya Israel : 1Ma 1:11 Gi ayu na tiempo, guaha un henerasion ni' manma'a'ñao nu i taotao Israel ni' manma'a'ñao nu siha: "Ta fanma'ayuda ni' i nasion siha ni' gaige gi i sanlagu-ta," ilek-ñiha, "sa' desdeki manma'a'ñao hit nu siha, meggai na desgrasia manmafatto giya hita ." I desgrasia siha esta i konsekuensian i infidelidat-ñiha gi as Yu'os ya para u fanma'ayek mas desgrasia siha put i attitud-ñiha ni' rebelde.
Gi este na trahedå-ña, i dinanña' i Griegu ha na'siguru na i simbolon isao ni' gaige todu i tiempo gi i bronse i estao Dan. 2; i leopardo ni' ma'a'a'paka' giya Dan. 7; yan y malagpo na chiba guiya Dan. 8. Lao guaha un detalle ni' debi di ta nota. I misioneru ni' ha na'hanao si Antiochus IV para Jerusalem gi 168 na'ån-ña si Apollonius, ya este na na'an gi fino' Griego, ni' kumeke'ilekña "Destroyer" gi fino' CHamoru, ma ayek ni' i Espiritu para u denunsia gi Rev. 9:11 i destrosu na uson i Sagradu na Biblia ni' i ti magahet na Protestante na kristianu gi i uttimo na diha siha; este, i mismo taotao ni' para u na'guaha i uttimo na finakpo' na chinatsaga . Si Apollonius måtto giya Jerusalem yan 22,000 na såtbadot ya gi un diha gi Sabalu , gi duranten un espektakulat na dispåsio gi i armamenton pupbliku, ha na'fanmatai todu i manma'atan na ManHudihos. Ma na'fanlamen i Sabalu ni' este na interes. profana, ya si Yuus janafanmapuno sija. Ya ti ma'pos i binibu-ña sa' gi tatte este na sangåni na asunto ma'o'oda i Hellenization i ManHudihos. I Athenian Gerontes, i delegadon rai, ha impotta para todu i taotao i Hellenization gi i tinayuyot yan i morat gi iya Jerusalem taiguihi gi iya Samaria . I templon Jerusalem ma dedika para i Olympian Zeus yan i Mount Gerizim para i hospitat na Zeus. Pues ta li'e' na ha na'suha si Yu'os i pruteksion-ña ginen i templo-ña, ginen Jerusalem, yan ginen i enteru na nasion. I Sagradu na Siudat bula chinatsaga, kada unu mas takhilo' ki i fine'nina. Lao este ha' i minalago' Yu'os, sa' put i gof takhilo' i linachi gi i morat yan i rilihón despues di i abisu put i ma'apåsi para Babilonia.
Dan 11:32 Jago ufanmamaañao ayo sija y contra y trato ni y aplacha sija. Låo i taotåo siha ni tumungu’ i Yu’us-ñiha u fanmetgot;
32a- Ha na'fanmanman i manma'gås-ta gi i aliansa ni' manma'gås-ta
Este na klaru ha konfitma na i kastigu ginen as Yu'os ha merese yan ha hustisia. Gi i lugat siha ni' mansåfu, i ma'a'a'ñao na taotao esta ha' ma'a'a'ñao.
32b- Lao ayo sija y taotao y tumungo y Yuusnija, ujafatinas gui minatatnga;
Gi este na trahedå-ña, i sinsero yan digno na manmanhongge ma distinggi siha put i fiet-ñiha ya ma gof guaiya i finatai komu martiriu ki i para u ma na'suha i onru para i Yu'os ni' ha na'huyong yan i sagradu na lai-ña siha.
Un biåhi ta'lo, gi i mina'dos na tinige', este na eksperensian 1090 dihas parehu yan i kondision i tiempon i papa gi 1260 dihas-åños ni' maproponi gi diferentes na manera gi Dan.7:25, 12:7 yan Rev.12:6-14; 11:2-3; 13:5.
Yanggen ta atan tatte i asunto siha på'go ginen i tiempon antigu
Para bai hu komprende mas hafa masusedi, bai hu chule' i litråton un kameraman ni' ha rikohi un esåyan ni' ha gof li'e'. Gi este na punto, ha na'lå'la' i lina'la'-ña mientras ha na'lå'la' i lina'la'-ña, ya i lina'la'-ña ha na'lå'la' i lina'la'-ña. Put mås, yanggen ma aplika gi i historian i rilihón, i matan i Espiritu ha na'fanli'e' todu i historian i rilihón i kristianu, desde i tutuhon-ña, i ora siha ni' piniti, i tiempon i manma'å'ñao, asta i finakpo'-ña ni' ma na'i i finatto i Satbadot ni' ma hasso.
Dan 11:33 Ya y manmalate gui entaloñija, ufanmafanagüe megae: lao palo ufanmodong pot un tiempo pot y espada yan pot y mañila, pot y cautibo, yan pot y inamot.
33a- ya y mas manmejnalom guiya sija ufanfanagüe y linajyan taotao
I manapostoles Jesukristo, yan lokkue’ si Pablo giya Tarso, ni manmadidibi hit 14 na epistola siha pot i nuebu na kontrata. Este na nuebu na inestudia put rilihón guaha na'an-ña : "i Ebanghelio," este i Maolek na Notisian satbasion ni' ma ofresi ginen i grasian dibin para i manma'ayek. Gi este na manera, i Espiritu ha na'fanhånao hit para i tiempo, ya i nuebu na punta ni' ta eksamina, i hinengge-ta.
33b- Guaja sija ufanmamodong pot un tiempo pot y espada yan pot y mañila, pot y manmacautiba yan pot y saque.
Para un tiempo, ilek-ña i Espiritu ginen i anghet, ya este na tiempo para u maproponi gi 1260 na såkkan, lao gi papa' i emperadot Roma as Caligula, Nero, Domitian yan Diocletian, i para un kristianu debi di un måtai komo martir. Gi Rev. 13:10, i Espiritu ha na'fanhasso hit put i tiempon i manma'gas i papa giya Roma, ilek-ña: Yanggen guaha ma'a'atan para i ma'a'atan, u ma'a'atan gui'; yaguin jaye mapuno ni y espada, siempre umapuno ni y espada. Estague' i pinetsigen yan i hinenggen i mañantos .
Dan 11:34 Ya anae mamodong, ufanmaayuda didide: ya megae ufanmato guiya sija ni y hipocresia.
34a- Gi duranten este na tiempon i papa' i kruel na dinanña', i manhipokritu gi este na bersikulo manmafa'nu'i komo manma'ayuda. I identifikasion-ñiha ma'a'atan gi i despresio-ñiha put i balotu yan i tinago' siha ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo, yan gi este na biåhi, para este na tiempo ni' ma'ayek, i pruhibision kontra i pineddong ni' espada. Yanggen ta bira hit tatte gi i historian-ta, siña ta komprende na i mobimienton Protestante ginen i 15 na siglu asta i tiempo-ta ma'husga na hipokritu ni' i husto na Hues as Jesukristo. I ma'abandona-ñiha desde 1843, siempre mas fa'tinas para u ma komprende yan u ma aksepta.
Dan 11:35 Ya palo gui manmejnalom, ufanbasnag, para ufanmagasgas, ya ufanmagasgas, ya ufanapaca, asta y tiempon y jinecog: sa nae ufato gui tiempon matancho.
35a- Palo gi manmalagu’ na taotao siha u fanmapo’lo, kosaki u fanmafa’gasgas, u fanma’gasgas yan u fanma’apaka, astaki i tiempon i uttemo
Yanggen ta konsidera este na sinangan, i estao i lina'la kristianu i prublema yan i inayek , ginen i siñat para ta sodda' yan ta sodda' i pineddong asta i uttemo na tiempo. Pues, i taotao på'go, ni' ma'a'a'ñao nu i pas yan i inagofli'e', ti ha komprende ni' hafa. Ti ha rikonosi i lina'la'-ña gi este na mensåhi siha. Pues, ma na'i esplikasion put este na asunto gi Rev. 7 yan 9:5-10. Un långhet na tiempon pas gi i rilihón ni' 150 åños, pat singko na mes prufeta, ma planeha as Yu'os, lao desde 1995 este na tiempo esta måtto ya ha tutuhon ta'lo i geran rilihón. I Islam ha punu' i taotao giya Fransia yan otro na lugåt siha gi i enteru mundo; ya i che'cho'-ña para u mas takhilo' asta ki u na'fanlå'la' i tano'.
35b- sa' para u fåtto ha' gi i ma'ayek na tiempo
Este na finakpo' para i tano', ya i anghet ha sangani hit na taya' siniseden pas pat gera ni' siña ha li'e' ni' hayi para u fatto. Debidi u guaha un faktor: i " tiempo ni' ha na'setbe " si Yu'os, este i finakpo' i 6,000 na såkkan ni' ha na'i i taotao siha ni' manma'ayek para i tano'. Ya put i ti dies åños hit ginen este na tiempo na ha na'i hit si Yu'os i grasia para ta tungo' i fecha: diha 20 gi i mes Marso gi i tiempon åpaka' antes di i diha tres gi i mes Abrit, 2030, kumeke ilek-ña, 2,000 åños despues di i finatai-ña si Kristo. Para u fanma'å'ñao yan manma'gåsgas para u fanlibre i manma'ayek-ña yan u fanma'atkila i manma'å'ñao na rebelde siha ni' malago' para u fanma'atkila.
I Rehimen Papal Katoliku gi "Kristianu" na Roma: I Takkilo' na Manma'a'ñao gi i Historia put i Rilihón gi i sanlagu.
Para guiya na i modelon Antiochus 4 para u li'e' hit. Ha pripara i tipo' i antitype-ña, ya hafa siña ta alok pot este na fina'akomparasion? Siguru na gof takhilo' i mineggai-ña , i taotao Greece ni' manma'a'ñao nu guiya, ha cho'gue gi 1090 dihas, lao i papismo, mismo, u fanma'a'ñao gi halom 1260 na sakkan, ya u na'suha todu i mudelu siha gi i historian-ñiha.
Dan 11:36 Y ray ufatinas jaftaemano y minalagoña; u na'fanmetgot gui' yan u na'fanmetgot gui' ki todu i yuus siha, ya u sångan i manna'manman na kosas siha kontra i Yu'os i yuus siha; siempre homlu’ estaki ma kumple i binibu, sa’ ayu i ma disidi siempre ma kumple.
36a- I fino' este na bersikulo ti klaru ya siña ha' ma adapta para i rai Griegu yan i rai papa Roma. I ma'a'atan na estrukturan i prufesiha debi di u ma'a'atan ginen i manma'å'ñao na lektor siha. Un dikike' na detalle, sin emfetmera, ha na'annok i puntan i papa; i presision: sa ' ayu i ma disidi para u ma cho'gue. Este na sinangan ha na'fanhuyong si Dan. 9:26: Despues di i sesenta yan dos na simåna, u ma'utot i ma'å'ñao, ya taya ' para guiya ha' . I taotao i rai ni' para u fåtto para u na'fanlamen i siudå yan i santuario , i sinantos, ya i uttemo-ña para u fåtto taiguihi i dilubiu ; Ma disidi na i destrosu siha (pat i destrosion siha) u fanma'pos asta i finakpo' i gera .
Dan 11:37 Ti u respeta i yuus i mañaina-ña, ni i yuus i famalao'an , ni hafa na yuus, lao u na'fanmetgot gui' ki todu.
37a- Ti ujaresibe y yuus y manaenana sija
Estague', i dikike' na detalle ni' ha na'klåru i tiningo'-ta. Guaha guini, i pruba na i rai ni' ma'ayek ni' i fino'-ña ti siña si Antiochus 4 ni' ha konsidera i yuus i mañaina-ña yan gi entre siha i mas takkilo', si Zeus i difunto i yuus i Olympus ni' ha ofresi i templon i ManHudihos giya Jerusalem. Pues, ta sodda' i pruba na i rai ni' ma'ayek, guiya i gobietnon i papa gi i tiempon kristianu. Desde på'go, todu i manmafa'nu'i na palabras para u ma'a'atan este na rai ni' diferentes ginen Dan.7 yan impudente yan astuto ginen Dan.8; Hu addåpta, este na rai Dan ni' ha na'fanlamen i taotao siha . 9:27. I "stages of the rocket" todu ma supotte i papa' na pachot i taotao , dikike' yan arogante ni' ma po'lo gi i sanhilo' i manma'gas.
Ha respeta i Papal Roma i yuus i tatan-ña? Ti siña, sa' i konbetsasion-ña para i kristianu ha na'fanhuyong i na'an i manma'gas Roma. Lao, ha gof atendi i manera yan i estilon i tinayuyot-ñiha: i ma'eskultura, ma'eskultura, pat ma'molde na imahen siha ni' i manma'adora-ña manma'a'atan yan manma'a'atan gi tinayuyot. Para u ma'preserba este na kinalamten, ni' ha kondena si Yu'os gi todu i lai-ña, ha na'fanlamen i Biblia ni' i taotao siha ya ha na'fanlamen i mina'dos gi i Dies na Tinago' i Yu'os sa' ha pruhibi este na kinalamten yan ha na'fanhuyong i kastigu ni' ha hahasso i manma'pos. Hayi siña malago' ha espiha i kastigu ni' ha sodda' yanggen ti i anite? I kinalamten i gubetnamento papa', pues, gaige gi halom i difirensia ni' maproponi gi este na bersikulo.
37b- ni y dibinidad ni y munamagof y famalaoan
Gi i hinasso-ña put i rilihón Romanu ni' ma'abandona ni' i Papa, na i Espiritun Yu'os ha na'fanhuyong este na asunto ni' ti maolek. Sa' ha bira gui' tatte gi i erensian-ña ni' gof åpmam para u na'fanli'e' i balotu siha put i sinantos. Este na dius ni' ma suggesta as Priapus, i phallus lalåhi ni' ma onra komo dius ni' i tatan i Gima'Yu'os Roma. Este ha' i legat i isao Griegu. Ya para u ma'utot este na erensian seksuåt, ha difende i linachi i tataotao yan i espiritu.
Dan 11:38 Lao y Yuus y catga sija, unonra gui jilo fañajangan adengña: ya uadodora güe ni ti matungo y mañaenaña, yan oro yan salape, yan y presio na acho sija, yan y manguaguan na güinaja.
38a- Lao, ha onra i difunto na dius gi i pedestal-ña
Mafañagu un nuebu na difunto: i difunto i fortifikåsion siha . I fundasion -ña gaige gi hinasson taotao ya i tinakhilo'-ña parehu yan i impresion ni' ha risibi.
I Roma ni' manma'gås-ñiha ma fa'tinas i templon-ñiha ni' manma'gås-ñiha ni' mababa para todu i atdao; sufisiente i kapitåt siha ni' ma'a'atan ni' i kolumna siha. Lao put i ha ayek i kristianu, malago' si Roma na u na'suha i ma'utot na mudelu ni' ginen i ManHudihos. I ManHudihos guaha un templon-ñiha ni' ma'a'atan ya ma'a'atan i minaolek-ñiha yan i minaolek-ñiha. Put este na rason, ha imita este si Roma ya, gi i otro banda, ha konstrui i gima'yu'us siha ni' parehu yan i kastiyu siha ni' manma'a'atan, sa' put i guaha inseguru na lina'la' ya i mas manriku na ma'gas ma'a'atan i gima'-ñiha. Ha cho'gue lokkue' i Roma. Ha fa'tinas i gima'yu'os-ña gi un estilo ni' gof åpmam asta i tiempon i katedrat siha, ya gi ayu na tiempo, todu manma'a'ñao. I atof siha ni' manma'a'atan manma'a'atan gi i langet, ya mas takhilo'. I sanme'nan i sanhiyong ma'a'atan i lace, ma'gåsi ni' bentanan glass ni' todu kulot ya ma na'fanhalom i lina'la' gi halom guma', ya ma na'fanmanman i ofisiåt siha, i manma'å'ñao yan i bisita siha .
38b- Este na yuus, ni ti matungo y mañaenaña, ufannae onra ni y oro yan salape, yan y presiosu na acho sija, yan y manguaguan na güinaja sija.
Para u fanma'a'ñao, i sanhalom na paret siha ma'a'a'ñao ni' oro, salape', presiosu na perlas, yan kosas siha ni' manma'a'ñao : i prostituta as Babylon the Great gi Rev. 17:5 ha tungo' taimanu para u fanma'a'ñao para u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao i kliente-ña siha.
I magahet na Yu’os ti ha sede gue’ sa’ este na magnifiku ti ha benefisia gue’. Gi i prufesiha-ña, ha denunsia este na Roman papa ni' ti ha na'i gui' ni ' håfa na relasion. Para guiya, i gima'yu'os-ña ni' Romanesque pat Gothic ti mas ki i diha siha ni' manma'a'agang para u fanma'a'ñao i taotao espiritu'åt ni' manma'a'ñao nu guiya: mafañågu un nuebu na yuus: i difunto na difunto, ya ha na'fanmanman i taotao siha ni' manmanhongge na para u fanma sodda' si Yu'os yanggen manhålom gi i muron-ña gi papa' i takhilo' na kinålamten.
Dan 11:39 Ya ufachocho yan y ti matungo na yuus, contra y manmafitme na sagayan sija. Ha na’fanmetgot i matiriåt siha ni’ un yuus ni’ ti tåno’, ya ha onra ayu siha i tumungo’ Gui’. Para u na’fanmagas siha gi hilo’ meggai ya u na’i siha tånu’ komu premiu.
39a- Ya ha cho'gue i che'cho'-ña gi i fortifikåsion siha yan i yuus taotao tåno'
Para si Yu'os, guaha ha' un dius ni' gaige gi me'na-ña, este ilek-ña, unu ni' estrangheru para guiya : i anite, si Satanas ni' ha a'atan si Jesukristo i manapostoles yan i mandisipulu-ña. Gi i tinige' Hebreu , ti kuestion put "ma cho'gue kontra" lao put "ma cho'gue para". I mismo na mensahi para u ma taitai gi Rev. 13:3, gi i forma: ... i dragon ha na'i gui' i nina'siña-ña, yan i tronu-ña, yan i dangkolo na otdinariu na otdinariu . I dragon ni' i anite gi Rev. 12:9 lao gi mismo tiempo i imperiåt Roma sigun gi Rev. 12:3.
Kontodu, put i ma konverti para i rilihón kristianu , i manma'gas Roma ma adopta i magahet na Yu'os ni' ti tumungo' put guiya sa' guiya i Yu'os i ManHudihos, i Hebreu na famagu'on Abraham.
39b- ya jaonra ayo sija y tumungo gue
Este na onru siha manrelihiosu. I Papism ha na'i i rai siha ni' ma rekoknisa gui' komu i riprisentånten Yu'os gi tano', i seyu ni' i dibin na otdinariu para i propiu na otdinariu. I rai siha manma'gås-ñiha ha' yanggen i Gima'Yu'os ha konsagra siha gi unu gi i manma'gås -ña , giya Fransia, Saint-Denis yan Reims.
39c- ha na'fandåñu siha gi hilo' meggai
I Papism ha na'i i titulon imperiåt, ni' ha na'i un rai ni' ga'ga'-ña ya ha na'fanla'la' i pumalu na rai siha. I mas ma tungo': Charlemagne, Charles V, Napoleon I , Hitler .
39d- Ha na'i siha tano' para i premiu.
Este na superpoder temporat, gi tano' yan gi langet, sigun ginen i sinangan-ña, na'magof para i rai siha gi i tano'. Sa' ha na'suha i difirensiå-ñiha, espesiåtmente put i tano' ni' ma konkista yan ma diskubre. Pues, gi 1494, si Alexander the Sixth Borgia, i mas baba na papa, un asagua gi ofisina, ma na'i gui' un liñå-ña i meridian para u dibidi entre Espåña yan Portugal i inayek yan i posesion i tåno' South America, ni' ma diskubre ta'lo desdeki antigu na tiempo.
Geran Mundo III pat i mina'sais na trompeta gi Rev. 9 .
Ha na'menos i taotao siha asta un tersu gi i populasion-ña ya, put i ma na'suha i nasionåt na independensia, ha pripara i universåt na råhimen ni' para u estapblesa i uttimo na dångkolon chinatsaga ni' ma anunsia gi Rev. 1. Gi entre i agresibo na aktor siha, i Islam gi i nasion siha ni' Muslim, pues hu ofresi hamyo i punton bibliku put este na asunto.
I che'cho' i Islam
I Islam gaige sa' ha nisisita si Yu'os. Ti para u fanlibre, este na cho'cho' gaige ha' gi i grasia ni' ha na'i si Jesukristo, lao para u fanma'atkila, u fanma'atkila, yan u fanma'atkila i enimigu-ña siha. Gi i antigu na kontrata, para u na'kastigo i ti fiet na taotao Israel, si Yu'os ha ayuda i taotao "Philistine" . Gi i nuebu, para u na'kastigo i ti fiet na kristianu, ha agang i manMuslim. Gi i tutuhon i ManMuslim yan i Manå'paka', guaha si Ishmael, i lahi-ña si Abraham yan si Hagar, i tentago' Ehipto as Sarah , i asaguå-ña. Ya gi ayu na tiempo, si Ishmael ha dibidi si Isaac, i lehitimu na lahi-ña. Este asta i punto na gi i inayek Yu'os, gi i finaisen Sarah , si Hagar yan si Ishmael manma'ekspåkta ginen i kampu as Abraham. Ya si Yu'os ha kuida i manma'ekspulsa ni' i famagu'on-ñiha, i mañe'lu-ñiha, manma'a'ñao nu i famagu'on Abraham: i fine'nina, Hudihos; i sigundo, gi as Jesukristo, Kilisyanu. Este siha i palabras ni' ha prufetisa si Yu'os put si Ishmael yan i famagu'on-ña gi Gen. 16:12 : " Guiya para u parehu yan un ga'ga' na ga'ga'; i kannai-ña kontra todu, yan i kannai todu kontra guiya; ya u fañåga kontra todu i mañe'lu-ña siha ." Malago' si Yu'os na u na'tungo' i hinasso-ña yan i husgamento-ña put kosas siha. I manma'ayek i Kristo debi di u ma tungo' yan u ma na'i este na planon Yu'os ni' u'usa i taotao yan i fuetsan i tano' sigun gi supremo na minalago'-ña. Debi di ta tungo' na i Profeta Muhammad , i fundadot i Islam , mafañågu gi i uttemo na tiempon i mina'sais na siglu despues di ma estapblesa i papa' i Katoliku gi 538. I Islam ha tutuhon ha laknos i Katoliku yan i Mankristianu siha annai manma'a'ñao nu i maldision Yu'os. Ya este i asunto desde di diha 7 gi i mes Marso, 321, annai ha na'suha si Emperadot Constantine I i mina'sais na diha gi i Sabalu ya ha na'i i fine'nana na diha ni' ma dedika para i "ti ma konne' na atdao" (Sol Invictvs), i Damenggo-ta på'go. Kalang i meggai na kristianu på'go, malago' si Constantine na u ma'apåsi i kristianu yan i manHudihos. Ha na'fanmamahlao i Mankristianu gi tiempo-ña put i ma'Hudiu siha ni' ma'onra i sagradu na Sabalu as Yu'os. Este na ti husto na sentensia ginen un rai paganu ma'apasi ya siempre ma'apasi asta i uttimo ginen i kastigon i "siette na trompeta". » ma na'tungo' gi i Apocalipsis 8 yan 9, este, un susedon desgrasia yan drama ni' ti ma na'suha. I uttimu na kastigu para u fatto gi hechuran un dangkolo na disalusion, anai annok si Jesukristo para u na'suha i manma'ayek-ña ginen i tano'. Lao i tema ni' esta ma diskuti, i "Third World War" guiya mismo i mina'sais gi este na maproponi na dibin kastigu ni' i Islam i mas takhilo' na atmas. Sa' si Yu'os ha prufetisa put si Ismael, ilek-ña gi Gen. 17:20 : " Put si Ishmael, hu hungok hao. Estague', bai hu bendisi gui' ya bai hu na'fanmetgot gui' yan bai hu na'fanmetgot gui'; ya u na'fanhuyong dose na prinsipe, ya bai hu na'fanhuyong ginen guiya un nasion ni' dangkolo ." Hu na'suha este na parentesis para bai hu tutuhon ta'lo i tinige'-hu put si Dan. 11:40 .
Dan 11:40 Ya y tiempo y uttimo, y ray y sanjaya ucnoma contra güiya: ya y ray y sanjaya mato contra güiya taegüije y remulinon manglo, yan careta sija, yan y mancanababayo, yan megae na batco sija : ya ufato gui tano ya umayulang taegüije y sadog ya umachuda.
40a- Gi tiempon i uttemo
Este na biåhi, estague' i uttemo na tiempon i taotao; y uttimon y tiempon y presente na nasion sija gui tano. Ha anunsia si Jesukristo este na tiempo, ilek-ña gi Matthew 24:24: Este na ebanghelion i rainon-ña para u ma'a'atan gi todu i tano' komu testimonio para todu i nasion siha. Pues siempre matto i uttemo.
40b- i rai i sanhaya u fanma'atkila kontra guiya
Guini, debi di ta admira i gof takhilo' na dibin na tiningo' ni' ha na'fanmanhasso i tentago'-ña siha put hafa ma espipiha ginen i pumalu na taotao siha. Gi i sanhilo', lao gi i sanhilo' ha', i gera gi entre i Seleuci yan i rai Ptolemaic parehu ha' ha tutuhon yan ha kontinua gi este na bersikulo, ni' ti siña mas na'ma'å'ñao. Sa' gi i minagahet, in na'suha este na konteksto gi i 34 asta 36 na bersikulo siha, ya i tiempon i finakpo' este na nuebu na konfrontasion ha na'fandaña' i tiempon kristianu gi i gubetnamento Katoliku yan i Protestanten universal, ni' humalom gi i aliånsan-ña. Este na inadelanta gi i kinalamten ha na'fanmanhasso hit para ta na'fandaña' i rol siha.
Gi i rol-ña " guiya ": i papa Katoliku gi iya Europa yan i mangga'chong-ña na rilihón kristianu.
Gi i rol-ña i " rai i sanhaya ": ha konkista i Islam ni' debi di u na'fanmanhongge i taotao siha ni' fuetsa pat u na'esklabu siha , sigun ginen i che'cho' ni' ha cho'gue i fundadot-ña as Mohammed.
Ta nota guini i siniseden i verbu: to strike ; gi fino' Hebreu , " nagah " ni' kumeke'ilekña para un laknos i kannai-mu. Komo un adjetibu , ha na'annok un agresor ni ' gof låla'la' ya kulan ha laknos . Este na verbu ha adapta perfekto gi i Islam Arab, ni' agresibo kontra i mundon sanlagu sin ditension desdeki i finakpo' i Segundo na Geran Mundo. I posipble na verbu siha " para u fanma'atkila , para u fanma'atkila, para u fanma'atkila " ha na'siguru na guaha proksimitåt , pues i idea put proksimitåt nasionåt pat proksimitåt gi i siudå yan i chalan siha. I dos na posipble na siña ma konfitma i Islam, esta ma estapblesa gi iya Europa sa' put i ti manmalago' i taotao Europa put i rilihón-ñiha. I chinatsaga siha manma'a'ñao desdeki i finatto i ManHudihos giya Palestina gi 1948. I chinatsaga ni' ha sodda' i ManHudihos ha na'fanla'la' i taotao Muslim kontra i Mankristianu na Manma'gas gi i sanlagu. Ya, gi 2021, i agresion Islamist ha tutuhon dumidog yan ha na'fanhuyong inseguru gi entre i taotao Europa , fine'nina yan fine'nina, Fransia, i fine'nina na colonisadot i taotao Norte yan Africa. Para u guaha mas takhilo' na gera? Siña ha', lao ti antes di u ma'utot i lina'la' gi halom guma' asta i punto na u fanma'a'ñao i taotao siha gi i tano' i metkao. Para u guaha geran sibit giya Fransia gi ayu na ha'åni; gi i minagahet, put un geran rilihoso: Islam kontra i kristianu pat i ti manmanhongge sin si Yu'os .
40c- Ya i rai gi sanhaya u fåtto kontra guiya taiguihi i manglo' , yan i kareta siha yan i taotao kabayu, yan i megae na batko siha
Gi Ezek. 38: 1, este na rai i sanhaya ma a'agang Magog , prinsipen Rosh (Russia) , Meshech (Moscow) yan Tubal (Tobolsk) ya ta taitai gi i verse 9 : Ya un hånao, ya un hånao taiguihi i linao , ya un fanma'å'ñao taiguihi i mapagajes para u kubre i tano', hao, yan todu i tropan-mu, yan meggai na taotao siha.
Rinidibision i rol siha: Gi i rol i " rai i sanhaya ," Orthodox Russia yan i taotao-ña ni' manMuslim. Guihi ta'lo, i inayek i verbu " u tåmpe gui ' " ha suggesta un sumen na'manman na atmas ginen i atdao . Moscow, i kapitåt Rusia, esta gaige gi un distansia ginen Brussels, i kapitåt Europa, yan Paris, i puntan i militåt-ña. I minaolek i Estådos Unidos ha na'fanbåba i manma'gas-ña, ya ti ma konsidera i posipble na militåt i fuetsan Rusia. Para u lansa gi i plånon-ña siha yan meggai na tanke siha gi i tano' yan meggai na batkon aire gi tasi yan gi papa' tasi. Ya para u ma asegura na i kastigu ma na'huyong fuetsao, este na lider siha gi iya Europa ti ma na'suha i mina'å'ñao-ñiha gi iya Rusia yan i lider-ña siha, ginen i gof åpmam na Vladimir Zhirinovsky asta i nuebu na "Tsar"-ña på'go, si Vladimir Putin (Vladimir: prinsipen i mundo gi fino' CHamoru) .
Yanggen ma identifika i aktor siha, i tres na "rai" ni' manma'a'agang para u fanma'a'agang gi i mina'sais na " Geran Syria" ni' para u fanma'a'agang i nuebu na nasionåt Israel; ni' para u konfitma i sigiente na bersikulo. Lao på'go, i "rai" ( guiya ) ni' ma atåka ni' Rusia i Europa gi i Tratadon Roma.
40d- U fanhånao gi halom tano', u fanma'gåsi taiguihi i hånom, yan u fanma'gåsi. I takhilo' na lina'la'-ña gi i militåt ha na'siña si Rusia para u inbåda Europa ya u okupa todu i tano'-ña. Gi i hinanao-ña, i tropan Franses ti siña ma'ayek; manma'a'ñao yan manma'a'ñao.
Dan 11:41 Güiya ujalom gui mauleg na tano, ya megae ufanmayulang: lao Edom yan Moab yan y prinsipen y famaguon Amon ufanmalibre gui canaeña.
41a- Güiya ujalom gui mas manbonito na tano sija, ya megae ufamodong
I inadelantan Rusia ha tutuhon gi i sanlagu anai gaige Israel , i aliado i nasion siha gi sanhaya ni' ma inbåda ni' tropan Rusia; Manmåtai ha' i ManHudihos.
41b- lao Edom yan Moab yan y magas y famaguon Amon ufanmalibre gui canaeña
Este na konsekuensia ginen i inetnon militåt ni ' para u ma po'lo este na na'an siha , ni' ma represesenta i modernu na Jordan, gi i bandan Rusia. Gi 2021, Rusia i ofisiåt na amigu-ña si Syria, ni' ha na'i armamento yan prutehi.
Dan 11:42 Jaestira y canaeña contra y tano sija, ya y tano Egipto ti siña umescapa.
42a- Desde 1979 ha' na este na konfigurasion pulitikåt ha konfitma i prufesiha. Gi ayu na sakkan, gi iya Camp David gi i Estådos Unidos, i Prisidenten Ehipto as Anwar Sadat ha ofisiåtmente ha fotma un aliansa yan i Primet na ministron Israel as Menachem Begin. I disision estrañhes yan pulitikåt ni' ma cho'gue gi ayu na tiempo, para u ma ayek i mas takhilo' na taotao gi i ora sa' put i ma supotte si Israel ni' i USA. Gi este na manera, i Espiritun Yu'os ha na'i gui' i inetnon para u " fanlibre " ginen i chinatsaga yan i chinatsaga. Lao gi i ma'pos na tiempo, i gå'ga' ha na'fanma'å'ñao, ya Israel yan Egypt manma sodda', desde 2021, kasi manma'abandona ni' i Estådos Unidos. Gi i lugåt Syria, ha impotta i lai-ña si Rusia.
Dan 11:43 Ya uguaja ninasiñaña gui jilo y güinaja sija ni y oro yan y salape, yan todo y güinaja y mauleg guiya Egipto: ya y Libio yan y Etiopia sija udalalag güe.
43a- Güiya ujachatsaga y güinajan oro yan salape, yan todo y güinajan y presioña guiya Egipto
Put i rinikohen salåppe' ginen i toll ni' ma'apasi para u ma'usa i Suez Canal, esta gof riku si Ehipto. Lao este na riku siha bali-ña ha' gi tiempon pas, sa' gi tiempon gera, i chalan kometsio manma'a'ñao. Ha na'fanriku si Ehipto put i turista siha. Ginen i kuatro na kanton i tano', manmåtto i taotao siha para u ma admira i piramid-ña yan i museo-ña siha, ni' manma'gåsi ni' i sigiente na deskubrimienton i naftan Ehipsio ni' ma espiha gi papa' tano' desdeki antigu na tiempo. Gi este na naftan, i nuebu na Ray Tutankhamen ha na'annok i kosas siha ni' ma'usa oro ni' ti ma'a'atan i balotu-ña. Pues, para u sodda' si Rusia gi iya Ehipto sufisiente para u na'magof i minalago'-ña para i gera.
Gi i uttemo diha gi i Sabalu gi diha 22 gi i mes Enero, 2022, i Espiritu ha na'i yu' un asunto ni' ha konfitma sin ditension , i inetnon ni' hu na'i si Daniel 11. Ta nota gi i dos na bersikulo 42 yan 43, i importansian i klaru, ti ma'kode na mension i na'an " Ehipto " ni' gi este na konteksto un diferentes na nasion ni' ma'a'agang "i rai gi sanhaya " . Lao , gi i 5 asta 32 na bersikulo, i Lagid " Ehipto " gi i Imperiun Ptolemaic ma'maskåra lao ma'aidentifika komu " rai i sanhaya ". I inafekta gi i tiempon antigu, esta ma konfitma yan ma pruba . Ha tutuhon gi i tiempon antigu, i estoria as Daniel 11 ha tutuhon gi i " tiempon i uttemo " gi i tano', anai i " Ehipto " , ni' gaige gi i sanlagu na kristianu yan i agnostic na kampu desde 1979 , i puntan i nuebu na " rai i sanhaya ", este i geran Islam , yan espesiatmente ayu i nuebu na " rai i sanhaya ", i Russian Orthodoxy.
43b- Y taotao Libia yan y taotao Etiopia sija ufanmadalalag güe
I tinige'-ña ha na'huyong i palabras " Puth yan Cush " gi i prufesiha, ni' ha na'annok " Libya " komo i nasion Muslim ni' gaige gi sanlagu gi i Sahara, i nasion siha gi i tasi gi i tasi African, yan para Ethiopia, komo i African ni' åpaka', komo todu i nasion siha ni' gaige gi sanlagu gi i Sahara. Meggai giya siha lokkue' ma aksepta yan ma adopta i Islam; gi i kason i Kostan Marfil, yan i inetnon i Prisidenten Fransia as Nicolas Sarkozy , ni' ta debi lokkue' i chinatsaga gi iya Libya.
Pues, ma'atkila ni' Rusia, " Egypt " ha na'fanma'a'ñao todu i manma'a'ñao, ya i Muslim vultures, i mañe'lu-ña, manma'a'ñao gi hilo'-ña , para u ma'a'ñao i tataotao-ña yan u ma'a'ñao i kosas-ñiha ni' gaige ha' , despues di i inatan Rusia.
Gi i ma'a'agang " Libya yan Ethiopia ," i Espiritu ha na'i i " rai i sanlagu ," ni' debi di u ma'aidentifika yan Arabia , anai i profeta as Mohammed ha a'atan gi 632 , para u na'fandaña' , ginen Mecca, i nuebu na rilihón-ña ni' ma'a'agang Islam . Ma supotte gui' ni' i takkilo' na Turkey, ni' ha bira gui' , gi este na uttimo na konteksto , para un fundamentalista, konkistadot, yan vengatibu na kompromisu gi i rilihón Muslim , despues di i mina'å'ñao-ña put i sumåga - ña gi i balotu siha ni' sekulat gi i sanlagu . Lao i pumalu na nasion Muslim, ni' ti manggaige gi i " sanhaya ", taiguihi Iran, Pakistan, Indonesia, siña manma'ayuda gi i " rai i sanhaya " para u fanma'atkila i taotao Amerikanu ni' i balotu-ñiha manma'a'ñao ni ' todu i taotao Muslim . Este na chinatsaga gi minagahet ha' i magahet na Yu'os as Jesukristo ni' ma'a'a'ñao ni' i Mankristianu gi i sanlagu. Ha na'kastigo gui' put i Islam yan i Orthodoxy, i ManHudihos, Katoliku, Orthodox, Protestant, yan kontodu Adventist na ti manma'å'ñao gi i mundon sanlagu ; todu i manma'å'ñao na hinengge monoteista para guiya .
Dan 11:44 Ya y notisian y sancatan yan y sanlago manachatsaga güe: ya jumanao yan y dangculon linalalo para uyulang yan uyulang megae.
44a- Ufanmato notisia guinin y sancatan yan y sanlago para ufanmanaañao güe
Este na dos na punto, " sanhaya yan sanhaya ," ha na'fanmanhasso ha' i nasion Rusia, dependi di ma mensiona ginen i papal Europe pat ginen Israel, sa' i prufesiha ha na'annok siha na u fanma atåka ni' Rusia gi i bersikulo 40 yan 41. Este ha na'siguru na i mina'å'ñao ni' ma sangan ginen i tåno' Rusia, lao hafa siña ha na'ma'å'ñao este na konkista? Hafa masusedi gi i tano'-ña ya ha na'ma'å'ñao gui' asta este na punto? I ineppe ti gi i lepblo-ña si Daniel, lao gi i Revelation 9, ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong i rilihón Protestante ni' i fuetsan-ña gi enteru mundo gaige gi i USA. I misterio para u ma'a'atan yanggen ma'a'atan i eksistensian i USA. Desde 1917, annai i rebelde na Rusia ha adopta i sosiåt yan kumunista na gubetnamento-ña, guaha un golf ni' ha na'fandaña' gui' ginen i imperialista na kapitalistan USA. Ti siña i taotao ha na'fanriku gui' gi i gaston i bisinu-ña yanggen kumunista gui'; este na rason na ti siña ma'arekla i dos na option. Gi papa' i apu gi i pas, i guafi i chinatsaga manma'a'ñao, manma'a'ñao para u ma'ekspresa. I kompetensia yan i inañadi nukleåt ha' siña ma prebeniyi i mas takhilo'. Este i balansan i terror nukleåt. Lao, sin u ma'usa i åmot nukleåt, para u ma'ayek i Rusia Europa, Israel, yan Ehipto. Yanggen ma disturba i balansa siha, i USA para u ma sentungo' na manma'a'ñao yan manma'a'ñao, pues, para u ma na'menos i numeron i manmatai, u fanhålom gi gera, u fanma'a'ñao fine'nina. I destroson nukleåt giya Rusia para u na'fanmanman i tropan Rusia ni' manma'a'agang gi i tåno' ni' ma'o'kupa.
44b- ya güiya jumanao yan y dangculon linalaloña para uyulang yan uyulang y linajyan taotao.
Astaki ayu na tiempo, i Rusia para u fanma'ayek para u fanma'ayek yan u fanma'ayek, lao derepente, u ma'ayek i hinasso-ña, i ehersito Rusia ti u guaha tano'-ña para u bira gui' tatte, ya i piniti-ña para u ma'ayek para u " ma'ayek yan u ma'ayek i taotao siha "; ni' para u " mina'tres na taotao ni' manmafåtto " gi i mina'sais na trompetan Rev. 9. Todu i nasion siha ni' manma'ayek ni' åmot nukleåt para u fanma'ayek ni' i minagahet para u ma'usa kontra i posipble na enemigu-ñiha.
Dan 11:45 Ya japolo y tiendan y palasyoña gui entalo y tase sija, gui minalag y santos na ogso; ya siempre matto gui’ gi uttemo-ña, ya taya’ siña umayuda gui’.
45a- Japolo y tienda sija gui palasyofia gui entalo y tase sija, gui jilo y gloriosu yan santos na ogso
Tenda siha gi entalu' i tasi siha , sa' i palasyon- ña ti gaige gi tano'. I despetdisiao na lina'la' i tropan Rusia ma deskånsa klaru ni' i Espiritu ni' ha kondena siha para este na lina'la'. Gi papa' i guafi ginen i kontrariu-ñiha, manma'atkila tatte gi tano' Israel. Manma'a'ñao siha ni' todu, ya manma'a'ñao siha ni' taya' inayuda yan mina'ase' ya manma'a'ñao siha gi i tano' i ManHudihos. Put este na rason, u na'i si Rusia un dångkolon salåpe' put i chinatsaga ni' ha alok na si Yu'os ha na'i gui' desdeki ha supotte i enemigu espiritu'åt Israel gi i antigu na kontrata, gi i tiempon i ma'apåsi-ña para Babilonia. Ha bende kabayu siha para i taotao Tyre, un siudåt ni' manriku. Ezek. 27:13-14 ha konfitma, ilek-ña si Yu'os as Tyre: Javan, Tubal (Tobolsk) yan Meshech (Moscow) i mankometsiante-mu; manmana'i esklabu yan batkon bronse para i gå'ga'-miyu. I taotao i gima' Togarmah (Armenia) ma na'i i merkadu-mu kabayu, manmamomokkat yan mula siha. Guiya lokkue' un båndan kometsio para i ManHudihos ni' manmachocho'cho' lokkue' yan guiya: Ezek. 27:17: Juda yan y tano Israel guinin y comettietenmo; ma na'lå'la' i trigu ginen Minnith, pan, miet, laña yan balsamo, para i gå'ga'-mu. Pues ha na'fanmetgot i Tire gui' gi i gaston-ñiha . Gi i mamaila' na tiempo , gi Ezek. 28:12, gi papa' i na'an " rai giya Tiro ," si Yu'os ha kuentusi si Satanas. Ta tungo' na guiya i muna'fanbåba gui' ginen i luho yan i riku siha ni' ma'a'a'ñao gi i manmaolek na siudåt paganu ni' ma'a'agang gui' gi i lina'la' i meggai na diha siha, sin ditension, lao todu i tiempo yan todu i lugat gi i maneran tinayuyot ni' ha konsidera si Yu'os na ti maolek. Ha gogo'te gi korason-ña i minappot i piniti ni' ha rikohi, lokkue', gi duranten i siglu yan mit años na lina'la' taotao. I piniti-ña ha na'fanhuyong i binaba-ña, ni' ma na'fanhuyong gi i nuebu na geran internasionat ni' gof destrosu.
Lao este na binaba na binaba kontra i manmå'gas gi i antigu na tiempo ha invite hit para ta komprende hafa i hinasso-ña si Yu'os put i manmå'gas gi i enteru mundo gi un kontekston internasionat ni' ma fa'tinas gi i ekonomian i merkadu. Hu ålok na i ma'utot i World Trade Center gi iya New York gi Septembre 11, 2001, un ineppe. Mas ki este sa', gi Rev. 18, i prufesiha ha na'fanmagof i lina'la' i taotao siha ni' manma'a'ñao nu i kometsio yan i kometsio gi i enteru mundo, antes di u fanma'a'ñao todu i lai siha ni' manma'a'ñao yan i lai rilihoso, ya put este na rason na gof takhilo' i tairespetu.
Gi i uttemo Dan. 11, i kontrariu-ña i USA, Rusia, ma destrosa. Este para u na'i siha todu i nina'siña gi todu i manlå'la' gi i geran internasiunåt. Ay ay para y ga- na ! Debi di u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao gi i gobietnon i ganådot maseha manu gi i tano', yanggen manlå'la'.
Daniel 12
Dan 12:1 Ayo na tiempo nae ucajulo si Miguel, y dangculo na prinsipe ni y tumotojgue para y famaguon y taotaomo: ya uguaja un tiempon chinatsaga, taegüije desde qui guaja y nasion asta ayo na tiempo: ya ayo na tiempo nae ufanlibre y taotaomo, todo ayo y masoda manmatugue gui leblo.
1a- Ayo na tiempo ucajulo si Miguel;
Este na tiempo i finakpo' i tano' anai, put i uttimo na palabra, si Jesukristo ha bira gui' tatte gi gloria yan fuetsan i dibin-ña, ni' meggai na tiempo ma kuestiona ni' mankompetensia na rilihón siha. Ta taitai gi Rev. 1:7: Estague', na måtto gui' yan i mapagajes. Ya todo y atadog ulie güe, ni ayo sija y umadotgan güe; yan todo y tribu sija gui tano ufanugung pot guiya. Hunggan. Amen! Debi di ta fanma'usa este na idea, sa' kada na rol-ña , ha na'i si Yu'os diferentes na na'an, ya put este na rason na gi as Daniel yan Rev. 12:7 ha prisenta gui' komu si Miguel , i mas takhilo' na presiente gi i lina'la' gi langet ni' ha na'i gui' otdinariu gi hilo' i anite yan i dimoniu siha. I na'an-ña, si Jesukristo, ha represesenta gue' solu para i manma'ayek guini gi tano' ni matto para u satba gi papa' este na na'an.
1b- y dangculo na magas,
Este na lider , pues, si YaHWH Michael Jesus Christ ya ginen guiya na gi i kinalamten-ña ni' ti maolek, i gubetnamento papa' ha na'suha para i benefisio-ña, i mision-ña ni' para u fanma'ayuda gi langet asta 1843, este desdeki i sakkan 538, i tutuhon i gubetnamento papa' yan i ma'instala-ña gi i siudåt Roman, gi i Palasyu Later gi i Mount Mount. Este na asunto ma diskuti gi Daniel 8.
1c- i difenden i famagu'on i taotao-mu;
I difendedot ha interbiyu yanggen guaha atmas. Ya este para u masusedi gi duranten i uttimo na ora siha gi lina’la’ gi tano’ para i manma’ayek ni manma’ayek fiet, achokka’ manmakondena para u fanmatai ni’ i uttimo na rebelde siha. Guihi, siña ta sodda' todu i mudelu siha ni' maproponi gi i estoria-ña si Daniel sa' ma kumple gi un finakpo' na lina'la'. Gi este na uttimo na dångkolon chinatsaga , ta li'e' ta'lo i manma'å'ñao na interbension siha ni' ma'a'atan gi Dan.3, i kånnai yan i kuatro na låla'la' na taotao-ña, gi Dan.5, i ma'a'atan i Babilonia as Yu'os, gi Dan.6, i leon siha ni' manma'a'atan na ti manma'a'ñao lao lokkue' i finakpo' i dangkolo na chinatsaga ni' ma'a'atan ni' ayu i ha laknos i ManHudihos gi 16, gi diha 15 gi Kilev, y 18 na mes Disiembre, gui jaane na jaane.
1d- ya uguaja tiempon chinatsaga, taegüije desde qui guaja y nasion asta ayo na tiempo.
Yanggen ta konsidera este na sinangan, i uttimo na dångkolon chinatsaga para u mas takhilo' ki ayu i ManHudihos ni' ma'ayek ni' i Griegu siha. Hunggan, i Griegu siha ma laknos ha' i ManHudihos ni' ma sodda' gi i chalan pat gi i gima'-ñiha. Gi i uttemo na tiempo, diferentes i kosas siha, ya i modernu na teknolohiha ha na'i i taotao siha ni' mañasaga gi i tano'. Gi i maneran taotao, siña ma sodda' maseha hayi gi maseha manu, maseha manu na lugat ma espipiha. Pues siña ma estapblesa i lista siha put i taotao ni' manma'a'ñao nu i ma'a'agang na ordinansan-ñiha. Gi este na uttimo na konteksto, i ma'utot i manma'ayek para u ma'possipble gi i taotao. Achokka' manhongge yan manma'å'ñao gi i lina'la'-ñiha, i manma'ayek para u fanma'å'ñao gi i tiempon piniti; para ayu siha i manlibre ha', manma'apåsi todu, i pumalu siha manma'a'atan gi i prison i rebelde siha ya manma'a'atan para u fanma'puno'. I chinatsaga para u gaige gi korason i manma'ayek, manma'a'ñao yanggen ti manma'a'ñao.
1st- Gi ayu na tiempo, ayu siha i taotao-mu ni manmasodda' manmatuge' gi lepblo u fanma'ayuda.
Guiya este i lepblon lina'la', sa' sin kompiuta, si Yu'os lokkue' ha fa'tinas un lista ni todu i kriatura siha ni ha na'fanhuyong si Adan yan Eba yan i famagu'on-ñiha. Gi i uttemo na lina'la' kada taotao, i uttimo na lina'la' ma disidi as Yu'os, ni' ha na'i dos na lista: i manma'ayek yan i manmatai , sigun ginen i dos na chalan ni' mapresenta gi i taotao gi Deut. 30:1 9-20 : Juagang pago na jaane y langet yan y tano para testigo contra jamyo, sa jupolo gui menanmiyo, linl yan finatae, yan bendision yan y matdision. Cho'gue i lina'la', para en fanlå'la', hamyo yan i famagu'on-miyu , para en guaiya i Saina as Yu'os-miyu, para en osge' i bos-ña, yan en fanma'å'ñao nu guiya: sa' put este na gaige i lina'la'-miyu yan i lina'la'-miyu... Sigun ginen i disision-ña para i tailayi na i uttimo na finakpo' i papa Roman, ni' ma'utot gi guafi , ma na'tungo' hit gi Dan. este put i sinangan-ña ni' manma'å'ñao nu i Yu'os i yuus siha sigun ginen Dan.11:36.
Gi Rev. 20:5, i finatto-ña si Kristo ha akompåpara i finatto-ña i manmatai gi as Kristo ni' ma'a'agang i fine'nina na finatai : Dichoso yan santos ayu i gaige gi i fine'nana na finatai, sa' put este siha i mina'dos na finatai taya' fuetsa-ña .
Dan 12:2 Ya megae gui petbos y tano, ufangamata: palo para linâlâ na taejinecog, ya y palo para minamajlao yan y taejinecog na ininestla.
2a- Megae gui manmamaego gui petbos y tano , ufangajulo, palo para y taejinecog na linâlâ;
På'go, ta tungo' na gi i kustumbren i taotao, i manmåtai manmamaigo ' gi i tano' ya ti gi i paraisu ni' gof maolek pat i infiernu ni' ma'gåsgas taimanu ha' i manma'å'ñao na rilihón kristianu yan i manma'å'ñao na rilihón siha. Este na presision ha na'lå'la' ta'lo i minagahet na estao i manmatai taimanu ha' ma fa'nå'gue gi Ecc.9:5-6-10 : Para todu i manlå'la' guaha esperansa; ya asta y lalâlâ na galago maulegña qui y leon ni matae. Sa y manlalâlâ jatungo na ufanmatae ; lao i manmatai ti ma tungo' hafa, ya taya' premiu-ñiha, sa' malingu i memorias-ñiha. Ya y guinaeyafiija, yan y chinatliefiija, yan y embidiafiija esta manmalingo ; ya ti ufangagaegue mas gui todo y mafatinas gui papa y atdao . … Kuanto ha sodda' i kannai-mu para un cho'gue, cho'gue gi nina'siñan-mu ; sa taya chocho, ni finatinas, ni tiningo, ni tiningo, gui Sheol anae guato jao. ( Sheol, ni y petbos gui tano ).
Ti guaha hinasso despues di i finatai sa' i hinasso låla'la' gi i hinasso i taotao , solu , yanggen låla'la' ha' yan ha na'fanhomlo' i haga' ni' ha na'hanao i korason-ña. Ya este na haga' debi di u ma'gasgas gi i hiningok i pulmon. Ti ha sangan si Yu'os otro, sa' ha sangani si Adan ni' ha na'fanma'å'ñao gui' put i ti ha osge', gi Gen. 3:19: Gi i suette gi fi'on-mu, un kanno' pan, astaki un bira hao tatte gi tano', anai ma chule' hao; sa' tånu' hao, ya tånu' un bira hao tåtte . Para ta konfitma este na estao i manmåtai , ta taitai gi Psa.30:9: Hafa na benefisio para hagu yanggen un na'fanhuyong i haga'-hu, ya un na'fanhuyong yu' gi i naftan? Ha na'i hao alabansa ni' i petbos? Ha diklara i fiet-mu? Ti, sa' ti siña sigun ginen Psa.115:17: I manmatai ti ma'a'agang i Saina, ni' unu ni' humanao papa' para i silensiu. Lao este ti ha na'fanhuyong si Yu'os para u na'fanlå'la' ta'lo i lina'la' ni' esta gaige antes ya este na nina'siñan-ña ha na'fanhuyong gui' as Yu'os ya ti anghet pat taotao.
Todu i dos na chalan guaha dos na finakpo'-ña, ya i Rev. 20 ha sangani hit na manma separa siha gi i mit años gi i mina'siette na mileniu. Yanggen malingu todu i lina'la' taotao gi i tutuhon este na mit años , i manmatai ti u fanlå'la' ta'lo astaki ma cho'gue i husgamento-ñiha ni' i mansåntes yan si Jesukristo gi i rainon-ña gi langet. Gi este na mensåhi ni' ma'a'atan gi i mina'siette na trompeta , i Rev. 11:18 ha konfitma, ilek-ña: Manma'å'ñao i nasion siha; ya esta måtto i tiempo para un husga i manmatai , para un na'i premiu i tentago'-mu siha, i prufeta siha, i mañantos siha, yan ayu siha i manma'å'ñao nu i na'an-mu, dikike' yan dangkolo, yan para un na'fanlamen ayu siha i muna'fanlamen i tano' . Gi este na bersikulo, i husgamenton i manmatai ha na'fanlå'la' ta'lo si Yu'os, fine'nina, i manfiet na manmatai ni' manma'ayek para u ma husga i manmala'et ni' manma'a'atan gi estao finatai.
2b- yan y pumalo para minamajlao, para taejinecog na minamajlao.
I lina'la' ha' para i lina'la'. Despues di i uttimo na pineddong-ñiha gi i Uttimo na Huisiu , i pinadesi yan i ina'a'ñao i manmatai para u fanma'a'ñao ha' gi i taihinekkok na memorias i manma'ayek, i anghet siha, yan si Yu'os.
Dan 12:3 Ya ayo sija y manmatungo, ufanmanina taegüije y minalag y langet: ya ayo sija y jabira y megae guato gui tininas taegüije y pution sija para taejinecog.
3a- Ayu siha i manma'å'ñao, u fanma'lak taiguihi i mina'lak i langet
I intelihente ha na'fanmetgot i taotao ki i gå'ga' siha. Ha na'fanli'e' gui' gi i siñat-ña para u rasona, para u na'huyong konklusion siha put i ma'atan i minagahet pat put i sempli na deduksion. Yanggen ti manma'a'ñao i taotao siha put i linala'la ' ni' ha na'i siha si Yu'os , i intelihente para u na'fanmanhongge todu i taotao siha put i eksistensian Yu'os yan i lai-ña siha. Sa ' desdeki as Moises , ha tuge' si Yu'os i mas impottånte na asunto siha ni' ha na'tungo' i taotao siha. Estague' i chalan rason para un cho'gue . I hinengge ni' monoteista ha tutuhon gi i historian i taotao Hebreu. I testimonio yan i tinige'-ña siha, pues, mas impottånte ki todu i otro na tinige' siha ni' ma'a'atan para este na Yu'os. I para u fanma'atkila i taotao Yu'os, siña ha', lao i Eskritura siha manma'atkila, ha bira gui' un cho'cho' ni' diaboliku. I hinengge ni ha establesi si Jesukristo ha chule' i fuetsan-ña yan i referensia-ña ginen i tinige'-ña gi fino' Hebreu gi antigu na kontrata, ni muna'i lehitimu. Lao i doktrinan Katoliku ti ha respeta este na prinsipåt, ya put este na rason na ni guiya ni i Quran Islam ti siña ma alok na ginen i låla'la' na Yu'os, i fuma'tinas todu i låla'la' yan gaige. Ha konfitma si Jesukristo i prinsipåt ni' ha hasso gi as Juan 4:22, na i satbasion ginen i ManHudihos : Un adora ayu i ti un tungo'; in adora ayu i tiningo'-måmi, sa' i satbasion ginen i ManHudihos .
Gi este na fine'nina na gurupu ni' manma'ayek, si Yu'os ha na'i i taotao ni' manma'ayuda sin tiningo' put i fidelidåt-ñiha ni' ma'a'atan gi i lina'la'-ñiha desdeki si Adan yan si Eva; ya este asta 1843. Manma'ayuda sa' i che'cho'-ñiha ha testifikåyi i tiningo'-ñiha yan i inaksepta-ñiha gi i lai siha ni ' ma'a'atan gi i inadahen-ñiha. Gi este na gurupu, i mas fiet yan pas na Protestante manmabendisi asta i tiempon åpaka' gi 1843 ginen i pinasensian Yu'os ni' ha na'i i sagradu na Sabalu desde ayu ha' na fecha. Rev. 2:24-25 para u konfitma este na eksepsion: Lao para hamyo, todu i manggaige giya Tiatira, ni' ti in risibi este na fina'nå'gue , yan ni' ti en tingo' i prodokton Satanas, ni' ma'a'agang siha , hu sangani hamyo : Ti hu na'i hamyo otro na karga; solu, jafa y güinjanmiyo, guinegüe asta qui matoyo.
3b- ya ayo sija y fumanagüe megae gui tininas, ufanmanina calang y pution sija para taejinecog yan taejinecog.
Este na mina'dos na gurupu ma na'suha sa' put i takhilo' na inañadi ni' ha represesenta gi i tano' desde 1843. Ma selekta gi i prubleman hinengge, ni' ma fa'tinas gi i esperansa na u fåtto si Jesukristo, susedidu para i tiempon åpaka' gi 1843 yan i tiempon åpaka' gi 1844, i salåpe'-ña ginen as Yu'os ma na'i ofisiåt ni' i restorasion-ña gi i Sabbath despues di meggai na siglu, tinilaika, malingu yan despresio put guiya.
Gi este na dibision gi dos na gurupu , i muna' diferentes siha i sitbisiu-niha put i hustisian Yu'os, este i estao-niha put i dies na tinago'-ña yan i otro na salåpe'-ña yan otro na ordinansan-ñiha. Gi i fine'nina na tinige'-ña gi Exo.20:5-6, i mina'dos na tinago' ni' ma na'suha as Roma, ha na'annok i importansian i inadahen i tinago'-ña siha ya ha na'hasso i dos na chalan yan i dos na finakpo' na finakpo': ... Guåhu un Yu'os ni' sen chathinasso, hu bisita i isao i tatan-måmi gi i famagu'on-hu asta i mina'tres yan mina'kuåtro na henerasion ni' manma'a'ñao nu guåhu, ya hu fa'nu'i i tinago'-hu yan hu fa'nu'i yu' minaase para mit na taotao sija ni gumaeya yo yan umadadaje y tinagojo sija .
Gi este na bersikulo, i Espiritu ha na'tungo' hit put i rason put i gaige i estreyas siha gi i tano'-ta. Manma'eksisti ha' para u fanma'usa komo simbolon i manma'ayek as Yu'os gi tano'; ya este i Gen. 1:17 ni' ha na'tungo' i mensåhi-ñiha: Si Yu'os ha na'fanli'e' siha gi i langet para u fanma'lak i tano'. Pues ha usa si Yu'os siha para u fa'nu'i si Abraham i numeron i famagu'on-ña gi Gen. 15:5: Kuenta i estreyas gi langet, yanggen siña un kuenta siha; taegüijeja locue y semiyamo.
Lao, i estao este siha na estreyas espirituat siña ha na'lå'la' i che'cho' ni' ha cho'gue i manma'å'ñao na manmanhongge. Gi i matai espirituatmente put i ti inosge', i estreyas tumunok , tumunok ginen i langet . I imahen para u ma'usa para u ma'a'atan i linao i hinengge Protestante gi 1843, ma'anunsia gi un sinañgan celestial gi 1833, gi i mina'sais na seyu gi Rev. 6:13: ya i estreyas gi langet manmåfatto gi tano', taimanu ha' i trongkon igos ha na'fanhuyong i higo-ña ni' ti tiempon-ña yanggen ma'a'atan ni' un fuetsao na atdao. Ya ta'lo gi Rev. 12:4: I ikog-ña ha chule' un tersu gi i estreyas gi langet ya ha laknos siha gi tano'. Este na mensåhi ha na'fanhuyong ta'lo i Dan. 8:10: Ha laknos i tropan i langet, ya ha na'fanhuyong este na tropan yan i estreyas siha gi tano', ya ha laknos siha . I Espiritu ha na'i i papa' gi iya Roma i matai espiritu'åt i mina'tres na manma'å'ñao na manmanhongge; manma'a'ñao na taotao siha ni' para u fanmanhongge gi i satbasion i Kristo ya u fanma'a'agang i tininas-ña.
Dan 12:4 Lao jago Daniel, adaje y sinangan sija, ya seyo y leblo asta y jinecog. Entonses megai para u tumaitai, ya u manataitaye y tiningo.
4a- Este na tiempon finakpo' guaha meggai na susedente na fase lao ha tutuhon ofisiåtmente gi i tiempon åpaka' gi 1843, annai ma tutuhon i dibin na tinago' ni' ma tuge' gi Dan.8:14: Asta pupuengi-pupuengi 2300 ya i santos u ma hustisia . Gi 1994, i mina'dos na tiempon finakpo' ma kondena i universal na inestudia put i Adventist. Desde 1843, ma taitai i lepblo-ña si Daniel, lao ti ma interpreta maolek antes di este na cho'cho' ni' hu pripara ha' gi 2021 yan este desde 2020. Pues este na fecha ha na'setbe i apogee gi i tiningo'- ña yan gi mismo na manera, i magahet na uttimo na tiempon i finakpo' ni' para u ma'pos gi i minagahet na finatto-ña si Jesukristo, ni' ma tungo' yan ma hasso, para i tiempon åpaka ' 2030. Ta li'e' na este na sakkan 2020 esta ha na'fanmagof si Yu'os sa' todu i taotao manma'a'ñao ni' i lina'la' i Covid-19 na båli, ni' ha tutuhon gi iya China gi 2019, lao gi i papal Catholic Europe , desde 2020 ha'. Gi 2021, i båli siha manma'a'ñao ya sigi ha' manma'a'ñao yan manma'a'ñao i taotao siha.
I Adventist Test of Faith Illustrated
Dan 12:5 Ya guajo, si Daniel, juatan, ya estagüe otro dos taotao na manotojgue, y uno gui otro bandan y sadog, ya y otro gui otro bandan y sadog.
5a- Hasso! Si Daniel gaige gi i kanton i hånom "Hiddekel," i Tigris, ayu na taotao ni' kumåkanta. På'go, dos na taotao gaige gi kada bandan i hånom, ya este ha na'siguru na siña ha' i unu ha kåtga ya i otro esta para u cho'gue. Estague' gi Dan. 8:13, guaha diniskuti gi entre dos na santos.
Dan 12:6 Ya ilegña uno guiya sija ni y taotao na minagagon magago, ni y gaegue gui jilo y janom y sadog : Ngaean ujuyong este sija na mannamanman ?
6a- Gi Dan.8:14 i kuestion i mansåntes ma risibi ginen as Yu'os i ineppe gi i 2300 gi pupuengi-ña ni' ha ditetmina i fechan 1843. I inatan ma ripiti guini ya i kuestion put este na tiempo i finakpo' i tano'; i tiempo anai ti u ma'usa i prufesiha. I kuestion ma faisen as Kristo ni' ma imahina ni' este na taotao ni' ma'a'a'nao ni' magagu ni' gaige gi hilo' i hånom ya ha li'e' i taotao siha manma'a'a'ñao nu i hånom. Si Yu'os ha na'fanli'e' i imahen i lina'la' gi i Tasen Agaga' ni' ha na'fanlibre i Hebreu siha lao ha na'fanhalom i enimigu-ñiha ni' taotao Ehipto.
Dan 12:7 Ya jujungog y taotao na minagagon magago, ni y gaegue gui jilo y janom y sadog, ya jajatsa y agapa na canaeña, yan y acagüeña gui langet, ya manjula pot ayo y lalâlâ para taejinecog, na para un tiempo, yan tiempo, yan mit na tiempo.
7a- Ya jujungog y taotao na minagagago magago, ni y gaegue gui jilo janom y sadog; jajatsa julo y agapa na canaeña, yan y acagüeña, gui langet;
Gi pueston Arbitrator, si Jesukristo ha hatsa i bendision agapa' na kannai-a yan i kastigo na kannai-a para i langet para u cho'gue un solemne na deklarasion.
7b- ya manjula pot ayo y lalâlâ para taejinecog na para un tiempo, tiempo, yan mit
Gi i ma'a'atan i tiempon i papa, ha na'fanli'e' yan ha na'hasso si Kristo i husgamento-ña ni', gi i tiempon antigu, ha kondena i Gima'Yu'os-ña para u sufre i eksåksion i regålon i papa yan i pineddong i inetnon taotao ni' manmåtto antes di guiya ; este sa' put i ma'abandona i Sabalu desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321. I manmanhongge gi i tiempon i triåtmen Adventist manma'a'atan. Lao guaha otro na rason na ha na'fanhuyong si Yu'os este na lina'la' i papa; este i fechan i tutuhon-ña, 538 AD. I disision maolek sa' este na fecha 538 para u ma'usa komo base para i kalkulasion siha ni' i prufesiha para u pruponi giya hita ni' para u na'i hit nuebu na durasion prufesiha gi i bersikulo 11 yan 12.
7c- ya todu este siha para u ma'pos yanggen i minetgot i santos na taotao siha u ma'utot
Este na dikike' na sinangan ha sumångan put i minagahet na tiempon i finakpo': ayu anai gi i uttemo i uttimo na chinatsaga , i manma'ayek para u fanma'ayek, u fanma'ayek ginen i tano'; nota i presision: enteru na ma'utot .
Dan 12:8 Jujungogja lao ti jutungo : ya ileco: Seot, jafa jumuyong estesija?
8a- Pobre si Daniel! Yanggen i tiningo'-ña put i lepblo-ña misterio ha' para ayu siha i manlå'la' gi 2021, taimanu na ti siña ha cho'gue yan ti siña ha cho'gue este na tiningo'!
Dan 12:9 Ayonae ilegña: Janao Daniel: sa y finijo sija majujuchom ya mamesyo asta y jinecog.
9a- I ineppe i anghet para u na'fanmalago' si Daniel mas, lao ha konfitma i finakpo' na finatton i prufesiha ni' ma na'setbe para i finakpo ' i tiempon kristianu.
Dan 12:10 Megae ufanmagasgas, ufanmaapaga, yan ufanmagasgas ; i manmala siha para u ma cho’gue i tailayi, ya taya’ ni’ unu gi i manmala siha u komprende, lao ayu siha i guaha tiningo’-ñiha u ma komprende.
10a- Meggai para u fanma'gåsi, u fanma'gåsi yan u fanma'gåsi
Yanggen hu ripiti guini i eksakto na sinangan ginen as Dan. 11:35, i anghet ha konfitma i idåt i papa ni' i rai ni ' arogante yan despotiku ni ' tumutuhon gi todu i yuus siha yan kontodu i uniku na Yu'os , gi i 36 na bersikulo.
10b- Y manaelaye jafatinas y taelaye, ya taya ni uno gui manaelaye utungo;
I anghet ha na'fanhuyong un prinsipåt ni' para u sigi ha' asta i uttemo na tiempo; i sigiente na tailayi ma imahina gi i prufesian Daniel put i sigiente na " bronse " i isao Griegu yan i " iron " i fuetsan i taotao Roma asta i finatto-ña si Kristo. I manmala'et u fanma'a'ñao dos biåhi ginen i tiningo'-ñiha: fine'nina, put i ma'a'ñao-ñiha, yan i mina'dos, put i fuetsan dilusion ni' ha na'i siha si Yu'os ni' muna'fanhongge siha gi un dinagi sigun gi 2 Thess. 2:11-12: Pot este na rason na si Yuus jatago sija fuetsao na dinague, para ujajonggue y dinague : para ufanmacondena todo sija ni ti manmanjonggue y minagajet, lao manmagof ni y tinaelaye .
10c- lao y mangaetiningoja ujatungo.
Este na ehemplo ha pruba na i intelihente espirituåt un espesiåt na rigalu ni' ginen as Yu'os, lao ma'usa antes di i maolek na uson i intelihente ni' ma nå'i todu i taotao siha. Sa' achokka' gaige gi halom este na estao, i taotao siha ma konfotme i edukasion yan i diploma-ña yan i intelihente . Pues hu na'hasso hao put este na diferensia: i edukasion ha na'halom i dañu gi i memorian taotao, lao i intelihente ha' na siña ma'usa gi i propiu yan maolek na manera.
Dan 12:11 Ya desde ayo na tiempo nae umanajanao y inefrese sinenggue ni y ti jayulang , ya uguaja mil dos sientos nobenta na jaane.
11a- Desde ayo na tiempo anae para ufalofan y taejinecog na sacrificio
debi di bai hu apunta ta'lo, lao i palabra " sakrifisiu " ti ma li'e' gi i tinige'-ña gi fino' Hebreu. Ya este na presision impottånte sa' este na perpetu ha referi gi i saserdon Jesukristo gi langet. Gi i ma'pos na inetnon-ña gi tano', i papa' ha na'suha i che'cho' Jesukristo komu inetnon para i isao i manma'ayek-ña.
Este na ministron tåno' ni' ma'u'usa parallel ha tutuhon gi 538 ; i diha annai si Vigilius I , i fine'nana na papa, sumasaga' giya Roma, gi i Palasyon Lateran, gi i Sadog Caelian (langet).
11b- ya anai umaplanta un abominable na destrosu
Ilek-ña, desde 538, i diha annai ha tutuhon i papa Roman reina , ma'a'agang gi Dan.9:27: ya guaha gi i alas i abominasion siha ni ' ma'a'agang, astaki ma'utot ya u ma'utot [sigun gi] ayu i ma'a'agang , gi i [ tano'] ma'a'agang .
Gi este na bersikulo, ni' ha apunta i fechan 538, i Espiritu ha apunta ha' i Roman papa, ni' ha esplåra i singularisasion i palabra "abomination." Ti este i asunto gi iya Dan. 9:27, anai ma'a'atan i dos na tiempon Roma, paganu yan papa'.
Ha na'fanmanman hit i interes yan i importansian i gurupu gi este na bersikulo gi dos na kosas: " i ma na'suha i taihinekkok " ginen as Kristo gi iya Dan. 8:11 yan i " alas " papa ni' ha chule' " i abominable na destrosu " ni' ma sangan gi Dan. 9:27. Gi i ma'a'atan este na dos na cho'cho' gi i mismo na fecha 538 yan gi i mismo na entidat, i Espiritu ha konfitma yan ha pruba na i åttestan este na ti maolek na cho'cho' siha, i papism Romanu.
Gi Dan. 11:31, i aksion ni' ma'atribuyi gi i rai Griegu as Antiochus IV ha prisenta hit ni' i tipikun mudelu ni' ha a'agang si Yu'os " i abominasion i destrosu ." I Popery ha na'fanhuyong este, lao para 1260 na långhet, yan sangåni na såkkan siha.
1 1c- uguaja un mit dosientos y nobenta na jaane.
Para u ma na'fanla'la' i durasion prufeta siha put i tiempon i uttemo, i unit ma po'lo antes di i numero gi todu i prufesian Daniel: dihas 1290 ; dihas 1335 (sigiente na bidan-ña) ; Dan.8:14: pupuengi-pupuengi 2300 ; yan esta gi Dan.9:24: simana 70.
Guaha ha' un sensimple na kalkulasion para ta cho'gue: 538 + 1 2 90 = 1828.
I siknifikasion este na fecha, 1828, para u na'i i Adventist na hinanao un universal na kinalamten, sa' ha na'i i mina'tres gi i singko åños na konferensian Adventist ni' ma cho'gue gi iya Albury Park giya London gi i me'nan i familian rai giya England .
Dan 12:12 Dichoso ayo y numanangga, ya ufato gui mit tresientos y trenta na jaane.
12a- Este ha' na bersikulo ha na'i hit i siniente put este na dos na durasion prufeta. I tema put i inayek i finatto-ña si Kristo, lao un ekspektasion ni' ma fa'tinas ginen i numeron i Biblia. nisisåriu un nuebu na kalkulasion: 538 + 1335 = 1873. I anghet ha na'i hit dos na fecha ni' ma'a'atan i tutuhon yan i uttemo i prubåban hinengge ni' ma'usa gi entre i sakkan 1828 yan 1873. Gi este na manera , i atension-ta ma'a'atan gi i fecha 1828 yan 1844 ni' i dos na rason i sigiente na ekspektasion put i minaolek i finatto-ña si Jesukristo para i Estådos Unidos, pues para i tano' Protestante.
Gi i imahen i lina'la' gi i "Tiger" na hånom, i tigre ni' ha kanno' i anti , i fechan 1843-1844 ni' ha na'fanhuyong i manmakondena na Protestante ginen i lina'la' espiritu'åt para i finatai espiritu'åt. Gi i otro banda, i taotao ni' ha pasa i prublema, låla'la' yan bendisidu as Yu'os ginen este na lina'la' ni' gof peligro. Ha risibi un espesiåt na bendision ginen as Yu'os: " Dichoso ayu i para u fåtto gi 1873!"
Dan 12:13 Lao mamomocat jao para y uttimomo : ya undescansa, ya untojgue gui erensiamo gui uttimo jaane sija.
13a- Despues di i fine'nana na risureksion anai ha na'lå'la' ta'lo, si Daniel ha diskubre i siknifikasion todu i kosas siha ni' ha translada giya hita. Lao para i Adventist ni' låla'la' ha', i fina'nå'guen-ña u ma'ayuda ni' i manma'a'atan gi i Apokalipsis as Juan.
I lepblo-ña si Daniel ha na'fanmagof i taotao siha ni' i riku-ña. In nota i leksion siha ni' ha na'fanmagof i Saina para i manma'ayek-ña gi i uttimo na diha siha sa' este na uttimo na diha siha para u fanhånao tatte gi i kustumbren mina'å'ñao yan inseguru ni' gaige gi todu i tiempon i taotao gi i tano'. Un biåhi ta'lo, lao put i uttimo na biåhi, i manma'ayek para u fanma'ayek ya u fanma'ayek para i chinatsaga ni' para u fanma'ayek i manma'ayek na manma'ayek gi i mina'tres na geran mundo ni' ma anunsia gi iya Dan. 11:40-45 yan Rep. 9:13. I Ezekiel 14 ha prisenta i mudelu siha put hinengge: si Noe, si Daniel, yan si Job. Parehu yan si Noah, debi di ta fanlibre yan ta na'fanhuyong i hinasso-ña i tano' yanggen ta fa'tinas i arka-ta ni' fiet para si Yu'os. Parehu yan si Daniel, debi di ta fanfitme gi che'cho'-ta komu manma'ayek Yu'os na taotao siha ya ta na'suha i estao ni ha setbe i fatso na rilihion. Ya taimanu ha' si Job, debi di ta fanmalago' ta fanma'å'ñao gi tataotao yan gi hinasso yanggen ha na'i si Yu'os, sa' guaha un bentaha-ta ki si Job: ginen i eksperensian-ña, ta tungo' sa' hafa na ha na'i si Yu'os este siha na prublema.
I lepblo-ña si Daniel ha na'i hit siñat para ta komprende i lina'la' gi langet ni' ti ta li'e'. Este, put i ma diskubre este na taotao ni' na'ån-ña si Gabriel , un na'an ni' kumeke'ilekña "guiya ni' ha li'e' i fi'on Yu'os." Gaige gue` gi todu man-impottante na mision planun satbasion dibin. Ya debi di ta tungo' na , gi i rainon Yu'os gi langet, guiya yan todu i manmaolek na anghet siha manma'apåsi ginen i prisente-ña si Michael , i anghet na ekspresion Yu'os, gi duranten i tiempon inkarnasion-ña gi tano', este, 3 asta 5 åños. Gi un dångkolon inadahin guinaiya, ha na'i si Michael lokkue' i otdinariu-ña, ya ha ayek para u " unu gi i manma'gas na lider siha . " Lao si Gabriel ha prisenta gui' as Daniel , i ma'ayek gi entre i manma'ayek , komu " i Lider i taotao-mu ." Ya si Dan.9 ha na'tungo' hit klaru todu i para u cho'gue si Jesukristo para u na'fanlibre i manma'å'ñao-ña. I prohekton dibin satbasion ma anunsia klaru, pues ma kumple gi Abrit 3, 30 gi i finatai Jesukristo gi kilu'os.
I lepblo-ña si Daniel ha fa'nu'i hit na i hinengge siña ha' ha na'fanli'e' hit ni' un amko'. Ya sigun as Yu'os, i patgon ha bira gui' tatte gi i mina'tres na såkkan-ña. Pues, siña ha' ta li'e' i gof åpmam na fruta ni' ha na'fanhuyong i famagu'on ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi todu i ti magahet na rilihón siha. Si Jesukristo ha sangan gi Mark 16:16 : I taotao ni' manhongge yan ma'ågang, u ma'ayuda; ayu i ti manhongge u makondena . Pues este kumeke ilek-ña na antes di i tinaitai debi di u guaha hinengge yan u ma demonstra . Despues di i tinaitai-ña, ha prubåba si Yu'os gui'. Kontodu, otro na perlas ni' ma na'tungo' as Daniel, este siha na fino' Jesus ginen Matt.7:13 ma konfitma: Fanhålom gi i dikike' na petta . Sa' ancho i petta, yan ancho i chalan , ni' para i linao , ya meggai na taotao manhålom gi ayu na lugat ; yan lokkue' gi Matt.22:14 : Sa megae manma'agang , lao didide' manma'ayek . sigun as Dan.7:9, dies biyon na taotao manma'agang para u fanma'ayek as Yu'os put , solu , un miyon na manma'ayek ni' manma'ayek , sa' put i manma'ayek siha para u fanma'ayek i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, gi as Kristo gi i Espiritu Såntu.
I kapitulu 12 ha tutuhon i fundasion i estrukturan i lepblo-ña i Apocalipsis ni' ha na'hasso i fechan 538, 1798, 1828, 1843-1844 , ni' ma espiha yan ma suggesta lao fundamental para i dibision tiempo gi i Apocalipsis, yan 1873. I otro na fecha, 1994 , para u ma konstrui para i minagof yan i minagof otro siha.
Introduksion gi i Simbolon Prufeta
Gi todu i parabola siha gi i Biblia, i Espiritu ha usa i elementon tano', ya guaha na kriteria-ña siña ha simbolisåyi i manma'å'ñao na entidat siha ni' manmapresenta i kriteria ni' parehu. Kada na simbolo ni' ma'usa debi di u ma'eksåmina ginen todu i banda, kosaki siña ma'eksåmina ginen guiya i leksion siha ni' ha espipiha si Yu'os. Put hemplo, i fino' " tasi ." Sigun ginen Gen. 1:20, si Yu'os ha na'fanlå'la' i tano' ni' meggai na gå'ga' ni' ti ma tungo'. I atmos banda-ña, siña ha na'fanmatai i taotao, ni' manlå'la' gi i hiningok i atdao. Pues ha bira gui' un simbolon finatai para i taotao, ni', hunggan, siña ha' lokkue' ma'å'ñao i asiga-ña, ni' muna'fanbåba i tano'. Siempre, ti maolek este na simbolo para i taotao ya, put i siknifikasion-ña put finatai, si Yu'os ha na'i i na'an-ña gi i Hebrew ablution basin ni' ha prefigura i hanom i tinaitai. I para ta fanå'i, kumeke'ilekña na para ta fanma'å'ñao, kumeke'ilek-ña, para ta fanmatai gi hanom para ta fanlå'la' ta'lo gi as Jesukristo. I amko' na taotao ni' ti ma'ayek, ha laknos i tininas-ña si Kristo. Ta li'e' guini todu i riku na un elementon i fina'tinas i Yu'os: i tasi . Gi papa' este na fina'nå'gue, siña ta komprende mas i siniente ni' ha na'i si Yu'os este na bersikulo ginen Daniel 7:2-3: "... ya atan, i kuatro na manglo' gi i langet manma'a'ñao gi i dangkolo na tasi . Ya kuatro na manglo' na gå'ga' manma'a'ñao gi i tasi , diferentes gi unu yan otro . Sañgan na " i kuatro na manglo' gi i langet " ha suggesta i geran universal ni' ha na'i i taotao siha ni' manma'gås-ñiha, i nina'siñan Hera. " i dangkolo na tasi " ha simbolisa i taotao siha ni' ti ma'onra si Yu'os, gi i matan-ña, parehu yan i gå'ga' siha gi " i tasi ." Gi i sinangan, " kuåtro na manglo' gi i langet , " " kuåtro " ha represesenta i kuatro na punton kardinåt gi i direksion Norte, Sanlagu, Sanlagu yan Sanlichan. ma na'fanhuyong i linao yan ma na'fanhuyong i atdao. På'go, i gera siha ma na'fanhuyong i nuebu na taotao ni' manma gana ni' ha ayek si Yu'os, lao yanggen ti ma bendisi siha ni' Guiya . manma'ayek ni' manma'ayek gi i lina'la'-ña desdeki si Adan yan si Eba, yan este asta i uttemo na tiempo. Ya ayu siha i manma'ayek-ña ?, mientras i gå'ga' ma fa'tinas ginen i atmos banda-ña, tasi, tano', pat langet, ginen i otden ni' ha na'i si Yu'os. I inayek i verbu ha na'i diferensia gi estao.
Gi i mina'dos na ehemplo, ta chule' i palabra " tano' ." Sigun gi Gen. 1:9-10, este na na'an " tano ' " ma nå'i i tano' ni' ginen i " tasi "; un imahen ni' para u ma'usa as Yu'os gi Rev. 13, para u ma'a'atan i hinengge Protestante ni' ginen i hinengge Katoliku. Lao ta eksamina otro na aspetu siha put i " tano' ." Maolek para i taotao yanggen ha na'fanhomlo' gui', lao ti maolek, yanggen ha na'fanli'e' i desierto ni' tåya' hånom-ña. Pues, depende gi maolek na hanom ginen i langet para u bendisi i taotao. Este na hånom siña ha' lokkue' ginen i hånom yan i hånom tåsi ni' ha kåtga gui'; Put este na rason na i mismo Fino' Yu'os makompara yan " un manå'paka' na hånom " gi i Biblia. I gaige pat taya' este na " hånom " ha ditetmina i naturåt i " tano ' ," yan espirituåtmente, i kualidåt i hinengge i taotao, ni' 75% hånom.
Pot i mina'tres na hemplo, maila' ya ta chule' i estreyas gi langet. fine'nina, " i atdao ," gi i maolek na banda, ha na'fanli'e'; sigun gi Gen. 1:16, guiya i lina'la' i " ha'åni ," ha na'fanhengheng yan ha na'fanlå'la' i tinanom siha ni' muna'fanlå'la' i taotao. I ti maolek na banda, ha na'fanlamen i tinanom siha put i eksisio na inina yan i taya' linao. Magahet si Galileo; gaige gi i sentron i tano'-ta, ya todu i tano' gi i sistema-ña manma'a'agang gi halom-ña. yan gi hilo' todu, guiya i mas takhilo'; i Biblia ha a'agang gui' " i mas takkilo '" gi Gen. 1:16, i mas takhilo', yan ti siña ma'a'atan. Todu este siha na kriteria ha na'i gui' i perfekto na imahen Yu'os, ni' gaige gi as Guiya todu este siha na kinalamten. Taya' siña ha li'e' si Yu'os ya lå'la', taimanu ha' siña ha po'lo i addeng-ña gi i " atdao "; i uniku na estreyas ni' lalåhi, i pumalu siha todu planeta pat estreyas famalao'an. Despues di guiya, " i luna ," " i mas dikike '": sigun ginen Gen. 1:16, guiya i lina'la' i puengi, i linao ni' ha presiente. " I luna " pues guaha ha' mensåhi-ña ni' ti maolek para guiya. Achokka' mas åpmam giya hita, este na estreyas ha na'siguru na ti ma tungo' i fi'on-ña. Ti ha na'fanli'e' gui' ha', lao taimanu ha' i pumalu na planeta siha, ha na'fanli'e' hit, gi un siklo ni' prugresibu, un dikiki' na lina'la' ni' ha risibi ginen i "atdao." Gi todu este na kriteria siha, "i luna" i perfekto na simbolo para u represesenta, fine'nina, i rilihón Hudeo, yan i mina'dos, i ti magahet na rilihón kristianu ni' ma'a'agang "Roman Catholic papism", desde 538 asta på'go, yan i Lutheran, Calvinist yan Anglican Protestantism, desde 1843. Guaha lokkue' gi i langet, i " estreyas ni' "sigun ginen Gen 15-15-15-7. guaha dos na rol-ñiha ni' ma cho'gue yan " i atdao yan i luna ". I para " ma'a'atan i tiempo, diha yan såkkan siha ", yan ayu i " ma'a'atan i tano '". Manma'lak, para i mas meggai, gi tiempon linao ha', gi puengi. Este i ideåt na simbolo para u represesenta i tentago' Yu'os, i manmagahet, astaki i prufesiha ha alok na manma'å'ñao siha; ni' ha na'siguru na guaha inañadi gi i estao-ñiha espiritu'åt. Este i mensåhi ni' para u usa si Yu'os para u na'fanmanman i taotao put i lina'la' i kristianu, i bidå-ña i taotao Roma gi iya Dan. 8:10 yan Apoc. 12:4; yan i matai i Protestante gi todu i tano' gi Rev. 6:13 yan 8:12. Yanggen ma'a'ñao, i " estreyas " ha na'annok i papa' Katoliku gi Rev. 8:10-11, i hinengge Protestante gi Rev. 9:1; ya mandaña' gi un korona gi numeron 12, i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, gi Rev. 12:1. Dan. 12:3 ha na'annok siha komu i simbolon " ayu siha i manmalago' ma fa'nå'gue i tininas gi i taotao siha ", o sino, " ayu siha i muna'fanma'lak i tano ' " ni kandet ni mannina'i as Yu'os.
Este na sinko na simbolo siha u fanma cho'gue un rol impottånte gi i prufesiha gi i Apocalipsis. Pues siña un praktitika i para un sodda' i manma'a'atan na mensåhi siha ni' ma na'i i kriterian i simbolo siha ni' ma na'i. Lao guaha na biåhi na difisit para ta deskubre, lokkue', si Yu'os mismo ha na'siguru i låhi para i misterio, gi i versikulu siha gi i Biblia, taiguihi i palabras " i pachot yan i ikog " ni' siña ha' ma komprende gi i siniente ni' ha na'i siha si Yu'os gi Isa.9:14, anai ta taitai: " i hues pat i amko' i pachot, i profeta ni' ha fa'nå'gue i linachi, guiya i ikog ." Lao i bersikulo 13 ha ofresi gi parallel, pues guaha parehu na siniente-ña, " i ramas palma yan i åcho ' "; " un åcho ' " ni' para u represesenta i papa' gi iya Roma gi Rev.11:1.
Guaha lokkue' siniente-ña i numero yan i figura siha. Gi i lai, guaha gi i lina'la'-ta:
Para i numeron "1": uniku (dibinu pat numero)
Para i numeron "2": ti perfekto.
Para i numeron “3”: perfekto.
Para i numeron “4”: universåt (4 na punton kardinåt)
Para i numeron "5": taotao (lalåhi pat palao'an na taotao).
Para i numeron “6”: i anghet gi langet (i taotao gi langet pat i mensaheru ) .
Para i numeron "7": lina'la'. (Taiguihi: seyu i Yu'os ni' ha na'huyong)
Gi hilo' este na numero, guaha kombinasion i adision siha gi i fine'nina na siete na numero siha; ehemplo: 8 = 6 + 2; 9 = 6 + 3; 10 = 7 + 3; 11 = 6 + 5 yan 7 + 4; 12 = 7 + 5 yan 6 + 6; 13 = 7 + 6. Este na disision siha guaha espirituåt na siniente-ña put i asunto siha ni' ma diskuti gi este na kapitulu siha gi i Apocalipsis. Gi i lepblo-ña si Daniel, ta sodda' i mensåhi siha put i tiempon kristianu gi i kapitulu 2, 7, 8, 9, 11 yan 12.
Gi i lepblo-ña si Apocalipsis, ni' ma na'tungo' as apostle as Juan, i siniseden i numeron i kapitulu siha, gof na'tungo'. I tiempon kristianu ma dibidi gi dos na påtten i estoria.
I fine'nina, ni' ma'a'atan gi i numeron "2", ha kubre i mas takhilo' na "imperfeksion" na doktrina gi i hinengge-ta ni' ma'a'atan gi 538 ni' i papism Katoliku, i erensia gi i kustumbren rilihoso ni' ma'a'atan desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321 ni' i paganu na emperadot Romanu as Constantine I. I kapitulu 2 ha kubre todu i tiempo gi entre 1944 yan 438.
I mina'dos na påtte, ni' ma represesenta ni' i numeron "3," ha na'fandaña', desde 1843 asta på'go, i tiempon "Adventist", un tiempo annai si Yu'os ha dimanda i "perfeksion" na doktrinan apostoliku para u ma na'lå'la' ta'lo sigun ginen i prugråma ni' ma prufetisa gi i dibin na tinago' ni' ma sangan gi Dan. 8:14. Este na perfekto para u ma na'guaha progresibo astaki i finatto-ña si Kristo ni' ma e'espipiha gi i tiempon inigong gi 2030.
Gi hilo' i numeron 7, i numeron 8, pat 2+6, ha na'fanhasso hit put i tiempon imperfekto (2) gi i che'cho' i diabåli (6). I numeron 9, pat 3+6, ha na'siguru i tiempon perfekto (3) yan i parehu na cho'cho' siha ni' manma'å'ñao (6). I numeron 10, pat 3+7, ha prufisiha para i tiempon perfekto (3), i lina'la' (7) gi i che'cho' dibin.
I numeron "11", ni' 5+6, ha referi gi i tiempon i ateismon Franses anai i taotao (5) ma'aidentifika yan i anite (6).
I numeron "12" pat 5+7, ha na'annok i inafekta i taotao (5) yan i Yu'os ni' ha na'huyong (7 = i lina'la' yan i seyu-ña ni' rai).
I numeron "13" pat 7+6, ha na'siguru i lina'la' (7) gi i rilihón kristianu ni' gaige gi i anite (6); i fine'nina na papa ( tasi ) yan i Protestante ( tano' ) gi i uttimo na diha siha.
I numeron "14" pat 7+7, put i che'cho' i Adventist yan i mensåhi-ña siha ( Eternal Gospel ).
I numeron "15," pat 5+5+5 pat 3x5, ha na'fanhasso hit put i tiempon perfekto na taotao (3) (5). Ha na'setbe i finakpo' i tiempon grasia. I espirituat na " trigu " esta ma'lak para u ma'ayek ya u ma'ayek gi i langet na låhi. Kumple i preparasion i manma-elihe sa` esta man-mattu gi eskalera ni ha represesenta si Yuus.
I numeron "16" gi Apocalipsis ha referi gi i tiempo anai si Yu'os ha na'fanhuyong " i siete na uttimo na tason i binibu-ña " gi hilo' i enemigu-ña siha, i ti fiet na kristianu gi kapitulu 13.
I numeron "17" ha chule' i siknifikasion-ña, parehu yan i fine'nina, ginen i tema ni' ha na'i si Yu'os gi i prufesiha-ña, este, gi i Apocalipsis 17, i simbolon i " husgamenton i dangkolo na prostituta " ginen as Yu'os. Gi i Biblia, i fine'nina na uson este na numeron simboliku put i simana Pasgua ni' ha tutuhon gi i mina' dies na diha gi i fine'nana na mes gi i sakkan ya ha tutuhon gi i mina' disi siete na diha . Ma kumple gi i letra gi i diha siha para i finatai i " Lamb of God " as Jesukristo, i Pasgua maprofetisa gi dihas-sakkan gi i 70 na diha gi i " 70 na simana " na sakkan siha gi iya Dan. 9:24-27. I prufesiha gi i mina'70 na simåna gi i bersikulo 27 ha kubri i tiempon i siete åños gi entre i fechan 26 yan 33. I punto ni' ma'indikåta gi i prufesiha i Pasgua ni' gaige gi i tiempon åpaka' , " gi i talo '" gi este na siete åños gi i simana prufeta ni' ma'a'agang gi Dan. 9:27.
Para i uttimo na "Adventists," i numeron 17 para u ma'a'atan i 17 na siglu ni' ma'usa i Damenggo gi iya Roma, un isao ni' ma'establisa gi i diha 7 gi i mes Marso, 321. I fechan anibersårion i finakpo' este na 17 na siglu, i diha 7 gi i mes Marso, 2021, ha abri i " tiempon i finakpo '" ni' maprofetisa gi as Dan. 11:40. Este na " tiempo " faboråpble para i finatton este na uttimo na kastigu ni', ha na'annok i mina'tres na Geran Mundo, ni' ha prufetisa lokkue' as Yu'os gi i " mina'sais na trompeta " ni' ma na'tungo' gi Rev. 9:13 asta 21. I chinatsaga gi i ekonomia ni' ha na'fanhuyong i Covid-19 na båli ha na'fanmagof i sakkan 2020 (20 gi Måtso, 20 asta 20, 20, 20 gi Måtso) ayu i tutuhon i dibin na kastigu siha.
I kapitulu 18 ha sångan put i kastigu para i “ Babylon the Great .”
I kapitulu 19 ha tutuhon gi konteksto i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo yan i konfrontasion-ña yan i taotao ni manrebelde.
I kapitulu 20 ha sångan put i mina'siette na mit años, gi i tano' ni' ma'a'atan anai ma'a'atan i anite yan gi i langet, anai i manma'å'agang ma'husga i lina'la' yan i che'cho' i manmala'et na manma'a'atan ni' manmatai ya manma'a'atan as Yu'os.
I kapitulu "21" ha sodda' i simbolismo 3x7, kumeke'ilekña, i perfekto (3) i dibin na santifikasion (7) ni' ma'ayek gi i manma'ayek-ña ni' manma'ayek ginen i tano'.
Pues ta li'e' na i prufesiha ha na'i komo tema i manma'ayek gi Adventism gi Rev. 3, 7, 14 = 2x7 yan 21 = 3x7 (inafekta para i perfekto na santifikasion ).
I kapitulu 22 ha tutuhon i tiempo annai, gi i tano' ni' ma'ayek ta'lo, ha na'setbe si Yu'os i tronu-ña yan i manma'ayek gi i taihinekkok na rainon-ña.
Adventism
Jaye pues este sija na lalaje yan famaguon Yuus? Debi di ta alok ensegidas, sa' este na dukumento para u na'i hit todu i nisisåriu na pruba: este na dibin Rebelasion ha na'i si Yu'os i "Adventist" na kristianu siha. Sa' yanggen malago' hit pat ti malago' hit, i minalago' Yu'os soberanu, ya desde i tiempon inigong 1843, i fechan i ma'implementa i dekretu ni' maproponi gi Daniel 8:14, i estao "Seventh-day Adventist" i eksklusiu na kanål ni' ha konne' ha' si Yu'os yan i taotao-ña siha. Lao fanmanhasso! Este na estao sigi ha' ha e'eyak, ya i ti ma'ayek este na inadelanta, ni' malago' Yu'os, ha na'i i ofisiåt na riprisentåsion-ña ni' ma'a'agang as Jesukristo desde 1994. Hafa i Adventism? Ginen i Fino' Latin "adventus" kumeke ilek-a: adbiento. I as Jesukristo, para i uttimo na finatto-ña gi i glorian i Tata, ma e'espipiha gi i tiempon åpaka' gi 1843, gi i tiempon åpaka' gi 1844, yan gi i tiempon åpaka' gi 1994. Este siha na ti magahet na ekspektasion ni' ma li'e' gi i planon Yu'os, maseha hafa, ma na'i i taotao ni' ti ma tungo' este siha na anunsio yan i organisasion-ñiha, sa' ma na'i siha gi i tasi, ginen i takkilo' na Yu'os. Pues, maseha hayi ni' ha rikonosi gi este na dukumento i lina'la' ni' ha pruponi si Jesukristo, u fanma'ayek, put i direkta na konsekuensia, un "Adventist", "gi i mina'siette na diha", yanggen ti gi taotao, pues u fanma'ayek gi as Yu'os; este, ensigidas ha abandona i deskanson relihion gi fine’nana na diha, para u mapraktika i deskanson i mina’siette na diha, ni’ ma’a’agang Sabbath, ni’ ha na’sagradu as Yu’os desde i fina’tinas i tano’. I para as Yu'os ha na'fandaña' i nisisidåt siha ginen as Yu'os; Gi i Sabalu, i manma'ayek na Adventist debi di u ma tungo' na i tataotao-ña ni' gaige gi as Yu'os, ya put este, debi di u na'fanhomlo' yan u na'fanli'e' i tataotao-ña taiguihi un presiosu na kosas ginen i Saina, un santuarion tataotao. Sa' si Yu'os ha na'i i taotao, gi Gen. 1:29, i ideåt na nengkanno'-ña: " Ya ilek-ña si Yu'os, "Hu na'i hamyo todu i tinanom ni' manma'gåsi gi hilo' i tano', yan todu i trongko ni' manma'gåsi i tinanom-ñiha; para en kanno' ."
I hinasso Adventist ti siña ma separa ginen i prohekton kristianu ni' ha na'tungo' si Yu'os. I finatto-ña si Jesukristo ma'a'atan gi meggai na sinangan gi i Biblia: Psa.50:3: " Matto i Yu'os-ta ya ti u fañågu; gi me'na-ña guaha guafi ni' muna'fanlå'la' i lina'la'-ña, yan un båba na linao gi halom-ña "; Psa.96:13: " ... gi me'nan i Saina! Sa' guiya para u husga i tano' ; para u husga i tano' gi tininas, yan i taotao siha gi minagahet-ña. "; Isa.35:4: " Sangåni ayu siha i manma'å'ñao: Fanmagof, cha'mu fanma'å'ñao; estague', i Yu'os-miyu gaige guini; i binentu para u fatto, i rinikohin Yu'os; guiya mismo u fåtto ya u na'fanlibre hamyo ."; Hosea.6:3: " Ta tungo', ta fanmanhasso put i Saina; i finatto-ña siguru taiguihi i pupuengi. Guiya para u fåtto giya hita taiguihi i uchan , taiguihi i uchan ni' ha na'fanhånom i tano '."; gi i eskritura siha gi i nuebu na kontrata, ta taitai: Matt.21:40: " Yanggen måtto i ga'ga' i fangualuan ubas , hafa para u cho'gue ni' ayu i manmachocho'cho'? "; 24:50: " ... i ma'gas i tentago' para u fåtto gi un diha ni' ti ha hasso, yan gi un ora ni' ti ha tungo', »; 25:31 : « Yanggen måtto i Lahin i taotao gi gloria-ña , yan todu i mañåntus na anghet-ña siha, pues u matachong gi tronon i gloria-ña. »; Jn.7:27 : « Ti ta tungo' håfa na tiempo na ginen este na taotao i Kristo. ni un taotao tumungo taotao mano ge . » ; I uttimo na testimonio-ña si Jesukristo: Jah.14:3: " Ya yanggen humanao yu' ya bai hu pripara i lugat para hamyo , bai hu bira yu' tatte ya bai hu risibi hamyo para guåhu , kosaki anai gaige yu', ayu lokkue' en fanmatto ."; I testimonion i anghet siha: Acts.1:11: " Ya ilek-ñiha: Taotao Galilea, sa' hafa na manmatto hamyo ya in atan i langet? Este mismo na Jesus ni' ma chule' ginen hamyo para i langet, u fåtto lokkue' taiguihi i in li'i' gue' humånao para i langet. " The Adventist project of the Messiah appears in: Isa.61:2:1: "I Espiritun i Saina as Yu’os gaigi giya guahu, sa’ si Yu’us ha pumala’ yu’ para bai hu chule’ i maolek na notisia para i mampininiti; Ha na'hanao yu' para bai hu na'homlo' i manmalangu na korason, para bai hu pruklåma i lina'la' gi i manmapresu yan para bai hu na'libre i manmapreresu; para u maproklama i maolek na sakkan as Yahweh,… Guihi, annai ha taitai este na tinige' gi i sinagogan Nasaret, ha tutuhun si Jesukristo ya ha tutuhun i lepblo, sa' i pumalu siha, put i †œdiha i binengnaâ € , ti para u ma kumple astaki 2003 åños despues, put i gloriosu na finatto-ña: †œyan i ha'ånen binengan i Yu'os-ta ; para u consuela todo y mantriste; â€
Guaha meggai na fi'on i Adventism på'go na tiempo, fine'nina i ofisiåt na aspeton inestudia, ni' gi 1991 ha na'suha i mas nuebu na tiningo' ni' ha ofresi si Jesukristo, put i humilde na inestrutmenton taotao ni' guåhu. I detalle siha para u fanmafa'nu'i yanggen nisisåriu gi este na dukumento. Meggai na gurupon Adventist ni' manma'a'ñao manma'a'ñao gi todu i tano'. Este na lina'la' ma'a'atan para siha komo prioridat. Guiya i "grand light" ni' malago' i che'lu-ta, si Ellen White, para u li'e' i taotao Adventist. Ha na'fanli'e' i che'cho'-ña komo i "dikiki' na atdao" ni' ha na'fanhuyong i "maolek." Ya gi i uttimo na mensåhi-ña gi i pupbliku, ha gogo'te i Santa Biblia gi hilo' i dos kannai-ña, ya ha sangan: "Mañe'lu-hu, hu na'i hamyo este na lepblo." I minalago'-ña esta ma na'i; Si Daniel yan i Apocalipsis manma'esplåra put i estriktu na uson i lai siha gi i Biblia. I perfekto na inafekta ha na'annok i takkilo' na tiningo' Yu'os. Lektor, maseha hayi hao, hu agang hao para un cho'gue i parehu na isao siha ni' un cho'gue gi i tiempon antigu. Hågu debi di un adapta gi i planun dibin, sa' i Saina ti u adapta gi i punton lini'e'-mu. I para un na'suha i lina'la', un isao ni' taya' remedio-ña; i haga' ni ha chuda' si Jesukristo ti tumampe este. Hu na'suha este na parentesis ya hu bira yu' tatte gi i maproponi na " kalamidad ."
Antes di bai hu sångan put i estoria put i Apocalipsis, debi di bai hu esplåra sa' hafa, gi i mas takhilo' na manera, i prufesiha siha ni' ma na'i as Yu'os, man impottånte para hita taotao, sa' i tiningo'-ñiha pat i tairespetu-ñiha para u na'fanhuyong lina'la' taihinekkok pat finatai. I rason este: i taotao siha ma gofli'e' i estao yan, put este, ma'å'ñao i inafekta. Pues, ma prutehi este na estao yan ma na'lå'la' i rilihón-ñiha gi tradision, ya ma na'suha todu i kosas ni' ma prisenta gi un aspetu ni' nuebu. Taiguini i ManHudihos gi i antigu na kontrata, ni' ti ha na'ma'å'ñao si Jesukristo para u denunsia komu " un sinagogan Satanas " gi Rev. 2:8 yan 3:9, para u fanma'atkila. Gi i ma'a'atan i kustumbren i manåmko', ma sangan na gi este na manera siña ma prutehi i relasion-ñiha yan si Yu'os. Lao hafa masusedi gi este na asunto? Ti ha ekungok i taotao si Yu'os yanggen ha kuentusi gui', lao ha faisen si Yu'os para u ekungok gue' kumuentos. Gi este na siñat, ti ha sodda' si Yu'os i kuentos-ña, mas ki este, yanggen magahet na guiya mismu ti ha na'lå'la' i kinalamten-ña yan i husgamento-ña ni' gaige ha' gi todu i tiempo, magahet lokkue' na i prohekto-ña gaige gi i sigiente na inañadi yan gi i lina'la'-ña. Un bersikulo ha' sufisiente para u konfitma este na hinasso: " I chalan i manhusto taiguihi i lina'la' ni' ma'lak, ya mas ma'lak asta i finakpo' na ha'åni. (Prov 4:18)". I " chalan " gi este na bersikulo parehu yan i " chalan " ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo. Este ha pruba na i minagahet i hinengge gi as Kristo ha e'eyak lokkue' gi duranten i tiempo, sigun ginen i disision Yu'os, sigun gi planu-ña. I manma'ayek para i lina'la' taihinekkok debi di u ma na'i i fino' Jesukristo i siknifikasion ni' debi di u ma na'i anai ilek-ña: " Ayu i muna'i i che'cho'-hu asta i uttemo, bai hu nå'i..." (Apo.2:26)». Beaucoup pensent quâ€TMil suffit de conservator i â€TMacquisies du part jusquâ€TMà la fin ; yan este siha para u fanma'ayek i nasion siha yan i leksion as Jésus gi i parabola i talento siha. Mas ki este na lina'la, guaha relasion-ña ni' permanente yan i Esprit du Dieu vivant ni' ha na'i i famagu'on-ñiha ni' este na nengkanno' ni' manma'ayek gi todu i tiempo yan gi todu i tiempo. I parole de Dieu ha na'fanla'la' i taotao siha ni' manma'å'ñao nu i tinige'-ñiha gi i Biblia, i « Logos » låla'la', i Parole momentanément faite chair, i Kristo ni' ha tutuhon i Saint Esprit para u na'fanhuyong i famagu'on-ñiha ni' manma'å'ñao nu i lina'la'-ñiha todu i lina'la'-hu. I dos na taotao ni' manma'å'ñao nu i lina'la'-ñiha, manma'ayek para u fanma'ayek i nuebu na lumi'e' siha ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi i lina'la'-ñiha. I nuebu na tinige' put i lina'la'-ña ni' ha na'fanhuyong i lina'la'-ña, ha na'fanhuyong i lina'la'-ña gi i lina'la'-ña. La Biblia nous invite à agir ainsi : « Examinez toute chose ; retenez ce qui est bon ; (1Th.5:21)».
I husgamenton Yu'os sigi ha' ma'adapta gi este na progresibo na evolusion i lina'la' ni' ma'a'atan gi i manma'ayek ni' manma'gås-ña. Pues, i estriktu na inadahen i kustumbre ha na'fanlamen, sa' ha na'fanlamen i taotao siha para u fanma'adapta gi i evolusion i prugråman satbasion ni' ma'a'atan progresibo asta i uttemo na tiempo. Guaha un sinangan ni' guaha balotu-ña gi i lugåt rilihoso: i minagahet put i tiempo på'go pat i minagahet på'go . Para ta komprende mas este na hinasso, debi di ta atan tatte i manmaloffan na tiempo, anai, gi tiempon i manapostoles, guaha perfekto na doktrinan hinengge. Despues, gi tiempon linao ni' maproponi, i doktrinan i manapostoles ma na'suha ya ma na'suha i doktrinan i dos "Roma"; i imperåt yan i papa, i dos na fase gi i mismo planun dibin ni' ma pripara para i anite. Desde ayu na tiempo, i che'cho' reforma ha na'hustisia i na'ån-ña, sa' put i para u ma na'suha i ti magahet na doktrina siha ya u ma na'lå'la' ta'lo i ma destrosa na maolek na semiyan i doktrinan apostoles. Gi hilu` pinasensia, si Yuos ha na`e tiempo, megai na tiempo, para u birague` tatte i kandetña estake kabales. Ti parehu yan i yuus siha ni' ti manma'a'ñao, sa' ti manma'a'ñao, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, låla'la' para todu i tiempo, ya ha na'fanli'e' na gaige gui', put i ineppe-ña yan i che'cho'-ña ni' ti siña ma'a'ñao; put måolik para i taotao, gi papa' i aspetu ni' gof åpmam na kastigu. Guiya ni' ha kumanda i naturåt, ni' ha dirihi i linao, i tronu yan i linao, ni' ha na'fanhasso i båtko siha ya ha na'fanma'å'ñao i taotao ni' manma'å'ñao, ni' ha na'fanma'å'ñao i tano' yan ha na'fanma'å'ñao i taotao siha, guiya lokkue' i taotao ni' ha na'fanmanhasso i taotao-ña put i inadelanta gi i prohekto-ña, hafa ha pripara para u cho'gue, taimanu ha' ha anunsia antes. " Sa' i Saina, i Taihinekkok, ti ha cho'gue ni hafa yanggen ti ha na'tungo' i prufeta siha ni' i tentago'-ña ," sigun ginen Amos 3:7.
I Fine'nina na Inatan gi i Apocalipsis
Gi presentasion-a si Juan, i aposton i Saina as Jesukristo, ha deskribi i imahen siha ni ha na'i gue' si Yu'os gi lini'e'-ña yan i mensåhi siha ni ha hungok. Gi i sanhilo', lao gi i sanhilo' ha', i Apocalipsis, i tinige' gi fino' Griego "apocalupsis," ti ha na'fanhuyong ni hafa, sa' ha na'fanhuyong i misteriosu na aspetu-ña, ni' ti siña ma komprende ni' i taotao ni' manmanhongge ni' ma taitai. I misterio ha na'fanmanman siha, ya manma'a'ñao siha put i sikretu siha ni' manma'a'ñao.
Ti ha cho'gue si Yu'os taiguini sin rason. Gi i finatinas-ña, ha fa'nå'gue hit taimanu na sagradu i Ribilasion-ña ya, put este, para ayu ha' i manma'ayek-ña. Ya este na lugat nai impottånte na ta klaruyi i asunto: I manma'ayek-ña ti ayu siha i manma'a'agang, lao ayu ha' i Guiya mismo ha rikonosi komu tentago'-ña, sa' ma distinggi siha ginen i manma'å'ñao na manmanhongge put i fiet yan i obidiente-ñiha.
" I Ribilasion as Jesukristo, ni ha na'i si Yu'os, para u fanue' i tentago'-ña siha ni debi di u masusedi ti apmam . Ya ha na'hanao ya ha na'tungo' i tentago'-ña as Juan, ni' ha na'i testimonio put i fino' Yu'os yan i testimonion Jesukristo, put todu i kosas siha ni' ha li'e'. (Rev. 1:1-2)."
Pues, i Unu ni' ha sangan gi as Juan 14:6, " Guåhu i chalan, i minagahet, yan i lina'la'; taya' siña måtto gi as Tata fuera di guåhu ," måtto, ginen i Apocalipsis-ña, i Rebelasion-ña, para u fa'nu'i i tentago'-ña i chalan i minagahet ni' ha na'i siha lina'la' taihinekkok, ni' ma ofresi yan ma pruponi gi na'ån-ña. Intonsis, ayu ha’ i Ha husga na digno para u marisibi i guinahan-ña para u marisibi. Despues di ha na'annok konkretu gi i ministro-ña gi tano' hafa i mudelu i minagahet na hinengge, si Jesukristo ha rikonosi ayu siha i manmeresi gui' yan i sakrifisiun-ña ni' boluntario, sa' manmakomprometi siha gi este na mudelu na chalan ni' ha laknos gui' gi me'nan-ñiha. I kompletu yan enteru na konsagrasion-ña para i setbisio as Yu'os i maproponi na estao. Yanggen ilek-ña i Ma'estro as Pilato: " ... måtto yu' gi tano' para bai hu testiguyi i minagahet... " (Juan 18:37), gi este na tano', debi di u ma cho'gue lokkue' i manma'ayek-ña.
Kada na misterio guaha esplikasion-ña, lao para un sodda', debi di un usa i låhi siha ni' mababa yan ma'a'atan i sikretu siha. Lao para ayu i manma'å'ñao, i mas impottånte na låhi, si Yu'os mismo, gi i lina'la'-ña. Gi i tiempon-ña yan sigun ginen i infalible yan perfekto na husgamento-ña, ha abri pat ha na'suha i intelihente na taotao. Este na fine'nina na inafekta ha na'fanla'la' i lepblo ni' ma na'huyong, ya i Sagradu na Biblia en gånna, yanggen ma taitai ni' manmanhongge, un koleksion alibis rilihoso. Ya este siha na manmanhongge manma'å'ñao, ya put este na rason, gi i tano', ha na'fanla'la' si Jesukristo i manma'å'ñao na Kristo siha ni' para u fanma'a'ñao asta i uttemo na tiempo, sigun ginen Matt.24:5-11-24 yan Matt.7:21 asta 23, anai ha na'fanmanhasso hit put i manma'å'ñao na manma'å'ñao ni' ayu siha i manma'å'ñao na manma'å'ñao nu guiya.
I Apokalipsis, pues, i ma'a'atan i estoria put i minagahet na hinengge ni' ma'a'atan as Jesukristo komu Tata yan komu i Espiritu Såntu ni' ginen i Tata, i uniku na Yu'os ni' Manma'gåsi. Este na magahet na hinengge ha kualifikåyi i manma'ayek-ña ni', gi i manmaloffan na siglu siha, manma'pos gi tiempon konfusion put i rilihón. Este na siñat ha na'fanhuyong i simbolon estreyas ni' ha na'i si Yu'os i manma'ayek ni' ha rikonosi, achokka' ti åpmam, sa' parehu yan siha, sigun ginen Gen. 1:15, manma'lak gi i linao, " para u fanma'lak i tano '."
I mina'dos na låhi para i Apokalipsis ma espipiha gi i lepblo-ña si Daniel, unu gi i lepblo siha gi i antigu na kontrata, ni' ha konsiste i fine'nina gi i " dos na testigu " as Yu'os ni' ma å'agang gi Rev. 11:3; i mina'dos i Apokalipsis yan i lepblo siha gi i nuebu na kontrata. Gi i tiempon-ña gi i tano', ha na'fanmanhasso si Jesukristo i mandisipulu-ña put este na prufeta as Daniel, ni' i testimonio-ña ma'aidentifika gi entre i lepblo siha gi i sagradu na "Tora" ni' manHudihos.
I Dibin na Ribilasion ha na'guaha dos na kolumna espiritu'åt. Magahet este na i lepblo-ña si Daniel yan i Apokalipsis ni' ma nå'i as Juan manma'a'ñao yan manma'a'ñao, ya ma supotte, taiguihi dos na kolumna, i kapitåt i dibin na ribilasion ginen i langet.
Pues, i Apocalipsis i estoria put i magahet na hinengge, ni' ha difina si Yu'os gi este na bersikulo: " Manmagof ayu i ume'eyak yan ayu siha i humungok i fino' este na prufesiha, ya u ma'osge' ayu siha i ma tuge' gi halom-ña! Sa' esta ti åpmam i tiempo " (Rev. 1:3).
I verbu "para un taitai" guaha espesiåt na siniente-ña para si Yu'os, ni' ha na'daña' yan i tiningo' put i mensåhi ni' un taitai. Este na hinasso ma sangan gi Isa. 29:11-12: " Todu i ribilasion para hamyo taiguihi i fino' i lepblo ni' ma'a'atan, ni' ma nå'i i taotao ni' tumungo' umegga', ya ilek-ña, 'Taitai este!' Ya ilegña: Ti siña yo, sa esta masedda. Osino parehu yan un lepblo ni mana'i i taotao ni ti tumungo' manaitai ya ilek-ña, Taitai este! Ya ilek-ña, 'Ti hu tungo' taimanu para bai hu taitai. '" Gi este na kumparasion siha, i Espiritu ha konfitma i ti siña ma komprende i mensåhi siha ni' ma kode para ayu siha i " ma onra Gui' ni' i pachot-ñiha yan i labios-ñiha, lao i korason-ñiha manma'å'ñao nu Guiya ," sigun ginen Isa. 29:13: " Ilek-ña i Saina: Yanggen manmatto este na taotao siha giya guåhu, ma onra yu' ni' i pachot-ñiha yan i labios-ñiha, lao i korason-ñiha tåya' giya guåhu , ya i mina'å'ñao-ñiha nu guåhu, un tinago' ha' gi i kustumbren taotao ."
I mina'tres na låhi ha a'ayuda i fine'nina. Gaige lokkue' gi as Yu'os ni' ha ayek ginen i manma'ayek-ña, ayu i para u na'i siñat para u "taitai" i prufesiha para u na'fanli'e' i mañe'lu-ña gi as Jesukristo. Sa' ha hasso si Pablo gi 1 Cor. 12:28-29: " Ya si Yu'os ha po'lo gi i Gima'Yu'us fine'nina i apostoles, i mina'dos i prufeta siha, i mina'tres i manma'estra, pues i manma'estra, pues i manma'estra yan manma'estro, pues i rigalu para i hinemlo', i inayuda, i gubetnamento, yan i diferentes na fino' CHamoru. Todu siha manapostoles? Todu profeta siha? Todu manma'estra siha? HAS".
Gi i otden ni' ha dirihi si Yu'os, ti siña un prufeta put i disision-mu. Todu masusedi taimanu ha' ha fa'nå'gue si Jesukristo gi i estoria: ti debi di ta fanma'å'ñao para ta fanma'gås-ta gi i sanme'nan i entalu', lao debi di ta fanmatå'chong gi i sanlagu na bandan i kuatto ya ta hasso, yanggen debi di u masusedi, para u invite hit si Yu'os para ta fanhånao para i sanme'na na linå'la'. Ti guaha ambision-hu put i che'cho'-ña, ya guaha ha' para guåhu un dångkolon minalago' para bai hu komprende i siniente-ku put este siha na mensåhi ni' hu taitai gi i Apocalipsis. Ya si Yu'os, antes di hu komprende i siniente-ñiha, ha ågang yu' gi un visiun. Pues, cha'mu ma'å'ñao put i eksepsion na lina'la' i che'cho' siha ni' hu prisenta; este siha i tinemtom i mision apostoliku ni' magahet.
I ti siña ta komprende i sikretu-ña, ni' ma na'huyong gi un manera ni' ma kode, pues, gof maolek yan ma e'espipiha gi i otden ni' ha estapblesa si Yu'os. I taihinekog ti ha na'fanhuyong un isao, yanggen ti i konsekuensian i ti ma ayek i lina'la' ni' ma nå'i hit. Yanggen ti ma ayek ayu i ha na'tungo' hit ginen i prufeta siha ni' ha na'i hit para este na cho'cho', i sentensian dibin insigidas: i ma'utot i relasion, i proteksion, yan i esperansa. Pues, un profeta ni' gaige gi mision, si Juan, ha risibi un visiun ginen as Yu'os gi i uttemo na tiempo. I otro na profeta ni' gaige gi i mision-ña ha prisenta giya hamyo på'go na ha'åni i ma'esplåra na visiun Daniel yan i Apocalipsis, ya ha ofresi hamyo todu i garantian i bendision ginen i lina'la'-ñiha. Para este na decoding, guaha ha' un fuetsa: i Biblia, taya' otro ki i Biblia, lao i enteru na Biblia, gi papa' i inina i Espiritu Såntu. I atension yan i guinaiyan Yu'os ma'a'atan i mas sempli na taotao, taiguihi i famagu'on ni' manma'o'osge, ni' manma'å'ñao gi i uttemo na tiempo. I tiningo' put i hinasson Yu'os siña ha' ma cho'gue yanggen ma cho'gue i che'cho'-ñiha gi entre si Yu'os yan i tentago'-ña. I minagahet ti siña ma chule'; debi di u ma gana. Ma risibi ni' ayu i manmalago'-ña komo un dibin na lina'la', un fruta, un essiensian i guinaiya yan i ma adora na Saina.
I kompletu na fina'tinas i dangkolo na Apocalipsis ni' ma na'i gi un manera ni' komplementåriu gi i lepblo-ña si Daniel yan i Apocalipsis, gof takhilo' yan gof komplikao. Sa' gi magåhet, si Yu'os ha mensiona i mismo na asunto siha gi diferentes yan komplementåriu na aspetu yan detalle siha. Gi i tiningo'-hu på'go put i asunto, i ma'a'atan na historian rilihoso ti sensimple para bai hu sumångan.
Guaha kuatro na låhi: hita mismo. Debi di ta fanma'ayek, sa' i anti-ta yan i enteru na taotao-ta debi di u fanma'ayuda as Yu'os todu i hinasso-ña put i maolek yan i tailayi. Yanggen guaha ti gaige giya Guiya, siguru na u ma kuestiona i doktrina-ña gi un punto pat otro. I gloriosu na Rebelasion klaru ha' gi i manma'å'ñao na hinasso i manma'ayek. I minagahet, ti siña ma'ayek, ti siña ma'ayek; debi di u ma'usa taimanu ha' estague' pat u ma'abandona. Taimanu ha' ha fa'nå'gue si Jesukristo, todu ma'arekla gi "hunggan" pat "ti hunggan." Ya hafa i taotao ha addåpta este ginen i Tailayi.
Guaha un mas fundamental na kriteria ni' ha dimanda si Yu'os: i todu na umå'a'ñao. I orguyo gi che'cho'-ña i taotao, lehitimu, lao i orguyo ti siña: " Si Yu'os ha na'fanhuyong i manma'gås-ñiha, lao ha na'i grasia i manma'gås-ñiha " (James 4:6). Sa' i orguyo i råsan i tailayi ni' ha na'fanlamen i anite, yan i gof takhilo' na inafekta-ña para guiya yan para todu i lina'la' Yu'os gi langet yan tano', ti siña i taotao ni' orguyo ha risibi i eleksion gi as Kristo.
I minagahet na umå'a'ñao i para ta rikonosi i linachi-ta yan ta hongge i fino'-ña si Kristo annai ha sangani hit: " Sin guåhu, taya' siña en cho'gue " (Juan 15:5). Gi este na " taya ' " gaige, gi hilu' todu, i posipble na u ma komprende i siniente-ña i mensåhi-ña ni' ma kode. Bai hu sangani hao sa' hafa yan bai hu na'i hao i esplikasion. Gi i tiningo'-ña, i tiningo'-ña ginen i Saina, ha na'fanmanman si Daniel para u tuge' i prufesiha-ña siha gi pidasu siha ni' manma separa gi meggai na tiempo. Antes di ha na'fanmanman yu' ni' i idea para bai hu cho'gue un sintesis komparesion put todu este na prufesiha siha ni' ma dibidi gi kapitulu siha, taya' siña ha cho'gue antes di guåhu. Sa' put este na manera na i akusasion siha ni' ha prisenta si Yu'os manma'gåsi yan manma'gåsi. I sikretu na lina'la gaige gi i sintet-ña todu i tinige' prufeta siha, i parallel na inestudia put i dañu ginen i separao na kapitulu-ña, yan gi hilo' todu, gi i inaligao gi todu i Biblia put i espirituåt na siniente put i simbolo siha ni' ma sodda'. Yanggen ti ma'usa este na manera, i lepblo-ña si Daniel, ni' ti ma'usa i prufesian Apocalipsis, i akusasion dibin ni' ma'a'atan ti ha na'fanmanhasso ayu siha i manma'a'atan. Pot para bai tulaika este na sinisedi na i Espiritu Santon Jesukristo ha sotta yo’ para bai hu na’klaru hafa i ti ma tungo’ esta ki ayu na tiempo. I identifikasion i kuatro na puntan i binibu na binibu ma na'annok gi un manera ni' ti siña ma kuestiona. Ti ha tungo' si Yu'os ni' hafa na otdinariu fuera di i tinige'-ña, ya guiya este i ha denunsia yan ha akusa, komu i " dos na testigu-ña " sigun gi Rev. 11:3, i taotao ni' manisao gi tano' yan gi langet. Maila' ya ta atan este na estoria ni' ma'a'atan gi sumångan.
Unu na Påtte : I Historia put Israel ni' ma'apåsi desdeki 605
Si Daniel mato giya Babilonia (-605) Dan.1
I lini'e'-ña si Daniel put i manma'pos na manma'gas
1-I imperion Chaldea: Dan.2:32-37-38; 7:4.
2-I Imperion Medo-Persia: Dan.2:32-39; 7:5; 8:20.
3-I imperion Griego: Dan.2:32-39; 7:6; 8:21; 11:3-4-21.
4-I imperion Roma: Dan.2:33-40; 7:7; 8:9; 9:26; 11:18-30.
5-I rainon Europa: Dan.2:33; 7:7-20-24.
6-I råhimen i papa: . . . . . . . . . . . . . . . . Dan.7:8; 8:10; 9:27; 11:36.
Dos na Påtte : Daniel + Revelation
I prufesiha put i fine'nana na finatto i Mesias ni' ma'abandona ni' i ManHudihos: Daniel 9.
I pineddong i ManHudihos ni' i rai Griegu as Antiochus IV Epiphanes (-168): anunsion put un dångkolon chinatsaga : Dan.10:1. I finatton: Dan.11:31. I pineddong i taotao Roma (70): Dan.9:26.
Despues di i Chaldeans, i Medes yan i Persians, i Griegu siha, i dinanña' Roma, imperiåt, pues papal, desde 538. Gi iya Roma, i hinengge-ña i kristianu ha li'e' i enemigu-ña gi i dos na susedente na imperiåt yan papal na fase: Dan.2:40 asta 43; 7:7-8-19 asta 26; 8:9 asta 12; 11:36 asta 40; 12:7; Rev.2; 8:8 asta 11; 11:2; 12:3 asta 6-13 asta 16; 13:1 asta 10; 14:8.
Desde 1170 (Pierre Valdo), i che'cho' i Reformasion asta i finatto-ña si Kristo: Rev. 2:19-20-24 asta 29; 3:1 asta 3; 9:1 asta 12; 13:11 asta 18.
Gi entre 1789 yan 1798, i aksion punision i ateismon rebolusionario giya Fransia: Rev. 2:22; 8:12; 11:7 asta 13.
I imperon Napoleon I : Apo.8:13.
Desde 1843, i prublema put i hinengge-ña i Adventist yan i konsekuensia-ña: Daniel 8:14; 12:11-12; Rev.3. I lina'la' i Protestantismu: Rev.3:1 asta 3; i kastigu-ña: Rev.9:1 asta 12 (i mina'singko na trompeta ) . Manma'å'ñao na Manma'gås-ta: Rev.3:4-6.
Desde 1873, i ofisiåt na bendision i Seventh-day Adventist na inestudia: Daniel 12:12; Apoc. 3:7; y seyo Yuus : Apoc. 7; i mision-ña gi todu i tano' pat i mensåhi ginen tres na anghet: Rev. 14:7 asta 13.
Desde 1994 asta på'go, maprobecha i hinengge-ña i prufeta, i hinengge-ña i Adventist ni' ma'ayek: Rev. 3:14 asta 19. I konsekuensia: ha ayek i kampun Protestante ni' ma'abandona desde 1844: Rev. 9:5-10. I kastigu-ña: Rev. 14:10 ( guiya lokkue ' u gimen , ... ).
Gi entre 2021 yan 2029, i mina'tres na gera: Daniel 11:40-45; Rev. 9:13-19 (i mina'sais na trompeta ) .
Gi 2029, i finakpo' i tiempon grasian kolektibu yan indibiduåt: Rev. 15.
I prubåban hinengge gi todu i tano': i ma'impotta na lai gi Damenggo: Rev. 12:17; 13:11-18; 17:12-14; y siete na uttimo na chetnot: Ap. 16.
Gi i tiempon inigong gi 2030, " Armageddon ": i tinago' i finatai yan i minaolek i finatto-ña si Kristo: Daniel 2:34-35-44-45; 12:1; Apoc. 13:15; 16:16. Y mina siete na trompeta : Apoc. 1:7; 11:15-19; 19:11-19. Y mina siete na uttimo na chetnot : Apoc. 16:17. I lina'la ' i manma'ayek: Rev. 14:14-16. I tiempon antigu pat i kastigu i manma'estran rilihón ni' ti magahet: Rev. 14:17-20; 16:19; 17; 18; 19:20-21.
Desde i tiempon iniñgo' gi 2030, i mina'siette na milenio pat i dangkolo na Sabalu para si Yu'os yan i manma'ayek-ña: ma'atkila, ma'kadena si Satanas gi i tano' ni' ma'utot gi mit años : Rev. 20:1 asta 3. Gi langet, i manma'ayek ma husga i manmatai: Daniel 7:9; Rev. 4; 11:18; 20:4 asta 6.
Gi 3030, i Uttimo na Huisio: i minaolek i manma'ayek: Rev. 21. I mina'dos na finatai gi tano': Daniel 7:11; 20:7 asta 15. Gi i nuebu na tano': Rep. 22; Dan. 2:35-44; 7:22-27.
I Simbolon Roma gi i Prufesia
I ti ma tungo' na aspetu gi i prufesiha siha, gaige gi i uson diferentes na simbolo siha achokka' parehu ha' i kosas-ñiha. Pues manma'a'ñao siha, lao ti manma'a'ñao. Este na siña ha na'fanlå'la' si Yu'os i misterio na aspeton i tinige' siha ya ha na'fandaña' i diferentes na aspeton i suhetto ni' ma'ayek. Este i asunto para i mas takhilo' na punta-ña: Roma.
Gi Dan.2, gi i bidan i estao, guiya i mina'kuåtro na imperiu ni' guaha simbolo-ña " i addeng åcho' ." I " iron " i imahen i metgot na kinalamten-ña yan i motto-ña gi fino' CHamoru "DVRA LEX SED LEX," ma translada komu: "i lai duru, lao i lai i lai." Kontodu, i " addeng åcho ' " ha na'hasso yu' put i fina'nu'i i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi i tataotao, i pachot, i abaga, i kannai yan i addeng-ñiha , ya manma'gås-ta gi i långhet, manma'gås-ta yan manma'gås-ta.
Gi Dan. 7, Roma, gi i dos na tiempon-ña ni' paganu, republican yan imperial, guiya ha' i mina'kuåtro na imperiu ni' ma deskribi komo " un åpaka' na gå'ga' ni' guaha dinten-ña åcho' ." I åcho' gi i dinten-ña ha konne' gui' gi i åcho' na addeng Dan. 2. Guaha lokkue' " dies na kåkånon-ña " ni' ma represesenta dies na råinon Europa ni' para u fanma fotma despues di i matai i Imperiun Roma. Estague' i fina'na'gue-ña gi as Dan. 7:24.
Dan. 7:8 ha deskånsa i finatton i mina'onse na " kåtbon " ni' para u ma'usa, gi i prufesiha, i mas takhilo' na puntan todu i binibu na binibu. Ma a'agang i " dikiki' na kåtbon ," lao ti maolek, Dan. 7:20 ha na'i " un mas takhilo' na apaka' ki i pumalu siha ." I esplikasion para u ma nå'i gi Dan. 8:23-24, " ayu na rai ni' tairespetu yan manma'å'ñao... u fanma'gåsi gi i che'cho'-ña; u fanma'gåsi i manmetgot yan i mansåfu na taotao siha ." Este ha' un påtte gi i aksion siha ni' ha imputta si Yu'os para este na mina'dos na dinanña' i taotao Roma, ni' ma cho'gue desde 538, annai ma estapblesa i gubetnamento ni' ha impotta i hinengge Katoliku ginen i otdinariu na otdinariu as Justinian I. Debi di ta nota todu i akusasion siha ni' ha prisenta si Yu'os gi un manera ni' ti ma na'setbe, gi todu i prufesia, kontra este na gubetnamento ni' autocratic yan despotic, lao relihiosu ha represesenta i papismo giya Roma. Yanggen si Dan.7:24 ha agang gui' " diferentes ginen i fine'nina ," pues put i i nina'siña-ña relihiosu yan gaige gi i hinengge i manma'gas ni' manma'å'ñao nu guiya yan manma'å'ñao nu i influensian-ña gi as Yu'os; ni' Dan.8:25 ha alok na " i minaolek i lina'la'-ña ." Guaha siña ma li'e' na ti maolek na hu konne' i rai gi Daniel 7 yan i rai gi Daniel 8. Pues debi di bai hu na'annok i hustisia put este na koneksion.
Gi Dan.8, ti ta sodda' i kuatro na susesion imperiåt gi Dan.2 yan 7, lao dos ha' na imperiu, ni' klaru ma identifika gi i tinige': i Imperiun Medo-Persian, ni' ma'aidentifika ni' un " ram " yan i Imperiun Greek, ni' ma represesenta ni' un " chiba " ni' ha tutuhon i Imperiun Roma. Gi 323, måtai i dangkolo na konkistadot Griegu as Alexander the Great, " ma'utot i dangkolo na kåkånon chiba ." Lao sin i erensia, i imperio-ña ma dibidi gi entre i heneral-ña siha. Despues di 20 åños na gera entre siha, kuatro ha' na råsa manma'pos: " kuatro na kåkåt manma'gåsi gi i kuatro na manglo' gi langet para u ma'apåsi ." I kuatro na kåtbon-ñiha, Ehipto, Siria, Gresia, yan Thrace. Gi este na kapitulu 8, i Espiritu ha prisenta giya hita i finañagon este na mina'kuåtro na imperu ni', gi tutuhon, un siudåt gi sanlichan ha', fine'nana monarkista, pues republikan desde 510. Gi i rehimen-ña republikan na i Roma graduhadu ha' ha na'guaha fuetsa-ña ni' ha na'fanma'a'ñao i taotao siha ni' manma'a'agang ayudon-ña. Pues, gi i mina'nuebe na bersikulo, gi papa' i na'an "little horn " ni' ha na'annok i gubetnamento giya Dan. 7, i finatto-ña i republican Roma gi i historian i sanhaya anai gaige Israel, ma cho'gue ni' i inetnon-ña gi iya Greece, " unu gi i kuatro na kåkåt ." Taimanu ha' hu sangani hao, ma agang gui' gi 214 para u ma na'setbe i dos na ligan Griega, i Ligan Achaean yan i Ligan Aetolian, ya i resulta para Greece, i pineddong i independen-ña, yan i ma supopotta i taotao Roma gi 146. I mina'nuebe na bersikulo ha na'fanhuyong i susedente na konkista siha ni' para u na'i este na dikike' na songsong, i mina'kuåtro na imperio " iron " gi i manmaloffan na prufesiha siha. I lugat ge'hiyong i rason na gaige i tano' Italia anai gaige i tano' Roma. I finañagon i manma'gås-ña as Romulus yan Remus ha na'fanli'e' un palao'an na lobo ni' para u na'fanhuyong siha. Gi fino' Latin, i fino' Louve "lupa," kumeke'ilekña palao'an-lobo lao lokkue' puta. Pues, desdeki ma fa'tinas, este na siudå ma na'i si Yu'os para i dos na destinasion-ña ni' prufeta. Ta sodda' gui' komo un lobo gi i sagan-ñiha si Jesukristo, ni' para u komparehi yan un prostituta gi Rev. 17. Pues, i inadelanta-ña para i " sanlagu "-ña ma cho'gue ni' ha konkista i sanlagu na Italia (— 496 asta 272), pues ha na'fanhuyong i geran-ñiha kontra Carthage, på'go -Tunis, 26 BC. I sigiente na fase para i " sanhaya "-ña, i interbension-ña gi iya Greece taimanu ha' ta li'e'. Guihi na lugat na ma deskribi gui' komo " tumutuhon ginen unu gi i kuatro na kåtbon » put i ma'utot na imperion Griega ni' ma'eråda ginen as Alexander the Great. Mas metgot, gi 63, i Roma ha na'i i presisu-ña yan i nina'siñan-ña gi iya Judea, ni' i Espiritu ha a'agang " i mas bunitu na nasion " sa' put i ha cho'gue este desdeki ma fa'tinas despues di i finatto-ña i taotao-ña ginen Ehipto. Este na sinangan ma ripiti gi Ezek. 20:6-15. Presision i estoria: ta'lo, ma agang si Roma as Hyrcanus gi i gera kontra i che'lu-ña as Aristobulus. I tres na konkista ni' ma deskånsa i taotao Roma, gi i mismo na lugåt ni' ma deskånsa i Medo-Persian " ram " gi i mismo na kapitulu, mankonsiste gi i testimonion håyi. I minalago'-ña si Yu'os ma na'setbe: i sinangan " dikike' na kåtbon " Dan. 7:8 yan si Dan. 8:9 ha na'fanmanhasso, gi i dos na referensia, i idåt i taotao Roma. I asunto ma demonstra yan ti siña ma kuestiona. Gi este na siguridåt, i Espiritun dibin siña ha kumple i fina'nå'guen-ña yan i akusasion-ña kontra este na regålon rilihoso papa', ni' ha konsentrai gui' mismo todu i linao gi langet. I susedon i papa yan i imperiåt na Roma ma demonstra gi Dan. 7, guini, giya Dan. 8, i Espiritu ha laknos gui' gi i siglu siha ni' ha dibidi siha, ya ginen i bersikulo 10, ha chule' i entidat papa, i mas ya-ña na enimigu; ya ti sin causa. Sa' ha atendi i rilihón kristianu ni' i taotao i rainon i langet ni' ha na'daña' si Jesukristo: " manma'ayek para i ehersito gi langet ." Ma cho'gue este gi 538 gi i tinago' i rai as Justinian I , ni' ha na'i si Vigilius I i otdinariu na otdinariu na rilihón yan i tronon i papa gi i Vatican. Lao put i nina'siña-ña, ha cho'gue kontra i mansåntes as Yu'os, ni' ha na'fanma'å'ñao siha gi na'an i rilihón kristianu, taimanu ha' i manma'pos-ña gi i tiempon-ñiha gi halom 1,260 åños (gi entre 538 yan 1789-1793). I presison i estoria ha konfitma i minagahet este na tiempo, sa' ha tungo' na i dekretu ma tuge' gi 533. I 1260 na såkkan siha, gi este na kalkulasion, ma tutuhon gi 1793, i sakkan annai, gi i "Terror" na rebolusion, ma dekreta i ma na'suha i Gima'Yu'os Romanu. " Ha na'fanhuyong i estreyas siha gi tano' ya ha laknos siha ." I imahen para u ma'usa ta'lo gi Rev. 12:4: " I igå'-ña ha laknos un tersu gi i estreyas gi langet ya ha laknos siha gi tano' ." I låhi siha ma nå'i gi i Biblia. Put i estreyas siha , gaige gi Gen.1:15: "Ya ha po'lo si Yu'os siha gi i sanhilo' i langet para u fanma'lak i tano '"; gi Gen.15:5, ma kumpara yan i famagu'on Abraham: " Atan på'go i langet, ya un kuenta i estreyas siha , yanggen siña un kuenta siha;taiguini ha' i semiya-mu ”; gi Dan.12:3: “ ayu siha i muna'fanla'la' i taotao siha para i tininas u fanma'lak taiguihi i estreyas siha para todu i tiempo .” I fino' " ikog " para u ma'ayek gi i Apocalipsis as Jesukristo, sa' ha simbolisåyi yan ha na'annok " i profeta ni' ha fa'nå'gue i minagahet ," taimanu ha' ha na'tungo' hit gi Isaias 9:14, ya ha na'fanhuyong i tiningo'-ta put i mensåhi ni' ma'ayek ginen as Yu'os. para i sagradu yan tunas na husgamento ni' ha na'annok si Yu'os.
Gi Dan. 8:11, si Yu'os ha akusa i papa' na ha laknos si Jesukristo, i uniku na " Ma'gas i prinsipe siha ," taimanu ha' i bersikulo 25 ha espisifiku, ma'a'agang lokkue' " Rai i rai siha yan i Saina i ma'gas siha ," gi Rev. 17:14; 19:16. Ta taitai: "Ya ha na'fanmetgot gui' asta i kapitan i tropan-ñiha, ya ha chule' i pan-ña kada diha, ya ha na'fanhuyong i basen i santuario-ña ." Este na tinige' ti parehu yan i tinige' siha ni' ma'usa, lao guaha minaolek-ña sa' ha respeta i orihinat na tinige' gi fino' Hebreu. Ya gi este na manera, i mensåhi as Yu'os ha na'siguru na guaha konsistensia yan presision. I fino' " perpetual " guini ti ha referi gi "sakrifisiu," sa' este na palabra ti ma tuge' gi i tinige' Hebreu, i prisente-ña ti legal yan ti hustisia; kontodu, ha na'fanlamen i siniente-ña i prufesiha. Hunggan, i prufesiha ha tutuhon i tiempon kristianu ni', sigun as Dan. 9:26, y inefrese sija yan y ninae sija manmayulang. Este na termino " perpetual " ha konsiste gi un eksklusibu na propiedat Jesukristo ni i saserdote-ña, este i fuetsan-ña para u intersesora gi fabor i uniku na taotao-ña ni ha identifika yan ha selekta. På'go, put i ma'ayek este na areklo, i gubetnamento papa' ha bendisi i manma'å'ñao yan ha ma'å'ñao i manma'å'ñao as Yu'os ni' ha akusa na manma'å'ñao, ha na'fanhuyong gui' komu un mudelu put i hinengge-ña; un areklamento ni' ha kuestiona si Yu'os gi i prufesiun-ña ni' ha akusa, gi Dan. 7:25, put " ma fa'tinas i disision para u ma na'lå'la' i tiempo yan i lai ." Pues, i heresia gaige gi todu i che'cho' i gubetnamento, ya put este na rason, ti siña ma'ayek pat ma'ayek i husgamento put i rilihón. I lina'la' , pues, sigun ginen i fina'nå'guen Heb. 7:24, i " ti ma na'lå'la' na saserdote " as Jesukristo. Put este na rason na ti siña i papa' ha klåma i transmision i nina'siña yan i otdinariu-ña ginen as Yu'os gi as Jesukristo; pues siña ha' ha chule' ginen guiya sin lai yan todu i konsekuensiha ni' para u guaha gi ayu na linachi, para guiya yan ayu siha i ha sedusi. Este na konsekuensia siha ma na'annok gi as Dan. 7:11. Gi i uttimo na husgamento, para u sodda' i " mina'dos na finatai, ni' ma laknos låla'la' gi i lago' guafi yan asufre ," ni' ha na'ma'å'ñao gui', i rai siha yan todu i taotao siha, para u ma setbe yan u ma'å'ñao gui': " Pues hu atan put i palabras arrogante ni' ha sangan i kåtbon, ya annai hu atan, ma punu' i gå'ga', ya ma na'suha i tataotao-ña para u ma na'suha ma'utot ." Gi i otro banda, i Rebelasion gi i Apocalipsis ha konfitma este na sentensia put i husto na husgamenton i magahet na Yu'os ni' ma'å'ñao yan ma'å'ñao, gi Rev. 17:16; 18:8; 19:20. Hu disidi para bai hu translada, " ya ha na'fanhuyong i basen i santuario-ña " sa' put i espirituåt na naturåt i akusasion siha ni' ma na'i kontra i gubetnamento papa'. Hunggan, i fino' Hebreu "mecon" siña ma translada komu: lugat pat base . Ya gi i asunto, i basen i santuario espirituåt ni' ma na'suha. Este na terminon " base " ha na'fanmanhasso, sigun as Eph . cornerstone ", lao lokkue', i enteru na fundasion apostoliku ma komparehi yan un edifisio espiritu'åt, este, un " santuario " na propiedåt as Jesukristo, ni' ma fa'tinas as Yu'os gi hilo'-ña. I ma sangan na erensian San Pedro, put este na rason, ma kontradisi as Yu'os mismo. Para i Popery, i uniku na legat Pedro i sigiente na cho'cho' i manma'gas-ña ni' ma kåtga gui' despues di i finatai-ña gi i Maquister. i gubetnamento ha na'fanhuyong i fine'nina na mudelu ni' ha na'fanhuyong si Yu'os, este na gubetnamento ni' ti siña ha cho'gue i che'cho'-ña, ya guaha na lider-ña manma'ayek para u fanma'ayek, manma'ayek na kriminåt, taiguihi as Alexander VI Borgia yan i lahi-ña as Caesar, i berdugo yan i Cardinal, ha testifikåyi i naturåt na naturåt i institusion i papa gi iya Roma. Meggai na taotao ni' manma'å'ñao manma'ayek ni' este na otdinariu na taotao ni' manma'ayek para u fanma'ayek, yan i manma'ayek na taotao ni' manma'ayek para u fanma'ayek kontra i ManMuslim ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi i tano' Israel, un tano' ni' ma'ayek as Yu'os desdeki i sakkan 70, anai i ManRomanu manma'ayek para u fanma'ayek " i siudat yan i sagradu , gi i anunsio gi as Dan. 9:26, put i ma'abandona i Mesias ni' i ManHudihos. I " fundasion i santuario-ña " ha na'fandaña' todu i minagahet ni' ma risibi ni' i manapostoles ni' ma translada para i mamaila' na henerasion siha ginen i eskritura siha gi i nuebu na kontrata ; ha na'setbe ha' i na'an i manma'gås-ta gi i hinengge-ta gi i Biblia, ni' meggai na taotao-ña ma adora yan ma setbe gi meggai na taotao. I minagahet sigun ginen Roma ma tuge', gi un banda, gi i "missal"-ña (i guiya para i Misa), ni' ha na'suha i " dos na testigu " as Yu'os, i tinige' i antigu yan i nuebu na kontrata siha, ni' ha na'fandaña' i Biblia, ni' ha na'fandaña' i taotao siha. put para u ma'puno' i manma'å'ñao na taotao-ña.
I bersikulo 12 gi Dan.8 ha na'tungo' hit sa' hafa na si Yu'os mismo ha na'fanhuyong este na rilihón ni' gof chathinasso yan chathinasso. " I taotao siha manma'entrega gi kada diha put i isao ." Pues i gof chathinasso yan i gof chathinasso na cho'cho' este na gubetnamento gaige, put i minalago' Yu'os, para u ma puno' i " isao ", ni', sigun gi 1 Juan 3:4, i linachi i lai. Ya este na aksion siña ha' ma'atribuyi para Roma, lao gi i tiempon-ña ni' paganu, sa' i isao ni' gof dångkolo, ni' debi di u ma'kastigu, ha afekta si Yu'os gi dos na punto ni' sen sensitibo: i gloria-ña komu si Yu'os i kriåtdot yan komu i Manma'gås-ña gi as Kristo. Ta li'e' gi Rev. 8:7-8 na i fina'tinas i gubetnamento papa', gi 538, ha konsiste i mina'dos na kastigu, ni' ha na'i si Yu'os, yan ha prufetisa ni' i simbolon " mina'dos na trompeta ." Guaha otro na kastigu antes di este, ni' ma cho'gue ni' i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi iya Europa, ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta. Sa' este na aksion siha ma cho'gue gi entre 395 yan 476, i rason put i kastigu ni' ma na'i siha, ma sodda' ha' antes di 395. Pues, ma konfitma i fechan i diha 7 gi i mes Marso, 321, annai i paganu na emperadot Roma, si Constantine I , ni' ha ofresi pas para i kristianu siha gi i imperio, ha na'i otden ni' i dekreto ni' ha na'suha i Sabbath, ma na'suha ya ma na'halom i pumalu gi i fine'nana na ha'åni. På'go, este na fine'nana na ha'åni ma dedika para i tinayuyot i ti ma konkista na atdao. Pues ha sodda' si Yu'os dos na chinatsaga: i malingu i Sabalu-ña, i memorias put i che'cho'-ña ni' ha na'fanhuyong yan i uttimo na båli-ña kontra todu i enimigu-ña siha, lao lokkue', gi i lugat-ña, i ekstension i onru ni' ma nå'i gi i fine'nana na ha'åni, gi i mismo rangkon i mandisipulu-ña si Jesukristo. Ti meggai na taotao para u komprende i importansian i fatso, sa' debi di u ma ripara na si Yu'os ti guiya ha' i fuma'tinas i lina'la', guiya lokkue' i fuma'tinas yan i gumu'ot i tiempo, ya put este ha' na rason na ha na'fanhuyong i estreyas gi langet. I atdao ha tutuhon gi mina'kuåtro na diha para u ma'a'atan i diha siha, i luna, para u ma'a'atan i puengi, yan i atdao ta'lo yan i estreyas siha para u ma'a'atan i sakkan siha. Lao i simana ti ma'a'atan ni' i estreyas siha; ma fa'tinas ha' gi i disision i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Pues, para u represesenta i siniseden i otdinariu-ña, ya si Yu'os para u kuida gui'.
Kandet gi Sabalu
I inetnon gi halom i simana, i ekspresion i minalago'-ña ya si Yu'os ha na'hasso hit put este gi i tinige'-ña gi i mina'kuåtro na tinago'-ña: " Na'fanhasso i ha'åni Sabalu para un na'sagradu. Guaha sais dihas para un cho'gue todu i che'cho'-mu, lao i mina'sais dihas para un cho'gue todu i che'cho'-mu, lao i mina'siette i ha'åni as YaHWH, i Yu'os-mu. Gi este na ha'åni, ti siña un cho'gue ni' hafa na cho'cho', ni i asaguå-mu, ni i famagu'on-mu, ni i ga'ga'-mu, pat i ga'ga'-mu i taotao tåno' ni' gaige gi halom i petta-mu, sa' si YaHWH ha fa'tinas i langet yan i tano', i tasi, yan todu i gaige gi halom-ñiha gi sais dihas ;
Atan maolek, gi este na sinangan, kuestion ha' i numeron " sais yan siete "; ti ma mensiona i palabra Sabbath. Ya gi i forma-ña " mina'siette ," un numeron ordinal, i Kreador-Lehislatura ha insisti gi i posision ni' ha okupa este na mina'sais na diha . Sa' hafa na taiguini i insisiste? Bai hu na'i hao rason para un na'lå'la', yanggen nisisåriu, i hinasso-mu put este na tinago'. Malago' si Yu'os na u rinueba i otden i tiempo ni ha estapblesa desde i tutuhon i tano'. Ya yanggen ha insisti taiguini, put i ma konstrui i simana gi i imahen i tiempon i prohekton-ña: 7,000 åños pat mas eksakto, 6,000 + 1,000 åños. Sa' put i ha na'fanlamen i planun-ña put i satbasion, annai ha laknos i acho' Horeb dos biåhi, ma na'fanhuyong si Moises para u hålom gi tano' Canaan. Este i leksion ni malago' si Yu'os para u fana'gue put i ti inosge'-ña. Desde 1843-44, i fine'nana na ha'åni na deskansu guaha parehu na konsekuensia-ña, lao på'go na biåhi ha na'fanlamen i taotao para u fanhålom gi i langet na Canaan, i premiu ginen i hinengge i manma'ayek ni' i finatai-ña si Jesukristo. Este na sentensia ginen as Yu'os tumunok gi i manma'a'ñao sa', taimanu ha' i che'cho'-ña si Moises, i deskansu gi i fine'nana na ha'åni ti parehu yan i planon Yu'os. Siña ma na'lå'la' i na'an siha sin difirensia, lao i kinalamten i numero siha i ti siña ma na'lå'la'. Para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i fina'tinas-ña, i progresibo na inadelanta gi tiempo ha tutuhon gi i siete dihas na simana siha. Gi un manera ni' ti siña ma na'lå'la', i fine'nana na diha para u gaige gi i fine'nana na diha ya i " mina'siette " para u gaige gi i " mina'siette ." Kada diha siempre ha gof atendi i balotu ni' ha na'i si Yu'os, desde i tutuhon. Ya i Genesis ha fa'nå'gue hit, gi i mina'dos na kapitulu, na i mina'siette na diha i obheton un espesiåt na destinu: " ma'a'ñao, " kumeke ilek-ña, ma'a'ñao. Asta på'go, ti ma tungo' i taotao put i minagahet na rason put este na espesiåt na balotu, lao på'go, gi na'ån-ña, hu na'i i esplikasion Yu'os. Gi i lina'la'-ña, i disision Yu'os klaru yan hustisia: i mina'sais na diha ha prufisiha i mina'sais na milenium gi i prohekton Yu'os gi enteru mundo ni' 7,000 na såkkan solar, ni' i uttimo na "mit años " ni' ma mensiona gi Rev. 20 para u ma li'e' i manma'ayek as Jesukristo manhålom gi i minagof yan i presisu na Ma'estron-ñiha. Ya este na premiu para u ma risibi put i minaolek-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai. I Sabalu ni' ma'a'atan ti ha' i memorias put i fina'tinas Yu'os gi i tano'-ta, ha na'fanma'å'ñao lokkue' kada simana i inadelanta para i hålom i rainon i langet anai, sigun gi as Juan 14:2-3, si Jesukristo " ha pripara un lugat » para y guinaeyaña na inayigña. Estague' un maolek na rason para ta guaiya gui' yan ta onra gui' gi este na sagradu na siette na diha, annai ha a'atan gui' para u ma'pos i simana-ta, gi pupuengi, gi i uttemo i mina'sais na diha .
Desde på'go, yanggen un taitai pat un hungok i sinangan este i mina'kuåtro na tinago', debi di un hungok gi i tatte i sinangan i tinige', ilek-ña si Yu'os gi i taotao: " Guåha 6000 åños-mu para un na'huyong i che'cho' i hinengge i manma'ayek, sa' yanggen måtto i uttemo este na tiempo, i tiempon i 1000 åños gi i mina'siette na milenio ti para hagu ha'; manma'ayek ni' manhålom gi i langet na lina'la'-hu, ginen i minagahet na hinengge ni' ha rikonosi si Jesukristo .
I Sabalu ha na'fanhuyong un siniseden simboliku yan prufeta put i lina'la' taihinekkok ni' ma na'i i manma'ayek gi i tano'. Pues, ha imahina si Jesukristo este ni' "i perlas ni' dangkolo i presiu-ña " gi i parabola-ña ni' ma'usa gi Mateo 13:45-46: " I rainon i langet parehu yan un kometsiante ni' ha li'e' i manmaolek na perlas siha. Ha sodda' un perlas ni' dangkolo i presiu-ña , ya humanao ya ha bende todu i guaha-ña ya ha fa'tinas ." Este na bersikulo siña ha risibi dos na esplikasion. I sinangan " rainon i langet " ha na'annok i planon Yu'os para u na'fanlibre hit. Gi i hinasso-ña si Jesukristo put i prohekto-ña, ha akompara gue' yan un " kometsiante " ni ' " perlas " ni' ha li'e' i perlas , i mas bunitu, i mas perfekto yan put este, i mas takhilo' na presio. Para u sodda' este na råru, yan put este na presiosu, na perlas , ha na'suha si Jesukristo i langet yan i minaolek-ña ya gi i tano' put i finatai-ña, ha na'fanlibre este siha na perlas espirituåt para u fanma'gåsi para todu i tiempo. Lao gi i otro banda, i kometsiante i ma'ayek ni' malago' i absolut, i dibin na perfekto ni' para u na'i i premiu i minagahet na hinengge. Guihi ta'lo, para u gana este na premiu gi i bokasion gi langet, ha na'suha i ti manmaolek yan ti manhusto na balotu siha gi tano' para u dedika gui' para u na'i i Yu'os ni' ha na'huyong un adorasion ni' ha na'magof Gui'. Guini na estoria, i petlas ni tai bali era i taihinekkok na lina'la' ni ha ofresi si Jesukristo para i manma'ayek-ña gi tiempon inigong gi sakkan 2030.
Este na perlas ni' gof presiosu siña ha' ha afekta i uttimo na tiempon Adventism; ayu i uttimu na representante-ña para u fanla’la’ asta i magahet na finatto-ña si Jesukristo. Estague` mina` este na petlas ni mampos guaguan ha daña` i Sabalu, i finatton i Kristo yan i sinantos uttimu ma-elihe. I perfekto na doktrina ni' masodda' gi este na uttimo na tiempo ha na'i i mansåntes i imahen i perlas . I espesiåt na eksperensian-ñiha ni' manlå'la' gi i lina'la' taihinekkok ha konfitma este na imahen i perlas . Ya i inafekta-ñiha gi i Sabalu gi i mina'sais na diha, ni' ma tungo' na ha prufetisa i mina'siette na milenio, ha na'i i Sabalu yan i mina'sais na milenio i imahen un presiosu na alahas ni' taya' siña makompara fuera di un " perlas ni' dangkolo i presio-ña ." Este na hinasso para u fanhuyong gi Rev. 21:21: " I dose na petta, dose na perlas ; kada petta un perlas ha' . I chalan i siuda, oron puru, taiguihi i bidå-ña ." Este na bersikulo ha na'fanmagof i uniku na estao i sagradu ni' ha nisisita si Yu'os, yan gi mismo tiempo , i uniku na premiu para u ma risibi i lina'la' taihinekkok gi i inetnon-ñiha gi i Sabalu gi i mina'sais na milenio ginen i " gates " ni' simboliku ni' ma'a'atan i Adventist na prublema siha put i hinengge . I uttimo na manma'ayek ti mas maolek ki ayu siha i manmofo'na. I minagahet ha' na doktrina ni' ha na'tungo' siha si Yu'os na ha na'fanhuyong i imahen-ñiha komo perlas ni' susedi i presiosu na acho' siha . Si Yu'os ti ha na'i eksepsion i taotao siha, lao dependi di i tiempo ni' ma kuestiona, ha na'i gui' i direcho para u na'i eksepsion i estao i sagradu ni' nisisåriu para i satbasion. I tiempon kristianu ni' ma konsidera, ha na'fandaña' i tiempo ni' ma na'fanhuyong i isao ni' ma ofisiåt gi i rilihón desdeki ma estapblesa i gubetnamento giya Roma, este, desdeki 538. Kontodu, i tutuhon i Reformation ma kubre ni' i mina'ase' yan i mina'ase'-ña , ya i transgresion i Sabbath ti ma imputa antes di i dekreton Dan. 8:14 ha tutuhon, desdeki i tiempon åpaka' gi 1843. Gi un dikiki' na alusion, i fina'tinas i perlas maproponi as Jesukristo gi Rev. 3:18 : " Hu abisa hao para un fa'tinas ginen guåhuoro machague gui guafe, para jamyo rico; yan magagu blanko, kosa ki en fanminagagu, ya munga mafa’nu’i i pinadesi-miyu; yan popble para i matan-miyu para en li'e' . Este siha na kosas, ni' ha ofresi si Jesukristo para ayu siha i manmafañågu, ma konsiste i elementu siha ni' ma na'i i ma ayek i siniseden-ñiha ni' " perlas " gi me'nan yan gi i husgamenton i Saina as Jesukristo. I " perlas " debi di u " ma fa'tinas " ginen Guiya; ti ma'ayek para libre. I salåpe' i para ta na'suha i lina'la'-ta, i basen i gera put i hinengge. Gi i respetibo na otden, ha ofresi si Jesukristo para u bende i hinengge ni' maprobecha ni' i prublema ni' ha na'i i manma'elekta i riku-ña espiritu'åt; i puru yan tåya' isao-ña na hustisia ni' ha kubre i espirituåt na lina'la' i isao ni' ma'apasi; i ayudon i Espiritu Såntu ni' ha na'fanhuyong i matan yan i intelihente na taotao ni' ha na'fanhuyong si Yu'os gi i santos na tinige'-ña gi i Biblia.
Gi i 6,000 na såkkan gi i tiempon kristianu, ha hasso si Yu'os asta i uttemo este na siklon tano' para u na'tungo' i uttimo na inayek-ña put i minagof i sagradu na diha-ña pat i ma'a'agang na Sabalu para i deskansu-ñiha. I manma'ayek ni kumomprende i siknifikasion-ña pa'go guaha todu rason-ñiha para u ma'a'ñao yan u ma'onra este na rigalu ginen as Jesukristo. Para ayu siha i ti ma gof guaiya yan ma laknos, guaha yan siempre guaha rason-ñiha para u ma chathinasso sa' para u ma na'suha i lina'la'-ñiha gi tano'.
I tinago' Daniel 8:14
Dan. 8:12 sigi ha' ilek-ña, " I kåtbon ha na'fanhuyong i minagahet ya måolik ." " I minagahet ", sigun ginen Psa. 119:142, " i lai ." Lao este lokkue' i oppan i " lie " ni', sigun as Isa. 9:14, ha na'annok i " falsu na profeta " ni' i palabra " tail " ni' ha akusa gui' gi Rev. 12:4. Gi magåhet, ha na'suha i minagahet para u na'halom i " minagahet "-ña gi i lugat-ña. I " interprises "-ña siha siña ha' " manma'gåsi ," sa' si Yu'os mismo ha na'fanhuyong gui' para u na'kastigo i infidelidåt kristianu ni' mapraktika desde di diha 7 gi i mes Marso, 321.
I versikulu 13 yan 14 para u fanma'gåsi asta i uttemo na tiempo. Gi i mina'13 na bersikulo, guaha na santos manmanhasso put i durånten i inafekta ni' i " isao kada diha " yan i " isao ni' destrosao "—kosas siha ni' esta ta identifika. Lao maila' ya ta fanmanhasso un dididi' put este na " isao ni' gof na'ma'åse' ." I destrosu ni' ma kuestiona, ayu i lina'la' i taotao. Gi i uttemo, i enteru na taotao ni' manmafnas para u fanhånao, gi duranten i " mit åños " gi i mina'siette na milenio, i tano' gi i orihinat na forma-ña " sin forma yan tåya' " ni' para u na'i gui', gi Rev. 9:2-11, 11:7, 17:8 yan 20:1-3, i na'an " abyss " gi Gen 2:1:2.
I " santos " lokkue' ma faisen kao håfa na tiempo para u ma "trade down i " santos yan i ehersito " kristianu ? " Gi este na eskalera, este na " santos " manma cho'cho' komo fiet na setbienten Yu'os, manma anima taiguihi as Daniel, ni' ma nå'i komo ehemplo gi Dan. 10:12, put i lehitimu na minalago' " para u komprende " i planun dibin. Ma sodda' para i tres na asunto ni' ma na'fanhuyong, un singkuenta na ineppe ni' ma nå'i gi i bersikulo 14.
Sigun ginen i inadilånto yan inadelanta siha ni' ha na'i yu' si Yu'os ginen i tinige'-ña gi fino' Hebreu, i ineppe ni' ma nå'i yu': " Asta i puengi yan i pupuengi, dos mit tres sientos, ya i santos u ma hustisia ." Ti este i ti ma tungo' na tinige' gi i kustumbre: " Asta dos mit tres sientos na puengi yan pupuengi ya i sagan-ñiha u ma na'gasgas ." Ti kuestion put i santuario lao put i sinantos ; Kontodu, i verbu " purified " ma na'suha ya ma na'halom " justified ," ya i mina'tres na inadelanta put i ekspresion " evening morning, " ni' singkuenta gi i tinige' Hebreu. Gi este na manera, ha na'suha si Yu'os todu i hustisia ginen ayu siha i manmalago' muna'lå'la' i numeron-ñiha ni' ma dibidi gi dos, ya ma klåma na ma na'suha i puengi ginen i pupuengi. I maneran-ña ha prisenta i unit gi i kalkulasion, i " pupuengi gi pupuengi, " ni' ha difina un 24-oras na diha gi Gen. 1. Pues ha na'annok i Espiritu i numeron este na unit: "2300." I numeron i diha siha ni' ma'usa para i prufeta siha, maprotehi. I verbu " justified " guaha i rasan-ña, gi fino' Hebreu, i palabra "hustisia" "tsedeq". I tinige' ni' hu pruponi, pues, guiya mismo hustisia. Pues, guaha isao put i fino' Hebreu "qodesh" ya ha na'fanhuyong este na fino' " sanctuary " ni' gi fino' Hebreu "miqdash". I fino' " sanctuary " maolek ma translada gi i verse 11 gi Daniel 8, lao taya' lugat-ña gi i verse 13 yan 14 anai i Espiritu ha usa i palabra "qodesh" ni' debi di u ma translada komu " santos ."
Yanggen ta tungo' na i " isao ni' ha na'fanlamen hit " ha na'fanhuyong i Sabbath, ni' guiya mismo i obheto ni' ha na'fansantu hit , este na palabra " santu " ha na'fanli'e' hit i siniente-ta gi i mensåhi ni' prufeta. Si Yu'os ha anunsia na, gi i uttemo i " 2300 na pupuengi " ni' ma sangan, i respetu para i restu gi i magahet na " mina'siette na diha "-ña para u ma nisisita ginen guiya, ginen maseha hayi na taotao ni' ha klåma i sagradu yan " hustisian taihinekkok " ni' ha risibi si Jesukristo. I finakpo' i " isao ni' gof na'ma'åse '" ha na'fanhuyong i tinayuyot gi i Damenggo, i fine'nina na ha'åni i atdao, ni' ha estapblesa si Constantine I , i emperadot paganu. Si Yu'os ha na'fanhuyong ta'lo, gi i otro banda, i doktrinan i satbasion ni' gaige gi tiempon i manapostoles. Este na palabra " santos " ha' ha na'daña' todu i minagahet na doktrina siha ni' gaige gi i fundasion i hinengge-ta. Sa' put i ma'usa i fina'nå'guen i ManHudihos, i hinengge-ña i kristianu ha na'fanhuyong ta'lo, solu i rinikohin i sakrifisiun gå'ga', ni' i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo gi i siyan i mina'ase' ni' ma'a'atan gi un kueba gi papa' tano' ni' gaige gi papa' i addeng-ña gi iya Golgotha, taimanu ha' ha na'magof i Satbadot-ta para u na'tungo' yan u na'fanli'e', gi i tentago'-ña as Ron Wyat, gi 2018. ma'a'atan ni' i palabra " santos " ni' progresibo yan ha na'lå'la' i tiempon lina'la', lao desde 2018, este na tiempo ma'a'atan yan ma'a'atan, ya på'go, gi 2020, guaha ha' 9 åños para u ma'arekla todu i aspetu-ña.
I Daniel 8:14 un tinago' ni' muna'fanmatai i taotao, sa' i inadelanta gi i husgamenton Yu'os ha na'fanlamen i ofresimienton satbasion as Kristo para todu i manma'gås-ta gi i Damenggo na Mankristianu. I espiritun i tradision ni' ma'eråda para u na'fanmatai i taotao siha, ni' ti ma tungo' put i kondenasion-ñiha as Yu'os. Guiya este na lugat anai i ma'a'atan i guinaiyan i minagahet ha na'i si Yu'os siñat para u ma'a'atan " i diferensia " put i lina'la' ni' ha afekta " ayu siha i manma'a'atan gui' yan ayu siha i ti manma'a'atan gui' (Mal. 3:18)."
Guaha na espiritun rebelde siha malago' ma kuestiona i mismo idea put i inadelanta ni' siña ma atribuyi as Yu'os ni' guiya mismo ha sangan: " Ti hu na'lå'la ' " gi Mal. 3:6. Pues debi di ta tungo' na i inadelanta ni' ma cho'gue gi 1843-44, ha konsiste ha' gi i ma na'lå'la' ta'lo i estao ni' esta meggai na tiempo ma na'fanlamen yan ma na'fanma'a'ñao . Put este na rason na i bendision i manma'ayek gi i Reformation, ma'ayek achokka' ti perfekto i che'cho'-ñiha, ha prisenta un eksepsion na kinalamten, ni' i aspeton doktrina-ña ti siña mapresenta komo i mudelu i magahet na hinengge. Este na husgamento para i fine'nina na manma'gås-ta, gof eksepsionåt ya ha nota si Yu'os ya ha na'tungo' gi Rev. 2:24 anai ilek-ña gi i Protestante siha, antes di 1843, "Ti bai hu na'i hamyo otro na karga, ayu ha' i en na'i hamyo asta ki måtto yu' ."
I " woe " ni' gaige gi i tutuhon este na tinago' Dan. 8:14 gof " dångkulu " ya ha na'annok si Yu'os put tres na " dañkulu na chinatsaga " gi Rev. 8:13. Ya put i seriosu na konsekuensiha siha, debi di ta tungo' i fechan i inetnon-ña. Este i chinathinasso i " santos " giya Dan. 8:13. I durasion-ña ma na'tungo' på'go komo " 2300 na diha ni' prufeta" pat 2300 na såkkan solar, sigun ginen i lai ni' ma nå'i si Ezekiel, un profetan Daniel gi tiempon-ña (Ezekiel 4:5-6). Este na kapitulu 8, ni' i tema-ña para u na'suha i " isao " gi iya Roma, para u sodda' i elementu siha ni' ti ha sodda' gi Dan. 9 anai, guihi lokkue', para u ma kuestiona put " para u ma na'suha i isao ," lao på'go, i orihinat na " isao " ni' ha na'fanlamen i lina'la' taihinekkok, desdeki si Adan yan si Eba. I operasion para u ma'usa gi i tano' na ministron i Mesias Jesus yan gi i boluntario na ofresimienton i lina'la'-ña ni' perfekto para i isao i manma'ayek-ña, ya hu enfatisåyi, para siha ha'. I tiempon finatto-ña gi entalu' i taotao siha ma'ayek gi i prufesiha gi i tiempon prufesiha. I mensåhi ha na'fanmanhasso i taotao ManHudihos sa' manma'a'ñao siha nu si Yu'os. Ha na'i i taotao ManHudihos, para u " ma'pos i isao ," un tiempon " setenta simana ," ni' kumeke'ilekña 490 na diha-åños. Lao ha na'siguru lokkue' i manera para u ma'ayek i tutuhon i kalkulasion. " Desde i tiempo annai ma sangan na para u ma'ayek ta'lo Jerusalem, asta i manma'ayek, guaha... (7 + 62 = 69 na simana siha )." Tres na rai Persia ma nå'i este na otdinariu, lao i mina'tres ha', si Artaxerxes I , ha kumple este sigun ginen Ezra 7:7. I tinago'-ña ma na'huyong gi i tiempon inigong gi 458 BCE. I tiempon i 69 na simana siha ha tutuhon i ministron Jesukristo gi i sakkan 26. Ha na'setbe i uttimo na "siette años" ni' ma na'setbe para i che'cho' Jesus, ni' ha estapblesa, put i finatai-ña ni' ha na'fanlibre, i basen i nuebu na kontrata, i Espiritu ni' gaige gi i bersikulo 27 gi Dan.9, gi este na " simana " gi i diha siha " gi i talo' i finatai-ña , ha na'para i sakrifisiu yan i ofresimiento "; i guinaha siha ni manmaofrese asta si Jesukristo, para i mina’gas i isao. Lao i finatai-ña måtto antes di todu para u " na'suha i isao » Taimanu para ta komprende este na mensåhi? Si Yu'os ha ofresi un demonstrasion put i guinaiya-ña ni' para u na'fanmanman i korason i manma'ayek-ña ni', put i guinaiyan-ñiha yan i grasias-ñiha, u fanma'atkila kontra i isao ni' ayudon-ña. 1 John 3:6 ha konfitma este, ilek-ña: “ I sumaga giya guiya ti ha cho'gue i isao, i isao ti ha li'e' yan ti ha tungo' gui' .” Ya ha na'fanmetgot i mensåhi-ña ni' meggai na sinangan siha.
Gi i doktrina, i nuebu na kontrata ni' ha estapblesa si Jesukristo ha na'suha i antigu na kontrata. Pues, i dos na kontrata manma'a'atan gi i mismo na fundasion prufeta ni' ma'a'atan gi as Dan. 9:25. I fecha – 458 pues siña ha' ma'usa komo base para u ma'ayek i 70 na simana ni' ma'ayek para i taotao Hudios, lao lokkue' para ayu i 2300 na diha-åños gi Dan. 8:14 ni' ma'a'atan i hinengge-ña i kristianu. Put este na presisu na fecha, siña ta estapblesa i finatai i Mesias gi sakkan 30 yan i entråda gi i decrece gi Dan. 8:14. i sakkan 1843. I dos na mensåhi manmatto para u †œma na'suha i isao †yan i taihinekkok na konsekuensiha para ayu siha i manma'å'ñao nu siha, unu yan i otro, astaki i finatai ha laknos siha, pat despues di i finakpo' i tiempon grasian kolektibu yan indibiduåt ni' para u tutuhon i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo astaki este na punton lina'la', ha na'i hit siñat para i lina'la' ni' siña ha na'fanhuyong i konsiensia. estao i manma'elekta.
Manma'a'atan para i Apocalipsis
I tinige' i lepblo enteru ha' chumo'gue as Yu'os. Guiya i chumo'gue i palabras ya gi Rev. 22 :18-19, ha a'atan i manma'translada yan i manma'eskriba ni' para u fanma'ayek para u fanma'translada pat u fanma'translada i orihinat na estoria ginen i henerasion asta i generasion na i mas dikike' na inafekta gi i palabras para u na'fanlamen i satbasion. Pues guini guaha un espesiåt na cho'cho' ni' gof takhilo' i santos-ña. Siña hu komparehi yan un dångkolon "puzzle" ni' ti siña ma kumple i inatan-ña yanggen ma na'lå'la' i mas dikike' na pidason- ña . I che'cho' put este na rason, gof takhilo' ya sigun ginen i naturåt-ña, todu i sinangan Yu'os gi ayu na lugat, magahet, lao magahet para i finakpo' i prohekton-ña ni' muna'libre; sa' ha sangan este na prufesiha para i " tentago'-ña " , mas presisu, " i esklabu-ña " , put i finakpo' i tano'. I prufesiha siña ha' ma'interpreta yanggen i maproponi na elementu siha para u ma'ayek pat, para i mas takhilo' na påtte , ma'ayek.
I lina'la' i tiempon i prohekton satbasion ni' para u ma'usa, ti ma'a'atan ni ' taotao siha. Pues, gi todu i tiempo, i tentago' Yu'os siña ha li'e' i finakpo' i tano', ya si Pablo ha testifikåyi este gi i fino'-ña: " Este hu sangani hao, mañe'lu-hu, na ti åpmam i tiempo ; i tano' taiguihi i ti ma'usa, sa' i fina'tinas este na tano' para u malingu " (1 Cor . 7:29-31).
Guaha bentaha-ta ki si Pablo sa' gaige hit gi este na tiempo anai para u na'funhayan si Yu'os i inayek-ña put i taihinekkok na manma'ayek. Ya på'go, i manma'å'ñao na konsehu-ña debi di u ma'usa ni' i magahet na manma'ayek gi i uttimo na tiempo-ta. I tano’ para u faloffan, ya solu i taihinekkok na lina’la’ i manma’ayek para u maprolongga. I fino' Yu'os gi as Kristo, " Malago ' yu' ," gi Rev. 1:3, magahet, maolek yan ma'adapta para este na uttimo na tiempo ni' para hita ; nuebi åños desde i finatto-ña , gi i tiempon tinige' este na tinige' .
Manli'e' ham gi iya Dan. 7:25 na i Roma ha intensiona para u " na'lå'la' i tiempo yan i lai dibin." I tiningo' put i misterion i Apocalipsis as Jesukristo , ni' ha nå'i si apostle as Juan ni' ma'aresta gi i isla Patmos , ha tutuhon gi i tiningo' put i minagahet na tiempo ni' ha estapblesa si Yu'os. I asunton tiempo, pues, fundamental para ta komprende i Apokalipsis, ni' ha estruktura si Yu'os gi este na hinasso put tiempo. Pues, ha na'fanhuyong i ti presison este na dañu siha ya i lepblo ha na'fanlå'la' i misteriosu yan ti siña ha na'fanlamen i taotao siha ni' para u na'fanhalom i 20 na siglu gi i tiempo-ta sin u ma destrosa ni' i manma akusa yan manma denunsia. I tiempo ni' ma na'lå'la' , yan espesiåtmente i kalendario ni' ha estapblesa si Roma gi un ti magahet na fecha ni' ma li'e' gi i mafañågu-ña si Jesukristo, ti ha na'fanmanman i manma'ayek yanggen ma interpreta i prufesiha siha ginen as Yu'os; Put i ha prisenta si Yu'os gi i prufesiha-ña i durasion siha ni' i tutuhon yan i uttemo-ña ma fa'tinas ginen i aksion siha ni' siña ma identifika yan ma fecha ni' manma'estra yan manma'estro siha.
Lao gi i Apocalipsis, i konsepton tiempo i mas impottånte , sa' i enteru na estrukturan i lepblo gaige gi hilo'-ña. Pues, put i rason, i tiningo'-ña ha dipende gi i maolek na inetnon i Sabalu ni' ha nisisita yan ha na'lå'la' ta'lo si Yu'os gi 1844. I ministro-ku , ni' ha tutuhon gi 1980 , ha na'siguru na ma na'annok i importansian i prufeta na rol i Sabalu , ni' ha prufetisa i dangkolo na deskanso gi i mina'siette na milenio, yan i ma'ayek na Yu'os, Sigun ginen i Rev. asta 2 Pet. 3:8, " Un diha parehu yan mit años, ya i mit años parehu yan un diha ." I koneksion ni' ma estapblesa gi entre i imahen i siete dihas na fina'tinas ni' ma na'huyong gi Genesis 1 yan 2 yan i siete mit na såkkan gi i tiempon i prohekton dibin, ha na'posipble i tiningo'-hu put i inatan i estrukturan i lepblo. Gi este na tiningo', klaru i prufesiha ya ha na'fanhuyong, perlas pot perlas, todu i sikretu-ña.
Pues, i prufesiha ha ' siña ha' låla'la' yan maolek yanggen i mensåhi siña ma li'e' gi un fecha gi i tiempon kristianu. Estague' i nina'siña-ku ginen i Espiritu Santon Yu'os gi as Jesukristo para bai hu cho'gue. Pues , siña hu diklara na mababa este na " dikike' na lepblo ," ni' ha konfitma i finatton i planun dibin ni' ma anunsia gi Rev. 5:5 yan 10:2.
Gi i arkitektura-ña, i Apocalypse vision ha kubri i tiempon i tiempon kristianu gi entre i finakpo' i tiempon apostolic, gi halom 94 , yan i finakpo' i mina'siette na milenio ni' ha tutuhon desde ra asta i uttimo na finatto-ña si Jesukristo gi 2030. Pues ha na'fandaña' yan i kapitulu 2, 7, 8, 9, 12 yan Daniel gi i tiempon kristianu. Para i mankristianu, i mas impottånte na leksion ni' ma sodda' gi i maestudia este na lepblo, i fechan i tiempon åpaka ' gi 1843 ni' ha estapblesa si Dan. 8:14 , lao lokkue' gi i tiempon åpaka' gi 1844 annai ma tutuhon i prublema put i hinengge. Gi i tiempon åpaka' gi 1844 na ha po'lo si Yu'os i fundasion i hinengge-ta gi i mina'siette na diha . Este na dos na fecha siha , gof impottånte ya u usa si Yu'os para u estruktura i lini'e'-ña put i Rebelasion. Para ta komprende i balotu-ña este na dos na fecha, debi di ta li'e' gi 1843 i tutuhon i prublema put i hinengge put i fino' prufeta. I fine'nina na bidå-ña i espiritu'åt manmafañågu gi este na diha put i ti ma ayek i fine'nina na pruklamasion Adventist as William Miller. Lao i tiempon triåt ha ofresi siha un segundo na siñat ni' i mina'dos na pruklamasion-ña put i finatto-ña si Jesukristo gi diha 22 gi Oktubre, 1844. Gi diha 23 gi Oktubre, ma tutuhon i triåt, ya siña ma fotma yan ma na'tungo' i sentensian Yu'os. I prubleman kolektibu esta måtto, lao siña ha' i konbetsasion kada unu. Kontodu, gi i mapraktika, todu i Adventist ma'o'osge i deskansu gi i Damenggo gi iya Roma, ni' ti ma'aidentifika komo isao. Ya i Sabalu ma adopta dididi' ha' ni' i Adventist siha kada unu, sin u ma ripara i mas takhilo' na rol-ña ni' todu i Adventist siha. Este na rason na hu fa'faboresi i tiempon åpaka' gi 1843 komo i finakpo' i ti magahet na hinengge Protestante yan i fechan otoño gi Oktubre 23, 1844 komo i tutuhon i Adventism ni' ha bendisi si Yu'os. Gi entre i ManHebreu, i tiempon åpaka' yan i tiempon åpaka' manma'a'ñao put i ma na'fanhuyong i gupot siha ni' ma selebra i tema siha ni' manma'a'ñao; i taihinekkok na hustisian i ma'puno' na " ga'ga ' " gi i primabera " Pasgua " , gi un banda, yan i finakpo' i isao i ma'puno' na " chiba " para i "diha para i inasi'i" para i isao siha, gi i tiempon åpaka', gi otro banda. I dos na gupot rilihoso ma sodda' gi i Pasgua gi i sakkan 30 annai ha na'i i Mesias Jesus i lina'la'-ña. I tiempon åpaka' gi 1843 yan i diha 22 gi Oktubre, 1844 manma'a'ñao lokkue' sa' i intension i prubleman hinengge para u " na'suha i isao " sigun ginen Dan.7:24 ; ayu i ha konsiste i odiosu na kustumbren i deskansu kada simana gi i fine'nana na ha'åni, mientras si Yu'os ha na'i otdin para i mina'sais ni' ha na'santos para este na uson , desde i uttemo i fine'nana na simana gi i fina'tinas i tano' ; gi 2021, 5991 åños antes di hita .
Siña lokkue' ta faboresi i fechan i dekreton Daniel 8:14 ni' ha difina i fechan i tiempon inigong 1843. Para ta na'siguru este na disision, debi di ta konsidera na este na momento ha na'suha todu i relasion siha ni' esta ma estapblesa asta ayu na tiempo entre si Yu'os yan i fina'tinas-ña siha ; Si Yu'os ni' ha cho'gue , desde este na diha , un uttimo na sinisedi ni' ma fa'tinas gi dos na anunsion Adventist . Desde i tiempon åpaka' gi 1843 , ma nisisita i Sabalu, lao si Yu'os ha na'i i manma'gånna gi i prublema desde i tiempon åpaka' gi 1844, komo un bendision yan såntu na siniseden na para guiya , sigun ginen i fina'nå'guen biblia as Ezek. 20:12-20 , taimanu ha' in li'e' gi i tutuhon .
Gi este na lepblo, i kapitulu 5 ha na'hasso hit na yanggen ti put i minaolek ni' ha na'i si Jesukristo, " i Lahen Yu'os , " todu i ayudon ginen as Yu'os, todu i lina'la' ni' ma na'annok, ti siña ma cho'gue, ya put este, taya' taotao siña ma satba. I lina'la'-ña ni' prufeta ha na'fanlibre i manma'ayek-ña taimanu ha' i ma'aksepta na pineddong-ña. I hinengge gi i sakrifisiu-ña ha na'i hit " i tininas-ña ni' taihinekkok " sigun as Dan. 7:24 , lao i Rebelasion-ña ha na'fanli'e' hit i chalan-ta ya ha na'fanli'e' hit i espiritu'åt na lina'la' ni' ha na'fanhuyong i anite , para u na'fanmanhasso hit put i linachi-ña. Gi este na siñat, i satbasion ha chule' un konkretu na manera.
Estague' un ehemplon este na sutil na trampa siha. I Biblia ma konsidera yan ma konsidera komu i tinige' na Fino' Yu'os. Lao, este na palabra ma tuge' ni' taotao ni' manma'a'ñao gi i tiempon-ñiha. Pues, yanggen ti ha na'lå'la' si Yu'os, i enimigu-ña i anite, si Satanas, ha na'lå'la' i estratehian-ña yan i kinalamten-ña para i manma'ayek as Yu'os , gi duranten i tiempo . Put este na rason na i anite ha cho'gue i " dragon " na imahen i geran-ña ni' ha na'fanlamen i taotao siha, gi tiempo-ña, lao para este ha' na tiempo , si Juan siña ha sangan gi 1 Juan 4:1 asta 3: " Mangga'chong-hu, cha'-miyu en hongge todu i espiritu siha ; fatto ya estague ' gi i tano ' . i rilihón kristianu tumunok gi apostasia yan isao desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, annai ha na'suha i kustumbren i magahet na Sabalu gi i magahet na mina'sais na ha'åni ni' ha na'santos si Yu'os. I kustumbren i isao, asta 1843, ha na'menos i balotu-ña i " konfesasion na si Jesukristo måtto gi tataotao-ña ," ya desde ayu na diha ha na'suha todu i balotu-ña i enemigu-ña as Jesukristo ni ' " ha anunsia si Mateo gi na'an -ña; 7 :21-23 : " Ti todo y umalog nu guajo, Asaina, Asaina, ujalom gui raenon langet . Güije na jaane, megae, ualog nu guajo: Señot, Señot, ada ti inprofetisa pot y naanmo ? Ada ti innajanao y anite pot y naanmo ? Ya ada ti infatinas megae na milagro pot y naanmo ?' Ayo nae jusangane sija chatfino : Ti jutungo jamyo ; fanhanao giya Guåhu, hamyo ni' chumo'gue i tailayi .' " Ti ma tungo ' ! Pues ma cho'gue este siha na " milagro " ni' i anite yan i dimoniu-ña siha.
I Apocalipsis gi i finakpo'
Gi i tutuhon i kapitulu 1, i tutuhon i gloriosu na Rebelasion-ña , i Espiritu ha na'i hit i menun i gupot ni' ma pripara. Ta sodda' gi ayu na lugat i tema put i anunsion i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, ni' ma'organisa gi 1843 yan 1844, para u maprobecha i hinengge-ña i Protestante gi todu i tano' ; este na tema gaige todu i tiempo: verse 3, Sa' esta ti åpmam i tiempo ; verse 7, Estague', na mamamaila' yan i mapagajes... ; verse 10, ma konne' yu' ni' i Espiritu gi i ha'ånen i Saina ya hu hungok gi i tatte-ku un bos ni' takhilo' taiguihi i trompeta . Manma'a'ñao si Juan ni' i Espiritu, ya ha sodda' gui' gi i ha'åni i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo , gi i Ha'ånen i Saina , " un dangkolo yan na'ma'å'ñao na ha'åni " sigun as Mal. 4:5 , ya guaha gi i tatte-ña i tiempon antigu ni' mapresenta gi papa' i simbolon siete na na'an ni' ma'usa ginen siete na siudat giya Asia (Turkey på'go). Pues, taimanu ha' gi as Daniel, i tres na tema put letra, seyu yan trompeta siha para u ma kubre todu i tiempon kristianu gi parehu na tiempo, lao kada unu giya siha ma dibidi gi dos na kapitulu. Un detalye na inestudia para u na'annok na este na dibision ma fa'tinas gi i fechan 1843 ni' ma estapblesa gi iya Dan. 8:14. Gi halom kada na tema , i mensåhi siha ni' ma adapta gi i estao espiritu'åt ni' ma estapblesa gi as Daniel, para i tiempo ni' ma puno', ma na'setbe 7 na mumento gi i tiempo ni' ma kubri; 7, i numeron i dibin na santifikasion ni' ha setbe komo " seyu " -ña ya ni' para u ma'usa komo tema gi Rev. 7 .
I sigiente na esplikasion ti ma'usa sa' i nosion tiempo ma'a'atan ha' gi i siniente-ña i na'an i "siette na guma'yu'os" ni' ma'a'atan gi i fine'nina na kapitulu. Gi i tema i letra siha, ginen Rev. 2 yan 3, ti ta sodda' i presision gi i forma: "i fine'nana na anghet, i mina'dos na anghet ... yan otro siha " ; taimanu ha' i " i seyu siha, i trompeta siha yan i siete na uttimo na chetnot i binibun Yu'os . " , magahet yan literåt , para i Mankristianu ni' mañasaga gi este na siudåt siha gi antigu na Cappadocia, gi i presente na Turkey. I otden ni' ha prisenta i prufesiha este na na'an i siudat siha , ha tutuhon gi i otden ni' ma kumple i hinengge-ta gi todu i tiempon kristianu. Ya sigun ginen i tiningo' ni' esta ma sodda' gi i lepblo-ña si Daniel , na si Yu'os ha difina i kinalamten ni' ha na'i kada tiempo gi i siniente-ña i na'an i siudå-ña. Despues, i ma'a'atan na otden ma'translada taiguihi:
1- Ephesus : kumeke'ilekña: ma'a'atan (ni' i Asamblea pat i sagan Yu'os).
2- Smyrna : kumeke ilek-ña: mirra ( na'magof na amot yan i ma'embalsama i manmatai para si Yu'os; i pineddong i manma'å'ñao ni' manma'ayek gi entre 303 yan 313).
3- Pergamum : kumeke'ilekña: adulterio (desdeki ma'abandona i Sabalu, diha 7 gi i mes Marso, 321. Gi 538, i gubetnamento ni' ma'establisa ha ofisiåt i restu gi i fine'nana na ha'åni ni' ma'a'agang Damenggo).
4- Thyatira : kumeke ilek-ña : abominasion yan piniti gi finatai (ha na'annok i tiempon i Protestant Reformation ni' ha denunsia i diåboliku na naturåt i hinengge Katoliku; tiempo put i 16 na siglu annai, put i mekaniku na imprenta , ma na'fanmagof i taotao siha ni' ma na'fandaña' i Biblia).
5- Sardis : doble yan opposite na siniente: manma'å'ñao yan manma'å'ñao na acho'. (Ha na'fanhuyong i husgamento ni' ha na'fanhuyong si Yu'os gi i prubleman hinengge gi 1843-1844 : i konbulsibu na siniente put i ma'abandona na hinengge Protestante: " Måtai hao " , ya i presiosu na acho' ha na'fanhuyong i manma'ayek ni' manma'gånna gi i prublema: " para u fanmamomokkat yan guåhu gi magagu båba sa ' " manmerese siha ) .
6- Philadelphia : kumeke ilek-ña: Guinaiya para i mañe'lu (i presiosu na acho' siha giya Sardis manma'a'agang gi i Seventh-day Adventist na inestudia desde 1863; i mensåhi ma'a'agang para i sakkan 1873 ni' ma'a'agang as Dan.12:12. Bendito gui' gi ayu na tiempo, lao ma'a'atan gui' put i risgu na u ma'a'agang i korona-ña " " ").
7- Laodicea : kumeke'ilekña: i taotao ma husga : " ni' frihu ni' ma'å'ñao lao ti ma'å'ñao " ( Philadelfia ni' ma chule' i "korona-ña ": " Manma'å'ñao, manma'å'ñao, manma'å'ñao, manma'å'ñao, manma'å'ñao, yan manma'å'ñao ". I inestudia ti ha imahina na para u maprobecha yan u maprobecha , gi entre 1980 yan 1994 ni ' un prublema ni' fait parehu ha' yan ayu i ha na'i i bendision-ñiha ginen i manmofo'na na taotao gi 1844: gi 1994, i inestudia ha tutuhon , lao i mensåhi sigi ha' gi i manma'a'ñao na Adventist siha ni' ha identifika yan ha selekta si Yu'os put i guinaiyan -ñiha put i prufeta na lina'la'-ña , yan put i suave yan sumåga na naturåt ni' ha na'fanmagof i magahet na mandisipulu-ña si Jesukristo gi todu i tiempo ).
" Gi i sigiente " gi i tiempon tano' ni' ma tutuhon gi i gloriosu na finatto-ña si Kristo Yu'os, i Rev. 4 ha dibuhu gi i simbolon "24 na tronu siha", un esåyan i husgamento gi langet ( gi langet ) anai si Yu'os ha na'daña' i manma'ayek-ña para u ma husga i manmatai na taotao siha . Parehu yan i Rev. 20, este na kapitulu ha kubri i "mit años" gi i mina'sais na milenio. Klaru: sa' hafa na 24, ya ti 12, na tronu? Pot i madibidi i tiempon kristianu gi dos patte gi fechan 1843-1844, i tutuhon yan i finakpo’ i prubleman hinengge gi tiempo.
Pues, komo un impottånte na banda, i Rev. 5 ha na'fanmagof i taotao siha put i importansian i tiningo' put i lepblo ni' prufesiha siha; ni' para u ma cho'gue ha' put i minaolek ni' ha risibi i Saina-ta yan i Satbadot-ta as Jesukristo.
I tiempon i tiempon kristianu para ta bira hit tatte gi Rev. 6 yan 7 gi i nuebu na tema : i "siete na seyu." I fine'nina na sais para u mapresenta i manma'gas na aktor siha yan i siniseden i tiempo ni' ma'aidentifika i dos na påtte gi i lina'la' i tiempon kristianu: asta 1844, para Rev. 6; yan ginen 1844, para i Rev. 7.
Pues måtto i tema put i " trompeta siha " ni' ma'a'atan i kastigu ni' manma'a'atan para i fine'nina na sais gi Rev. 8 yan 9, yan i kastigu ni' ma'a'atan, para i "siete na trompeta ", ni' siempre ma'a'atan, gi Rev. 11:15 asta 19.
Gi i tatte Rev. 9, Rev. 10 ha na'fotma i tiempon i finakpo' i tano' , ni' ha na'fanhasso hit put i espiritu'åt na sitbisiu i dos na enemigu as Jesukristo ni' manma'a'agang na manma'å'agang gui': i hinengge Katoliku yan i hinengge Protestante , ni' ma'a'agang ofisiåt na Adventism , ni' esta måtai desde 1994. I kapitulu 10 ha tutuhon i fine'nina na påtten i ribilasion i lepblo. Lao i mas impottånte na asunto siha para u ma diskuti yan u ma desarolla gi i mamaila' na kapitulu siha.
Pues, i Rev. 11 para u tutuhon i lina'la' i tiempon kristianu ya u na'lå'la' , priniponi , i impottånte na rol i Revolusion Franses , ni' i esta ma estapblesa nasionåt na ateismo ma usa as Yu'os, gi papa' i na'an simboliku " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi ", para u na'fanlamen i fuetsan i gubetnamento Katoliku ni' " i gå'ga ' ni' tumunok ginen i tasi " gi Rev. 13. I pas gi i enteru mundo, ni' ma'a'atan gi Rev. 7, para u ma'ayek yan ma'a'atan gi 1844. Pues, ma'usa este na rebolusionario komo un imahen i mina'tres na Geran Mundo ni' para u fatto pat " 6th trumpet " gi Rev. 9:13, ni' ha konsiste i magahet na " segundo na chinatsaga " gi i anunsion gi Rev. 1:13, i uttimo na rehimen. i siette na trompeta " , ni' ma kumple gi i finatto-ña gi glorian Jesukristo, ma prisenta.
Gi Rev. 12, i Espiritu ha na'i hit otro na bidan i tiempon kristianu . Ha addåpta i infotmasion- ña , espesiåtmente put i lina'la' i anite yan i anghet-ña siha . Ha sangani hit na despues di i mina'lak-ña gi i kilu'os, gi i na'an Miguel gi langet, ni' esta ma mensiona gi Dan. 10:13, 12:1, i na'an ni' ha chule' gi langet antes di i lina'la'-ña gi as Jesukristo, i Sainan-ta ha na'gasgas i langet ginen i tailayi na prisente-ñiha ya ma na'suha i akseso-ñiha para todu i tiempo gi i langet na dimension siha ni' ha na'huyong si Yu'os. Estague' i maolek na notisia! I mina'dos na lina'la'-ña si Jesukristo guaha na'magof na konsekuensiha para i mangga'chong-ta ni' manma'ayuda ginen i tentasion yan hinasso i manå'paka'. Siha, desde este na ma'ekspåkta, manma'a'atan gi i dimension-ta gi tano' , anai para u fanma'atkila yan i enimigu-ña si Yu'os gi tano' , gi 2030 gi i gloriosu na finatto-ña si Kristo Yu'os . Gi este na inatan, i Espiritu ha dibuhu i susedon i " dragon " yan i " serpiente , " ni ' ma'ayek i dos na estratehian i geran i anite: i geran abrigu , i ma'a'atan na imperadot pat i papal na Roma , yan i manma'a'atan na rilihoso na sedusion i ti ma'a'atan, kasi humanista, na papa gi i Vatican Roman . Gi i ti ma tungo' na litråtu siha ni' ma chule' ginen i eksperensian i ManHebreu siha, " i tano' ha baba i pachot-ña " para u na'fanlamen i agresion papa' gi i ligan Katoliku siha. Taimanu ha' in li'e', i che'cho' para u ma cho'gue ni' i ateu na rebolusionarion Franses. Lao u tutuhon lokkue' ni' i tropan Protestante ni' ti magahet, agresibo, yan manmalago' gera na kristianu. I lina'la' para u ma'pos gi i inagang put i " i lina'la' i palao'an ." Pues i Espiritu ha na'i i difirensia-ña put i magahet na santos gi i uttimo na tiempo: " Estague' i pasensian i mansantos ni' ma'osge' i tinago' Yu'os yan ma'a'atan i testimonion Jesukristo ." I Espiritu ha na'i este na palabras ayu siha i, taiguihi yu', manma'a'atan gi i prufeta na Rebelasion-ña ya ti ma na'i siha ni' hayi , ya ma na'daña' asta i uttemo i perlas ni' ma nå'i siha ginen i langet .
I kapitulu 13 ha prisenta i dos na enemigu ni' manma'a'ñao nu i hinengge-ta. Put este, ha dibuhu siha komo dos na " gå'ga' ," i mina'dos na gå'ga' ginen i fine'nina, taimanu ha' ma suggesta gi i relasion gi entre i palabras " tasi yan tano' " gi i estoria gi Genesis, ni' ha difina siha gi i Kapitulu 13. I fine'nina ha cho'gue antes di 1844, ya i mina'dos ha' para u fanhuyong gi i uttimo na såkkan gi i tiempon i tano' , ya ha na'fanhuyong i grasia ni' ma ofresi para i taotao. Este na dos na " gå'ga ' ", para i fine'nina, Katoliku, i nanan i gima'yu'os, yan para i mina'dos, i Protestante na guma'yu'os ni' manma'ayek, i famagu'on-ña famalao'an.
Ha kubre ha' i mina'dos na patte gi i tiempon kristianu desde 1844, i Rev. 14 ha na'fanhuyong i tres na mensåhi put i minagahet i Seventh-day Adventist gi i taihinekkok na manera: i glorian Yu'os ni' ha dimanda i rinikohin i sagradu na Sabalu, i kondenasion-ña gi i Katoliku, yan i kondenasion-ña gi i Proteism ni' ha na'i onra i Damenggo- ña . i taotao yan i diaboliku na otdinariu na taotao gi i imperiåt yan i papa gi iya Roma. Yanggen ma kumple i tiempon i priparasion na mision, sigi ha', ni' i inagang i manma'ayek na santos, ni' ma imahina ni' " i lina'la ' ," yan i destroson i manma'estra ni' manma'a'ñao yan todu i ti manmanhongge, i aksion siha ni' ma imahina ni' " i vintage ," i tano' para u bira gui' tatte gi " abyss " gi i fine'nana na ha'åni gi i fina'tinas, ni' ma na'suha todu i lina'la' gi tano'. Siempre låla'la' ha', sin emfetmera, para " mit åños ," un taotao ni' ma ayek, si Satanas, i anite mismo, ni' ha hahasso i finatai-ña gi i uttimo na husgamento, yan lokkue' todu i pumalu na taotao yan anghet siha ni' manma'a'ñao .
I Rev. 15 ha na'fotma i tiempon i finakpo' i probåsion.
I Rev. 16 ha na'annok " i siete na uttimo na chetnot Yu'os " ni' ha laknos, despues di i finakpo' i tiempon grasia, i uttimo na ti manmanhongge na rebelde siha ni' manma'a'ñao, astaki ma disidi i finatai i manma'a'atan i Sabalu antes di i mina'siette na chetnot.
I Rev. 17 ha na'fanmagof i taotao siha ni' i " ma'gas na puta " ni' ma'a'agang " Babylon the Great ." Taiguini i Espiritu ni' ha na'i i " dångkolo na siudå " i imperiåt yan i papa, Roma. I sentensian Yu'os gi as guiya klaru na ma'a'atan. I kapitulu ha sangan lokkue' put i mamaila' na tiempo na husgamento-ña yan i destrosu-ña gi guafi, sa' i Lahi-ña yan i fiet na inayek-ña para u fanma'atkila gui'.
I Rev. 18 ha na'setbe i tiempon " vintage " pat i kastigu " Babylon the Great ."
I Rev. 19 ha dibuhu i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo yan i konfrontasion-ña yan i manma'a'ñao na fuetsan rebelde gi tano'.
I Rev. 20 ha na'fotma i mit años gi i mina'siette na mileniu, ni' ma'eksperiensia diferentes: gi langet ni' manma'ayek, yan gi i tano' ni' ma'a'ñao, ni' ma'a'ñao as Satanas. Gi i uttemo i mit años, si Yu'os para u na'guaha i uttimo na husgamento: i finatai ni' i guafi gi i langet yan gi papa' tano' ni' todu i taotao yan i anghet siha gi langet ni' manma'a'agang.
I Rev. 21 ha dibuhu i minaolek i inetnon ni' ma fotma ginen i inetnon i manma'ayek ni' manma'ayek ni' i haga' Jesukristo. I perfekto i manma'ayek ma'ilustra gi fina'akomparasion yan i mas presiosu na kosas siha gi tano' para i matan taotao: oro, salape', perlas, yan presiosu na acho' siha.
I Rev. 22 ha na'fanhuyong gi i imahen i finatto-ña gi i malingu na Eden, ma sodda' ta'lo ya ma håtsa para todu i tiempo gi i tano' ni' isao ni' ma na'fanhuyong yan ma na'fanhuyong para u ma na'fanhuyong i tronon i uniku na Yu'os, i kåntan, i lehislatura yan i rinikohi ni' ha na'fandaña' todu i tano'-ña yan i manma'ayek-ña gi tano'.
Este ha konkluyi este na dikike' na tinige' put i lepblo-ña i Apokalipsis, un detalye na inestudia ni' para u konfitma yan u na'metgot i ma sangan på'go.
Hu addåpta este na esplikasion ni' gof espirituåt ni' ha na'fanhuyong i ma'a'atan na hinasso-ña si Yu'os. Ha na'i hit mensåhi siha ni' ti ta tungo' put i ti ma tungo' na alusion siha ni' para u na'fanli'e' hit i Biblia. Gi i fina'tinas i Apokalipsis, i mismo na manera ni' ha usa para i fina'tinas i ribilasion-ña siha ni' ha nå'i si Daniel, ha konfitma si Yu'os na " ti ha na'lå'la' " yan na para u " parehu ha' para todu i tiempo . " letra siha " para i Asamblea , i trumpeta siha ". Sigun ginen Apo.5, anai i Apocalypse ma imahina gi un lepblo ni' ma'a'atan ni' " siette na seyu ", solu i inabri-ña i " siette na seyu " para u na'i akseso para i ebidensia ni' para u konfitma gi i kapitulu 8 asta 22 , i inetnon yan i suspecho siha ni' ma na'huyong gi i tinige' gi i kapitulu 1 asta 6. Pues i kapitulu 7 i låhi para u ma komprende i ma na'huyong misterio siha. Ya munga ma'å'ñao, sa' i tema-ña i Sabbath, ni' ha na'fandaña' i minagahet yan i ti magahet na sinantos desde 1843. Pues ta sodda' gi Rev. 7, i dangkolo na minagahet ni' ha na'fanmanman i rilihón Protestante gi i tiempon åpaka' gi 1843. I Apokalipsis ha konfitma ha' este na fina'nå'guen Daniel. Lao , para i Adventism , ni' humuyong ginen guiya gi ayu na diha , manma'gånna, i Apokalipsis para u na'annok para 1994 , un prublema ni' para u na'fanhuyong . Este na nuebu na atdao para u , ta'lo , " ta'lo ," ha na'i " i diferensia gi entre ayu siha i manma'a'agang as Yu'os yan ayu siha i ti manma'a'agang , " pat mas.
I mina'dos na påtte: i detalye na tinige' put i Apocalipsis
Revelation 1 : Prologue – I Finatton Kristo –
i tema Adventista
I prisentasion
Verse 1 : " I Rebelasion as Jesukristo, ni' ha na'i gui' si Yu'os, para u na'tungo' i tentago'-ña siha ni' debi di u masusedi ensegidas : ya ha na'hanao ya ha na'tungo' i anghet-ña para i tentago'-ña as Juan , ... "
Si Juan, i apostoles ni' ha guaiya si Jesukristo, guiya i kustodian este na dibin Rebelasion, ni' ha risibi ginen i Tata gi na'an Jesukristo . Si Juan, gi fino' Hebreu "Yohan," kumeke ilek-ña: Si Yu'os ha na'i; yan guiya lokkue' i primet na'ån-hu. Ti ilek-ña si Jesukristo: " Ayu i guaha, u ma nå'i mas" ? Este na mensåhi " ma nå'i " as " Yu'os " i Tata, ya put este na rason guaha ti ma'a'ñao na tinige'-ña. Sa' desde i lina'la'-ña, si Jesukristo ha chule' i dibin na kåraktet-ña, ya put i Tatan-ña gi langet, siña ha cho'gue, ginen i langet, para u ayuda i tentago'-ña pat mas presisu i " esklabu- ña. " Sigun ginen i sinangan, " forewarned is forearmed." Si Yu'os ha na'i este na hinasso ya ha pruba este put i ha na'i i tentago'-ña siha put i mamaila' na tiempo. I sinangan " ni' debi di u masusedi ensegidas " siña ha na'fanmanman hit yanggen ta tungo' na i mensåhi ma nå'i gi 94 AD ya estague' na tiempo gi 2020-2021 , i tiempon tinige' este na dukumento. Lao yanggen ta diskubre i mensåhi-ña siha , ta komprende na este na " ensegidas " guaha siknifikasion-ña, sa' i manma'å'ñao siha u fanma'å'ñao gi i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. Este na tema para u ma'a'atan todu i tiempo gi i Apocalipsis , sa' i Apocalipsis ma'a'atan para i uttimo na " Adventists " ni' ma'ayek as Yu'os , put i hinengge ni' ma'a'atan gi i uttimo na prublema ni' ma'a'atan gi i Rev. 9 : 1-12 , ni' ma'a'atan i tema put i " kinse na trompeta . " Gi este na kapitulu , i bersikulo 5 yan 10 " ma'interpreta un tiempon prufeta ni' singko na mes . asta pago. Gi i tinige'-hu put i asunto, este na tiempo ha ditetmina un nuebu na fecha ni' para u anunsia i finatto-ña si Jesukristo gi 1994 , i magahet na sakkan 2000 gi i magahet na finañagon Kristo . Este na prublema put hinengge ha na'fanmanman , put i uttimo na biåhi, i ofisiåt na Adventism ni ' esta ha na'fanmagof yan ha na'fanmagof i taotao siha ni' ha na'fanmagof si Yu'os na enemigu- ña gi i Apokalipsis-ña. . Desde 2018, hu tungo' i fechan i minagahet na finatto-ña si Jesukristo ya ti ma fa'tinas ginen i prufesiha as Daniel yan Revelation , ni' i numeron-ñiha ma kumple ni' ma kumple i che'cho'-ñiha gi i tiempon-ñiha. I minagahet na finatto-ña si Jesukristo siña ma komprende ginen i estoria gi Genesis, sa' ma sangan na i siete dihas gi i simana-ta ma fa'tinas gi i imahen i 7000 åños gi enteru i prohekto ni' ha konseptuyi si Yu'os , para u na'fanhuyong i isao yan i manisao siha , yan para u na'fanhalom gi i lina'la'-ña i guinaiya-ña ni' ma ayek gi duranten i fine'nina na 6000 åños. Kalang i proporsion i santuario pat i tabernakulun Hebreu , i tiempon i 6000 na såkkan siha ma'usa tres-tersu gi i 2000 na såkkan siha. I tutuhon i uttimo na tersu ma'a'atan, gi diha 3 gi i mes Abrïl, diha 30, ni' i finatai i Satbadot-ta as Jesukristo. I kalendarion i ManHudihos ha konfitma este na fecha. Pues, i finatto-ña para i tiempon åpaka' gi 2030, kumeke ilek-ña, 2000 åños despues. Sa' ta tungo' na i finatto-ña si Kristo gaige gi me'na-ta , esta ti åpmam, i palabra " ensegidas " gi i fino' Jesus, perfekto na hustisia. Pues, achokka' esta ma tungo' yan ma taitai gi duranten i siglu siha, i lepblo-ña i Apocalipsis esta ma'a'atan, ma'a'atan , ma'a'atan, asta i tiempon i uttemo, ni' ha afekta i henerasion-ta.
Verse 2: " ... ni' ha na'i testimonio put i fino' Yu'os yan i testimonion Jesukristo, put todu i kosas siha ni' ha li'e' . "
Si Juan ha testigu na ha risibi i lini'e'-ña ginen as Yu'os. Un visiun ni' ha konsiste i testimonion Jesukristo, ni' ha difina gi Rev. 19:10 komu " i espiritun i prufesiha . " I mensåhi ma fa'tinas ginen i imahen " ma li'e ' " yan i fino' ni' ma hungok. Si Juan ma na'libre ginen i lina'la' gi i tano' ni' i Espiritun Yu'os, ni' ha na'fanli'e' gui' gi i imahen i manmaolek na asunto siha put i historian i rilihón gi i tiempon kristianu ; u ma'pos gi i gloriosu yan formidable na finatto-ña para i enimigu-ña siha.
Verse 3: “ Dichoso ayu i tumaitai yan ayu i humungok i fino' este na prufesiha, ya ha cho'gue i ma tuge' gi halom-ña ! Sa' esta måtto i tiempo . ”
Hu chule' para guåhu i påtten ni' gaige giya guåhu, i bendision para " ayu i tumungo ' " i fino' i prufesiha, sa' i Saina ha na'i i verbu para u taitai un presisu na siniente-ña. Ha esplåra gi Isa. 29:11-12: "Todu i ribilasion para hamyo taiguihi i fino' gi un lepblo ni' ma'a'atan, ni' ma nå'i un taotao ni' tumungo' umegga', ya ilek-ña, ' Taitai este!' Ya manope ilegña: Ti siñayo, sa esta masedda; pat parejo yan un lepblo ni mana'i un taotao ni ti tumungo' manaitai ya ilek-ña, Taitai este! Ya ha oppe, 'Ti hu tungo' taimanu para bai hu taitai. '" I versikulu 13 , ni' ha tutuhon , ha na'fanhuyong i rason put este na inabilidat: “ Ilek-ña i Saina: Yanggen manmatto este na taotao siha giya guåhu, ma onra yu' ni' i pachot-ñiha yan i labios-ñiha, lao i mina'å'ñao-ña nu guåhu, un tinago' ha' gi i kustumbren taotao . Apokalipsis, ti siña ma taitai sa' ma sedda'. Pues, para u ma abri yan u ma na'huyong todu, na guåhu, otro na Juan gi i uttimo na tiempo, ma agang yu' as Yu'os ; risibi, ginen unu gi i mañe'lu-ñiha gi as Kristo, " i taotao ni' ha taitai ," i lina'la' ni' ha esplåra i misterion i prufesiha kosaki siña siha , gi i otro banda, manmagof nu guiya ya u ma'usa i fina'nå'guen-ña. Put este na rason, i hinengge, i konfiansa yan i umå'a'ñao u fanma'å'ñao lokkue'. "Maleffa i taotao, este na dikiki' na ofisiåt na transladot yan transmitidot, ya atan i magahet na Author: i Todu Ha Na'siña na Yu'os Jesukristo."
Verse 4: " Si Juan para i siete na guma'yu'os ni' manggaige giya Asia : Grasia yan pas, ginen ayu i gaige, yan i esta gaige, yan i para u fatto; yan ginen i siete na Espiritu ni manggaige gi me'nan i tronu-ña, ... "
I inagang " siete na Asamblea " suspechosu , sa' i Asamblea ni' ma'usa i letra A , unu ha', para todu i tiempo. " Siette na Asamblea " pues ha na'siguru na i unifikao na Asamblean Jesukristo gi siete na tiempo ni' manma'a'atan yan manma'a'atan . Este para u makonfitma ya esta ta tungo' na si Yu'os ha dibidi i tiempon kristianu gi siete na tiempo. I na'an Asia, maolek yan hustisia , sa' i na'an siha ni' mapresenta gi i verse 11, i na'an i siudåt siha ni' gaige gi Asia Minor, gi antigu na Anatolia ni' gaige gi sanlagu gi i presente na Turkey. I Espiritu ha konfitma i finakpo' i Europa yan i tutuhon i kontinenten Asia. Lao i fino' Asia , parehu yan i fino' Anatolia, ha espiha un mensåhi espirituåt. Kumeke ilek-ña i atdao ni' tumunok gi fino' Akkadian yan Griegu , ya put este na ha suggesta i kampun Yu'os ni' ha bisita si Jesukristo, i " atdao ni' tumunok , " gi Luke 1:78-79: " Gi i mina'ase ' i Yu'os-ta, ni' i atdao ni' tumunok ginen i sanhilo' ha bisita hit, para u na'i lina'la' ayu siha i manmatå'chong gi i linao yan i anineng i finatai, para u guiya i addeng-ta gi i chalan i pas. " Guiya lokkue' i " atdao i tininas " gi as Mal. 4:2: " Lao para hamyo ni manma'å'ñao nu i na'ån-hu, i atdao i tininas u lå'la' yan i hinemlo'-ña gi i papa'- ña ; en fanhånao ya en fanma'å'ñao taiguihi i ga'ga' siha ginen i sagan-ñiha ." I formulan i saludu parehu yan i letra siha ni' manma'ayek i Mankristianu gi tiempon Juan. Lao , ma'ayek si Yu'os ni' un nuebu na sinangan, ti ma tungo' asta på'go: " ginen guiya i gaige, i esta gaige, yan i para u fatto ." Este na sinangan ha na'fanhuyong ha' , gi i fino' CHamoru yan otro na tinige' siha , i siniente tion i na'an Yu'os gi fino' Hebreu : " YaHweh ." Este i verbu "to be" ma'a'atan gi i mina'tres na taotao gi i tiempon imperfekto gi fino' Hebreu. Este na tiempo, ma'å'agang imperfekto, ha na'fanhuyong i ma'pos na tiempo , sa' i tiempon på'go ti gaige gi i konjugasion i fino' Hebreu. " yan ayu i para u fatto ," ha konfitma mas i tema put i finatto-ña si Jesukristo , Adventism . I inabri-ña i hinengge-ta gi i manpaganu siha ma konfitma; para siha si Yu'os ha na'i i na'ån-ña. Pues , guaha otro na nuebu na kosas ni' ha na'annok i Espiritu Såntu: " i siete na Espiritu ni' gaige gi me'nan i tronu-ña ." Este na sinangan para u ma'a'atan gi Rev. 5 :6 . I numeron 7 ha na'annok i santos , gi este na biåhi , i espiritun dibin ni' ma'u'usa gi i fina'tinas-ña, pues, " gi me'nan i tronu-ña ." Gi Rev. 5:6, " i matai na ga'ga' " ma li'e' gi este na simbolo siha, i prufesiha ha konfitma i dibin omnipotensiå-ña si Jesukristo. I " siete na espiritun Yu'os " ma simbolisa ni ' i " siete-ramas na kandet " gi i tabernakulon Hebreu, ni' ha prufetisa i planon satbasion gi prohekton Yu'os. I prugråma-ña esta klaru ma esplåra. Desdeki si Adan, 4,000 åños maloffan, yan put i finatai-ña, ha na'fanhomlo' si Jesukristo i isao i manma'ayek gi diha 3, 30 gi Abrit, ya ha na'fanhuyong i isao ya ha na'fanhuyong i taotao ni' manma'ayek para i langet gi i uttimo na dos mit gi i sais mit na sakkan ni' maprograma para i inayek i manma'ayek ni' manma'ayek , astaki i finakpo' i tano' , gi entalu' i nasion siha gi enteru mundo i tano.
Verse 5: " ... yan ginen as Jesukristo, i fiet na testigu, i fine'nana na finañagu ginen i finatai, yan i prinsipen i rai siha gi tano ' ! Para ayu i ha guaiya hit, ni' ha na'fanlibre hit ginen i isao-ta siha ni haga'-ña ,. "
I na'an " Jesukristo " gaige gi i tano' na ministro ni matto si Yu'os para u cho'gue gi tano'. Este na bersikulo ha na'hasso hit put i che'cho'-ña ni' ha cho'gue para u risibi i satbasion ginen i grasia ni' ha ofresi para i manma'ayek-ña ha'. Gi i perfekto na fidelidåt- ña as Yu'os yan i balotu-ña siha , si Jesukristo " i fiet na testigu " ni' maproponi komu i mudelu para u ma'imita , para i manapostoles-ña yan i mandisipulu-ña gi todu i tiempo , kontodu hita. I finatai-ña maprofetisa put i finatai i fine'nana na gå'ga' ni' ma'puno' para u fanma'gåsi i lina'la' Adan yan Eba despues di i isao-ñiha. Put guiya, guiya i " fine'nana na finañagu ginen i manmatai ." Lao guiya lokkue' , put i dibin importansia-ña, na i finatai-ña ha ' siña ha kondena i anite, i isao yan i manisao. Guiya i " primet " gi hilo' todu i "primet" gi i historian rilihoso. Put i finatai-ña gi hinasso-ña, ni' nisisåriu para u na'fanlibre i isao i manma'ayek-ña , na ha na'fanmatai si Yu'os todu i " primet " na taotao yan gå'ga' gi i rebelde na Ehipto , i imahen i isao , para u " na'fanlibre " i taotao -ña ni ' Hebreu ginen i esklabu, ya i simbolo yan i imahen i " isao . " Gi i mapresenta gui' komu " prinsipen i rai siha gi tano' ," si Jesukristo ha na'i gui' mismo i tentago ' i manma'ayek-ña. I " rai siha gi tano' " ayu siha i manhålom gi rainon-ña, manma'ayuda ni' i haga'-ña ; u fanma'gåsi i nuebu na tano' . Na'manman na kosas i para ta diskubre i kantidån umå'a'ñao, mina'ase', amigu, mañe'lu, yan guinaiyan i taotao siha ni' manma'å'ñao nu i dibin na i lina'la' gi langet. Gi i tano', ha fa'tinas si Jesukristo i addeng i manapostoles-ña , mientras ha konfitma na guiya " i Ma'estro yan i Saina ." Gi langet, guiya para todu i tiempo " i prinsipen " i " rai-ña siha ." Lao " i rai siha " para u fanma'ayek lokkue' para i mañe'lu- ñiha . kontodu, put i ha na'i gui' mismo i na'an " prinsipe " », Si Jesukristo ha po'lo gui' gi i nivel i anite , i kontrariu-ña ni' ma'atkila yan i kompetision-ña , ni' ha a'agang , « i prinsipen este na tano '. I inkarnasion Yu'os gi as Jesukristo ma na'fanmanman i dos « prinsipe » ; i lina'la' i tano' yan i lina'la'-ña siha, gaige gi i nina'siñan i magåhet na ganådot as Jesus Michael YaHWéH . Lao si Jesukristo ha na'i i minaolek-ña put i dibin-ña, sa' ha laknos i anite gi parehu na manera, gi un tataotao ni' parehu yan i tataotao-ta, 4000 åños despues di i gera ni' ha na'suha i fine'nana na Adan. I hinasso-ña yan i minalago'-ña para u gana para u na'fanlibre i manma'ayek-ña ha na'i gui' i minaolek-ña. Ha na'fanhuyong i chalan para i manma'ayek-ña, ya ha na'fanli'e' na i " ga'ga ' " ni' manma'å'ñao siña ha gana i " lobo " ni' manma'å'ñao nu i tataotao yan i espiritu, yan i ayudon i fiet yan magahet na Yu'os.
Verse 6: " Ya ha na'i hit un raino, yan pale' para as Yu'os yan i Tata-ña: para guiya i gloria yan i nina'siña para todu i tiempo . Amen ! "
Si Juan ha difina hafa i Asamblean i Manma'ayek. Gi as Jesukristo, i antigu na Israel ma kontinua gi i espirituåt na manera ni' ma prufisiha gi i ritu siha gi i antigu na kontrata. Yanggen ma setbe i " Rai i rai siha yan i Saina i mañe'lu siha ," i manma'ayek manma'ayek para u fanma'ayek i rai-ña, ya yan guiya, manma'ayek para u fanma'ayek i taotao i rainon i langet. Siha lokkue' " saserdote " espirituåt , sa' ma ofisiåt gi i templon i tataotao-ñiha, anai ma setbe si Yu'os, ya ma ofresi siha gi i sinantos para i setbisio-ña. Ya put i tinayuyot-ñiha para si Yu'os, ma na'i i insensu ni' ma ofresi gi i attat i insensu gi i antigu na templon Jerusalem. I separasion entre si Jesukristo yan i Tata ti maolek, lao parehu yan i hinasso ni' meggai na manfalsu na kristianu siha put este na asunto. Este na siña ha' ma'a'agang para u "onra" i Lahi-ña gi i gaston i Tata. Estague' i isao, pat isao, i hinenggen Kilisyanu desde Matsu 7, 321. Para meggai, i deskanson Sabalu un otdenansa ni ha konsiste ha' i Manjudios gi antigu na kontrata, i dispensasion i Tata. Sa' put i unu ha' i Tata yan si Jesukristo, u fanma'å'ñao nu i binibu-ña si Jesukristo, ni' hinasson-ñiha na ma'onra. Gi dibin natura-ña komu Tata, si Jesukristo ha gogo'te, yan para todu i tiempo, " i gloria yan i nina'siña, para todu i tiempo! Amen! " " Amen " ni' kumeke ilek-ña: magahet! Magahet!
I Teman Adventista
Verse 7: “ Estague', mamamaila' gui' yan i mapagajes , ya todu i taotao u li'e' gui', yan ayu siha i manma'a'atan gui' . Ya todu i tribu gi tano' u fanma'å'ñao put guiya. Hunggan, amen! ”
Yanggen måtto ta'lo si Jesukristo , guiya para u fanue' i minaolek-ña yan i nina'siña-ña. Sigun gi Acts 1:11, para u bira gui' tatte " taimanu ha' na ha laknos gui' gi langet ," lao para i finatto-ña , para u bira gui' gi un ekso' na glorian langet ni' para u na'fanmanman i enimigu-ña siha; " ayu siha i manma'a'atan gui ' " ni' ma oppe i magahet na planu-ña. Sa' este na sinangan ha na'fanmanhasso ha' i taotao siha ni' manma'å'ñao nu i finatto-ña. Yanggen manma'a'a'ñao i tentago'-ña siha ni' para u fanma'atkila pat u fanma'atkila, ha sangan si Jesukristo put i lina'la'-ñiha sa' ha identifika gui': " Ya i Rai para u oppe siha , 'Magahet na bai hu sangani hamyo, yanggen en che'gue este gi unu gi i mas dikike' na che'lu-hu, en che'gue para guåhu. '" (Matt. 25:40) I ManHudihos yan i taotao Roma ni' ma'atkila gui' ti manma'a'agang gi este na mensåhi. I Espiritun Yu'os ha na'i este na aksion para todu i taotao ni' muna'fanlamen i che'cho'-ña para i satbasion ya ha na'fanlamen i ofresimienton grasia yan i satbasion-ña ni' taihinekkok para siha yan i pumalu siha. Gi i ma'a'atan-ña si Jesukristo " i tribiu siha gi tano' ," ha puno' i manfalsu na kristianu siha ni' para u fanma'a'atan i tribiu siha gi iya Israel gi i nuebu na kontrata. Yanggen ma sodda' gi i finatto-ña na manmaprepara para u ma punu' i magahet na taotao-ña, guaha rason-ñiha para u fanma'å'ñao, sa' ma sodda' na enemigu-ñiha i Yu'os ni' para u na'fanlibre siha. I detalle siha put i prugråman i uttimo na diha siha para u ma na'tungo' gi i kapitulu siha gi i lepblo-ña i Apocalipsis. Lao siña hu sangani hao na i Rev. 6:15-16 ha deskånsa i lina'la' gi este na palabras: " I rai siha gi tano', i manma'gas, i manma'gas, i manriku, i manmetgot, kada i esklabu yan kada taotao ni' manlibre, manma'a'atan gi halom i sagan yan gi i acho' gi i sengsong. Ya ilek-ñiha gi i sengsong yan i acho' siha gi hilo'-måmi, "Fañågu, ya un na'ma'å'ñao ham ginen ayu i gaige gi hilo' i fi'on-måmi." tronu, yan ginin y lina'la' i Kinilu ;
Verse 8: " Guåhu i Alfa yan i Omega, ilek-ña i Saina as Yu'os, ni' gaige på'go yan ni ' gaige på'go yan ni' para u fatto, i Todu i Siña . "
I taotao ni' ha sångan este, i amko' na Jesukristo ni' ha sodda' i dibin gloria-ña gi langet , guiya i " Todu i Siñat " . Sufisiente para ta konekta este na versikulu yan i Apo . 22:13-16 para u guaha pruba: " Guåhu i Alpha yan i Omega, i fine'nana yan i uttimo, i tutuhon yan i uttemo... /... Guåhu, si Jesus, hu na'hanao i anghet-hu para u na'tungo' hamyo put este siha gi i Gima'Yu'os siha. Guåhu i råsan David, i estreyas ni' ma'lak yan i pupuengi . " Taiguihi gi i bersikulo 4, ha na'i si Jesukristo i atributo gi papa'-ña, i chumo'gue as Yu'os. amigu-ña si Moises, ni' i na'ån-ña gi fino' Hebreu " YaHweh " sigun ginen Exo.3:14 . Lao hu espisifiku na i na'an Yu'os ha na'lå'la' i na'an-ña pat i taotao siha: "Guåhu" ha bira gui' "Guiya" gi i forma " YaHweh ".
I sinangan " alpha yan omega " ha sumångan i enteru na tiningo' ni' ha ofresi si Yu'os gi i Biblia-ña , ginen Genesis 1 asta Revelation 22. Lao, desde 2018, i prufeta na siknifikasion " sais mit " åños ni' ma nå'i gi i sais dihas gi i simana, ma konfitma sin u ma kuestiona i minagahet na balotu-ña komo sais dihas ni ' ha na'fanhuyong si Yu'os i tano' yan i lina'la ni' para u supotte. Lao, put i ma'a'atan i prufeta na siknifikasion-ñiha, este na sais dihas pat "6000" na sakkan siha, siña ma difina para i tiempon åpaka' gi 2030 i uttimo na finatto-ña si Jesukristo yan i inagang i manfiet na santos-ña. Gi i sinangan " alpha yan omega " , ha na'i si Jesukristo i Santos-ña gi i Uttimo na Ha'åni un låhi ni' para u na'i siha siñat para u ma diskubre i minagahet na tiempon i mina'dos na finatto-ña. Lao ti asta i tiempon iniñgo' gi 2018 na in tungo' taimanu in usa este na 6,000 na såkkan siha, yan asta Enero 28 , 2022, para in na'daña' yan este na sinangan siha: " i alpha yan i omega " , " i tutuhon yan i uttemo ".
Verse 9: " Guåhu, si Juan, i che'lu-mu yan i ga'chong-mu gi i piniti yan gi i rainon-mu yan i pasensian Jesus, estaba yu' gi i isla ni' ma'å'agang Patmos put i fino' Yu'os yan put i testimonion Jesus. "
Para i magahet na esklabon Jesukristo , este i tres na kosas mankonekta: i ina'ayuda gi chinatsaga, i ina'ayuda gi raino, yan i ina'ayuda gi as Jesukristo. Si Juan ha testifikåyi i kinalamten anai ha risibi i dibin-ña. Sa' ma li'e' na ti siña ma destrosa gui', i taotao Roma ma na'fanhuyong gui', ma na'fanhuyong gui' para i isla Patmos, para u ma na'fanhuyong i testimonio-ña para i taotao siha. Gi todu i lina'la' - ña ti pumara mantestiguyi ni fino' Yu'os para u na'i gloria si Jesukristo . Lao siña lokkue' ta komprende na si Juan ma konne' para Patmos para u risibi, gi pas, i testimonion Jesukristo ni' ha konsiste i Rebelasion, ni' ha risibi ginen as Yu'os.
Ha na'fanmanman hit na i dos na taotao ni' ha tuge' i dos na prufesiha as Daniel yan Revelation manmaprotehi as Yu'os ni' milagro; Si Daniel ma na'libre ginen i pachot i leon siha ya si John ma na'libre ginen i tåsi ni' bula laña. I eksperensian-ñiha ha fa'nå'gue hit un leksion: Si Yu'os ha na'fandaña' i tentago'-ña siha ni' ha prutehi gi un manera ni' takkilo' yan ti siña ma na'i ayu siha i mas ma na'i gui' gloria yan ma na'fanhuyong i mudelu ni' malago'-ña ha na'fanmagof. I ministron prufeta ma'ayek gi 1 Cor.12:31 komu i " mas maolek na manera . " Lao guaha prufeta yan prufeta siha. Ti todu i prufeta manma'agang para u marisibi bidan-ñiha pat prufesia ginen as Yu'os. Lao todu i manma’ayek manma’a’ñao para u fanmaprofetisa, era para u fanma’testigu, i minagahet i Saina gi i prohimu-ñiha kosaki u fanma’ayuda para i satbasion.
I Lini'e'- ña si Juan put i Tiempon Adventista
Verse 10: " Gaige yu' gi i Espiritu gi i ha'ånen i Saina, ya hu hungok gi i tatte-ku un dangkolo na bos, taiguihi i trompeta .
I sinangan " Ha'ånen i Saina " para u na'fanmagof i taotao siha ni' manma'å'ñao. Gi i tinige'-ña gi i Biblia, si JN Darby ti ha na'ma'å'ñao i tinige'-ña gi i palabra "Damenggo" , ni' ha konsidera si Yu'os komo i " marka " ni' " i gå'ga ' " ni' ginen i anite gi Rev. 13:16 ; este na kontrariu gi i " seyu "-ña, i mina'siette na diha gi i deskansu-ña. Gi i tinige'-ña, i palabra "Damenggo" kumeke'ilekña "i ha'ånen i Saina , " lao i prublema put i ha dedika i fine'nana na ha'åni gi i simana para u deskansa, un kosa ni' ti ha na'i si Yu'os, sa', put i banda-ña, ha na'santos i mina'sais na ha'åni para este na rason. Pues hafa i minagahet na siniente-ña i " i ha'ånen i Saina ", taimanu ha' ma sangan gi este na bersikulo? Lao i ineppe esta ma nå'i gi i mina'siette na bersikulo, ni' ilek-ña : " Estague', matto gui' yan i mappot siha." » Guiya este i " ha'åni i Saina " ni' ha puno' si Yu'os : " Estague', bai hu na'hanao para hamyo si Elias i profeta antes di u fatto i dangkolo yan na'ma'å'ñao na ha'åni as YaHWH . (Mal.3:5)" ; i unu ni' ha na'fanhuyong i Adventism yan i tres na "ekspektasion"-ña put i finatto-ña si Jesukristo, ya ha na'funhayan todu i maolek yan i tailayi na konsekuensia siha ni' ha na'fanhuyong este na tres na prublema, gi 1843, 1844, yan 1994. Pues låla'la' gui' gi 94, si Juan ma na'hanao ni' Espiritu asta i tutuhon i mina'siette na milenio, anai si Jesukristo ha bira gui' tatte gi i gloria-ña. Hafa pues guaha " gi tatte- ña "? Todu i tiempon antigu gi i tiempon kristianu ; desde i finatai Jesus, 2000 åños na rilihón kristianu; 2000 åños annai gaige si Jesukristo gi entalu' i manma'å'agang-ña, ya ha ayuda siha, gi i Espiritu Såntu, para u ma na'suha i tailayi taimanu ha' na ha na'suha i anite , i isao, yan i finatai. I " takhilo' na bos " ni' ma hungok " gi tatte " guiya, ayu as Jesukristo ni', taiguihi " un trompeta , " ha na'fanmanhasso i manma'ayek-ña ya ha na'tungo' siha put i naturåt i diåboliku na trampan rilihoso ni' para u fanma sodda' gi lina'la'-ñiha gi todu i "siette" na tiempo ni' para u ma na'annok gi sigiente na bersikulo .
Verse 11: “ Håyi ilek-ña , Hafa i un li'e', tuge' gi un lepblo ya un na'hanao para i siete na guma'yu'us, para Efeso, yan para Smirna, yan para Pergamos, yan para Tiatira, yan para Sardis, yan para Filadelfia, yan para Laodicea . ”
I ma'a'atan na tinige' parehu ha' ha prisenta komo literåt na risibidot i na'an i siudåt siha gi Asia gi tiempon Juan; kada unu yan i mensåhi-ña. Lao este ha' na aspetu ni' ti maolek ya ha na'fanmamahlao i minagahet na siniente ni' ha na'i si Jesukristo i mensåhi-ña siha. Gi todu i Biblia, i na'an siha ni' ma'a'atan para i lalåhi guaha siknifikasion-ñiha ni' ma'a'atan gi i rasan-ñiha , achokka' Hebreu, Chaldean, pat Griegu. Este na prinsipåt ha aplika lokkue' gi i na'an i siete na siudå siha gi fino' Griego. Kada na'an ha na'annok i kinalamten i tiempo ni' ha represesenta. Ya i otden ni' mapresenta este na na'an siha, kumeke'ilekña i otden i inadelanta gi tiempo ni' ha prugraman si Yu'os. Para ta li'e' gi i tinige'-ña si Rev. 2 yan 3 anai ma respeta yan ma konfitma i otden este na na'an siha , i siknifikasion este siha na siete na na'an , lao ayu siha i fine'nina yan i uttimo , " Ephesus yan Laodicea ", ma na'annok put siha ha', i uson i Espiritu put siha. Signifikånte, respektibu, "para u ma lansa" yan "ma husga i taotao siha", ya ta sodda' " i alpha yan i omega, i tutuhon yan i uttemo , " gi i tiempon grasian kristianu. Ti na'manman na ha introdukta gui' si Jesukristo gi i bersikulo 8, gi papa' este na difirensia: " Guåhu i Alpha yan i Omega . " Pues ha inskribi i prisente-ña yan i fiet na esklabu-ña siha, gi todu i tiempon kristianu.
Verse 12: " Pues hu bira yu' para bai hu li'e' i bos ni' ha kuentusi yu'. Ya annai hu bira yu', hu li'e' siete na lampara ni' ginen oro. "
I che'cho' " ha bira gui' tatte " ha na'fanhasso si Juan tatte gi todu i tiempon kristianu, sa' guiya mismo ma na'hanao para i tiempon i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. Despues di i presision " tatte , " guaha guini " hu bira yu' , " yan ta'lo , " ya, despues di hu bira yu' " ; i Espiritu ha insisti fuetsao gi este na inatan gi i tiempon antigu, ya ta cho'gue i hinasso-ña. Ya jafa liniia si Juan ? " Siete na lampara siha ni' ma'usa . " " siete na Asamblea siha " . Sa' i " candlestick " na mudelu gaige gi i tabernakulon Hebreu ya guaha siete na ramas-ña ni' esta ma'a'atan , todu , i santifikasion i Espiritun Yu'os yan i lina'la'-ña. Este na inatan ha na'siguru na, taimanu ha' i " siete na Asamblea " , i " siete na kandet " ha simbolisa i santifikasion i lina'la' Yu'os, lao gi siete na tiempo gi todu i tiempon kristianu. I lampara ha represesenta i manma'ayek gi un tiempo , ha risibi i laña ginen i Espiritun Yu'os ni' ha dipende para u na'fanli'e' i manma'ayek ni' i lina'la'-ña.
Anunsio put un dångkolon chinatsaga
Verse 13: " Ya gi entalu' i siete na kandet, guaha unu parehu yan i Lahin taotao, ma'gasgas ni magagu asta i addeng-ña, ya ma'a'atan i pecho-ña ni' un sinturon oro. "
Estague' nai ha tutuhon i siniseden i Saina as Jesukristo. Este na mubi ha na'fanli'e' hit i prumesa-ña si Jesukristo: Luke 17:21 : " Ti u ma sangani yu ', 'Atan guini,' pat 'Guihi.' Sa’ estagi’, i rainon Yu’us gaigi gi sanhalom- miyu . Matt. 28:20: " Ya fa'nå'gue siha para u ma cho'gue todu i hu na'i hamyo. Ya, estague', gaige yu' giya hamyo todu i tiempo, asta i uttemo na tiempo. " Este na visiun parehu ha' yan i Daniel 10 , anai i bersikulo 1 ha prisenta este komo i anunsion put un " dangkolo na chinatsaga " para i taotao-ña ni' ManHudihos. I unu gi i Apocalipsis 1 ha anunsia lokkue' na guaha " dangkolo na chinatsaga ," lao este na biåhi para i inetnon kristianu. I kumparasion gi entre i dos na visiun siha, gof na'manman, sa' i detalle siha manma'adapta gi kada unu gi i dos na diferentes na kontekston historiku. I simboliku na deskripsion siha ni para u mapresenta pot si Jesukristo gi kinalamten i uttimo na gloriosu na finatto-ña. I dos na " kalamidat " parehu ha ' na ma kumple gi i uttemo i dos na kontrata ni' ha estapblesa si Yu'os. På'go, ta komparehi i dos na visiun: "... un lahi-ña i taotao " gi este na bersikulo " un taotao " gi as Daniel , sa' ti ha na'fanhuyong si Yu'os gi as Jesukristo. Gi i otro banda, gi " lahi-ña i taotao " ta sodda' i " lahi - ña i taotao " ni' sigi ha' ha na'annok si Jesukristo yanggen ha sångan put guiya gi i Ebanghelio siha. Yanggen ha insisti si Yu'os put este na sinangan , put i ha na'fanhuyong i siñat-ña para u na'fanlibre i taotao siha. Estague' gui' " ma'a'atan gi un långhet na magagu ", " ma'a'atan gi linen " gi as Daniel. I klaru na siniente put este na långhet na magagu ma nå'i gi Rev. 7:13-14. Ma'usa este ni' ayu siha i manmatai para i minagahet na hinengge: " Ya unu gi i manåmko' ha oppe yu', ilek-ña, "Håfa este siha i manma'a'a'ñao ni' magågu na magagu? Ya ginen håfa na lugat ? Ilek-hu nu guiya , "Señot-hu, hagu tumungo'." Ya ilek-ña nu guåhu, "Este siha i manmåtto ginen i dangkolo na piniti, ya ma'a'a'ñao i magagu-ñiha, yan ma'a'a'paka' i haga' Jesus " " . un sinturon oro gi i pecho-ña, " este, gi hilo' i korason-ña, lao " gi hilo' i lomo-ña », simbolon fuetsa, gi as Daniel. Ya i « sinturon oro » ha simbolisa i minagahet sigun ginen Eph. 6:14: « Fanojgue guato, ya guaja y senturonmiyo gui minagajet, ya minagagae y pechonmiyo y tininas ; UN". Parehu yan si Jesukristo, i minagahet ha' ma'onra ni' ayu ha' i manmalago'-ña.
Verse 14: “ I pachot-ña yan i haga'-ña båba taiguihi i lana, taiguihi i niebe , i matan-ña taiguihi i guafi ; ”
I båba, i simbolon i perfekto na linachi , ha na'fanli'e' i Yu'os Jesukristo ni' , put este , ha chathinasso i isao. På'go, i anunsion put un " dañkulu na chinatsaga " siña ha' ha na'kastigo i manisao. Este na rason put i dos na chinatsaga , pues ta sodda', guini yan gi as Daniel, si Yu'os , i takkilo' na Hues , ni' " i matan-ña taiguihi i guafi . " I matan-ña ha na'fanlamen i isao pat i isao, lao i ma'ayek as Jesukristo ha disidi para u na'suha i isao, ti parehu yan i ti magahet na ManHudihos yan i ti magahet na kristianu ni' i husgamenton Jesukristo para u na'fanlamen. Ya i uttimo na kuentos put este na " kalamidat " ha na'fanhuyong i enemigu-ña siha gi i tiempon antigu, todu manma identifika gi i kapitulu siha gi este na lepblo, yan gi as Daniel. I Rev. 13 ha prisenta siha giya hita gi i forma dos " gå'ga '" ni' ma'aidentifika ni' na'an-ñiha " tasi yan tano' ," ni' ha na'annok i hinengge Katoliku yan i hinengge Protestante ni' manmåfatto ginen guiya , taimanu ha' i na'an-ñiha ha suggesta sigun ginen Gen. 1:9-10. Gi i finatto-ña, i dos na gå'ga' ni' manma'a'ayuda manma'a'ñao, manma'a'ñao para u fanma'atkila i Sabbath-ña yan i fiet-ña. Manma'å'ñao i enimigu-ña, sigun ginen Rev. 6:16, ya ti u fanma'å'ñao.
Verse 15: “ I addeng-ña taiguihi i fina'tinas na bronse, ya i bos-ña taiguihi i lina'la' i hanom. ”
Les pieds de Jésus sont aussi purs que le reste de son corps, mais dans cette image, ils se souillent en foulant le sang des pécheurs rebelles. Comme dans Dan.2:32, « l’airain », métal d’alliage impur, symbolise le péché. Dans Apo.10:2 nous lisons : « Il tenait dans sa main un petit livre ouvert. Il posa son pied droit sur la mer, et son pied gauche sur la terre ; ». Apo.14:17 à 20 donne à cette action le nom « vendange » ; un thème développé dans Esaïe 63. Les « grandes eaux » symbolisent, dans Apo.17:15, « des peuples, des foules, des nations, et des langues » qui font alliance avec « la prostituée Babylone la Grande » ; nom qui désigne l’église catholique papale romaine. Cette alliance de dernière heure va les unir pour s’opposer au sabbat sanctifié par Dieu. Ils iront jusqu’à décider de tuer ses fidèles observateurs. On comprend dès lors les symboles de sa juste colère. Dans la vision, Jésus montre à ses élus que sa seule « voix » personnelle divine est plus puissante que celle de tous les peuples de la terre réunis.
Verset 16 : « Il avait dans sa main droite sept étoiles. De sa bouche sortait une épée aiguë, à deux tranchants ; et son visage était comme le soleil lorsqu'il brille dans sa force. »
I simbolon i " siete na estreyas " ni' ha gogo'te " gi agapa' na kannai-ña " ha na'hasso yu' put i permanente na dinanña'-ña, ni' siña ha na'i i bendision Yu'os ; meggai biåhi yan meggai na biåhi na ti maolek i ineppe-ña ni' i enemigu-ña ni' ti manhongge. I estreyas i simbolon i mensaheron rilihoso sa', parehu yan i estreyas gi Gen. 1:15, i che'cho'-ña " para u na'fanli'e' i tano' ," gi i hinasso-ña, i hustisian dibin. Gi i ha'åni i finatto-ña, si Jesukristo para u na'lå'la' ta'lo ( na'lå'la ' ta'lo , kumeke ilek-ña, u na'lå'la' ta'lo despues di un total na lina'la' ni' ma'a'agang finatai ) i manma'ayek-ña ginen todu i tiempo ni' ma'a'agang i na'an i siete na Asamblea siha . Gi este na gloriosu na konteksto, para guiya yan i fiet na manma'ayek-ña, ha prisenta gui' komu i " Palabran Yu'os " ni' i simbolon-ña " un espada ni' dos punta-ña " ma quote gi Heb. 4:12. Este i ora anai este na espada para u na'i lina'la' yan finatai , sigun ginen i hinengge ni' ma fa'nu'i gi este na sinangan dibin ni' ma tuge' gi i Biblia ni' i Rev. 11:3 ha simbolisåyi komu " i dos na testigu " as Yu'os. Gi i taotao , i fina'tinas i fi'on-ñiha ha' siña ha na'fandaña' siha; put este na rason, este i elementon identifikasion ni' mas maolek. Gi este na visiun, ha adapta si Yu'os i fi'on-ña gi i maproponi na konteksto. Gi as Daniel, gi i visiun, ha simbolisåyi si Yu'os i fi'on-ña ni' i " linao " na siniseden i difunto as Zeus, sa' i enemigu gi i prufesiha i taotao Greek Seleucid as Ray Antiochus IV , ni' ha kumple i prufesiha gi - 168. Gi i visiun gi i Apokalipsis, i fi'on Jesukristo ha chule' lokkue' i enimigu-ña ni ' " suspek gi este na tiempo yanggen ma'lak i minetgot-ña ." Magahet na este na uttimo na intension , para u ma na'suha ginen i tano' maseha hayi ni' ha osge' i sagradu na Sabalu , ha konsiste i apogee gi i gera ni' faboråpble para i respetu gi i "ha'åni i atdao ni' ti ma konne'" ni' ma estapblesa gi i diha 7 gi i mes Marso, 321 , as Emperadot Constantine I. Este na kampun rebelde para u sodda' gui' mismo " i "dibinu na atdao gi todu i hustisia-ña" fuetsa, yan este, gi i fine'nana na diha gi i tiempon inigong 2030.
Verse 17: “ Anai hu li'e' gui', dumilog yu' gi i addeng-ña taiguihi i matai, ya ha po'lo i agapa' na kannai-ña gi hilo'-hu ya ilek-ña , ‘Cha'mu ma'å'ñao ! ’”
Gi este na manera, si John ha antisipa ha' i finakpo' ayu siha i para u fanmakonfronta gui' gi i tiempon finatto-ña. Si Daniel ha cho'gue parehu, ya gi i dos na biåhi, ha na'siguru yan ha na'metgot si Jesukristo i tentago'-ña, i fiet na esklabu-ña. " I agapa' na kannai-ña " ha konfitma i bendision-ña yan gi i fidelidåt-ña, ti parehu yan i rebelde siha gi otro na kampu, i ma'ayek taya' rason-ña para u ma'å'ñao as Yu'os ni' para u na'fanlibre gui' put i guinaiya-ña. I sinangan " cha'mu ma'å'ñao " ha konfitma i uttimo na kuentos ni' ma'aidentifika desde 1843 ni' este na mensåhi ginen i fine'nana na anghet gi Rev. 14:7: " Ya ilek-ña gi i dangkolo na bos, " Fanma'å'ñao as Yu'os, ya un na'i gui' gloria ; sa' esta måtto i ora i husgamento-ña : ya adora gui' ni' fuma'tinas i langet, yan i tano', yan i tasi, yan i hanom . " este, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong .
Verse 18: " Guåhu i fine'nana yan i uttimo, yan i låla'la': måtai yu' ; ya estague', låla'la' yu' para todu i tiempo. Ya guaha giya guåhu i låhi i finatai yan i Hades. "
Si Jesukristo, i ga'chong-ña kontra i anite, i isao yan i finatai, ha sångan este siha na manera. I fino'-ña " i fine'nina yan i uttimo " ha konfitma i mensåhi put i tutuhon yan i uttemo na tiempo ni' ma'a'atan gi i prufesiha, lao gi mismo tiempo , ha konfitma si Jesukristo i dibin-ña ni' ha na'i lina'la' ginen i fine'nina asta i uttimo na taotao-ña . Guiya ni " ha gogo'te i yaben i finatai " guaha fuetsa-ña para u disidi hayi para u lå'la' yan hayi para u måtai. I ora ni' para u bira gui' tatte, anai para u fanlå'la' ta'lo i mansåntes-ña gi i " fine'nana na finatai " ni' ma na'i i " manmabendisi na finatai gi as Kristo " sigun gi Rev. 20:6. Na'fanhuyong todu i mitu siha put i tradision i ti magahet na kristianu ginen i erensian Griegu yan Romanu, ya ta komprende na i " sheath " i tano' ha' ni' ha na'fandaña' i manmatai ya ha na'fanma'a'ñao siha , sigun ginen i ma tuge' gi Gen. 3:19 : " Gi i suette gi fi'on-mu un kanno' pan, astaki un bira hao tatte gi tano', yanggen ma chule' hao ginen i tano', para un ma chule'; para un bira hao tatte. " Este siha na tataotao ti u fanma'usa ta'lo, sa' i Yu'os-ñiha para u na'fanlå'la' ta'lo siha yan todu i kinalamten-ñiha ni' ma'u'usa gi i memorias-ña, gi un tataotao ni' ti siña ma'utot (1 Cor. 15:42) parehu yan i anghet siha ni' manma'å'ñao nu si Yu'os : " Sa' gi i lina'la' ta'lo, ti u fanma'ayek para u fanma'ayek gi as Yu'os angjet sija gui langet .
I mensåhi put i mamaila' na tiempo ma konfitma
Verse 19: “ Pues, tuge' i kosas siha ni' un li'e', yan i kosas siha ni' gaige på'go, yan i kosas siha ni' para u masusedi despues di este: ”
Gi este na difirensia, ha konfitma si Jesukristo i prufeta put todu i tiempon kristianu, ni' para u ma'pos gi i finatto-ña gi gloria. I tiempon apostoliku ma'a'atan ni' i sinangan " ni' un li'e' ," ya put este na rason na ha na'i si Yu'os si Juan un autentiko na testigu gi i ministron apostoliku. Ha li'e' i " fine'nina na guinaiya " i Ma'ayek ni' ma mensiona gi Rev. 2:4. "... ayu siha i " put i finakpo' este na tiempon apostoliku, anai si Juan låla'la' yan aktibu. "... yan ayu siha i debi di u fanmatto despues di siha " ha detetmina i hinanao relihion siha ni para u makomple asta i tiempon finatto-ña si Jesukristo, yan mas tatte, asta i uttimon i mina'siette na milenio.
Verse 20: " I misterion i siete na estreyas ni' un li'e' gi agapa' na kannai-hu, yan i siete na lampara ni' oron. I siete na estreyas i anghet i siete na guma'yu'os, ya i siete na lampara i siete na guma'yu'us . "
" I anghet siha gi i siete na Asamblea " i manma'ayek gi todu este na siete na tiempo. Sa' i fino' " anghet ," ginen i fino' Griegu "aggelos," kumeke'ilekña mensaheru, ya ha na'annok i anghet siha gi langet yanggen i fino' "langet" ha espisifikuyi. På'go, i " siete na kandet " yan i " siete na Asamblea " ni' hu suspecha gi i kuentos-hu, manma'a'ñao guini. I Espiritu ha konfitma i hinasso-ku: i “ siete na kandet ” ma represesenta i santifikasion i lina'la' Yu'os gi i siete na tiempo ni' ma disidi gi i na'an i “ siete na Asamblea ”.
Apocalipsis 2 : I inetnon i Kristo
desdeki ma tutuhon asta 1843
Gi i tema put i letra siha , ta sodda' gi Rev. 2 kuatro na mensåhi ni' ma'a'atan i tiempo gi entre 94 yan 1843 , yan gi Rev. 3 tres na mensåhi ni' ma'a'atan i tiempo ginen 1843-44 asta 2030. Ta nota yan interes este na presision ni' ma'a'atan put i na'an i fine'nina yan i uttimo na letra siha : " Ephesus yan Laodice " ni ' kumeke'ilekña , manmanjusga y taotao sija ; i tutuhon yan i finakpo' i tiempon grasian kristianu. Gi Rev. 2, gi i uttemo na kapitulu, i Espiritu ha na'fanhuyong i tutuhon i "Adventist na tema put i finatto-ña si Kristo," ni' ha na'fanhuyong i fechan 1828 ni' esta ma estapblesa gi iya Dan. 12:11. Kontodu, gi i sigiente na tiempo, i tutuhon i kapitulu 3 gi i Apocalipsis siña ma li'e' gi i fechan 1843, ni' ha na'setbe i tutuhon i prubleman hinengge gi i Adventist. Guaha mensåhi ni' ma'adapta para u na'siguru i hinengge-ña i Protestante: " Måtai hao ." Este na esplikasion siha nisisåriu para u ma konfitma i koneksion i mensåhi siha gi i fechan-ñiha ni' ma estapblesa gi as Daniel. Lao i visiun gi i Rebelasion ha na'fanhuyong ribilasion siha gi i tutuhon i tiempon kristianu ni' ti ha desarolla si Daniel . I letra siha pat i mensåhi siha ni' ha na'i si Jesukristo i tentago'-ña gi todu i tiempo-ta ha na'fanhuyong i ti maolek na tiningo' put i ti magahet yan i ti maolek na ilu-ña ni' ha na'fanmanhasso i taotao ni' manmanhongge. Ta sodda' gi ayu na lugat i magahet na Jesukristo yan i lehitimu na dimanda- ña yan i siempre hustisia na ineppe-ña. I kuatro na letra siha gi Rev. 2 ma'ayek , sigi ha' , kuatro na tiempo gi entre 94 yan 1843.
1st na tiempo : Efeso
Gi 94, i uttimo na testimonio put i ma tutuhon i Asamblean Kristo
Verse 1: “ Para i anghet i Gima'Yu'os giya Efeso, tuge': Este siha ilek-ña ayu i gumupot i siete na estreyas gi agapa' na kannai-ña, ni' mamomokkat gi entalu' i siete na lampara siha ni' oron : ”
Gi i na'an Ephesus , ginen i fine'nina, na tinige' gi fino' Griego "Ephesis" ni' kumeke ilek-ña para u lansa, si Yu'os ha kuentusi i tentago'-ña siha put i tiempon i lansa i Asamblean Kristo , gi tiempon i emperadot Roma as Domitian (81-96) . I Espiritu ha na'setbe i tiempo annai ha risibi si Juan ginen as Yu'os i ribilasion ni' ha deskånsa giya hita. Guiya i uttimo na apostoles ni' låla'la' ha' ya ha represesenta, gui' ha', i uttimo na testigu ni' ha tutuhon i Asamblean Jesukristo. Ha hasso si Yu'os i dibin na nina'siña-ña; Guiya ha' i " gogo'te gi agapa' na kannai-ña " , simbolon i bendision-ña , i lina'la' i manma'ayek-ña , i " estreyas siha ", ni' ha husga i che'cho'-ñiha , i tinemtom i hinengge-ñiha. Debidi u ma'åse', ha bendisi pat ha tåmpe. Si Yu'os " mamomokkat " , komprende na ha adelanta i tiempon i prohekto-ña ni' ha akompåpara , ginen i henerasion , i lina'la' i manma'ayek-ña yan i asunto siha gi i tano' ni' ha na'guaha pat ha na'fanla'la' : " ya fana'gue siha para u ma'o'osge todu i hu na'i hamyo. Ya atan, gaige yu' giya hamyo todu i tiempo, asta i uttemo na tiempo . Mat . debi di u ma cho'gue i che'cho'-ña ni ' ha pripara para siha : « Sa' hita i che'cho'-ña, ni' ha na'fanhuyong si Yu'os para i maolek na cho'cho', ni' ha pripara si Yu'os antes, para u fanma cho'gue gi kada unu gi i siete na tiempo . siete na estreyas ni' ha gogo'te gi agapa' na kannai-ña » siña ha na'fanhuyong ya u fañåga gi tano', ayu siha i manma'a'ñao i manma'å'ñao na kristianu siha. Na'fanhasso hit na i « kandet » siña ha' ma'usa yanggen ma'lak, ya para u ma'lak, debi di u ma'gåsi ni' laña, simbolon i espiritun dibin.
Verse 2: “ Hu tungo' i che'cho'-miyu, i che'cho'-miyu, yan i pasensian-miyu, ya hu tungo' na ti siña en sodda' i taotao ni' ti maolek, yan en prubåba ayu siha i manma'a'agang na apostoles siha ya ti apostoles siha, ya en sodda' na manma'å'ñao siha. ”
Adahi! I tiempon verbu siha, gof impottånte sa' ma ditetmina i tiempon-ñiha gi i tiempon apostoles. Gi este na bersikulo, i verbu ni' ma'usa gi i tiempon på'go ha referi gi i sakkan 94, mientras ayu siha gi i tiempon past ha referi gi i tiempon pineddong ni' i Emperadot Roman Nero, gi entre i sakkan 65 yan 68.
Gi 94, i mankristianu ma guaiya i minagahet ni' esta gaige ha' yan ti ma'a'ñao , ya ma chathinasso i " mala' " na paganu siha , espesiatmente gi entre siha i manma'gas na taotao Roma gi tiempo-ña . Guaha rason-ña este: låla'la' ha' si Juan apostle, yan meggai otro antigu na tistigu put i minagahet ni fina'nå'guen Jesukristo . I " liars " manma'a'ñao na u fanma'a'ñao. Sa' gi kada tiempo i ti manmakonverti na tares maproponi para u fanma'gåsi yan i trigu, sa' i mina'å'ñao as Yu'os dangkolo ha', ya i mensåhi put i satbasion gof maolek yan gof ya-ña. Ma na'halom i ideha siha ni' ti magahet gi i doktrina. Lao gi i prublema put i guinaiyan i minagahet, manmafnas ya manma'ekspåkta ni' i manma'å'ñao na manma'å'ñao . På'go , put i tiempon i apostoles, " in prubåba ," i Espiritu ha na'hasso hit taimanu i prubleman finatai ha na'fanhuyong i manma'å'ñao na maskåran i manfå'paka' na kristianu siha , i magahet na " manåmko '" ni' ma'a'atan gi este na bersikulo, gi entre 65 yan 68, annai ha entrega si Nero i manma'ayek as Kristo para i gå'ga' siha gi i Colosseum-ña, para u ofresi i haga'-ñiha gi i lina'la'- ñiha gi i lina'la'-ñiha Roma. Lao ta tungo' na si Jesukristo ha na'fanhuyong este na minagof ginen i tiempon antigu.
Verse 3: " na guaha inadahen-miyu, ya en fanma'å'ñao put i na'ån-hu, ya ti en fanma'å'ñao. "
Estague' ta'lo, na'i atension i tiempon i konhugasion i verbu siha!
Yanggen ma'a'atan ha' i testimonion i pineddong , pues ti ma'a'atan i piniti. Ya si Yu'os ha nisisita na u hasso i inayek i piniti ni ' ma'a'atan yan ma'onra gi 30 åños antes, gi entre 65 yan 68 , annai i taotao Roma ni' gof åmko', si Nero, ha na'fanmatai i Mankristianu , ya ha ofresi komo un espektåkulo , para i taotao-ña ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao. Gi ayu ha' na tiempo na i Chosen na banda " ma'å'ñao " gi " na'an-ña " ya "ti ma'å'ñao . "
Verse 4: “ Lao guaha este kontra hagu, na un na'suha i fine'nina na guinaiya-mu. ”
I ma suggesta na inafekta mas presisu yan ma konfitma. Gi este na tiempo, manfiet i Mankristianu, lao i minagof ni' ma demonstra gi papa' Nero esta ha na'fanlamen pat ti gaige på'go ; ayu i ha a'agang si Jesukristo " malingu i fine'nina na guinaiya-ña , " ya ha suggesta para i tiempo 94, i eksistensian i mina'dos na guinaiya, mas dikike' ki i fine'nina .
Verse 5: “ Pues, hasso håfa nai un fañåga, ya un fañotsot, ya un cho'gue i fine'nina na cho'cho'-mu: sa' yanggen ti un cho'gue, bai hu fåtto giya hagu ya bai hu na'suha i lampara-mu gi i sagan-ña, yanggen ti un fañotsot. ”
I respetu ha' pat i rinikohin i minagahet ti siña ha na'fanlibre hit. Si Yu'os ha dimanda mas ginen ayu siha i ha na'fanlibre para u fanma'ayuda para todu i tiempo. I hinengge gi i lina'la' taihinekkok ha na'fanlamen i fine'nina na lina'la'. I mensåhi as Jesukristo parehu ha' todu i tiempo sigun ginen Matthew 16:24-26 : " Pues ilek-ña si Jesus gi i mandisipulu-ña, "Yanggen guaha malago' tumattiyi yu', debi di u na'suha gui' mismo, ya u chule' i kilu'os-ña ya u dalalaki yu'. Sa' ayu i malago' muna'libre i lina'la'-ña, u malingu, lao ayu i malingu i lina'la'-ña put guåhu, u sodda'." Sa, jafa probechoña y taotao yaguin jagana todo y tano, ya finalingaeguan ni linâlâña? Pat jafa na apas ufannae y taotao pot y linâlâña? I mina'å'ñao para u ma'apasi i Espiritu-ña , ni' ma'a'atan ni' i " candlestick ," ha na'fanli'e' na, para si Yu'os, i minagahet na hinengge ti ha' un na'an ni' ma'a'atan gi un anti. Gi tiempon Efeso, i simbolon kandet i Espiritun Yu'os gaige gi sanhaya, giya Jerusalem anai mafañågu i hinengge-ta yan gi i gima'yu'os siha ni' ha estapblesa si Pablo giya Gresia yan giya Turkey på'go na tiempo. I sentron rilihoso para u fanhånao para i sanhaya yan para u fanhånao para Roma giya Italy.
Verse 6: “ Lao este guaha giya hamyo, na en chathinasso i che'cho' i Nicolaitas, ni' hu chathinasso lokkue'. ”
Gi este na letra, i taotao Roma ma nå'i na'an simboliku , despues di " i manmala'et " : " i Nicolaitans ", ni' kumeke'ilekña, taotao ni' manma'gåsgas pat taotao ni' manma'gåsgas , este i manma'gåsgas gi tiempo . Gi fino' Griego, i na'an "Nike" i na'an i mina'dos na lina'la'. Hafa pues i "cho'cho' i Nicolaitas " ni' ma'a'atan as Yu'os yan i manma'ayek-ña? Paganismo yan sinkretismo gi rilihoso. Ma onra i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, ya i mas takhilo' na dibin-ñiha guaha un diha gi i simana ni' ma dedika para siha . I kalendarion-ta på'go, ni' ha na'i i siete na diha gi i simana i na'an i siete na estreyas, planeta siha pat i estreyas , gi i sisteman solar-ta, un direcho na legat ginen i rilihón Romanu. Ya i kulton i fine'nana na ha'åni ni' ma dedika para i "ti ma konne' na atdao" para u na'i gi tiempo, desde 321, un rason para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong para u chathinasso " i che'cho'-ñiha i taotao Roma.
Verse 7: " Ya ayu i guaha talanga-ña, u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha : Para ayu i manma'gånna, bai hu na'i para u kanno' i trongkon lina'la', ni' gaige gi talo' i Paraisu as Yu'os. "
Dos na mensåhi gi este na bersikulo ma sångan put i tiempon båli gi tano', " ayu i manma'gånna ," yan i tiempon premiu-ña gi langet.
Este na fotmula i uttimo na mensåhi ni' ha sangan si Jesukristo para i tentago'-ña gi unu gi i siete na tiempo ni' ha puno' i prufesiha. I Espiritu ha adapta este para i kondision kada tiempo. I tiempon Efeso ha tutuhon i tiempo ni' ma'a'atan gi i prufesiha, ya put este na rason, ha na'i si Yu'os i satbasion ni' taihinekkok gi i tutuhon i historian i tano'. I imahen Jesukristo ma na'fanhuyong gi papa' i trongkon lina'la ' gi i tano' ni' ha na'fanhuyong si Yu'os para u po'lo i taotao ni' ti manisao yan manma'å'ñao. I Rev. 22 ha prufisiha este na rinikohin i nuebu na Eden para i minagof i manma'gås-ta gi i nuebu na tano'. I formula ni mapresenta ha konsiste kada biahi un aspetu gi lina'la' taihinekkok ni ha ofresi si Jesukristo para i manma'ayek-ña ha'.
2nd period : Smyrna
Gi entre 303 yan 313, i uttimo na " imperiåt " na pineddong giya Roma
Verse 8: “ Para i anghet i Gima'Yu'us giya Esmirna, tuge': Este siha ilek-ña i fine'nana yan i uttimo, ni' måtai ya lå'la' ta'lo : ”
Gi i na'an " Smyrna " gi i mina'dos na letra, ma translada ginen i fino' Griegu "smurna" ni' kumeke'ilekña " myrrh ", si Yu'os ha puno' i tiempon i gof takhilo' na pineddong ni' ha li'e' i emperadot Diocletian . I " Myrrh " un perfume ni' ha na'magof i addeng Jesus antes di i finatai-ña ya ma nå'i gui' komo ofresimiento gi i mafañågu-ña ni' i Magi ginen i sanhaya . Gi este na prublema, ha sodda' ta'lo si Jesukristo i minagahet na hinengge ni' ti ha sodda' gi 94. Ayu siha i manmalago' para u fanmatai gi na'ån-ña debi di u ma tungo' na si Jesukristo ha gana i finatai, ya, yanggen låla'la' ta'lo, siña ha na'fanlå'la' ta'lo siha taimanu ha' ha cho'gue para guiya. I prufesiha para i mankristianu ha', ni' si Jesukristo mismo i " fine'nina " na riprisentånte-ña . Yanggen ha asimila i taotao-ña yan i lina'la' i tentago'-ña siha , guiya lokkue' u ma'ayek para u ma'ayek ni' i " uttimo " na kristianu .
Verse 9: “ Hu tungo' i piniti-miyu yan i chinatsaga-miyu (achokka' manriku hamyo), yan i chinatsaga ni' ma sangan na manHudihos siha lao ti manHudihos, lao manma'å'ñao siha nu i sinagogan Satanas. ”
Manma'a'ñao i Mankristianu ni' i taotao Roma, ya ma na'suha i kosas-ñiha ya ma na'fanmatai. Lao este na chinatsagan materiat yan karnal ha na’fanriku siha espirituatmente gi kriterian hinengge gi sentensian Yu’os. Gi otro banda, ti ha na'ma'å'ñao i husgamento-ña ya ha na'tungo' , gi klaru na manera , i balotu ni' ha na'i i rilihón i ManHudihos, ni' ha na'suha i dibin estao satbasion ni ' ti ha rekoknisa si Jesukristo komu i Mesias ni' maproponi gi i Såntu na Eskritura. Manma'abandona as Yu'os, i ManHudihos manma'a'ñao ni' i anite yan i dimoniu-ña siha ya manma'a'ñao para si Yu'os yan i magahet na inayek-ña, " un sinagogan Satanas ."
Verse 10: “ Cha'mu fanma'å'ñao nu i para en fanma'å'ñao, sa' i anite para u na'fanmapresu hamyo, ya u fanma'å'ñao hamyo gi dies dihas. Fanmanå'i asta i finatai, ya bai na'i hamyo i koronan lina'la'. ”
Gi este na bersikulo, i anite ma'å'agang Diocletian, este na emperadot Roma ni ' , yan i "tetrarchs"-ña, malago' ha na'fanmatai i Mankristianu siha ni' gof chathinasso . I ma anunsia na pineddong pat " tribulasion " sigi ha' gi " dies dihas " , este i magahet na " dies años " gi entre 303 yan 313 . Para ayu siha i manma'å'ñao asta i finatai komo manma'å'ñao na martir, si Jesukristo ha na'i siha " i koronan lina'la ' " ; taejinecog na linâlâ, y señat y minaulegñija.
Verse 11: " Yanggen guaha talanga-ña, u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha : I manma'gånna ti u fanma'å'ñao ni' i mina'dos na finatai. "
I mensåhi put i finakpo' i tiempo guaha tema-ña: finatai. Gi este na biåhi, i Espiritu ha na'fanhasso hit na ayu siha i ti ma aksepta i fine'nina na finatai para si Yu'os, debi di u fanma'å'ñao, sin u fanma'å'ñao, " i mina'dos na finatai " gi i " lago' guafi " gi i Uttimo na Huisiu. Un " sigundo na finatai " ni ti u a'atan i manma'ayek sa' esta manhålom gi lina'la' taihinekkok para todu i tiempo.
mina'tres na tiempo : Pergamum
Gi 538, i fina'tinas i gubetnamento i papa giya Roma
Verse 12: “ Para i anghet gi i inetnon giya Pergamum, tuge' : Este siha i sinangan i gai espada ni' dos punta-ña .
Gi i na'an Pergamum , ha na'fanhasso si Yu'os i tiempon adulterio espirituåt . Gi i na'an Pergamum , dos na råsan Griegu , "perao, yan gamos," ma translada komo "para u ma'apåsi i umasagua." Guiya i fatso na ora i tutuhon i chinatsaga siha ni' para u fanma'å'ñao i nasion kilisyanu siha asta i finakpo' i tano'. Gi i ma'ayek na fechan 313, i tiempon antigu ha suggesta i inañadi i pudet yan i paganu na lina'la ' i emperadot Constantine I , i lahi-ña i tetrarka Constantius Chlorus, yan i båtkon aire kontra si Maxentius. Gi i tinago' i rai gi diha 7 gi i mes Marso, 321, ha na'suha i deskansu kada simana gi i sagradu na Sabalu gi i mina'sais na ha'åni , i Sabalu-ta på'go, ya ha prifiriyi i fine'nana na ha'åni ni' ma dedika, gi ayu na tiempo, para i pagan na kulton i yuus atdao, i "Sol Invictus", i Atdao ni' Ti Ma Konkista. Gi i ma'osge'-ña, i mankristianu ma cho'gue " adulterio espirituåt , " ni' desde 538 asta på'go ha na'fanhuyong i ofisiåt na estao i papismo giya Roma , ni' ha tutuhon gi i tiempon Pergamon . I ti manfiet na kristianu siha ma konne' si Vigilius, i nuebu na lider rilihoso ni' ha estapblesa si Emperadot Justinian I. Este na taotao ni' ha cho'gue i che'cho'-ña ha aprobecha i relasion-ña yan si Theodora, i prostituta ni' umasagua yan i emperadot, para u ma risibi este na posision papa', ni' ma na'dångkolo ni' i nuebu na fuetsan rilihoso-ña gi todu i tano' , i Katoliku . Pues, gi papa' i na'an Pergamum , ha denunsia si Yu'os i kustumbren "Damenggo" , un nuebu na na'an yan rason put i adulterio espirituåt , ni' i antigu na " diha gi i atdao" ni' ma'eråda ginen as Constantine sigi ha' ma'onra ni' i Gima'Yu'os kristianu giya Roma . Ha a'agang si Jesukristo ya ha a'agang gui' , gi i titulon i papet-ña , "vicar of the Lahen of God" (Replacement pat substitution of the Lahen of God), gi fino' Latin "VICARIVS FILII DEI" , ni' i numeron letra-ña " 666 " ; un numero parehu yan ayu i ma'a'atan gi Rev. 13:18 gi i elementon rilihoso ni' " i gå'ga '." I tiempo ni' ma'a'agang Pergamum ha tutuhon gi i ti manma'å'ñao yan manma'a'ñao na lina'la' i papa ni' ha na'suha si Jesukristo, i todu-siña na Yu'os ni' ha na'fanlå'la' i taotao , i titulo-ña komo Kabesanten i Asamblea , sigun as Dan. 8:11 ; Eph. 5:23: " sa' i asagua na lalåhi guiya i åtmas i asaguå-ña, taimanu ha' i Kristo i åtmas i Gima'Yu'us, ni' guiya i tataotao-ña, ni' guiya i Satbadot-ña. " Lao fanmanhasso! Este na aksion ginen as Yu’os mismu. Gi i minagahet , guiya i muna'suha yan ha na'i i gubetnamento i papa i hinengge-ña i kristianu, ni' esta ofisiåtmente ti fiet. I tairespetu este na gubetnamento, ma'a'atan gi Dan . 8:23, ha na'fanhuyong i inetnon para u " na'lå'la' i tiempo yan i lai " ni' ha estapblesa si Yu'os, gi i taotao , sigun as Dan. 7:25 . Ya lokkue' , ti ha konsidera i abisu-ña para ti u ma'agang ni' hayi na taotao " tata " gi i espiritu'åt , ha na'fanma'å'ñao gui' komu "Mas Santos na Tata," ya ha na'fanmetgot gui' gi hilo' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i lehislatura, ya un diha ha diskubre este komo un premiu : " Ya cha'-miyu ma'å'agang tatan-miyu gi tano': sa' unu ha' i Tata- miyu gi langet (Maa. 23 : 9 ) .
Put este na rason, ha estapblesa si Emperadot Justinian I este na råhimen, ni' ha konsidera si Yu'os "adultery" para guiya. I siknifikasion i chinatsaga debi di u ma'a'atan yan ma'a'atan gi i historian-ñiha. Gi 535 yan 536, gi i tiempon-ña, ma li'e' dos na dångkolon båtkon aire ni' ha na'ma'å'ñao i atmos banda ya ha na'fanhuyong un epidemian peste gi 541 ni' ti ma'pos asta 767 , yan i mas takhilo' na atmas gi 592. I dibin maldision ti siña ha' mas takhilo' i forma-ña, ya para u ma na'i este na asunto gi i mamaila' na tiempo .
Verse 13: " Hu tungo' håfa na lugat gaige hao, na gaige i tronon Satanas. Un gogo'te i na'ån-hu ya ti un na'suha i hinengge-ku, achokka' gi i tiempon Antipas, i fiet na testigu-hu, ni' ma punu' gi entalu'-miyu, anai gaige si Satanas. "
I prufesiha ha insisti put i " tronu " yan i lugat-ña sa' put i fama-ña yan i onru ni' i manisao ma na'i gui' asta på'go . Guiya ta'lo i " Roma " ni' ha tutuhon i dinanña'-ña , este na biåhi gi papa' este na aspeton rilihoso ni' ti magahet na kristianu yan enteru na paganu. I unu ni' ha alok na guiya i " replacement " (o vicar) , i papa, ti ha na'i si Yu'os na guiya mismo ha ågang gui'. I risibidot i prufesiha, un taotao ni' ma'ayek, ti un taotao ni' måtai, ni' un taotao ni' ha na'fanmagof i taotao ni' manma'gås-ña. Este na takhilo' na lugat gi i hinengge Katoliku giya Roma , gi i Palasyon Lateran ni ' ha ofresi si Constantine I gi i Obispon Roma . Este na Palasyon Lateran gaige gi i Sadog Caelia, unu gi i " siete na bånda giya Roma " ni' gaige gi i sanlagu na båndan i siudå ; y naan Caelia kumekeilegna : langet. Este na bånda i mas takhilo' yan mas takhilo' gi i siete , gi i area. Gi fi'on i Gima'Yu'os Lateran, ni' ha represesenta i mas impottånte na Gima'Yu'os Katoliku gi i mundo para i papa yan i kleru-ña, gaige i mas takhilo' na obelisk gi iya Roma , anai guaha 13 , ya siña ha ' 47 metros i tinahdong-ña. Ma sodda' gi papa' 7 metros na tano' ya ma dibidi gi tres na påtte, ma konstrui gi 1588 as Påpa Sixtus V , ni' , gi mismo tiempo , ha na'guaha i dinanña' i Gubetnamenton Vatican gi i sigiente na tiempon prufeta ni' ma a'agang Thyatira . Este na simbolon i kulton atdao giya Ehipto guaha un dångkolon tinige' gi i stele ni' ma'usa , ha na'hasso yu' put i ofresimienton Constantine. Gi i minagahet , i lahi-ña as Constantius II , despues di i finatai tata-ña, ha chule' ginen Ehipto asta Roma , para u na'funhayan i minalago' i tata-ña ni' malago' ha chule' para Constantinople. Este na dedikasion para i glorian Constantine I mas put i minalago' Yu'os ki put i lahi-ña si Constantine. Sa' i enteru na obelisk yan i takhilo' na pedestal-ña ha konfitma i maproponi na lina'la' , ni' ha na'i si Constantine I i sibit na otdinariu ni' ha estapblesa i restu gi i "ha'åni i atdao" , yan i papa, gi ayu na tiempo un sempli na obispo gi i Gima'Yu'os Kristiyanu giya Roma, i otdinariu na rilihoso , ni' para u impotta , gi i rilihón , este na ha'åni pagan gi papa' i "Sunday" na ha'åni, pat i ha'åni i Saina. Gi i sanhilo' este na obelisk guaha kuatro na simbolo ni' manma'a'atan gi este na otden : kuatro na leon manmatå'chong gi i punta-ña, manma'a'atan gi i kuatro na punton kardinåt , gi sanhilo'-ñiha guaha kuatro na bånda ni' manma'a'atan ni ' i atdao , ya gi hilo' este na gurupu guaha un kilu'us kristianu. Gi i kuatro na punton kardinåt, i simbolon i leon siha ha na'annok i rai gi i fuetsan-ña gi todu i tano '; ni' ha konfitma i deskripsion-ña ni' ma'a'atan gi Dan. 7 yan 8. Rev. 17:18 ha konfitma i sinangan put Roma: " Ya i palao'an ni' un li'e', guiya i dangkolo na siudå ni' ha gobietna i rai siha gi i tano'. » Kontodu, i cartouche giya Ehipto ni' ma'u'usa gi i obelisk ha na'fanhuyong " i ti maolek na minalago' ni' i rai ha a'agang i as Ammon na Yu'os " Todu i magahet na naturåt i kristianu . i hinengge ni' ha na'fanla'la' i taotao Roma desdeki si Constantine I, este , desdeki 313, i fechan i mina'lak-ña. Este na obelisk , yan i simbolo siha ni' ha na'fanhuyong , ma testifikåyi i " i minaolek " i tentago' i anite ni' ma prufetisa gi Dan 8:25, ni' , ginen as Constantine I , ha na'fanhuyong i hinengge ni ' fitme gi i hinengge-ña. kondena si Yu’os gi as Jesukristo hu sumångan i mensahi gi este siha na simbolu : " kilu’os": hinenggen kristianu; » : kulton atdao; « montañas » : nina'siñan tano'; « kuatro na leon » : i rai yan i fuetsan i tano' ; « obelisk » : Ehipto, isao , desdeki i ribelion i Faraon gi i Eksodo, yan put i isao ni' ha konsiste i idolatria na adorasion gi as Amon. Si Yu'os ha na'i este siha na kriteria gi i hinengge Katoliku ni' ha dibotu si Constantine I. Ya gi este na simbolo siha, ni' i cartouche Ehipsio, ha addåpta i husgamento-ña put i rilihoso na kompromisu i obispon Roma ni' ha konsidera na ti manmaolek ; Esta manma'a'agang "papa" ni' i mañe'lu-ta gi i sengsong. I inafekta nu i hinengge-ta yan i kulton atdao ni' mapraktika yan ma'onra as Constantine mismo , guiya i tutuhon i piniti ni' para u ma'apasi i taotao siha , sigi ha', asta i uttemo na tiempo. Este na tronon Lateran ti ma'a'atan ni' i emperadot Roma , sa' desdeki Constantine I , ti manma'a'atan gi iya Roma , lao gi i sanhaya' i imperio , gi iya Constantinople. Pues , put i ma'ignora i prufesiha ni' ha na'i si Jesukristo as Juan, meggai na taotao manma'a'ñao nu i mas takhilo' na dinagi gi todu i tiempo. Lao i ti ma tungo'-ñiha na siña ma cho'gue sa' ti ma guaiya i minagahet ya put este na rason , as Yu'os mismo , ma na'i siha ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao gi todu klåsen lina'la'. I taimanu na ti manma'estudiåyi i taotao siha gi i tiempon Pergamum ha esplåra i minaolek i gubetnamento ni' ma'impotta yan ma'ayuda ni' i manma'pos na emperadot Roma gi tiempo-ña. Este ti ha na'fanhuyong i manma'gas ni' manma'elekta para u fanma'abandona yan u fanma'abandona este na nuebu na otdinariu na otdinariu ni' ti lehitimu; ni' ha na'fanmanhasso si Jesukristo siha komu i magahet na tentago'-ña. I lugat giya Roma anai ma fa'tinas i manma'ayek, nota na i Espiritu ha sodda' gui' gi 538 na tentago' ni' manma'å'ñao gi na'an Jesus mientras ma onra i Damenggo . Lao, gi este na lugat giya Roma , i uttimo na martir siha pat "fiet na testigu siha" ma li'e' ha' gi tiempon Nero , gi 65-68 yan gi tiempon Diocletian gi entre 303 yan 313 . Gi i ma'ayek i siudåt Roma, i Espiritu ha na'hasso i fidelidåt " Antipas , i " fiet na testigu-ña " gi tiempon antigu. Este na na'an gi fino' Griego kumeke'ilekña: kontra todu. Parehu ha' na ha na'i si apostol Pablo, i fine'nana na anunsiadot i Ebanghelion Jesukristo guini na siuda anai måtai gui' komo martir, ma'utot i ilu-ña, gi 65, gi papa' i emperadot Nero. Pues ha kuestiona si Yu'os i ti magahet yan ti maolek na titulon "vicar i Lahi-ña si Yu'os" i papa' siha. I magahet na vikåriu i fiet na Pablo, ya ti i ti fiet na Vigilius, ni' hayi gi i susedot-ña.
I Yu'os ni' siña ha na'fanhuyong todu i tiempo ha tuge' gi i naturåt i impottånte na tiempo siha gi i historian i rilihón gi i tiempon kristianu; tiempo annai i piniti ha na'fanhuyong un gof takhilo' na kinalamten yan gof åpmam na konsekuensiha para i taotao kristianu. Gi duranten i ministro-ña gi tano', ha na'i si Jesukristo i dose na manma'å'ñao yan manma'å'ñao na apostoles-ña pruba put i siñat-ña gi i tasin Galilea; un puenge ni' ha na'fanmagof gi un mumentu, gi i tinago'-ña. Gi i tiempo-ta, i tiempo gi entre 533 yan 538 ha na'guaha este na malångu na kinalamten, sa' put i ha estapblesa i gubetnamento papa' as Emperadot Justinian I , malago' si Yu'os na u na'kastigo i Mankristianu ni' ma osge' i tinago' ni' ha prumulga si Emperadot Constantine I , ni' ha na'obligao i restu gi i "diha gi i Unconquered Sun" gi i fine'nana na diha gi i mes Måtso, desdeki diha 7 gi i mes Marso. 321. Gi este na tiempo ni' ha na'ma'åse' gui', ha na'fanhuyong si Yu'os dos na båtkon aire ni' ha na'fanlamen i sanlagu na båndan i tano' ya ha na'fanhuyong i sanhaya na båndan i tano' asta Antarctica. Gi halom unos kuantos mes siha, gaige gi dos na polo gi i ekuåtdot, i lina'la' i linao gof maolek yan gof matai. Meggai na toneladan hånom ma na'huyong gi i atmos banda, ya ma na'fanlamen i taotao siha ni' i lina'la'-ñiha yan i tinanom-ñiha. I atdao gi i sanhilo'-ña ha ofresi i parehu na atdao yan i luna, ni' mismo ha na'fanlamen. I manma'estron estoria ma nota este na testimonio ni' ilek-ña na i ehersito-ña si Justinian ma chule' ta'lo Roma ginen i Ostrogoths put i linao gi i talo'åni gi Hulio. I fine'nina na båtko ni' na'ån-ña "Krakatoa" gaige gi iya Indonesia ya ha laknos gi Oktubre 535 ni' ti siña ma imahina na mineggai, ya ha na'fanma'å'ñao i 50 km na lugåt gi i båndan tasi. Ya i mina'dos, na'ån-ña "Ilopango" gaige gi iya Sentral Amerika ya ha laknos gi Febreru 536.
Verse 14: " Lao guaha dididi' na kosas-hu kontra hamyo, sa' guaha giya hamyo ni' manma'å'ñao nu i fina'nå'guen Balaam, ni' ha fa'nå'gue si Balak para u na'fanma'å'ñao i famagu'on Israel, para u fanmanå'i ni' manma'ofresi para i idolos yan para u fanma'å'ñao. "
I Espiritu ha deskånsa i siñat espirituåt ni' ma estapblesa giya Roma. Desde 538, i manma'å'ñao na manma'å'ñao gi tiempo-ña ma li'e' i establisimenton i ahensian rilihoso ni' ha komparehi si Yu'os yan i profeta " Balaam . " Este na taotao ha setbe si Yu'os lao ha na'fanma'å'ñao gui' ni' i ganansia yan i kosas siha gi tano'; todu i kosas siha ma'apåsi ni' i gubetnamento giya Roma. Kontodu, si " Balaam " ha na'fanlamen i taotao Israel sa' ha na'tungo' si " Balak " put i manera ni' siña ha na'fanlamen: sufisiente ha' para u na'fanmanman gui' para u ayek i umasagua entre i ManHudihos yan i manpaganu siha; kosas siha ni' ha kondena si Yu'os. Yanggen makompara gui' yan " Balaam " , ha na'i hit si Yu'os un robot ni' ha li'e' i gubetnamento. I ma'ayek pues ha komprende i siniente-ña i che'cho' siha ni' ha cho'gue si Yu'os, guiya mismu, ginen i anite yan i mangga'chong-ña gi langet yan tano'. I pineddong i Gima'Yu'os kristianu gaige gi i inadotna i "diha ni' ti ma'atkila i atdao , " ni' ma'o'osge desde 321 ni' i mankristianu ni' ti manhongge. Ya i gubetnamento papa', taiguihi " Balaam , " para u cho'gue para i linao-ñiha yan u na'fanmetgot i dibin-ñiha. " I nengkanno' ni' ma'o'ofresi para i idolu siha " i imahen ha' yanggen makompara yan i " ha'åni i atdao" ni' paganu . I Roma ha na'halom i paganismo gi i rilihón kristianu. Lao debi di un komprende na parehu ha' i naturåt-ñiha ya guaha gi papa' i husgamenton Yu'os i parehu na seriosu na konsekuensia siha .... Mas ki este sa' i piniti ni' ha na'fanhuyong i " Balaam " gi tiempon kristianu siempre u sigi ha' asta i uttemo na tiempo, ni' ma'a'atan gi i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. I infidelidåt i Mankristianu ma'akompara lokkue' yan i ManHebreu ni' manma'a'ñao nu i " impuridat " despues di ha na'fanmanhasso si Yu'os i dies na tinago'-ña. Gi entre 321 yan 538, i mankristianu ni' ti manmanhongge manma cho'cho' taiguihi siha. Ya este na aksion sigi ha’ esta pa’go.
Verse 15: " Taiguihi lokkue' hamyo ni' manma'å'ñao nu i fina'nå'guen i Nicolaitas. "
Gi este na mensåhi , i na'an i " Nicolaitans " ni' ma'a'agang gi iya Efeso ha bira gui' tatte gi este na letra. Lao " i che'cho' siha " ni' ma'a'atan siha giya Efeso, manma'a'atan guini " i doktrina " . Guaha na taotao Roma , desdeki Ephesus , manma'ayek para u fanma'ayek , pues manma'ayek para u fanma'ayek para u fanma'ayek desde 321, ya este, gi un ofisiåt na maneran rilihoso desde 538 , put i ma'onra i " doctrina " i hinengge-ña i papa Katoliku .
Verse 16: " Pues fanmañotsot, sa' yanggen ti taiguini, bai hu fåtto giya hagu ensegidas , ya bai hu gera kontra siha ni' i espadan i pachot-hu. "
Gi i fino'-ña put " i gera " ni' ha cho'gue i " Fino'-ña " , " i espada gi i pachot-ña , " i Espiritu ha pripara i konteksto para i mina'kuåtro na mensåhi ni' para u fatto. Este para u masusedi gi i 16 na siglu , annai i Biblia, i sagradu na tinige'-ña, i " dos na testigu-ña " sigun gi Rev. 11:3, para u na'fandaña' i minagahet yan u na'fanmagof i ti magahet na hinengge Katoliku.
Verse 17: " Ayu i gai talanga, debi di u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha: Para ayu i manma'gånna, bai na'i gui' ni' i mana ni' ma espiha ya bai na'i gui' un acho' båba , ya gi i acho' un nuebu na na'an ma tuge', ni' taya' tumungo' fuera di ayu i ha risibi. "
Taimanu ha', i Espiritu ha na'fanhuyong un aspetu gi lina'la' taihinekkok. Guiya este na ha prisenta giya hita gi i imahen ni maprofetisa ni manna' ni manmana'i i manmañåsaga na Hebreu siha gi desierto ni' ma'å'ñao, ma'å'ñao, yan ma'å'ñao. Pues ha fa'nå'gue si Yu'os na siña ha prutehi yan ha na'lå'la' i lina'la' i manma'ayek-ña ni' i nina'siñan-ña; este para u kumple gi para u na’i taihinekkok na lina’la’ i manma’ayek-ña. Este i finakpo' i enteru na planun-ña put salåppe'.
Atyu siha i manma’ayek guini na tiempo para u fanma’apasi ni lina’la’ taihinekkok, ni ha deskribi i Espiritu gi imahen-ña. " I mana ," un imahen i nengkanno' ginen i langet, ma'a'atan gi i rainon i langet , ya si Yu'os mismo i fuma'tinas-ña . Gi i antigu na siniseden-ñiha, i mana gaige gi i mas sagradu na lugat, ni' ha simbolisa i langet, anai si Yu'os gaige gi i tronu-ña. Gi i kustumbren i taotao Roma, i " blanku na acho '" ha represesenta i "hunggan" na botasion, i åpaka' na acho' ha represesenta i "ti." I " acho' båba " ha na'annok lokkue' i lina'la' i ma'ayek ni' esta taihinekkok. I lina'la'- ña ni' taihinekkok, un dibin na hunggan ni' ha translada un entusiasmu yan takhilo' na inagang ginen as Yu'os. Sa' i ma'ayek na taotao ha na'lå'la' ta'lo gi un tataotao langet, i nuebu na estao-ña makompara yan un " nuebu na na'an . " Ya este na naturåt langet , para i manma'ayek-ña , sigi ha' misterio yan indibiduåt : " taya' tumungo' . " Pues, debi di u fanma'eråda yan u fanhålom gi este na naturåt para u fanmadiskubre hafa gui'.
mina'kuåtro na tiempo : Tiatira
Gi entre 1500 yan 1800, i Geran Rilihón
Verse 18: “ Ya para i anghet i Gima'Yu'os giya Tiatira, tuge': Este siha ilek-ña i Lahin Yu'os, ni' guaha matan-ña taiguihi i guafi yan i addeng-ña taiguihi i bronse: ”
I mina'kuåtro na letra, gi papa' i na'an " Thyatira ," ha na'fanhasso hit put i tiempo annai i hinengge-ta gi i Katoliku yan Protestante na liga siha ma ofresi un abominable na espektåkulo gi i lina'la'-ñiha. Lao guaha meggai na sinisedi gi este na mensåhi. Gi i na'an Thyatira , dos na råsan Griegu "thuao, téiro" kumeke'ilekña "piniti yan finatai yan piniti." I fino' Griegu ni' ha na'fanhuyong este na inesplikan abominasion ha na'fanhuyong, gi i diksionårion Bailly Greek, i babue pat i gå'ga' tåsi yanggen manma'å'ñao. ya guini , nisisåriu i klaru. I 16 na siglu ma na'setbe i Protestante siha ni' ma kuestiona i otdinariu na gubetnamento giya Roma. Kontodu, para u na'metgot i otdinariu na tiempo, i papa, ni' ma represesenta as Påpa Sixtus V, ha estapblesa i Gubetnamenton Vatican, ni' para u na'i gui' un lehitimu sibit ni' gaige gi i otdinariu na rilihoso. Put este na rason, desdeki i 16 na siglu , i gubetnamento papa' ha na'hanao i siya-ña, ni' gaige asta ayu na tiempo gi i Palasyon Lateran, para i propiedåt-ña gi iya Vatican, ni' esta ha konsiste un independente na estao papa'. Lao este na inadilånto, dinagi ha', sa' i taotao ni' ha alok na gaige gui' gi i Gubetnamenton Vatican, gaige ha' gi i Palasyon Lateran; sa' guini, gi i Lateran, na i papa siha ma risibi i manma'pos na nasion siha ni' manbisita siha. Pues gi 1587, i ma'arekla na obelisk, ma'ayek gi fi'on i Palasyon Lateran desdeki diha tres gi i mes Agosto, 1588 , madiskubre gi papa' 7 metros na tano' yan tres na pidasu . I Vatican State gaige gi sanhiyong Roma , gi i Vatican Hill, gi i sanlagu na båndan i Tiber, ni' ha kanton i siudå ginen sanhaya asta sanlichan. Anai in li'e' i planon este na siudåt Vatican, hu na'manman yu' annai hu sodda' i åpaka' i ilu-ña i babue, i talanga-ña gi sanhaya yan i pachot-ña gi sanlichan. I mensåhi gi i fino' Griegu "thuao" ma konfitma yan ma hustisia as Yu'os, i gumu'ot este siha na kosas. I hinengge Katoliku ni' ma'eråda ginen Pergamum ha laknos i finakpo' i linachi-ña. Ha na'fanmanman yan ha na'fanlamen ayu siha i , manma'lak ni' i Biblia , ya manma'a'ñao nu i imprentan-ñiha , ya ma'a'ñao nu i isao-ña yan i eksisio-ña. Mas maolek , asta ayu na tiempo, guardian i Santa Eskritura ni' ha na'fanhuyong i monghe-ña gi i monasteryu yan i abbey, ha na'fanla'la' i Biblia ni' ha denunsia i isao-ña. Ya ha na'fanmatai i manma'a'ñao siha ni' i nina'siñan i manma'gas ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao; i manma'å'ñao na manma'gås-ña gi i testamento-ña. I sinangan siha ni' ha prisenta si Jesukristo , ha sangan , " i taotao ni' guaha matan-ña taiguihi i guafi yan i addeng-ña taiguihi i bronse ", ha na'fanhuyong i aksion- ña ni ' ha na'fanhuyong i enemigu-ña siha ni' para u na'fanlamen yanggen ha bira gui' tatte gi tano'. Este siha i dos na ideolohian kristianu ni' manlalalo' asta i finatai " gi i espada " yan i åmot siha gi este na tiempon Thyatira . " I addeng-ña " para u fanmatto gi " tasi yan tano' ," un simbolon i hinengge Katoliku yan i hinengge Protestante gi Rev. 10:5 yan Rev. 13:1-11. I Katoliku yan i Protestante, dos na taotao ni' manisao ( isao = bronse ) , ti manma'å'ñao , ma deskribi siha komo " fina'tinas bronse " ni' ha na'fanmatto i binaba i husgamento as Yu'os Jesukristo. Gi i ma'usa-ña este na imahen ni' ha anunsia i dangkolo na " kalamidad " gi Rev. 1:15, ha na'annok si Yu'os i ora anai i uttimo na manma'a'ñao ni' manma'a'ñao nu i famagu'on-ña ni' manma'a'ñao para u fanma'atkila asta i finatai taiguihi i "gå'ga' siha" ni' para u ma'a'atan siha gi todu i prufesiha. Gi as Francis I asta Louis XIV, manma'a'ñao i gera siha put i rilihón . Ya impottånte ta tungo' taimanu si Yu'os ha na'fanhuyong i pineddong i taotao Franses, manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i papa desdeki si Clovis, i fine'nana na rai i Franks. Para u ma'a'atan i mas takhilo' na piniti, ha po'lo si Yu'os i patgon as Louis XIV, ni' "singko años" idat-ña, gi i tronon Fransia. Este na bersikulo ginen i Biblia, Ecclesiastes 10:16, ha na'fanhuyong i mensåhi-ña: " Ay, i tano' ni' i rai-ña patgon, yan i prinsipen-ña manma'å'ñao gi pupuengi! " Si Louis XIV ha na'fanlamen i Fransia ni' i gaston-ña gi i Palasyon Versailles yan i geran-ña siha ni' manma'gas. Ha na'fanhuyong i taotao Fransia ni' manma'å'ñao ya i susedot-ña as Louis XV låla'la' ha' para i lina'la'-ña ni' ha na'i i taotao-ña ni' ti siña ma dibidi, si Cardinal Dubois. Un taotao ni' ti maolek , si Louis XV Gof interesåo gui' put i lina'la' i taotao-ña, ya i binaba na taotao siha ma sangan na para u fañåga gi i susedot-ña, i rai ni' machocho'cho', i pas na si Louis XVI. Gi i ma'ayek-ña un taotao ni' manmaolek yan pas, ha na'tungo' si Yu'os i intension-ña para u laknos i gubetnamento ni' ginen i rai-ña put i konfiansan-ña ni' ti husto ni' ha na'i i papa desdeki Clovis.
Verse 19: “ Hu tungo' i che'cho'-mu, i mina'ase'-mu, i hinengge-mu, i setbisio-mu, i pasensian-mu, yan i che'cho'-mu ni' mas takhilo' ki i fine'nina. ”
Este siha na palabras ha sangan si Yu'os para i tentago'-ña " fiet asta i finatai " , ya ma ofresi siha para u fanma sakrifisiu gi imahen i Saina-ñiha ; I " che'cho'- ñiha " ma aksepta as Yu'os sa' ma testifikåyi i minagahet na " guinaiya "-ñiha para i Satbadot-ñiha . I " hinengge " -niha para u ma hustisia sa' ma akompåpara ni' " fiet na setbisio . " I palabra " konstansia , " ni' ma quote guini , guaha signifikånte na importansian-ña gi i historian-ñiha. Gi "i toren Constance" gi i sengsong Aigues-Mortes na sumasaga' si Marie Durand , komo un mudelu gi hinengge, i ma'pos-ña gi duranten 40 na långhet yan difirensiao na såkkan siha. Meggai na kristianu siha manmana'i i mismo na testimonio, ya ti ma tungo' gi i historian-ñiha. Put i i numeron i manma'å'ñao manma'å'ñao gi i tiempo. I uttimo na tinige' siha put i tiempon (1643 asta 1715) as Ray Louis XIV, ni' i "dragonnades" gi i tataotao ni' ma'ayek para este na aksion, ma'ayek i manfiet na Protestante na kristianu ni' manma'ayek para i tano' yan i lugat siha ni' manma'ayek. Debi di ta tungo' i rol i na'an " dragon " ni' ha na'annok " i anite " yan i agresibo na aksion i imperiåt Roma yan i papal Roma gi Rev. 12: 9-4-13-16 . I taotao ni' ha a'agang gui' mismo i "sun rai" ha na'fanhuyong i geran i Katoliku, i difenden i "day of the sun" ni' ha hereda desdeki si Constantine I. Lao, para u testifikåyi gui', ha na'fanhuyong si Yu'os todu i tiempon i lina'la'-ña gi i linao, ya ha na'fanhuyong i minagof yan i lina'la' i minagahet na atdao ni' seriosu na konsekuensia para i nengkanno' i taotao Franses.
Verse 20: “ Lao guaha dididi' na kosas-hu kontra hagu, sa' un na'i i palao'an Jezebel, ni' ha a'agang gui' profeta, para u fa'nå'gue yan u na'fanmanman i tentago'-hu siha para u fanma cho'gue inmoralidad yan u fanmanå'i ni' manma ofresi para i idolos siha. ”
Gi 1170, ha na'i si Yu'os i Biblia para u ma translada gi fino' Provençal as Pierre Vaudès. Guiya i fine'nana na kristianu ni' ha diskubre i doktrinan i minagahet put i apostoles, kontodu i respetu para i minagahet na Sabalu yan i inadotna i vegetarianism . Ma tungo' gui' komu si Pierre Valdo , guiya i tutuhon i "Vaudois " ni' manhånao para i Italian Alpine Piedmont. I che'cho' Reformation ni' ma represesenta ma oppe ni' papism ya i mensåhi malingu. Put mås, ha na'fanlibre si Yu'os todu i tano' Europa gi un inetnon Mongol ni' ha na'fanmatai i taotao Mongol ya ha na'fanlamen i taotao Mongol ni' ha na'fanlamen desde 1348 , un tersu yan kasi mitaten i taotao-ña. I mensåhi gi este na bersikulo , " un na'suha i palao'an Jezebel ... " , un ineppe ni' ma na'i i manma'gås-ta ni' ti ma na'i i che'cho' Pierre Waldo i importansia ni' ha nisisita , sa' put i perfekto gui'. Gi entre 1170 yan 1517, ma na'suha i perfekto na doktrinan i minagahet put i satbasion kristianu ya i Rifotmasion-ñiha ni' ma cho'gue gi i uttemo este na tiempo, ti gof åpmam yan ti kumple.
Nota : I perfekto na doktrina ni' ha komprende yan ha aplika si Pierre Valdo ha na'annok na gi as guiya, si Yu'os ha prisenta i kompletu na prugråman i Rifotmasion ni' debi di u ma cho'gue. Gi magåhet , ma cho'gue i kosas siha gi dos na eskalera, i nisisidåt i Sabalu ti ha tutuhon asta 1843-1844, sigun gi i tiempo ni' ma na'setbe gi i tinago' Dan. 8:14.
Para u ma'a'atan i hinengge-ña i Katoliku , ha komparehi gui' si Yu'os yan i asaguå-ña si Ray Ahab, i tåya' na'ma'å'ñao na " Jezebel ", ni' ha na'fanli'e' i prufetan Yu'os yan ha na'fanhuyong i haga' ni' ti isao . I kopia gaige gi i mudelu, yan guaha lokkue' difirensia-ña sa' siña ha' lå'la ' gi i aktibidåt. Gi i na'an-ña " profeta ," ha na'i si Yu'os i na'an i nuebu na lugat para i " tronu-ña " : Vatican, ni' kumeke'ilekña gi fino' CHamoru yan fino' CHamoru , "vaticinare" : para u prufeta. I estoria put i lugat, gof na'manman. Gi tutuhon , este na lugat ma'a'atan ni' i templon Roma ni' ma'a'atan i " serpiente " na difunto as Aesculapius. Este na simbolo ha na'annok i anite yan i gobietnon i papa gi Rev. 12:9-14-15. I Emperadot Nero ha po'lo i karera-ña gi ayu na lugåt, ya "Simon i magof" ma na'fanhålom gi un sementerio . Parehu ha', i tataotao-ña, ni' para u ma'onra taiguihi i tataotao i apostol Pedro ni' ma'atkila gi kilu'os giya Roma. Guihi ta'lo , un basilica ni' ha ofresi si Constantine ha selebra i glorian i kristianu. I lugåt tåsi gi tutuhon. I linachi ni' ma fa'tinas para u na'fanhuyong i nuebu na na'an i basilican Vatican ni', ma na'dångkolo yan ma na'magof gi i 15 na siglu , ya u ma na'i i na'an ni' ti maolek " Basilica of Saint Peter of Rome " . Este na onru , ni' ma nå'i un manå'i yan i " kulepbla " as Aesculapius , para u na'fanhuyong i na'an " magiku " ni' i Espiritu ha na'i i rituåt siha gi i rilihón Katoliku gi Rev. 18:23 anai i Darby biblical version ha sangani hit : " Ya i kandet i lampara ti u fanma'lak gi halom-mu; ya i bos i nobiu yan i nobiu ti u fanma'lak ta'lo gi halom-mu; hamyo ; sa ' i mankomersiante- miyu manma'gås-ta gi i tano ' ; para u na'i si Prelate Tetzel para u bende i "indulgences-ña." Anai ha li'e' i pineddong i isao ni' ma bende para salåppe', i monghe-ma'estra as Martin Luther ha diskubre i minagahet na naturåt i Gima'Yu'os Katoliku-ña. Ha denunsia i naturåt-ña ni' diaboliku yan i difirentes na isao-ña siha ni' ha post gi 1517 i famoso na 95 na tesis-ña gi i pettan i gima'yu'os Aleman giya Augsburg . Pues ha na'fotma i che'cho' i Rifotmasion ni' ha pruponi si Yu'os as Peter Waldo desde 1170.
Gi i fino'-ña direktamente gi i manma'arekla na setbiente-ña gi tiempo, i magahet, manma'a'ñao, yan manpas na bidå-ña, i Espiritu ha na'fanmanman siha sa' ma na'i si Jezebel para u fa'nå'gue yan u na'fanmanman i tentago'-ña siha . Siña ta taitai gi este na ripåra todu i ti maolek na doktrina put este na tutuhon i rinifotman. Ha " fa'nå'gue yan ha na'fanmanman " i " tentago'-ña siha " , " ayu siha i tentago' Jesus, ya este na siñat ha na'fanhuyong gui' un Gima'Yu'os kristianu. Lao i fina'nå'guen-ña put i tiempon Pergamum , anai i akusasion put " fornikasion " yan i imahen " kåtne ni' ma'ofresi para i idolu siha " esta ma'a'atan. Maseha ti maolek i fina'nu'i-ña, gi este na bersikulo i mas impottånte na taotao ti " i palao'an Jezebel " lao i Protestante na kristianu mismo . Desde i tutuhon, annai ilek-ña nu guiya, " Un na'suha i palao'an Jezebel... " i Espiritu ha suggesta i isao-ña i fine'nina na Protestante siha. Pues ha na'fanhuyong i kinalamten este na isao: i idolatrian paganu. Gi i finatinas-ña, ha na'fanhuyong i naturåt i " peson " ni' ti ha na'i gui' gi ayu na tiempo , lao para u dimanda desde 1843. Ya gi este na mensahi, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i "Damenggo " giya Roma ni' i che'cho'-ña gi i matan-ña un cho'cho' paganu ni' ha onra i ti magahet na dibinidåt solar ni' i mas amko' na paganu gi i historian taotao. Desde 1843, debi di u rinunsia i "Damenggo" pat i relasion-ña yan si Jesukristo, i uniku na Satbadot i mani'isao guini gi tano'.
Verse 21: " Hu na'i gui' tiempo para u fanmañotsot, ya ti malago' u fanmañotsot ni' i linachi-ña. "
Este na tiempo ma na'tungo' desdeki si Dan. 7:25 ya ma konfitma gi tres na manera gi i Apocalipsis na kapitulu 11, 12, yan 13. Este siha i sinangan: " un tiempon tiempo yan mit na tiempo; 1260 dihas, pat 42 mes ," todu este siha ma referi gi i ti manma'å'ñao na lina'la' i papa ni' ma cho'gue gi entre 538 yan 1798. I ma na'huyong i minagahet gi i Biblia yan i manma'å'ñao na taotao siha gi i Biblia. ha ofresi i hinengge Katoliku i uttimo na siñat para u arepenti yan u na'suha i isao-ña. Ti ha cho'gue ni' hafa, ya ha na'fanma'å'ñao yan ha na'fanma'å'ñao, gi na'an i nina'siñan-ña, i manma'å'ñao na mensåhi siha ginen i låla'la' na Yu'os. Pues, ha na'fanhuyong i che'cho' i taotao Hudios ni' manma'a'ñao, ya ha na'fanhuyong i parabola-ña si Jesukristo gi i mina'dos na kumplean-ñiha: i parabola put i manma'gas i tano' ni' ma'puno' i fine'nina na manma'gas Yu'os, ya despues ma'puno', annai ha fa'nu'i siha, i lahi-ña i Ma'gas i tano' ubas para u chule' i erensia-ña.
Verse 22: “ Estague', bai hu laknos gui' gi un katre, ya ayu siha i manma'a'ñao nu guiya, u fanma'a'ñao para i dangkolo na chinatsaga, yanggen ti manma'å'ñao nu i che'cho'-ñiha. ”
Si Yu'os ha trata gui' komu un " puta " " ma'a'atan gi hilo' i katre ," ya siña ta konne' " i palao'an Jezebel " gi este na tema yan " i prostituta Babilonia i dangkolo " gi Rev. 17:1. I maproponi na " dañkulu na chinatsaga " para u fatto despues di i finatton i pruklamasion biblia. Este na mensåhi para u konfitma i identifikasion este na " dañkulu na chinatsaga " yan " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåya' na'an-ña " gi Rev. 11:7. Ha tutuhon despues di i che'cho' i " dos na testigu " as Yu'os ni' i tinige'-ña i antigu yan i nuebu na dibin na kontratan i Sagradu na Biblia. I " adulterio " espirituåt ma konfitma yan ma nå'i na'an ya " ayu siha i " ha akusa si Yu'os na ma cho'gue yan " Jezebel " i rai yan i rai giya Fransia. Kontodu i manma'gas Katoliku, i monarkista siha para u fanma'ayek para u fanma'ayek i binaba i rebolusionario na nasionåt na ateismo ni' ha na'fanhuyong ha' i binibu i Saina as Yu'os Jesukristo. Ti manma'å'ñao siha, yan lokkue' i doble na binaba ha laknos siha gi i tiempo ni' ha na'setbe si Yu'os gi i uttemo na tiempon i papa gi entre 1793 yan 1798.
I palabra " tribulasion " ha referi gi i konsekuensian i dibin na piniti sigun ginen Rom. 2:19: " I chinatsaga yan i piniti gi todu i taotao ni' chumo'gue i tailayi , i Judios fine'na, yan i Griego lokkue' ." Lao i " tribulasion " ni' ha puno' i isao i rai Katoliku yan i amigu-ña i Gima'Yu'os Katoliku ni' ma'a'agang gi Rev. 17:5 ni' i na'an " Babylon the great " , gi i hinasso , un " dañkulu na tribulasion ."
Verse 23: “ Bai hu punu' i famagu'on-ña ni' finatai, ya todu i Gima'Yu'os siha u ma tungo' na Guåhu i espiha i hinasso yan i korason: ya bai hu na'i hamyo kada unu sigun gi che'cho'-miyu. ”
" Para u måtai i finatai " i sinangan ni' ha usa i Espiritu para u na'fanmanman i dos "mina'å'ñao" gi i rebolusionåriu na råhimen gi 1793 yan 1794. Gi este na sinangan, ha na'fanhuyong todu i idea put i sempli na finatai espiritu'åt ni' para u na'fanmanhasso i Protestante siha gi 1843 gi i mensåhi ni' ha na'i i anghet gi tiempo " Sardis " gi Rev 1: 3 . Ti siña i taotao ha tungo' put este na cho'cho' ni' ma cho'gue ni' makinan pineddong, ni' ha inventåyi si Doktora Louis, lao ma agradesi as Doktora Guillotin, ni' ma nå'i na'an i mismo na inestrutmento, ni' ma a'agang: i guillotine. I sumångan na sentensia siha ma prununsia meggai na otden finatai , yan i prinsipåt ni' ma addåpta para u ma punu' i hues yan i manma'akusa gi i diha antes. Sigun este na prinsipåt, i taotao parehu ha' na para u malingu ya put este na rason na ha agang si Yu'os este na rebolusionario na abyss" ' " i abyss " sin ni hafa na klasin lina'la desde i fine'nana na ha'åni i fina'tinas-ña, sigun ginen Gen. 1:2. Lao gi langet ha', gi duranten i husgamento gi langet ni' ma'e'e'sgaihon i manma'ayek na " todu i Gima'Yu'os ( pat Asamblea siha ) " ni' manma'ayek gi i siete na tiempo, para u ma diskubre este siha na hecho' historiku ni' i siknifikasion ni' ha na'i siha si Yu'os. Kabales i hustisian Yu’us; ayu siha i manma'husga ni' ti magahet, manma'a'ñao nu i hustisia-ña, " sigun gi " mismo " che'cho'- ñiha ". Manma'a'ñao siha ya manma'a'ñao lokkue' ni' perfekto na hustisian dibin: " ya bai hu na'i hamyo premiu sigun gi che'cho'-miyu ."
Verse 24: "Lao hu sangani hamyo, todu i manggaige giya Tiatira, ni' ti manma'å'ñao nu este na fina'nå'gue, yan ti ma tungo' i prodokton Satanas, taimanu ha' ilek-ñiha, ti bai hu na'i hamyo otro na karga; "
Ayu siha i manmadenunsia i hinengge Katoliku yan ma'a'agang i rituon-ñiha i " depths of Satanas " siña ha' i manma'gås-ñiha ni' manmafa'nu'i desdeki 1200 asta i French Revolution gi 1789. Maseha hafa i kinalamten-ñiha, i doktrinan-ñiha ti gof åpmam ginen i puru na minagahet ni' ha fa'nå'gue i Espiritu para i manapostoles yan i mandisipulu-ña si Jesukristo. Tres ha' na kosas ni' maolek ma nota para i minaolek-ñiha : i hinengge gi i sakrifisiun Jesukristo ha' , i konfiansan i Biblia ha' , yan i rigalu gi i taotao-ñiha yan i lina'la'-ñiha ; Todu i pumalu na punton doktrina manma'eråda ginen i Katoliku ya put este na rason, siña ma kuestiona. Pues, achokka' ti perfekto gi i doktrinan i minagahet i hinengge-ta, i manma'elekta na reformadot siha ma tungo' taimanu para u ma na'i i lina'la'-ñiha ni' ma ofresi as Yu'os komo sakrifisiu låla'la' ya mientras ma hahasso i 1844, i fechan i tutuhon i dekreton Dan. 8:14, ha aksepta si Yu'os i setbisio-niha. Este ha na'klåru i sinangan-ña: " Ti hu na'i hao otro na chinatsaga ." I siñat put i eksepsion na husgamento ginen as Yu'os klaru na ma li'e' gi este na palabras.
Verse 25: “ Solu ayu i guaha giya hamyo, gof adahi asta ki måtto yu'. ”
I rason siha ni' muna'siña si Yu'os bendisi i ti perfekto na hinenggen Protestante debi di u ma'preserba yan u mapraktika ni' i manma'ayek asta i finatto-ña si Jesukristo.
Verse 26: “ Para ayu i manma'gåsgas yan manma'gåsgas i che'cho'-hu asta i uttemo, bai na'i gui' ni' nina'siña gi hilo' i nasion siha. ”
Este na bersikulo ha na'tungo' hit hafa para u na'fanlamen i satbasion ginen este na tiempon Rifotmasion asta i finatto-ña si Kristo. I manma'ayek debi di u ma'gåsi asta i uttemo i che'cho' ni' ha pripara yan ha na'fanmagof si Jesukristo asta i uttemo na tiempo. I manma'å'agang manmafåtto sa' ti ma ayek i nuebu na nisisidåt Yu'os. Lao, ti ha na'ma'å'ñao i intension-ña para u na'lå'la' i lina'la'-ña asta i tiempon finatto-ña gi gloria. " I chalan i manhusto taiguihi i lina'la' ni' ma'lak, ya mas ma'lak asta i minagahet na ha'åni (Prov. 4:18)"; este na bersikulo gi i Biblia ha pruba este. Ya put este na rason, gi halom i prohekto-ña, desde 1844 , i dibin na nisisidåt siha para u fanmafa'nu'i gi i fechan-ñiha ni' ma predikta yan ma prufetisa gi i fino'-ña ni' uniku gi i Biblia. Komu un hues gi langet ha' na i ma'ayek para u risibi ginen as Yu'os "nina'siña gi i nasion siha."
Verse 27: " Guiya para u ma'gåsgas siha ni' un baston åcho', taimanu ha' i kåntan i kånnai ni' ma'utot, taimanu ha' hu risibi i nina'siña ginen i Tata-hu. "
Este na sinangan ha suggesta i direcho para u ma kondena para u fanmatai. Un direcho ni i manma'ayek para u ma'ayek yan si Jesukristo gi i husgamenton-ñiha i manmala'et ni ma'establisa para i Uttimo na Huisio , gi duranten i " mit años " gi dangkolo na Sabalu gi siette mit años.
Verse 28: “ Ya bai na'i gui' i estreyas gi pupuengi. ”
Si Yu'os para u na'i gui' i lina'la'-ña, ni' ma'a'atan gi i tano'-ta på'go ni' i atdao. Låo ilek-ña si Jesus: “Guåhu i kandet.” Pues ha anunsia i lina'la' gi langet, anai si Yu'os mismo i fuetsan i lina'la' ni' ti ha dipende gi un estreyas gi langet taiguihi i atdao-ta.
Verse 29: “ I guaha talanga-ña, u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha. ”
I fina'tinas i Apokalipsis parehu yan un tore ni' guaha siete na eskalera, i mina'sais i tiempon i inetnon yan si Yu'os. Gi este na konstruksion , i kapitulu 2 yan 3 ma konsiste i basic na framework gi enteru i tiempon kristianu gi entre 94 yan 2030. Todu i tema siha ni' ma evoka gi i Apocalypse ma sodda' i lugat-ñiha gi este na basic na framework. Lao gi este na lugåt, i fine'nina na eskalera siha ha cho'gue i rol-ña komo eskalera para i sanhilo' na eskalera. I importansian i ribilasion gaige gi i mina'tres na eskalera ni' ma'a'agang Pergamum . Este na importansia ma'a'atan gi i mina'kuåtro na eskalera, ma'a'agang Thyatira . Gi este na tiempo na i hinengge-ta i kristianu ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman hit. I sentensian Yu’os gi kinalamten espirituat pa’go na tiempo guaha konsekuensiaña esta i uttimon i tano’. Pues, para bai hu na'metgot i tiningo'-miyu put este na husgamento, bai hu sumångan este na mensåhi ni' ha sangan si Yu'os para i manma'ayek-ña na Protestante gi i tiempon Louis XIV.
Gi i tiempon Rifotmasion , diferentes i kinalamten i Mankristianu. Guaha manmagahet na santos ni' manma'a'ñao lao siempre manma'å'ñao , yan guaha taotao ni' manma'a'ñao put i rilihón yan i pulitikåt, ni' manma'a'ñao ya manma'a'ñao gi i ehersito Katoliku. Gi Daniel 11:34 , i Espiritu ha agang siha "hipokritu." Ti meggai na taotao ni' manrelihiosu ma tungo' na i para un kristianu debi di un imita si Jesukristo gi todu i kosas siha , un osge i tinago'-ña yan un sumåga gi i prohibision-ña siha; I uson i åmot siha unu gi este siha , ya guiya i uttimo na leksion-ña gi i ora annai ma'aresta gui' . I ina'agang Jesus ma'aprueba sa' , sigi ha' ma'usa i legat Katoliku, i Protestante siha mismo ma'a'agang , put i ehemplon-ñiha, i fina'nå'guen yan i seduksion ni' ginen i Katoliku na si Jezebel . I ti perfekto na kustumbren-ñiha gi i rilihón ha na'fanlamen siha gi i husgamento as Yu'os ni' ma na'fanlamen gi me'nan i enimigu-ña siha . Este na tiempo gi i tutuhon i Rifotmasion ha na'fanhuyong i husgamento komo eksepsion; ni' ha enfatisåyi put ilek-ña: " Ti bai hu na'i hamyo ni' hafa na chinatsaga , solu, ayu i guaha giya hamyo , na'i hamyo asta ki måtto yu' ." Lao i ti perfekto na doktrina lehitimu gi este na tutuhon ya ha aksepta si Yu'os i setbisio para ayu siha i umaksepta i pineddong yan i finatai gi na'an-ña. Ti siña ma na'i mas , yanggen ma na'i i mas takhilo': i lina'la'-ñiha. Ha na'i emfasis si Yu'os este na espiritun sakrifisiu, ni' ha deskribi komo " mas meggai na cho'cho' ki i fine'nina " (verse 19). I paganismu gi i Katoliku Roma ma'akompara yan i kåtne ni' ma'ofresi para i idolu siha . I ma'ekspåkta i dinaña' i taotao Roma ha tutuhon gi i perfekto na tinige'-ña si Pierre Waldo (Vaudés) , ni' , gi i tutuhon 1170, ha tuge' un lepblo gi i Biblia gi otro na lengguåhi fuera di Latin , Provençal . I tiningo'-ña yan i tiningo'-ña put i nisisidåt dibin siha, gof takhilo', ya despues di guiya , i hinengge-ña i Protestante dumiminuyi. Gi papa' i inespirensia as John Calvin, i hinengge Protestante ha na'metgot, ya ha na'fanhuyong i imahen i kontrariu-ña Katoliku. yan i sinangan "Geran Rilihón" » ha testifikåyi un abominasion para si Yu'os , sa' i manma'ayek as Jesukristo, i manmagahet, ti ma bira i piniti ni' ma na'i siha. Ginen i Saina mismu i binentan-ñiha. Gi i ma'a'atan-ñiha, i Protestante siha, ni' i motto-ñiha "sola scriptura", "Eskritura ha'", ma na'fanli'e' na ti ma ayek i Biblia ni' ha prohibi i båba-ñiha. Si Jesukristo ha cho'gue este na asunto annai ha fa'nå'gue i mandisipulu-ña na debi di u ma bira i “otro na apåsi” para ayu i pumåra siha.
Este na tiempo annai i pineddong Katoliku ha na'fanmatai i manfiet na tentago ' Jesus, ma na'fanmagof tres biåhi gi i Apocalipsis, guini gi este na tiempon Tiatira , lao lokkue' gi i mina'singko na seyu gi i kapitulu 6 yan gi i mina'tres na trompeta gi i kapitulu 8. Guini, gi i bersikulo 22, ha na'fanmagof si Jesukristo i manma'gas-ña para u fanma'atkila para u fanma'atkila i finatai-ña pat i piniti-niha ni' ma na'i ni' Roma yan i rai na tentago'-ña siha . I palabran klaru ni' ma espiha gi i na'an Pergamum klaru: i rilihón Katoliku ha cho'gue i adulterio kontra si Yu'os , ya ayu siha i chumo'gue este, i rai Katoliku, i liga-ñiha yan i ti magahet na noble-ñiha u fanmana'i , gi papa' i guillotine i rebolusionarion Franses , put i haga' ni' ma na'suha. Apo . 2:22-23 : " Estague', bai hu laknos gui' gi un cama, yan ayu siha i manma'a'ñao nu guiya , yanggen ti manmañotsot ni che'cho'- ñiha . Ya bai hu punu' i famagu'on-ña ni' finatai . ya todu i iglesia siha u ma tungo' na guåhu i umespiha i korason yan i kurason : ya bai hu na'i kada unu giya hamyo taimanu ha' i che'cho'- miyu " ! Sa' despues di 1843, " ayu siha i manma'a'ñao nu guiya " i Protestante lokkue' , pues si Yu'os ha pripara siha ni' i "tres na geran mundo" ni' nuklear , un nuebu na kastigu para i Katoliku, Orthodox, Anglican, Protestant, yan Adventist na adulterio. Gi i parallel, i Espiritu ilek-ña gi i mina'singko na seyu : Rev 6:9-11 : “ Anai ha baba i mina' singko na seyu, hu li'e' gi papa' i attat i anti siha ni' manma'ayek put i fino' Yu'os yan put i testimonio ni' ma na'i siha. Manågang gi i dangkolo na bos, ilek-ñiha , ‘Astaki håfa na tiempo, Saina, un husga i haga'-måmi, yan un husga i haga'-måmi. mañasaga gi hilo ’ tano ’ ?
Este na mubi ginen i mina'singko na seyu siña ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman i taotao ni' ti manma'lak. Na'klåru, este na imahen ha na'fanli'e' hit i sikretu na hinasson Yu'os , sa' sigun ginen Ecc.9: 5-6-10 , i manmatai gi as Kristo manmamaigo' gi un estao anai malingu i memorias-ñiha , ya ti ma cho'gue ni hafa gi papa' i atdao . I Biblia ha na'i i fine'nina na finatai i siniente put i ma'pos na lina'la'; I manmåtai taimanu ha' na ti manlå'la', lao i diferensia, put i manlå'la', i enteru na lina'la'-ñiha gaige gi hinasso-ña si Yu'os. Pues para i manlåla'la' na tentago'-ña na ha na'i si Yu'os este na mensåhi put konsuelo para u fanma'å'ñao . Ha na'hasso siha na , sigun ginen i prumesa-ña , despues di i lina'la'-ñiha , guaha tiempo ni' ma na'i para u fanma'å'ñao , annai u fanma'å'ñao , put guiya , para u fanma'å'ñao. Pues guaha opottunidåt-ñiha para u fanma husga , gi papa' i matan yan i husgamento as Yu'os gi as Jesukristo, i manma'å'ñao-ñiha, manma'å'ñao lokkue' , lao gi i uttemo i mit åños . Gi i mensåhi as Thyatira , i finatai ni' ma anunsia para ayu siha i manma'a'a'ñao nu i Katoliku na si Jezebel, guaha dos na kumplean-ñiha. Gi i tano', i che'cho' i rebolusionario siha i fine'nina na fase, lao despues di este, para u fatto, gi tiempo-ña yan gi i mina'dos na fase , i mina'dos na finatai i uttimo na husgamento, i ora anai " todu i Asamblea " na kristianu siha, ti manfiet pat manfiet, gi todu i tiempon i kristianu siha, u ma li'e' i husto na husgamenton Yu'os ma aplika kontra i manåmko ' .
Gi i imahen-ña ni' simboliku, i mina'kuåtro na trompeta gi i kapitulu 8 ha konfitma i aksion i " dañkulu na chinatsaga " ni' maprograma para u na'kastigo i adulteriu gi i papismo yan i monarkista siha ni' sumupopotta este. I atdao , i dibin na atdao, i luna , i åpaka' na rilihón Katoliku , yan i estreyas siha , i taotao relihiosu, manma'a'ñao gi tres , pat påtte , put i pineddong i ateismu ni' i rebolusionåriu Franses gi 1793 yan 1794 .
Gi i uttemo i mensåhi ni' ha na'i i manprotestante ni' manpas, i Espiritu ha konfitma i kondenasion-ña put i uson åmot siha ni' ha hasso na para i uttimo na husgamento ni' ma pripara gi duranten i husgamento gi langet gi i mina'siette na milenio na u fanma'apasi i manma'ayek. Pues ti ma'a'a'ñao gui' para u fanma'a'ñao, antes di este na husgamento gi langet anai para u husga i manma'a'ñao-ña , yan si Jesukristo , ya u fanma'a'ñao gi i sentensian i kondenasion-ñiha para i finatai. " Guiya para u ma'gas siha ni' un baston åcho', taimanu ha' i ma'utot na kåntan tåno' ." I intension este na sentensia para u ma'ayek i tiempon piniti para i taotao ni' manmakondena para i mina'dos na finatai gi i Uttimo na Sentensia. I bersikulo 29 ha na'fanmanman: i estreyas gi pupuengi . " Ya bai na'i gui' i estreyas gi pupuengi ." Este na sinangan ha na'annok i atdao, i imahen i dibin na inina. I ganådot para u hålom para todu i tiempo gi i lina'la'-ña. Lao antes di este na lina'la', este na term ha pripara i mina'singko na letra ni' para u fatto. I estreyas gi pupuengi ma mensiona gi 2 Pet. 1: 19-20-21 : " Ya esta manma'a'ñao ham put i sinangan prufeta , ni' maolek para en fanma'å'ñao, taiguihi i kandet ni' lumi'e' gi un lugat ni' åpaka', astaki i pupuengi ya i estreyas gi pupuengi u fañågu gi korason- miyu . i Espiritu Såntu ha na'fanmanman i taotao siha ginen as Yu'os ni' manma'å'ñao . " Este na bersikulo ha na'fanmagof i taotao siha ni' i fino' prufeta sa' i konteksto gi i mamaila' na tiempo para u ma'kondisiona gi espiritu'åt ni' i ma'implementa i tinago' Yu'os ni' maprofeta gi Dan.8:14. " Asta 2300 gi pupuengi yan pupuengi yan i santos na u ma hustisia ." Lao gi ayu na tiempo , este na bersikulo ma tungo' ha' gi papa' i tinige': " Asta 2300 gi pupuengi yan pupuengi ya i sagan-ñiha u ma'gasgas ." Achokka' gi papa' este na tinige', i mensåhi as Yu'os parehu ha', lao ti presisu, siña ha' gi este na manera ma interpreta komo ha anunsia i finakpo' i tano' gi i gloriosu na finatto-ña i Saina-ta yan i Satbadot-ta as Jesukristo. Si Yu'os ha usa i Protestanten Amerikanu as William Miller para u kumple i dos na prubåban hinengge put i Adventist gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan i tiempon åpaka' gi 1844. Taimanu ha' ha fa'nå'gue hit si Daniel 12:11-12, gi entre este na dos na fecha, gi 1843, i dibin na tinago' ha na'suha ginen i manmatai na Protestante siha i satbasion na tininas ni' ha ofresi si Jesukristo; sa' ti manma'a'ñao siha put i nuebu na santos ni' ha dimanda si Yu'os. I tininas Jesukristo para todu i tiempo, lao ha benefisia ha' i magahet na manma'ayek ni' ha ayek si Jesukristo mismu, ya este, gi todu i tiempo yan asta i finakpo' i tano'.
Guini, gi entalu ' Thyatira yan Sardis , gi i fine'nana na diha gi i tiempon åpaka' gi 1843, i tinago' Dan. 8:14 ha tutuhon ya ta diskubre i konsekuensia-ña gi i mensåhi siha ni' ha na'i i Espiritu para i Mankristianu gi ayu na diha.
Rebelasion 3 : I Asamblea desde 1843 –
i ma'arekla na hinengge-ña i apostoliku na kristianu
5 na tiempo : Sardis
I Sentensian Jesukristo despues di i Adventist Trials gi i Primabera 1843 yan Oktubre 22 , 1844
Verse 1: “ Para i anghet i Gima'Yu'us giya Sardis, tuge' : Este siha ilek-ña ayu i gai siete na Espiritun Yu'os yan i siete na estreyas : Hu tungo' i che'cho'- mu , ya hu tungo' na låla'la' hao, ya esta måtai hao. ”
I tiempon " Sardis " , i tema gi i mina'singko na letra, ha na'fanmagof dos na kinalamten ni' mankontra i Protestante na kristianu ni' ma a'atan siha: i manmatai, ni' ha sangan si Jesukristo: " Manma konsidera na låla'la' hamyo, lao manmatai hamyo "; yan i manma'ayek, gi i mina'kuåtro na bersikulo: " u fanmamomokkat yan guåhu gi magagu båba sa' manmerese siha ." Kalang i dos na mensåhi-ña, i na'an " Sardis " guaha dos na siniente-ña ya i siniente-ña siha ti parehu . Hu gof hasso i mas impottånte na ideha siha put este na fino' CHamoru: acho' ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao, ayu i finatai yan lina'la'. I lina'la' yan i lina'la'-ña ha na'fanhuyong un sardonic na ri'åda; gi fino' Griego, i sardonion i sanhilo' na åmot gi i red para i manma'gås-ñiha ; i sardinas un guihan; ya gi i otro na manera, i sardo yan i sardonyx, acho' siha ni' manpresiosu ; i sardonyx un klåsen chalcedony ni' kulot-ña åpaka' . Gi i tutuhon este na letra, ha prisenta gui' as Jesukristo komu " ayu i gai siete na Espiritun Yu'os yan i siete na estreyas ," kumeke'ilek-ña, i santifikasion i Espiritu yan i husgamento gi i tentago'-ña gi siete na tiempo. Taiguihi gi Dan. 12, gaige gui' gi hilo' i hånom tåsi, i prublema gi i hinengge-ña i Adventist, ya guini ha na'huyong i disision-ña. Atan i uson i "tu" ni' ti ofisiåt ni' ha na'siguru na i taotao ni' ha kuentusi unu ha' gi i sentimenton kolektibu. I enteru na kustumbren Protestante manma'å'ñao. Si Jesukristo ha na'suha i eksepsion Protestante ni' ma'a'atan gi i mensåhi as Thyatira . I nuebu na " karga " (sigun gi i hinasso i manmanhongge ni' manma'å'ñao) esta ma impotta yan ma dimanda. I kustumbren i taotao Roma gi Damenggo debi di u ma'abandona ya u ma'usa i Såbalu. Este na tinago' Dan. 8:14 i lina'la' i taotao siha desdeki i diha 7 gi i mes Marso, 321, ni' Emperadot Constantine I. Gi 1833, 11 åños antes di 1844, gi un ducha na estreyas ni' manma'a'ñao, manma'a'ñao gi i talo'ani asta 5 a.m., yan ma li'e' si Yu'os, si Yu'os ha na'fanli'e' i mas takhilo' na lina'la' ni' manma'a'ñao. Para un na'fanmanhongge hao put este na inesplikan, ha fa'nu'i si Yu'os i estreyas gi langet as Abraham, ya ilek-ña nu guiya: " Taiguini i famagu'on-mu ." I matai i estreyas gi 1833 ha prufetisa un dångkolon matai para i famagu'on Abraham. Este na siniseden langet ma'a'atan gi i tema gi i mina'sais na seyu . gi Rep. 6:13. Ilek-ña si Jesus: " Ma sangan na låla'la' hao ya esta måtai hao ." I unu ni ' ha sångan put guiya, guaha na'ån-ña na ha represesenta si Yu'os, ya este na detalle ha kuekuentos put i Protestantism ni', ha ålok na ha na'fandaña' yan si Yu'os . I sinangan ginen as Yu'os: " Hu tungo' i che'cho'-mu ," " ya esta måtai hao ." Este na sentensia ginen as Yu’os mismu, i takkilo’ na Hues. I Protestante siña ha na'suha este na sentensia, lao ti siña ha na'fanhuyong i konsekuensia-ña. Gi 1843, i tinago' Daniel 8:14 ha tutuhon, ya ni' hayi na kristianu debi di u ti ha tungo' i lai i låla'la' na Yu'os. Este na ti ma tungo' put i ti ma tungo' i fino' prufeta gi i biblia, ni' ha na'fanmanhasso hit si apostol Pedro para ta na'i todu i atension-ta gi 2 Pet. 1:19-20: " Ya guaha mas siguru na fino' prufeta, ni' maolek en che'gue. Na'i atension, taiguihi i atdao ni' lumi'e' gi un lugat ni' åpaka', astaki i ha'åni ha tutuhon i ha'åni ya i estreyas gi pupuengi ha tutuhon gi korason - miyu . , espesiåtmente desde 1843 asta på'go , ma na'i diferensia gi entre lina'la' yan finatai.
Verse 2: “ Fanmanhasso, ya in na'metgot ayu siha i manma'pos, ni' esta para u fanmatai : sa' ti hu sodda' i che'cho'-mu siha ni' manma'å'ñao gi me'nan Yu'os-hu. ”
Yanggen ti manhålom gi i nuebu na estao i sagradu, " i manma'pos " gi i Protestantism u " fanmatai ." Sa' put dos rason na ha kondena si Yu'os. I fine'nina i kustumbren i Damenggo gi iya Roma, ma kondena ni' i ma'pos na tinago' Dan. 8:14 ; i mina'dos i taiinteresao gi i fino' prufeta, sa' yanggen ti ma konsidera i leksion ni' ha na'i si Yu'os ginen i eksperensian Adventista, i famagu'on Protestante u ma sodda' i isao ni' ma hereda ginen i tatan-ñiha. Gi i dos na punto, ilek-ña si Jesukristo: " Ti hu sodda' na maolek i che'cho'-mu gi me'nan Yu'os-hu ." Gi i sinangan-ña " me'nan i Yu'os-hu ," ha na'hasso si Jesukristo i Protestante siha put i estao i Dies na Tinago' ni' ma tuge' ni' i addeng Yu'os, i Tata ni' ma despresia put i Lahi-ña ni' para u na'fanlibre siha. I hinengge- ña ni' perfekto , ni' ha na'i komo mudelu, taya' parehu-ña yan i hinengge Protestante, i erensian meggai na isao Katoliku, kontodu, fine'nina, i deskansu kada simana gi i fine'nana na ha'åni. I petta i satbasion ma'a'atan para todu i tiempo gi i estao i rilihón Protestante, i " estreyas " gi i " mina'sais na seyu " manma'a'atan.
Verse 3: “ Hasso ha' taimanu un risibi yan un hungok, ya un gof adahi ya un fanmañotsot. Yanggen ti un fanmanå'i, bai hu fåtto giya hagu taiguihi i sakke, ya ti un tungo' håfa na ora bai hu fåtto giya hagu. ”
Este na verbu , " hasso, " ha implika un kritikat na hinasso put i manmaloffan na cho'cho' siha. Lao solu i magahet na manma-elihe i man-humilde para u kritika checho` niha mismu. Kontodu, este na tinago' , " hasso , " ha na'fanhuyong i " hasso " gi tutuhon i mina'kuåtro na tinago', ni' ha kumanda i deskansu gi i mina'sais na diha. Guini ta'lo, dos biåhi, ma invite i ofisiåt na Protestantismo para u ma konsidera ta'lo i inayek-ña gi i mensåhi siha ni ' ha na'huyong si William Miller gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan gi i tiempon åpaka' gi 1844, lao lokkue' gi i tinige' gi i mina'kuåtro gi i dies na tinago' Yu'os ni' ha tåmpe gi i isao-ña desdeki 1843. I mas seriosu na konsekuensiå-ña. Ha fotma si Jesukristo: " Yanggen ti un atan, bai hu fåtto taiguihi i sakke, ya ti un tungo' håfa na ora para bai hu fåtto giya hagu. " Siempre ta li'e' taimanu na desde 2018, este na mensåhi ha tutuhon i lina'la'-ña. Yanggen taya' i lina'la', i piniti, yan i tinemtom i piniti, i hinengge-ña i Protestante esta måtai.
Verse 4: " Lao guaha dididi' na taotao giya Sardis ni' ti ma na'suha i magagu-ñiha ; u fanmamomokkat yan guåhu gi i magagu-ñiha , sa' manmerese siha . "
Un nuebu na sinantos para u mafañågu. Gi este na mensåhi, si Jesukristo ha na'siguru na guaha " dididi' na taotao ." Sigun ginen i detalle ni' ma na'tungo' si Ellen G. White, ni' gaige gi entalu'-ñiha, 50 ha' na taotao manma nå'i as Yu'os. Este siha na " dididi' na taotao " manma'a'agang para i lalåhi yan famalao'an ni' manma'aprueba yan manmabendisi, kada unu, para i testimonio put i hinengge-ñiha sigun gi i ekspektasion i Saina. Ilek-ña si Jesus: " Lao guaha dididi' na taotao giya Sardis ni' ti ma'a'a'ñao i magagu-ñiha; ya u fanma'a'ñao nu guåhu gi magagu-ñiha , sa' manmerese siha ." Hayi siña kumontra un dignidad ni ha rikonosi mismo as Jesukristo? Para i manma'gånna gi i prublema - ña gi 1843 yan 1844 , ha prumesa si Jesukristo i lina'la' taihinekkok yan i lina'la' gi i tano' ni' para u ma'ofisiåt gi i mamaila' na mensåhi ginen Philadelphia . I inafekta nu i " magagu " ma'a'atan gi i libre na kinalamten i taotao. I " magagu " i tininas ni' ha alok si Jesukristo, gi este na biåhi " blanku ," i ma'a'a'ñao-ña ha na'fanlamen i tininas para i tradisiunåt na kampun Protestante. Guihi, gi i otro banda, i taihinekog na inafekta ha na'fanla'la' i inalok na " hustisia taihinekkok " as Jesukristo sigun ginen Dan.9:24 . Ti apmam , i tiningo' yan i fina'tinas i Sabalu para u na'i siha un minagahet na sinantos, fruta yan siniseden i hustisia ni' ha na'i si Jesukristo. Este na disision ni' maolek yan intelihente para u na'fanhuyong siha para todu i tiempo gi i santos yan i glorifika gi langet ni' ma'a'atan gi i " magagu båba " gi i sigiente na bersikulo 5. I Espiritu para u na'fanla'la' siha " taya' isao-ña ": " ya gi i pachot-ñiha taya' dinagi, sa' taya' isao-ñiha (Rev. 14:5)." Ma sodda', " pas yan todu yan sinantos, ni' taya' taotao siña ha li'e' i Saina ," sigun as Pablo, gi Heb. 12:14. Gi magåhet, este na " magagu båba » para u ma'usa i forma ni' para u ma'apasi i isao ni' ma'usa gi i Damenggo gi iya Roma. Sa' manma'å'ñao siha dos biåhi, gi i lugat-ña, komo señat na ma'aprueba, i seyu as Yu'os ma nå'i siha gi i Sabalu ni' para u na'fanbåba i manma'ayek i Saina ni' ma'ayek i tininas-ña. Pues ma kumple i "lina'gas i sagan-ñiha," i manera ni' ma translada si Daniel 8:14 gi ayu na tiempo. Gi papa' este na inatan, desde Oktubre 23, 1844, ha na'i si Jesukristo gi un visiun celestial para i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta i imahen i lina'la'-ña ginen i sagradu na lugat asta i mas sagradu na lugat gi i sagan-ñiha gi tano'. Ha na'hasso yu', gi i ilustrasion, i tiempo annai, annai måtai gi i kilu'os, ma na'suha i isao i manma'ayek-ña, ya ha na'funhayan i " Ha'ånen Inasi'i ," i fino' Hebreu " Yom Kippur ." Este na asunto esta ha susedi, i rininueba i aksion gi i visiun ha na'fanhuyong kuestion put i fine'nina na inayek i hustisian taihinekkok ni' ma risibi ginen i finatai Jesus. Este ma cho'gue para i manmatai giya Sardis, ni' i hinengge-ñiha ti na'magof para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Put dos rason, siña ha na'suha si Yu'os siha sa' put i ti ma guaiya i minagahet-ña put i prufeta, yan put i ti ma cho'gue i Sabalu ni' esta ha' obligao desde 1843 annai ma tutuhon i tinago' Daniel 8:14.
Verse 5: " I manma'gås-ta, u fanma'gåsgas ni' magagu båba ; ya ti bai hu na'suha i na'ån-ña gi i lepblo-ña i lina'la', lao bai hu sangan i na'ån-ña gi me'nan Tata-hu yan gi me'nan i anghet-ña siha. "
I manma'ayek ni' ma'ayek as Jesukristo, un taotao ni' ha osge' , ha tungo' na debi di u na'i i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i lina'la'-ña yan i lina'la'-ña, maolek, tiningo', yan husto. Este i sikretu i mina'lak-ña. Ti siña humalom gui’ gi diniskuti, sa’ ha aprueba todu i sinangan-ña yan i che’cho’-ña. Guiya mismo i minagof i Saina-ña ni' ha rikonosi gui' yan ha ågang gui' gi na'ån-ña, desdeki i tutuhon i tano ' anai ha li'e' gui' ni' i tiningo'-ña . Este na bersikulo ha fa'nu'i hit taimanu na ti maolek yan ti maolek i ti magahet na sinangan put i rilihón ni' ti magahet para ayu siha i manmafa'tinas. I uttimu na palabra para u gaige gi as Jesukristo ni ilek-a para todu: " Hu tungo' i che'cho'-mu ." Sigun ginen este na cho'cho', ha dibidi i ga'ga'-ña, ha po'lo gi agapa'-ña, i ga'ga'-ña , yan gi agapa'-ña, i chiba ni' manma'a'ñao yan i lobo ni' manma'a'ñao para i guafi gi i mina'dos na finatai gi i uttimo na husgamento .
Verse 6: “ Yanggen guaha talanga-ña, u hungok hafa ilek-ña i Espiritu para i Gima'Yu'os siha. ”
Yanggen todu siña ma hungok i fino' i Espiritu, ayu ha' i manma'ayek-ña , ni' ha na'fanmanman yan ha na'fanmanå'i , siña ma komprende i siniente-ña. I Espiritu ha referi gi espesiåt na asunto siha, ni' ma cho'gue gi tiempon antigu, pues i ma'ayek debi di u interesao gi i historian rilihoso yan sekulat, yan gi enteru i Biblia, ni' ma fa'tinas ginen i estoria siha put testimonio, alabansa, yan prufesiha siha.
Nota : Gi verse 3 , ilek-ña si Jesukristo ni Protestante ni matai : " Hasso ha' taimanu un risibi yan un hungok, ya un gogo'te ya un arepenti. Yanggen ti un fanmanhasso, bai hu fåtto taiguihi i sakke, ya ti un tungo' håfa na ora para bai hu fåtto giya hagu ." Put mås , para i manma'gås-ta, desdeki i tiempon inigong 2018, este na mensåhi ma transfoma para: "Yanggen un atan hao, ti bai hu fåtto taiguihi i ladron, ya un tungo' håfa na ora bai hu fåtto giya hagu." Ya i Saina ha kumple i prumesa-ña, sa' på'go na ha'åni gi 2020, i manma'ayek-ña ma tungo' i fechan i minagahet na finatto-ña, ni' ma na'tungo' para i tiempon åpaka' gi 2030. Lao i hinengge Protestante ma kondena para u ma ignora este na presision, ni' ma na'setbe, ha', as Jesukristo, para i manma'ayek-ña. Sa' kontra i kinalamten-ña kontra i manmala na tentago' siha, " i Saina ti ha cho'gue ni hafa yanggen ti ha a'atan i tentago'-ña siha i profeta siha " Amo.3:7.
mina'sais na tiempo : Filadelfia
I Adventismu ha hålom gi i mision-ta
Gi entre 1843 yan 1873, i dibin Sabalu , i magahet na mina'siette na ha'åni ni' ha na'i si Yu'os, ma'arekla yan ma'adopta ni' i manma'gås-ta gi i Seventh-day Adventism, ni' ma'usa gi i ofisiåt na inestudia put i rilihón kristianu gi iya America ni' ma'a'agang desde 1863: "i Gima'Yu'os Adventista gi i Siette na Ha'åni." Sigun ginen i fina'nå'guen Dan.12:12, i mensåhi as Jesukristo ma'a'atan para i manma'ayek-ña ni' manma'ayek gi i Sabalu, gi i diha gi i sakkan 1873. Gi parehu na tiempo, este siha na manma'ayek manma'ayek ginen i bendision Dan.12 :12: " Dichoso i taotao ni' ha hahasso asta 1335 dihas! "
I nuebu na estao siha ni' ma estapblesa desde 1843, manmafa'tinas gi 1873
Verse 7: “ Ya para i anghet i Gima'Yu'os giya Filadelfia, tuge': Este siha ilek-ña i santos yan magahet, ni' guaha i låhi-ña as David, ni' ha abri ya taya' ha å'atan, yan ha å'atan ya taya' ha abri : ”
Gi i na'an " Philadelphia ," ha fa'nu'i si Jesukristo i Inayek-ña. Ha sangan: " Gi este na manera, todu u ma tungo' na hamyo mandisipulu-hu yanggen manmalago' hamyo unu yan otro. John 13:35 ." Ya este i asunto put Philadelphia , ni' i fino'-ña gi fino' Griego kumeke'ilekña guinaiyan mañe'lu. Ha ayek i manma'ayek para u ma tuge' , ha prubåba i hinengge-ñiha, ya para este na manma'gås-ñiha, i guinaiya-ña ha na'fanla'la'. Ha prisenta gue' gi este na mensåhi, ilek-ña: " Este siha i fino' i Santos, i Magahet na Unu ." I Santos , sa' este na tiempo i tiempon i Sabalu yan i manma'ayek ma nisisita gi i tinago' Dan.8:14 ni' ha tutuhon gi i tiempon åpaka' gi 1843. I Magahet , sa' gi este na ora ni' prufeta, ma na'lå'la' ta'lo i lai i minagahet; Si Yu'os ha sodda' ta'lo i minagahet gi i mina'kuåtro na tinago'-ña ni' ma'a'atan ni' i Mankristianu desde di diha 7 gi i mes Marso, 321. Ha sangan lokkue': " guiya i gai låhi as David ." Ti kuestion put i låhi-ña si San Pedro ni' ma'a'agang na gaige giya Roma. " I låhi-ña si David " gaige gi i " lahi-ña si David ," si Jesukristo mismo, gi fi'on-ña. Taya' otro siña ha na'i hit satbasion taihinekkok, sa' ha na'guaha este na låhi ni' ha chule' " gi i agapa'-ña " gi i forma i kilu'os-ña, sigun ginen Isa. 22:22: " Bai hu po'lo gi hilo' i agapa'-ña i yaben i gima' David: yanggen ha baba, taya' siña humuchom; yanggen ha baba, taya' siña ha baba ." Este na låhi ha na'annok i kilu'os i piniti-ña, gi i finatton este na bersikulo , ta taitai guini: " ayu i ha abri, taya' u ma'abri; ayu i ha abri, taya' u ma'abri ." I petta i satbasion mababa para i Seventh-day Adventism ni' ma konstrui ya ma na'suha para i manma'gas i Roman Sunday religious desdeki i tiempon åpaka' gi 1843. Sa' manma ayek para u fanma sumåga gi i minagahet na doktrina ni' ma prisenta yan ma onra ni' i hinengge-ñiha i fino'-ña ni' prufeta, i Espiritun Jesukristo ha sangani i mansåntes gi i tiempon Philadelphia : " Sa' hu tungo' i che'cho'-miyu. didide' ninasiña, yan manadaje i fino'-hu, ya ti mapune' i na'an-hu, esta hu po'lo gi me'nan-miyu un petta ni' mababa, ya taya' siña humuchom "Este na dikike' na gurupon rilihoso, ofisiåtmente, manAmerikanu ha' desde 1863. Lao gi 1873, gi duranten i konferensian-ñiha gi iya Battle Creek, i Espiritu ha abri un pettan misioneru para todu i tano', ni' para u sigi ha' asta i minagahet na finatto-ña si Jesukristo. Taya' siña ha na'fanhuyong, ya si Yu'os para u li'e'. Ilek-ña na si Jesukristo ha deskånsa todu i maolek para i santos lokkue' ni' i hinengge-ña i Protestante gi 1843. Este na mensåhi, i oppan na mensåhi ni' ha sangan si Jesukristo para i manmatai giya Sardis gi i mina'tres na bersikulo, sa' i che'cho'-ña siha manma'a'ñao.
I 12 na tribu gi Rev. 7 manma'gåsgas
Verse 8: “ Hu tungo' i che'cho'- mu . Estague', sa' guaha dididi' na nina'siña-mu, ya un gof adahi i fino'-hu, ya ti un na'suha i na'ån-hu, hu po'lo un petta gi me'na-mu, ya taya' siña ha huchom. ”
I ma'ayek na taotao gi i tiempo ma'husga maolek put i che'cho'-ña ni' ha alok si Jesukristo na tininas. I " dikiki' na nina'siña "-ña ha konfitma i finañagon i gurupu ni' ma'a'atan gi i " dididi' na taotao " gi i mina'kuåtro na bersikulo. Gi 1873, ha anunsia si Jesukristo para i Adventist siha i inadelantan-ñiha para i finatto-ña ni' i simbolon i petta gi langet ni' para u ma'abri gi i tiempon åpaka' gi 2030, este, gi 157 åños. Gi i mensåhi ni' para u ma'pos, i unu ni' para Laodicea, si Jesukristo para u fanmatto gi me'nan este na petta , ya ha na'siguru na ti åpmam i finatto-ña : " Estague', gaige yu' gi i petta ya hu ågang. Yanggen guaha humungok i bos-hu ya ha baba i petta, bai hu hålom giya guiya ya bai hu chocho yan guiya, yan guiya yan guåhu. Rev. 3:20
Ma na'i i ManHudihos siñat para u fanhålom gi i hinengge-ñiha
Verse 9: " Estague', bai hu na'fanmatto ayu siha i taotao gi sinagogan Satanas, ni' ilek-ñiha na manHudihos siha, lao ti manHudihos, lao manma'a'ñao; estague', bai hu na'fanmatto siha ya u fanmanayuyot gi me'nan i addeng-mu, ya u ma tungo' na hu guaiya hao. "
Gi i ma'a'atan i manmagahet na ManHudihos sigun ginen rasa yan tataotao gi i gurupon Adventist , este na bersikulo ha konfitma i rinikohin i Sabbath deskansu; Ti ha na'fanlamen i Damenggo i konbetsasion-ñiha. Sa' desde 321, i ma'abandona-ña ha na'fanhuyong i sinsero na ManHudihos para u ma'adopta i hinengge-ñiha. I hinengge-ña put i ManHudihos put rasa ti ginen as Pablo, i fiet na testigu; Si Jesukristo ha konfitma este gi este na Rebelasion, esta gi Rev. 2:9, gi i mensåhi ni' ha sangan para i tentago'-ña ni' manma'a'ñao ni' i ManHudihos yan manma'a'ñao ni' i ManRomanu gi tiempon Smyrna . Ta tungo' na i ManHudihos ni' rasa-ñiha debi di u ma rekoknisa i satbasion kristianu gi i kustumbren Adventist para u fanmabendisi ginen i grasian Yu'os. I Universal Adventism ha' ha chule' i dibin na lina'la' ni' ha na'fanhuyong i ofisiåt na deposito desde 1873. Lao fanmanhasso! Este na lina'la', i doktrina-ña yan i mensåhi-ña siha, i propiedåt Jesukristo ha'; ni' hayi na taotao yan ni' hayi na inestudia siña ha na'suha i evolusion-ña sin u na'fanlamen i satbasion-ña. Gi uttimo gi este na bersikulo, ha espisifiku si Jesukristo na " Hu guaiya hao ." Kumeke'ilekña na despues di este na tiempon bendision, ti siña ha guaiya gui'? Hunggan, ya este i siniente-ña i mensåhi ni' ma nå'i "Laodicea . "
I Tinago' Yu'os yan i Hinengge-ña si Jesus
Verse 10: “ Sa' un gof adahi i fino' i pasensian- hu , bai hu na'fanlibre hao ginen i ora ni' para u fatto gi i tano' , para bai prubåba ayu siha i mañasaga gi i tano'. ”
I fino' pasensia ha konfitma i kontekston i Adventist waiting ni' ma mensiona gi Daniel 12:12 : " Dichoso ayu i manma'å'ñao , ya u fåtto gi i mit tres sientos trenta-singko dihas! " I prublema put i hinengge i " taotao tåno ' ," ayu siha i manggaige gi " tano' ni' ma tungo' ," na si Jesukristo ma tungo' as Yu'os, i Kåtga. Para u prubåba i minalago' taotao yan u na'fanhuyong i espiritun rebelde gi i "ecumenical" na kampu, ni' ha na'annok gi fino' Griego "oikoméné" i "known earth " gi este na bersikulo.
Este na prumesa ha na'i si Jesukristo solu i kondision na i inestudia ha na'siguru i kualidåt i hinengge gi i tutuhon. Yanggen i mensåhi i Adventist para u sigi ha' asta i tiempon i uttimo na prublema put i hinengge ni' maproponi gi este na bersikulo, ti nisisåriu na u ma'usa gi un forma ni' institusionåt. Sa' i mina'å'ñao gaige gi hilo' este na mensåhi gi i sigiente na bersikulo 11 , astaki ayu na tiempo enteru na posipble yan bendisidu as Yu'os. I prumesa-ña si Jesukristo para u lå'la ' i famagu'on-ña gi 2030. Gi ayu na tiempo, i magahet na manma'ayek gi 1873 u fanma'å'ñao " gi i Saina " sigun gi Rev. 14:13: " Ya hu hungok un bos ginen i langet ilek -ña , E'eyak: Manmagof i manmatai ni' manmatai gi i Saina desde på'go!" Hunggan, ilek-ña i Espiritu, para u fandeskansa ginen i che’cho’-ñiha, sa’ i che’cho’-ñiha ma dalalaki. ” Pues este i mina'dos na bendision ni' ha na'i si Jesukristo este na ehemplon Inayek. Lao i ha bendisi si Jesukristo i kinalamten ni' ma'a'atan gi i che'cho'-ña. I manereru gi " Philadelphia " para u fanma'gåsi , gi 2030, i che'cho'-ña, i hinengge-ña, i inaksepta-ña i minagahet ni' ha na'i si Yu'os i langet gi i uttimo na forma ni' para u ma'ayek sa' put i para u fanma'gåsi; ma na'lå'la' asta i uttemo annai i tiningo' put i dibin na prohekto u perfekto.
I Adventist na Prumetan Jesukristo yan i Abisa-ña
Verse 11: " Baba yu' på'go , ya un gogo'te i guaha giya hagu, ya taya' siña ha chule' i korona-mu. "
I mensåhi " bai hu hånao ensegidas " ginen i Adventist na klasin mensåhi. Si Jesukristo ha konfitma i ma'abandona todu i pumalu na rilihón siha. I inayek-ña para u bira gui' tatte gi gloria para u gaige asta i finakpo' i tano' , unu gi i mas impottånte na kriteria ni' ha identifika i magahet na inayek-ña. Lao i pumalu na mensåhi ha na'fanmanman hit: " Gof a'atan i guaha giya hagu, ya taya' siña ha chule' i korona-mu. " Ya hayi siña ha chule' i korona-ña yanggen ti i enimigu-ña? I famagu'on-ña debi di u maidentifika siha fine'nina, ya put i ti ma cho'gue este, put i, manma'ayek ni' i espiritun-ñiha ni' humanista, u fanma'ayek para u fanma'ayek, desde 1966.
Verse 12: " I manma'gås-ta, bai hu fa'tinas un åcho' gi i templon Yu'os-hu, ya ti u huyong ta'lo . Bai hu tuge' gi hilo'-ña i na'an i Yu'os-hu, yan i na'an i siudåt i Yu'os-hu, i nuebu na Jerusalem, ni' tumunok ginen i langet ginen i Yu'os-hu, yan i nuebu na na'ån-hu. "
Gi i uttimo na sinangan-ña ni' ha dedika para i manma'gås-ta, ha na'daña' si Jesukristo todu i imahen i satbasion ni' ha risibi. " Un pilon gi i templon i Yu'os-hu" kumeke'ilekña: un fitme na inayuda para bai hu chule' i minagahet-hu gi i Asamblean -hu , i Ma'ayek. " ... ya ti ujanao juyong " : y satbasionña taejinecog. " ... Bai hu tuge' gi hilo'-ña i na'an i Yu'os-hu ": Bai hu tuge' gi hilo'-ña i imahen i Yu'os ni' malingu gi Eden. " ... yan i na'an i siudåt i Yu'os-hu ": u fañaonao gi i glorifikan i Ma'ayek ni' ma deskånsa gi Rev. 21. "... i nuebu na Jerusalem ni' tumunok ginen i langet ginen i Yu'os-hu ": I " nuebu na Jerusalem " i na'an i inetnon i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi langet taiguihi i anghet siha ginen i langet as Yu'os. I Rev. 21 ha deskånsa este gi i siniseden i presiosu na acho' yan i perlas siha ni' ha testifikåyi i minetgot i guinaiya ni' ha sentungo' si Yu'os para i manma'ayek-ña gi tano' . Ha hånao papa' gi i tano' ni' ma'a'ñao para u lå'la' gi ayu na lugat para todu i tiempo gi me'nan Yu'os ni' ha håtsa i tronu-ña gi ayu na lugat. "... yan i nuebu na na'ån-hu ": Si Jesukristo ha na'daña' i na'ån-ña yan i lina'la'-ña ginen i tano' asta i langet . I manma'ayek ni' manma'ayek, manlå'la' pat manma'ayek ta'lo, u fanlå'la' gi i mismo na eksperensia ya u fanma'ayek un tataotao ginen i langet, ni' manma'gåsgas, ti manma'gåsgas yan manma'gåsgas .
Gi este na bersikulo, i insisiste na kumparasion yan si Yu'os ma hustisia sa' si Jesukristo mismo ma sodda' ni manma'ayek gi dibin aspetu-ña.
Verse 13: “ I guaha talanga-ña, u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha . ”
I Ma'ayek esta ha komprende i leksion, lao guiya ha' na maisa siña kumomprende. Magahet na para guiya ha` maprepara este na mensahe. Este na mensåhi ha konfitma i minagahet na i inetnon yan i tiningo' put i manma'a'atan na misterio siha, gaige ha' gi as Yu'os, ni' prubåba yan ha ayek i tentago'-ña siha.
I ofisiåt na Adventism gi i uttemo na tiempo ti ha tungo' i leksion-ña ya, ma husga as Jesukristo, ma na'fanhuyong put i ti ma ayek i mensåhi ni' i 3rd Adventist na ekspektasion.
" Baba yu' ensegidas . Gof a'atan ha' i guaha giya hagu, ya taya' siña ha chule' i korona-mu ." Put måolik, para i ofisiåt na Adventism gi ayu na tiempo, ti åpmam i finakpo' , ya put i lina'la' i tiempo , 150 åños despues , ti u parehu i hinengge . Hustisia i abisu-ña si Jesukristo, lao ti ma'e'ekuñgog yan ti makomprende. Ya gi 1994, i Adventist na inestudia siha siempre ma na'suha i " korona " , sa' ma na'suha i uttimo na "dångkulu na atdao" ni' ha prufetisa si Ellen G. White, i mensaheron Jesukristo gi i lepblo-ña "Early Writings" gi i kapitulu "My First Vision", gi i pahina 14 yan 15 : I sigiente na tinige ' ginen este na pahina siha. Malago' yu' lokkue' hu apunta na ha prufetisa i finakpo' i che'cho' Adventista ya ha sumångan gi as guiya todu i fina'nå'guen i tres na Asemblean Rev. 3: 1843-44 Sardis , 1873 Philadelphia , 1994 Laodicea .
I Destinon i Adventism
ma na'huyong gi i fine'nina na lini'e'-ña si Ellen G. White
" Anai manmanayuyot yu' gi i setbision familia, i Espiritu Såntu tumutuhon giya guåhu, ya parehu ha' na hu laknos yu' gi hilo' este na tano' ni' åpaka'. Hu bira yu' tatte ya hu li'e' i mangga'chong-hu Adventist ni' manggaige ha' gi este na tano', lao ti siña hu li'e' siha. Pues ilek-ña un bos nu guåhu, 'Atan ta'lo, lao un dididi' mas takhilo'.' Hu atan hulo', ya hu li'e' un chalan ni' takhilo' yan dikike' gi hilo' este na tano'. Gi i tatte-niha, gi i tutuhon i chalan, guaha un båba na atdao, ni' i anghet ha sangani yu' na i inagang gi talo'ani . yanggen ma atan gui', manma'åse'.
Lao ti apmam guaha manma'å'ñao ya ilek-ñiha na lå'la' ha' i siudå ya ma sangan na para u fanmatto gi ayu na lugåt. Pues ha na'fanmagof siha si Jesukristo ni' ha na'kahulo' i kannai-ña agapa' ni' ha na'fanli'e' i Adventist siha. Manesågang siha, "Aleluya!" Lao guaha giya siha manma'a'ñao nu este na lina'la', ilek-ñiha na ti si Yu'os muna'fanhånao siha. I kandet gi tatte-ñiha ma'apase, ya masodda' siha gi halom i linao. Manma'å'ñao siha ya ti ma li'e' i me'nan-ñiha yan si Jesukristo, pues manma'å'ñao siha ya manma'å'ñao siha gi i tailayi na tano' gi papa' .
I estoria put este na fine'nina na visiun ni' ha na'i si Yu'os i patgon as Ellen Gould- Harmon, ha konsiste un prufesiha ni' ma'kode ya parehu ha' i balotu-ña yan i tinige' Daniel pat Revelation. Lao para ta benefisia ginen este , debi di ta interpreta maolek . Pues bai hu esplåra.
I sinangan " midnight cry " ha referi gi i anunsion i finatto i nobio gi " i parabola put i dies na dama '" gi Mateo 25:1-13 . I prublema put i finatto-ña si Kristo gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan gi i tiempon åpaka' gi 1844, i fine'nina yan i mina'dos na finatton-ñiha; Todu , este na dos na ekspektasion ma represesenta i "fine'nina na lina'la'" gi i estoria ni' ma po'lo "gi tatte " i gurupon " Seventh -day Adventists " ni' manmamomokkat gi tiempo , gi i chalan ni' ha bendisi si Jesukristo. Para i manmofo'na na Adventist, 1844 i fechan i finakpo' i tano' yan i uttimo na fechan bibliku ni' siña ha pruponi i fino' prufeta para i manma'ayek gi ayu na tiempo . Despues di ma'pos este na fecha, ma'espipiha i finatto-ña si Jesukristo, sa' ma sangan na ti åpmam. Lao i tiempo maloffan ya si Jesus ti ha bira gui' tåtte ; hafa i bidan-ña ha sangan: "ma sodda' na i siudå esta gof chago' ya ma sangan na para u fanmatto gi ayu na lugat mås åntes" ; gi 1844 pat ti apmam despues di este na fecha. Kontodu, i piniti ha gana siha astaki gi i sakkan 1980 annai humalom yu' gi i lina'la', ya hu risibi este na nuebu yan gloriosu na lina'la' ni' ha na'fanhuyong i mina'tres na ekspektasion Adventist . Gi este na biåhi, i finatto-ña si Jesukristo para i tiempon åpaka' gi 1994 . Siguru yu' na i maproklama este na mensåhi ha na'fandaña' ha' i dikike' na Adventism ni' gaige gi iya Fransia gi iya Valence-sur-Rhône. I inayek Yu'os put este na dikike' na songsong gi sanlagu na Fransia guaha esplikasion-ña. Guihi na lugat anai måtai si Påpa Pio VI gi i kustodia gi 1799, ya ha kumple i maproponi gi Rev. 13:3. Kontodu, Valence i siudå anai ha estapblesa si Yu'os i fine'nana na Gima'Yu'os-ña gi i tano' Fransia. Gi ayu na lugat na ha na'i i uttimo na lina'la'-ña, ya gi i uttemo 2020, hu konfitma na sigi ha' yan fiet hu risibi ginen guiya i mas presiosu na uttimo na ribilasion-ña, ni' hu prisenta gi este na dukumento. I Valencian Adventist microcosmos ha setbe komo un universal na eskalera para u kumple i påtten i uttimo na gloriosu na atdao gi i bidan i che'lu -ta as Ellen. Este na visiun ha na'fanli'e' hit i husgamento ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo gi i eksperensian-ña gi iya Valencia. pat, i mina'tres na kumplean i parabola put i dies na båba . Ha tungo' si Jesukristo i magahet na Adventist put i kinalamten-ña put i lina'la' ni' mapresenta. I magahet na Adventista ha na'annok i minagof-ña gi "Alleluya!" ; mabendisi ni' i Espiritu, ya ha na'bula i kåtsan-ña ni' laña . Gi i otro banda, i manå'paka' na Adventist " ma'abandona este na lina'la '." Este na rinikohin i dibin na inina, fatal para siha , sa' si Yu'os ha a'atan siha put este na reaksion ni' ti maolek gi i mensåhi siha ni' ma'inspira , ni' ma'ayek para siha , para i mensåhi-ña ; U fanma'gåsi i båtkon aire ni' ti ma'usa i laña ni' ha na'fanhuyong i "lina'la'" i lampara . Ma anunsia i ineppe ni' ti siña ma'ebita: "i atdao ni' gaige gi i tatte-ñiha u ma'apase"; ma na'suha i fundasion i Adventism. Si Jesukristo ha aplika i prinsipåt-ña: " Sa' ayu i guaha, u ma nå'i gui', ya u guaha meggai; lao ayu i taya', u ma na'suha lokkue' i guaha giya guiya. Matt. 25:29 . " " ... ti ma li'e' i minalago' yan si Jesukristo," manma'å'ñao siha nu i mensåhi siha ni' ma anunsia i finatto-ña si Kristo , pat ma na'suha i mobimienton Adventist ma tuge' gi mismo na na'an "Adventist" ; "Pues manma'pos ginen i chalan ya manma'pos gi i tailayi na mundo gi papa'," gi 1995, ma'komprometi siha ofisiåtmente gi i aliånsan Protestante yan i ecumenism. Pues ma na'suha si Jesukristo, yan i hinanao para i langet ni' i minalago' i hinengge Adventist. Mandaña' siha, sigun as Dan. 11:29, " i manma'å'ñao ," yan " i manma'å'ñao ," taimanu ha' ha anunsia si Jesukristo gi Matt. 24:50 ; kosas siha ni' ma fa'nu'i gi i tutuhon i lepblo.
Pa'go na ha'ani, manmakumple este siha na sinangan prufeta. Ma kumple gi entre 1844, i fechan i fine'nina na lina'la' "gi tatte'-ñiha," yan 1994, i fechan i fine'nina na lina'la' ni' ma na'suha ni' i fine'nina na Gima'Yu'os Adventist ni' ma estapblesa giya Fransia, gi i siudåt Valence-sur-Rhône , ni' ha usa si Yu'os para i demonstrasion-ña . På'go, i ofisiåt na Adventism gaige gi i "deep darkness" gi i ecumenism yan i enemigu-ña i minagahet, i Protestante yan i Katoliku.
7th epoch : Laodicea
I Finatton i Adventismo gi i Inestudia – I Rinikohen i Mina'tres na Adventista
Verse 14: “ Ya para i anghet i Gima'Yu'os Laodicea, tuge' : Este siha ilek-ña i Amen, i fiet yan magahet na testigu, i tutuhon i fina'tinas Yu'os : ”
Laodicea i na'an i mina'siette yan i uttimo na tiempo; ayu i finakpo' i bendision i Adventism gi i inestudia. Este na na'an guaha dos rasan Griegu: "laos, dikeia," kumeke ilek-ña "mahusga na taotao." Antes di guåhu, i Adventists ma translada este komo "taotao husgamento," lao i inestudia ti ha tungo' na este na husgamento para u tutuhon gi este, taimanu ha' 1 Pet. 4:17 ha fa'nå'gue: " Sa' esta måtto i tiempo para u tutuhon i husga gi gima' Yu'os. Ya yanggen fine'na ha tutuhon giya hita, hafa i uttemo para ayu siha i ti ma osge' i ebanghelion Yu'os?" » Ha prisenta gue' si Jesukristo ya ilek-ña: " Este siha i sinangan i Amen, i fiet yan magahet na testigu, i tutuhon i fina'tinas Yu'os : " I palabra Amen gi fino' Hebreu kumeke ilek-ña: magahet. Sigun ginen i testimonion i apostle as Juan, ha usa si Jesukristo meggai biåhi (25 biåhi), ha ripiti dos biåhi, gi tutuhon, antes di i sinangan-ña siha. Lao gi i kustumbren rilihoso, esta ha' ma'usa para i finakpo' i tinayuyot pat i sinangan. Pues ma'interpreta gi i siniseden "taiguihi" ni' ma'erensia ginen i Katoliku. Ya i Espiritu ha usa este na konseptu " gi minagahet " para u na'i i palabra Amen i perfekto na doble na siniente-ña. Laodicea i tiempo anai ha ofresi si Jesukristo un dangkolo na atdao para u na'fanli'e' todu i prufesiha siha ni' ma pripara para i uttimo na tiempo. I lepblo ni un taitai pruba este. I para u na'fandaña' si Jesukristo yan i ofisiåt na inestudia put i Adventist, i para u ma na'suha i lina'la'-ña. Gi un disision ni' låhi yan hustisia, ha na'i si Yu'os i Adventism, gi entre 1980 yan 1994, un prublema put hinengge ni' ma fa'tinas gi ayu i ha na'fanlamen i Protestante siha yan i bendision i manmofo'na na Adventist siha . I prublema esta ma fa'tinas gi i hinengge gi i finatto-ña si Jesukristo ni' ma anunsia gi i tiempon åpaka' gi 1843, pues gi i tiempon åpaka' gi 1844. Gi i turnu-hu, desde 1983, hu tutuhon muna'huyong un anunsio put i finatto-ña si Jesukristo gi 1994, despues di hu usa i " singko na mes " ni' ma sangan gi i mensåhi gi i " mina' singko na trompeta " gi Rev. Gi i ma'a'atan este na tema gi i pineddong i Protestantism gi 1844, i tiempon " singko mes " ni' ma'a'atan, pat 150 na såkkan, ha na'fanhuyong 1994. Hu li'e' ha' i finatto-ña si Jesukristo para u ma'a'atan i finakpo' este na tiempo, yan parsialmente ha na'fanbåba si Yu'os put un detalle gi i tinige', hu difende ayu i hu konsidera na un dibin na minagahet. Dispues ofisiåt na abisu siha, i inestudia ha prununsia na ma na'suha yu' gi Nobiembre 1991; este, mientras guaha ha' tres años para bai hu pruba yan bai hu na'fanhuyong i anunsio-ku siha. Solu dispues, gi halom 1996 na sakan, `nai anog klaru para guahu i magahet na siknifikasion este na ekspirensia. I fino'-ña si Jesukristo gi i tinige'-ña para " Laodicea " esta ha kumple ya på'go guaha presisu na siniente-ña. Gi 1991, manma'å'ñao i Adventist siha ya ti ma guaiya i minagahet taimanu ha' ma cho'gue gi 1873. I modernu na mundo ha na'fanlamen siha lokkue' sa' ha na'fanmanman siha yan ha na'fanmanman siha. Parehu yan gi i tiempon " Ephesus " , i ofisiåt na Adventism ha na'suha i " primet guinaiya-ña . " Ya si Jesukristo " ha chule' i kandet-ña yan i korona-ña ," sa' put i ti digno gui' lokkue'. Gi i lina'la' este siha, i mensåhi ha na'fanli'e' i taotao siha. I fino' " Amen" ha konfitma i dimanda para un enteru na minagahet yan i finakpo' un bendision na relasion. I " fiet yan magahet na testigu " ha na'fanhuyong i ti fiet yan i manå'paka' na Inayek. " I prinsipåt i fina'tinas Yu'os , " pues i chumo'gue, ha na'fandaña' i intelihente-ña i ti digno yan ha na'fanhuyong i manma'ayek-ña para i minagahet ni' gaige yan ma espiha gi i estoria-ña si Genesis. Gi mismo tiempo, put i ha na'fanhuyong " i prinsipåt i fina'tinas Yu'os " ni' ha na'daña' yan i palabra "Amen , " I Espiritu ha konfitma i uttimo na finatto-ña si Jesukristo ni' gof åpmam : " ensegidas " . 36 åños ha' para u ma'pos gi entre 1994 yan 2030, i fechan i finakpo' i taotao gi i tano'.
I mina'å'ñao na minagof
Verse 15: “ Hu tungo' i che'cho'- mu , hu tungo' na ti un frihu yan ti un ma'å'ñao, yanggen un frihu pat un ma'å'ñao! ”
I uson i "tu" ni' ti ofisiåt ma'a'atan gi i inestudia. Este i frutan i rilihón siha ni' manma'eråda ginen tata asta i lahi-ña yan i lahi-ña, anai i hinengge ha bira gui' tradisiunåt, formalistiku, rutina, yan ma'å'ñao nu hafa na nuebu; i estao ni' ti siña ha bendisi si Jesukristo yanggen guaha meggai na nuebu na atdao para u na'i gui'.
Verse 16: “ Pues, sa' ti gof åmko' hao, yan ti gof åmko' hao, bai hu na'fanhuyong hao ginen i pachot-hu. ”
Este na inatan ha cho'gue si Jesukristo gi Nobiembre 1991, annai i profeta ni' ha chule' i mensåhi-ña ma na'suha ni' i ofisiåt na inestudia. Gi i tiempon inigong gi 1994, para u ma'a'atan gui', taimanu ha' ha anunsia si Jesukristo. Guiya mismo para u na'i pruba este annai humalom, gi 1995, gi i aliånsan ekumeniku ni' ha na'guaha i Gima'Yu'os Katoliku, anai para u ayek i rebelde na Protestante siha, sa' guiya på'go ha na'i i maldision-ñiha.
I manma'å'ñao na ilusion siha ni' ma fa'tinas ginen i erensian espiritu'åt
Verse 17: " Sa' un sangani yu ', 'Riku yu' yan guaha meggai na kosas-hu ya ti hu nisisita ni' hafa,' ya ti un tungo' na manma'å'ñao hao, manma'å'ñao hao, manma'å'ñao hao, manma'å'ñao hao, manma'å'ñao hao, yan manma'å'ñao hao. "
"... riku , " i Adventist Elect gi 1873, ya i meggai na tiningo' ni' ma nå'i si Ellen G. White, ha na'fanriku gui' gi i espiritu'åt. Lao gi i prufesiha, i inetnon i tiempo ma na'suha, taimanu ha' si James White, i asaguå-ña i mensåhi i Saina, ha sangan. Si Jesukristo , i låla'la' na Yu'os , ha disidi i prufesiha-ña siha para i perfekto yan ti siña ma'a'ñao na finatton-ñiha. Pues, i lina'la' i tiempo, ni' ha na'fanhuyong meggai na inafekta siha gi i tano', ha na'fanhuyong un kuestion put i inetnon ni' ma risibi yan ma fa'nå'gue. I bendision i Saina ma na'setbe; Ilek-ña si Jesus: " Para ayu i muna'siguru i che'cho'-hu asta i uttemo ." På'go, gi 1991, i diha annai ha na'suha i lina'la', esta ti åpmam i finakpo'. Pues debi di u atendi i nuebu na lina'la' ni' ha pruponi i Saina gi i manera ni' ha disidi gui'. Hafa na diferensia gi entre i ilu-ña i inestudia yan i estao ni' ha li'e' yan ha husga si Jesukristo! Gi todu i palabras ni' ma'usa, i palabra " naked " i mas seriosu para un inestudia, sa' kumeke'ilekña na ha na'suha si Jesukristo i hustisian-ña ni' taihinekkok; gaige gi i pachot-ña, un sentensia para i finatai yan para i mina'dos na finatai gi uttimo na sentensia ; sigun gi ma tuge’ gi 2 Cor. 5:3: " Pot enao na manma'a'ñao ham gi este na tenda, ya manmalago' ham na in fanma'a'ñao gi langet na sagan-mami, yanggen magahet na manma'a'ñao ham ya ti manma'a'ñao ham . "
I konsehon i fiet yan i magahet na testigu
Verse 18: " Hu abisa hao para un fa'tinas ginen Guåhu oro ni' maprobecha gi guafi para un fanriku; yan magagu blanku para un fanma'gåsi, ya ti u fanhuyong i mina'å'ñao-mu; yan un å'agang i matan-mu ni' åmot para un li'e'. "
Despues di i 1991 na inayek, guaha ha' tres años para i inestudia para u na'lå'la' i maneran-ña yan u na'huyong frutan arepentimiento, ni' ti ma cho'gue. Ya gi i otro banda, i lina'la'-ña yan i manmafañågu na Protestante siha, mas metgot , ya ha na'fanhuyong un ofisiåt na inetnon ni' ma pupblika gi 1995. Si Jesukristo ha prisenta gui' komu i eksklusibu na kometsiante gi i minagahet na hinengge, i " oro ni' maprobecha gi guafi " gi i prublema. I pruba na ha kondena i Gima'Yu'os ma li'e' gi i taigaige i " magagu båba " ni' i manmofo'na na taotao-ña " digno " gi Rev. 3:4. Gi este na kumparasion, ha ilustra si Jesukristo i minagahet na antes di 1994, ha na'fanhuyong i Adventists giya " Laodicea " gi un Adventist na ekspektasion ni' parehu yan ayu siha i manmofo'na gi i fechan 1843 yan 1844 ; para u maprobecha i hinengge gi i tres na eksperensia, taimanu ha' ma fa'nå'gue gi i mensåhi ni' ma sangan gi 1844 para i Adventists giya " Sardis " . Gi un attitud rebelde ni' ma'a'atan, i inestudia ti siña ha komprende hafa na ha laknos si Jesukristo; " bulacho " gui ', taiguihi i Fariseo siha gi i ministron Jesus gi tano'. Pues ti siña ha komprende i imbitasion as Kristo ni' ha na'fanmanman gui' para u fa'tinas " i perlas ni' gof takhilo' i presiu-ña " gi i parabola as Matt. 13:45-46 ni' ha difina i imahen i estao i lina'la' taihinekkok ni' ha nisisita si Yu'os ni' ma na'tungo' gi este na bersikulo 18 gi Rev. 3 .
I Mina'ase' na Inagang
Verse 19: “ Todu i hu guaiya, hu na'fanla'la' yan hu na'fanmanhasso .
I kastigu para ayu siha i ha guaiya si Jesukristo asta i punton para u fanma'a'ñao. I inagang ni' ma cho'gue , un imbitasion para i arepentimiento, ti ma hungok. ya i guinaiya ti ma'eråda, ma'gånna gi dinidåt. Despues di manma'å'ñao i inestudia, ha tutuhon si Jesukristo un apela ni' ilek-ña para i kandidåtu siha para i bokasion gi langet :
I inagang gi todu i tano'
Verse 20: " Estague', gaige yu' gi i petta ya hu tutuhon. Yanggen guaha humungok i bos-hu ya ha abri i petta, bai hu hålom giya guiya ya bai hu sena yan guiya, yan guiya yan guåhu . "
Gi i Apocalipsis, i palabra " petta " gaige gi Apocalipsis 3:8, guini gi Apocalipsis 3:20, gi Apocalipsis 4:1, yan gi Apocalipsis 21:21. I Rev. 3 :8 ha na'hasso hit na i petta siha mababa yan ma'a'atan. Pues, manma'a'ñao siha put i prubleman hinengge ni' ha abri pat ha na'siguru na siña ha hålom si Kristo, i tininas-ña, yan i grasia-ña.
Gi este na bersikulo 20 , i palabra " petta " guaha tres na diferentes na siniente lao mankomplementåriu . Ha na'annok si Jesukristo mismo : " Guåhu i petta . Juan 10:9"; mababa i petta gi i langet gi Rev 4:1: " Mababa i petta gi i langet. "; yan i pettan i korason taotao ni' ha tutuhon si Jesukristo para u invite i ma'ayek para u mababa i korason-ña para u na'i pruba i guinaiya-ña.
Todu i nisisidat para i fina'tinas-ña para u cho'gue, i para u mababa i korason-ña para i minagahet-ña ni' ha na'annok para u guaha intimo na kumunidåt entre guiya yan i dibin na kriatåt-ña. Ma cho'gue i sena gi pupuengi, yanggen måtto i puengi para u ma na'suha i che'cho' siha gi i ha'åni. I taotao siha ti apmam para u fanhålom gi este na klasin puengi " anai taya' siña ma cho'gue . " ( Juan 9:4 ) I finakpo' i tiempon grasia para u na'fanma'å'ñao i uttimo na disision i taotao siha, i lalåhi yan famalao'an ni' parehu manresponsåpble yan manma'å'ñao gi i tataotao.
Yanggen makompara yan i mensåhi giya Filadelfia , i manma'ayek manma'ayek gi i tiempon Laodicea , gi i mina'dos na finatto-ña si Jesukristo. I " abri i petta gi langet " para u mababa gi i sigiente na mensåhi gi Rev. 4:1.
I Uttimo na Inagang i Espiritu
Para i indibiduåt na ganånte, ilek-ña si Jesukristo:
Verse 21: “ Para ayu i manma'gånna, bai hu na'i gui' para u fañåga yan guåhu gi i tronu-hu, taimanu ha' na guåhu lokkue' manma'gånna ya mata'chong yu' yan si Tata-hu gi i tronu-ña. ”
Pues ha anunsia i aktibidåt i husgamento gi langet ni' ha tutuhon este na mensåhi ya ni' para u ma'usa gi i Rev. 4. Lao este na prumesa ha na'daña' ha' gui' para un magahet na manma'ayek ni' manma'gås-ña.
Verse 22: “ Y guaha talanga-ña, u hungok hafa i Espiritu ha sangani i Gima'Yu'os siha . ”
I tema put i " letra siha " ha tutuhon gi este na nuebu na pineddong na inestudia. I uttimo, sa' desde på'go, i lina'la' para u ma'usa ni' un taotao ni' ma'inspira, pues ni' un dikike' na gurupu. U ma translada kada unu ginen taotao asta taotao yan gi i internet, ni' si Jesukristo mismo para u dirihi, ya u na'fanhånao i manma'ayek-ña para i fuetsan i ma'pos na minagahet-ña, taimanu ha' i sagradu na taotao-ña. Pues, maseha manu na lugat anai gaige gue' gi tano': " Ayu i gai talanga-ña, u ekungok hafa ilek-ña i Espiritu ni i Gima'Yu'os siha ! "
I sigiente na tema para u ma'ayek gi i langet na milenium ni' ma'ayek i taotao ni' ti maolek ni' ma'ayek ni' i mansåntes. I enteru na asunto gaige gi i fina'nå'guen siha ni' manmafa'nu'i gi i Rev. 4, 11, yan 20. Lao i Rev. 4 ha konfitma i kontekston langet put este na aktibidåt, ni' ha tutuhon i uttimo na tiempon i Ma'ayek gi tano'.
Apocalipsis 4 : Huisio gi langet
Verse 1: " Despues di este, hu atan, ya hu li'e', guaha un petta ni' mababa gi langet . I fine'nina na bos ni' hu hungok, taiguihi i trompeta , ya ha kuentusi yu', ilek-ña , " Maila ' ya bai hu fa'nu'i hao i kosas siha ni' debi di u masusedi gi i mamaila' na tiempo ."
Gi i sinangan-ña, " I fine'nina na bos ni' hu hungok taiguihi i sonidon i trompeta ," i Espiritu ha difina i mensåhi put este na " Laodicean " na tiempo komo ayu i ha na'hanao si Juan gi Rev. 1:10: " Gaige yu' gi i Espiritu gi i ha'ånen i Saina, ya hu hungok gi i tatte-ku un bos ni' takhilo', taiguihi i sonidon i trompeta ." Put este na rason, Laodicea i tiempo ni' i finakpo'-ña ma'a'atan gi i " ha'ånen i Saina ," i tiempon i magåhet na finatto-ña.
Gi i fino'-ña, i Espiritu ha supotte i idea put i susedon este na tema yan i mensåhi Laodicea . Este na presision impottånte, sa' i inestudia ti siña ha pruba gi i kontrariu-ña i doktrinan-ña put i husgamento ginen i langet. På'go, hu na'i i pruba, ni' siña ha na'posipble i maolek na diniskuti put i fechan i mensåhi siha gi i letra siha gi Rev. 2 yan 3. Gi entre Laodicea yan Rev. 4, yan i " mina'siette na trompeta " gi Rev. 11, ha na'suha si Jesukristo ginen i anite yan i taotao ni' manma'å'ñao i " rainon i tano '" gi i tano'. Gi i "harvest " gi Rev. 14, ha konne' i manma'ayek-ña para i langet ya ha na'i siha i che'cho' para u fanma'husga yan guiya i lina'la' i manmatai ni' manmala'et gi tano'. Pues " ayu i manma'gånna, u ma'gåsgas i nasion siha ni' un åmot åmot " taimanu ha' ma anunsia gi Rev. 2:27. Yanggen i manma'a'ñao siha , taiguihi yu' , i siguridåt put i lina'la' ni' ma na'i siha, taya' duda na u ma na'lå'la' i kinalamten-ñiha. Lao i minagahet na minalago'-ñiha para u ma'ignora maseha hafa na abisu ni' muna'fanhånao siha para i mas baba na aksion siha ya put este na rason ma pripara para siha i mas baba na kastigu ni' ti siña ma na'fanhuyong gi i tiempon på'go. Ta bira hit tatte gi i tinige' gi este na kapitulu 4. " I fine'nina na bos ni' hu hungok, taiguihi i trompeta, ha kuentusi yu', ilek-ña: Fanhånao guini, ya bai hu fa'nu'i hao hafa para u masusedi gi i mamaila' na tiempo ." Si Juan ha sangan put i bersikulo 10 gi Rev. 1: " Gaige yu' gi i Espiritu gi i ha'ånen i Saina, ya hu hungok un bos ni' takhilo' gi i tatte-ku, taiguihi i sonidon i trompeta ." Este na tema put i mina'lak na finatto-ña si Kristo esta ma mensiona gi i bersikulo 7 anai ma tuge' : " Estague', na para u fåtto gi i mapagajes. Ya todu i matan taotao u li'e' gui', kontodu ayu siha i manma'a'atan gui'; ya todu i tribiu gi tano' u fanma'å'ñao put guiya. Hunggan. Amen! I ma suggesta na koneksion este na tres na tinige' ha konfitma i uttimo na gloriosu na ha'åni i finatto-ña si Miguel as Jesus, ni ' ha ayek lokkue ' i manma'gås-ña yan i fiet na anghet-ña siha . Yanggen makompara i bos Jesus yan i trompeta , put i, taiguihi este na inestrutmenton i ehersito siha, gi i sanme'na. Si Jesukristo yan i tropan-ña ni' mananghet ginen i langet , ha ågang i tropan-ña para u fanma'atkila . Kontodu, taiguihi i trompeta , i bos-ña ti ha na'fanhuyong i manma'ayek-ña para u fanma'å'ñao para u fanma'å'ñao para u fanma'gåsi taimanu ha' guiya mismo ha konkista i isao yan i finatai. Gi i ma'usa este na palabra " trompeta " , ha fa'nu'i hit si Jesukristo i mas misteriosu yan impottånte na tema gi todu i Rebelasion-ña. Ya magahet na para i uttimo na tentago'-ña, este na tema ha espiha un prublema ni' para u na'fanhuyong. Guini gi Rev. 4:1, i mubi ni' ma deskånsa ti kumple sa' ha puno' ha' i manma'ayek-ña ni' para u na'fanlibre ginen i finatai. I kinalamten i taotao ni' ti maolek gi este na mismo na konteksto, ma deskånsa gi Rev. 6:16 gi este na palabras ni' ma na'tungo' : " Ya ilek-ñiha gi i båndan tåno' yan i acho' siha, "Fañågu gi hilo'-måmi, ya un na'fanhånao ham ginen i me'nan i ga'chong-ña ni' gaige gi tronu, yan ginen i biniban i Lahi-ña: sa' esta måtto i dangkolo na ha'åni i binibu-ña, ya hayi siña tumohgi?" » Para este na kuestion , ni' ti ma'a'atan , si Yu'os ha na'fanhuyong gi i kapitulu 7, ni' para u fatto, ayu siha i siña manresisti: i manma'ayek ni' manma'ayek ni' i numeron 144,000 , un numeron 12 kuadrao, pat 144. Lao este ha' put i manma'ayek ni' manma'ayek gi i finatto-ña si Kristo. På'go, gi este na konteksto gi Rev. 4 , i rapture para i langet ha afekta lokkue' i manma'ayek ni' manmatai desdeki Abel , ni' ha na'lå'la' ta'lo si Jesukristo para u na'i siha lokkue' , i premiu ni' ma prumesa put i hinengge-ñiha: lina'la' taihinekkok. Kontodu, annai ilek-ña si Jesukristo as Juan: " Fanhånao guini ! " , i Espiritu ha antisipa ha', put este na imahen, i hinanao para i langet na rainon Yu'os ni' todu i manma'ayek ni' manma'ayek ni' haga' Jesukristo. Este na hinanao para i langet ha na'fanhuyong i finakpo' i tano', i manma'ayek manma'ayek taiguihi i manfiet na anghet Yu'os, sigun ginen i fina'nå'guen Jesukristo gi Matt. 22:30 . I tataotao yan i piniti - ña esta ma'pos, ma'abandona siha sin piniti . Este na mumento gi i historian taotao, gof maolek ya si Jesukristo ha hasso este gi i tinige'-ña desdeki si Daniel. Kalang i tano' , ma'a'ñao put i taotao, i magahet na manma'ayek manmalago' para i satbasion-ñiha. I mina'dos na bersikulo parehu ha' ma kopia ginen Rev. 1:10; gi magåhet , i Espiritu mas ha konfitma i koneksion i dos ni' ha referi gi i mismo na asunto gi i historian i intension Yu'os , i finatto-ña gi i " dañkulu na ha'åni "-ña ni' maprofetisa gi Rev. 16:16 .
Verse 2 : “ Ensegidas gaige yu' gi i Espiritu, ya estague', un tronu ma pega gi langet, ya guaha unu ni' gaige gi hilo' i tronu .”
Taimanu ha' gi i eksperensian Juan, i hinanao i manma'ayek para i " langet " " ha na'fanmagof siha gi espiritu " ya ma proyekta siha gi i dimension celestial ni' ti siña ma li'e' ni' taotao siha, sa' si Yu'os ha gobietna gi ayu na lugat ya siña ma li'e'.
Verse 3: " Ya i matatachong gi hilo'-ña parehu ha' yan i acho' jaspe yan i acho' sardio: ya guaha atdao gi halom i tronu, taiguihi i esmeralda ."
Gi ayu na lugat, ma sodda' siha gi me'nan i tronun Yu'os, ni' gaige gi hilo'-ña i unu na Yu'os ni' Manma'gåsi. Este na glorian langet ni' ti siña ma deskånsa, ma na'fanhuyong gi i presiosu na acho' siha ni' manma'å'ñao i taotao siha. I " jasper stones " guaha diferentes na aspetu yan kulot-ñiha, ya put este na rason, ma na'fanli'e' i meggai na dibin naturåt. Åpaka' i kulot-ña, i " sardius " parehu yan guiya. I " arko " un fina'nu'i gi i tano' ni' ha na'fanmanman i taotao siha , lao debi di ta hasso i tutuhon-ña. Este i señat i kontrata ni' ha prumesa si Yu'os i taotao na ti u na'fanlamen i taotao siha ni' i hanom i dilubiu , sigun ginen Gen. 9:9 asta 17. Kontodu, kada na biåhi na i linao ha li'e' i atdao, i imahen Yu'os, i atdao, ha na'fanmagof i taotao-ña siha gi tano'. Lao gi i ha na'fanhasso hit put i dilubio gi i hanom, ha na'hasso hit si Pedro na guaha " dilubio ni guafi yan asufre " gi i planun dibin (2 Pet. 3:7) . Gi i hinasso-ña put este na " dilubio na guafi " ni' ha na'fanlamen i taotao siha, ha na'fanhuyong si Yu'os , gi i langet-ña , un husgamento para i manmala'et ni' i hues-ñiha i manma'ayek ni' manma'ayek yan si Jesukristo , i Manlibre-ñiha.
Verse 4: " Gi halom i tronu hu li'e' bente kuatro na tronu , ya gi hilo' i tronu siha bente kuatro na amko' manmatå'chong, manma'a'a'ñao ni' magågon båba, yan gi i pachot-ñiha koronan oro ."
Pues, ma'a'atan ni ' 24 na manåmko' , i manma'a'atan gi i dos na tiempon prufeta ni' ma'a'atan sigun gi i sigiente na prinsipåt: gi entre 94 yan 1843 , i fundasion i 12 na apostoles; gi entre 1843 yan 2030, i espirituat na " Adventist " Israel gi i " 12 na tribiu " ma sedda' ni' i " seyu Yu'os " , i Sabalu gi i mina'siette na diha , gi Rev. 7. Este na konfigurasion para u ma konfitma , gi Rev. 21 , gi i deskripsion put i " Nuebu na Jerusalem ni' tumunok ginen i langet " para u ma na'setbe i tano' ; I " 12 na tribiu " ma represesenta ni ' " 12 na petta " gi i forma ni' 12 " na perlas . " I tema put i husgamento ma difina gi Rev. 20:4 , anai ta taitai: " Ya hu li'e' i tronu siha , ya ayu siha i manmatå'chong gi hilo'-ñiha manma nå'i fuetsa para u fanma husga . Ya hu li'e' i anti-ñiha ni' manma tåmpe para i testimonion Yu'os yan i fino' Yu'os; yan ayu siha i ti ma'adora i gå'ga', ni i imahen- ña , yan ti ma'ayek i siñat gi i adbåntan-ñiha, yan gi i kannai-ñiha. I lina'la' i manma'ayek, lina'la' i hues siha. Lao hayi para u fanmahusga? I nasion siha manma'å'ñao , ya i binibu-mu esta måtto, ya måtto i tiempo para un husga i manmatai , para un na'i i tentago'-mu siha, i prufeta siha, i mansantos, yan ayu siha i manma'å'ñao nu i na'an-mu, dikike' yan dangkolo, yan para un na'fanlamen ayu siha i manma'a'ñao gi tano' ." Gi este na bersikulo, i Espiritu ha na'hasso hit put i tres na tema ni' ma na'huyong para i uttimo na tiempo: "i mina'sais na trompeta " para " i nasion siha ni' manma'å'ñao ," i tiempon i " siete na uttimo na chetnot " para " i binibu-mu esta måtto ," yan i husgamento gi langet put i " mit åños " sa', " esta måtto i tiempo para un husga i manmåtai ." I uttemo na påtten i bersikulo ha na'setbe i uttimo na prugråma ni' para u ma kumple gi i uttimo na husgamento gi i lago' guafi yan asufre ni' para u na'fanmatai i taotao ni' ti maolek . Todu este siha para u fanma'ayuda gi i mina'dos ha suggesta na u fanlå'la' ta'lo , gi i uttemo i " mit años ," sigun ginen Rev. 20:5: " I pumalu na manmåtai ti manlå'la' asta ki ma'pos i mit años ." I Espiritu ha na'i hit i difirensia-ña put i manmala: " ayu siha i manma'a'ñao gi tano' ." Gi i tatte este na aksion, guaha " i isao ni' ha na'fanlamen i taotao siha " ni' ma'a'agang gi Dan. 8:13; i isao ni muna’fanmatai yan muna’fanlamen i tano’; ni ' ha na'i si Yu'os i kristianu gi i kruel na gubetnamento giya Roma gi entre 538 yan 1798; ni' ha na'fanhuyong un tersu gi i taotao siha gi i guafi nukleåt despues pat gi 2021. Taya' siña ha imahina na , desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321 , i linachi i sagradu na Sabalu gi i magahet na mina'siette na diha para u na'fanhuyong meggai na chinatsaga yan trabiha. I 24 na manåmko ' manma'a'ñao ha' gi i tinago' Daniel 8:14, sa' guaha parehu-ñiha para u fanma'ayuda ni' i mismo haga' Jesukristo . Pues , ma sodda' na digno, sigun gi Rev. 3 :5, todu siha ma u'usa i " båba na magagu " yan i " koronan lina'la " ni' ma prumesa para i manma'gånna gi i geran hinengge, gi Rev. 2:10. I " oron " i korona siha ha simbolisa i hinengge ni' ma na'gasgas gi i prublema sigun ginen 1 Pet. 1:7.
Gi este na kapitulu 4, i palabra " sitting " ha a'a'paka' tres biåhi. I numero 3 simbolon i perfekto, i Espiritu ha po'lo este na tema put i husgamento gi i mina'siette na milenio gi papa' i señat i perfekto na deskanso i manma'gås-ta , sigun ginen i ma tuge': " Fatå'chong gi agapa' na kannai-hu astaki hu na'i i enimigu-mu siha para i addeng-mu " Psa.110:1 yan Matt.22:44 . Guiya yan ayu siha i manmatå'chong manma'å'ñao ya put este na imahen, i Espiritu ha prisenta maolek , i mina'sais na milenio , taimanu ha' i dangkolo na Sabalu pat deskanso ni' maproponi , desdeki i fina'tinas , put i deskansu ni ' ma'a'ñao gi i mina'sais na diha gi i simana-ta .
Verse 5: “Ya ginen i tronu manmåfatto i lamlam, i bos, yan i tronu. Ya gi me'nan i tronu, manma'å'ñao i siete na lampara siha, i siete na Espiritun Yu'os .”
I manmafa'nu'i na " manmåfatto ginen i tronu " manma'atribuyi direktamente ginen i mismo Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Sigun gi Exodus 19:16, este na fina'nu'i siha esta ma na'i, gi i mina'å'ñao i taotao Hebreu , i prisente-ña si Yu'os gi i Sadog Sinai. Este na suhestion ha na'hasso hit put i rol ni' para u cho'gue i Dies na Tinago' Yu'os gi este na aksion para u husga i manmatai na taotao siha. Este na rikåra ha na'fanhuyong lokkue' i minagahet na ti siña ma li'e' i risgu ni' ti siña ma na'suha i finatai para i fina'tinas-ña gi i tiempon antigu, si Yu'os ni' ti ha na'fañågue i kinalamten-ña, ma li'e' sin peligro ni' i manma'ayek-ña ni' manma'ayek manma'ayek ta'lo yan manma'gånna. Atension! Este na dikike' na sinangan, ni' ma'interpreta på'go , para u ma'usa komo un lugåt gi i estrukturan i lepblo-ña i Apocalipsis. Kada na biåhi na ma li'e', debi di u komprende i lektor na i prufesiha ha na'fanhuyong i tutuhon i husgamento gi i mina'siette na milenio, ni' para u ma na'setbe i dirånten yan ma li'e' na inetnon Yu'os gi as Miguel, si Jesukristo . Gi este na manera, i estrukturan i enteru na lepblo para u ofresi hit susedente na inatan put i tiempon kristianu gi papa' diferentes na asunto siha ni' ma separa ni' este na ekspresion: " guaha linao, bos, yan tronu siha ." Ta sodda' ta'lo gi Rev. 8:5 anai " un linao " ma addåpta gi i låhi. Ha na'fandaña' i tema put i taihinekog na tinayuyot gi langet as Jesukristo yan i tema put i trompeta siha . Pues , gi Rev. 11:19 , " un dangkolo na linao " para u ma'adda' gi i låhi. I esplikasion para u fanhuyong gi Rev. 16:21 anai este na " dangkolo na linao " ha tutuhon i tema put i mina'siette gi i siete na uttimo na chetnot Yu'os . På'go, " i linao " ha bira gui', gi Rev. 16:18, " un dangkolo na linao ." Este na låhi fundamental para u ma tungo' taimanu para u ma maneha i fina'nå'guen i lepblo-ña i Apocalipsis yan para u ma komprende i prinsipåt i estruktura-ña .
Yanggen ta bira hit tatte gi i mina'singko na bersikulo-ta, ta li'e' na , ma po'lo este na biåhi " gi me'nan i tronu ", guaha " siete na lampara ni' manma'gåsgas ". Ma simbolisa i " siete na espiritun Yu'os ". I numeron " siete " ha simbolisa i santos , guini, ayu i Espiritun Yu'os. Ginin i Espiritu-ña ni kumontra todu i lina’la’ na si Yu’us kumokontrola todu i nina’huyong-ña; gaige gui' gi halom-ñiha , ya ha po'lo siha " gi me'nan i tronu-ña ", sa' ha na'fanlibre siha, gi sanhiyong-ña. I imahen i " siete na lampara ni' manma'gåsgas " ha simbolisåyi i ma'gåsgas na lina'la'; I perfekto yan metgot na inina-ña ha na'fanhuyong todu i posipble na linao. Sa’ taya’ lugat para i hinemhom gi taihinekkok na lina’la’ i manmana’libre.
Verse 6: " Ya gi me'nan i tronu guaha un tasi ni' parehu yan kristal. Ya gi talo' i tronu, yan gi halom i tronu, guaha kuatro na lina'la' ni' bula matan-ñiha gi sanme'na yan gi sanlagu ."
I Espiritu ha kuentusi hit gi siniseden-ña. I " me'nan i tronu " ha referi gi i lina'la'-ña gi langet ni' manma'atende lao ti manma'ayuda gi i husgamento . Gi meggai na numero, este siha ma'a'atan i tasi ni' i linachi-ña gof puru ya ha komparehi yan kristal . Este i kinalamten i lina'la' gi langet yan tano' ni' manma'å'ñao nu i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Pues i Espiritu ha ågang otro na simbolo ni' ha na'fanmanhasso si Yu'os, gi i talo' i tronu , yan i gå'ga' - ña siha ginen otro na mundo, yan otro na dimension siha , gi halom i tronu ; gi i sanlagu ha na'fanli'e' i gå'ga' siha ni' manma'a'atan gi papa' i matan i Yu'os ni' gaige gi i tronu . I sinangan " kuatro na lina'la' " ha na'annok i estao i lina'la' gi todu i tano'. I meggai na matan taotao ma hustisia ni' i palabra multitud, ya i posision-ñiha " gi sanme'na yan gi tatte " ha simbolisa meggai na kosas. fine'nina, ha na'i este siha na gå'ga' un multidireksion, kumeke ilek-ña, multidimensionåt, na atan. Lao mas espirituåtmente, i sinangan " antes yan tatte " ha referi gi i lai dibin ni' ma'e'eyak ni' i addeng Yu'os gi i Sadog Sinai, gi i kuatro na fi'on i dos na tabla na acho'. I Espiritu ha komparehi i lina'la gi todu i tano' yan i lai gi todu i tano'. Todu i dos che'cho' Yu'os ni' ha tuge' gi acho', gi tataotao, pat gi hinasso, i estao i perfekto na lina'la para i minagof i fina'tinas-ña ni' ma komprende yan ma guaiya gui' . Este na lina'la' i taotao siha ma'atan yan ma'atan yan minagof yan mina'ase' hafa masusedi gi tano'. Gi 1 Cor. 4 :9, si Paul ha sangan: " Sa' put i hu diseseha na si Yu'os ha na'i hit uttimo na apostoles, manmakondena para ta fanmatai komu un klasen espektakulo, sa' manma'espekta hit gi i tano', gi i anghet siha yan gi i taotao siha ." I fino' " mundo " gi este na bersikulo i fino' Griegu "cosmos." Este na tano' hu difina komo mundon multidimension. Gi tano' i manma'ayek yan i chinatsaga-ñiha manma'a'atan ni ti manma'a'atan na manma'a'atan ni manma'a'atan siha gi mismo dibin guinaiya ni ha na'annok si Jesukristo. Manmagof siha gi minagof-ñiha ya manlalaolao yan ayu siha i manlalaolao, sa' put i didog yan na'ma'å'ñao i gera. Lao este na kosmos ha na'annok lokkue' i ti manmanhongge na mundo taiguihi i taotao Roma, manma'atan i pineddong i manmanhongge na kristianu siha gi i arena-ñiha.
I Apocalipsis 5 ha na'fanli'e' hit este na tres na gurupon manma'atan gi langet: i kuatro na lina'la', i anghet siha, yan i manåmko' , todu manma'gås-ñiha, manma'gås-ñiha gi papa' i guinaiyan i takkilo' na Yu'os para todu i tiempo.
I lina'la' ni' ha na'daña' i " multitude of eyes " yan i lai dibin gaige gi na'an " testimonio " ni' ha na'i si Yu'os i lai-ña put i dies na tinago'. Ta hasso na este na lai ma'a'atan gi "i mas sagradu na lugat" ni' ma'a'atan ha' para si Yu'os yan ma'a'atan para i taotao siha fuera di i gupot i "Ha'anen Inasi'i." I lai gaige gi as Yu'os gi papa' i na'an " testimonio, " ya i " dos na lamasa " -ña para u na'i un segundo na siniente para i simboliku na " dos na testimonio " ni' ma sangan gi Rev. 11:3. » Gi este na leksion, i " lina'la' i matan taotao " ha na'fanhuyong i lina'la' i lina'la' i ti siña ma li'e' na testigu siha ni' ma li'e' i lina'la' gi tano'. Gi hinasson Yu’os, i palabra testigu ti siña masepara ginen i palabra fidelity. I fino' Griegu "martus," ma translada komu "martyr," ha difina este na sinangan, sa' i fidelidåt ni' ha dimanda si Yu'os taya' i lina'la'-ña. Ya gi i mas dikike', i "testigu" as Jesukristo debi di u onra i lai dibin gi i Dies na Tinago'-ña, ni' ha komparehi yan ha husga si Yu'os gui'.
I lai Yu'os ha prufetisa
Estague' hu abri un parentesis , para bai hu na'fanmanman i taotao siha put i dibin na inina ni' ma risibi gi i tiempon åpaka' gi 2018. Ha sangan put i lai i dies na tinago' Yu'os. I Espiritu ha na'fanmanhasso yu' put i importansian i sigiente na presision: " Si Moises ha bira gui' tatte ya tumunok ginen i ekso', i dos na tabla ni' ma tuge' i testimonio gi kannai-ña; i tabla siha manma tuge' gi kada banda , manma tuge' gi un banda yan gi otro banda . I tabla siha che'cho' Yu'os, ya i tinige' i tinige' Yu'os, ma tuge' gi i tabla siha (Exo. 23:16-15). gi tutuhon, na'manman yu' sa' taya' siña ha konsidera este na presision ni' ma tuge' gi i kuatro na fi'on-ñiha, "gi sanme'na yan gi tatte " taiguihi " i matan i kuatro na gå'ga ' " gi i fine'nina na bersikulo ni' ma estudia. i dos na tabla acho ' . I sanme'nan i fine'nina na tinago' yan i mina'dos na tinago ' ; i deskansu ni' ma'ayek gi i mina'siette na diha . na, sin i ma'o'osge i Sabbath, desde 1843, i mina'tres na tinago' ma'apåsi lokkue': " I na'an Yu'os ma'usa sin ditension , " literåtmente" manma'a'ñao , " ni' ayu siha i manma'a'agang sin i tininas Kristo pat despues di ma na'suha. Pues ma na'la'la' ta'lo i isao ni' ma cho'gue ni' i ManHudihos ni' manma'a'agang para siha. Si Yu'os ma na'tungo' as Jesukristo gi Rev. 3:9 : " ayu siha i taotao gi i sinagogan Satanas, ni' ilek-ñiha na manHudihos siha ya ti manHudihos, lao manma'a'ñao siha . " Gi 1843 , este i asunto put i Protestante siha, i erensian i Katoliku siha. Lao antes di i mina'tres na tinago' , i mina'dos na påtten i mina'dos na tinago' ha na'fanhuyong i husgamento ni' ha na'fanhuyong si Yu'os gi i dos na gurupu ni' mankontra. Para i Protestante siha, i manma'gås-ñiha gi i Katoliku , ilek-ña si Yu'os: " Guåhu un Yu'os ni' gof chathinasso, ni' hu bisita i isao i tatan i famagu'on asta i mina'tres yan mina'kuåtro na henerasion ayu siha i chumatli'e' yu', " ; put måolik para guiya, i ofisiåt na Adventism, " ma'a'agang " gi 1994, para u fanma'ayuda; lao ilek-ña lokkue' , kontrariu , para i mansåntes ni' para u ma'gåsi i sagradu na Sabalu-ña yan i prufeta-ña desde 1843 asta 2030 : " ya ha na'i mina'ase' i mit na henerasion siha para ayu siha i manmalago' yu' yan ma'osge' i tinago'-hu siha ." I numeron " mit " ni' ma sangan ha na'fanhasso hit put i " mit años " gi i mina'siette na milenium gi Rev. 20 ni' para u ma na'i i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manhålom gi i lina'la' taihinekkok. Guaha otro na leksion. Yanggen ma na'suha i ayudon i Espiritu Såntu as Jesukristo, put este, i Protestante yan i Adventista, ni' ma na'suha as Yu'os gi 1843 yan 1994, ti siña ma onra i uttimo na sais na tinago' ni' ma tuge' gi i sanlagu na bandan i lamasa 2 , i sanme'na-ña ma dedika para i dibin deskansu gi i mina'siette na diha. Gi i otro banda, i manma'atan este na deskansu u fanma'ayuda as Jesukristo para u ma'osge este siha na tinago' ni' ma'a'atan i che'cho' i taotao para i taotao-ña. I che'cho' Yu'os ni' antigu taiguihi i ma nå'i i tablan lai as Moises, guaha na'manman yan ti ma espipiha na siniente , rol , yan uson gi i uttemo na tiempon 2018. Ya i mensåhi put i rinikohin i Sabalu ma na'fanmetgot yan ma konfitma as Yu'os Jesukristo .
Estague' på'go i manera ni' mafa'nu'i i Dies na Tinago'.
Table 1 – Front : prescriptions
Si Yu'os ha prisenta gui'
" Guåhu si Jeova Yu'os-miyu, ni' muna'huyong hamyo ginin i tano' Ehipto, ginen i gima' esklabu ." (Todu i manma'ayek manma'ayuda ginen i isao yan manma'ayuda ni' i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo manma'a'ñao; i gima' esklabu i isao ; i imitasion na frutan i anite ).
1st Commandment : I isao Katoliku desde 538 , Protestante desde 1843 , yan Adventista desde 1994 ) .
“ Cha'mu guaha otro na yuus antes di guåhu .”
2nd na Tinago': 1st na Påtte : I Isao Katoliku Desde 538.
“ Cha’-mu fa’tinas imahen para hågu ni håfa na kosas ni gaige gi hilu’ gi langet, pat ayu i gaige gi papa’ gi tano’, pat ayu i gaige gi papa’ i hanom gi papa’ i tano’, ya cha’-mu fanma’a’ñao nu siha pat un setbe siha . ”
Table 1 – Back: I konsekuensia siha
2nd na tinago': 2nd na påtte .
"... sa' Guåhu, si Yahweh , i Yu'os-mu, un Yu'os ni' sen chathinasso, hu bisita i tinailayi i tatan-ñiha gi i famagu'on-hu asta i mina'tres yan mina'kuåtro na henerasion ayu siha i chumatli'e' yu', (Katoliku siha desde 538; Protestante siha desde 1843; Adbentista siha desde 1994) yan hu fa'nu'i mina'ase'-hu gi mit na taotao ni' manmalago' yu' yan ma'osge' i tinago'-hu siha ( Sevent -day. Adventists, desde 1843; i uttimo, desde 1994 ) .
mina'tres na tinago': ma'utot ni' Katoliku desde 538 , Protestante desde 1843 , yan Adventista desde 1994 ) .
“ Cha'-mu ma'usa i na'an YaHWéH , i Yu'os-mu , sa' si YaHWéH ti u na'fanlamen i taotao ni' ma'usa i na'an-ña . ”
Table 2 – Sanme'na : reseta
I mina'kuåtro na tinago ' : I tinailayi-ña ni' i Asamblean kristianu desdeki 321 ha na'i gui' i " isao ni' gof na'ma'åse '" giya Dan. 8:13; ma transgresi ni' i hinengge Katoliku desde 538, yan i hinengge Protestante desde 1843. Lao ma onra ni' i hinengge Adbentista gi i Siette na diha desde 1843 yan 1873 .
“ Hasso i Sabalu na ha’åni para un na’såntus. Sais dihas para un cho’gue todu i che’cho’-miyu. Lao i mina’siette na diha i Sabalun i Saina, i Yu’os-miyu. Gi este na ha’åni, ti siña en cho’gue ni håfa na cho’cho’, ni hågu, ni i lahi-mu, ni i haga-mu, ni i tentago’-mu lalåhi, ni i tentago’-mu palao’an, ni i ga’-mu ni ga’ga’-mu ni’ gaige gi pettan-miyu gi sais dihas . Si Jeova ha fa'tinas i langet yan i tano', i tasi, yan todu i gaige gi halom-ñiha, ya ha deskansa gi i mina'sais na diha . Pues ha bendisi si Jeova i ha'åni Sabalu ya ha na'santos gui' .
Table 2: Verso : i konsekuensia siha : Este na uttimo na sais na tinago' manma'a'ñao ni' i hinengge-ta desdeki 321; ginen i hinengge Katoliku desde 538; ginen i hinengge Protestante desde 1843 , yan ginen i hinengge Adventista " ma'a'agang " gi 1994. Lao manma'a'ñao siha gi i hinengge Adventista gi i mina'siette na diha ni' mabendisi ni' i Espiritu Såntu as Jesukristo , desde 1843 yan 1873 ; i "uttimo" siha desde 1994 asta 2030 .
mina' singko na tinago'
“ Onra i tata-mu yan i nanå-mu, kosaki u lå'la' i lina'la-mu gi i tano' ni' para u nå'i hao as Yu'os-mu . ”
mina'sais na tinago'
" Cha'mu pumunu' . Cha'mu pumunu' ." ( put i klasen kriminåt ni' gof chathinasso , i pineddong pat gi na'an i ti magahet na rilihón )
mina'siette na tinago'
“ Cha'mu ma'a'a'ñao. ”
mina ' ocho na tinago'
â € œCha' - mu fanmanå'i . GUAHA"
9 na tinago '
“ Chamo fanmanå'i testimonio ni' ti magahet kontra i prohimu-miyu .”
mina' dies na tinago'
“ Cha’-mu ma’å’ñao i gima ’ i prohimu- mu , ni i asaguan i tiguang-mu, ni i tentago’-ña lalåhi, ni i tentago’-ña lalåhi, ni i tentago’-ña lalåhi, ni i guaka-ña , ni i ga’ga’-ña, ni i ga’ga’-ña ni i ga’ga’-ña. ”
Hu na'suha este na sublime yan impottånte na paréntesis .
I fine'nina na gå'ga' parehu yan un leon, i mina'dos na gå'ga' parehu yan un ga'ga', i mina'tres na gå'ga' parehu yan un taotao, ya i mina'kuåtro na gå'ga' parehu yan un aguila ni' lumålagu ."
Na'klåru, este siha simbolo ha'. I mismo na mensåhi ma na'i gi Ezekiel 1 :6, yan diferentes na deskripsion. Guaha kuatro na parehu na gå'ga', kada unu guaha kuatro na diferentes na fi'on-ñiha. Guini , guaha ha' kuatro na gå'ga' , lao kada unu guaha ha' un fi'on-ña , diferentes gi todu i kuatro na gå'ga'. Pues ti magahet este na gå'ga' siha, lao i mensåhi-ñiha ni' simboliku, gof takhilo'. Kada unu giya siha ha prisenta un estao i lina'la' ni' taihinekkok ni' ha afekta, taimanu ha' ta li'e', si Yu'os mismo yan i multidimensional na gå'ga'-ña siha . I unu ni' ha na'fandaña' gi i dibin-ña este na kuatro na kriterian lina'la gi todu i tano' , si Jesukristo , ni' gaige gi iya guiya i rai yan i fuetsan i leon sigun ginen i Hues. 14:18; i espiritun sakrifisiu yan setbisio para i tatneru ; y imagen Yuus y taotao ; yan i dinanña' i mas takkilo' na lina'la' i aguila ni ' lumålagu . Este na kuatro na kriteria ma sodda' gi todu i lina'la' gi i langet . Siha i estao ni' ha esplåra i minaolek i prohekton dibin ni' ma laknos ni' i espiritun rebelde siha . Ya si Jesukristo ha prisenta i perfekto na mudelu put este gi i manapostulis-ña yan i mandisipulu-ña gi duranten i dididi' na ministro-ña gi tano'; ha na'fanhånao i addeng i mandisipulu-ña, antes di ha na'fanhånao i tataotao-ña para i piniti gi kilu'us , para u na'fanlibre , gi i lugat-ñiha , taiguihi un " becerro ," i isao todu i manma'ayek-ña. Pues , kada unu debi di u eksamina gui' mismo para u tungo' kao i diniseha-ña gi este na estao lina'la' taihinekkok ha na'fandaña' yan i naturåt-ña , i minalago'-ña yan i minalago'-ña. Taiguini i estao i ofresimienton satbasion para u ma'a'atan pat ma'a'atan.
Verse 8: " I kuatro na gå'ga' kada unu guaha sais na alas-ñiha, ya bula matan-ñiha gi i sanlagu yan sanhaya. Ti manma'å'ñao siha gi ha'åni yan puengi, ya ilek-ñiha , 'Santos, santos, santos, i Saina as Yu'os Todu i Siña, ni ' gaige yan på'go yan para u fatto! '"
Gi i lina'la' i husgamento ginen i langet, este na mubi ha ilustra i prinsipåt siha ni' ma'a'aplika gi langet yan gi tano' ni' taotao ni' manma'å'ñao as Yu'os.
I tataotao i gå'ga' siha ginen otro na mundo ti nisisåriu na u guaha alas-ñiha para u fanmamomokkat sa' ti manma'a'ñao nu i lai i dimension tåno' . Lao i Espiritu ha adopta simbolon tano' ni' siña ha komprende i taotao. Yanggen ma a'atan siha " sais na alas ," ha na'fanli'e' hit i balotu-ña i numeron 6, ni' ha na'fanhuyong i numeron i taotao gi i langet yan i numeron i anghet siha . Ha sangan put i tano' siha ni' manma'a'ñao sin isao yan i anghet siha , ni' si Satanas, i anghet ni' rebelde, i fine'nina na fina'tinas. Sa' ha chule' si Yu'os i numeron "siette" komo i "seyu" -ña , i numeron 6 siña ma konsidera komo i "seyu , " pat gi i kason i Dibåt , i "marka , " gi i kinalamten-ña, lao ha na'i este na numero 6 yan i mundo siha ni' manma'å'ñao yan todu i anghet siha ni' ha na'fanhuyong si Yu'os , i manmaolek yan i manmala. Gi papa' i anghet, gaige i taotao ni' i numeron-ña "5," ni ' ma'aprueba ni' i 5 na sinisedi-ña, i 5 na dedos i kannai-ña yan i 5 na dedos i addeng- ña . Gi papa' este, gaige i numeron 4 gi i universal na karaktet ni' ma'ayek ni' i 4 na punton kardinåt, Norte, Sanlagu, Sanlagu, yan Sanlichan. Gi papa' este, gaige i numero 3 ni' perfekto, pues i 2 ni' ti perfekto, yan i 1 ni' unidåt, pat perfekto na inetnon. I matan i kuatro na lina'la ' " todu i banda yan gi halom , " yan lokkue' , " gi sanme'na yan gi sanlagu ." Taya' siña ha na'fanhuyong i lina'la ' gi i langet ni' i espiritun dibin ha probecha gi enteru-ña sa' i tutuhon-ña gaige giya guiya . Este na fina'nå'gue maolek sa' , gi i tano' på'go, put i isao yan i isao i taotao ni' manma'å'ñao, yanggen ha na'fanmanhasso siha " gi halom- ña ", siña i taotao ha na'fanhuyong i sikretu na hinasso- ña yan i tailayi na planu-ña ni' ha na'fanhuyong kontra i prohimu-ña. Gi i lina'la' gi langet , ti siña ta cho'gue este siha. I lina'la' gi langet transpotta taiguihi i kristal sa' esta ma na'suha i tailayi ginen guiya , yan i anite yan i tailayi na anghet-ña, ma laknos papa' gi tano', sigun gi Rev. 12:9, despues di i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai. I pruklamasion i sinantos Yu'os ma kumple gi i perfekto-ña (3 biåhi: santos ) ni' i taotao siha gi este na tano' siha . Lao este na pruklamasion ti ma'ayek gi fino'; I perfekto na sinantos-ñiha kada unu yan kolektibu ha pruklåma gi i che'cho'-ñiha i perfekto na sinantos i Yu'os ni' ha na'fanhuyong siha. Si Yu'os ha na'annok i naturåt-ña yan i na'ån-ña gi i manera ni' ma'a'agang gi Rev. 1:8: " Guåhu i Alpha yan i Omega, ilek-ña i Saina as Yu'os, ni' gaige på'go yan ayu i esta gaige yan ayu i para u fatto, i Todu i Siña ." I sinangan " hayi gaige yan hayi esta yan hayi para u fatto " ha difina i taihinekkok na naturåt i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Ti malago' ha agang gui' ni' na'an ni' ha na'i gui' mismo, " YaHweh , " i taotao siha ma a'agang gui' " i Eternal . " Magahet na ti ha nisisita si Yu'os un na'an, sa' put i uniku gui' yan taya' dibin-ña, ti ha nisisita un na'an para u distinggi gui' ginen i pumalu na yuus siha ni' ti manggaige. Lao si Yu'os ha ayek para u oppe i finaisen Moises ni' ha guaiya yan ha guaiya gui' . Pues ha na'i gui' mismo i na'an " YaHweh " ni' ma translada gi i verbu "to be , " ma konjuga gi i mina'tres na taotao gi i fino' Hebreu ni' ti perfekto . Este I "ti perfekto" na tiempo ha na'annok un tiempo ni' ma cho'gue ni' ha na'lå'la' i tiempo, pues, un tiempo ni' mas takhilo' ki i mamaila' na tiempo-ta, i forma "ni' esta, ni' estaba, yan ni' para u gaige" ha translada i siniente-ña este na tiempon imperfekto gi fino' Hebreu. I fotmula " ayu i gaige, ayu i esta gaige, yan ayu i para u fatto " pues i maneran Yu'os para u translada i na'an-ña gi fino' Hebreu " YaHweh " , yanggen debi di u adapta gi fino' Occidental , pat maseha hafa na fino ' Hebreu . I påtten "yan hayi para u fatto" ha na'siguru i uttimo na tiempon Adventista gi i hinengge-ta, ni' ma estapblesa gi i planon Yu'os gi i tinago' Dan.8:14 desde 1843. Pues gi i tataotao i manma'ayek na Adventista na ma kumple i pruklamasion put i tres na santos Yu'os. I dibin Jesukristo meggai biåhi na ma kuestiona , lao ti siña ma kuestiona. Ilek-ña i Biblia put este gi Heb. 1:8: " Lao ni y Lajiña ilegña : Y tronumo taejinecog, yan taejinecog, O Yuus ; tininas na bariya y raenomo; UN" . Ya as Felipe ni ha faisen si Jesukristo para u fa'nu'i gui' i Tata, ilek-ña si Jesukristo: « Meggai na tiempo na gaige yu' giya hamyo, ya ti en tingo' yu', Felipe? Y lumie yo, giya jalie si Tata ; jafa muna ilegmo: Fanue jam nu y Tata? (Juan 14:9) ».
Verse 9-10-11 : " Yanggen i manlåla'la' na gå'ga' siha ma nå'i gloria yan onra yan grasia para ayu i gaige gi tronu, ayu i låla'la' para todu i tiempo, i bente kuatro na amko' manma'a'ñao gi me'nan i ga'chong ni ' låla'la ' para todu i tiempo, ya ma na'i i korona-niha gi me'nan i Saina-ta: yan i Yu'os-måmi, para u risibi i gloria yan i onru yan i nina'siña ;
I mina'kuåtro na kapitulu ha tutuhon gi un esåyan ni' ha na'fanmagof i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Este na mubi ha fa'nu'i na i dibin na nisisidåt , " ma'å'ñao as Yu'os ya un na'i gui' gloria ...", ni' ma'ekspresa gi i mensåhi i fine'nana na anghet gi Rev. 14:7, esta ma hungok yan ma komprende ni' i uttimo na manma'ayek desde 1843 ; lao mas ki todu, ginen i manma'ayek ni' manlå'la' gi i tiempon i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo ; sa' para siha ha' na ma pripara yan ma na'fanli'e' i Revelation Apocalypse gi i tiempo ni' ha ayek si Yu'os , este, desdeki i tiempon åpaka' gi 2018. I manma'å'ñao ma na'fanhuyong gi adorasion yan agradesimento , todu i grasias-ñiha as Jesukristo , i manera ni' i Saina ha bisita siha para u na'fanlibre siha ginen i isao yan i finatai-ña, i suetdu-ña. I taotao ni' ti manmanhongge , ma hongge ha' ayu i ma li'e', taiguihi i apostålon Tomas, ya sa' put i ti ma li'e' si Yu'os, ma kondena siha para u ma na'suha i linachi-ña, ya put este na rason na ti siña ha na'fanlamen i lina'la'-ña. Guaha eskusa-ña , ni' ti siña ha hustisia, put i ti ha tungo' si Yu'os, un eskusa ni' ti ha tungo' si Satanas, sa' ha tungo' si Yu'os, ha disidi para u gera kontra guiya; ti siña ma hongge, lao magahet, yan put i manmala'et na anghet siha ni' sumupopotte gui'. Paradokso, i meggai na diferentes yan kontodu oppan na frutan i libre na disision ma na'i testimonio put i autentiko yan todu na libertad ni' ha na'i si Yu'os i lina'la'-ña gi langet yan tano' .
Apocalipsis 5: Y Lajin taotao
Anai ha prisenta si Jesus gi linahyan, ilek-ña si Pilato , " Estague' i Taotao . " " Taotao " u fanhuyong sigun gi korason-ña yan i minalago'-ña. I finatai ha laknos i fine'nina na dos na taotao , put i isao ni' ti ma osge' si Yu'os. Komu un señat put i nuebu na estao-ñiha ni' na'ma'å'ñao, ha na'fanhuyong si Yu'os siha i linachi-ñiha, ni' un señat ha' put i linachi-ñiha gi halom-ñiha. Desde este na tutuhon, i fine'nina na anunsio put i rinikohin-ñiha ma na'i siha magagu ni' ma fa'tinas ginen i lassås gå'ga'. Pues ma'puno' i fine'nina na gå'ga' gi i historian taotao, siña un ålok na un patgon na ga'ga' pat un patgon na ga'ga' sa' put i siniseden-ña. 4000 åños despues, i Lahen Yu'os , ni' ha na'suha i isao i tano' , måtto para u ofresi i lina'la'-ña ni' perfekto gi i lai para u na'fanlibre i manma'ayek gi entalu' i taotao siha. Este na satbasion ni' ma ofresi gi grasian Yu'os, pues, enteru ha' ma fa'tinas ginen i finatai Jesus ni' ha na'fanbendisi i manma'ayek-ña ginen i perfekto na hustisia-ña; ya gi mismo tiempo , i finatai-ña ha na'fanhomlo' i isao-ñiha ni' ha na'fanhuyong gui' mismo. Desde ayu na tiempo , si Jesukristo ha na ' na'an ha' i siña muna' satba i isao gi enteru i tano 'ta , ya i satbasion-na ma aplika desde as Adan yan Eba .
Put todu este siha na rason, este na kapitulu 5, ni' ma po'lo gi papa' i numeron " Man " , ma dedika para guiya. Ti ha na'fanlibre ha' si Jesukristo i manma'ayek-ña ni' i finatai-ña, lao ha na'fanlibre siha lokkue' ni' ha prutehi siha gi todu i biahi-ñiha gi tano'. Ya pot este na rason na ha abisa siha pot i piligron espirituat ni ha po'lo i anite gi chalan-ñiha. Ti ma na'fa'na'an i tekniku-ña: taimanu ha' gi tiempon i manapostoles, ha kuentusi siha si Jesukristo gi fina'akomparasion, kosaki i tano' ha hungok lao ti ha komprende; ni' ti taiguini para i manma'ayek-ña ni', taiguihi i manapostoles, ma risibi i esplikasion-ña ginen guiya. I ribilasion-ña, "Revelation," gaige gi papa' este na na'an Griegu ni' ti ma translada , este na dångkolon estoria ni' ti debi di u ma komprende i tano'. Lao para i manma'ayek-ña, este na prufesiha i " Revelation . " -ña.
Verse 1: “ Ya hu li'e' gi i agapa' na kannai i gaige gi i tronu un lepblo ni' ma tuge' gi halom yan gi tatte, ma sedda' ni' siete na seyu .”
Gi i tronu gaige si Yu'os yan gi agapa' na kannai-ña, pues gi papa' i bendision-ña, guaha un lepblo ni' ma tuge' " gi halom yan gi sanhiyong ." I ma tuge' " gi halom " i mensåhi ni' ma dekripta ni' ma na'i i manma'ayek-ña, ni' ma na'siguru na ti ma komprende ni' i taotao siha gi i tano' ni' manenemigu as Yu'os. I ma tuge' " gi halom " i ma enkripta na tinige', siña ma li'e' lao ti ma komprende ni' i taotao siha. I lepblo-ña i Apocalipsis ma'a'atan ni' " siete na sedda '." Gi este na presision , ha sangani hit si Yu'os na i inabri-ña ha' i " mina'siette na seyu " siña ha na'fanhuyong i kompletu na inabri-ña. Yanggen guaha seyu para u ma'a'atan, ti siña mababa i lepblo. I enteru na inabri-ña i lepblo u dipende gi i tiempo ni' ha na'setbe si Yu'os para i tema put i " mina'siette na seyu ." Ma mensiona este komo i " seyu i låla'la' na Yu'os " gi Rev. 7, anai, ma detetmina i deskansu gi i mina'siette na diha, i sagradu na Sabbath-ña, i restorasion-ña para u ma li'e' gi i fechan 1843 ni' put este na rason lokkue' i tiempon inabri-ña i " siete na seyu " ni' ha na'halom, gi i pedagohian i lepblo, i " siete na trumpeta siha " , para i siete na trompeta siha ni' impottånte jita, ni y inayegña.
Verse 2: " Ya hu li'e' un metgot na anghet ni' ha sangan gi i dangkolo na bos , "Håyi siña ha baba i lepblo ya ha na'suha i seyu-ña? "
Este na mubi un parentesis gi i montage gi i prufesiha. Ti gi i langet, i konteksto gi i fine'nina na kapitulu 4, na debi di u mababa i lepblo-ña i Apocalipsis. I manma'ayek ha nisisita este antes di u fatto si Jesukristo, mientras manma'ekspone siha nu i lason i anite. I nina'siña gaige gi i kampun Yu'os, ya i anghet ni' takkilo' i anghet as Yahweh , kumeke'ilek-ña, si Yu'os gi i anghet-ña as Miguel. I lepblo ni' ma'sedda', gof impottånte yan sagradu sa' ha nisisita un takhilo' na dinidåt para u ma'utot i sedda'-ña yan u ma'abri.
Verse 3: " Ya ni uno gi langet, ni gi tano', ni gi papa' tano', siña ha baba i lepblo, ni ha atan gi hilo'-ña . "
Ha tuge’ as Yu’us mismu i lepblo, ya ti siña mababa ni hayi gi lina’la’-ña gi langet pat gi tano’.
Verse 4: " Ya hu ågang i taotao siha sa' taya' taotao ni' siña ha abri i lepblo ya ha taitai, pat ha atan i lepblo . "
Si John, parehu yan hita, un gå'ga' gi tano', ya i lagå-ña ha na'fanhuyong i chinatsaga ni' ha hasso i taotao ni' ha hasso i trampa siha ni' ha na'fanhuyong i anite. Parehu ha' ilek-ña nu hita: "Yanggen taya' ribilasion, hayi siña ma'ayuda?" Ha na'fanhuyong i takhilo' na tåya' tiningo'-ña put i tinige'-ña, yan i finatai -ña : doble na finatai.
Verse 5: " Ya unu gi i manåmko' ilek-ña nu guåhu , "Cha'mu fanma'å'ñao: estague', i Leon ginen i tribon Juda, i råsan David, ha gana para u baba i lepblo yan para u na'suha i siete na seyu-ña . "
I " manåmko ' " ni' manma'ayek ginen i tano' as Jesukristo manma'ayek para u ma'a'atan i na'an Jesukristo gi hilo' todu i lina'la' . Ma tungo' giya guiya i dinanña' ni' guiya mismo ha sangan na ha risibi ginen i Tata yan i langet siha gi Matt. 28:18: " Si Jesus, anae mato ya jasangane sija, taegüine : Todo y ninasiña esta manaeyo, gui langet yan y tano ." Gi i ma'ayek-ña gi as Jesukristo, ha na'fanmanman si Yu'os si Jacob, ni' , ha prufetisa put i famagu'on-ña, ilek-ña put si Juda: " Si Juda un patgon na leon. Ha bira gui' tatte ginen i pineddong, lahi-hu ! Ha a'agang i addeng-ña, ha åmte taiguihi i leon, taiguihi i leon palao'an : hayi para u na'kahulo' gui' ? I setro ti u fanhånao ginen as Judah, taya ' chetnot-ña gi entalu' i Shilo , matto, ya i taotao siha ma'osge' gui'. Ha tåmpe i ga'ga' -ña gi i trongkon ubas , ya i magagu -ña gi i haga ' ubas . Rev. 14:17-20, ni' maproponi lokkue' gi Isaias 63. Put i " råsan David " , ta taitai gi Isa. 11: 1-5 : " Ya humuyong un råmas ginen i tronkon Jesse, ya un råmas para u na'i fruta ginen i råsan-ña. I Espiritun i Saina para u fañåga giya guiya , i Espiritun tiningo' yan tiningo', i Espiritun konsehu yan minetgot, i Espiritun tiningo' yan i mina'å'ñao nu i Saina. Guiya u na'fanhomlo' i mina'å'ñao-ña as Yu'os; ti ujusga taemanoja y liniinija, ni ufatinas disision taemanoja y jiningog. Lao gi tininas para u husga i mamopble yan u disidi kon hustisia para i manmanmitde gi tano’. Janafanjanao y tano ni y finoña taegüije y bara, ya ni y jajaja ni y labiosña upuno y manaelaye. I tininas i sinturon i sentura-ña, yan i minagahet i sinturon i sentura-ña . I minaolek-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai, i suetdu-ña, ha na'i gui' i legal yan lehitimu na direcho para u abri i lepblo-ña i Revelation , kosaki i manma'ayek-ña u fanma'å'ñao yan u fanmaprotehi kontra i manma'å'ñao na trampan rilihoso ni' ha na'fanhuyong , ginen i anite , para u fanma'å'ñao ni' ti manmanhongge. Pues, u mababa i lepblo gi i tiempon i dekreton Daniel 8:14, i fine'nana na ha'åni gi i sakkan 1843 ; achokka' ti perfekto i tiningo'-ña, debi di u ma'ayek ta'lo gi i tiempo, asta 2018 .
Verse 6: “ Ya hu li'e' gi entalu' i tronu yan i kuatro na låla'la' na gå'ga' yan gi entalu' i manåmko' un Lahi ni' gaige gi entalu'-ña taimanu ha' ma punu', guaha siete na kåtga-ña yan siete na mata-ña, ni' i siete na Espiritun Yu'os ni' manma'agang para todu i tano' . ”
Debi di ta nota i prisente-ña i Lahi-ña " gi entalu ' i tronu " , sa' guiya si Yu'os gi i meggai na maneran-ña , ni' todu gi un biåhi, i unu na Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i Arkanghel Miguel, si Jesukristo i Lahi-ña Yu'os, yan i Espiritu Såntu pat " siete na espiritun Yu'os ni' manma nå'i gi todu i tano ' ". I " siete na kåkånon-ña " ha na'fanli'e' i nina'siña -ña yan i " siete na matan-ña ", i sintifikasion i matan-ña, ni' ha e'espiha i hinasso yan i che'cho' i gå'ga'-ña siha.
Verse 7: “ Ya måtto gui' ya ha chule' i lepblo ginen i agapa' na kannai i gaige gi hilo' i tronu . ”
Este na mubi ha ilustra i fino' Rev. 1:1: " I Ribilasion as Jesukristo, ni' ha na'i si Yu'os para u fa'nu'i i tentago'-ña hafa debi di u masusedi ensegidas . Ha na'hanao i anghet-ña para u fa'nu'i i tentago'-ña as Juan ." Este na mensåhi para u sangani hit na i tinige' gi i Rebelasion ti u ma'apåsi sa' ginen as Yu'os, i Tata, mismo; ya este put i ha po'lo gi hilo'-ña , todu i bendision-ña ma'a'atan gi i " kannai-ña agapa' ."
Verse 8: " Ya annai ha chule' i lepblo, i kuatro na gå'ga' yan i bente kuatro na amko' manmåtto gi me'nan i Lahi-ña, kada unu guaha arpa-ña yan un tason oro ni' bula åmot, ni' i tinayuyot i mansåntes . "
Ta hasso ginen este na bersikulo este na klaru na sinisedi: " i tason oro ni' bula insenso, ni' i tinayuyot i mansantos ." Todu i lina'la' gi langet yan gi tano', ni' manma'ayek put i fiet-ñiha, manma'a'ñao gi me'nan i " Lamb " as Jesukristo para u ma'adora gui'. I " arpa siha " ma'a'a'ñao i lina'la' gi todu i tano' gi i agradesimento yan i tinayuyot.
Verse 9: " Ya ma kanta un nuebu na kanta, ilek-ñiha, Digno hao para un chule' i lepblo ya un abri i seyu-ña: sa' un ma'atkila hao, ya un na'fanlibre ham para as Yu'os ni ' i haga'-mu ginen todu i familia, yan lengguåhi, yan taotao, yan nasion: "
Este na " nuebu na kanta " ha selebra i lina'la' ginen i isao yan , temporariamente , i malingu i manma'gås -ta. Sa' para u fanmalingu para todu i tiempo despues di i uttimo na sentensia. I manmana'libre as Jesukristo manmåfatto ginen todu i rasan taotao, todu kulot yan rasan taotao, " ginen kada tribu, lenguahi, taotao, yan nasion " ; ni' pruba na i prohekton satbasion maproponi gi na'an Jesukristo ha' , sigun ginen i Acts 4:11-12 ha sangan: " Si Jesus i acho' ni' in na'suha hamyo ni' manma'gåsi, lao guiya i acho' gi i kanton chålan. Ni' taya' satbasion gi otro; sa' taya' otro na na'an gi papa' i langet gi entalu' i taotao siha, anai debi di ta fanlibre todu i pumalu na rilihón siha." pues ti parehu yan i ti magahet na hinengge ni' manma'å'ñao nu i hinengge -ña si Yu'os. Ma tuge' na si Yu'os ti ha respeta i taotao siha . ni ' ha husga na digno para u benefisiu ginen i martiriu-ña .
Verse 10: " Un na'i siha rainon yan pale' para i Yu'os-ta, ya u fanma'gas gi tano' ."
I rainon i langet, ni' ha pruklåma si Jesukristo, esta ha tutuhon. Manma'ayek " i direchon husga , " ya ma kumpara yan i rai siha sigun gi Rev. 20:4. Gi i che'cho'-ñiha gi i antigu na kontrata, i " pale' siha " ma ofresi i siniseden gå'ga' siha para i isao. Gi duranten i " mit años " na husgamento gi langet, i manma'ayek lokkue', gi husgamento-niha, u ma pripara i uttimo na båtkon aire gi un dangkolo na sakrifisiu universal , ni ' para u destrosa , gi un tiempo , todu i manmatai na kriatura siha gi langet yan tano'. I guafi i " lagun guafi gi i mina'dos na finatai " para u na'fanlamen siha gi i ha'anen sentensia. Despues di este na destrosu, i tano' ni' ma'a'a'ñao , ni' ma'a'a'ñao as Yu'os, u risibi i manma'a'a'ñao na manma'a'a'ñao . Pues ayu ha' na tiempo , yan si Jesukristo, i Rain i rai siha yan i Sainan i rai siha gi Rev. 19:16 , " u fanma'gas gi tano' ."
Verse 11: " Ya hu li'e', ya hu hungok i bos meggai na anghet siha gi halom i tronu yan i manlåla'la' na gå'ga' yan i manåmko' siha, ya i numeron-ñiha dies mit biåhi dies mit yan mit mit ."
Este na bersikulo ha prisenta hit, todu, yan i tres na gurupon manma'atan ni' manma'atan i batkådan espiritu'åt gi tano'. I Espiritu este na biåhi ha mensiona i anghet siha komo un gurupu ni' takhilo' i numeron-ñiha : " meggai na mit yan meggai na mit ." I anghet i Saina på'go na tiempo, manma'gås-ñiha, manma'gås-ñiha gi i setbision i manma'gås-ña, i manma'gås-ña gi tano', ni' ma prutehi, ma prutehi, yan ma fa'nå'gue gi na'ån-ña. Gi i fine'nina na liñguahe, este siha na fine'nina na testimonio para si Yu'os ma tuge' i indibiduåt yan i kolektibu na historian lina'la' gi tano'.
Verse 12: " Ilek-ña gi i dangkolo na bos, 'I Kinilu ni' ma'puno' digno para u risibi i nina'siña, yan i riku, yan i tiningo', yan i minetgot, yan i onra, yan i gloria, yan i bendision . '"
I anghet siha manma'ayuda gi i tano' gi i ministron i lider-ñiha as Miguel, ni' ha na'fanhuyong todu i fuetsan-ña para u ma'ayek i perfekto na Taotao ni' ha ofresi gui' gi i uttemo na ministro-ña, komo sakrifisiu ni' boluntario , para u na'fanlibre i isao ni' ha cho'gue i manma'ayek-ña. Gi i uttemo i ofresimienton grasia, i manma'å'agang manma'å'ñao ya manhålom gi i prumesa na lina'la', i anghet siha ma na'i i dibin Kristo as Yu'os, todu i atributu siha ni' guaha gi as Miguel: " minetgot, riku, tiningo', minetgot, onru, gloria, yan alabansa . "
Verse 13: " Ya todu i gå'ga' siha ni' gaige gi langet, yan gi tano', yan gi papa' i tano', yan gi papa' i tasi, yan todu i gaige gi halom-ñiha, hu hungok ilek-ñiha, Bendision yan onru yan gloria yan i nina'siña para ayu i gaige gi tronu, yan para i Lahi-ña, para todu i tiempo. "
Manunanimu i fina’tinas Yu’os. Todu siha ma gofli'e' i fina'nu'i-ña ni' ha na'fanli'e' i rigalu-ña gi as Jesukristo. I planu ni' ha fa'tinas si Yu'os, un maolek na minaolek. I inayek-ña put i manmalago' na taotao siha esta ma kumple. I versikulu ha na'fanhuyong i fine'nina na anghet gi Rev. 14:7: " Ya ilek-ña gi i dangkolo na bos , "Fanma'å'ñao as Yu'os, ya un na'i gui' gloria; sa' esta måtto i ora i husgamento-ña ; ya adora gui' ni' fuma'tinas i langet yan i tano', i tasi yan i fuetsan i hanom siha ." I uttimo na sinisedi desde 1843 ma fa'tinas ginen i tiningo' put este na bidan-ñiha. Ya i manma'å'agang ma hungok yan ma oppe ni' ma na'lå'la' ta'lo gi i hinengge-ña i kristianu i kustumbren i mina'sais na diha na deskansu ni' ma cho'gue ni' i manapostoles yan i mandisipulu-ña as Jesukristo astaki ma na'suha desde di diha 7 gi i mes Marso, 321. I Yu'os ni' ha na'huyong i lina'la'-ña ma onra ni' i respetu gi i mina'kuåtro na tinago' ni' gaige gi korason-ña. I resulta, un eksena ni' glorian i langet anai todu i fina'tinas-ña , ma'osge ' i mensåhi i fine'nana na anghet gi Rev. 14:7, ilek-ñiha : " Para guiya ni' gaige gi tronu, yan para i Lahi-ña, i alabansa yan i onra, i gloria yan i minetgot para todu i tiempo! Na'tungo' na i palabras manma'a'atan, gi i otro na otden, gi i anghet ni' ma'a'atan gi i anghet. Desde i lina'la'-ña gi langet, ha sodda' ta'lo i lina'la'-ña gi langet: Â « i nina'siña-ña , i riku-ña, yan i tiningo'- ña ni ' dibin . , ha konkista siha todu ya ha na'fanlamen siha gi papa' i addeng-ña. Kontodu , bula guinaiya yan agradesimento, todu , i mansåfu yan manmaolek na gå'ga'-ña manma'pos giya guiya para u ma estapblesa i suhetton- ñiha ni' manma'gås-ñiha.
Verse 14: " Ya i kuatro na lina'la' ilek-ñiha , "Amen ! Ya i manåmko' manmåtto ya manmanadora . "
I taotao siha gi i lina'la'-ñiha ma aprueba este na rinikohi , ilek-ñiha: " Magahet! Magahet! " Ya i manma'ayek gi tano' , ni' manma'ayek ni' i sumen na'magof na guinaiya, manma'a'atan siha gi me'nan i Yu'os-ñiha ni' Todo-Poderoso na Yu'os ni' måtto para u fanma'ayek gi as Jesukristo.
Apocalipsis 6 : Attores , Dibinu na Kastigu siha
yan i siniseden i tiempon kristianu
Hu hasso i leksion ni' ma nå'i yu' gi Rev. 5: i lepblo siña ha' mababa yanggen ma na'suha i " mina'siette na seyu ". Para u ma'abri este na inatan, i ma'ayek as Kristo debi di u aprueba i kustumbren i Sabalu gi i mina'sais na diha; ya este na disision espirituat ha kualifikåo gui' para u risibi ginen as Yu'os ni' ha aprueba gui', i tiningo'-ña yan i tiningo'-ña espiritu'åt yan prufeta. Pues, sin i tinige' mismo ha espisifiku, i ma'ayek para u identifika i " seyu as Yu'os " ni' ma'a'agang gi Rev. 7:2, yan i " mina'siette na seyu ", ni' ha tutuhon ha' i lepblo-ña i Apocalipsis, ya ha na'daña', yan este na dos " seyu ", i mina'siette na diha ni' ma na'santos para u deskansa as Yu'os. I hinengge ha na'fandaña' i lina'la' yan i lina'la'. Pues, para ayu i ti ha aprueba i Sabalu ni' ma'a'agang , i prufesiha para u ma'a'atan ha', un lepblo ni' ma'a'atan. Siña ha rikonosi i asunto siha ni' klaru, lao ti ha komprende i man impottånte yan manma'å'ñao na ribilasion siha ni' muna'fanla'la' yan i finatai. I importansian i " mina'siette na seyu " para u fanhuyong gi Rev. 8 :1-2 anai i Espiritu ha na'i gui' i rol para u mababa i tema put i " siette na trompeta siha ." Pa'go presisu gi mensåhen este siha i " siette na trompeta " na u klaru i planon Yu'os. Sa' i tema put i trompetan Rev. 8 yan 9 , parehu ha' , para u kumple i minagahet ni' maproponi gi i tema gi i " letra siha " gi Rev. 2 yan 3; yan i " seyu siha " gi Rev. 6 yan 7. I dibin estratehia parehu ha' yan ayu i ha usa para u konstrui i prufeta na ribilasion-ña ni' ha na'i si Daniel. Sa' put i hu kualifikåyi yu' para este na ofisina put i inayek-hu put i ma'gås-ta na Sabalu yan put i soberanu na disision-ña, i Espiritu ha abri i lepblo-ña para guåhu ni' ha na'fanhuyong i " mina'sais na seyu ." På'go, ta diskubre i idåt i " selyu-ña ."
Verse 1: " Hu li'e' annai ha baba i Lahi-ña unu gi i siete na seyu, ya hu hungok unu gi i kuatro na låla'la' na gå'ga' ilek-ña gi i bos i tronu , "Maila' ya un li'e'. "
Este na fine'nina na " lina'la ' " ha na'annok i rai yan i fuetsan i " leon " gi Rev. 4:7 , sigun ginen Judg. 14:18 . Este na bos i tronu ginen i tronu as Yu'os gi Rev. 4:5. Pues i Yu'os Todu i Siña ha kuentos. I ma'abri kada " seyu " un imbitasion ni' ha na'i yu' si Yu'os kosa ki bai hu li'e' yan hu komprende i mensåhi gi i lini'e'. Si Jesukristo ha sangani si Felipe: " Maila' ya un li'e ' " para un na'fanmagof gui' para u sigi gui'.
Verse 2: " Hu atan, ya hu li'e' un kabayu båba; ya i gaige gi hilo'-ña guaha arko-ña , yan ma nå'i gui' un korona; ya humanao para u gana yan para u gana . "
I båba ha na'annok i perfekto na linachi-ña ; i kabayu i imahen i manma'ayek na taotao ni' ha li'e' yan ha fa'nå'gue sigun as Jac. 3:3 : " Yanggen ta po'lo i pidasu gi i pachot i kabayu siha para u ma osge hit, ta go'te todu i tataotao-ñiha " ; i " arko " -ña ha simbolisa i flechan i sinangan-ña; i " korona " -ña " i koronan lina'la " ni' ha risibi ginen i finatai-ña ni' ha aksepta gui'; ma na'suha i mina'lak-ña desdeki ha na'huyong i fine'nina na inatan; sin duda este na deskripsion ginen i Todu Ha Na’siña na Yu’os Jesukristo. Siguru i uttimo na mina'lak-ña sa' esta ha konkista, gi iya Golgotha, i anite, i isao yan i finatai. I Zachariah 10:3-4 ha konfitma este siha na imahen ya ilek-ña: " I binibu-hu ma'a'ñao kontra i manma'gas-ñiha, ya bai hu na'kastigo i chiba siha; sa' i Saina i sendalu ha bisita i ga'ga'-ña, i gima' Juda, ya ha na'fanhuyong siha taiguihi i kabayu-ña gi gera; ginen guiya na u fanhuyong i kanton, ginen guiya i klåbu, ginen guiya u fanhuyong i prinsipi ginen guiya; todu. " I viktoria i dibin Kristo maproklama gi " santifikasion i mina'siette na diha " gi simana-ta , desde i fina'tinas i tano'; i Sabalu , ha prufetisa i restu gi i " siette " na milenio , ma'a'agang " mit años " gi Rev. 20 :4-6-7, ni', put i mina'lak- ña , si Jesukristo para u na'halom i manma'ayek-ña para todu i tiempo. I fina'tinas i Sabalu desdeki i tutuhon i tano' ha konfitma este na sinangan: " manhånao ya manma'gånna ." I Sabalu i señat prufeta ni' ha anunsia este na dibin yan taotao na båli kontra i isao yan i anite ya put este, gi hilo'-ña na ha na'setbe si Yu'os i enteru na prugråma-ña put " santifikasion ," kumeke ilek-ña, put hafa para guiya yan ayu i ha chule' ginen i anite.
Verse 3: “ Anai ha baba i mina'dos na seyu, hu hungok i mina'dos na låla'la' na gå'ga' ilek-ña , ‘Maila ' ya ’ . ”
I " mina'dos na lina'la' na gå'ga ' " ha referi gi i " ga'ga ' " ni' ma ofresi gi Rev. 4:7. I espiritun sakrifisiu ha na'fanlå'la' si Jesukristo yan i magahet na mandisipulu-ña ni' ha sangan: " Yanggen guaha malago' dumimalago' yu', debi di u fanma'å'ñao nu guiya, ya u chule' i kilu'os-ña ya u dalalaki yu' ."
Verse 4: " Ya humuyong otro na kabayu ni' åpaka': ya ayu i gaige gi hilo'-ña ma nå'i nina'siña para u chule' i pas gi tano', ya u fanma'atkila entre siha : ya ma nå'i gui' un dangkolo na espada . "
I " red , " pat " fiery red , " ha na'annok i isao ni' ha na'fanmagof i Manma'gas na Destrosao, si Satanas , gi i imahen "Abbadon Apollyon " gi Rev. 9:11; " guafi " i manera yan simbolon destrosu. Guiya lokkue', ha li'e' i kampun i tailayi, ni' ma'usa ni' manmala'et na anghet siha yan manma'a'ñao yan manma'a'ñao i fuetsan tano' . Guiya ha' i gå'ga' ni' " ha risibi " ginen as Yu'os " i nina'siña para u na'suha i pas ginen i tano', ya u fanma'atkila unu yan otro . Este na aksion para u ma'atribuyi para Roma, " i puta na Babilonia i dangkolo " gi Rev. 18:24: " yan sa' gi iya guiya ma sodda' i haga' i profeta yan i mansåntes yan todu ayu siha i manma'ayek gi tano' . " I " Destroyer " i manfiet na kristianu siha ma identifika yan lokkue' i manma'ayek-ña. I " espada " ni' ha risibi ha referi gi i fine'nina gi i kuatro na kastigu ni' ma mensiona gi Ezekiel 14:21-22 : " Hunggan, taiguini ilek-ña i Saina YaHweh : Achokka' hu na'hanao kontra Jerusalem i kuatro na kastigu- hu , i espada, i chinatsaga, i manma'å'ñao na gå'ga' yan i peste, para u fanma'atkila ginen i taotao siha, ya u fanma'å'ñao todu i tiempo i manma'pos ni' manma'eskapa, ni' para u fanhånao ginen guiya, famagu'on lalåhi yan famalao'an ..."
Verse 5: " Anai ha baba i mina'tres na seyu, hu hungok i mina'tres na låla'la' na gå'ga' ilek-ña , 'Maila'!' Ya hu li'e', un kabayu ni' åpaka', ya i taotao ni' gaige gi hilo'-ña guaha eskalera gi kannai- ña .
I " mina'tres na lina'la ' " i " taotao " ni' ma fa'tinas gi i imahen Yu'os gi Rev. 4:7. Este na taotao ti magahet , lao guiya i mina'dos na kastigu para i isao sigun ginen Ezek. 14:20. Kontra i nengkanno' i taotao, på'go na tiempo, ha'åni . Gi i tiempo-ta, u ma'impotta gi i maneran literåt yan espirituåt. Gi i dos na aplikasion , guaha konsekuensiha-ña put i finatai , lao gi i espirituåt na siniseden-ña ni' ti ma'ayek i lina'la', guaha konsekuensia-ña i finatai i " segundo na finatai " ni' ma'ayek para i manmatai , gi i uttimo na husgamento. I mensåhi put este na mina'tres na kabayu siña ma sumångan taiguini: sa ' ti gaige i taotao gi i imahen Yu'os, lao gi i imahen i gå'ga' siha, hu na'fanlamen gui' ni' i muna'lå'la' gui': i nengkanno'-ña yan i nengkanno'-ña espiritu'åt. I eskalera siha i simbolon hustisia, guini ayu i Yu'os ni' ha husga i che'cho' i hinengge-ña i Mankristianu.
Verse 6: " Ya hu hungok un bos gi entalu' i kuatro na gå'ga' ilek-ña , Un mididan trigu para un denario, yan tres mididan sebada para un denario ; lao cha'mu na'fanlamen i laña yan i binu . "
Este na bos i bos-ña si Kristo, ma'a'a'ñao yan ma'a'ñao ni ' i ti fiet na manmanhongge. Gi i parehu na salåpe', ta li'e' na menos i trigu ki i sebada . Gi tatte este na ofresimienton sebada guaha un mensåhi ni ' takhilo ' i espirituåt- ña . Hunggan, gi Num. 5:15 , i lai ha prisenta un ofresimienton " sebada " para u na'suha i prublema ni ' ha sentungo' i asagua para i asaguå-ña. Pues taitai este na prugråma ni' ma deskånsa gi i bersikulo 1: 2-31 gi i detalle , yanggen malago' hao un komprende . Gi i lina'la'-hu, hu komprende na si Yu'os mismo, i Nobiu gi as Jesukristo gi i Asamblea , i nobia-ña , ha na'huyong un keha guini put " suspecho na inafekta " ; ni ' para u makonfitma gi i ma'a'agang " hanom åpaka ' " ni' ma'a'agang gi " mina'tres na trompeta " gi Rev. 8:11. Gi i prugråman Numeros 5, i palao'an debi di u ginge' i hanom ni' tåya' hånom-ña , yanggen ti guiya i isao-ña, lao yanggen ha cho'gue i che'cho'-ña, u ma'å'ñao gui'. I adulterio i Nobia ma denunsia gi Rev. 2:12 ( ma'a'atan ni' na'an Pergamos: umasagua ni' ti maolek) yan Rev. 2:22, ya put este na rason, ma konfitma ta'lo ni' un lina'la' ni' ma estapblesa gi entre i mina'tres na seyu yan i mina'tres na trompeta . Gi as Daniel , i mismo na manera ma'usa para u " konfitma " as Daniel 8 , i idåt-ña i " dikiki' na kuentos " gi iya Dan.7 mapresenta komo un "hipotesis" . Este na parehu yan Daniel 2, 7 yan 8 i nuebu na kosas ni' ha na'i yu' siñat para bai hu pruba i identifikasion i taotao Roma; este put i fine'nana na biåhi desdeki i tiempon Adventism. Guini , gi i Apokalipsis, mapresenta i kosas siha gi parehu na manera . Hu fa'nu'i i parehu na lina'la' gi i tiempon kristianu put i tres na asunto, letra siha, seyu siha, yan trompeta siha. Ya gi i Apocalipsis, i tema put " trumpeta siha " ha kumple i mismo na rol ni' ha cho'gue si Daniel 8 para i lepblo-ña si Daniel. Este na dos na elementu siha ma na'i ebidensia yanggen taya' este na prufesiha, siña ha ofresi ha' i " suspecho " ni' hu a'agang "hypothesis" gi i tinige'-ña si Daniel. Pues este na palabra , " suspecho gi celos " ma na'huyong gi Num. 5:14, ma aplika para si Yu'os yan i Asamblea ginen Rev. 1 asta Rev. 6; pues gi i inabri-ña i lepblo ni' ma na'siña put i identifikasion i " mina'siette na seyu " yan i mina'sais na diha na Sabalu, i tema gi Rev. 7, i " suspechon adulterio " gi i Asamblea para u " ma konfitma " gi i tema gi i " trumpeta siha " yan i kapitulu 10 asta 22 ni' manma'pos. I Espiritu ha na'i, gi i kapitulu 7, i rol i customs post , anai debi di u guaha permiso para u fanhålom. Gi i kason i Rebelasion, ayu na otdinariu na taotao si Jesukristo, i Todu i Siña na Yu'os yan i Espiritu Såntu, Guiya mismo. I pettan akseso mababa para guiya, ilek-ña, ni' " ha hungok i bos-hu " ni' ha abri para guåhu yanggen hu tutuhon i petta-ña (i pettan i korason), yan ni' ha supopotta yu' yan guåhu yan guiya ," sigun ginen Rev. 3:20. " I binu yan i laña " i simbolon, respektibu , i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo yan i Espiritun Yu'os . yanggen ma nå'i siha " ti para u fanma'åse' siha " kumeke'ilekña na ha kastiga si Yu'os, lao ha cho'gue ha' lokkue' ni' i mina'ase'-ña. Ti u ma cho'gue este, sa' i " siete na uttimo na chetnot " gi i “ binibu-ña ” gi i uttimo na diha siha gi tano' sigun ginen Rev. 16:1 yan 14:10 .
Verse 7: “ Anai ha baba i mina'kuåtro na seyu, hu hungok i bos i mina'kuåtro na låla'la' na gå'ga' ilek-ña , ‘Maila'! ’”
I " mina'kuåtro na lina'la " i " aguila " gi i mas takkilo' na langet. Ha anunsia i finatton i mina'kuåtro na kastigun Yu'os: i finatai.
Verse 8: " Ya hu li'e', ya hu li'e' un kabayu ni' åpaka': ya i na'ån-ña i gaige gi hilo'-ña, i finatai, ya i Hades ha laknos gui'. Ya ma nå'i siha fuetsa gi hilo' un kuatro na påtten i tano', para u fanma'atkila ni' espada, yan ni' ha'åni, yan ni' finatai, yan ni' i gå'ga' siha gi i tano' . "
I anunsio ma konfitma, na " finatai " gui', lao gi i siniseden i finatai ni' ma impotta komo kastigu siha. I finatai ha afekta todu i taotao desdeki i isao orihinat, lao guini ha' " un kuatro na patte gi tano '" ma'afekta ni' guiya, " i espada , i chinatsaga, i finatai " put i chetnot siha, yan " i gå'ga' siha ," kontodu i gå'ga' yan i taotao. Este na " kuatro na tåno ' " ha puno' i ti fiet na kristianu na Europa yan i manmetgot na nasion siha ni' para u fanhuyong ginen guiya gi i 16 na siglu : i dos na kontinente Amerikanu yan Australia .
Verse 9: " Anai ha baba i mina'singko na seyu, hu li'e' gi papa' i attat i anti siha ni' manmafåtto put i fino' Yu'os yan put i testimonio ni' ma na'i siha . "
Este siha i manma'a'ñao nu i " bestial " na aksion siha ni' ma cho'gue gi na'an i falsu na hinengge . Ma fa'nå'gue este ni' i gubetnamento Katoliku Romanu , ni' ma simbolisa gi Rev. 2:20 , ni' i palao'an Jezebel ni' i Espiritu ha na'i i aksion para u fa'nå'gue i tentago'-ña siha pat literåtmente: " i esklabu-ña siha . " Ma po'lo siha " gi papa' i attat , " pues gi papa' i aegis i kilu'os Kristo ni' ha na'fanbenefisiu siha " ginen i taihinekkok na hustisia-ña ( Danse. 9:24) . Taimanu ha' i Rev. 13:10 ha sangan, i manma'ayek manma'ayek yan manma'ayek, ti manma'ayek pat manma'ayek taotao . I manma'ayek ni' ma'a'agang gi este na bersikulo, ni' ma'aidentifika as Jesukristo, ma'imita gui' asta gi i finatai-ña komu martir: " put i fino' Yu'os yan put i testimonio ni' ma nå'i "; sa' i minagahet na hinengge aktibu, ti un sempli na na'an ni' ti magahet. I " testimonio "-niha konsiste gi i ma na'i i lina'la'-niha para i minaolek as Yu'os.
Verse 10: " Ya managang ni' dangkolo na bos, ilek-ñiha , Asta ngaean, O Saina, santos yan magahet, astaki un husga yan un na'fanlibre i haga'-måmi gi ayu i mañasaga gi tano' ? "
Chamo na'fanmanman hamyo ni' este na imahen, sa' i haga'-ñiha ha' ni' ma'u'udai gi tano' ni' ha ågang i binengna gi i talangan Yu'os , taimanu ha' i haga' Abel ni' ha punu' i che'lu-ña as Cain sigun gi Gen. 4:10: " Ya ilek-ña si Yu'os, Hafa un cho'gue? I bos i haga' i che'lu-mu ha ågang yu' ginen i tano'. " I minagahet na estao i manmatai ma na'tungo' gi as Ec. 9 :5-6-10. fuera di si Enoch, si Moises, si Elias , yan i mansåntes ni' manma'ayek gi i tiempon i finatai Jesukristo , i pumalu siha " taya' påtten-ñiha gi todu i ma cho'gue gi papa' i atdao, sa' i hinasso-ñiha yan i memorias-ñiha esta manmalingu . " " Taya' tiningo', ni disision, ni tiningo' gi i naftan, sa ' i memorias- ñiha esta malingu . I manmanhongge ni' ti magahet manma'a'ñao nu i ti magahet na doktrina ni' manma'erensia ginen i paganismon i filosofon Griegu as Plato, ni' i hinasso-ña put i finatai taya' lugat-ña gi i hinengge-ña i kristianu ni' fiet gi as Yu'os i minagahet. Na'i si Plato ayu i para guiya yan si Yu'os ayu i para guiya: i minagahet put todu, ya ta na'i hit hinasso, sa' i finatai i oppan na lina'la' , ya ti un nuebu na klasin lina'la'.
Verse 11: " Ya ma nå'i kada unu giya siha magagu båba , ya ma sangani siha na u fanma'å'ñao un dididi' na tiempo, astaki u ma kumple i pumalu na tentago'-ñiha yan i mañe'lu-ñiha ni' para u fanma punu' taiguihi siha . "
I " båba na magagu " i siniseden i linachi i manma'å'ñao ni' fine'nina ha u'usa si Jesukristo gi Rev. 1:13. I " blanku na magagu " i imahen i ma'a'atan na tininas-ña gi tiempon pineddong put i rilihón. I tiempon i manma'å'ñao siha ha tutuhon ginen i tiempon Jesus asta 1798. Gi i uttemo este na tiempo, sigun ginen Rev. 11:7, " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåya' hånom-ña ," un simbolon i Revolusion Franses yan i ateu na mina'å'ñao-ña gi 1793 yan 1794, para u na'suha i pineddong ni' ma'ayek ni' i katoliku yan i pappet siha . ma'a'agang " i gå'ga ' ni' tumunok ginen i tasi " gi Rev. 13:1. Despues di i masake ni' ginen i ribolusåsion, u ma estapblesa i pas put i rilihón gi i mundon kristianu. Ta taitai ta'lo: " Ya ma sangani siha na u fanma'å'ñao un dididi' na tiempo, astaki u ma kumple i pumalu na tentago'-ñiha yan i mañe'lu-ñiha ni' para u fanma punu' taiguihi siha ." I pumalu na manmatai gi as Kristo u sigi ha' asta i uttimo na gloriosu na finatto-ña. Yanggen i mensåhi gi este na " kinse na seyu " ma'a'atan i Protestante ni' manma'a'atan ni' i inkisision papa Katoliku gi i tiempon " Tyatira " , i tiempon ma'a'atan i manma'ayek para u ma'pos sa' put i aksion rebolusionarion Franses ni' ti apmam, gi entre 1789 yan 1798, para u na'fanlamen i agresibo na nina'siñan i papa yan i monarka Franses. I " mina'sais na seyu " ni' para u ma abri, pues ha na'fanmanhasso este na rebolusionarion Franses ni' i Rev. 2:22 yan 7:14 ma a'agang " dangkolo na chinatsaga ." Gi i ti perfekto na doktrina ni' ha na'fandaña', i hinengge Protestante lokkue' para u ma'ayek para u ma'ayek i intoleransian i ateu na rebolusionario na gubetnamento. Ginen i aksion-ña na u matto i numeron ayu siha i para u fanmapuno’.
Verse 12: " Hu li'e' annai ha baba i mina'sais na seyu , ya guaha dangkolo na linao, ya i atdao tumutuhon åpaka' taiguihi i magagu ni' ma'usa i pelu, ya i luna tumutuhon åpaka' taiguihi i haga' . "
I " linao " ni' ma nå'i komo siniseden i ora gi i "6th seal " ha na'i hit siñat para ta na'setbe i aksion gi Sabalu, diha 1 gi Nobiembre , 1755 , gi alas dies gi egga'an. I sentron-ña i siudåt Lisbon ni' gof Katoliku, ni' guaha 120 na guma'yu'os Katoliku. Pues ha na'tungo' si Yu'os i piniti-ña ni' este na " linao " ha prufetisa lokkue' gi un imahen espiritu'åt. I maproponi na aksion para u ma kumple gi 1789 annai i taotao Franses manma'a'ñao kontra i rai-ñiha; Despues di ha kondena si Yu'os yan i amigu-ña i Papan Katoliku , manma'atkila gi 1793 yan 1794; i fechan i "dos na mina'å'ñao" na rebolusionåriu. Gi Rev. 11:13 i aksion i rebolusåsion Franses ma kumpara yan un " linao . " Yanggen siña ma fecha i aksion siha ni' ma mensiona, i prufesiha mas eksakto. " ... i atdao ha na'ma'lak i pelo-ña " gi i diha 19 gi i mes Mayo, 1780 , ya este na fina'nu'i ni' ma eksperensia gi iya Notte Mari'ånas ma nå'i na'an "i ha'åni ni' åpaka'." Un diha ni' taya' atdao ni' ha prufetisa lokkue' i aksion ni' ha cho'gue i ateismon rebolusionario giya Fransia kontra i atdao gi i tinige' na fino' Yu'os ni' ma'a'atan guini ni' i " atdao "; ma'utot i Sagradu na Biblia gi un auto-da-fé. " I enteru na luna ha bira gui' taiguihi i haga' , " gi i uttemo este na åpaka' na ha'åni, i potpot na mappot ha na'fanhuyong i luna ya ha na'fanhuyong un åpaka' na kulot. Gi este na imahen, ha konfitma si Yu'os i lina'la' ni' ma na'setbe para i kampun i lina'la' i papa yan i rai, gi entre 1793 yan 1794. I haga'-ñiha para u fanma'a'ñao ni' i åmot i guillotine ni' manma'a'ñao.
Nota : Gi Rev. 8:12, yanggen ma laknos " un tersu gi i atdao, un tersu gi i luna, yan un tersu gi i estreyas , " i mensåhi gi " mina'kuåtro na trompeta " para u konfitma i minagahet na i manma'ayek ni' i manma'gås-ñiha i manma'gås-ñiha yan i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha as Yu'os gi as Jesukristo. Este ha konfitma lokkue' i siknifikasion i mensahi i " mina'singko na seyu " ni ta li'e' pa'go. Gi magåhet, ginen i aksion ateismu na u ma'ayek i uttimo na pineddong i manma'ayek.
Verse 13: " Ya i estreyas i langet manmåfatto gi tano', taimanu ha' i trongkon igos ha laknos i igos-ña ni' ti siña ma'usa yanggen ma'a'agang i manglo'. "
Este na mina'tres na siniseden i tiempo, este na biåhi ginen i langet, ma kumple gi diha 13 gi Nobiembre, 1833, ma li'e' ginen todu i Estådos Unidos gi entre i talo'åni yan alas singko gi egga'an. Lao taimanu ha' i fine'nina na siniseden , ha anunsia un asunton espiritu'åt ni' ti siña ma imahina. Hayi siña ha kuenta i numeron este na estreyas ni' manmåfatto gi i forma paraplu gi todu i langet desdeki talo'ani asta alas singko gi egga'an ? Este i imahen ni' ha na'i hit si Yu'os put i matai i manmanhongge Protestante gi 1843, i diha annai manma'atkila ni' i tinago' Dan. 8:14 ni' humuyong gi i minagahet. Gi entre 1828 yan 1873, i aksion i hånom " Tiger " (Dan. 10 :4) , i na'an i gå'ga' ni' muna'fanmatai i taotao , ma konfitma gi Dan. 12:5 asta 12. Gi este na versikulu, i " trongkon igos " ha represesenta i fidelidåt i taotao Yu'os, fuera di este na fidelidåt ma kuestiona ni' i imahen i " trongkon igos " ni' ma laknos gi tano'. På'go , i hinengge Protestante ha risibi si Yu'os yan i tinaitai yan i kondision siha , lao i despresio para i mensåhen prufeta as William Miller yan i rinikohin i rinikohin i Sabbath ha na'fanhuyong i lina'la'-ña gi 1843. Put este na rinikohi na i " higo " ha gof å'paka' , " ti ha aksepta si Yu'os , ya ha na'fanmatai. Siempre gaige gui' gi este na estao, esta måtai ginen i grasian i Saina asta i tiempon i gloriosu na finatto-ña gi 2030. Lao fanmanhasso, put i ti ma ayek i mas nuebu na inina, desde 1994, i ofisiåt na Adventism ha na'fanhuyong, " guiya lokkue' " , un " green fig " ni' para u måtai dos biåhi.
Verse 14: " I langet manma'a'ñao taiguihi i lepblo ni' ma'a'a'ñao ; ya todu i bånda yan i isla manma'a'ñao gi i sagan-ñiha. "
Este na linao este na tiempo universal. Gi i ora ni' para u fanhuyong , si Yu'os para u na'fanmanman i tano' yan todu i taotao yan i gå'ga' siha. Este na aksion para u masusedi gi tiempon i " mina'siette gi i mina'siette na uttimo na piniti gi i binibun Yu'os ," sigun ginen Rev. 16:18. Este i ora para i lina'la' i manma'ayek, " i fine'nina ," ayu i " manbendisi ," sigun gi Rev. 20:6.
Verse 15: " I rai siha gi tano', i manma'gas, i manma'gas, i manriku, i manma'gas, kada esklabu yan kada taotao ni' manlibre, manma'a'atan gi halom i kånnai yan gi i acho' gi i sengsong siha. "
Yanggen i Yu'os ni' ha na'fanhuyong todu i minaolek-ña yan i nina'siña-ña, taya' nina'siñan taotao siña ha håtsa, yan taya' sagan-ñiha siña ha prutehi i enimigu-ña siha ginen i husto na binibu-ña. Este na bersikulo ha na'siguru na i hustisian Yu'os ha na'ma'å'ñao todu i taotao ni' manma'å'ñao.
Verse 16: " Ya ilek-ñiha gi i båndan tåno' yan i acho' siha , "Fañågu gi hilo'-måmi, ya un na'fanli'e' ham ginen i matan i ga'chong gi i tronu, yan ginen i binibun i Lahi-ña . "
I Lahi-ña mismo i gaige gi i tronu-ña, lao på'go na ora ti i Lahi-ña ni' ma'ayek para u fanma'ayek, lao i " Rai i rai siha yan i Saina i ma'gas " ni' para u na'fanlamen i enimigu-ña siha gi i uttimo na diha siha.
Verse 17: " Sa' i dangkolo na ha'åni i binibu-ña esta måtto, ya hayi siña tumohgi ? "
I difirensia, i para ta " lå'la' ," kumeke ilek-ña, para ta fanlå'la' despues di i maolek na inetnon Yu'os.
Ayu siha i siña " manmatto " gi ayu na ora ni' gof åpmam, ayu siha i para u fanmatai, sigun ginen i planon i tinago' gi Damenggo ni' ma mensiona gi Rev. 13:15, sigun ginen ayu siha i manma'a'atan i sagradu na Sabalu para u fanma'atkila gi tano'. I mina'å'ñao ayu siha i para u fanma'atkila, ma'a'atan gi i fine'nina na bersikulo, ma'esplåra. Ya put este na rason, ayu siha i siña manmatto gi i ha'åni i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, i tema gi Rev. 7, anai si Yu'os ha na'tungo' hit put i planu-ña put siha.
Apocalipsis 7: Adventismo gi i mina'siette na diha
mapreselo ni y seyo Yuus: y Sabado
Verse 1: “ Despues di este, hu li'e' kuatro na anghet siha manma'a'atan gi i kuatro na kanton i tano' , ya ma gogo'te i kuatro na båndan i tano', ya ti u fanma'a'ñao i atdao gi i tano', ni' gi i tasi, ni' gi i trongko siha. ”
Este na " kuatro na anghet " i anghet siha gi langet as Yu'os ni' manmachocho'cho' gi un aksion universal ni' ma simbolisåyi ni' i " kuatro na kanton i tano' . " I " kuatro na manglo' " ma simbolisåyi i gera siha , i gera siha gi enteru mundo ; put este na rason , manma'a'atan , manma'a'atan, manma'a'atan , ya este na rason na guaha pas gi i rilihón gi todu i tano'. " I tasi , " simbolon i Katoliku, yan " i tano' ," simbolon i hinengge Reformed, manmagof gi entre siha. Ya este na pas ha afekta lokkue ' i " trongko , " i imahen i taotao komu un indibiduåt. I estoria ha sangani hit na este na pas ma na'i hit ni' i lina'la' i papa, ni' ma na'fanlamen ni' i nasionåt na ateismo giya Fransia, gi entre 1793 yan 1799 , i sakkan annai måtai si Påpa Pius VI annai ma prisu gui' gi i prison Citadel gi iya Valence-sur-Rhône, anai mafañågu yu' yan sumåsaga yu' . Este na aksion ma'atribuyi para “ i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåya' na'an-ña ” gi Rev. 11:7. Ma a'agang lokkue' i “ mina'kuåtro na trompeta ” gi Rev. 8:12. Despues di guiya, giya Fransia, i imperiåt na gubetnamento as Napoleon I , ni ' ma'a'agang " un aguila " gi Rev. 8:13, para u ma'a'atan i otdinariu-ña gi i rilihón Katoliku ni' ma'a'atan gi i Concordat.
Verse 2: " Ya hu li'e' otro na anghet tumunok ginen i sanhaya, ya guaha seyu-ña i låla'la' na Yu'os . Ya ha ågang gi i kuatro na anghet siha ni' manma nå'i para u fanma'åse' i tano' yan i tasi, ya ilek-ña , "
I " rising sun " ha referi gi as Yu'os ni' ha bisita , gi as Jesukristo , i ga'ga'-ña gi tano' gi as Lucas 1:78. Mafa'nu'i i " seyon i lala'la' na Yu'os " gi langet na kampun Jesukristo. Gi un " takhilo' na bos " ni' ha konfitma i otdinariu-ña, i anghet ha na'huyong un otden para i universal na nina'siñan anghet ni' manmaresibe otdinariu ginen as Yu'os " para u ma cho'gue i tailayi , " para " i tano ' " yan " i tasi ," este , para i hinengge Protestante yan i hinengge Katoliku. Este na inetnon espirituat ti ha na'fanhuyong un aplikasion ni' para u ma'a'atan " i tano', i tasi yan i trongko siha " gi i fina'tinas-ta; ni' difisit para u ma'ebita yanggen ma'usa i åmot nukleåt gi i tiempon i " mina'sais na trompeta " gi Rev. 9:13-21.
Verse 3: " Cha'mu fanma'å'ñao nu i tano', ni i tasi, ni i trongko siha, astaki in na'såfo' i tentago' i Yu'os-ta gi i adbåntan-ñiha. "
Este na detalle ha na'i hit siñat para ta po'lo i tutuhon i ma'ayek i manma'ayek desde i tiempon åpaka' gi 1843 asta i tiempon åpaka' gi 1844. Despues di Oktubre 22, 1844, i fine'nana na Adbentista, si Kapitan Joseph Bates, ma'ayek ni' ha adopta i mina'sais na diha gi i Sabalu. Ti apmam, u ma'imita gui', dididi' ha', ni' todu i mañe'lu-ña lalåhi yan famalao'an Adventist gi tiempo-ña. I ma'a'atan ha tutuhon despues di Oktubre 22, 1844 , ya u sigi ha' gi i “ singko na mes ” ni' maproponi gi Rev. 9:5-10; “ singko na mes ” pat 150 na såkkan siha sigun ginen i lai-diha gi i sakkan gi Ezek. 4:5-6. Este na 150 años maprofetisa para i pas gi rilihón. I pas ni' ma estapblesa ha faboresi i pruklamasion yan i inadelantan i “Adventist” na mensåhi gi todu i tano'. i mina'siette na diha,” ma represesenta på'go gi todu i nasion siha gi i sanlagu yan todu i lugat anai siña este. I mision Adventist, universåt, ya put este, ha dipende ha' gi as Yu'os. Pues, taya ' para u risibi ginen otro na denominasion kristianu siha ya debi di, para u ma bendisi, u dipende ha' gi i inspirasion ni' ha na'i si Jesukristo, i langet-ña , ni ' ha na'i i tiningo' “santu na Biblia”; i Biblia, i tinige' na fino' Yu'os ni' ha represesenta i “ dos na testigu-ña ” gi Rev. 11:3. Ha tutuhon gi 1844, i tiempon pas ni' ha na'siguru si Yu'os para u ma'pos gi i tiempon åpaka' gi 1994 taimanu ha' i tinige'-ña i Rev. 9.
I mas impottånte na nota put i "selyo' Yu'os": I Sabalu ha' ti sufisiente para u na'siguru na i " selyo' Yu'os ." I sedda' ha implika na u ma'akompåña ni' i che'cho' ni' ha pripara si Jesukristo para i mansåntes-ña: i guinaiyan i minagahet yan i minagahet prufeta , yan i testimonio put i fruta ni' mapresenta gi 1 Cor . 13. Meggai na taotao ni' ma'a'atan i Sabalu sin u ma'ayek este na kriteria siha, u ma'abandona yanggen guaha amenasan finatai put i ma'usa-ña. I Sabalu ti ma'ereda, si Yu'os ha na'i i manma'ayek, komu señat na iyo-ña . Sigun ginen Ezek. 20:12-20 : Hu na'i siha lokkue' i Såbadu-hu siha, para u ma tungo' na Guåhu i Saina ni' muna'fansantos siha.../...Na'fansantos i Sabadu-hu siha, ya u ma na'i siha señat entre Guåhu yan hamyo, kosa ki u ma tungo' na Guåhu i Saina, i Yu'os-miyu . UN" . Sin ta oppe i ma sangan på'go, lao para ta konfitma, ta taitai gi 2 Tim. 2:19: « Lao y fitme na plinantan Yuus gaegue fitme, ya jaguaja este sija na sinangan calang seyo : Y Señot jatungo ayo sija y iyoña ; ya: Jayeja y umagang y naan y Saina, suñuja gui isao. UN"
Verse 4: " Ya hu hungok i numeron ayu siha i manma'ayek, siento kuarenta yan kuatro mit, ginen todu i tribon i famagu'on Israel : "
I apostol Pablo ha na'fanli'e' gi Rom. 11, gi un imahen, na i manmakonverti na paganu manma'injerta gi i rasan i patriatkan Abraham , ni' i ManHudihos ma a'alok na ginen guiya . Manma'åse' put i hinengge, taiguihi gui', este na manma'konverti na paganu siha ma'ekstende i 12 na tribiun Israel. I Israel , ni' i siniseden-ña i sirkunsision , måtto, ma entrega gi as anite, put i ti malago'-ña i Mesias Jesus. I hinengge-ña i taotao kristianu, ni' tumunok gi i apostasia desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, guiya lokkue' un Israel espirituat ni' tumunok desde ayu na diha . Guini, ha na'i hit si Yu'os un Israel espirituåt ni' ha bendisi desde 1843. Este i taotao ni' ha chule' i mision i Seventh-day Adventism. Ya esta, i numero, " 144,000 , " ni' ma sangan , debi di u ma esplåra. Ti siña ta konsidera taimanu ha', sa' yanggen ta komparehi i famagu'on Abraham yan i " estreyas gi langet ," i numeron-ñiha ti meggai. Para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i numero siha parehu ha' yan i letra siha. Pues debi di ta komprende na i fino' " numero " gi este na bersikulo ti debi di ta interpreta komo un kantidå, lao komo un kodu espiritu'åt ni' ha na'annok un kinalamten rilihoso ni' ha bendisi yan ha na'fansantos si Yu'os. Pues " 144,000 " ma esplåra taiguini : 144 = 12 x 12 , yan 12 = 7 , i numeron Yu'os + 5 , i numeron taotao = inetnon entre si Yu'os yan i taotao. I kubo gi este na numero i simbolon perfekto yan i kuadrao-ña , ayu i hilo'-ña. Este na proporsion siha i nuebu na Jerusalem ni' ma deskånsa gi Rev. 21:16 gi un lai espiritu'åt . I fino' " mit " ni' gaige gi sigiente ha simbolisa un lina'la' ni' ti siña ma'kontenua . Gi magåhet , " 144,000 " kumeke'ilekña na guaha meggai na taotao ni' manma'ayuda ni' manma'ayek para u fanma'ayuda as Yu'os. Ti debi di ta na'fanmanman hit put i tribiun Israel sa' ti ha na'suha si Yu'os i prohekto-ña achokka' ti ma cho'gue i kontrata-ña yan i taotao siha. I modelon i ManHudihos ni' mapresenta desdeki i finatto-ñiha ginen Ehipto ti ma'ekstende asta as Kristo sin rason. yan put i minagahet-ña ni' kristianu yan i respetu gi todu i tinago'-ña siha , kontodu i Sabalu, yan i i morat, i salåpe', yan otro na otden siha ma na'lå'la' ta'lo, ha sodda' si Yu'os , gi i fiet na disidenten Adventism gi i uttimo na diha siha, i mudelu Israel ni' ha konfotme i ideåt-ña. Ta addåpta na gi i tinige' gi i mina'kuåtro na tinago' , ilek-ña si Yu'os put i Sabalu para i Inayek-ña: " Guåha sais dihas para un cho'gue todu i che'cho'-mu ... lao i mina'siette i ha'åni as YaHWH , i Yu'os-mu." Hu tungo' na 6 dihas gi 24 ora, 144 ora. Pues siña ta dedusi na i 144,000 na manma'ayek manma'å'ñao nu i dibin na otden. I lina'la'-ñiha ma'a'atan ni' este na respetu para i sais dihas ni' ma'a'a'a'ñao para i che'cho'-ñiha. Lao gi i mina'siette na ha'åni ma'o'onra i deskansu ni' ma'a'atan ni' i obheto-ña este na tinago'. I espirituat na kinalamten este na " Adventist" na Israel para u ma'a'atan gi i 5 asta 8 na bersikulo siha ni' para u ma'a'atan. I na'an i manåmko' na hebreu ni' ma'a'agang ti ayu siha i manma'gås-ta gi i Israel. Ayu siha i manma'ayek as Yu'os, manma'ayek ha' para u ma'ayek un mensåhi ni' ma'a'atan gi i hustisia put i orihin-ñiha. Parehu yan i na'an i " siete na inetnon ," ayu i " dose na tribu " guaha dos na mensåhi-ña. I mas sempli ma na'tungo' gi i tinige'-ñiha . Lao i mas riku yan komplikao na patte gaige gi fino` kada nana `nai ha hustisia para u mana`e na`an i patgonña.
Verse 5 : " Gi i tribon Juda, dose mit manma'ayek ; gi i tribon Ruben, dose mit ; gi i tribon Gad, dose mit ; "
Para kada na'an, i numeron " dose mit ma'a'atan " kumeke'ilekña : un gurupon taotao ni' manma'a'atan as Yu'os ni' ma'a'atan gi i Sabalu.
Juda : Y alabansa para si Jeova ; i sinangan i nana gi Gen. 29:35: " Bai hu agradesi si YaHweh ."
si Ruben : Ya guaja un laje; i fino' i nana ginen Gen. 29:32: " Si Jeova ha li'e' i piniti- hu "
Gad : Minamagof ; i fino' i nana ginen Gen. 30:11: " Hafa na minagof! "
Verse 6 : " gi i tribon Aser, dose mit ; gi i tribon Neftali, dose mit ; gi i tribon Manases, dose mit ; "
Para kada na'an, i numero " dose mit ma'a'atan " kumeke'ilekña: un gurupon taotao ni' manma'a'atan as Yu'os ni' ma'a'atan gi i Sabalu.
Asher : Magof: palabras maternal gi Gen. 30:13: " Gof magof yu'! "
Naphtali : Struggling: maternal words from Gen. 30:8: " Hu laknos yu' yan i che'lu-hu palao'an ya hu gana ."
Manasseh : Forget : fatherly words of Gen. 4 1:51 : " Si Yu'os ha na'fanmaleffa yu' todu i chinatsaga-ku siha . "
Gi i tribon Simeon, dose mit ; gi i tribon Levi, dose mit ; gi i tribon Isachar, dose mit; " Para kada na'an, i numeron " dose mit ma sedda ' " kumeke'ilekña: un gurupon taotao ni ' manma'a'ayuda as Yu'os ni ' ma sedda' gi i Sabalu.
Simeon : Hu hungok: Fino' ginen Gen. 29:33: “ Si Jeova ha hungok na ti ma guaiya yu ' .”
Levi : Attached: maternal words from Gen. 29:34: “ Este na biåhi, i asaguå-hu para u a'atan yu' .”
Issachar : Wages: maternal words of Gen. 30:18: " Si Yu'os ha na'i yu' i salape'-hu ."
Gi i tribun Zebulon, dose mit ; gi i tribun Jose, dose mit ; gi i tribun Benjamin, dose mit na manma'ayek. "
Para kada na'an, i numero " dose mit ma'a'atan " kumeke'ilekña: un gurupon taotao ni' manma'a'atan as Yu'os ni' ma'a'atan gi i Sabalu.
Zebulon : Dwelling: maternal words of Gen. 30:20: " Este na tiempo i asaguå-hu para u fañåga yan guåhu ."
Joseph : Ha na'suha (o ha addåpta) : palabras maternal gi Gen. 30 : 23-24: " Si Yu'os ha na'suha i piniti-hu... / ( ... si YaHWéH ha na'i yu' otro na lahi ) "
Benjamin : Lahi-ña i agapa' na kannai: i taihinekkok yan paternal na fino'-hu as Gen.35 :18: " Ya annai para u na'i i anti-ña sa' para u måtai , ha agang i na'ån-ña Ben-oni ( Lahi-ña i piniti-hu) lao i tata ha agang gui' Benjamin (Lahi-ña i agapa' na kannai).
Este na 12 na na'an, yan i sinangan i nana yan i tata, ma na'fanhuyong i eksperensian i uttimo na inetnon Adventist ni' ha ayek si Yu'os ; " i nobia ha pripara " para i asaguå-ña as Kristo gi Rev. 19:7 . Gi papa' i uttimo na na'an ni' mapresenta, ayu i " Benjamin " , si Yu'os ha prufetisa i uttimo na sitbisiu i Inayek-ña ni' ma'amenasa ni' finatai ni' taotao ni' manma'a'ñao. I na'an ni' ha na'i i tata, si Israel, ha prufetisa i inetnon Yu'os para i manma'ayek-ña. I gloriosu na finatto-ña ha na'fanhuyong i siñat. Ayu siha i para u fanmatai manma'gåhet yan manmakonne' para i langet anai manma'ayuda as Jesukristo , i todu i nina'siña yan i gloriosu na Yu'os ni' ha na'fanhuyong . I sinangan "Manåmko' i kannai agapa'" guaha siknifikasion-ña: i kannai agapa' i Ma'ayek, pat i uttimo na Israel espirituåt, yan i famagu'on-ña, i manma'ayek ni' manma'ayek ni' ma'ayek. Siha lokkue' i kinilu ni' ma po'lo gi agapa' na kannai i Saina (Matt. 25:33).
Verse 9: “ Despues di este, hu li'e', ya hu li'e', un dangkolo na lina'la' ni' taya' siña ma kuenta, ginen kada nasion, yan familia, yan taotao, yan lengguåhi, manmatto gi me'nan i tronu yan gi me'nan i Lahi-ña, manma'a'a'ñao ni' magagu blanko, yan i ramas palma gi kannai-ñiha. ”
Este na " dangkolo na lina'la', ni' taya' siña ha kuenta " ha konfitma i espirituåt na siniseden i " numero " " 144,000 " yan " 12,000 " ni' ma sangan gi i manmaloffan na bersikulo siha. Kontodu, ma na'i alusion put i famagu'on Abraham ni' i sinangan: " taya' siña ha kuenta siha " ; taimanu ha' i " estreyas gi langet " ni' ha fa'nu'i gui' si Yu'os, ilek-ña: " taiguini i famagu'on-mu . " Meggai na orihin-ñiha , ginen kada nasion, kada tribu, kada taotao, yan kada lengguåhi, yan kada tiempo. Lao, i tema gi este na kapitulu ha tutuhon i uttimo na mensahi Adventist ni' i universal na kinalamten-ña ni' ha na'i si Yu'os. Ma'usa " blanku na magagu " sa' esta manlisto para u fanmatai komo martir , ya manmakondena para u fanmatai gi un dekretu ni' ma na'huyong ni' i uttimo na rebelde siha sigun gi Rev. 13:15 . I " ramas palma " ni' ma gogo'te gi kannai-niha ha na'fanli'e' i mina'lak-ñiha kontra i kampun i manisao.
Verse 10: " Ya managang ni' dangkolo na inagang, ilek-ñiha , I satbasion para i Yu'os-ta ni' gaige gi hilo' i tronu, yan para i Lahi-ta. "
I aksion ha na'fanhasso hit put i minaolek i finatto-ña si Jesukristo , parehu yan i deskripsion put i reaksion i kampun rebelde ni' ma deskånsa gi Rev. 6:15-16. Guihi, i fino' i manma'ayek ni' manma'ayek, i opposite na fino' i manma'ayek. Ti ha na'ma'å'ñao siha, i finatto-ña si Kristo ha na'magof siha, ha na'siguru siha, yan ha na'fanlibre siha. I kuestion ni' ma faisen i rebelde siha, " Håyi siña tumohgi?" » ha risibi i ineppe-ña guini: i Adventist siha manma'å'ñao nu i mision ni' ha na'i siha si Yu'os asta i uttemo na tiempo gi i risgu i lina'la'-ñiha, yanggen nisisåriu. Este na fidelidåt ma fa'tinas put i respetu-ñiha gi i sagradu na Sabalu ni' ha na'sagradu si Yu'os desdeki i tutuhon i tano' , yan i guinaiyan-ñiha ni' ma fa'nu'i put i fino'-ña ni' prufeta . Este mas ki este sa' ma tungo' på'go na i Sabalu ha prufisiha i takkilo' na deskansu gi i mina'sais na mit años anai , manma'gånna despues di Jesukristo , siña manhålom yanggen ma risibi i lina'la' taihinekkok ni' ma prumesa gi na'ån-ña .
Verse 11: " Ya todu i anghet siha manma'a'atan gi fi'on i tronu yan i manåmko' yan i kuatro na lina'la' , ya manma'a'atan gi me'nan i tronu gi me'nan Yu'os. "
I mubi ni' mapresenta giya hita ha na'fanhasso hit put i siña ta hålom gi i dangkolo na deskanson Yu'os gi langet. Guaha litråtu siha ginen i kapitulu 4 yan 5 ni ' ma'usa este na asunto.
Verse 12: " Ilek-ña , Amen ! Bendisi, yan gloria, yan tiningo', yan grasias, yan onra, yan minetgot, yan minetgot, para i Yu'os-ta para todu i tiempo. Amen ! "
Manmagof siha ni' este na bunitu na finakpo' gi i eksperensian i satbasion gi tano', i anghet siha ma na'i i minagof-ñiha yan i grasias-ñiha para i Yu'os ni' i minaolek- ta , i Yu'os-ta, i Yu'os-ta, i taotao ni' ha chule' i inetnon para u na'fanlibre i isao i manma'ayek gi tano' , ni' para u fanma'ayek gi i linachi i tataotao-ña , para u fanma'ayek gi i finatai-ña. Este siha na lina'la' ni' ti siña ma li'e', ma li'e' todu i fase siha gi este na planon satbasion ya ma na'fanmanman siha ni' i takhilo' na demonstrasion i guinaiyan Yu'os. I fine'nina na sinangan ni' ma'usa, " Amen! Magahet! Magahet!" Sa’ si Yu’us Guiya Yu’us i minagahet, kumeke ilek-ña, i Magahet na Unu. I mina'dos na palabra, " agradesimento "; guiya lokkue' i fine'nina na na'an i 12 na tribu: " Judah " = Alaba. I mina'tres na palabra " gloria " ya si Yu'os ha gogo'te i gloria-ña yan maolek na rason sa ' ha na'hasso gui' gi Rev. 14 :7 para u dimanda, komu i uniku na Yu'os ni' ha na'huyong , ginen ayu siha i manma'a'agang i satbasion-ña desde 1843. I mina'kuåtro na palabra " tiningo' ." I tinige' put este na dukumento ha na'siguru na siña ma diskubre ni' todu i manma'ayek-ña. Este na tiningo' ginen as Yu'os mas takhilo' ki i hinasso-ta. I dinidide', i gå'ga' hinasso, todu gaige gi i dibin na manera. I mina'singko, i " grasias ." Este i maneran agradesimento gi rilihón, ni' ma cho'gue gi fino' yan cho'cho'. I mina'sais , "onru." Este i mas ma'a'atan as Yu'os ni' i rebelde siha. Ma trata Gui' ni' despresio sa' ma kuestiona i minalago'-ña ni' ma na'tungo'. Gi i otro banda, i manma'ayek , gi i siña ma cho'gue , ma nå'i Gui' i onru ni' debi di u ma nå'i Gui'. Mina'siette yan mina'ocho na " minetgot yan minetgot ." Este na dos na kosas ni' manma'å'ñao , nisisåriu para u fanma'atkila i manma'gas i tano', para u fanma'atkila i manma'å'ñao na rebelde siha mientras manma'gas ha' gi i tano'. Yanggen ti put este na nina'siña yan minetgot , i uttimo na manma'ayek para u fanmatai taimanu ha' i pumalu na manma'å'ñao gi i tiempon kristianu.
Verse 13: " Ya unu gi i manåmko' ha oppe yu' ya ilek-ña nu guåhu , "Håfa este siha i manma'gåsgas ni' magågon båba? yan ginen håfa na lugat ? "
I kuestion ma faisen para u na'tungo' hit put i simbolon i " blanku na magagu " put i " blanku " na magagu gi Rev. 3:4 yan i " fino na linen " ni' ha na'annok, gi Rev. 19:8, " i maolek na cho'cho' i mansåntes " gi i " prepared nobia " gi i uttimo na tiempo, este i Adventism ni' listo para i uttimo na tiempo -ña langit.
Verse 14: " Hu sangani gui' , 'Señot-hu, un tungo'.' Ya ilek-ña nu guahu , ' Este siha i manhuyung ginin i dangkolon piniti , ya ma fa'gasi i magågon-ñiha ya ma na'båba gi haga' i Kinilu '"
I " blanku na magagu " ni' ma'usa ni' i manåmko', si John siña , gi magåhet , ha ågang i ineppe ginen unu giya siha. Ya i ma'espipiha na ineppe : " Este siha i manmåtto ginen i dangkolo na chinatsaga ", ayu i manma'ayek , manma'ayek yan manma'ayek gi geran rilihoso yan ateismo ni' ma'a'atan giya hita gi i " 5th seal ", gi Rev. 6:9 asta 11: " Ma nå'i kada unu giya siha un båba na magagu ; ya ma sangani siha na debi di u fanma'å'ñao un dididi' na tiempo para i tentago'-ñiha yan i mangga'chong-ñiha. i mañe'lu-ñiha, ni' debi di u fanma'puno' taimanu ha' siha, debi di u fanma'ayek. » Gi Rev. 2:22, i « dañkulu na chinatsaga » ha na'fanhuyong i manma'ayek na rebolusionarion Franses ni' manma'ayek gi entre 1793 yan 1794. Gi i konfirmasion, gi Rev. 11:13, ta taitai: « ... siete mit » na taotao manma'ayek gi i siete na tano '; I Revolusion Franses parehu yan un linao ni' ha punu' i manma'gas Yu'os. Lao este na " dañkulu na chinatsaga " ha' i fine'nina na maneran este na finatton . para u ma'puno' gi duranten i mina'tres na geran mundiåt, ni' i " 6th trumpet " ha simbolisa yan ha konfitma Lao desde 1843, si Yu'os ha selekta i manma'ayek ni' ha na'fansantos, ya i uttimo na taotao ni' ha na'fanhuyong siha, ti siña ma destrosa siha para i uttimo na testimonio put i satbasion gi tano'. para guiya put i fiet-ña gi i mina'sais na diha gi i Sabalu, achokka' ma'a'a'ñao gui' ni' i kampun rebelde. Este na uttimo na prublema put i planon Yu'os ma'a'atan gi i mensåhi ni' ma'a'atan gi " Philadelphia " gi Rev. 3:10 yan Rev. 13:15 ( dekreton finatai) . maprobecha, ma aksepta i risgu para u fanmatai, ma asimila siha ni' guiya gi i gurupon martir siha ya put este na rason ma nå'i siha i " blanku na magagu " ni' manmagahet na martir siha . Siha u fanlibre ginen i finatai sa' put i satbasion Jesukristo. Gi este na uttimo na prublema, despues di i mina'dos na " dañkulu na chinatsaga " , put i testimonion i fiet-ñiha , siha, gi i turnu-ñiha, " ma'gasgas i magagu-ñiha, ya u fanma'lak gi haga' i Kinilu " ni' manma'a'ñao asta i finatai ni' para u fanma'a'ñao . Gi i uttemo este na uttimo na prublema gi hinengge , i numeron ayu siha i para u fanmatai komu martir siha u ma kumple ya i " deskansu " ni' manmatai para i manma'å'ñao na santos gi " kinse na seyu " u ma'pos gi i risureksion-ñiha. Desde 1843 yan espesiatmente desde 1994, i che'cho' i sagradu ni' ha cho'gue si Yu'os ha na'fanlamen i finatai i magahet na manma'ayek ni' låla'la' yan manfiet asta i ora annai ha bira gui' tatte yan i finakpo' i tiempon grasia ni' ha tutuhon ha na'fanlamen i finatai i magahet na manma'ayek.
Verse 15: " Pues manggaige gi me'nan i tronon Yu'os, ya ma setbe gui' diha yan puengi gi i templo-ña. Ya ayu i matatachong gi tronu u fañåga gi entalu'-ñiha ; "
Ta tungo' na para si Yu'os, este na klasin manma'ayek ma represesenta un takhilo' na elite. Guiya para u na'i siha espesiåt na onru siha . Gi este na bersikulo, i Espiritu ha usa dos na tiempo, i presente yan i futuro. I verbu siha ni' ma'a'agang " they are " yan " serve him " ha na'fanhuyong i sigiente na kinalamten- ñiha gi i tataotao-ñiha ni' i templon Yu'os ni' gaige gi halom-ñiha. Ya este na aksion u maekstende gi langet despues di i rapton-ñiha as Jesukristo. Gi i mamaila' na tiempo, ha na'i si Yu'os i ineppe-ña put i fiet-ñiha: " Guiya ni' gaige gi tronu u na'fanhuyong i tenda-ña gi hilo'-ñiha " para todu i tiempo.
Verse 16: " Ti u fanma'å'ñao, ni' u fanma'å'ñao, ni' i atdao u fanma'å'ñao nu siha, ni' i minannå'i. "
Ilek-ña este na palabras para i manma'elekta na Adventist gi i uttemo na " manma'å'ñao " sa' manma'a'ñao siha ni' nengkanno' yan " manma'a'ñao " sa' manma'a'ñao siha nu i hånom ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao nu i manma'a'ñao-ñiha. " I guafi i atdao ," ni' i " mina'lak "-ña ma na'fanmetgot gi i mina'kuåtro gi i siete na uttimo na chetnot Yu'os, para u na'fanma'å'ñao siha ya u na'fanma'å'ñao siha . Lao ginen i guafi gi i inkisision i papa , i otro na klasin " minagåhet ," na i manma'å'ñao gi i " kinse na seyu " manma'a'ñao pat manma'a'ñao . I fino' " heat " ha referi lokkue' gi i guafi ni' ma'usa gi i mina'sais na trompeta . I manlå'la' gi este na uttimo na gera, u fanma'pos gi i guafi. Este siha na kosas ti u fanmasusedi ta'lo gi lina'la' taihinekkok ni' i manma'ayek ha', para u fanhålom.
Verse 17: “ Sa' i Lahi-ña ni' gaige gi entalu' i tronu u pastot siha, ya u konne' siha para i hånom ni' låla'la': ya si Yu'os u na'fanhuyong todu i lago' ginen i matan-ñiha. ”
I " Lamb " guiya lokkue' i Maolek na Pastot ni' para u na'fanhomlo' i guinaiya-ña na kinilu siha. I dibin-ña ma'a'atan ta'lo guini gi i posision-ña " gi entalu' i tronu ." I dibin na nina'siña-ña ha konne' i manma'ayek-ña " para i hanom lina'la' ," un simboliku na imahen i lina'la' taihinekkok. Ya ha na'setbe i uttimo na konteksto anai , gi i finatto-ña , i uttimo na ma'ayek-ña para u fanma'å'ñao, guiya " para u na'suha todu i lagå-ña gi i matan-ñiha ." Lao manma'å'ñao lokkue ' todu i manma'ayek-ña ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao gi todu i tiempon i tiempon kristianu , meggai biåhi asta i uttimo na hinasso-ñiha .
Nota : Maseha guaha manma'å'ñao na taotao gi i tiempon-ta gi 2020 , anai i minagahet na hinengge parehu ha' na malingu , si Yu'os ha prufetisa i konbetsasion yan i satbasion i “manå'i” ginen todu rasa, etniku, yan lingguåhi gi i tano'. Un pribilehu ni' ha na'i i manma'ayek-ña para u ma tungo' na , sigun ginen Rev. 9 :5-10, i tiempon i tiningo' yan pas put i rilihón gi todu i tano' ha prugraman gui' para "150" åños ha' (o sino singko na mes ni' prufeta) gi entre 1844 yan 1994. Este na distinguidu na kriterian i magahet na manma'ayek ma'a'atan gi i mensåhi-ña gi Rev. 9 :5-10: 7 . i gå'ga' ni' un li'e ' , esta gaige , ya ti på'go . para sija pot y sinanganña ni y profeta ufatinas.
Apocalipsis 8: I fine'nana na kuatro na trompeta
I fine'na na kuatro na kastigun Yu'os
Verse 1: “ Ya annai ha baba i mina'siette na seyu, guaha silensiu gi langet gi halom mit ora. ”
I inabri-ña i " mina'siette na seyu " gof impottånte, sa' ha na'i i kompletu na inabri-ña i lepblo-ña i Apocalipsis, " ma sedda' ni' siete na seyu " sigun gi Rev. 5:1. I silensiu ni' ha na'fanhuyong este na inatan ha na'i i aksion un eksepsion na solemnidåt. Guaha dos na rason-ña. I fine'nina i idea put i ma'utot i relasion gi entre i langet yan i tano', ni' ma'abandona i Sabalu gi diha 7 gi i mes Marso, 321. I mina'dos ma'esplåra taiguini: put i hinengge, hu aidentifika este na " mina'siette na seyu " yan i " seyu i låla'la' na Yu'os " gi i kapitulu 7, ni' ha na'siguru , gi hinasso-ku , i sagradu na Sabbath ni' ma sodda' ginen i tano' Yu'os . Ha hasso i importansia-ña annai ha na'i i mina'kuåtro gi i dies na tinago'-ña. Ya gi ayu na lugat hu diskubre i ebidensia ni' ha na'annok i mas takhilo' na importansia-ña para si Yu'os, i takkilo' na Na'huyong-ta. Lao esta gi i estoria gi Genesis, hu li'e' na i mina'sais na diha mapresenta separao gi i kapitulu 2. I fine'nina na sais dihas ma'usa gi i kapitulu 1. Kontodu, i mina'sais na diha ti ma'a'atan, taiguihi i manmaloffan, gi i fotmula "guaha puengi yan pupuengi ." Este na partikularidåt ma hustisia ni' i prufeta na rol-ña gi i mina'siette na mileniu gi i planon Yu'os para i satbasion. Mapo'lo gi papa' i señat i taihinekkok na lina'la' i manma'ayek ni' haga' Jesukristo, i mina'siette na milenio mismo taiguihi un diha ni' taya' finakpo'-ña. Para u ma konfitma este siha, gi i presentasion-ña gi i Biblian Hebreu, i Torah, i tinige' i mina'kuåtro na tinago' ma separa ginen i pumalu siha ya ma tutuhon gi un señat ni' ha nisisita un tiempon respetu na silensiu. Este na sinisedi i letra "Pe" gi fino' Hebreu ya put este na rason na ma'a'ñao, ya ha na'i i na'an "petuhot" . I mina'siette na diha na deskansu gi Sabalu guaha rason-ña para u ma'marka as Yu'os gi un manera. Desde i tiempon inigong gi 1843, ha na'fanlamen i tradisiunåt na hinengge Protestante, i erensian i "Damenggo" Katoliku. Ya desde i mismo prublema, lao gi i tiempon åpaka' gi 1844, ha bira gui' tatte i siniseden Yu'os ni' ha na'i gui' si Ezek.20:12-20: " Hu na'i siha lokkue' i Sabbath-hu komu señat entre guåhu yan siha, kosaki u ma tungo' na Guåhu si YaHWéH ni' muna'fansantos siha..." Guåhu si YaHWéH , i Yu'os-miyu . Put guiya ha' na siña i ma'ayek humalom gi i sikretu as Yu'os ya ha diskubre i eksakto na prugråman i prohekto-ña ni' ma'a'atan.
Lao, gi i kapitulu 8, ha na'fanhuyong si Yu'os i kadenan mensåhi siha ni' manma'å'ñao. Este ha na'fanhuyong yu' para bai hu li'e' i minagahet put i Sabbath ginen i aspeton i pineddong ni' i ma'abandona-ña, ni' i Mankristianu desde di diha 7 gi i mes Marso, 321, ha na'fanhuyong gi i kadena siha gi i tiempon kristianu. Este i para u konfitma i sigiente na bersikulo ni' ha li'e' i tema put i Sabalu gi i " siete na trompeta " , simbolon i dibin "siete na kastigu" ni' para u na'fanlamen i taotao kristianu gi diha 7 gi i mes Marso, 321 .
Verse 2: “ Ya hu li'e' i siete na anghet siha ni' manmatto gi me'nan Yu'os, ya manma nå'i siha siete na trompeta. ”
I fine'nina na pribilehu ni' ma risibi ginen i ma na'sagradu i Sabalu gi i mina'siette na diha , ni' mismo ma na'sagradu as Yu'os , i para u ma komprende i siniente ni ' ha na'i i tema put i " siete na trompeta siha ." Gi i manera ni' ma nå'i gui', este na tema ha abri i intelihente i manma'elekta. Sa ' ha na'i pruba i akusasion put " isao " ni' ma sangan gi Dan. 8:12 kontra i Asamblean Mankristianu , as Yu'os . Hunggan, este na "siete na kastigu" ti para u na'i si Yu'os yanggen ti gaige este na isao. Kontodu, gi i lina'la' Leviticus 26, este na kastigu siha manma'ayek put i chinatsaga gi i tinago'-ña siha. Gi i antigu na kontrata, ha adopta si Yu'os i mismo na prinsipåt, para u na'kastigo i ti manfiet yan manma'å'ñao na taotao Israel . I Yu'os ni' chumo'gue yan i lai ni' ti tumuge', ha na'i hit guini un bunitu na pruba. I dos na aliansa manma'a'ñao nu i parehu na nisisidåt put i inadahen yan i fidelidåt.
I inañadi gi i tema put i " trompeta siha " para u na'fanli'e' hit i susedente na kondenasion gi todu i rilihón kristianu siha : Katoliku, Orthodox , Protestant desde 1843 , lao lokkue' Adventista desde 1994. Ha na'fanli'e' lokkue' hit i universåt na kastigu put i " mina'sais na trompeta " ni' para u na'fandaña' siha antes di u ma'pos i tiempon grasia. Pues siña ta midi i importansia- ña . I " mina'siette na trompeta " ni' gaige gi i finatto-ña si Kristo, este i dirånten aksion Yu'os, para u ma trata separao, taiguihi i Sabbath, gi i kapitulu 11, pues para u ma desarolla gi i kapitulu 18 yan 19.
Gi i uttimo na 17 na siglu desde 321 , pat mas eksakto 1709 na sakkan , 1522 na sakkan manma'a'atan ni' i pineddong ni' ma'a'atan ni' i Sabbath transgression astaki ma'a'atan i restorasion-ña gi i sakkan 1843 gi i dekreton Dan. 8:14. Ya desde este na fechan restorasion-ña asta i finatto-ña si Jesukristo gi 2030, i Sabalu ha ofresi i bendision-ña gi 187 años ha'. Pues i Sabalu mas ha na'piniti i ti manfiet na taotao ki i maolek para i manfiet na manma'ayek. I maldision ha gana ya este na tema guaha lugat-ña gi este na kapitulu 8 ni' ha prisenta i dibin maldision siha.
Verse 3: " Ya otro na anghet måtto ya tumohgi gi i attat, yan guaha insenso-ña ni' oron : ya ma nå'i gui' meggai na insenso para u ofresi yan i tinayuyot todu i mansåntes gi hilo' i attat ni' gaige gi me'nan i tronu. "
Gi Daniel 8:13 , despues di ha sangan " i isao ni' ma'a'ñao ," i mansåntes gi i visiun ma'a'atan i " perpetu " ni' ha na'fanmanhasso i " ti siña ma'apåsi " na " saserdote " gi langet as Jesukristo , sigun ginen Heb. 7:23 . Gi i tano', desde 538, i gubetnamento i papa ha na'suha gui' ginen as Dan. 8:11. Gi 1843, i inadilånto yan si Jesukristo ha nisisita i rinikohin-ña . Este i intension i tema ni ta diskuti gi este na bersikulo 3, ni ha abri i langet ya ha fa'nu'i hit si Jesukristo gi simboliku na rol-ña komu i mas takkilo' na pale' gi langet ni ha intersesu para i isao i manma'ayek-ña, yan siha ha'. Na'tungo' na gi i tano', gi entre 538 yan 1843, este na mubi yan este na rol manma'a'atan yan manma'a'atan ni' i aktibidåt i papa Katoliku ni' manma'a'atan gi tiempo, ya sigi ha' ma'a'atan si Yu'os put i supremo na direcho-ña.
Sa' put i ma na'huyong gi este na kapitulu 8 yan sa' ma na'suha gi mismo tiempo annai ma na'suha i Sabalu, este na tema put i tinaitai as Jesukristo ma na'huyong lokkue' giya hita gi papa' i aspeton i maldision i para u ma na'suha este na tinayuyot para i taotao kristianu ni ' manma'a'ñao nu i "day of the sun" ni' manma'a'ñao i taotao Roma; este, achokka' yan espesiatmente , despues di i na'an-ña ni' ti maolek yan na'fanmanman: "Damenggo": i ha'ånen i Saina. Hunggan, lao ginen håyi na señot? Ai! I unu gi papa'.
Verse 4: " I asgon i insenso tumunok yan i tinayuyot i mañantos ginen i kannai i anghet gi me'nan Yu'os. "
I " scents " ni umakompapaña " i tinayuyot i mañantos " ha simbolisa i mamis na amot i sakrifisiun Jesukristo. I fina'nu'i-ña put guinaiya yan fiet na taotao siha muna'magof i tinayuyot i manma'ayek-ña gi i dibin husgamento-ña. Ilek-ña na debi di ta tungo' gi este na bersikulo i importansian i inafekta i palabras " asgon " yan " tinayuyot i mansåntes ." Este na detalle para u ma'usa gi Rev. 9:2 para u ma'ayek i tinayuyot i manprotestante na kristianu siha, desdeki i nuebu na sitbisiu ni' ma'establisa gi 1843.
I ha sangan si Yu'os gi este na bersikulo, i siñat ni' gaige gi entre i tiempon apostoles yan i ma'å'ñao na diha gi i diha 7 gi i mes Marso, 321. Antes di i ma'abandona i Sabalu , ha risibi si Jesukristo i tinayuyot i manma'ayek ya ha na'i siha ni' tinayuyot. Este na imahen edukasion ha na'siguru na i relasion entre si Yu'os yan i manma'ayek-ña manma'a'atan. Siempre taiguini yanggen ma testifikåyi i fidelidåt-ñiha gi i taotao-ña yan i fina'nå'guen-ña put i minagahet, este, asta 321. Gi 1843, i pale'-ña si Jesukristo para u tutuhon ta'lo todu i bendision-ña gi i fabor i manma'ayek na santos Adventist. Lao, gi entre 321 yan 1843, i manma'gås-ta manma'ayuda ni' i grasia-ña, taiguihi ayu siha gi i tiempon Thyatira .
Verse 5: " Ya i anghet ha chule' i insenso, ya ha na'bula ni' guafi gi i attat, ya ha laknos gi hilo' tano'. Ya guaha bos, yan tronu, yan linao, yan linao. "
I aksion ni' ma deskånsa, gof båba. Guiya este as Jesukristo gi uttimon i ministron intersesion anai matto gi uttimon i tiempon grasia. I rol i " altar " ha tutuhon, ya " i guafi , " un imahen i finatai Jesukristo ni' ha na'fanlibre hit, " ma laknos gi tano' , " ha na'fanma'å'ñao ayu siha i manma'å'ñao nu guiya, yan para i pumalu, manma'å'ñao nu guiya. I finakpo' i tano' ni' ma'a'atan ni' i direkta na inetnon Yu'os ma'a'atan guini gi i fotmula ni' ma'a'atan gi Rev.4:5 yan Exo.19: 16 . I lina'la' i tiempon kristianu ma'pos gi este na “Adventist” na finatto-ña si Jesukristo.
Parehu yan i Sabalu, i tema put i tinayuyot gi langet as Jesukristo mapresenta gi i malångu na ina'aresto-ña gi entre 321 yan 1843. I mansåntes ni' ma kuestiona i Espiritu put guiya gi iya Dan . 8:13 guaha rason-ña para u ma tungo' i tiempo annai i " taihinekkok " na saserdote para u ma cho'gue as Jesukristo.
Nota : Sin u ma kuestiona i fine'nina na inetnon, i mina'dos na esplikasion siña ha' ma komprende. Gi este na mina'dos na inetnon, i finakpo' i tema put i inetnon Jesukristo siña ma li'e' gi i diha 7 gi i Måtso, 321, annai i ma'abandona i Sabalu ni' i Mankristianu ha na'fanhålom si Yu'os gi un binaba ni' para u ma'apasi ni' i Mankristianu gi i sanlagu , put i " siete na trompeta " ni' ginen i bersikulo 6 gi papa'. Este na dos na esplikasion mas hustisia sa' i ma'abandona i Sabbath guaha konsekuensia-ña asta i uttemo na tiempo , gi 2030, i sakkan anai, ginen i gloriosu na finatto-ña, si Jesukristo para u na'suha para todu i tiempo ginen i gubetnamento i papa giya Roma yan i uttimo na supottadot-ña ni' Protestanten Amerikanu, i ti magahet na alok-ñiha para u setbe yan u represesenta gui'. Pues si Jesukristo para u tutuhon ta'lo i titulo-ña " Kabesante " gi i Gima'Yu'os, ni' ma'apasi ni' i papa. Hunggan, ti parehu yan i manma'å'ñao na manma'å'ñao, i ti manma'å'ñao na kristianu siha u ma'ignora i tinago' Dan.8:14 yan i konsekuensia-ña asta i uttemo na tiempo; ni' ha na'fanhuyong i mina'å'ñao-ñiha annai ha bira gui' si Jesukristo sigun ginen i fina'nå'guen Rev.6 : 15-16. Antes di 2030, i fine'nina na sais na " trumpeta " para u ma kumple gi entre 321 yan 2029. Gi i " mina'sais na trompeta " , i uttimo na kastigu antes di i uttimo na pineddong, ha kastiga si Yu'os i manma'a'ñao na kristianu siha. Despues di este na mina'sais na kastigu, para u na'guaha i kondision siha para i uttimo na prublema put i hinengge gi todu i tano', ya gi este na kinalamten, i lina'la' ni' ma na'annok para u ma pruklåma yan u ma na'tungo' todu i manlå'la'. Gi i me'nan un minagahet ni' ma demonstra na i manma'ayek yan i manmatai, pues, put i libre na disision-ñiha, u fanma'adelanta antes di i mina'å'ñao na finatai para i uttimo na destinu-ñiha , ni' para u: lina'la' taihinekkok para i manma'ayek , finatai ni' definitibu yan absolut para i manmatai.
Verse 6: “ Ya i siete na anghet ni' guaha siete na trompetan-ñiha manlisto para u fanma'å'ñao. ”
Ginen este na bersikulo, i Espiritu ha ofresi hit un nuebu na bidan i tiempon kristianu , ya ha na'i hit i tema-ña i " siete na trompeta " pat "siette na kastigu" ni' ma distribuyi gi todu i tiempon kristianu desde di diha 7 gi i mes Marso, 321, i sakkan annai ma estapblesa i " isao " ofisiåtmente yan sibit . Hu hasso na gi i prologue gi Apocalipsis 1, " i bos " as Kristo mismo esta makompara yan i sonidon i " trompeta ". Este na inestrutmento ni' ma'usa para u fanma'å'ñao i taotao Israel, guaha gi halom-ña i siknifikasion i Apocalipsis. I abisu ha na'fanmanhasso hit put i lina'la' ni' ha na'fanhuyong i enimigu.
Verse 7: “ I fine'nana na tåmpe, ya guaha graniso yan guafi manma'gåsi yan haga', ya ma'utot i tano' , ya un tersu gi i tano' ma'utot, yan un tersu gi i trongko siha, yan todu i chaguan manma'utot .
I fine'nina na kastigu : ma cho'gue gi entre 321 yan 538, ni' diferentes na inetnon gi i Imperiun Roma ni' taotao ni' ma a'agang "barbarians" . Hu hasso i taotao "Huns" ni' i lider-ñiha as Attila ha agang gui' mismo i "plaguen Yu'os". Un chetnot ni' ha na'fanlamen i tano' Europa : i sanlagu na Gaul, i sanhaya na Italy yan Pannonia (Croatia yan i sanlichan na Hungary) . I motto-ña, gof ma tungo'! "Gi anai humanao i kabayu-hu, ti tumutuhon i hånom." I che'cho'-ña siha ma sumångan gi este na bersikulo 7; nada falta, todo esta. I " hail " i siniseden i pineddong i tinanom siha yan i " guafi " i siniseden i pineddong i kosas siha ni' siña ma'usa. yan siempre, " i haga' ni' ma laknos gi tano' " i simbolon i lina'la' taotao ni' ma punu' ni' båba. I verbu " ma laknos " ha na'fanli'e' i binaba i Yu'os ni' ha na'fanhuyong , i lehislatura yan i satbadot ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong i aksion despues di ha " na'fanhuyong guafi ginen i attat " gi i verse 5 .
Gi parehu na tiempo, gi Lev. 26: 14-17 , ta taitai: " Lao yanggen ti en ekungok yu' ya ti en cho'gue todu este siha na tinago', lao yanggen en despresia i tinago'-hu siha, yan yanggen i anti-miyu ha a'agang i hustisia-ku siha, ya ti en cho'gue todu i tinago'-hu lao en båtga i kontrata-ku, pues este i para bai hu cho'gue giya hamyo: Bai hu na'i hamyo mina'å'ñao, yan bai hu na'fanlamen i matan-miyu, ya bai hu na'fanlamen i matan-miyu u fanma'å'ñao i anti - miyu .
Verse 8: " I mina'dos na tåmpe , ya un kosas taiguihi un dångkolon bånda ni' ma'gåsgas ni' guafi, ma laknos gi tasi , ya i mina'tres na påtten i tasi manma'gåsgas. "
Segundo na kastigu : I låhi para este na litråtu siha gaige gi Jer. 51 :24-25: " Bai hu na'i si Babilonia yan todu i taotao Chaldea ni' todu i tailayi ni' ma cho'gue gi Sion gi me'nan i matan-miyu, ilek-ña si Jeova . Estague', kontra hamyo, O ekso' ni' muna'fanlamen i tano', ilek-ña si Jeova , hamyo ni' muna'fanlamen todu i tano'! Bai hu na'fanhuyong i kannai-hu kontra hamyo, ya bai hu na'fanhuyong i acho' yan i bånda ginen hamyo, ya bai hu na'fanhuyong i acho' yan i bånda . Gi este na bersikulo 8 na i Espiritu ha na'fanhuyong i gobietnon i papa gi papa' i na'an-ña " Babylon " ni' para u fanhuyong gi i forma " Babylon the great " gi Rev. 14:8, 17:5 yan 18:2 " I guafi " ha pega gi i kinalamten-ña, ha na'fanhuyong taimanu ha' ayu i para u kanno' gi i uttimo na finatto-ña si Kristo, yan i unu ni' para u ma'usa para u fanma'ayek. chathinasso ayu siha i manma'a'agang yan manma'a'agang : i rai siha gi iya Europa yan i taotao-ñiha ni ' Katoliku . na'fanmetgot siha ni' fuetsan militåt. I palabra " båba " ha na'fanhuyong un difirensia gi i ge'hiyong ni', enemigu as Yu'os, ni' ha na'fanmetgot i lina'la' i mankristianu ni' ti manmanhongge, ya ha na'fanmetgot i piniti, yan i finatai gi entre siha yan diferentes na rilihón siha. I rilihón ni' ma'a'agang "forced" un nuebu na kosas sa' put i ma'a'agang i sagradu na Sabalu. Guiya i rason put i ti nisisåriu na masake' ni' ma'a'agang i taotao Muslim, ni' ha tutuhon si Pope Urban II ;
Verse 9: " Ya un tersu gi i gå'ga' siha ni' manlå'la' gi tasi, manmatai, ya un tersu gi i batko siha manma'utot . "
I konsekuensiha siha, todu i tano' yan u fañågu asta i uttemo na tiempo. I palabras " tasi " yan " batko siha " para u fanma sodda' i siknifikasion-ñiha gi i gera yan i ManMuslim gi i Tasen Mediterranean, lao lokkue' yan i taotao African yan South America anai i ma'impotta na hinengge Katoliku ni' ma konkista para u na'fanhuyong i manma'pos na masake siha gi i taotao tåno'.
Gi i parehu na tiempo, ta taitai gi Lev. 26: 18-20 : " Yanggen, achokka' taiguini, ti en ekungok yu', bai hu na'kastigo hamyo siete biåhi put i isao-miyu. Bai hu na'suha i orguyon i nina'siñan-miyu, bai hu na'fanhuyong i langet-miyu taiguihi i åcho' , yan i tano'-miyu taiguihi i bronse. I fuetsan-miyu u fanma'usa gi taibali, i tano'-miyu ti u na'fanhuyong i tinanom-ña, yan i trongko siha gi i tano' ti u fanma'gåsi, " Gi este na Yu'os. ha anunsia un inadåpta gi i rilihón ni' gi i tiempon kristianu ma cho'gue ni' i ma na'suha i Roma ginen i paganismo asta i papa. Na'manman na, gi i okasion este na inadelanta, i gubetnamento giya Roma ha na'suha i "Capitol" para u ma'ayek i papa' gi i Lateran Palace, ni' gaige gi i "Caelius," kumeke ilek-ña, i langet. I gof åpmam na gubetnamento ha konfitma i maproponi na inadåpta i rilihón. I frutan i hinengge-ña i kristianu ma na'lå'la'. I minagof-ña si Kristo ma na'suha ya ha na'fanlamen i taotao siha ni' i mina'å'ñao yan i mina'å'ñao-ña ; ya i minagahet para i minagahet ma na'fanma'å'ñao yan i minalago' para i dinagi gi i rilihón.
Verse 10: " I mina'tres ha laknos i bos -ña , ya tumunok un dangkolo na estreyas ginen i langet, ni' ma'gåsgas taiguihi i lampara , ya tumunok gi hilo' un tersu gi i hånom yan gi hilo' i hanom. "
Mina'tres na Kastigu : I tailayi na lina'la' ha na'fanla'la' i taotao siha ya ha na'fanla'la' i taotao siha gi i uttemo na tiempon i tiempon antigu. I inadelanta gi i makinan imprenta ha na'fa'sahnge i pupblekasion i Sagradu na Biblia. Gi i tinige'-ña, i manma'ayek ma diskubre i minagahet ni' ha fa'nå'gue. Pues ha hustisia i rol i " dos na testigu " ni' ha na'i si Yu'os gi Rev. 11:3: " Bai hu na'i i dos na testigu-hu ni' fuetsa, ya u fanmaprofetisa gi duranten mit dos sientos sesenta dihas, manma'a'a'ñao gi magagu ni' ma'a'a'ñao . " » Ha fa'fabor i propiu na dogma-ña, i hinengge Katoliku ha dipende gi i Biblia para u fanma'a'a'ñao ha' i na'an i nasion siha guaha suhetto-ña ni' ma'adora. Sa' i gai Biblia ma kondena ni' guiya ya ha na'fanmatai i taotao ni' guaha Biblia-ña. I deskubrimienton i minagahet gi i Biblia ha na'fanhuyong i imahen ni' ma nå'i gi este na bersikulo: " Ya tumunok ginen i langet un dångkolon estreyas, ni' ma'gåsgas taiguihi i antorcha ." I guafi ha pega ha' gi i imahen Roma, ni' ma'a'atan este na biåhi ni' un " dañkulu na estreyas ni' låmlam " taiguihi i " dañkulu na bånda ni' låmlam ." I fino' " estreyas " ha na'annok i sinangan-ña para u " na'fanli'e' i tano ' " gi i rilihón sigun ginen Gen. 1:15 ; ya este gi na'an Jesukristo, ni' i imahen-ña ha a'alok na guiya i magahet na " antorcha ," i lina'la'-ña ni' ma kumpara gi Rev. 21:23 . " Gof maolek " ha' gui' gi i tutuhon-ña , lao i guafi-ña ni' ha na'fanlamen i taotao siha, esta ha' dumidog, ya ha na'fanhuyong ginen i estao " ma'gåsgas " asta i estao " ma'gåsgas . " i " serpiente " ni' gof åmko' yan gof chathinasso asta i estratehian i " dragon " ni' ha na'fanla'la' i taotao siha . I kontrariu-ña ti ha' i manma'å'ñao yan manma'å'ñao na taotao Yu'os , lao guaha lokkue' yan gi hilo' todu, un prutestantismu ni' ti magahet, mas pulitikåt ki rilihoso, sa' ha na'fanmanli'e' i tinago' siha ni' ha na'i si Jesukristo ya ha chule' i åmot-ña, ha na'fanmatai, ha na'fanmatai taiguihi i kampun Katoliku. I " mina'tres gi i hånom siha " , este, un påtten i taotao siha gi i kristianu na Europa, ma susesedi i agresion Katoliku gi i mismo manera ni ' " i manå'paka' na hånom siha . I mudelu para este na hånom siha, si Yu'os mismo sigun ginen Jer. 2:13: “ Sa' i taotao-hu ma cho'gue dos na isao : ma na'suha yu', i fuetsan i hanom ni' låla'la', ya ma fa'tinas para siha i hånom tåsi , hånom tåsi ni' ti siña ma na'halom hånom. ” Gi i plural, gi este na bersikulo, i Espiritu ha na'annok “ i hånom tåsi ” i manma'ayek ni ' manmafa'tinas gi i imahen Yu'os. I Juan 7:38 ha konfitma, ilek-ña: “ I taotao ni' manhongge giya guåhu, taimanu ha' ilek-ña i Eskritura, ginen i tiyan-ña u fanhånao i hånom ni' låla'la'.” » Este na sinangan ha apunta lokkue ' i kustumbren i tinayuyot famagu'on, ni' desdeki mafañågu , sin u makonsulta , ma risibi un na'an rilihoso ni' para u na'fanhuyong siha gi un ti ma ayek na kaosa rilihoso . Yanggen manåmko' siha, un diha u ma chule' i åmot-ñiha ya u ma punu' i kontrariu-ñiha sa' i na'an-ñiha gi i rilihón-ñiha ha dimanda este. I Biblia ha kondena este na prinsipåt sa' ha sangan: " Ayu i manhongge ya ma'ågang, u fanlibre, lao ayu i ti manhongge u fanmakondena (Mark 16:16)."
Verse 11: " I na'an i estreyas Wormwood ; ya un tersu gi i hanom manma'a'ñao; ya meggai na taotao manmatai ginen i hanom sa' manma'a'ñao. "
I fina'nå'guen Katoliku ma kumpara yan i " wormwood ," un gå'ga' ni' gof åpaka', tåksi, yan siña ha' matai; este ma hustisia sa' i uttimo na ineppe este na fina'nå'gue i guafi gi i " mina'dos na finatai gi i uttimo na husgamento . " Un påtte , " un tersu " gi taotao , ma transfoma ni' i fina'nå'guen Katoliku pat ti magahet na Protestante ni' ma risibi. " I hanom " parehu taotao yan fina'nå'guen biblia. Gi i disi sais na siglu , i gurupon Protestante ni' manma'gåsgas ma'usa i Biblia yan i fina'nå'guen-ña , ya gi i imahen este na bersikulo , manma'ayek i taotao siha ni' taotao yan i fina'nå'guen rilihón ni' ti magahet. Put i manma'å'ñao i taotao yan i fina'nå'guen rilihón. Gi i ma sangan na i " hånom manma'å'ñao ," si Yu'os ha oppe i akusasion put " suspecho na inafekta " ni' esta ma pega desdeki Rev. 6:6 gi i mina'tres na seyu . Ha konfitma, gi i tiempo annai i sinangan-ña ni' ha tuge' para u cho'gue, i akusasion put adulterio ni' ha na'huyong kontra i Asamblea desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, ni' ha tutuhon i tiempon adulterio ni' ma ofisiåt yan ma na'i na'an Pergamum gi Rev. 2:12 para 538 .
Gi i parehu na tiempo, ta taitai gi Lev. 26:21-22: " Yanggen manmamomokkat hamyo kontra guåhu ya ti en tingo' yu', bai hu na'kastigo hamyo siete biåhi mas sigun ginen i isao-miyu. Bai hu na'hanao i gå'ga' siha gi entalu'-miyu, ni' para u fanma'ayek i famagu'on-miyu yan u fanma'ayek i ga'ga'-miyu yan u fanma'ayek hamyo ; ya i chalan-miyu u fanma'ayek. " The parallel study of Lev. 26 yan i mina'tres na trompetan i Rebelasion ha na'annok i sentensian Yu'os gi i tutuhon i tiempon Rifotmasion. I manma'å'ñao-ña manma'å'ñao yan manma'å'ñao, ya ma aksepta i finatai pat i ma'a'atan komo manma'å'ñao na manma'å'ñao. Lao fuera di i maolek na ehemplon-ñiha, ha li'e' ha' i "beasts " ni' manma'å'ñao, ni' manma'a'ñao, put i orguyo-ñiha, yan manma'a'ñao nu i taotao siha ni' i ferocity ni' manma'a'ñao nu i manma'a'ñao na gå'ga' siha. Este na idea para u ma'ayek gi Rev. 13:1 yan 11. Este i finakpo' i tiempo annai, gi i kustumbren piniti, i Ma'ayek ma konne' " para i desierto " (= prublema) gi Rev. 12:6-14 yan i " dos na testigu " gi i biblia ni' ma tuge' as Yu'os gi Rev. 11:3. I ti ma'å'ñao na lina'la' i papa' ni' maproponi gi duranten 1260 åños para u ma'pos.
Verse 12: " I mina'kuåtro na ora ha laknos . Ya un tersu gi i atdao ma'utot, yan un tersu gi i luna, yan un tersu gi i estreyas siha, ya un tersu gi entre siha manma'lak, ya i ha'åni ti ma'lak gi un tersu gi i lina'la'-ña, yan i puengi lokkue'. "
Mina'kuåtro na kastigu : I Espiritu guini ha dibuhu i " dañkulu na chinatsaga " ni' ma anunsia gi Rev. 2:22. Gi i simbolo siha, ha na'fanli'e' hit i inafekta-ña: gi un banda, " i atdao , " ni' ha simbolisa i lina'la' Yu'os, ma laknos. Kontodu, gi un banda, " i luna ," ni' ha simbolisa i kampun rilihoso gi i linao, ni' gi 1793 ha na'fandaña' i manhipokritu na Katoliku yan Protestante, ma'a'atan lokkue'. Gi papa' i simbolon " estreyas ," un påtten i Mankristianu ni' manma'agang para u fanma'lak i tano ' manma'a'atan lokkue'. Hayi pues siña ha laknos i magahet yan ti magahet na lina'la' gi i rilihón kristianu? I ideolohian ateismo, ma konsidera i mas takhilo' na atdao gi i tiempo . I lina'la'-ña ha na'fanlamen todu i pumalu siha. I manma'e'e'storia ni' manma'e'e'eppok put este na asunto, manma'a'agang "enlightened ," taiguihi as Voltaire yan Montesquieu . Lao , este na atdao ha destrosa , fine'nina, i lina'la' taotao gi un kadena, ya ha na'fanhuyong haga' gi i hånom. Despues di i lina'la' i Ray Louis XVI yan i asaguå-ña as Marie-Antoinette, ayu i manma'gås-ñiha i Katoliku yan i Protestante manma'gås -ñiha gi papa' i guillotine i manma'gås-ñiha. Este na akton hustisian dibin ti ha hustisia i ateismo ; lao i uttemo ha hustisia i manera , ya si Yu'os siña ha na'fanhuyong i tirannu siha yanggen ha oppe siha ni' un tirannia ni' mas takkilo', mas takkilo' yan mas metgot. " I nina'siña yan i nina'siña " ginen i Saina gi Rev. 7:12.
Gi i parehu na tiempo, ta taitai gi Lev. 26: 23-25 : " Yanggen ti ma na'huyong hamyo ni' este na kastigu siha ya en fanma cho'gue kontra guåhu, pues bai hu cho'gue lokkue' kontra hamyo ya bai hu na'kastigo hamyo siete biåhi put i isao-miyu. Bai hu na'i hamyo i espada, i manma'gås-hu gi i kontrata-ku . Yanggen mandaña' hamyo gi i siudå-miyu, bai hu na'hanao i peste gi entalu'- miyu , ya en fanhålom gi i kannai i enimigu " " . bai hu na'i i inetnon- hu " i rol ni' ha na'i si Yu'os i nasionåt na ateu na gubetnamento giya Fransia ni' ha na'i siha i manma'gas ni' manma'a'ñao nu i adulterio espirituåt ni' ma cho'gue kontra guiya. Kalang i chetnot gi i bersikulo, este na gubetnamento ateu ha na'guaha un prinsipåt put i pineddong na taotao siha ya i manma'pos na ha'åni manma'ayek para u fanma'ayek gi i mamaila' na ha'åni . Sigun este na prinsipåt, este na infernal na gubetnamento parehu ha' para u na'fanmatai todu i taotao. Put este na rason na ha na'i si Yu'os i na'an " abyss ," i " gå'ga' ni' tumunok ginen i abyss, " gi Rev. 11:7 anai ha na'huyong i tema-ña. Put i gi Gen. 1:2, este na na'an ha na'annok i tano' sin lina'la', sin forma, chaotic yan ni', gi i mamaila' na tiempo, i sistematiku na destrosu ni' ha cho'gue i ateu na gubetnamento para u na'fanhuyong. Pot ihemplo, ta li'e' i lina'la' i Katoliku yan monarkista na Vendée ni' ma na'i na'an "Avenged" ni' i rebolusionario siha ni' i planu-ñiha para u ma na'i gui' un tano' ni' ti siña ma cho'gue.
Verse 13: " Ya hu li'e', ya hu hungok un aguila ni' lumålagu gi i talo' i langet, ya ilek-ña gi i dangkolo na bos , "Ay, ay, ay para i taotao tåno', put i otro na bos i trompetan i tres na anghet ni' para u fanma'å'ñao ! "
I Revolusion Franses ha na'fanhuyong i pineddong-ña, lao ha na'fanhuyong i minalago' Yu'os. Ha na'suha i tirania gi i rilihón, ya despues di este , ma na'i i taotao ni' toleransia. Este i tiempo anai, sigun gi Rev. 13:3, i " gå'ga' ginen i tasi " Katoliku " ma laknos asta måtai lao ma na'homlo' " sa ' put i fuetsan i " aguila " Napoleon , ni ' ma prisenta gi este na bersikulo , ni' ha na'lå'la' ta'lo gi i Concordat-ña . " ... un aguila ni' lumålagu gi i talo' i langet " ha simbolisa i lina'la' i Emperadot Napoleon I. Ha na'lå'la' i dinanña'-ña gi todu i taotao Europa ya ha fañotsot kontra Rusia . Este na disision ha na'i hit meggai na presision gi i tiempon i asunto siha; i tiempon 1800 asta 1814 ma suggesta. I dangkolo na konsekuensian este na lina'la' ha na'fanhuyong un siñat ni' ha na'fanhuyong i finatto-ña gi i fechan Daniel 8:14, 1843. Este na impottånte na råhimen gi i historian i nasion Fransia , para si Yu'os , ha na'fanhuyong un anunsio ni' gof åpmam, sa' despues di este , i hinengge-ña i taotao kristianu para u hålom gi i tiempon tres desgrasia siha ". Ma ripiti tres biåhi, ya este i perfekto na " desgrasia " ; Put i, yanggen manhålom hit gi i sakkan 1843, taimanu ha' ha fa'nå'gue i Rev. 3:2, ha nisisita si Yu'os i Mankristianu , ni' ma klåma i satbasion as Jesukristo , para u ma kumple i Rifotmasion ni' ha tutuhon gi 1170, i diha annai ha na'lå'la' ta'lo si Pierre Valdo i minagahet gi i Biblia, yan para u ma na'huyong “ perfekto na cho'cho ' ” ; este na perfekto ma'ayek gi Rev. 3:2 yan gi i tinago' Daniel 8:14. I konsekuensian i inetnon-ña manmafa'nu'i guini gi tres na “ woes” » ni' para ta estudia separao. Malago' yu' lokkue' hu apunta na hafa na este na tiempon pas gi i rilihón, paradoxically, un dångkolon “ desgrasia ", i legat i nasionåt na ateismo giya Fransia ni' ha na'fandaña' yan para u na'fandaña', asta i uttemo na tiempo, i hinasso i taotao Amerikanu. Este ti u ayuda siha para u ma cho'gue i rinifotman ni' ha nisisita si Yu'os desde 1843. Lao esta , i " mina'sais na seyu " gi Rev. 6:13 ha na'fanli'e' i fine'nina na " piniti " " ni' i matai i estreyas " figs " , pues ti ma aksepta i kompletu na inatan espiritu'åt ni' ha nisisita si Yu'os desde 1843. Ya i siniseden i abisu as Yu'os ma nå'i gi diha 13 gi Nobiembre, 1833, gi parehu na tiempo yan i ma suggesta na tiempon anunsion put i tres na “ woes ” gi i bersikulo ni' ma estudia.
Gi i ribilasion-ña, i Espiritu ha usa i sinangan " manå'paka' gi tano '" para u na'i i taotao ni' ma'ayek ni' i tres na " ma'å'ñao " ni ' maproponi. Sa' manma'a'ñao nu si Yu'os yan manma'a'ñao nu i taihinekog-ñiha yan i isao-ñiha, i Espiritu ha konne' siha para " i tano' ." Gi i otro banda, ha na'annok si Jesukristo i manma'å'ñao na taotao-ña ni' i sinangan " siudadånon i rainon i langet . " i tano '" lao " i langet " anai si Jesukristo ha " prepara un lugat para siha " sigun as Juan 14:2-3. Pues, yanggen ma'usa este na sinangan " taotao tåno '" gi i Apokalipsis, para u ma'aidentifika i taotao ni' manma'a'ñao ni' manma'a'ñao as Yu'os gi as Jesukristo.
Rebelasion 9 : I mina' singko yan mina' sais na trompeta siha
I " primet " yan i " segundo dangkolo na desgrasia "
I Mina'singko na Trompeta : I “ Fine'nina na Dañkulu na Desgrasia ”
para i Protestante siha (1843) yan i Adventista siha (1994)
Nota : Gi i fine'nana na tinige', este na tema put i " 5th Trumpet " ha prisenta gi i imahen simboliku i husgamento ni' ha na'i si Yu'os i rilihón Protestante ni' manma'a'ñao desdeki i tiempon åpaka' gi 1843. Lao ha na'i hit otro na fina'nå'gue siha ni' ha konfitma i anunsion prufetiku siha ni' ma nå'i i che'lu-ta gi i mina'sais na diha, si Mr. Jesus. ma'ayek para i tentago'-ña. I che'cho'-ña ni' prufeta ha na'fanli'e' hit i tiempon i uttimo na prublema gi i hinengge; i pineddong-ña para u makonfitma gi este na mensåhi. Lao i ti ha tungo' i che'lu-måmi palao'an, na i mina'tres na Adventist na inatan maprograma as Yu'os para u prubåba i Gima'Yu'os Adventista gi i Siette na diha. Yanggen este na mina'tres na inatan ti ha na'guaha i pupbleko na desarollo gi i dos na fine'nina , i mineggai na nuebu na minagahet ni' ma na'tungo' gui' ha na'fanhuyong este na difekto. Put ennåo na rason, despues di maprobecha as Jesukristo gi entre 1983 yan 1991 , Valence-sur-Rhône , giya Fransia, yan gi i isla Mauritius, despues di ha na'suha i uttimo na lina'la'-ña, i ofisiåt na fina'nå'guen Adventism ma "ma'a'ñao " ni' i Satbadot i anti siha gi 1944, un fecha ni' ma konstrui ni' i uson prufeta singko na mes " gi i bersikulo 5 yan 10 gi este na kapitulu 9. Put este na rason, gi i mina'dos na tinige', este na husgamento ni' ha cho'gue i Saina kontra i diferentes na aspetu siha gi i hinengge Protestante ha aplika gi i institusionåt na Seventh -day Adventism ,ni' esta måtto gi apostasia i ti ma ayek i dibin na lina'la' prufeta ; este, achokka' guaha abisu siha ni' ha na'i si Ellen G. White gi i kapitulu "i tinaitai i lina'la'" gi i lepblo-ña ni' ha tuge' para i manma'estran Adventist "The Evangelical Ministry". Gi 1995, i ofisiåt na inetnon Adventism yan Protestantism ha konfitma i husto na husgamento ni' ha prufetisa si Yu'os. Debi di ta tungo' na i dos na linao guaha parehu na rason: i rinikohi yan i despresio put i fino' prufeta ni' ha pruponi si Yu'os, ginen un tentago ' ni' ha ayek para este na cho'cho' .
I " ay " i ora ni' taibali ni' i instigador yan i inspiradot-ña si Satanas, i enimigu-ña si Jesukristo yan i manma'ayek na santos-ña. I Espiritu para u na'tungo' hit gi imahen, hafa para u masusedi gi un disipulon Jesukristo yanggen ma na'suha gui' para u ma entrega gi as anite; ni' pues ha konsiste un gof dangkolo na " ay " .
Verse 1: " Gi i mina' singko na ora , hu li'e' un estreyas ni' tumunok ginen i langet asta i tano'. Ya ma nå'i gui' i låhi para i tåya' na'an-ña . "
Un " kinse ," lao dangkolo na abisu ma'a'atan para i manma'ayek as Kristo ni' manma'ayek desde 1844. " I estreyas ni' tumunok ginen i langet " ti i " Estreyas Absinthe " gi i fine'nina na kapitulu, ni' ti " tumunok " " gi tano ' ," lao " gi hilo ' i hånom yan i hånom . " " Sardis " annai ha hasso i siete na estreyas-ña kannai . " Para i " che'cho'-ña " ma deklara " ti perfekto , " si Jesus ha laknos gi tano' i " estreyas " i mensaheron Protestante.
I triåtmen Adventista ma na'setbe gi i tiempon åpaka' gi 1843 gi i uttemo na fine'nina na ekspektasion put i finatto-ña si Jesukristo. I mina'dos na ekspektasion put este na finatto ma'pos gi diha 22 gi Oktubre, 1844. Despues di este na mina'dos na prublema, ha na'i si Yu'os i manma'gås-ta i tiningo' yan i fina'tinas i sagradu na Sabalu-ña. Este na Sabalu ha cho'gue i rol-ña i " seyu as Yu'os " ni' ma mensiona gi i bersikulo 4 gi este na kapitulu 9. I seyu i tentago'-ña siha pues ha tutuhon despues di i finakpo' i mina'dos na prublema, gi i tiempon åpaka' gi 1844. I idea este: i ekspresion " ni' måtto " ha tutuhon i fechan primabera 1834 , i finakpo' i decreto gi Dan : i finakpo' i fine'nana na prubleman Adventista, kontra i finakpo' i tiempon åpaka' gi 1844 ni ' ha tutuhon i ma'ayek na manma'gås -ta yan i tema gi este na " 5th trumpet " , ni' i intension-ña para si Yu'os para u na'fanhuyong i hinengge-ña i Protestante yan i hinengge-ña i Adventista ni' para u fa'tinas un aliansa yan guiya despues di i singko na mes gi 1944 maproponi gi i bersikulo 5 yan 10. Pues, mientras i “singko na mes” gi este na tema ha tutuhon gi i tiempon åpaka' gi 1844, i konteksto gi i tutuhon i ma'a'atan, komo i mas takhilo' na asunto, i hinengge Protestante “ esta måttu ” antes di este na fecha, desde i tiempon åpaka' gi 1843. Pues ta li'e ' taimanu na i dibin respetu ha na'funhayan i estoria siha . I dos na fecha 1843 yan 1844 kada unu guaha espesiåt na rol-ñiha.
Ma na'suha as Jesukristo ni' ha na'i i anite , ya i hinengge Protestante ha hålom gi i " pit " pat " depths of Satanas " Katoliku ni' i ManReformers mismo ma denunsia gi tiempon i Reformation gi Rev. 2:24. Gi i hinasso-ña, i Espiritu ha konfitma i idåt i hinengge Protestante ni' ma'a'agang "tano'" ni ' ha na'hasso hit put i finatto-ña ginen i Katoliku ni' ma'a'agang " tasi " gi Rev. 13 yan 10:2. Gi i mensåhi " Philadelphia " , ha prisenta si Jesukristo " petta " ni' mababa pat ma'a'atan. Guini, un låhi ha abri un diferentes na chalan para siha, sa' ha na'i siha akseso para " i abyss, " un simbolon i malingu i lina'la'. Este i ora anai , para siha , " i lina'la' para u fanma'lak " yan " i lina'la' para u fanma'lak . " Ma adopta komu erensia-ñiha i prinsipåt i hinasson filosofian republican, ya ma na'fanlamen i minagahet na sinantos na hinengge ni' ma na'gasgas ni' i haga' Jesukristo. Ta nota i presision " ma nå'i gui' ." I taotao ni' ha na'i kada unu sigun ginen i che'cho'-ña, guiya si Jesukristo i dibin Hues. Sa guiya locue y umaadadaje y yaben sija; " i låhi as David " para i manma'å'ñao ni' manmabendisi gi 1873 yan 1994 , sigun ginen Rev. 3:7, yan " i låhi gi i tåya '" para i manmatai gi 1843 yan 1994 .
Verse 2: " Ya ha baba i sadog. Ya humuyong un asgon ginen i sadog, taiguihi i asgon un dangkolo na horno ; ya i atdao yan i atdao manma'a'ñao put i asgon i sadog. "
I hinengge Protestante ha na'fanma'å'ñao i ma'estro yan i destinu, yan i che'cho'-ña lokkue' ha na'fanma'å'ñao. Pues ha ayek i ti siña ma'a'ñao na para u ma'atkila i uttimo na husgamento ni' i " guafi " gi i " mina'dos na finatai " ni' para u ma na'fanhuyong gi Rev. 19:20 yan 20:10. Ha chule' i imahen " un lago' ni' guafi yan asufre ," este na " guafi " gi uttimo na husgamento para u " dangkolo na horno " ni' ha na'fanmanman i manma'a'ñao nu i tinago' Yu'os desdeki ma pruklama gi i Sadog Sinai sigun ginen Exo. 19:18: " I Sadog Sinai todu gi asgon, sa' i Saina tumunok gi hilo'-ña gi guafi; ya i asgon tumunok taiguihi i asgon i horno , ya i enteru na bånda manma'a'ñao. I Espiritu ha usa i teknikan sinematografiku ni' ma'a'agang "flashback," ni' ha na'annok i che'cho' ni' ma cho'gue annai i matai låla'la' ha', i diablu " . i asgon " guini guaha dos na siniente-ña: ayu i guafi " i dangkolo na horno " ni' ta taitai gi Rev. 14:11: " Ya i asgon i piniti-ñiha tumunok para todu i tiempo ; ya taya' deskansu-ñiha diha pat puengi, ni' ma'adora i gå'ga' yan i imahen-ña, yan maseha hayi ni' ha risibi i marka i na'ån-ña , " lao lokkue' ayu i " tinayuyot i mansåntes " sigun gi Rev. 5:8, guini, ayu siha i ti magahet na santos. Sa' i abundansia na aktibidåt rilihoso ni' ma na'annok gi tinayuyot ha na'fanhuyong este siha na palabras ni' ha sangan si Jesukristo giya Guiya gi Sardis , " ma sangan na låla'la'; ya esta måtai hao ." Måtai, yan dos biåhi måtai, sa' i finatai ni' ma suggesta " i mina'dos na finatai " gi i " uttimo na sentensia . " Este na aktibidåt rilihoso ha na'fanmanman todu i taotao fuera di si Yu'os yan i manma'ayek-ña ni' ha na'fanli'e'. Este na lina'la' ni' ma'a'agang "intoxication," taimanu ha' ilek-ña i modernu na mundo. Ya magahet na i idea put i intoxication ni' i Espiritu ha suggesta gi i imahen " asgon " ni' ha na'fanla'la' i " aire " asta i punton ha na'fanli'e' " i atdao . " Yanggen este na uttimo i simbolon i minagahet na lina'la', ayu i " I fino' "aire " ha referi gi i lugåt ni' ma'ayek para i anite, ma'å'agang " i prinsipen i nina'siñan i aire " gi Eph. 2:2, yan ni' ha a'agang si Jesukristo " i prinsipen este na tano '" gi Juan 12:31 yan 16:11 . Gi i tano', i intension i dinaña' para u ma'a'atan i minagahet siha ni' debi di u fanma'a'atan. Gi i nivel relihiosu, parehu ha' : i minagahet para i manma'elekta ha'. I lina'la' i gurupon Protestante siha, ha na'fanmagof i taotao siha ni' i hinengge-ña i Seventh-day Adventist; Sige ha' este asta 1995 annai ma agang gui' gi i rangkon-ñiha put i " dañkulu na chinatsaga-ña . " Gi este na nuebu na sitbisiu espiritu'åt, siha para u fanma'atkila gi i mina'dos na finatai ni' para u na'fanma'å'ñao i tano' . Na'ma'å'ñao i mensåhi ya siña ta komprende na ti klaru si Yu'os ha ofresi. Ma-reserba para i man-ma-elihe kosake u komprende haf` na finapos niha man-eskapa.
Verse 3: " Ya ginen i asgon humuyong i langosta siha gi tano' : ya manma nå'i siha nina'siña, taimanu ha' i eskorpion gi tano'. "
I tinayuyot ni' ma'a'agang " asgon " ginen i pachot yan hinasso i manmatai na Protestante, pues i lalåhi yan famalao'an ma'a'agang " locusts " sa' put i meggai na numeron-ñiha. Meggai na taotao manmåtai gi 1843 ya hu na'hasso hao, gi 1833, dies åños antes, i Saina ha na'i hao idea put este na lina'la' ni' " i matai i estreyas siha " ni' ma cho'gue gi i puengi gi diha 13 gi Nobiembre, 1833 gi entre i talo'ani yan i alas singko gi egga'an , sigun ginen i testimonion i taotao. Ta'lo, i sinangan " gi i tano '" guaha dos na siniente-ña put i lina'la' gi i tano' yan i idåt Protestante. Hayi umagradesi i " langosta " ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao ? Ti i manmachocho'cho' gi tano', ya ti ha agradesi si Yu'os i manmanhongge ni' manma'a'ñao nu guiya ya manmachocho'cho' yan i kontrariu para u ma'utot i lina'la'-ña, ya put este na rason na ma'a'aplika este na simbolo para siha. Pues, gi Ezekiel 2, este na dikike' na kapitulu gi 10 na versikulu, i palabra " rebelde " ma'usa 6 biåhi para u ma'a'agang i " rebelde " na ManHudihos ni' ha a'agang si Yu'os " espina, kardo yan eskorpion . " Guini, este na palabra " eskorpion " ha na'fanmanhasso i manrebelde Protestante. Gi i mina'tres na bersikulo, i alusion put i nina'siña-ña ha pripara i uson un mas impottånte na simbolo. I fuetsan i " eskorpion " para u fanma'atkila i bidå-ñiha ni' i pineddong i " igå'- ñiha " . Ya este na palabra " i ikog " ha chule' gi hinasson dibin, un fundamental na siniente ni' ma na'tungo' gi Isaias 9:14: " i profeta ni' ha fa'nå'gue i minagahet, guiya i ikog ". I gå'ga' siha ma'usa i " igå'- ñiha " para u fanma'a'atan yan u fanma'a'atan i ga'ga' siha yan otro na insekto siha ni' manma'a'atan siha. Guini ta li'e' i imahen i ti magahet na " profeta as Jezebel " ni' ha na'fanlamen i tiempo-ña para u na'fanpiniti si Yu'os yan i manma'å'ñao na tentago'-ña. I kustumbren i manma'a'ñao na taotao para u fanma'apasi i isao, kontodu, påtte gi i fina'nå'guen i hinengge Katoliku. Gi Rev. 11:1, i Espiritu ha konfitma este na kumparasion ni' ha usa i palabra " reed " ni' i klaru na Isaiah 9:14 ha na'i i mismo na siniente-ña yan i palabra " tail . " Este na imahen i gima'yu'os papa ma aplika lokkue', desde 1844, para i manmatai na manmanhongge Protestante ni' manmafa'na'an profeta para si Yu'os ni' manma'estra ni' manma'å'ñao, este i manma'å'ñao na prufeta. I ma suggesta na palabra " tail " klaru ma quote gi verse 10.
I fina'tinas i 3rd Adventist waiting room
(på'go na biåhi, ginen i mina'siette na diha)
Verse 4: " Ya ma na'i siha tinago' na ti u ma na'fanlamen i hånom gi tano', ni' hafa na gå'ga', ni' håfa na trongko; lao ayu ha' na taotao ni' ti ma na'i i seyu Yu'os gi i adbåntan-ñiha . "
Este siha na " langosta " ti ma destrosa i tano' , lao manma'a'ñao para i taotao ni' ti maprotehi ni' i " sello as Yu'os " . Este na mension put i " seyu as Yu'os " ha konfitma i konteksto gi i tiempo ni' ma diskuti gi Rev. 7. Pues, i mensåhi siha parehu, i kapitulu 7 put i manma'ayek na manma'ayek yan i kapitulu 9, i manma'abandona na manma'ayek. Hu hasso na sigun as Matt. 24:24, ti siña ma na'fanmanman i taotao ni' manma'ayek. I manma'å'ñao na profeta siha manma'a'ñao unu yan otro, unu yan otro.
I presision, " i seyu as Yu'os gi i adbåntan-ña ," ha na'siguru i tutuhon i ma'a'atan i manma'ayek na setbienten Yu'os gi i Adventist , na'an-ña, gi diha 23 gi Oktubre, 1844. I detalle ma mensiona antes di i sitbisiu put i prufeta na " singko mes " na tiempo gi i sigiente na bersikulo ; un durasion 150 na såkkan ni' para u ma'usa gi este na fecha.
Verse 5: " Ya ma na'i siha nina'siña para u fanma'atkila, lao para u fanma'a'ñao gi singko na mes : ya i piniti-ñiha taiguihi i piniti ni' ha laknos i eskorpion yanggen ha laknos i taotao. "
I mensåhi as Yu'os ha na'daña' i che'cho' siha ni' ma cho'gue gi diferentes na tiempo; ni' ha na'fanmanman yan ha na'fandifisit i inetnon figuratibu. Lao yanggen ma komprende yan ma risibi este na tinige', klaru i mensåhi. Este na bersikulo 5 i fundasion i anunsion-hu put i finatto-ña si Jesukristo gi 1994. Guaha i presiosu na prufesiun " singko na mes " ni', ha tutuhon gi 1844, ha na'i hit siñat para ta estapblesa i fechan 1994. Lao, para bai hu na'siguru i planon Yu'os, debi di bai hu li'e' i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo gi este na fecha. Pues, put i ma'å'ñao yu' put i presision gi i tinige' ni' para u na'i imposipble este na esperansa, hu pega yu' gi i direksion ni' ha intensiona i Yu'os-hu. Hunggan, i tinige' ha espisifiku: " ma nå'i siha, ti para u ma punu' siha, lao para u ma na'piniti siha gi duranten singko na mes ." I presisu na " ti para u ma punu' siha " ti ha na'halom i tema put i "6th trumpet , " un geran pineddong ni' gof åpmam, gi i tiempo ni' ma kubre ni' i " 5th trumpet " ; i tiempon 150 na såkkan. Lao gi i tiempo-ña, si William Miller esta ti siña ha cho'gue i malago'-ña si Yu'os: para u sodda' un isao ni' siña ha na'fanlå'la' ta'lo i esperansa put i finatto-ña si Kristo gi i tiempon åpaka' gi 1844; un ti magahet na isao, sa' i fine'nina na kalkulasion siha ni' ma estapblesa gi i tiempon åpaka' gi 1843 ma konfitma på'go gi i uttimo na kalkulasion-måmi. I minalago' yan i nina'siñan Yu'os manma'gas yan suette para i manma'ayek-ña, taya' yan taya' siña ha na'fanlamen i prohekto-ña. I minagahet, este na ti maolek na anunsio ha na'fanhuyong i ofisiåt na Adventism para u testifikåyi, gi 1991, put un attitud ni' ti ma'a'ñao put i esperansa put i finatto-ña si Jesukristo ni' ma anunsia para 1994. Ya i mas baba na kosas para i Adventist siha, na ma na'fanhuyong i uttimo na lina'la' ni' ha na'fanli'e', gi enteru-ña, i kapitulu siha gi i kapitulu siha gi i Daniel, yan i Revelation kada taotao siña guaha prubasion-ña på'go na ha'åni yanggen ha taitai este na dukumento . Gi i finatinas-ñiha, manma'a'ñao lokkue' nu i otro na nuebu na tiningo' ni' ha na'i yu' si Yu'os desdeki i tiempon åpaka' gi 2018 put i lai-ña yan put i finatto-ña si Kristo ni' para u bira gui' tatte, ta tungo' på'go, gi i tiempon åpaka' gi 2030; ya este gi nuebu na fundasion siha ni' separao ginen i prufeta na konstruksion Daniel yan Rebelasion. Gi entre 1982 yan 1991, para guåhu, i singko na mes manma'a'atan yan i che'cho' i manfatso na prufeta, ni para u sigi ha' asta i finatto-ña si Jesukristo. Hu konbense yu' put este na rason, ni' hustisia, ya ti hu li'e' i tiempon restriksion ni' ma impotta gi i prohibision " on killing . " Ya gi ayu na tiempo, i fechan 1994 ha represesenta i sakkan 2000 gi i magahet na finañagon Jesukristo. Hu addåpta na taya' ni' hayi antes di guåhu ha identifika i rason i isao-ku; este ha konfitma un inayek ni' ha na'siguru i minalago' Yu'os. På'go, ta bira i atension-ta gi i espesifikåsion " lao para ta na'piniti siha singko mes ." I fotmula ti maolek sa' i " piniti " ni' ma'a'agang ti ma'a'agang i manma'a'agang gi duranten i "singko na mes" ni' maproponi. I " piniti " ni ' i Espiritu ha sangan para u ma na'i i manmatai gi i uttimo na husgamento, anai para u ma na'fanhuyong ni' i " lago ' guafi , " i kastigu gi " mina'dos na finatai . " " piniti " ma anunsia gi i mensåhi i mina'tres na anghet gi Rev. 14:10-11 , ni' i fine'nina na bersikulo " ha na'fanhuyong " i asgon- ñiha " piniti " ; un mensåhi ni' ma tungo' i Adventist siha sa' ha konsiste un elementon i mision-ñiha gi todu i tano'. Sa' ha tungo' antes di i lina'la' este na ofisiåt na Adventism, i Espiritu ha sangan gi este na mensåhi " guiya lokkue ' para u gimen i binen i binibun Yu'os, ni' ma'u'usa sin håfa ma'gåsi gi i kopan i binibu-ña, ya u ma'apåsi gui' ni' guafi yan asufre gi me'nan i mansåfu na anghet siha yan gi me'nan i Lahi-ña ." Este na klaru " guiya lokkue ' " ha puno' , sigi ha', i hinengge Protestante, pues i ofisiåt na Adventism ni' ma na'suha gi 1994 as Jesukristo mismo. Desde ayu na diha, para u ma konfitma i pineddong-ña, este na nuebu na " rebelde " ha ayek i aliånsan ekumeniku ni' ha na'daña' i Katoliku yan i Protestante ni' esta manma'a'ñao as Yu'os. Lao antes di i matai i ofisiåt na Adventism, i fotmula " guiya lokkue' " ma aplika para i manmatai na Protestante siha, sa' put i matai gi 1844, siempre ma na'i siha i lina'la' i Katoliku, i Orthodox, yan i ti magahet na ManHudihos. Gi magåhet, " guiya lokkue' " ha na'fanmanhasso todu i ti Katoliku ni' ma onra i Gima'Yu'os. I Gima'Yu'os Katoliku giya Roma, ni' ha hålom gi i aliånsan-ña ni' ekumeniku, yan ni' ha onra i ordinansan Constantine I : gi i Damenggo yan i "ha'ånen i atdao" (Nabidåt gi diha 25 gi i mes Disembre) . Gi i ma'ayek i singular na forma " guiya lokkue' ", lao ti i plural "siha lokkue' ", i Espiritu ha na'hasso hit na i disision rilihoso un disision ni' ha na'i i indibiduåt responsåpble , ha na'fanhuyong pat ha kuentusi si Yu'os, i indibiduåt, yan ti i kumunidåt; taiguihi " Si Noah, si Daniel yan si Job ni' ti malago' ma na'fanlibre i lahi-ña pat i famalao'an-ña " sigun ginen Ezek. 14:18.
I Piniti gi i Segundo na Finatai gi i Uttimo na Huisiu
Verse 6: " Gi ayu na tiempo, i taotao siha u fanmanayuyot para u fanmatai, lao ti u fanmana'i ; u fanmalago' manmatai, lao i finatai para u fanhånao ginen siha. "
I ideha siha manma'a'ñao gi un manera ni' lohika. Despues di ha mensiona i " piniti gi i mina'dos na finatai , " i Espiritu ha prufetisa gi este na bersikulo 6, put i diha siha ni' para u ma aplika, ni' para u fatto gi i uttemo i mina'siette na milenio , ni' ma puno' gi i sinangan " gi ayu na diha siha ." Pues ha na'tungo' hit put i partikularidat siha put este na uttimo na kastigu, ni' gof takhilo'. " I taotao siha manmalago' manmatai, lao ti siña ma sodda'; malago' siha manmatai, ya i finatai u fanhånao ginen siha ." I ti ma tungo' i taotao siha, na i tataotao i taotao ni' para u fanmatai ta'lo, guaha diferentes na kinalamten-ñiha ginen i tataotao-ñiha på'go. Para i uttimo na kastigu-niha, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i lina'la-niha para u na'fanhuyong ta'lo i lina'la'-niha, ya u na'fanhuyong siha gi un estao konsiente asta i destroson i uttimo na atom-niha. Kontodu, i lina'la' i tiempon piniti para u ma'adapta kada unu, sigun ginen i sentensia ni' mapronunsia gi i isao-ñiha. Si Mark 9:47-48 ha konfitma este gi este na palabras: "... para u fanma'atkila gi sasalaguan, anai i ga'ga'-ñiha ti u fanmatai, yan i guafi ti u fanma'apase." » Debi di ta tungo' lokkue' na i hinengge Protestante ha na'i i Gima'Yu'os Katoliku meggai na ti magahet na dogma siha . Gi i Damenggo, i fine'nana na ha'åni ni' ma dedika para i deskansu, guaha i hinengge put i ti siña matai i anti, ni' ha na'fanmanhongge i Protestante siha put i eksistensian i sakkan, ni' ma fa'nå'gue ni' Katoliku siha. Pues, i mina'å'ñao Katoliku put i infiernu, anai i manma'å'ñao manma'a'ñao para todu i tiempo gi guafi, un mina'å'ñao ni' ha na'fanma'å'ñao todu i rai gi i tano' kristianu, guaha minagahet-ña, lao gi hilo' todu, meggai na ti magahet. Sa', fine'nina, i infiernu ni' ha pripara si Yu'os ti u ma'ayek asta ki u ma'pos i " mit años " gi i langet na husgamenton i manmala'et ni' i mansåntes. Ya i mina'dos, i piniti ti u ma'pos, achokka' lå'la', yanggen makompara yan i lina'la på'go gi tano'. Gi entre ayu siha i para u fanmalago' i finatai, guaha i manma'å'agang yan i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i dogman Griegu put i taihinekog na anti. Si Yu'os para u ofresi siha i eksperensian-ñiha para u ma imahina taimanu i lina'la'-ñiha yanggen i anti-ñiha ti siña matai. Lao gi hilo' todu i manma'å'a'ñao gi "i ha'åni i atdao ni' ti ma'atkila" ni' para u fanma'ayuda gi i dibin-ñiha; i tano' mismo ni' ha chule' siha, ya ha bira gui' "atdao" put i lina'la' i magma ni' guafi yan asufre.
I matai na åpaka' na fina'nu'i
I langosta siha taiguihi i kabayu ni' manlisto para i gera ; ya gi i ilu-ñiha guaha koronan oro, ya i fi'on-ñiha parehu yan i fi'on i taotao siha. "
Gi i simbolon-ña, i bersikulo 7 ha ilustra i planun aksion i manmatai na kampun Protestante. I gurupon rilihoso ( kabayu siha ) manma'a'agang para un " batkåda " espirituåt ni' para u ma cho'gue ha' gi i uttemo na tiempon grasia, lao i uttimo na intension gaige gi ayu na lugat. Este na gera ha risibi gi Rev. 16:16 i na'an " Armageddon ." Pues, maolek para ta nota i insisiste i Espiritu put i kumparasion-ña yan i minagahet i kosas siha; ni' ha cho'gue put i ha na'dokko' i uson i term " as ." Este i manera-ña para u na'fanhuyong i ti magahet na sinangan i taotao ni' manma'a'agang. Todu i kosas manma'a'ñao: i " korona " ni' ma prumesa para i manma'gås-ta gi i hinengge, yan i hinengge ( oro ) mismo, ni' guaha ha' " parehu " -ña yan i magahet na hinengge. I " kara' " este siha na manhongge ni' ti magahet, manma'å'ñao, sa' manma'å'ñao ha' siha. I muna'huyong este na husgamento ha li'e' i hinasso yan i korason. Ha tungo' i sikretu na hinasso i taotao siha ya ha na'i i manma'ayek-ña ni' i lini'e'-ña put i minagahet.
Verse 8: " I pelu-niha taiguihi i pelo famalao'an, yan i nifen-niha taiguihi i nifen leon. "
Sigun gi 1 Cor.11:15 , i pelo-ña i famalao'an ma'usa komo belo para siha. Ya i che'cho' i belo para u espiha i fi'on-ña, este i idåt i taotao ni' ma'a'atan. Este na bersikulo 8 ha denunsia gi i simbolon-ña i manma'å'ñao na fina'nu'i i gurupon rilihoso na kristianu siha. Pues guaha i apaka'-ñiha ( pelu ) i gima'yu'us siha ( famalao'an , gi Eph.5:23-32 ) , lao i espiritu-niha manma'a'ñao ni' i mina'lak ( i pachot ) i " leon " . Mas ta komprende sa' hafa na matan taotao ha' i fi'on-ñiha. Ti sin rason na ha akompara siha si Jesukristo yan i leon siha. Ha hasso i estao i hinasso i taotao Roma ni' ma na'fanlamen i fine'nina na kristianu siha ni' leon gi i arena-ñiha. Ya hustisia este na fina'akomparasion sa' gi uttimon i tano', siempre manmalago' ta'lo para u ma'puno' i uttimu magahet na inayek Jesukristo.
Verse 9: “ Guaha pecho-niha taiguihi i pecho-niha ni' åcho', ya i bos i alas-niha taiguihi i kareta yan i kabayu siha ni' manma'a'agang para gera .
Este na bersikulo ha apunta i falsu na armaduran i magahet na sodda' as Jesukristo ni' ha u'usa i " breastplate " i tininas (Eph . 6:14), lao guini, este na tininas taiguihi i " iron ," ni' esta un simbolon i Imperiun Roma gi as Daniel. I " locusts " manma'a'agang " alas-niha " yanggen manma'a'agang. I kumparasion ni' para u ma'pos, put i aksion. I sigiente na klaru na inayek ha konfitma i lina'la'-ña yan Roma, ni' i kareran kareta-ña yan " meggai na kabayu " ha na'magof i taotao Roma gi i lina'la'-ñiha. Gi este na litråtu, " meggai na kabayu " kumeke'ilekña: meggai na gurupon rilihoso manma'a'agang para u fanma'a'agang i " kareta " Romanu pat, para u fanma'a'agang i otdinariu na taotao Roma ; Roma, ni' ha tungo' taimanu para u na'fanmanhasso i pumalu na lider siha put i rilihón para u na'fanmanhasso siha put i seduksion-ña. Taiguini i Espiritu ha sumångan i aksion i kampun rebelde. Ya este na inetnon gi fabor i Roma ha pripara siha para i uttimo na " batkådan Armageddon " ni' ma dirihi kontra i kontrariu siha gi Damenggo, i manma'å'ñao na manma'å'ñao nu i Sabalu ni' ma na'sagradu as Yu'os, yan sin ma tungo', kontra si Kristo, i Defensor yan Protektor-ñiha.
Verse 10: " Guaha igå'-ñiha taiguihi i eskorpion yan i piniti, ya gi i igå'-ñiha guaha nina'siña para u fanma'å'ñao i taotao siha gi duranten singko na mes. "
Este na bersikulo ha na'fanhuyong i belo ginen i mina'tres na bersikulo, anai i palabra " tail " ma suggesta komo "i fuetsan i eskorpion siha ." Klaru ma'usa, achokka' ti klaru i siniente-ña para ayu i ti ma'atan gi Isaiah 9:14. Ti este i asunto-ku, pues hu hasso este na låhi: " i profeta ni' ha fa'nå'gue i minagahet, guiya i igå' ." Hu na'klåru i mensåhi ni' ma'kode gi este na palabras: este na gurupu siha guaha manma'å'ñao ( tails ) yan rebelde ( scorpions ) na prufeta yan manma'å'ñao na dila ( stings), ya gi este na falsu na profeta ( tails ) na guaha fuetsa para u na'piniti i taotao siha , este, para u na'fanmanman siha yan u na'fanmanhongge siha para u ma onra i Damenggo gi iya Roma gi duranten 150 åños ( singko åños ) na pas ni' i Yu'os relihiosu; ni' ti siña ma na'suha siha gi i " piniti gi i mina'dos na finatai " gi i uttimo na husgamento gi i uttemo na tiempon i mina'siette na milenio . Yanggen hu hasso na ti ma li'e' i taotao siha i importansian i ha'åni deskansu! Yanggen ma hongge este na mensåhi ni' ma dekode, u ma na'lå'la' i hinasso-ñiha.
Verse 11: " Ya guaha rai-niha i anghet i tåddong na tåsi, ni' na'ån-ña gi fino' Hebreu Abaddon, yan gi fino' Griego Apollyon. "
Mas presisu, i dibin akusasion ha laknos i mas takhilo'-ña: este na gurupon rilihoso siha guaha rai-ñiha, si Satanas, " i anghet gi i tåya' na'an-ña " ni' para u ma'a'atan gi i tano' ni' ti ma'a'atan gi " mit años " sigun ginen Rev. 20:3. I fino ' " bottomless pit " ha na'annok, gi Gen. 1:2, i tano' antes di u na'i i mas dikike' na siniseden lina'la'. Este na palabra ha na'annok i tano' ni' ma'utot, todu i lina'la' ma'utot ni' i minaolek i finatto-ña si Kristo. Estague' na estao para " mit años " , yan i uniku na taotao-ña, i anghet as Satanas, ma prisuneru gi hilo'-ña. I taotao ni' ha agang si Yu'os gi Rev. 12, i " dragon , yan i kulepbla , i anite , yan si Satanas , " guini ha risibi i na'an Destroyer, kumeke ilek-ña i fino' Hebreu yan Griegu " Abaddon yan Apollyon ." Gi i minagahet, i Espiritu ha fa'nu'i hit taimanu este na anghet ha na'fanlamen i che'cho' Yu'os ni' ha laknos. " Hebreu yan Griegu " i lengguåhi siha gi i fine'nina na tinige' biblia. Pues, desdeki i hinengge-ña i Protestante gi 1844, i tutuhon i tema gi este na " 5th trumpet , " i anite ha na'fanhuyong i interes - ña gi i Santa Biblia. Lao ti parehu yan i magåhet na tinituhon i Rifotmasion, ma'usa på'go para u na'fanlamen i planon Yu'os . Si Satanas ha aplika gi i ma'arekla na hinengge ni' esta måtai, på'go na biåhi ha na'suha, ayu i ha prokura na u na'fanhuyong si Kristo mismo, gi i ora ni' ha prubåba i resistensia-ña.
Verse 12: " I fine'nina na chinatsaga esta maloffan; estague', dos na chinatsaga para u fatto despues ."
Guiya este na lugat anai ma'pos i tema put i " 5th trumpet " , gi i mina'dosse na bersikulo. Este na mumento ha na'siguru na i taotao siha esta manhålom gi i sakkan 1994 gi i kustumbren kalendario-ña. Astaki ayu na tiempo, i pas gi i rilihón ha na'fandaña' todu i rilihón ni' monoteista. Ni unu matai pot rason espirituat pot kompromisu gi relihion. I prohibision kontra i pineddong gi i mina'singko na bersikulo, ma respeta yan ma kumple taimanu ha' ha anunsia si Yu'os.
Lao gi i mina'tres na diha gi i mes Agosto, 1994, i fine'nina na atmas i GIA put i rilihón Muslim ni' ha punu' singko na ofisiåt Franses gi fi'on i embahadan Franses gi iya Algiers, ya despues gi i Noche Buena, diha 24 gi i mes Disembre, 1994, ha na'fanmatai tres na taotao giya Algiers, kontodu un nasionåt Franses. Gi i sigiente na såkkan, i gurupon Islamist Algerian gi i GIA ma lansa i RER (Round Regional Express) gi iya Paris, i kapitåt Fransia. Ya gi 1996, siete na pale' Katoliku giya Fransia manma'atkila gi iya Tibhirine, Algeria. Este na testimonio siha ma na'i pruba na i maproponi na " singko na mes " esta ma sotta. I geran rilihón siña ha tutuhon ta'lo ya u sigi ha' asta i uttemo na tiempo, ni' ma'a'atan gi i finatto i Kristo ni' ma'gåsgas.
I Mina'sais na Trompeta : I Segundo na Dangkolo na " Ay "
I mina'sais na kastigu gi todu i ti magahet na santos kristianu
Geran Mundo III
Verse 13: " I mina'sais na tåmpe . Ya hu hungok un bos ginen i kuatro na kanton i attat ni' gaige gi me'nan Yu'os. "
Este na mina'sais na kastigu ni' ma'a'atan i "segundo" na " na'ma'åse ' " ni' ma'anunsia gi Rev. 8:13 . Ha tutuhon i finakpo' i tiempon grasian kolektibu yan indibiduåt ya u ma kumple gi entre 2021 yan 2029. Gi este na bersikulo 13, i entri gi i tema put i "6th trumpet " para u konfitma i finatto i gera yan i atoridat " para u ma punu ' " . Este na nuebu na tema ha afekta i mismo na gurupon rilihoso siha ni' gaige gi i fine'nina na "5th Trumpet." I simbolo siha ni' ma'usa parehu ha'. Pues siña ma esplåra este: i taotao siha gi i " 5th Trumpet " manma'a'ñao para u " ti ma punu ' , " asta ki ma prohibi i sentensian finatai gi iya Europa yan gi i difirentes na lugåt siha gi i Estådos Unidos. Ma sodda' un manera para u ma na'guaha ganansia gi i kometsio gi entre nasion siha ni' muna'fanriku siha. Pues ti manma'gås- ñiha gi gera, lao manma'gås-ñiha gi i pas gi todu i manera. I gera gi entre i taotao kristianu siha, ti ma'a'ñao, lao put mås, i mina'tres na rilihón monoteista ti gof pas: i Islam, ni' mamomokkat gi dos addeng: ayu i terorista siha ni' manma'a'a'ñao yan ayu i pumalu na manma'a'a'ñao ni' manma'a'a'ñao nu i aksion-ñiha ni' manma'a'a'ñao. Put este na rason, este na inetnon ha na'fanla'la' i pas ni' lå'la'la', ya siempre sufisiente para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha para u " ring " i atoridat-ña para i geran sibilisåsion yan rilihón siha ni ' para u masusedi yan konsiderable na inafekta siha. Gi i pumalu na påtten i tano', kada taotao guaha lokkue' enemigu-ña, i dibision ni' ha pripara i anite yan i dimoniu-ña put i enteru na tano'.
Lao, guini i prufesiha ha tutuhon un tåno', i ti fiet na kristianu gi i sanlagu.
I uttimo na kastigu, antes di i " siette na uttimo na chetnot " ni' ha tutuhon i finatto-ña si Kristo, ma prisenta gi na'an i " 6th trumpet . " Ya, antes di ta hålom gi i detalle siha put i tema, ta tungo' na este na tema i mina'dos gi i " dangkolo na chinatsaga " ni' ha anunsia i " aguila " gi i imperion Napolev gi 18:13. På'go, gi un montage ni' maolek para este na rason, i prufesiha gi Rev. 11 ha na'i este na na'an " segundo na chinatsaga " para i Revolusion Franses, ni' ma a'agang " i gå'ga' ni' tumunok ginen i hånom tåsi ." Este lokkue' i tema gi i "4th trumpet " gi Rev. 8. I Espiritu ha suggesta giya hita na guaha un åpmam na relasion gi entre i asunto siha ni' ma'a'atan gi i "4th yan the 6th trumpets . " Ta deskubre hafa este na relasion siha.
Yanggen ma hungok i " mina'sais na trompeta " , i bos Kristo, i manma'gås-ta gi me'nan i attat insensu , ha na'fanhuyong un otden. (Sigun ginen i imahen i tabernakulu gi tano' ni' ha prufetisa i mamaila' na tiempo-ña gi langet komo intersesot para i tinayuyot i manma'ayek).
I sanlagu na Europa puntan i binibun Jesukristo
Verse 14: " Ya ilek-ña gi i mina'sais na anghet ni' guaha trompeta-ña , Na'fanhuyong i kuatro na anghet ni' manma'a'atan gi i dangkolo na hånom Eufrates. "
Si Jesukristo ha sangan: " Na'fanlibre i kuatro na anghet ni' manma'a'atan gi i dangkolo na hånom Eufrates ": ha na'fanlibre i nina'siñan anite ni' gaige gi iya Europa ni' ma'a'atan ni' na'an Eufrates ; I sanlagu na Europa yan i ekstension-ña gi iya America yan Australia anai ma'usa desde 1844, sigun ginen Rev. 7:2; este sija y cuatro na angjet sija ni manmanae para ufanmanalamen y tano yan y tasi . I låhi siha para i inetnon, sensimple yan låhi. I " Euphrates " i hånom ni' ha na'fanhånao i antigu na Babilonia as Daniel. Gi Rev. 17, " i puta " ni' ma a'agang " Babylon the great " gaige " gi hilo' meggai na hånom ," ni' ha simbolisåyi " taotao siha, nasion siha, yan lengguåhi siha . " " Babylon " ha referi gi iya Roma, pues i taotao siha ni' ma kuestiona i taotao siha gi iya Europa. Gi i ma'ayek na Europa komo i mas takhilo' na puntan i binibu-ña ni' para u punu', si Kristo Yu'os ha intensiona para u na'kastigo ayu siha i manma'entrega gui' yan u na'fanli'e' dididi' na konsiderasion put i piniti ni' ha sodda' gi i piniti na kilu'os-ña, ni' i fine'nina na bersikulo ha na'hasso, ni' ha quote i palabra " altar ", ni' ha prufetisa gi i ritu siha ni' simboliku gi i antigu na kontrata.
Gi i ma'ayek-ña si Europa, i Espiritu ha na'fanhuyong i binengna-ña kontra dos na nasion ni' ma'ayek i isao-ñiha para guiya. Este siha i hinengge Katoliku, i nanan i Gima'Yu'os, yan i mas amko' na lahi-ña, taimanu ha' ma'å'agang Fransia, ni' ha supotte gui' gi todu i siglu siha, desdeki i tutuhon-ña, yan si Clovis, i fine'nana na rai i Franks.
I fine'nina na lina'la' gi i " 4th trumpet " ha tutuhon: Fransia, un taotao ni' manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi todu i nasion siha ni' manma'gås-ñiha gi i tano', put i ma na'fandaña' i tinige'-ñiha ni' manma'gås-ñiha, manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha. Lao guiya lokkue' i Roman papa, ni' i Revolusion Franses para u destrosa yan u na'fanmamahlao. I tinige' put i trompeta siha yan i kastigu ni' ma na'i i Hebreu siha gi Leviticus 26 ha na'i i mina'kuåtro i rol-ña komo " espada " ni' " ha na'fanhuyong i kontrata-ña ." Gi este na biåhi, gi i " 6th trumpet , " si Jesukristo ha na'fanhuyong i kontrata- ña mismo ni' ha laknos i dos na taotao ni' manma'å'ñao yan i mangga'chong-ñiha gi iya Europa. Sa' sigun gi Rev. 11, i ateismo giya Fransia " manmagof " ya ha na'fanhalom i taotao siha gi i sanlagu gi " minagof " : " u fanma nå'i regalu siha, " ta taitai gi Rev. 11:10. Gi i otro banda, i dibin Kristo ha na'i siha i rigalu-ña: bomba konbensionåt yan bomba atomika; todu manma'pos ni' un båli ni' siña ha na'fanmatai i taotao ni' ha tutuhon gi iya Europa gi i uttemo 2019. Gi entre i regalu siha ni' debi di ta nota, i ofresimienton i Statue of Liberty ginen Fransia para i siudåt New York gi i Estådos Unidos. I mudelu, gof na'manman ya, despues di Fransia, i pumalu na nasion siha gi iya Europa manma'ayek para u fanma'ayek . Gi 1917, ha cho'gue lokkue' si Rusia, yan i mismo na masake.
Geran Nukleåt gi i Mundo
Verse 15: " Ya manma'a'ñao i kuatro na anghet siha, ni' manma'a'ñao para un ora, yan un diha, yan un mes, yan un sakkan, para u ma'puno' un tersu gi taotao siha. "
Manlisto para u " ma'afekta i tano' yan i tasi " sigun gi Rev. 7:2, " i kuatro na anghet manma'a'ñao para u ma'puno' un tersu gi taotao " ya i aksion ma planeha yan ma'espipiha gi meggai na tiempo, taimanu ha' ma'a'atan gi este na detalle: " ni' manma'a'ñao para i ora, yan i ha'åni, yan i mes, yan i sakkan ." På'go, deste ñgai'an nai nisisåriu este na kastigu? Desde i diha 7 gi i mes Marso, 321, i diha annai ma kumple i inadotna i ha'åni i atdao ni' ha impotta si Constantine I. Sigun gi Rev. 17, ni' i tema-ña " i husgamenton i puta na palao'an as Babilonia i Dangkolo ," i numero 17 ha simbolisa i husgamento ginen as Yu'os. Ma aplika gi i numeron siglu siha ginen i diha 7 gi i mes Marso, 321, este na numeron 17 ha na'huyong gi i 7 gi i mes Marso, 2021; desde este na fecha, i uttimo na 9 åños i dibin maldision para u na'i i " 6th trumpet " gi Rev. 9:13 .
Ta atan i ma mensiona " un tersu gi taotao " ni' ha na'hasso hit na, maseha taimanu na gof chathinasso , este na terset na geran mundo ni' destrosao ha na'guaha un parsiåt ( un tersu ) na kinalamten; Pues, maolek este para u na'fanhuyong i manma'ayek na taotao siha para u fanma'ayek para u fanma'ayek gi i che'cho' Adventist ni' guiya si Jesukristo. Este na destrosu para u na'fanmanhasso yan u na'fanmanhasso i taotao ni' manmabendisi ginen "150 na såkkan" na pas gi i rilihón , ni' maproponi gi i " singko na mes " gi i " kinse na trompeta ".
Para ta komprende kabåles i siknifikasion-ña este na kastigu, i mina'tres na geran mundo desde 1914, debi di ta komparehi este yan i mina'tres na madeporta i Manjudios para Babilonia. Gi este na uttimo na inetnon gera, gi 586, ha na'fanlamen i Rainon Nebuchadnezzar i Rainon Judah, i uttimo na lina'la' gi i nasion Israel ; I Jerusalem yan i sagradu na templo-ña manma'a'ñao. I linachi ni' ha na'fanhuyong i mina'tres na Geran Mundo para u na'fanhuyong pruba na i aliånsan kristianu ha apostata taimanu ha' i aliånsan i ManHudihos gi i taotao Hebreu . Pues, despues di este na demonstrasion, i ti manhongge pat i manrelihioso na manlå'la ' para u fanma'ayek gi i uttimo na prubåban hinengge ni' ha na'i i manhongge gi todu i rilihón ni' monoteista i uttimo na siñat satbasion ; lao i Yu'os ni' ha na'huyong ha fa'nå'gue ha' un minagahet put si Jesukristo yan i sagradu na Sabalu, i uniku na minagahet gi i mina'siette na diha .
I masake ni' ma anunsia para este na geran universåt ha konsiste otro na aspetu gi i " segundo na chinatsaga " ni' ha li'e' este yan i ateismon rebolusionarion Franses put i " mina'kuåtro na trompeta " . Fransia yan espesiatmente i kapitåt-ña, Paris, gaige gi i lina'la' i Saina. Gi Rev. 11:8, ha na'i gui' i na'an " Sodom yan Ehipto ", na'an i antigu na enemigu ni' ma destrosa komo ehemplo gi un manera ni' ti siña malingu as Yu'os, unu ginen i guafi ginen i langet , i otro ginen i nina'siña-ña ni' ha na'fanbåba i taotao . Este na siña ha na'fanmanhasso hit na para u cho'gue kontra gui' gi i mismo na manera ni' gof chathinasso yan difirensiao. Debi di ta ripara i dangkolo na responsabilidåt-ta gi i malingu i minagahet na hinengge. Despues di ha chathinasso i rilihón, i gubetnamento republican ha fañågu gi i kannai Napoleon I, ni ' i rilihón ha' na'ma'å'ñao para i minaolek-ña. Put i minagof-ña yan i opottunidåt-ña na i hinengge Katoliku ha na'fanlå'la' i taotao siha put i ma estapblesa i Concordat, ni' ha na'fanlamen i prinsipåt i minagahet.
Un presision put i lina'la' taotao: dos sientos miyon na taotao manma'gås-ñiha
Verse 16: “ I numeron i manma'gås-ñiha gi i ehersito dos mit na mit: Hu hungok i numeron-ñiha. HAS"
I mina'16 na bersikulo ha na'i hit un impottånte na klaru put i numeron i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi i gera: " dos mit na mit ," pat dos sientos miyon na såtbadot. Gi 2021 , annai hu tuge' este na dukumento, taya' gera ni' ha na'halom este na numero gi i gera-ña. Lao, på'go, yanggen guaha siete yan medya na taotao gi i enteru mundo, siña ma kumple i prufesiha. I klaru na tinige' gi este na bersikulo ha kondena todu i inetnon ni' ma a'atan este na chinatsaga put i manmaloffan na aksion siha .
Un gera ideolohiku
Verse 17: " Ya hu li'e' i kabayu siha gi i visiun-hu, yan ayu siha i manmatå'chong gi hilo'-ñiha, guaha pecho-ñiha ni' guafi, jacinto, yan asufre. Ya i pachot i kabayu siha parehu yan i pachot i leon siha ; ya ginen i pachot-ñiha guaha guafi, asgon, yan asufre. "
Gi este na bersikulo 17, i figura i dibin husgamento, ta sodda' i simbolon i " 5th trumpet " : i gurupu siha ( kabayu siha ) yan ayu siha i manma'gas ( i manmamomokat ). I uniku na hustisia-niha ( breastplate ) i aksion-ñiha ni' ma'gåsgas gi guafi, ya hafa na guafi! I guafi nukleåt parehu yan i guafi gi i magma gi papa' tano'. I Espiritu ha na'i siha i kinalamten i Hyacinth ni' kumeke'ilekña i ripitision i sinangan gi i uttemo i versikulu para u fanma'å'ñao . Este ha simbolisa i tinayuyot i mansåntes gi i fine'nina na tema, i kinalamten i perfume-ña debi di ta hasso, ya gi ayu na lugat, ta komprende hafa kumeke'ilekña i mension-ña. Este na tinanom, tåksi, ha na'ma'åse' i lassås, ya i amot-ña ha na'ma'åse' i pachot. Este na setbesan kriteria ha difina i tinayuyot i manma'gås-ta. Ni unu gi este siha na tinayuyot ha risibi i Yu'os ni' ha na'fanhuyong; ma na'fanlamen gui' ya ma na'fanmanman gui'. Debi di ta komprende na gi este na gera ni' esensian rilihoso yan ideolohia, solu i rilihón siha manma'a'ñao ni' ti manma'a'ñao nu este, lao maseha hafa, monoteista: Judaism, Katoliku, Protestantismu, Orthodoxy, Islam. Un nuebu na simbolo ginen Isaias 9:14 ma'usa guini: " i pachot i hues pat i amko' ." Pues, gi i sanhilo' i gurupu siha ni' manma'a'atan unu yan otro, guaha manma'gas ni' ma'a'agang på'go "presidente" gi i ripåpblika siha. Ya este na prisedente siha manma'gåsi ni' i fuetsan i " leon , " i rai i gå'ga' yan i rai i tano'. I siniente-ña i fuetsa ma nå'i gui' gi Judges 14:18. Gi i mensåhi-ña, i Espiritu ha prufetisa un gera ni' ma'usa ni' manma'gas i nasion ni' manmetgot, manma'gås-ñiha, yan manma'gås-ñiha gi i rilihón, sa' ginen i " bokan- ñiha " na manmafa'tinas i tinayuyot-ñiha, ni' ma'a'atan gi i palabra " asok . " " pachot-ñiha " manmåfatto i tinago' para u fanma'atkila ni' " guafi " , tinayuyot "gi asgon , yan i lina'la' ni' manma'gås-ñiha ha na'i otdin para u ma'usa i bomban nukleåt ni' ma'a'atan ni' " sulfur " . Klaru, i Espiritu malago' ha na'fanmagof i taotao siha put i importansian este na fuetsan nukleåt ni' gaige gi un taotao ha'. Taya` gi historian i tanu` `nai gaige este na fuetsan destrosiu depende gi disision un` taotao. Este na sinangan, na'manman yan debidi ta nota. Lao para hita ni' manlåla'la' gi este na klasin otganisasion pulitikåt, ti ha na'fanmanman hit este siha na enormidåt. Todu hit manma'a'ñao nu i lina'la'-ta.
Verse 18: " Gi este na tres na chetnot, ma matai un tersu gi taotao, gi guafi, gi asgon, yan gi asufre, ni' humuyong ginen i pachot-ñiha. "
I bersikulo 18 ha na'fanmagof este na asunto ginen i fine'nina na bersikulo, ha espisifiku na " guafi , asgon yan asufre " i chetnot siha ni' malago' as Yu'os; ni' i versikulu ha konfitma ni' ha alok na i Kristo ni' ha båtga i otden para u ma'puno' un tersu gi taotao siha.
I nina'siñan i manma'gas i nasion siha
Verse 19: " Sa' i nina'siñan i kabayu siha gaige gi i pachot-ñiha yan gi i ikog-ñiha ; ya i ikog-ñiha parehu yan i kulepbla, yan guaha ilu-ñiha, ya ma na'fanlamen siha. "
I bersikulo 19 ha konfitma i ideolohian i gera ni' ilek-ña: Sa' i fuetsan i manma'gås-ñiha (i kabayu siha ) gaige gi i fino'-ñiha ( i pachot- ñiha ) yan gi i ti magahet na prufeta-ñiha (i igå'- ñiha ) ni' manma'a'a'ñao ( i kulepbla ) ni' manma'a'a'ñao i manma'gas i nasion, i manma'gas ( i manma'gas ) ni' manma'a'ñao para u fanma'a'ñao. I prinsipåt ni' ma difina taiguini, parehu ha' yan i inetnon i taotao siha ni ' gaige på'go gi i tiempon i uttemo .
Este na Geran Tres gi i Mundo , ni' ha tutuhon i tema put i " trumpeta siha " pat i pineddong na kastigu siha, gof impottånte ya si Yu'os ha anunsia fine'nina para i ManHudihos gi i antigu na kontrata, sigi ha' gi iya Dan. 11 :40-45 yan Ezekiel 38 yan 39 , ya despues para i Mankristianu gi i nuebu na kontrata, gi este na lepblo gi i Rebelasion komu i " mina'sais na trompeta ", komu i uttimo na dibin abisu antes di i finakpo' i grasia. Pues , ta sodda' guini este siha na riku na fina'nå'guen komplementåriu.
Daniel 11:40-45
I sinangan " i tiempon i uttemo " ha na'fanhuyong hit para ta estudia este na uttimo na geran nasion siha , ni' ma'a'atan yan ma'a'atan gi i prufesian Dan. 11:40 asta 45. Ta diskubre gi ayu na lugat i prinsipåt na fase siha gi i inetnon-ña. Gi i tutuhon, ma estapblesa gi i tåno' i sanlagu na Europa, i agresibo na Islam ni' ma a'agang " rai i sanhaya " ha laknos i taotao Europa ni' meggai Katoliku ; i hinengge-ña i papa gi i Katoliku na asunto ni ' ha tutuhon i prufesiha desdeki Dan. 11:36 . I lider i papa gi iya Roma ni' ma'a'agang asta på'go ma'a'agang " guiya " ; komo " rai ", ma'a'atan gui' ni' i " rai i sanhaya ", i Islam, ni' "para u laknos gui ' " . I inayek i verbu " to clash " presisu yan maolek, sa' ayu ha' i manggaige gi i mismo tåno' " manma'a'atan " gi entre siha. Gi ayu na tiempo, ha aprobecha i opottunidåt ni' ma ofresi, i siñat ha na'fanlamen i sanlagu na Europa gi i lina'la'-ña, i " rai i sanhaya " (o sanhaya) " ha laknos gui' taiguihi i tåsi " gi hilo' este na gå'ga' ni' difirensiao, para u chule' yan u okupa. Ha usa " meggai na batko " , " kareta " yan manma'gås-ñiha ni' ti mas ki " taotao kabayu " ya mañasaga gi i sanhaya, ya ti gi i sanhaya gi i sanlagu na Europa, lao gi i sanhaya gi i kontinenten Euro-Asian. yan mas presisu gi i sanhaya' Israel, taimanu ha' i verse 41 ha suggesta ni' ha a'agang " i mas bunitu na nasion siha ." I Rusia ni' ma kuestiona , un taotao ni' " horsemen " (i Cossacks) , manma'gås-ñiha yan manma'gås-ñiha i kabayu siha para i enemigu-ñiha giya Israel. Gi este na biåhi, put todu este na datos, siña ha' ma identifika este na " rai i sanhaya " yan i gof takhilo' na Orthodox Russia, i kontrariu gi i rilihón gi sanhaya yan i romanismu papa' gi i sanlagu desdeki i dibidi gi i rilihón kristianu. ofisiåt gi 1054 .
På'go ha' na in li'e' i manma'gås-ta gi i Geran Mundo III. Lao guaha manmetgot na aliado-ña si Europa ni' manma'abandona put i kompetensian ekonomia ni' esta ha na'fanlamen i taotao siha desdeki i finatto i båli, i COVID-19 coronavirus. I ekonomia siha ni' taya' haga'-ñiha manma'a'ñao para u fanlå'la', kada nasion manma'a'ñao nu guiya ha'. Lao, yanggen ha tutuhon i gera gi iya Europa, i aliado Amerikanu para u hasso i tiempo-ña para u cho'gue.
Gi iya Europa, ti meggai na oposision ma sodda' i tropan Rusia. Unu despues di otro, i taotao tåno' gi sanlagu na Europa manma'okupa. Ti meggai na resistensian militåt Fransia ha', ya i militåt Rusia manma'a'atan gi i sanlagu na båndan i nasion. I sanlagu na båndan i isla ha eksperensia seriosu na prublema siha put i Islam ni' esta ma estapblesa gi meggai na numero gi este na lugåt. Un klåsen areglon interes ni' parehu ha na'daña' i manMuslim yan i ManRusu. Todu dos manmalago' para u fanma'ayek, ya i tano' Fransia un riku na nasion, achokka' esta ma'utot i ekonomia-ña. I taotao Arabu manma'a'ñao put i kustumbren-ñiha.
Gi i bandan Israel, i siñat gof chathinasso; esta ma'okupa i tano'. I taotao Arab Muslim ni' gaige gi i sanlagu manma'ayuda: Edom, Moab, i famagu'on Ammon: Jordan på'go.
Un kosa ni' ti siña ma cho'gue antes di i fechan 1979 annai ha hånao si Egypt ginen i kampun Arabu para u fa'tinas un aliansa yan Israel, i disision ni' ma cho'gue gi ayu na tiempo , yan i fuetsan i USA, ha bira gui' kontra guiya; ma'o'kupa ni' i taotao Rusia. Ya yanggen ha espisifiku " ti u fanlibre ", i Espiritu ha na'annok i opottunidåt na naturåt i disision ni' ha cho'gue gi 1979. Gi i para u ayuda i mas manmetgot gi tiempo, ha ålok na siña ha eskapa i desgrasia ni' ha laknos gui'. Ya i desgrasia dangkolo: ma na'suha i riku-ña ni' i manma'gås-ña na Rusians. Ya komo ti sufisiente, i Libyan yan i Ethiopian lokkue' manma'a'ñao, manma'a'ñao gi i pasun i Rusians.
I tiempon nukleåt gi i gera gi enteru mundo
I mina'kuåtro na bersikulo ha na'fanhuyong un dångkolon inafekta gi i siñat. Annai ma'o'kupa i sanlagu na Europa, Israel, yan Ehipto, manma'å'ñao i tropan Rusia ni ' " notisia " put i tåno'-ñiha giya Rusia. I Espiritu ha na'i " i sanhaya " put i inayek i sanlagu na Europa, lao lokkue' " i sanhaya " put i inayek Israel; I Rusia gaige gi i " sanhaya " gi i fine'nina yan " gi i sanhaya " gi i uttimo. Gof seriosu i notisia ya ha na'fanmanman i taotao. Guiya este na lugat anai i USA ha hålom i gera, ya ha disidi para u na'fanlamen i tåno' Rusia ni' guafi nukleåt. I nukleåt na fase gi i gera esta ha tutuhon. Manma'a'ñao i taotao siha ni ' i lina'la ' i taotao yan i gå'ga' siha . Gi este na aksion na " un tersu gi i lalåhi manmafåtto " sigun ginen i anunsion i " 6th trumpet " . Ma laknos tatte gi i " sengsong " giya Israel, ya i tropan Rusia ni' i " rai i sanhaya " manma na'fanlamen sin u ma risibi ni' un dididi' na ayudo: " sin ni' hayi para u ayuda gui' ."
Ezekiel 38 yan 39
I Ezekiel 38 yan 39 ma na'fanhuyong este na finakpo' na gera gi i historian-ñiha gi i maneran- ñiha . Ma nota i maninteresante na detalye siha, taiguihi este na presision ni' ha na'annok i intension Yu'os para u " po'lo un gancho gi i haga' " i rai Rusia para u na'halom gui' gi i gera. Este na litråtu ha ilustra un opottunidåt ni' siña ha na'fanriku gui' yan i taotao-ña, ni' ti siña ha na'fanhuyong.
Gi este na lå'la' na prufesiha, i Espiritu ha na'i hit na'an siha komo punton referensia: Gog, Magog, Rosh (Russian), MÃ © shec (Moscow), Tubal (Tobolsk). I kontekston i uttimo na diha siha ma konfitma ni' un detalle put i taotao ni' manma'a'atan: " Para un sangani: Bai hu hånao kontra i tano' ni' mababa, bai hu hånao kontra i taotao ni' manmagof, manma'å'ñao gi i gima'-ñiha, todu siha gi i gima' ni' taya' muron-ñiha , yan taya' låhi-ñiha ni' taya' petta-ñiha " (Ezek. 38:11). I siudåt siha på'go na tiempo, manma'abri todu . Ya i fuetsan i kontrariu siha ti parehu. I Espiritu guini ha po'lo gi i pachot Daniel i " rai i sanhaya " i verbu " bai hu fåtto , " ni' ha suggesta un dångkolon , rápido , yan ginen i aire na agresion sigun ginen i verbu yan i imahen " para u fanma'å'ñao taiguihi i tåsi " gi iya Dan. 11:40, guinin un lugat ni chago. Gi este na prufesiha as Ezekiel, taya' misterio put i nasion siha ni' manma'a'a'ñao; Klaru na ma identifika i Rusia yan Israel. I misterio gaige ha' gi iya Dan. 11:36-45 anai ha sangan put i papa' i Roma yan i tåno'-ña gi iya Europa. Ya put i ha na'i i na'an " rai i sanhaya " para Rusia, ni' ha ataki i papa i Katoliku na Europa , si Yu'os ha sangan put i ribilasion-ña ni' ha na'i si Ezekiel. Sa' hu na'hasso hao, put i lina'la' Israel na gaige i Rusia gi i " sanhaya ." Gi magåhet, gaige gi i " sanhaya " i posision i papa' i Katoliku Romanu gi i sanlagu na Europa. Pues para u ma konfitma i posision i tropan Rusia gi este na Europan papa ni' ma okupa yan ma domina, na i Espiritu ha po'lo i finatto i mala na notisia ginen " i sanhaya ." " Bai hu na'fanhuyong guafi yan asufre gi hilo'-ña yan gi i tropan-ña (Ezek. 38:22)"; " Babai hu na'hanao guafi gi iya Magog ," ta taitai gi Ezek. 39:6. Pues este i rason put i tailayi na notisia ni' ha na'fanla'la' i " rai i sanhaya " giya Dan. 11:44. Taiguihi gi as Daniel, i agresor Rusian para u ma'a'atan ya u ma'utot gi i sengsong Israel: " Un fañåga gi i sengsong Israel, hao yan todu i tropan-mu (Ezek. 39:4) ». Lao i misterio ha rikohi i idåt i USA gi i tutuhon este na aksion. Hu sodda' gi Ezek. 39:9 un na'manman na detalle. I tinige' ha na'fanhuyong i posipble na u fanma'gåsi i guafi gi " siete åños " ni' para u fanma'gåsi i åmot siha ni' ma'usa gi este na gera gi i mundo. Ti i trongko i mas ma'usa para i modernu na åmot siha, lao i " siete åños " ni' ma sangan ha na'fanli'e' i minetmot este na gera yan i kantidån åmot siha . Gi i diha 7 gi i mes Marso, 2021, guaha ha' nuebi åños para i finatto-ña si Kristo; i uttimo na nuebi åños i pineddong Yu'os, annai u ma kumple i uttimo na geran internasiunåt; un gera ni' gof na'fanlamen i lina'la' yan i propiedåt siha . Sigun gi i mina'12 na bersikulo, i tataotao i taotao Rusia para u ma'a'atan gi " siette na mes ."
I gof chathinasso yan ti siña ma'apasi na hustisian dibin
I manmatai siha u fanma'å'ñao ya si Yu'os ha prisenta hit gi Ezekiel 9 un idea put i masake na lina'la' ni' para u na'guaha. Para i mina'tres na geran mundiåt ni' ma e'espipiha para i tiempo gi entre 2021 yan 2029 , i antitipu gi i mina'tres na gera ni' ha li'e' si Nebuchadnezzar kontra i antigu na Israel gi 586. Este i sinangan i takkilo' na Yu'os, ni' ma'a'ñao yan ma'a'ñao ni' i taotao-ña, ha na'i otden gi Ezekiel 9:1 asta 11:
"Eze 9 :1 Pues ha ågang yu' gi i talanga-hu ni' dangkolo na bos , "Fanmatto, hamyo ni' para en kastiga i siudå, kada taotao yan i åmot-ña ni' para u na'fanlamen i taotao siha gi kannai-ña ."
Eze 9 :2 Ya estagüe, saes na taotao manmato gui chalan y sanjilo na trangca ni y jaatan y sanlago, cada uno guaja gui canaeña y atmas y yumuyulang: ya entaloñija guaja un taotao na minagagon magago, yan guaja un caleta gui oriyaña.
Ezekiel 9 :3 Ya y minalag y Yuus Israel cajulo guinin y querubin anae estaba güe gui jiloña, ya mato gui pettan y guima: ya jaagang y taotao na minagagago magago, ni y gaegue y tinta gui calaguagña.
Eze 9 :4 Ya si Jeova ilegna nu guiya: Janao inanaco y talo gui siuda, inanaco y talo guiya Jerusalem, ya polo un seat gui ayo sija y taotao sija ni y sumugong yan umaagang pot todo y chinatlie ni y mafatitinas gui entalona.
Eze . 9:5 Ya ilegña ni y pumalo ni jujungogjo : Dalalag güe asta y siuda, ya infanaga .
Ezek. 9:6 Unpuno ya unyulang y manamco na taotao sija, y manfamaguon na lalaje, y famalaoan ni y famalaoan, yan y famaguon famalaoan; lao chamo umato jijot gui jaye y gaesiat gui jilofia ; ya ma tutuhon gi i sagan-hu . Ma tutuhon gi i manåmko' ni' manmåtto gi me'nan i gima'.
Ezek. 9:7 Ya ilegña nu sija : Nanafanaelaye y guima ya nabula y patio ni y manmatae . Ya manmapos, ya manmanog gui siuda.
Ezek. 9:8 Ya susede anae manafanot, anae sumagayo, tumodongyo gui jilo matajo, ya juagang: O Señot Yuus, jago yumulang todo ayo sija y tetenjan guiya Israel, yanguin unchuda y binibumo guiya Jerusalem ?
Ezek. 9:9 Ya ilegña nu guajo : Y tinaelayen y guima Israel yan Juda dangculo yan dangculo : y tano bula jâgâ, ya y siuda bula tinaelaye: sa ilegñija: Si Jeova japotte y tano ya ti jalie.
Ezek. 9:10 Guajo locue ti jualibre ni jumaase ; Bae juapase y chechoñija gui jilo y ilunñija.
Ezek. 9:11 Ya, estage, y taotao na minagagago magago, ya y guaja un tinta gui calaguaga, na manope : Guajo jufatinas y tinagomo.
Ti todu ayu siha i manmapuno' put i rilihón-ñiha manmartiriu put i hinengge-ñiha. Meggai na fanå'gue gi este na gurupu ni' manlisto para u fanmana'i lina'la'-ñiha , siña put i rilihón-ñiha , lao lokkue' put maseha hafa na ideolohian pulitikåt pat otro na ideolohia. I magahet na martir para i hinengge, fine'nina, gaige ha' gi as Jesukristo. Segundo, guiya, nesessidat , un taotao ni' ma'ayek ni' i lina'la'-ña ni' ma'ofresi gi sakrifisiu ha na'magof ha' si Yu'os i Kåtga , yanggen i finatai-ña ma'ayek antes di un lina'la' ni' ha na'siguru i nisisidåt-ña para i tiempo-ña.
På'go, ta sodda', gi i tema i " 6th trumpet " , i inagang i kinalamten morat gi i tiempo despues di gera.
I ti manma'å'ñao i manlå'la'
Ti parehu yan i hinasso yan i ma'å'ñao i taotao siha, i åmot nukleåt, achokka' destrosao, ti u na'fanlamen i taotao siha ; sa' guaha manlå'la ' despues di i gera. Put i gera , ilek-ña si Jesukristo gi Mateo 24:6 : " Un hungok i gera yan i sasangan gera, ya ti en fanma'å'ñao, sa' debi di u masusedi este siha, lao ti på'go i uttemo." » I finatai i taotao siha put i che'cho' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong despues di i gloriosu na finatto-ña gi i taotao as Jesukristo. Sa' ayu i manlå'la' debi di u fanma'ayek para u fanma'ayek i uttimu na prublema put i hinengge-ñiha . Desde 1945, i fechan i fine'nina na uson i åmot atomiku, mas ki dos mit na inafekta ni' ma cho'gue para u ma prueba ni' i nasion siha ni' gaige gi i tano' ni' gaige gi i kannai-ña ; magahet , sigi ha', gi duranten 75 åños ya i tano' gof dangkolo , achokka' ti gof takhilo', ha sodda' yan ha supotte i piniti ni' ha na'i i taotao siha. Gi i mamaila' na geran nukleåt , gi i otro banda , meggai na båtkon aire para u masusedi gi un dididi' na tiempo ya i lina'la' i radioactivity para u na'fanlamen i lina'la gi tano'. Gi i finatto-ña, i dibin Kristo para u na'suha i piniti ni' para u fanmatai, i taotao ni' manma'a'ñao.
Verse 20: " I pumalu na taotao ni' ti manmatai ni' este na chetnot siha, ti manma'åse' ni' i che'cho' i kannai-ñiha, ya ti u fanma'adora i anite yan i idolos ni' ma'usa oro, salape', bronse, acho', yan trongko, ni' ti siña ma li'e' pat ma hungok pat ma cho'gue. "
Gi i 20 na bersikulo, i Espiritu ha prufisiha i manma'å'ñao na taotao siha ni' manlå'la'. " I pumalu na taotao ni' ti manmafåtto ni' este na chetnot ti manma'å'ñao nu i che'cho' i kannai-ñiha . " I " mina'dos na chinatsaga " ni' ma anunsia gi tiempon i imperio, ha konsiste un dibin " chetnot " , lao ha tutuhon i " siette na uttimo na chinatsaga " ni' para u fatto gi i taotao ni' manma'å'ñao , despues di i finakpo' i tiempon Grasia 15 Debi di ta fanma'å'ñao. guini na este siha na " peste " todu ma puno' i agresion i taotao Roma kontra i otden tiempo ni' ha na'huyong i Todopoderoso na Yu'os.
" ... ti pumara manmanadora y anite sija, yan y idolos ni mafatinas ni oro, salape, bronse, acho, yan trongcon, ni ti siña manmalilie, manmahujungog, pat manmamocat ."
Gi este na enumerasion, i Espiritu ha puno' i imahen i hinengge Katoliku ni' ma'adora ni' i manma'å'a'ñao nu este na rilihón idolatria. Este na effigies ma represesenta, fine'nina yan mås takhilo', i "Birhen Maria," yan gi i tatte-ña, gi meggai na numeron santos ni' ti ma tungo', sa' ha na'i kada taotao un dångkolon lina'la' para u ma cho'gue i mas ya-ña na santos. I dangkolo na merkadu ha abri 24 ora kada diha. Ma ofresi pads para todu i agaga', gi todu i estilo yan i mineggai. Ya este na klasin cho'cho' ha na'fanlamen ayu i manma'å'ñao gi i kilu'os Golgotha; entonses, i binechan-ña siempre ma'å'ñao. Ya esta, despues di ha na'tungo' gi 2018 i manma'elekta na ofisiåt-ña put i fuetsao yan gloriosu na finatto-ña para i sakkan 2030, desde 2019, ha laknos i manisao gi i tano' ni' un båli ni' siña ha na'fanmatai. Este ha' un dikike' na siniseden i binibu-ña para u fatto, lao esta guaha i inafekta-ña gi bandan-ña, sa' estague' na debi di ta na'i gui' un ruina ekonomiku ni' ti ma li'e' gi i historian i sanlagu ni' ginen i orihinat na kristianu. Ya yanggen manma'utot, manma'a'ñao i nasion siha, pues manma'a'ñao yan manma'a'ñao unu yan otro.
I ina'agang as Yu'os mas maolek sa' gi papa' i fina'nu'i-ña si Jesukristo, i magahet na Yu'os måtto gi tataotao, gi entalu' taotao siha ya gi ayu na lugat komo unu giya siha , " ha li'e', ha hungok, yan ha laknos ", ti parehu yan i idolo siha ni' ma'eskultura pat ma'molde ni' ti siña ma cho'gue este.
Verse 21: " Ya ti manmañotsot ni' i pineddong-ñiha, ni' i lina'la'-ñiha, ni' i lina'la'-ñiha, ni' i lina'la'-ñiha. "
Gi i mina'21 na bersikulo, ma'pos i tema. Gi i fino'-ña put " i finatai-ñiha , " i Espiritu ha dibuhu i lai gi Damenggo ni' para u na'fanmatai i manma'å'ñao na manma'å'ñao nu i sagradu na Sabalu ni' ha na'fanhomlo' si Yu'os. Gi i tinige'-ña " i enkantasion-ñiha , " ha puno' i Misan Katoliku ni' ma onra ni' ayu siha i ma hustisia i "Damenggo"-ña, este na ti magahet na Ha'ånen Saina yan i autentiko na "ha'ånen atdao" paganu. Gi i hinasso-ña put " i lina'la'- ñiha , " i Espiritu ha apunta i hinengge-ña i Protestante, i erensian i " lina'la ' " Katoliku ni' i ti magahet na " profeta Jezebel " gi Rev. 2:20. Ya gi i ma'a'atan-ñiha " i lina'la'-ñiha , " ha suggesta i lina'la' espiritu'åt ni' ma cho'gue, fine'nina, kontra si Jesukristo, guiya mismo, ni', sigun ginen Dan.8:11, i rai i papa " ha na'suha i " pale' -ña" yan i titulu-ña ni' " Head of the Church ," gi Eph.5:23; lao lokkue', i otden-ña " tiempo yan i lai-ña , " sigun ginen Dan.7:25. Este siha na inetnon espirituat ti ma na'suha i ordinariu na aplikasion siha, lao ma na'suha siha gi i husgamenton Yu'os yan i konsekuensia-ña para i manma'gas na manma'gas.
Apocalipsis 10 : I Dikike' na Lepblo
I finatto-ña si Kristo yan i kastigon i manma'a'ñao
I Dikike' na Lepblo yan i Konsekuensia-ña
I finatto-ña si Kristo gi i uttemo i mina'kuåtro na Adventist na inatan
Verse 1: “Ya hu li'e' otro na anghet ni' takkilo' tumunok ginen i langet, ma'gasgas ni' mappot : ya guaha atdao gi hilo' i ilu-ña, ya i fi'on-ña taiguihi i atdao, yan i addeng-ña taiguihi i pilon guafi. ”
I kapitulu 10 ha konfitma i espiritu'åt na siñat ni' esta ma estapblesa asta ayu na tiempo. Si Kristo ha a'atan i Yu'os gi i sagradu na kontrata, gi i imahen i " arko " ni' ma nå'i despues di i dilubio para si Noah yan i famagu'on-ña. Este i siniseden i prumesa as Yu'os na ti u na'fanlamen i lina'la' gi tano' ni' hånom tåsi. Si Yu'os ha cho'gue i prumesa-ña , lao ginen i pachot Pedro, ha anunsia na i tano' desde på'go " ma'ayek para i guafi " ; un linao na guafi. Este ha' para u ma kumple gi i uttimo na husgamento gi i mina'siette na mileniu. Ti ha tutuhun i guafi ha na'fanlamen i lina'la', sa' este na åmot ha usa si Yu'os kontra i siudåt siha gi i sanlagu na Sodoma yan Gomorra. Gi este na dikike' na kapitulu, i Espiritu ha ilustra i asunto siha ni' masusedi despues di i " 6th trumpet . " I kapitulu ha tutuhon gi i imahen i gloriosu na finatto-ña si Kristo i avenger .
I Profesiha Ti Ma'a'atan
Verse 2: " Ya guaha gi kannai-ña un dikike' na lepblo ni' mababa . Ya ha po'lo i agapa' na addeng-ña gi hilo' tasi, yan i agapa' na addeng-ña gi hilo' tano' ; "
Desde i tutuhon i lepblo, sigun ginen Rev. 1:16, måtto si Jesukristo para u laknos i manma'adora i " atdao " ni' ma dibidi. I rol i simbolo siha ma klaruyi: " i fi'on-ña taiguihi i atdao, " ya hafa para u masusedi gi i enimigu-ña, i manma'adora i " atdao " ? Inepe: fañajangan adengña ya ay ay sija! Sa' " i addeng-ña taiguihi i pilon guafi ." Este na bersikulo ginen i Biblia para u ma kumple: " Fatå'chong gi agapa' na kannai-hu astaki hu na'i i enimigu-mu para i addeng-mu " (Psa. 110:1; Matt. 22:44) . I isao-ñiha ma'a'ñao put i antes di u bira gui' tatte, si Jesukristo ha " hababa i dikike' na lepblo " gi i Apocalipsis ni' ha na'fanhuyong , desde 1844, i " siette na seyu " ni' ha na'fanma'a'ñao gi Rev. 5:1-7. Gi entre 1844 yan 2030, i sakkan ni' ma mensiona gi este na kapitulu 10, i tiningo' yan i siniente put i Sabalu ha tutuhon gi todu i lina'la'. Pues, i taotao siha gi ayu na tiempo taya' eskusu-ñiha yanggen ma disidi para u ma onra. I " dikike' na lepblo " esta ma " abri " ni ' i Espiritu Såntu as Kristo, ya i manma'adora i atdao ti ma usa gui'. Gi i mina'dos na bersikulo, ma ilustra i finakpo'-ñiha. Para ta komprende i siniente-ña i simbolon " tasi yan tano ' " ni' ma sodda' gi este na bersikulo, debi di ta estudia i Rev. 13, anai si Yu'os ha li'e' siha gi dos na " gå'ga' " espirituåt ni' para u fanhuyong gi halom 2,000 åños gi i tiempon kristianu. I fine'nina na " gå'ga', ni' tumunok ginen i tasi " , ha simbolisåyi i ti taotao, pues gå'ga', na råhimen i koalision i sibit yan i rilihoso na nasion siha, gi i fine'nina na maneran-ñiha ni' manma'gås-ñiha yan i papism Katoliku. Este na monarkia siha ma'a'atan ni' i " dies na kåkånon " ni' ma'a'atan gi i simbolon Roma gi iya Dan. 7 ni' " i dikike' na kåkånon " yan Rev. 12, 13 yan 17 ni' " i siete na pachot " . Este na " gå'ga '," sigun ginen i husgamenton i balotu siha, ha dispåtta i simbolo siha ni' ma'a'agang gi Daniel 7: i manmofo'na na imperion i Imperiun Roma, gi i otro na otden gi as Dan. 7 : leopard, oso, leon . I gå'ga ' pues guiya mismo i gå'ga' Roman Dan. 7:7. Lao guini, gi Rev. 13, i simbolon i " dikiki' na kåtbon " papa', ni' ha susedi i " dies na kåkåt ," ma na'suha ya ma na'halom i " siete na pachot " gi i idåt i taotao Roma. Ya i Espiritu ha alok na " blasfemias ," este, i minagahet put i rilihón . I " korona siha " gi i " dies na kåkåt " ha na'siguru i tiempo annai i " dies na kåkånon " Dan. 7:24 jumalom gui ray. Este lokkue' i tiempo anai i " dikike' na kuentos " pat " diferentes na rai " mismo ha cho'cho'gue. Yanggen ma identifika i " gå'ga ' " , i sigiente na mubi ha anunsia i mamaila' na tiempo-ña. Ha cho'gue libre para " un tiempo, tiempo (2 biåhi ) yan mit na tiempo . " Este na sinangan ha na'i tres yan medya na såkkan prufeta, pat 1260 na såkkan, gi Dan.7:25 yan Rev.12:14; ta sodda' gi i " 1260 dihas " - åños pat " 42 mes " na prufesiha gi Rev. 11:2-3, 12:6 yan Rev. 13:5. Lao gi i mina'tres na bersikulo gi este na kapitulu 13, i Espiritu ha anunsia na para u ma'atkila yan " komo ma'a'ñao ", put i ateismon Franses gi entre 1789 yan 1798. Ya put i Concordat of Napoleon I , " ma'a'ñao i chetnot-ña ". Pues, ayu siha i ti ma guaiya i minagahet dibin siña ma kontinua gi tiempon-ñiha para u ma onra i minagahet ni' muna'fanmatai i anti yan i tataotao.
Gi i uttemo diha siha, para u fanhuyong un imahen i fine'nina na " gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi ". Este na nuebu na gå'ga' ma distinggi gi i minagahet na este na biåhi para u " humånao ginen i tano ' ." Gi i litråtu ginen i Genesis, anai " i tano '" humuyong ginen i " tasi " , i Espiritu ha sangani hit na este na mina'dos na " gå'ga '" humuyong ginen i fine'nina, ya ha na'annok i ma'a'agang na Reformed Catholic Church; i eksakto na difirensia gi i hinengge-ña i Protestant Reformed. Gi 2021 , ha represesenta i mas takhilo' na fuetsan militåt gi i tano' ya esta ha na'i otdinariu desdeki i mina'gås-ña kontra Hapon yan Nazi Germany gi 1944-45. Este, siempre, i USA, ni' fine'nina Protestante, lao Katoliku på'go, put i meggai na taotao Hispanic ni' manhånao para otro na lugåt. Gi i akusasion-ña na ha na'fanhuyong " i fine'nina na gå'ga' ni' ha adora gui' gi me'nan-ña ," i Espiritu ha denunsia i erensia-ña ginen i Damenggo gi iya Roma. Este para bai hu sangani hao na ti maolek i na'an i rilihón. I modernu na hinengge Protestante esta ha pega gi este na erensian Roma ya ha na'huyong un lai ni' ha na'i obligasion i deskansu gi Damenggo gi papa' i pineddong na kastigu: un boycott kometsiu gi tutuhon, yan un sentensian finatai gi i mamaila' na tiempo. I Damenggo ma'ayek komu i " marka " i otdinariu na " beast " giya Roma , i fine'nina na " beast ." Ya i numeron " 666 " i suma ni' ma sodda' gi i letra siha gi i titulu "VICARIVS FILII DEI," ni' i Espiritu ha agang " i numeron i gå'ga ' ." cho'gue i kuentas, gaige i numero:
VICIVILIIDI
5 + 1 + 100 + 1 + 5 = 112 + 1 + 50 + 1 + 1 = 53 + 500 + 1 = 501
112 + 53 + 501 = 666
Un impottånte na klaru : I marka ma risibi " gi i kannai " pat " gi i adbåntan " solu yanggen " i kannai " ha simbolisa i che'cho', i aksion, yan " i adbåntan " ha na'annok i minalago' kada na gå'ga' ni' siña ha cho'gue, taimanu ha' ilek-ña si Ezekiel 3:8: " Bai hu na'metgot i atan-miyu ya en oppe i atan-ñiha ."
Guihi, pues, ma identifika i mamaila ' na " sagan addeng " as Jesukristo, i Husto na Hues. Ya gi i ma'pos na manera, yanggen ha na'i i primet na " adeng agapa' " pat i " addeng agapa' ," i Espiritu ha na'tungo' hayi mas ga'o'-ña. I " addeng agapa '" ni' ma'a'a'ñao para i hinengge-ña i Katoliku ni' ha alok na si Yu'os ha na'fanhuyong i haga' " todu ayu siha i manma'a'atan gi tano' ," sigun ginen Rev. 18:24. Pues, i prioridat-ña para i binaba, debi di u ma'ayek. Pues, parehu ha' na isao-ña, sa' ha imita gui', ni' ha na'fanhuyong i " imahen " i fine'nana na " gå'ga '" Katoliku , i hinengge Protestante , ma a'agang " i tano ' ", ha risibi i guafi ginen i " addeng agapa ' " as Jesukristo ni' ha na'fanhuyong i haga' i uttimo na santos ni' para u ma na'fanhuyong sin i inetnon-ña.
Verse 3: " Ya ha ågang ni' dangkolo na bos, taiguihi i leon ni' ha ågang. Ya annai ha ågang, i siete na tronu siha manma'å'ñao. "
I sikretu ni' ma espiha pat ma sedda' gi i verse 4 asta 7, ni' ma pruklåma ni' " i bos i siete na tronu " esta ma na'suha. I " bos " Yu'os ma komparehi yan i bos " tronu " ni' ma aidentifika yan i numero " siete " ni' ha simbolisa i sintifikasion- ña . Este na bos ha pruklåma un mensåhi ni' esta meggai na tiempo ma espipiha yan ma ignora ni' taotao siha. Este i sakkan i finatto-ña gi glorian i dibin yan sublime na Saina-ta as Jesukristo . I fecha ma na'tungo' i manma'ayek-ña gi 2018 ; Este i tiempon åpaka' gi 2030, anai i mina'tres na tersu gi 2000 åños gi i 6000 åños ni' ha prugråma si Yu'os para i inayek-ña i manma'ayek para u ma'pos, desde i finatai Jesukristo gi diha 3, 30 gi Abrit.
Verse 4: " Ya anae manma'å'ñao i siete na tronu siha, esta yu' para bai hu tuge' : ya hu hungok un bos ginen i langet ilek-ña : Na'siguru na ma'a'atan i siete na tronu siha, ya cha'mu ma'a'atan. "
Gi este na mubi, dos na me'nan Yu'os ha chocho'gue. I fine'nina, i manma'ayek-ña debi di u ma tungo' na si Yu'os ha na'setbe i tiempo para i finakpo' i tano'; ti magahet na ma'a'atan, sa' ha dipende gi i hinengge-ta gi i prugråman 6,000 åños ni' maproponi gi i sais na diha gi i simana-ta. I segundu finaposña i para u disganau i inaligao este na fecha estake ayo na tiempu `nai guiya mismu u baba i chalan kinemprende. Este ma cho'gue gi kada unu gi i tres na prublema Adventist ni' ma usa para u ma li'e' yan u ma selekta i manma'ayek ni' manma sodda' na digno para u fanma benefisia ginen i taihinekkok na tininas ni' ha ofresi si Jesukristo , gi 1843, 1844 yan 1994 .
Verse 5: " Ya i anghet ni' hu li'e' tumohge gi hilo' tasi yan tano' ha laknos i agapa' na kannai-ña guatu gi langet .
Gi este na attitud i dangkolo na Hues ni manma'gåsgas, i addeng-ña mapo'lo gi hilo' i enimigu-ña siha, si Jesukristo ha fotma un solemni na juramento ni' ha na'i gui' dibinamente.
Verse 6: " Ya ha jura gi as Yu'os ni' låla'la' para todu i tiempo, ni' fuma'tinas i langet yan i kosas siha ni' gaige gi halom-ña, yan i tano' yan i kosas siha ni' gaige gi halom-ña, yan i tasi yan i kosas siha ni' gaige gi halom-ña, na ti u guaha tiempo. "
I juramenton Jesukristo ma cho'gue gi na'an i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha ya ma na'i i manma'ayek-ña ni' ma onra i tinago' i fine'nana na anghet gi Rev. 14:7; este, put i ma'a'atan-ñiha, i " mina'å'ñao- ñiha " as Yu'os, put i ma'o'osge i mina'kuåtro na tinago'-ña ni' ha na'i gloria i che'cho'-ña ni' ha na'fanhuyong. I deklarasion na " ti debi di u guaha tiempo " ha konfitma na gi i prugråma-ña, si Yu'os ha li'e' i tres na ekspektasion Adventist gi 1843, 1844 yan 1994. Taimanu ha' hu sangan, este na ekspektasion siha manma'usa para u fanma'ayuda i manmanhongge na kristianu siha. Sa' achokka' ti maolek i konsekuensiha-niha, manma'å'ñao yan manma'å'ñao gi espiritu'åt para ayu siha i manma'afekta, pat, para i manma'å'agang, i rason siha put i bendision-ñiha yan i sagradu-ñiha as Yu'os.
I anunsion put i mina'tres na dångkolon chinatsaga ni' maproponi gi Rev. 8:13.
Verse 7: " Lao gi i ha'åni i bos i mina'siette na anghet, yanggen ha tåmpe , i misterion Yu'os u ma'pos, taimanu ha' ha sangan gi i tentago'-ña i prufeta siha. "
I tiempo para u ma konstrui i fechan prufeta siha esta måtto. I manma'establisa ni' manmaproponi na datos ma kumple i che'cho'-ñiha, para u maprobecha, sigi ha', i hinengge i Protestante gi 1843-44 , yan i hinengge i Adventist gi 1994. Pues ti u guaha mas ti magahet na fecha, ti u guaha mas ti magahet na ekspektasion; i nuebu, ni' ma tutuhon desde 2018, i maolek, ya i manma'ayek u ma hungok, para i satbasion-ñiha, i sunidon i " mina'sais na trompeta " ni' para u ma na'i i Kristo ni' dibin Hustisia; i ora anai, sigun gi Rev. 11:15: " i rainon i tano' manmafa'tinas i rainon i Saina-ta yan i Kristo-ña ," ya put este na rason na ma na'suha siha ginen i anite.
I Konsekuensiha yan i Tiempon i Ministerion Prufeta
Verse 8: " Ya i bos ni' hu hungok ginen i langet ha kuentusi yu' ta'lo, ilek-ña , "Hånao ya un chule' i dikike' na lepblo ni' mababa gi kannai i anghet ni' gaige gi hilo' i tasi yan i tano'. "
I bersikulo 8-11 ha ilustra i eksperensian i mision i tentago' para u prisenta i ma'kode na prufesiha gi fino' CHamoru.
Verse 9: " Ya humanao yu' para i anghet, ya hu sangani gui', " Na'i yu' i dikike' na lepblo . Ya ilek-ña nu guåhu, 'Chule' ya un kanno' .
Gi i tutuhon, " i piniti gi i tiyan " ha na'fanli'e' i piniti yan i piniti ni' ma na'fanhuyong put i ma na'suha i maproponi na atdao ni' i manrebelde na kristianu siha. Este siha na pinadesi siempre u fanhalom gi uttimon i hinengge, gi oran i lai Damenggo, anai i lina'la' i manma'ayek manma'aminasa ni finatai. Sa' asta i uttemo, i lina'la' yan i manma'gås-ña u fanma'atkila ni' i anite yan i dimoniu-ña siha gi langet yan tano', manma'å'ñao pat ti manma'å'ñao na manma'a'ñao nu este na "Destroyer" , " Abaddon pat Apollyon " gi Rev. 9:11 . " I minagof i miel " ha represesenta lokkue' i minagof ni' ha komprende i misterion Yu'os ni' ha na'i i magahet na inayek-ña, ni' manmalago' para i minagahet. Gi i tano', taya' otro na prudukto ni' siña ha na'fandaña ' i minagof-ña taiguihi gui' . Kulan, i taotao siha ma agradesi yan ma li'e' este na gof na'magof na sabor ni' na'magof para siha. På'go, i manma'ayek as Kristo ma li'e' gi as Yu'os i minagof yan pas na relasion, yan lokkue' i tinago'-ña siha.
Gi i tinige'-ña "Apocalypse" (= Revelation) " i minagof i miel " , i Espiritun Yu'os ha komparehi este yan " i manna ginen i langet " ni' guaha " i sabor i miel " ya ha na'fanhomlo' i ManHebreu siha , gi i desierto , gi duranten i 40 åños antes di i finatto-ñiha gi i tano' prumesa ni' ma chule' ginen i Canates. Taimanu ha' na ti siña i Hebreu låla'la' yanggen ti ha kanno' este na " manna " , desde 1994, i uttemo na " singko na mes " ni' ma prufetisa gi Rev. 9:5-10, i hinengge Adventist låla'la' ha' yanggen ha kanno' este i uttimo na prufeta na " nengkanno ' espirituåt " (Matt. 24:45 ) " ni' ma pripara para i tiempon " i finatto-ña si Jesukristo. Este na fina'nå'gue ni' i Yu'os i minagahet ha na'i yu' para bai hu tungo' ha' gi este na Sabalu gi i mina'kuåtro na ora gi Enero 16, 2021 (lao 2026 para si Yu'os) siña ha' maolek para bai hu oppe i taotao ni' ha faisen yu' un diha put i tinige' put i prufesiha siha "Håfa siña ha na'i yu' este?" I ineppe-ña si Jesukristo ti åpmam yan sensimple : lina'la' espirituåt para u fanlibre ginen i finatai espirituåt . Yanggen i Espiritu ti ha chule' i imahen i " pastel ," lao ha chule' ha' i " i minagof i miel ," pues sa' i lina'la' fisikåt i Hebreu siha ma'a'atan este na nengkanno' " manna . " Put i Apocalipsis, i nengkanno' para i espiritun i manma'ayek ha'. Lao, gi este na kumparasion, parehu ha' na nisisåriu, ti siña ma na'suha, yan ha nisisita i låla'la' na Yu'os komo kondision para u ma na'siguru i lina'la' espirituåt. Ya este na nisisidåt, låhi , sa' ti ha pripara si Yu'os este na nengkanno' para u ma'ignora yan ma'despresia ni' i tentago'-ña gi i uttimo na diha siha. Guiya i mas ma'gåsi na elementu desdeki i sakrifisiun Jesukristo yan i uttimo na fina'tinas yan i uttimo na finatton i Santa Sena; Si Jesukristo ha na'i i manma'ayek-ña para nengkanno', i tataotao-ña yan i prufeta na instruksion-ña .
Verse 10: " Pues hu chule' i dikike' na lepblo ginen i kannai i anghet ya hu kanno' ; ya gi i pachot-hu gof dångkolo' taiguihi i miel; lao annai hu kanno', gof åmko' i tiyan-hu. "
Gi i eksperensian i tentago', gi i lina'la'-ña ha', ha diskubre i lina'la' ni' ha prufetisa si Jesukristo, ya ha sodda' fine'nina " i minagof i miel , " un na'magof na minagof ni' parehu yan i minagof i miel. Lao i frihu ni' ma fa'nu'i ni' i manmembron Adventist yan i ma'estra siha ni ' malago' yu' na bai hu prisenta, ha na'fanhuyong gi tataotao-hu i piniti gi i tiyan-hu ni' ma a'agang colitis. Pues hu testifikåyi i espirituåt yan i literåt na finatton este siha .
Lao, guaha otro na esplikasion put i uttimo na tiempo annai ma na'fanli'e' i lina'la' i prufeta. Ha tutuhon gi tiempon pas, lao u ma'pos gi tiempon gera yan mina'å'ñao. Dan. 12:1 ha prufisiha na " tiempon chinatsaga, ni' ti siña ma li'e' desdeki guaha nasion asta ayu na tiempo "; este sufisiente para u na'i " piniti gi i tiyan ." Espesiatmente sa' ta taitai gi Lam. 1:20: " Yahweh , atan i piniti-hu! I tiyan-hu manma'å'ñao, i korason-hu manma'å'ñao gi halom-hu, sa' hu rebelde yu'. Sin i espada, siña ha' manma'å'ñao, gi halom i finatai. Kontodu gi Jer. 4:19: “ I tiyan- hu , i tiyan-hu , gaige yu' gi piniti gi halom korason-hu, i korason-hu manma'å'ñao, ti siña hu na'fanmamahlao; sa' hagu, i anti-hu, un hungok i sonidon i trompeta, i inagang gera . ” I mina'å'ñao i “trigu” ha na'fandaña ' i uttimo na mision Adventista yan ayu i ma'entrega gi as profeta as Jeremias. Gi i dos na eksperensia, i manma'ayek ma cho'cho'gue i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i tiempo-ñiha. Si Jeremiah yan i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i tiempo-ñiha, ma denunsia i isao ni' ma cho'gue ni' i manma'gås-ñiha gi i tiempo-ñiha, ya ma cho'gue lokkue' manma'a'ñao nu siha, asta i uttemo na tiempo ni' ma'a'atan ni' i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, i " Rai i rai siha yan i Saina i ma'gas siha " gi Rev. 19:16.
I finakpo' i fine'nana na påtten i Apocalipsis
Gi este na fine'nina na påtte, ta sodda' i prologue yan i tres na parehu na tema, i Letra siha ni' ma'a'atan para i anghet siha gi i siete na Gima'Yu'os, i siete na seyu pat siniseden i tiempo, yan i sais na trompeta siha pat i kastigu ni' manma'a'atan ni' i indignasion Yu'os.
Verse 11: “ Pues ilek-ñiha nu guåhu , ‘Debidi un prufetisa ta'lo gi me'nan meggai na taotao, nasion, lengguåhi, yan rai siha. ’”
I versikulu 11 ha konfitma i kompletu na kubre-ña i uttimo na 2,000 gi i 6,000 na såkkan gi i prugråman Yu'os ni' ha planeha. Yanggen måtto i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo , i diniskuti put prufesiha para u tutuhon ta'lo i tiempon kristianu gi kapitulu 11 gi papa ' otro na tema : " Debidi un prufeta ta'lo gi me'nan meggai na taotao, nasion, lengguåhi, yan rai siha ."
I tutuhon i mina'dos na påtten i Apocalipsis
Gi este na mina'dos na påtte, gi un parallel na inatan put i tiempon kristianu, i Espiritu ha na'fanhuyong i impottånte na asunto siha ni' esta ma mensiona gi i fine'nina na påtte gi i lepblo, lao guini, gi i mina'dos na påtte, ha na'fanhuyong i husgamento-ña giya hita gi un manera ni' mas maolek put kada unu gi este na asunto siha . Guihi ta'lo, kada na kapitulu u ma'usa diferentes na simbolo yan imahen siha lao siempre mankomplementåriu. Gi i ma na'daña' todu este na fina'nå'gue siha, i prufesiha ha identifika i suhetto siha ni' ma puno'. Desde i lepblo-ña si Daniel, este na prinsipåt ni' para u parehu yan i kapitulu siha gi i prufesiha ma aplika ni' i Espiritu ni' ha na'fanli'e' hit , taimanu ha' un li'e'.
Apocalipsis 11, 12 yan 13
Este na tres na kapitulu ma kubri i tiempon kristianu gi parehu na manera, ma na'fanli'e ' diferentes na asunto siha , lao siempre manma'a'ñao. Bai hu sumångan , pues bai hu detalye, i tema siha.
Apocalipsis 11
I Rainon Papa – Ateismo Nasiunåt – I Mina'sais na Trompeta
Verses 1-2: I lina'la' i Katoliku na prufeta ni' ti magahet gi 1260 åños: I manma'a'ñao.
Verses 3-6: Gi duranten este na lina'la' ni' ti manma'å'ñao yan manma'a'ñao, " i dos na testigu " as Yu'os, i sagradu na eskritura gi i dos na kontrata, u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao ni ' " i gå'ga' , " i koalision rilihoso giya Roma ni' manma'a'ayuda gi i rai siha gi i sanlagu na Europa.
I versikulu 7 asta 13 ma sangan put " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåsi, " este i "French Revolution " yan i nasionåt na ateismo-ña ni' ha tutuhon gi i fine'nana na biåhi gi i historian i taotao.
I bersikulo 15 asta 19 guaha tema-ña put i " mina'siette na trompeta ."
I che'cho' i lina'la' i papa gi i imahen siha
Verse 1: " Ya ma nå'i yu' un åcho' taiguihi i åcho', ya ilek-ña , låla'la' ya un midi i templon Yu'os, yan i attat, yan ayu siha i manmanadora gi halom-ña. "
I tiempon piniti ni' ma'a'atan gi i palabra " rod ." I kastigu ma hustisia " put i isao, " ni' ma na'lå'la' ta'lo desde 321 yan gi i rilihón desde 538. Desde este na mina'dos na fecha, i isao ma impotta ni' i gubetnamento papa', ni' ma simbolisåyi guini ni' " i åpaka ' ," ni' ha na'annok " i ti magahet na profeta ni' ha fa'nå'gue i minagahet " gi Isa. 9:13-14. Este na mensåhi parehu yan i mensåhi as Dan. 8:12: " i ehersito ma na'libre ni' i kada diha put i isao " , ni' " i ehersito " ha na'i i Asamblean Kristi'ånu , " i diariu " , i pale'-ña si Jesukristo ni' ma na'suha ni ' i gubetnamento, yan " isao " , i ma na'suha i Sabalu desde 321. Este ha' i ripitision un mensåhi ni' ma ripiti meggai biåhi gi diferentes na aspetu yan simbolo siha. diferentis. Ha konfitma i rol-ña ni' ha na'i si Yu'os para i fina'tinas i gubetnamento giya Roma. I verbu " midi " kumeke'ilekña "husga." I kastigu pues i resulta i husgamenton Yu'os kontra " i templon Yu'os ," i inetnon Kristo, " i attat " ni' ha simbolisa i kilu'os i sakrifisiu-ña, yan " ayu siha i manma'adora gi ayu na lugat ," este i mankristianu ni' ma'a'agang i satbasion-ña.
Verse 2: " Lao i sanhiyong na patten i templo, na'suha ya cha'mu midi ; sa' ma nå'i i Gentiles, ya i siudat santos u ma laknos gi papa' i addeng-ñiha kuarenta yan dos na mes. "
I mas impottånte na palabra gi este na bersikulo, " sanhiyong ." Guiya ha' ha na'annok i hinengge-ña i Katoliku Romanu ni' ma'a'atan gi i imahen i lina'la'-ña gi 1260 dihas-años ni' ma'a'atan guini gi i forma "42 mes . " " I siudat sagradu ," i imahen i magahet na manma'ayek , " para u ma'a'atan gi papa' i addeng ni' i nasion siha " gi i liga yan i despotiku na gubetnamento, i rainon Europa , " ni' ma cho'gue adulterio yan " i Katoliku " Jezebel " gi duranten i långhet, ti tolerante na lina'la'-ña gi 1,260 na såkkan siha gi entre 538 yan 1798. Gi este na bersikulo , ha na'i si Yu'os i diferensia gi entre i magahet yan i ti magahet na hinengge ni' ha dipende gi i simbolon i santuarion Hebreu: i tabernakulon Moises yan i templo ni' ha fa'tinas si Solomon. Gi i dos na biåhi, gi " i kuåtton husgamento, gi sanhiyong i templo ," ta sodda' i rituåt rilihoso: i attat i sakrifisiu yan i tåsi i ablusion. I minagahet na sinantos espirituåt gaige gi halom i templo: gi i sagradu na lugat anai guaha : i siete na kandet , i mesan i 12 na pan ni' ma'a'atan, yan i attat ni' ma'a'atan gi me'nan i belo ni' ha espiha i mas sagradu na lugat, un imahen i langet anai gaige si Yu'os gi i tronu-ña. I sinsero na kandidatu para i satbasion kristianu ha tungo' ha' si Yu'os , ya gi tano' i taotao manma'a'ñao ni' i " sanhiyong " na rilihón ni' i hinengge Katoliku ha represesenta fine'nina gi i historian i rilihón kristianu gi tiempo-ta.
I Santa Biblia, i Fino' Yu'os, Mapetsigi
Verse 3: “ Bai hu na'i i dos na testigu-hu otdinariu, manma'a'a'ñao ni' magagu, ya u fanmaprofetisa gi duranten mit dos sientos sesenta dihas. ”
Gi duranten este na lå'la' na lina'la', ma konfitma guini gi i " 1260 dihas ", i Biblia, ni' ma simbolisåyi ni' i " dos na testigu ", ma na'suha asta i tiempon i Rifotmasion, annai ma na'fanlamen ni' i ligan Katoliku ni' manmagof para i papa' siha, ni' ma supotte ni' espada siha. I imahen " ma'a'a'nao " ha na'fanli'e' i taotao ni' i Biblia asta 1798. Sa' gi i uttemo este na tiempo, i ateismon rebolusionario giya Fransia ha na'fanhuyong gi i pupbliku na lugat siha, ya ha na'fanhuyong lokkue'.
Verse 4: “ Este i dos na trongkon olibu yan i dos na kandet ni' gaige gi me'nan i Saina i tano'. ”
Este i " dos trongkon olibu yan dos kandet " simbolon i dos susedente na kontrata ni ha otganisa si Yu'os gi planon satbasion-ña. Dos na dispensasion rilihoso ni' sigi ha ' ma'usa i Espiritu-ña ni' i legat-ña i Biblia yan i tinige'-ña gi i dos na kontrata. I prohekton i dos na kontrata maprofetisa gi Zec. 4:11 asta 14, ni' " dos trongkon olibu ni' ma po'lo gi agapa' yan gi sanhilo' i lampara . " Ya esta, antes di " i dos na testigu " gi i bersikulo 3 , ilek-ña si Yu'os put siha gi i testimonion Sacharias : " Este siha i dos na lahi-ña i laña ni' manma'a'atan gi me'nan i Saina gi todu i tano'. " Gi este na simbolismo " i laña ha diseseha i Espiritun dibin. " I kandet " ha prufisiha si Jesukristo ni' gi tataotao taotao para u na'i i lina'la' i Espiritu gi i sinantos-ña (= 7) ya u na'fanla'la' i tiningo' gi entre i taotao siha, taimanu ha' i kandet simboliku ha na'fanla'la' i lina'la' ni' ha na'fanla'la' i laña ni' gaige gi i " siete " na åmot-ña.
Nota : I " siette na kandet " gaige gi i talo' na båtde; este, taimanu ha' i talo'åni gi i simana, ha na'fanhuyong i mina'kuåtro na diha gi i simana Pasgua i ha'åni annai , put i finatai-ña, ha na'fanhuyong si Jesukristo i " sakrifisiu yan i ofresimiento , " i riton rilihoso gi i Hebreu, sigun ginen i planon dibin ni' ma prufetisa gi as Dan. 9:27. I " kandet " ni' guaha siete na lampara-ña , pues guaha lokkue' mensåhi-ña ni' prufeta.
Verse 5: " Yanggen guaha malago' ha na'ma'åse' siha, u fanhuyong i guafi ginen i pachot-ñiha ya ha na'fanlamen i enimigu-ñiha ; ya yanggen guaha malago' ha na'ma'åse' siha, debi di u ma'puno' taiguini. "
Guini, taimanu ha' gi Rev. 13:10 , ha konfitma si Yu'os para i magahet na manma'ayek-ña i prohibision-ña put para u fanma'kastigo , siha mismo , i piniti ni' ma cho'gue gi i Biblia yan i rason-ña. Este na aksion ha na'setbe para guiya ha'. I tailayi siha para u fanhuyong ginen i pachot i Yu'os ni' ha na'fanhuyong . Si Yu'os ha identifika gui' gi i Biblia, ni' ma'a'agang " i fino' Yu'os ," ya ayu i muna'piniti gui', u atåka gui' direktamente.
Verse 6: " Este siha na taotao guaha nina'siña-ñiha para u ma'utot i langet, ya ti u'uchan gi i tiempon prufesihan-ñiha ; yan guaha nina'siña-ñiha gi i hanom para u fanma'å'ñao, yan para u fanma'atkila i tano' ni' todu i chetnot, kada na biåhi na malago'-ñiha. "
I Espiritu ha na'i hit siñat siha ni' ma'a'atan gi i Biblia. Gi i tiempo-ña, i profeta as Elias ha risibi ginen as Yu'os na ti u u'uchan yanggen ti ha sangan ; antes di guiya, si Moises ha risibi ginen as Yu’os i nina’siña para u na’lå’la’ i hanom gi haga’ yan para u na’fanlamen i tano’ ni 10 na chetnot. Este siha na testimonio gi i biblia mas impottånte sa' gi i uttimo na diha siha, i tairespetu para i tinige' yan i inspirasion na Fino' Yu'os para u ma'kastigo ni' chetnot siha ni' parehu na klasin chetnot, sigun ginen Rev. 16.
Nasionåt na Ateismo gi i Ribolusåsion Franses
I Manåmko' na Lina'la'
Verse 7: " Ya yanggen ma'pos i testimonio-niha, i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåddong na tåsi para u gera kontra siha, ya u gana siha, ya u punu' siha. "
I Espiritu ha na'tungo' hit guini put un kosas impottånte para ta tungo': i fechan 1793 ha na'setbe i finakpo' i testimonion biblia, lao para håyi? Para i enimigu-ña gi tiempo ni' ma'a'atan i Biblia, ma'a'atan i dibin na otdinariu na otdinariu komo base para i hinengge; i rai siha, i manma'gas i rai , i gubetnamento Katoliku yan todu i kleru-ña. Gi este na diha, ha kondena si Yu'os i manprotestante na manmanhongge ni' ti ma konsidera i fina'nå'guen-ña . Gi Dan. 11:34, gi i husgamento-ña, si Yu'os ha na'i siha " hipokrisia ": " Gi i tiempo annai manmafåtto, u fanma ayuda un dididi', ya meggai para u fanma'ayuda gi i hipokrisia . " Este ha' i fine'nina na påtte gi i testimonion i Biblia ni' ma'pos, sa' gi 1843, i rol-ña para u ma'ayek ta'lo gi i ma'pos na tiempo ni' para u ma'ayek ta'lo i manma'gås-ta. I establisimenton nasionåt na ateismo giya Fransia para u na'fanlamen i Biblia ya u na'fanlamen. I meggai na uson "guillotine-ña" ha na'fanhuyong un nuebu na " gå'ga '" ni', på'go, para u " fanhuyong ginen i tåsi ." Gi este na palåbra ni' ma'usa ginen i estoria put i fina'tinas gi Genesis 1 :2 , i Espiritu ha na'hasso hit na yanggen ti gaige si Yu'os, i fina'tinas-ña, taya' lina'la' para u fanma'gåsi gi tano'. I " abyss " i simbolon i tano' ni' taya' taotao-ña, yanggen " taya' forma-ña yan taya' taotao-ña ." Taiguihi " gi i tutuhon , " sigun ginen Gen. 1:2, ya u taiguini ta'lo gi " mit años ," gi i uttemo na tiempo, despues di i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, ni' i tema ni' ha tutuhon este gi este na kapitulu 11. Este na kumparasion yan i fine'nina na chinatsaga, debi di u ma cho'gue para i rehimen republican ni' mafañågu gi i mas takhilo' na chinatsaga yan chinatsaga gi i politika. Sa' i taotao ni' manma'a'ñao ma tungo' taimanu para u fandaña' para u fanma destrosa lao manma dibidi siha put i manera ni' debi di u ma na'i para i fina'tinas ta'lo. Este na testimonio ha ofresi despues di guiya i demonstrasion i fruta ni' siña ha na'i i taotao yanggen esta ma na'suha ginen as Yu'os; ma na'suha i maolek na cho'cho'-ña.
Lao yanggen ha a'agang i " abyss ," i Espiritun i Yu'os ni' ha na'huyong ha suggesta lokkue' i konteksto yan i estao i fine'nina na fina'tinas i tano'-ta. Pues, ha na'fanli'e' hit i fine'nana na ha'åni gi este na fina'tinas, ya ha fa'nu'i hit un tano' ni' ma'a'atan gi " linao , " sa' gi ayu na tiempo, ti ha na'i si Yu'os i tano ' i lina'la' ni' hayi na estreyas. Ya este na ideha ha konne' este na " gå'ga' ni' tumunok ginen i tåsi " yan i " mina'kuåtro na seyu " gi Rev. 6:12 ni' ma deskribi komo " atdao ni' åpaka' taiguihi i saku ." I koneksion ma fa'tinas lokkue' gi i " mina'kuåtro na trompeta " gi Rev. 8:12 ni' ma deskånsa gi " i pineddong un tersu gi i atdao, un tersu gi i luna, yan un tersu gi i estreyas siha ." Gi este na imahen siha, i Espiritu ha na'i gui' un " ma'lak " na kinalamten . Lao, gi este na " åpaka ' " na aspetu yan estao na i Fransia ha na'fanmagof i manlibre na manma'å'ñao-ña ni' ha na'i siha i na'an " enlightenment ". Pues ta hasso i sinangan Jesukristo ni ' ma'usa gi Matt.6:23 : " Lao yanggen ti maolek i matan-mu, todu i tataotao-mu u bula linao. Yanggen i lina'la' ni' gaige giya hagu lina'la', taimanu na lina'la' i lina'la'! " Pues i lina'la' ni' libre ha' para u gera kontra i espiritun rilihoso ya este na nuebu na espiritun libertarian para u sigi ha' gi i tiempo ya u fanma'ayek gi i sanlagu yan sanhaya na mundo... gogo'te i tailayi na influensian-ña asta i uttemon i tano'. Gi i Revolusion Franses , i "pineddong" ha na'fandaña' i isao . Sa', yan guiya, manmafa'nu'i i lepblo siha ni' ma tuge' ni' i manfilosofon libre na hinasso; ni' ha li'e' este gi i "isao" ni' ha na'fandaña' i taotao Gresia gi i prufesiha siha gi as Daniel 2-7-8. Este na nuebu na lepblo siha para u fankompetensia yan i Biblia ya u fanma'gåsi, gi un dångkolon proporsion. I " gera " ni' ma denunsia, put este na rason, ideolohikåt. Despues di i Ribolusåsion yan despues di i Segundo na Geran Mundo , Este na linao para u ma'ayek i aspeton i mas takhilo' na humanismo, ya u ma'ayek yan u ma'ayek i orihinat na intoleransia , lao i " gerra " ideolohiku sigi ha' . I taotao tåno' siha manlisto para u ma sakrifisiu todu para este na "libre." Gi magåhet, para u ma sakrifisia i nasion-ñiha, i siguridåt-ñiha, ya ti u fanma eskapa ginen i finatai ni ha prugraman Yu'os.
Verse 8: " Ya i tataotao-ñiha manma'a'atan gi i chalan i dangkolo na siudå, ni' ma'a'agang Sodoma yan Ehipto, anai ma'atkila i Saina-ta gi kilu'os. "
I " tataotao " ni' ma sangan, ayu i " dos na testigu " ni' i fine'nina na atmas-ñiha manma punu' lokkue' gi i " plasa " gi i mismo " siudå " . Este na " siudat " Paris, ya i " plasa " ni' ma'a'agang , sigi ha', "Place Louis XIV", "Place Louis XV", "Place de la Révolution" , ya ha na'annok i "Place de la Concorde" på'go . I ateismo ti ha na'i fabor i ni ' hayi na rilihón. I manma'ayek na taotao siha manma'ayek put i rilihón-ñiha. Ya taimanu ha' i mensåhi gi i " 4th trumpet " ha fa'nå'gue, i punta siha i magahet na atdao (atdao) , i kolektibu na ti magahet na atdao (luna) , yan maseha hayi na mensahen rilihoso (estreyas) . Kontodu, guaha na klasin rilihón ni' manma'a'ñao na u fanma'a'ñao gi i kustumbren i ateismo ni' ma'a'a'ñao. Guaha na pale' siha manma'a'agang "defrocked." I Espiritu ha komparehi Paris, i kapitåt Franses , yan " Sodom " yan " Egypt . " I fine'nina na tinanom i linala'la ' i eksisio siha ni' ma akompåpara ni' i ma na'suha i kustumbren sosiåt yan familia. Este na fina'akomparasion siempre guaha na'ma'å'ñao na inafekta siha. I Espiritu ha sangani hit na este na siudå para u sodda' i " Sodom " yan i " Egypt ," ni' para si Yu'os i tipikun siniseden i isao yan i ribelion kontra guiya. I lina'la' ni' ma estapblesa gi sanhilo' yan i " Greek " na "isao" ni' ma denunsia gi Daniel 2:7-8, ma konfitma guini. Para ta komprende kabåles este na dibin estigmatisåsion put i isao i taotao Griega , ta konsidera i minagahet na, annai ha prokura umespiha palabras filosofiku para u prisenta i Ebanghelio gi i taotao Athens, ti siña si apostol Pablo ya ma na'suha gui' ginen i lugat. Put este na rason na i hinasso filosofiku para u fanma'a'ñao i enemigu i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Gi i ma'pos na tiempo yan asta i uttemo, este na siudå ni' ma'a'agang "Paris" ha gof adahi, yan ha testifikåyi ni' este na aksion siha , put i eksakto na kumparasion-ña yan este na dos na na'an , simbolon isao sexual yan relihiosu. Gi i tatte i na'an-ña "Paris" gaige i erensian "Parisii", un palabra ni' ginen i Celtic kumeke'ilekña " ayu siha i manma'gås-ñiha", un na'an ni' gof prufeta. Gi i tiempon i taotao Roma, i lugat un lugåt ni' manma'a'agang i manpaganu na manma'a'agang Isis, i diosa i taotao Ehipto, presisu , lao lokkue' , i bunitu yan siniente na imahen Paris, i lahi-ña i rai giya Troy, i amko' na Priam . I taotao ni' ha cho'gue i adulterio yan i bunita na palao'an as Helen, asaguan i rai Greece as Menelaus, guiya i para u na'i i gera yan Greece. Despues di un inatan ni' ti manma'gåsi, i Griegu siha manma'pos, ya ma na'suha gi i tasi un dångkolon kabayu ni' ma'gåsi. Sa' ma sangan na un dius Griegu, i taotao Trojan ma konne' i kabayu para i siudå. Ya gi i talo'ani , annai måtto i binu yan i gupot, manhånao i manGreegu na såtbadot ginen i kabayu ya mababa i petta para i manGreegu ni' manma'pos; ya todu i taotao i siudat manma'atkila , ginen i rai asta i uttimo na suhetto siha. Este na aksion Trojan para u na'fanlamen Paris gi i uttimo na diha siha sa', ti ha na'fanmanman i leksion, para u ripiti i isao-ña siha ni' para u na'fandaña' gi i tåno'-ña i enimigu-ña siha ni' ha kolonisa . Antes di ma nå'i na'an Paris , i siudå ma a'agang "Lutetia" ni' kumeke'ilekña "ma'å'ñao na tåsi"; todu i prugråma ni' triste na finakpo'-ña. I kumparasion yan " Egypt " hustisia sa' put i ma adopta i republican na råhimen, i Fransia ofisiåtmente ha na'fanhuyong i fine'nina na råhimen ni' isao gi i sanlagu na mundo. Este na inetnon para u ma konfitma gi Rev. 17:3 ni' i " escarlet " na kulot i " gå'ga' , " un imahen i koalision i rai yan i republican gi i uttimo na diha siha , ni' ma fa'tinas gi i modelon Fransia . Gi i sinangan-ña: " i mismo lugat anai ma'atkila i Sainan-ñiha gi kilu'os ," i Espiritu ha estapblesa i kumparasion gi entre i rinikohin i hinengge-ña i kristianu put i ateismo giya Fransia yan i nasionåt na inayek i ManHudihos put i Mesias Jesukristo; sa’ i dos na sitbisiu parehu ha’ ya siempre u ma na’i i parehu na konsekuensiha yan i parehu na frutan impiet yan iniquity. Este na fina'akomparasion para u sigi ha' gi manmamamaila' na bersikulo siha.
Gi i ma'å'agang i kapitåt-ña " Ehipto ," ha komparehi si Yu'os Fransia yan i Faraon, un mudelu ni' ha na'fanla'la' i taotao ni' ti malago'-ña. Ha gof adahi este na posision rebelde astaki ma destrosa gui'. Ti u guaha arepentimiento ginen guiya. Ha a'agang " i tailayi maolek yan i maolek tailayi , " ya ha cho'gue i mas baba na isao ni' ha na'fanhuyong si Yu'os; este put i ma'å'agang "lights , " i "dark" na manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi "human rights-ña ," ni' ma oppe i direchon Yu'os. Ya ni' meggai na taotao, i mudelu-ña para u ma'imita, achokka' , gi 1917, ni' i metgot na Rusia ni' para u destrosa gui' ni' un båli gi i tiempon i " mina'sais na trompeta " , ni' ma prufetisa gi i na'an-ña "Parisii" gi i fino' Celtic, ni' kumeke'ilekña "ayu siha gi i kalderu" . Pues, u gaige ha' asta i uttemo-ña ya ti siña ha li'e' si Yu'os gi i prublema siha ni' para u na'fanlamen gui' asta i punton u na'fanlamen gui'. Sa' ha chule' este komo punta ya ti ha na'suha astaki taya'.
Verse 9: " Ya i taotao siha ginen todu i taotao, tribu, lengguåhi, yan nasion siha, u ma li'e' i tataotao-ñiha tres dihas yan medya, ya ti u ma na'i i tataotao-ñiha para u ma na'halom gi i naftan. "
Gi iya Fransia, i taotao siha manhålom gi i Revolusion gi 1789 , ya gi 1793, ma'puno ' i rai-ñiha yan i rai-ñiha, ya ma'utot i pachot-ñiha gi i dangkolo na plasan i siudå ni' ma'a'agang "Place Louis XV", "Place de la Revolution", yan på'go, " Place de la Concorde". Gi i ma'a'atan " tres yan medya dihas " gi i tiempon i aksion destrosu, i Espiritu parehu ha' ha na'halom i batkådan Valmy anai, gi 1792, i rebolusionåriu siha ma konfronta yan ma destrosa i ehersito i rai siha gi i rainon Europa ni' ma atåkka i republican Fransia , kontodu Austria, i tano ' i familian Rainan Marie-Antoine. Para ta komprende i tutuhon este na chinatsaga, debi di ta hasso na 1,260 åños na todu klåsen inafekta ni' i koalision papa yan rai ha na'fanlamen i manma'eksplota, manma'a'ñao, manma'a'ñao yan manma'a'ñao na taotao Franses . I uttimo na dos na lina'la' Louis XIV, yan i gof chathinasso-ña , yan si Louis XV, un rai ni' gof chathinasso yan gof chathinasso , ha na'fanbula i kopan pasensian Yu'os yan i taotao siha. Fanmanhasso! I Ripåpblika ti bendision para Fransia. Ha chule', asta i uttemo-ña , gi i mina'singko na forma-ña, i pineddong Yu'os ya ha cho'gue gui' mismo i isao siha ni' para u na'fanlamen gui'. Este na lina'la' ni' gof åpmam , gi i tutuhon-ña , para u ma'ayek i tano' " human rights " yan i humanism ni' para u difende i taotao ni' manma'ayek yan u fanma'ayek , ginen i inhustisia-ña , i bidå-ña . Ha na'fanmagof i enimigu-ña siha ya ha na'fanhånao siha gi i tåno'-ña, ya ha imita , asta i mas baba, i famoso na ehemplon i siudåt Trojan ni' famoso put i introduksion i kabayu ni' ma'usa ni' i Griegu siha , taimanu ha' ma li'e' gi i tutuhon.
Verse 10: " Ya ayu siha i mañasaga gi tano' u fanmagof yan u fanmagof put siha, ya u fanmana'i regalu unu yan otro: sa' este na dos na prufeta ma na'fanma'å'ñao i mañasaga gi tano'. "
Gi este na bersikulo, i Espiritu ha puno' i tiempo anai, taiguihi i gangrene pat i kanset, i chetnot filosofian Franses para u fanma'a'ñao yan u fanma'a'ñao taiguihi i peste gi otro na nasion siha gi sanlagu. Ha na'ma'ok i " i siniseden i tiempo " gi i " mina'sais na seyu " ; i unu anai i " atdao ha na'ma'lak i kulot-ña ": i lina'la' i Biblia ha na'fanlamen, ma na'fanlamen ni' i lepblo siha ni' manma'a'agang "frethinkers".
Gi i tinige' espiritu'åt, ti parehu yan " i taotao i rainon i langet " ni' ha difina i manma'ayek as Jesukristo, " i taotao tano' " ha difina i Protestanten Amerikanu yan mas ginen i lina'la', i taotao ni' manma'a'ñao nu si Yu'os yan i minagahet-ña . I taotao siha gi i råynon Estådos Unidos yan kontodu i råynon Amerikanu siha ma atan Fransia. Guihi, un taotao ha na'fanlamen i rai-ña yan i rilihón Katoliku ni' ha na'fanmanman i taotao siha ni' ma taitai i Biblia, i " dos na testigu " , ni' i " piniti " gi i "infiernu"-ña ; i magahet na " pinadesi " ni', sin emfetmera, ma na'setbe ha' para i Uttimo na Hues, para u ma na'fanlamen i manma'å'ñao na rilihón ni' siha mismo ma usa este na klasin amenasan, sigun ginen Rev. 14:10-11. I taotao tåno' lokkue', ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi sanhiyong Fransia, manma'ayek para u fanma'ayek ginen este na inetnon. Este, mas ki este, sa' put i inayudan Franses ni' ha na'i si Louis XVI, gi i mundo, unos kuantos años antes, i nuebu na Estådos Unidos giya Notte Mari'ånas ma sodda' i independen-ñiha , ya ma na'libre siha ginen i dinanña ' England. I linala'la' gaige gi i hinanao ya ti apmam para u fanma'gåsi gi meggai na taotao siha. Komu un siniseden este na amigu, " u fanmana'i regalu gi unu yan otro ." Unu gi este na rigalu siha i rigalu ginen i taotao Franses para i Amerikånu siha ni' i "Statue of Liberty , " ni' ma'ayek gi 1886 gi un isla gi fi'on New York. I Amerikånu siha ma na'i siha un replika , ni ' ma konstrui gi 1889, ya gaige gi iya Paris gi un isla gi i talo' i Seine gi fi'on i Eiffel Tower. Si Yu'os ha na'fanhuyong este na klasin rigalu ni' ha na'fanhuyong i inayek yan i inayek ni' ha konsiste i maldision i eksisio na lina'la ' ni' ha na'fanhuyong i lai-ña siha ni' espiritu'åt.
Verse 11: " Ya despues di tres yan medya na diha, humalom giya siha i espiritun lina'la' ginen as Yu'os, ya manmatto gi hilo' i addeng-ñiha : ya dangkolo na mina'a'ñao gi hilo'-ñiha ayu siha i lumi'e' siha. "
Gi diha 20 gi i mes Abrïl, 1792, ma'a'a'ñao i taotao Fransia ni' Austria yan Prussia ya ma na'suha i rai-ña , si Louis XVI, gi diha 10 gi i mes Agosto , 1792. Manma gana i Rebolusionåriu siha gi iya Valmy gi diha 20 gi i mes Septembre, 1792. Ma guillotina si Ray Louis XVI gi diha 21 gi i mes Enero, 1793. Ma guillotina i diktåtdot yan i mangga'chong-ña. bira gui' gi diha 28 gi Hulio, 1794. I "Konvension" ma na'suha ya ma na'halom i "Directory" gi diha 25 gi Oktubre, 1795. I dos "Terror" gi 1793 yan 1794 manma'pos gi un såkkan ha' . Gi entre diha 20 gi i mes Abrit, 1792 yan i diha 25 gi i mes Oktubre, 1795 , hu sodda ' na este na tiempon " tres yan medya dihas " maproponi pat "tres yan medya años" na magahet . Lao hu diseseha na i durasion ha chule' lokkue', un mensåhi espirituåt. Este na tiempo ha represesenta i mina'dos na simåna, ni' siña ha na'fanmanman hit put i ministron Jesukristo gi tano' ni' "tres yan medya dihas" prufesiha ya ha tutuhon gi i finatai i Mesias Jesukristo. I Espiritu ha komparehi i che'cho'-ña yan i che'cho' i Biblia , i " dos na testigu-ña " , ni' manma cho'gue yan manma fa'nå'gue antes di ma tåmpe gi i Place de la Révolution giya Paris. Gi este na kumparasion, i Biblia , este na biåhi , maidentifika yan si Jesukristo ni', gi halom-ña, ma'atkila ta'lo gi kilu'os yan " ma'atkila " taimanu ha' i Rev. 1:7 ha indica. I dilubiu na haga' ni' ma'utot ha na'ma'å'ñao i taotao Franses. Despues di ma'punu' i lider-ña gi i Konbension, si Maximilian Robespierre, yan i mangga'chong-ña as Couthon yan Saint-Just , ma'pos i sumångan yan i sistematiku na pineddong. I Espiritun Yu'os ha na'fanmanman i taotao siha ya i fina'tinas i rilihón ha bira gui' legal ta'lo , yan gi hilo' todu, libre. I "mina'å'ñao as Yu'os" ni' siña ha na'fanhomlo' i taotao siha, ha bira gui' tatte ya ha na'fanhuyong ta'lo i interes put i Biblia lao para u ma cho'gue asta i uttemo na tiempo ni' ma laknos yan ma kompite ni' i lepblo siha put filosofia ni' ma tuge' ni' i manma'å'ñao na taotao ni' i modelon-ñiha gi fino' CHamoru i fuetsan todu i diferentes na maneran-ñiha.
Verse 12: “ Ya ma hungok un bos ginen i langet ilek-ña nu siha , Fanhånao papa' : ya manhånao siha gi i langet gi i mapagajes , ya i enimigu-ñiha ma li'e' siha. ”
Este na dibin deklarasion ha aplika para i " dos na testigu " gi i biblia despues di 1798.
I kumparasion yan si Jesukristo sigi ha', sa' guiya i ma li'e' ni' manma'ayek-ña (despues di i profeta as Elijah) humuyong gi langet gi me'nan i matan-ñiha. Lao , gi i otro banda, i manma'ayek-ña gi i uttimo na tiempo u ma cho'gue lokkue'. I enimigu-ñiha para u li'e' siha lokkue', manhånao para i langet gi i mapagajes anai si Jesukristo para u konne' siha para guiya. I inayuda ni' ha na'i si Yu'os para i che'cho'-ña parehu ha', para si Jesukristo, i manma'ayek-ña, yan gi este na konteksto gi i Revolusion Franses, i Biblia despues di 1798. Para u ma konfitma i finakpo' i maproponi na durånten i " 1260 dihas "-åños, gi 1799, måtai si Påpa Pio VI gi i detension gi iya Valence-sur-Rhône , ya siña ha ' ma cho'gue gi entre 1794 yan 48 1994 , un långhet na tiempon pas gi 150 åños ni' maproponi gi i forma " singko mes " gi Rev. 9:5-10 . I finatai Louis XVI, i finakpo' i rai, yan i finatai i papa ni' ma'a'atan, ha na'fanlamen i taotao ni' ti manma'å'ñao nu i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi " gi Rev. 13:1-3. I Concordat of the Directory ha na'homlo' i chetnot-ña, lao ti ha go'te i inayuda ginen i familian rai ni' ma destrosa , ya ti ha na'fanmetgot asta i uttemo na tiempo annai i Protestant na intoleransia para u fanhuyong gi papa' i na'an " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tano '" gi Rev. 13:11.
Verse 13: “ Ya gi ayu na ora guaha un dangkolo na linao, ya i dies na patte gi i siuda tumunok: ya gi i linao manmatai siete mit na taotao: ya i pumalu manma'å'ñao, ya ma nå'i gloria i Yu'os i langet. ”
Gi este na tiempo ( ayu na ora ) i " linao " ni' esta ma prufetisa ma kumple gi i espiritu'åt na manera ni' ma kumple i Lisbon gi 1755, ni' ma na'setbe gi i tema put i " mina'sais na seyu " gi Rev. 6:12. Sigun ginen i Espiritun Yu'os, i siudåt Paris ha na'suha " un dies " na taotao-ña. Lao siña ha' guaha otro na siniente, sigun as Dan. 7:24 yan Rev. 13:1, i dies na påtten i " dies na kåkånon " pat i rainon kristianu gi i sanlagu ni' suhettu gi papa' i Katoliku Roman Roman . I Fransia, ni' ma konsidera ni' Roma komo i " mas amko' na palao'an " gi i Gima'Yu'os Katoliku , ha håtsa i ateismo, ha na'suha i inayuda-ña, ya ha na'suha i otdinariu-ña. I mina'kuåtro na trompeta ha na'tungo', " ma'utot un tersu gi i atdao " ; i mensåhi " siete mit na taotao manmafåtto gi este na linao " ha konfitma este sa' ilek-ña: un lina'la' ( un mit ) na " taotao " ( siete : i santifikasion rilihoso gi tiempo ), manmafåtto gi este na linao pulitikåt yan sosiåt.
Verse 14: “ I mina'dos na chinatsaga esta maloffan, ya estague' i mina'tres na chinatsaga .
Pues, i gof takhilo' na lina'la' ha na'fanlå'la' ta'lo i mina'å'ñao as Yu'os, ya i "Terror" ma na'suha , ya ma na'suha ni' i imperon Napoleon I , " i aguila " ni' ha anunsia i uttimo na tres " trompeta siha ," tres " dangkolo na desgrasia " para i taotao tano'. Sa' i anunsio ha tutuhon gi i Revolusion Franses gi 1789 asta 1798, " i mina'dos na desgrasia " ni' ma'atribuyi gi i bersikulo 14 ti siña ha afekta direktamente. Lao para i Espiritu, este i manera para u sangani hit na para u fanhuyong un nuebu na maneran i Revolusion Franses antes di i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. På'go, sigun ginen Rev. 8:13, i " mina'dos na chinatsaga " klaru na ha afekta i tema gi i mina'sais na trompetan Rev. 9:13 ni' para u, presisu, " punu' un tersu gi taotao " antes di u bira gui' si Jesukristo para u na'fanlibre i ti husto na kondenasion i manfiet na tentago'-ña siha ni' para u na'fanmatai i enemigu-ñiha, i uttimo na rebelde siha . Siña ta komprende na, taimanu ha' i masake ni' ha cho'gue i Manrevolusionåriu Franses, si Yu'os ha na'guaha i masake gi i mina'tres na Geran Mundo, este na biåhi nukleåt, ni' para u na'menos i numeron taotao gi i tano', antes di u ma na'suha todu ya u na'lå'la' ta'lo i orihinat na " abyss " na aspetu-ña, despues di i uttimo na destrosu na interbension Jesukristo.
I dos na siniente put i " mina'dos na chinatsaga " ha konekta i mina'kuåtro na trompeta yan i mina'sais put rason espirituåt. I estrukturan i Rebelasion ha dibidi i tiempon i tiempon kristianu gi dos na påtte . Gi i fine'nina, i " woe " ha na'kastigo i taotao ni' manma'kastigo antes di 1844 yan gi i mina'dos, ayu siha i manma'kastigo despues di 1844, antes di i finakpo' i tano'. På'go , i dos na aksion punitibu parehu ha' yan i siniente ni' ha na'i si Yu'os i mina'kuåtro na kastigu-ña gi Leviticus 26:25: " Bai hu na'hanao i espada ni' para u na'fanlibre i kontrata-ku ." I fine'nina na kastigu ma na'i ayu siha i ti ma risibi i mensåhi put i Rifotmasion, i che'cho' ni' ha pripara si Jesukristo para i manma'ayek-ña, yan i mina'dos para ayu siha i ti manma'å'ñao nu i nisisidåt Yu'os para u ma kumple este na Rifotmasion desde 1843. I ma na'annok na lina'la' ni' ha na'fanhuyong si Yu'os este na Rifotmasion ni' taifinatai , para u ma prisenta asta i ora annai ma tutuhon i prubåsion.
Yanggen ta ribisa i kosas yan i che'cho' siha ni' ha na'i si Yu'os i taotao i Revolusion Franses desde 1789 asta 1795 , ta sodda' ayu siha i siña ha na'i i taotao Amerikanu gi i uttimo na tiempo. Ta sodda' i parehu na despresio , i parehu na impiedat yan i chinatsaga gi i ordinansan rilihoso yan ayu siha i manma'estra; kinalamten ni' este na biåhi ginen i ekstraordinariu na inadelanta gi siensia yan teknolohiha . Gi i tiempon pas, i ateismu yan i ti magahet na rilihón ma konkista i tano' gi sanlagu. Pues guaha rason-ña si Yu'os para u pruponi giya hita , put este na tema , un doble na tinige'; I kinalamten i " manlå'la' " i mas takhilo' na diferensia gi entre i tiempon rebolusion yan i tiempon sientifiku gi i uttimo na diha siha gi i lina'la' taotao. Para u mas klaru, sigun gi Rev. 11:11-13, " i manlå'la ' " gi i fine'nina na tinige', ni' put i " mina'kuåtro na trompeta ," " manma'å'ñao ," mientras " i manlå'la ' " gi i mina'dos na tinige ' , ni' put i " mina'sais na trompeta ", " ti manma'å'ñao ," sigun gi Rev. 9:20-21.
I mina'tres na " dangkolo na chinatsaga " (para i manisao) : I minaolek na finatto-ña si Kristo i manma'a'ñao
Verse 15: " I mina'siette na anghet ha tåmpe i bos-ña . Ya guaha dangkolo na bos gi langet, ilek-ñiha , 'I rainon i tano' esta manma'ayek para i Saina-ta yan i Kristo-ña , ya guiya u ma'gas para todu i tiempo. '"
I uttimo na tema gi i kapitulu, i " mina'sais na trompeta " ni' ha na'annok, hu na'hasso hao, i tiempo annai i ti siña ma li'e' na Yu'os ha na'fanli'e' gui' gi i matan i enimigu-ña siha, ya ha konfitma i Rev. 1:7: " Estague', gaige gui' gi i mapagajes, ya todu i matan taotao u li'e' gui', asta ayu siha i manma'a'atan gui' ." " Ayu siha i manma'a'atan gui' , " ni' manma'a'atan si Jesukristo, i enemigu-ña gi todu i tiempon i tiempon kristianu, kontodu ayu siha i uttimo. Ma laknos gui' ni' ma na'fanla'la' i fiet na mandisipulu-ña, ni' ha sangan put siha: " Yanggen en che'gue este gi unu gi i mas dikike' na mañe'lu-hu, en che'gue este para guåhu " (Matt. 25:40). Ginen i langet , manmåfatto i bos siha para u ma selebra i hinanao. Este siha i taotao gi langet ni' manma'å'ñao para u ma selebra i ma na'fanhuyong i anite yan i dimoniu-ña ginen i langet ni' i Kristo ni' ha gana, ma a'agang " Michael" gi Rev. 12:7-12. Manma'ayuda siha gi minagof i manma'ayek, ya manma'libre yan manma'gånna ginen as Jesukristo. I historian i isao gi tano' para u ma'pos put i linachi i taotao ni' manma'ayek ni' i pachot i dibin Kristo. I anite, " i prinsipen este na tano ' " sigun as Jesukristo, ha na'suha i tano' ni' isao ni' ha na'fanlamen si Yu'os. Guiya para u fañåga gi otro mit åños gi i tano' ni' ti ha na'ma'åse' ni' hayi , ya ha hahasso i finatai-ña gi i uttimo na husgamento yan todu i pumalu na taotao ni' para u na'lå'la' ta'lo si Yu'os para este na rason.
I Dangkolo na Mina'ase' gi Langhet para i Manma'ayek ni' Manma'ayek ni' i Haga' Jesukristo
Verse 16: " Ya i bente kuatro na manåmko', ni' manmatå'chong gi me'nan Yu'os gi i tronu-niha, manma'å'ñao ya ma adora si Yu'os ."
I manma'ayek manhålom gi i rainon Yu'os gi langet, manmatå'chong gi tronu gi me'nan Yu'os, u fanma'gas, kumeke ilek-ña, u fanma'husga i manmala'et sigun gi Rev. 20:4. Este na bersikulo ha na'fanhasso hit put i tutuhon i langet ni' manma'ayek gi Rev. 4. Este na bersikulo ha prisenta i forma ni' debi di u ma cho'gue gi i magahet na tinayuyot as Yu'os. I prostrasion, gi i addeng-mu, i fi'on-mu gi i tano', i forma ni' ha na'i si Yu'os .
Verse 17: " Ilek-ña : In na'i hao grasias, O Saina as Yu'os, ni' gaige, yan ni' esta gaige, sa' un chule' i dangkolo na nina'siña-mu ya un gobietna. "
I manmana'libre ma na'la'la' ta'lo i agradesimento-ñiha ya manma'a'ñao gi me'nan Jesukristo, " i Yu'os Todu-Siña ni' gaige yan ni' gaige på'go " " yan ni' esta måtto , " taimanu ha' ha anunsia i Rev. 1:4. " Un chule' i dangkolo na nina'siña-mu " ni' un na'suha para un na'fanlibre i manma'ayek-mu ya un na'fanlibre siha ni' i finatai-mu i presiun i isao-ñiha gi i ministro-mu " komu un Kinilu " ; " i Kinilon Yu'os ni' muna'fanlibre i isao i tano' ." Un " chule' i rainon- mu " ; I ma suggesta na konteksto, ayu ha' i Espiritu ni' ha konne' si Juan gi Rev. 1:10; i estoria put i inetnon i Kristo gi tano' esta gi i tiempon antigu. Gi este na punto, i " siette na guma'yu'os " gaige gi tatte i manma'ayek. I lina'la' Jesukristo, i obheto i esperansan i manma'ayek na hinengge, esta ha na'fanhuyong.
Verse 18: “ I nasion siha manma'å'ñao , ya i binibu-mu esta måtto, ya måtto i tiempo para un husga i manmatai, para un na'i i tentago'-mu siha, i prufeta siha, i mañantos siha, yan ayu siha i manma'å'ñao nu i na'an-mu, dikike' yan dangkolo, yan para un na'fanlamen ayu siha i muna'fanlamen i tano'. ”
Gi i 18 na bersikulo, guaha meggai na infotmasion put i sekuensian i maproponi na asunto siha . I mina'sais na trompeta ha punu' un tersu gi i taotao siha , ilek-ña, " Manma'å'ñao i nasion siha ," ya gi me'nan i matan-måmi, gi 2020-2021 , ta li'e' i rason siha put este na inafekta: Covid-19 yan i chinatsaga gi i ekonomia ni' ha na'fanhuyong, i agresion Islam, yan ensegidas , i ofensiban Rusia yan todu i ofensibu-ña. Despues di este na chinatsaga yan destrosu , despues di mapromulga i lai gi Damenggo ni' i " beast from the earth ," este i Protestante yan Katoliku na koalision ni' manlå'la' gi iya America yan Europeo, ha na'fanhuyong si Yu'os gi hilo'-ñiha " i siete na uttimo na piniti-ña " ni' ma deskånsa gi Rev. 16. Gi i tiempon i mina'siette na matai, ha na'fanli'e' si Jesukristo i mina'siette na lina'la'-ña. Pues matto i prugråma ni' ma pripara para i " mit años " gi i mina'siette na milenio. Gi langet, sigun gi Rev. 4:1, i husgamento para i manmala'et para u ma cho'gue: " ya esta måtto i tiempo para u ma husga i manmatai ." I mansåntes ma risibi i premiu-ñiha: i lina'la' taihinekkok ni' ha prumesa si Jesukristo para i manma'ayek-ña . Gi i uttemo, ma risibi i estreyas gi pupuengi yan i korona ni' ma prumesa para i manma'ayek ni' manma sodda' manma gana gi i geran i hinengge : " para u ma na'i i prufeta siha ni' tentago'- mu . " Si Yu'os ha na'hasso hit put i importansian i prufesiha para todu i tiempo (Sigun ginen 2 Pet. 1:19) yan mas ki i uttimo na diha siha. "I mansåntes yan ayu siha i manma'å'ñao nu i na'an-mu " ayu siha i manma'å'ñao nu i mensåhi i tres na anghet gi Rev. 14:7 asta 13 ; i fine'nina na ha na'hasso yu' put i tiningo' ni' gaige gi i mina'å'ñao-ta nu guiya, ta osge' gui' yan ti ta dibidi i tinago'-ña, ilek-ña: " Fanma'å'ñao as Yu'os ya na'i gui' gloria ", gi i aspetu-ña put si Yu'os i kriåtdot, " sa' esta måtto i ora i husgamento-ña, ya adora gui' ni' fuma'tinas i langet, i tasi, i tano', yan i hanom hånom ".
Verse 19: " Ya mababa i templon Yu'os gi langet, ya ma li'e' gi i templo-ña i kahon i testamento-ña. Ya guaha linao, yan bos, yan tronu, yan linao, yan dangkolo na graniso. "
Todu i asunto siha ni' ma'a'atan gi este na lepblo-ña i Apocalipsis manma'a'atan gi este na momenton i magåhet na finatto-ña i Saina-ta as Jesukristo. Este na bersikulo ha na'setbe i konteksto anai ma kumple yan ma kumple i sigiente na asunto siha:
Rev. 1: Adventism:
Verse 4: " Si Juan para i siete na Gima'Yu'os ni' manggaige giya Asia : Grasia yan pas, ginen ayu i gaige, yan i esta gaige, yan i para u fatto ; yan ginen i siete na Espiritu ni manggaige gi me'nan i tronu-ña. "
Verse 7: “ Estague', na mamamaila' gui' yan i mapagajes , ya todu i taotao u li'e' gui', yan ayu siha i manma'a'atan gui': ya todu i tribu gi tano' u fanma'å'ñao put guiya. Hunggan, Amen! ”
Verse 8: " Guåhu i Alfa yan i Omega, ilek-ña i Saina as Yu'os, ni' gaige yan ni' esta gaige yan ni' para u fatto , i Todu i Siña. "
Verse 10: " Gaige yu' gi i Espiritu gi i ha'ånen i Saina , ya hu hungok gi i tatte-ku un dangkolo na bos, taiguihi i trompeta . "
Apo.3: I mina'siette na inetnon: finakpo' i “ Laodicean ” na tiempo (= manma'husga na taotao).
Rev. 6:17: I dangkolo na ha'åni i binibu-ña si Yu'os kontra i taotao ni' manma'a'ñao " sa' i dangkolo na ha'åni i binibu-ña esta måtto , ya hayi siña tumohgi? "
Rev. 13: " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tano ' " (koalision Protestante yan Katoliku) yan i lai-ña gi Damenggo; verse 15: " Ya ma na'i gui' nina'siña para u na'i lina'la ' i imahen i gå'ga', ya i imahen i gå'ga' u kuentos, ya u ma punu' todu ayu siha i ti malago' ma adora i imahen i gå'ga'. "
Rev. 14: I dos na tema put " i lina'la ' " (i finakpo' i tano' yan i inayek i manma'ayek) yan " i lina'la ' " (i pineddong i manma'å'ñao na pastot siha ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao na taotao-ñiha ) .
Rev. 16: Verse 16 : " i dangkolo na ha'åni gi gera Armageddon "
Gi este na bersikulo 19 ta sodda' i klaru na formula put i dirånten yan ma li'e' na interbension Yu'os, " ya guaha linao, bos, tronu, yan linao , " ni' esta ma quote gi Rev. 4:5 yan 8:5 . Lao guini i Espiritu ha addåpta " yan dangkolo na graniso "; un " graniso " ni' ma konkluyi i tema put i mina'siette gi i " siete na uttimo na chetnot " gi Rev. 16:21 .
I kinalamten i finatto-ña si Jesukristo ma'a'atan gi i uttimo na tema Adventist ni' ha na'fanhuyong este na tiempo , gi i tiempon åpaka' gi 2030, i magahet na satbasion ni' ma'ofresi para i manma'ayek , ni' ma'ayek ginen i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo. Guiya este na ora i konfrontasion-ña yan i rebelde siha ni manmaprepara para u fanmapuno' i manma'ayek-ña ni' manma'a'ñao gi Damenggo gi Roma ya ma'a'ñao i fiet-ñiha gi Sabalu ni' ha na'sagradu si Yu'os desde i fine'nana na simana anai ha fa'tinas i tano'. I " mina'sais na seyu " gi Rev. 6 ha na'fanli'e' hit i kinalamten yan i chinatsaga ni' ma li'e' este na rebelde siha ni' ma konne' ni' i Saina gi i intension -ñiha para u ma cho'gue i genocide kontra i bendision yan i guinaiya-ña na taotao-ña . I asunton i disaklåba ma na'fanhuyong gi este na bersikulo 19. I lai dibin ni' ma na'setbe gi i " kahon i testimonio " gi i mas sagradu na lugat gi i tabernakulo yan i " templon Hebreu" . y fiet na tentagoña. I Biblia ha na'i hit siñat para ta komprende hafa muna'fanma'a'ñao i manma'a'ñao gi tiempon finatto-ña si Jesukristo. Sa' este i ma'a'atan gi i 1 asta 6 gi i Salmo 50:
Un cantan Asaf. Si Yu'os, si Yu'os, si Yahweh , ha sangan yan ha na'fandaña' i tano' desde i kinahulo' i atdao asta i sanhaya. Guinin Sion, y petfekto y guinatbo, si Yuus manina. Mamamaila’ i Yu’os-ta ya ti u famatkilu; gi me'nan-ña guaha guafi ni' ha na'fanlå'la' i tataotao-ña, yan gi oriya-ña guaha båndan tåsi . Uagang gui taquilo na langet yan y tano, para ujusga y taotaona : Nafandaña y mañantos guiya guajo, ni y fumatinas y trato para guajo pot y inefrese! Ya y langet udineclara y tininasña : sa si Yuus güiya y jues .
Gi i tiempon mina'å'ñao, i rebelde siha ma li'e' i tinige' gi i mina'kuåtro na Dies na Tinago' Yu'os ma dispåtta gi i langet gi letra siha ni' guafi. Ya put este na aksion dibin, u ma tungo' na si Yu'os ha kondena siha para i fine'nana yan i " sigundo na finatai . "
Este na uttimo na bersikulo gi i tema " mina'siette na trompeta " ha na'fanhuyong yan ha konfitma i importansia ni' ha na'i si Yu'os i lai-ña, ni' ma kuestiona ni' i manrebelde na ti magahet na kristianu. I lai dibin ma'a'a'ñao gi papa' i rason na guaha oppan entre lai yan grasia. Este na isao ginen i ti maolek na tinige' put i fino'-ña si apostol Pablo gi i tinige'-ña siha. Pues, bai hu na'fanhuyong todu i kuestion siha yanggen bai hu na'i hao klaru yan sensimple na esplikasion siha. Gi Rom. 6, Si Pablo ha na'fandaña' ayu siha i " gaige gi papa' i lai " yan ayu siha i " gaige gi papa' i grasia ," solu put i tiempon-ña annai ha tutuhon i nuebu na kontrata. Gi i formula " gi papa' i lai , " ha na'i i ManHudihos gi i antigu na kontrata ni' ma na'suha i nuebu na kontrata ni' ma fa'tinas ginen i perfekto na tininas Jesukristo. Ya ha na'i i manma'ayek ni' para u fanhålom gi este na nuebu na kontrata gi i fotmula " yan i lai ." Sa' este i benefisio i grasia , gi na'an-ña si Jesukristo, gi i Espiritu Såntu, ha ayuda i inayek-ña yan ha fa'nå'gue gui' para u guaiya yan u osge i santos na lai dibin. Yanggen ha osge', pues " gaige gui' gi papa' i lai " ya " gi papa' i grasia ," ti " gaige gui' gi papa' i lai " lokkue'. Hu hasso ta'lo na ilek-ña si Pablo put i lai dibin na " santu yan i tinago' husto yan maolek "; ni y jusasangan yan guiya gui as Jesucristo. Mientras si Pablo ha kastigu i isao, ha espipiha para u konbense i lektor-ña na ti nisisåriu na u fanisao sa' gaige siha gi as Kristo, i modernu na rebelde siha ma usa i tinige'-ña para u ma kontradisi gui' ni' ma na'i si Jesukristo, ni' ma a'alok na " ministron isao ," ni' ma estapblesa ni' Roma gi diha 7 gi i mes Marso, 321. Mientras si Pablo ha deklara gi Gal. 2:17 : " Lao yaguin hita locue manmasoda hit na manisao, ya mientras taaliligao na manmatunas pot si Cristo, pues si Cristo ministro y isao? Chago nu este !" » Ta na'tungo' i importansian i presision, " tåya' ", ni' ha kondena i konsepton rilihoso put i ti magahet na hinengge-ña i modernu na hinengge-ña, ya este desdeki i diha 7 gi i mes Marso, 321, i diha annai i " isao " i taotao Roma humalom gi i hinengge-ña i taotao Roma gi i sanlagu yan sanhaya. ginen i otdinariu na emperadot Romanu, si Constantine I.
Gi este na kinalamten i " mina'siette na trompeta " i fine'nina na sais mit åños ni' ha na'setbe si Yu'os para i inayek-ña gi i tano', gi i siete mit åños na prohekto-ña, måtto gi i uttemo. I mina'siette na milenio , pat " mit años " gi Rev. 20, pues ha tutuhon , ma dedika para i langet na husgamenton i manma'gås-ta ni' manma'ayek ni' manma'ayek as Jesukristo, i tema gi Rev. 4.
Apocalipsis 12 : I Takhilo' na Planu Sentråt
I Palao'an – I Manåmko' na Manåmko' – I Palao'an gi i Desierto – Parentesis: Un Geran Gi Langhet – I Palao'an gi i Desierto – I Rifotmasion – Ateismo-
I Manma'pos na Adventist
I palao'an ni' ha gana, i nobia as Kristo, i Lahi-ña si Yu'os
Verse 1: " Ya un dangkolo na señat ma li'e' gi langet : un palao'an ni minagagu ni atdao, yan i luna gi papa' i addeng-ña, yan gi ilu-ña un korona ni' dose na estreyas. "
Guihi ta'lo, guaha na tema siha manma'a'atan gi meggai na tableaux pat scenes. I fine'nina na tabla ha ilustra i Ma'ayek na Asamblea ni' para u benefisiu ginen i mina'lak as Jesukristo, i uniku na Påtgon-ña, sigun ginen Eph. 5:23. Gi papa' i simbolon " palao'an ," i "Nobia " as Kristo ma'a'atan gi " atdao i tininas " ni' maproponi gi Mal. 4:2. Gi dos na aplikasion, " i luna ," simbolon i linao, gaige " gi papa' i addeng-ña ." Este na enemigu siha, gi i tiempon antigu yan gi i tiempo, i ManHudihos gi i antigu na kontrata, yan i manmatai na Mankristianu, Katoliku, Ortodoks, Protestante, yan Adventista, gi i nuebu. Gi i pachot-ña, " un koronan dose na estreyas " ha simbolisa i mina'lak-ña gi i kontratan Yu'os, i 7, yan i taotao, i 5, kumeke'ilekña i numero 12.
I palao'an ni' ma'atkila antes di i uttimo na mina'lak
Verse 2: “ Ya estaba gui' gi i tiyan-ña, ya ha ågang, sa' put i piniti-ña para u fañago. ”
Gi i mina'dos na bersikulo, i “ piniti gi i mafañagu ” ha referi gi i pineddong gi tano' ni' antes di i tiempon gloria gi langet. Este na imahen ha usa si Jesukristo gi as Juan 16:21-22: “ I palao'an, yanggen para u fañago, piniti gui' sa' måtto i ora-ña, lao yanggen ha na'fanhuyong i patgon, ti ha hasso i piniti-ña, sa' put i minagof-ña na mafañågu i lalåhi gi i tano', pues på'go en fantriste , lao bai hu li'e' hamyo ta'lo, ya u fanmagof i korason-miyu, ya taya' u na'fanhuyong hamyo ginen i minagof-miyu ” .
I taotao ni' manma'å'ñao nu i famalao'an: Roma, i dangkolo na siudåt imperadot
Verse 3: “ Ya guaha otro na sinisedi gi langet : ya estague', un dångkolo na dragón åpaka', guaha siete na ilu-ña yan dies na kåkåt-ña, yan gi i ilu-ña siete na korona .
I mina'tres na bersikulo ha identifika i pineddong-ña: i anite, siempre, lao ha cho'gue i che'cho'-ña ginen i nina'siñan tataotao ni' ha pinetsigi i manma'ayek, sigun ginen i minalago'-ña. Gi i che'cho'-ña, ha usa dos na estratehia: i " dragon " yan i " serpiente " . I fine'nina, i " dragon " i atmas ni' ma'usa ni' i manpaganu na imperon Roma. Pues ta sodda' i simbolo siha ni' esta ta li'e' gi Dan. 7:7 anai ha a'atan i Roma gi papa' i mina'kuåtro na gå'ga' ni' guaha " dies na kåkånon-ña ". I kontekston paganu ma konfitma ni' i " diadems " ni' ma po'lo guini gi i " siete na pachot ", i simbolon i siudåt Roma sigun gi Rev. 17. Este na presision ha nisisita todu i atension-ta, sa' ha na'tungo' hit, kada na biåhi na ma prisenta este na imahen, gi i ma po'lo i " diadems ", i ma prufetisa na kontekston historiku.
I Manma'a'ñao nu i Famalao'an: I Papa Katoliku gi iya Roma
Verse 4: " I igå-ña ha laknos un tersu gi i estreyas gi langet ya ha laknos siha gi tano'. Ya i dragon tumohgi gi me'nan i palao'an ni' para u fañagu, para u kanno' i patgon-ña yanggen mafañago. "
Este na bersikulo ha tutuhon ta'lo gi papa' nuebu na simbolo siha, i mensåhi as Apo. 11:1 asta 3 anai i Roman papa ma'a'a'ñao as Yu'os , gi papa' i na'an " rod " , para u " trampe gi papa' i santatte na siuda gi 42 na mes ".
Gi as Daniel, i " dies na kåkånon " i Imperiun Roma para u ma susedi ni' i " dikike' na kåtgon " (gi 538 asta 1798). Este na susesion ma konfitma guini gi Rev. 12, verse 4.
I fino' " tail " ni' ha puno' i " profetisa Jezebel " ni' ti magahet gi Rev. 2:20, ha ilustra este na susesion i ti magahet na kristianu na papa' gi i rilihón Roma . I akusasion ni' ma'a'atan gi Dan. 8:10 esta ma'a'a'ñao. I manma'a'ñao ni' i " serpiente " gi Genesis, manma'a'ñao gi papa' i simbolon " estreyas gi langet " ni' ilek-ña, gi papa' i na'an " taotao i rainon langet " ni' ha a'atan si Jesukristo para i mandisipulu-ña. " I mina'tres ma'a'atan gi i linao-ña ." I mina'tres ti ma'a'agang gi i litråton-ña lao, taimanu ha' gi todu i tiempo gi i prufesiha, komo un signifikånte na påtte gi i numeron i mankristianu ni' manmaprobecha. I manma'å'ñao siña ha' mas ki este na proporsion gi un tersu.
Verse 5: “ Ya ha na'fanhuyong un lahi-ña, ni' para u go'te todu i nasion siha ni' un baston åcho'. Ya i lahi-ña ma konne' asta as Yu'os yan gi tronu-ña. ”
Gi dos na aplikasion, i prufesiha ha na'hasso hit taimanu i anite ha laknos i lina'la' i Mesias desde i mafañågu-ña asta i finatai-ña. Lao este na båktoria ayu i fine’nana, despues di guiya todu i manma’ayek-ña para u fanma’gånna, para u makontinuha i parehu na gera astaki u ma’gånna i uttimu na båktoria. Gi ayu na mumento, ma risibi un tataotao celestial, ya u ma na'i gui', i husgamento-ña put i manmala ya gaige guihi , na todu, " u ma go'te i nasion siha ni' un åcho' åcho ' " ni' para u na'i i sentensia put i " piniti gi i mina'dos na finatai " gi i uttimo na husgamento. I eksperensian Kristo yan i manma'ayek-ña manma'a'ñao gi un eksperensian-ñiha, ya i imahen i " patgon ni' ma konne' para as Yu'os yan gi tronu-ña ," pues para i langet, ayu i "deliveration" gi tano' ni' para u ma cho'gue gi 2030, gi i finatto-ña i Kristo ni' manma'a'ñao. Siha u fanma'ayuda ginen i " piniti gi i mafañagu . " I patgon i simbolon i autentiko, eksisio yan viktoriosu na konbetsasion kristianu.
Verse 6: " Ya i palao'an ha laknos gui' gi i desierto, anai guaha lugat-ña ni' ma pripara as Yu'os, para u ma na'i gui' nengkanno' gi mit dos sientos sesenta dihas. "
I manma'a'atan na inetnon pas yan taya' åmot-ñiha, i uniku na åmot-ña i Biblia, i Fino' Yu'os, i espadan i Espiritu, siña ha' ha laknos gui' gi me'nan i manma'a'atan-ña. I mina'sais na bersikulo ha na'hasso hit put i tiempon i manma'a'ñao na papa gi duranten "1260 na diha siha ni' prufeta siha " pat, 1260 na sakkan siha sigun ginen i lai Ezek. 4:5-6. Este na tiempo para i hinengge-ña i kristianu, tiempon piniti ni' ma suggesta ni' i ma mensiona i palabra "desierto " anai "ma'gåsgas as Yu'os." Pues ha na'fandaña' i piniti ni' ha sodda' i " dos na testigu " gi Rev. 11:3. Gi Dan. 8:12, este na sinangan ginen as Yu'os ma fotma taiguini: " i ehersito ma na'libre gi kada diha sa' put i isao "; i isao ni' ma cho'gue ni' ma na'suha i inatan i Sabalu gi i diha 7 gi i mes Marso, 321.
Ha tutuhun i parentesis: un gera gi i langet
Verse 7: " Ya guaha gera gi langet. Si Miguel yan i anghet-ña manma'atkila kontra i dragon. Ya i dragon yan i anghet-ña siha manma'atkila. "
I ma anunsia na inatan i mansåntes debi di u ma esplåra ni' i Espiritu ha prisenta giya hita gi halom un klåsen parentesis. U mapopble sa' put i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai. Este na båli ma konfitma despues di i lina'la'-ña, lao i Espiritu ha na'tungo' hit put i konsekuensia-ña para i taotao gi langet ni' manma'a'atan yan i dimoniu yan si Satanas mismo asta ayu na tiempo.
Gof impottånte : este na gera gi langet, ni' ti siña ma li'e' ni' taotao, ha na'fanli'e' hit i siniente-ña i fino'-ña si Jesukristo annai gaige gui' gi tano'. Gi Juan 14 :1-3 , ilek-ña si Jesukristo, " Cha'mu fanma'å'ñao i korason-miyu. Fanhongge as Yu'os, ya fanmanhongge giya guåhu. Gi i gima' Tata-hu guaha meggai na guma'; yanggen ti taiguini, bai hu sangani hamyo. Bai hu hanao para bai hu pripara un lugat para hamyo . Ya yanggen humanao yu' ya bai hu pripara un lugat para hamyo , bai hu fåtto ta'lo ya bai hu risibi hamyo giya Guåhu ; priparasion " put este na " lugat " para u fanhuyong gi i sigiente na bersikulo.
Verse 8: " Lao ti manma'gåsi, ni' ti ma sodda' i sagan-ñiha gi langet. "
Este na gera gi langet taya' parehu-ña yan i gera-ta gi tano'; ti ensegidas ha na'fanmatai, ya i dos na gurupu ni' mankontra ti parehu. I takkilo' na Yu'os ni' ha prisenta gui' gi papa' i umå'a'ñao yan mañe'lu na aspeton i arkanghel " Miguel " guiya ha' i Yu'os ni' todu i nina'siña-ña ni ' debi di u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao todu i fina'tinas-ña. Si Satanas yan i dimoniu-ña siha gi entre ayu na manma'å'ñao na gå'ga' siha , ni ' manma'o'osge' ha' yanggen ma'a'agang , ya gi i uttemo , ti siña manma'a'ñao ya manma'a'agang para u fanma'o'osge, annai i takkilo' na Yu'os ha na'fanhuyong siha ginen i langet ni' i nina'siñan -ña . Gi i tiempon-ña gi i tano', ma'å'ñao si Jesukristo ni' i manmala na anghet siha ni' ma'o'osge gui' ya ma'testifikan na guiya i " Lahi-ña si Yu'os " gi i planun dibin , ya ma'ayek gui' komu taiguini.
Gi este na bersikulo , i Espiritu ha espisifiku : " ti ma sodda' i lugat-ñiha gi langet ." Este na " lugat " ni' ma'o'kupa ni' i manma'a'agang gi i rainon Yu'os debi di u ma'apåsi kosa ki este na rainon i langet siña ma'a'agang " purify " yan " ma'a'agang " para u risibi i manma'ayek as Kristo gi i ha'åni i uttimo na gera-ña kontra i manma'a'agang gi i tano' gi i finatto-ña gi gloria. Pues , ha konne' i manma'ayek-ña, " siempre manggaige yan guiya, maseha manu gui' , " este ilek-ña, gi i langet ni' ma'gasgas ya " ma pripara " para u risibi siha. I påtten i tano' para u ma'utot ni' i fino' " bottomless pit " desdeki Gen. 1:2. Gi i lina'la' este na gera, ma na'fanli'e' i prohekton dibin satbasion ya kada na palabras klaru gi i planu-ña ha na'fanli'e' i siknifikasion-ña. Este i asunto put este siha na bersikulo ni' ma'usa gi Heb. 9:23: " Pues, nesesita, sa' i imahen i kosas siha gi langet u fanma'gasgas ni ' este siha na kosas, ya i kosas siha gi langet u fanma'gasgas ni' mas maolek na sakrifisiu siha ki este siha." » Pues, i nisisåriu na " mas maolek na sakrifisiu " i finatai i Mesias ni' na'ån-ña si Jesukristo, ni' ma ofresi para u na'fanhomlo' i isao i manma'å'agang -ña, lao gi hilo' todu, para u na'i para i fina'tinas-ña yan para guiya mismo i lehitimu na direcho legal para u kondena para u fanmatai i manma'gås-ña gi i langet yan gi i tano'. Taiguini i " santuarion Yu'os gi langet " ma na'gasgas " fine'nina ya despues, gi i finatto-ña i Kristo ni' ha gana, u bira gui' i tano' ni' ha na'i " sagan -ña " lao ti komo " santuario "-ña gi Isa.66:1-2 : " Taiguini ilek-ña i Saina: I langet i tronu-hu, ya i tano' i sagan-hu . Jafa na guma siña unfatinas para guajo, pat jafa na lugat siña unfatinas para jusaga? Todu este siha na kosas i kannai-hu fuma'tinas, ya todu manmafa'tinas, ilek-ña si YaHWÉH . Este yuje y juatan: ayo y umitde yan pinite gui espiritu, ayo y maañao ni y sinanganjo. " ; pat, sigun gi Ezek.9: 4 , put " ayu siha i manma'å'ñao yan manma'å'ñao put i abominasion siha " ni' ma cho'gue .
Verse 9: " Ya i dangkolo na dragon ma na'huyong, ayu i amko' na kulepbla, na'ån-ña i Diablo yan Satanas, ni' ha na'fanmanman i enteru tano': ma na'fanhuyong gui' gi tano', yan i anghet-ña siha manma na'fanhuyong. "
I langet siha i fine'nina na manmabendisi ginen i lina'la' espirituåt ni' ha cho'gue i Kristo ni' ha gana. Ha na'fanhuyong ginen i langet i anite yan i anghet-ña na dimoniu siha, ni' manma'ayek para u fanma'ayek gi tano' gi dos mit años. I anite ha tungo' i " tiempo " ni' gaige para guiya mismo yan para i dimoniu-ña siha para u fanma'ayek kontra i manma'ayek na santos yan i dibin na minagahet.
Ti ha na'fanli'e' ha' si Jesukristo i kinalamten Yu'os gi i taotao, lao ha na'fanli'e' siha lokkue' este na kinalamten, i anite, ni' ti meggai ha sangan put guiya i antigu na kontrata, ya ha na'fanhuyong gui' kasi ti ha tungo'. Desde i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i anite, i gera gi entre i dos na kampu mas takhilo' sa' put i ma'a'atan i anite siha ni' manma'a'atan gi entre i taotao siha gi tano' yan gi enteru i dimension-ta, ni' ha na'halom i planeta yan i estreyas gi i langet . Este siha i uniku na gå'ga' gi i tano'-ta.
debi di bai hu hasso na i maolek na tiningo' put i planun satbasion gi i prugråma ni' ha fa'tinas si Yu'os, un pribilehu ni' ha na'i ha' i manma'ayek-ña. Sa', i ti magahet na hinengge ma rekoknisa put i minagahet na ti maolek i inetnon-ña put i planu-ña. Este ma demonstra sa' i ManHudihos ni' manma nå'i i Mesias ma prufetisa gi i Såntu na Eskritura put i rol-ña para u na'i i taotao ni' i lina'la'-ña , mientras si Yu'os ha planeha ha' i lina'la'-ña gi i espiritu'åt; ayu i isao. Parehu lokkue’, pa’go na ha’ani, i fatso na hinenggen Kilisyanu ha nanangga i finatto-ña si Jesukristo, i inestablesen i raino-ña yan i nina’siña-ña guini gi tano’; kosas siha ni' ti ha po'lo si Yu'os gi i prugråma-ña taimanu ha' ha fa'nå'gue hit i prufesiun Rebelasion-ña. Gi i otro banda, i gloriosu na finatto-ña para u na'fanhuyong i finakpo' i lina'la'-ñiha, ni' ha na'fanhuyong i isao-ñiha yan todu i isao-ñiha para guiya.
I inayek as Kristo ha tungo' na i lina'la ni' libre ha tutuhon gi langet ya despues di i inetnon gi tano' ni' nisisåriu para i perfekto na demonstrasion i guinaiya-ña yan i hustisia-ña, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i lina'la'-ña ni' manma'å'ñao gi langet yan gi tano', para todu i tiempo gi i langet na forma-ña. I manma'gås-ta gi i langet yan i tano' para u fanma'husga , u fanma'atkila, yan u fanma'apåsi.
I rainon i langet ma na'libre
Verse 10: " Ya hu hungok un bos ni' dangkolo gi langet ilek-ña , "Pa'go esta måtto i satbasion, yan i minetgot, yan i rainon i Yu'os-ta, yan i nina'siñan i Kristo- ña .
Este na " På'go " ha na'setbe i diha 7 gi Abrit, i fine'nana na diha gi i simana despues di Mierkoles, diha 3 gi Abrit, anai, ha aksepta si Jesukristo i kilu'os, ha dibidi i anite, i isao, yan i finatai. Gi ayu na fine'nana na ha'åni gi i simana , ha sangan as Maria: " Cha'mu ma'a'atan yu'; ti hu hånao para i Tata-hu . " I mina'lak-ña debi di u ma'ofisiåt gi langet, ya desde ayu na tiempo, gi i dibin-ña ni' todu i nina'siña, gi papa' i na'an-ña " Miguel , " ha na'fanhuyong i anite yan i dimoniu-ña siha ginen i langet. Debi di ta tungo' i sinangan " i akusao i mañe'lu-ta, ni' ha akusa siha gi me'nan i Yu'os-ta diha yan puengi ." Ha na'fanli'e' hit i takhilo' na inetnon i kampun Yu'os, ni' ha na'fandaña' i rinikohin i kampun rebelde yan i manma'ayek gi i tano'. Håyi este siha na " mañe'lu "? I taotao gi langet yan ayu siha gi tano', taiguihi as Job, ni' ma entrega gi as i anite para u pruba na ti magahet i " akusasion- ña " .
Verse 11: " Ya ma gana gui' ni' i haga' i Kinilu, yan i fino' i testimonio-niha; ya ti ma guaiya i lina'la'-ñiha asta i finatai. "
I mudelu ni' ma'usa gi este na bersikulo gaige gi i mensåhi put i tiempon " Smyrna " , ya este na mensåhi ha na'siguru i estao hinengge ni' ha nisisita si Jesukristo para todu i tiempon prufesiha astaki i gloriosu na finatto-ña.
I minaolek-ña si " Michael, " i na'an i Satbadot-ta as Jesukristo gi langet , ha na'fanhuyong i sinangan-ña gi Matthew 28:18-20: "Ya måtto si Jesus ya ha kuentusi siha, ilek-ña, " Todu i nina'siña gi langet yan gi tano' ma nå'i yu' . Pues fanhanao ya en fa'na'gue todu i nasion siha gi na'an i Tata yan i Lahi-ña, ni y Espiritu Santo: fanagile sija, para ujaadaje todosija ni jutago jamyo: ya estage, na gaegue yo guiya jamyo siempre, asta y jinecog y tano .
Pues, gi i tutuhon i fine'nina na kontrata-ña, ha na'tungo' si Yu'os as Moises i estoria put i tutuhon i dimension-ta gi tano' , lao para hita ha' ni ' manlåla'la' gi i uttimo na diha siha gi i lina'la'-ta, ha na'tungo' hit put i planun-ña para u na'libre i tano', ni' ha na'suha i parentesis put i eksperensian i isao gi tano' ni' para u fañågue gi i uttemo, sais mit åños . Pues ta a'ayuda si Yu'os i ekspektasion para i taihinekkok na inetnon todu i manma'å'ñao-ña, i langet yan i tano'. Pot enao na pribilehon i manma-elihe para ta bira hit guatu gi langet yan i mañasaga-ña. Sa', put i bandan-ñiha, ti ma'apasi i interes-ñiha put i lina'la' i manma'ayek yan i estoria-ta guini gi tano', desde i fina'tinas asta i uttemo, taimanu ha' ma tuge' gi 1 Cor. 4:9: " Sa' hu hasso na si Yu'os ha na'i ham uttimo na apostoles, manmakondena para i finatai, sa' put i manma'a'atan ham gi i tano', gi i anghet siha , yan gi i taotao siha. "
I lina'la' tano' esta mas takhilo'
Verse 12: " Pues fanmagof hamyo, i langet siha yan hamyo ni' mañasaga gi halom-ñiha. Ay i tano' yan i tasi ! Sa' i anite tumunok giya hamyo, ya gof binibu, sa' ha tungo' na ti åpmam i tiempo-ña. "
I " taotao langet " siha i fine'nina na " manmagof " gi i mina'lak i Kristo. Lao i kontrariu este na minagof i intension i " ay " para i " taotao tano' . " Sa' i anite ha tungo' na guiya un taotao ni' ma kondena gi reprieve, ya guaha " dididi' na tiempo " para u cho'gue kontra i planon satbasion-ña. I che'cho' ni' ma cho'gue gi duranten 2000 åños ni' i kampun anite ni' ma'a'atan gi tano', todu ma na'tungo' as Jesukristo gi i Rebelasion pat i Apokalipsis-ña. Este i intension-hu guini na lepblo ni hu tuge’ para hamyu. Ya desde 2018 na sakkan, i manma'ayek as Jesukristo manma'a'ñao nu este na tiningo ' pot i finakpo' i tiempo ni ma'a'atan para i anite para i che'cho'-ña ni seduksion; para u ma'pos gi i tiempon åpaka' gi 2030 yan i gloriosu na finatto-ña i dibin Ma'estro-niha. I parentesis gi este na tema ha tutuhon gi i mina'12 na bersikulo.
Ma na'suha i parentesis put i gera gi i langet
I tutuhon i tema put i palao'an ni' ma konne' para i desierto
Verse 13: " Anai ha li'e' i dragon na ma laknos gui' gi tano', ha laknos i palao'an ni' ha na'fanhuyong i patgon lalåhi. "
Este na parentesis ha na'i i Espiritu para u bira gui' tatte gi i tema put i lina'la' i papa gi i mina'sais na bersikulo. I fino' " dragon " gi este na bersikulo ha na'fanhuyong i anite, si Satanas, guiya mismo. Lao i gera-ña kontra i " palao'an " ma cho'gue ginen i aksion i ManRomanu, susedente i imperåt, pues i papa.
Verse 14: " Ya i palao'an ma nå'i dos na alas i dangkolo na aguila, para u fanhånao para i tano', gi i lugat-ña, anai ma na'fanlå'la' gui' gi un tiempo, yan tiempo, yan mit na tiempo, ginen i fi'on i kulepbla. "
Gi este na bersikulo 14, ha tutuhon i mensåhi ni' ha na'tungo' i durånten i lina'la' i papa gi i maneran " tres yan medya åños " , " un tiempo, tiempo yan medya na tiempo ", ni' esta ma'usa gi Dan. 7:25. Gi este na ripitision , nuebu na detalle siha para u ma na'huyong gi i sekuensian i tiempo. Un detalle debi di ta tungo': " i dragon " gi i mina'kuåtro na bersikulo ma na'suha ni' i " serpiente " taimanu ha' i " dragon " gi i mina'tres na bersikulo ma na'suha ni' i " tail ". I palabras " serpent and tail " ha na'fanli'e' hit un inañadi gi i taktika ni' ha na'fanhuyong si Yu'os , i " grandi na aguila ," gi i anite yan i dimoniu-ña siha. Despues di i agresion i " dragon " ha susedi i astuto yan i rilihoso na dinagi i " serpiente ," ni' ma kumple gi i tiempon i papa gi 1260 na såkkan. I ma mensiona i " serpiente " ha na'i si Yu'os siñat para u suggesta hit un kumparasion yan i siñat i isao orihinat. Taimanu ha' na ma'a'atan si Eva ni' " i kulepbla " ni' ha kuentusi i anite; " I palao'an ," " i nobia " as Kristo , ma sodda' gi i prublema ni' i palabras ni' ti magahet ni' ha prisenta i anite giya guiya ginen " i pachot " i ahenten-ña siha gi i Katoliku Roman papa.
Verse 15: " Ya i serpiente ha na'huyong i hanom ginen i pachot-ña taiguihi i dilubio gi tatte i palao'an, ya ha na'fanhuyong gui' ni' i dilubio. "
I mina'15 na bersikulo ha ilustra i pineddong Katoliku ni' ma'a'atan i hinengge-ña i kristianu ni' ti manhongge; taiguihi " i hanom i hånom " ni ' " ha laknos " todu i siña ha laknos. I " pachot " papa i Katoliku Roma ha tutuhon i ligan Katoliku ni' fanå'gue yan kruel kontra i kontrariu-ña siha. I perfekto na inayek este na cho'cho' i fina'tinas i gurupon "dragons" as Louis XIV, ni' ha abisa si Bishop Le Tellier . Este na gurupon militåt , ni' ma fa'tinas para u ma cho'gue i pas na resistensian Protestante , guaha intension-ña para u " na'halom " todu i manma'å'ñao yan i manma'å'ñao ni' ha ayek si Kristo gi i dogma-ña siha , ya u na'fanmanhasso siha entre para u fanma konverti para Katoliku pat para u fanma konne ' para i ma'pos na tiempo pat para u fanmatai despues di i gof åpmam na inafekta yan piniti.
Verse 16: " Ya i tano' ha ayuda i palao'an, ya i tano' ha baba i pachot-ña ya ha tå'chong i hånom ni' ha na'huyong i dragon ginen i pachot-ña. "
I Espiritu ha ofresi hit dos na inetnon ni' manma'a'ñao put este na uniku na bersikulo. Na'tungo' na " i palao'an " yan " i tano '" dos na diferentes na kosas guini , ya i " tano '" siña ha simbolisåyi i hinengge Protestante pat i tano', i tano' gi i tano'-ta. Este para u na'i este na bersikulo dos na inesplikan ni' sigi ha' gi i tiempon-ñiha gi i dibin Rebelasion.
I fine'nina na mensåhi: i ti magahet na Protestantismu ni' gå'ga' : Gi i tiempon-ñiha, fine'nina, " i palao'an " ha na'fandaña ' i litråtu siha put i manpas na Protestanten i Reformation ni' i ofisiåt na " bokan-ñiha " ( i as Martin Luther gi 1517 ) ha denunsia i isao Katoliku siha ; ni' ha na'fanhuyong i na'an-ñiha : "Protestant " ayu siha i manmaprotehi kontra i inhustisian rilihoso Katoliku ni' ha isao kontra si Yu'os yan ha punu' i magahet na tentago'-ña siha . I otro na hipokritu na påtten i Protestantismu ni' ma'a'atan ni' i palabra " tano '" ha baba lokkue' i " pachot-ña " para u denunsia i hinengge Katoliku, lao ha chule' i åmot-ña ya i båba na inafekta -ña " ha tåmpe " un dångkolon påtten i manma'gås-ña gi i ligan Katoliku. I palabra " tano ' " guini ha simbolisåyi i famao na "Huguenots" , i manma'gås- ta ni' manma'gås-ta gi i Cévennes, yan ayu siha i manma'gås-ta gi i militåt taiguihi La Rochelle gi duranten i " geran rilihón " ni ' ti ma setbe yan ti ma onra si Yu'os ni' i dos na gurupon manma'gås-ta ni' manma'gås-ta.
2nd Message: I Espada ni' Manma'a'ñao nu i Ateismo Nasionåt giya Fransia . Gi i mina'dos na tinige', yan gi i tinaitai-ña, i bersikulo 16 ha na'tungo' hit taimanu i Revolusion Franses para u na'fanlamen i agresion papa' gi i rai Katoliku siha. Este i mas impottånte na mensåhi gi este na bersikulo . Ya este i unu ni' ha na'i si Yu'os i rol-ña i " mina'kuåtro na trompeta " gi Rev. 8:12, yan " gå'ga' ni' tumunok ginen i tåya' " gi Rev. 11 :7, gi i parehu yan Lev. 26:25, måtto , ilek-ña si Yu'os, taiguihi " un espada, para u båtga i kontrata-ku " ni' ma traiduti ni' i manisao na rebelde Katoliku. Este na litråtu ma fa'tinas ginen i kastigu i rebelde " Korah " gi Num. 16:32: " I tano' ha baba i pachot-ña ya ha na'fanhalom siha, siha yan i gima'-ñiha, yan todu i taotao Korah yan todu i guinahan-ñiha ." Gi i perfekto na inadahen i dibin Rebelasion yan i finatton i historian-ñiha, este na imahen kumparasion ha na'hasso hit put i rinikohin i lai dibin ni' i manma'gås-ta gi i dos na siñat.
I Uttimo na Enimigu i Dragon : I Adventist na Famalao'an
Verse 17: " Ya i dragon ha laknos i palao'an, ya humanao para u gera yan i pumalu na semiyan-ña, ni' ma'osge' i tinago' Yu'os yan guaha testimonion Jesukristo. "
Ha na'fanli'e' hit i 150 åños na aktibidåt i Protestante ni' ma'a'atan ni' i dibin maldision, i tema put i " 5th trumpet ", ya i Espiritu ha na'fanhuyong i uttimo na batkådan i anite yan i manma'gas-ña gi langet yan gi tano' , ya ha fa'nu'i hit i puntan i chinatsaga-ñiha. I uttimo na punta siha i Manma'ayek, i uttimo na famagu'on yan i erensian i Adventist na manmofo'na gi 1873 ni ' ma anunsia este na uttimo na prublema sigun ginen Rev. 3:10 . I manmofo'na na taotao ni' para u ma kumple i mision-ñiha , ya u ma chule' i mismo bendision - ñiha . Debi di u ma supotte i che'cho' ni' ha na'i siha si Jesukristo : para u ma na'i onra gi maseha hafa na manera " i marka i gå'ga' ," este i Damenggo gi iya Roma , ni' ma cho'gue , fiet , yan maseha hafa i salåpe'-ña , i kustumbren i Sabbath deskanso, gi duranten i Sabalu, i magahet na mina'siette na diha gi i simana, ni' ma estapblesa ni' todu i manmetgot yan manma'gås-ñiha Yu'os i Manma'gåsi. Este na minagahet i ma'a'atan gi este na deskripsion put i " i restu gi i semiyan i palao'an " gi este na bersikulo: " ayu siha i manma'a'atan i tinago' Yu'os ," i dies yan ti i nuebi; " ya manma'a'ñao nu i testimonion Jesus ," sa' ti ma na'i siha ni' hayi para u fanma'a'ñao nu siha; ni " dragon siha ," ni " serpiente siha ." Ya este na " testimonion Jesus " i mas presiosu na kosas gi i lina'la' , sa', sigun gi Rev. 19:10, " i testimonion Jesus i espiritun i prufesiha ." Este na testimonio ni' prufeta ha na'fanla'la' i " impottante para i anite para u na'fanmanman i manma'gas " as Kristo, i Yu'os i minagahet, taimanu ha' si Matt. 24:24 mamanage. : " Sa ufangajulo sija ti manmagajet na Cristo yan ti manmagajet na profeta sija, ya ufanmamanue dangculo na señat yan mannamanman, para ujadague, yanguin siña , y manmaayig . "
I minaolek-ña si Satanas kasi... kumple
Verse 18: " Ya tumohgi gi hilo' i arena gi tasi. "
Este na uttimo na bersikulo ha fa'nu'i hit un triunfante na diha ni' ha na'fanhuyong i enteru na inestudia siha ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong gi papa' i otdinariu-ña. Gi Isa. 10:22, ilek-ña si Yu'os: " Achokka' i taotao-mu Israel taiguihi i arena gi tasi, un dididi' ha' para u bira gui' tatte; esta ma disidi i piniti , ya u fanma'gåsi ni' hustisia." » Pues, sigun gi este na prufesiha, gi i uttemo na tiempo , i manma'a'ñao na Adventist siha , ni' manma'a'ñao nu i " i palao'an ", " i Ma'ayek, i Nobia as Kristo ", yan " i espirituat na Israel " as Yu'os , manma'a'ñao nu este na dinanña' ni' satanas. Hu hasso na gi papa' i na'an "Adventist", i Espiritu ha difina i estao i hinengge put i satbasion i uttimo na manma'ayek desde 1843; gi 2020, un kinalamten rilihoso, lao ti un inestudia ni' ha husga, ha kondena yan ha na'suha si Yu'os (" ha laknos ") gi 1994 .
Apocalipsis 13 : I Manåmko' na Mañe'lu gi i Rilihion Kristi'ånu
I gå'ga' ginen i tasi – I gå'ga' ginen i tano'
I numeron 13 ha represesenta para i manma'å'ñao na taotao siha , un suette pat un suette, dependi di i hinasso kada taotao yan i nasion . Guini, gi i gloriosu na Rebelasion-ña, ha na'tungo' hit si Yu'os put i numeron-ña, ni' ma fa'tinas ginen i numeron 1 asta 7 yan i diferentes na kombinasion-ñiha. I numeron 13 ma sodda' yanggen ma addåpta i numeron "6" - i numeron i anghet as Satanas - yan i numeron "7", i numeron Yu'os ya put este na rason i lehitimu na rilihón ni' ma nå'i i Yu'os ni' ha na'huyong si Jesukristo. Gi este na kapitulu, ta sodda' i "manma'å'ñao na mañe'lu-ta gi i rilihón kristianu" lao manmagahet na enemigu i manma'å'ñao. Este na " tare " ha espiha gi entalu' i " maolek na granon " gi papa' i manma'å'ñao na rilihoso na fina'nu'i ni' ha na'fanhuyong este na kapitulu.
Y finenana na gâgâ : ni y cajulo gui tase
I Fine'nina na Geran i Dragon-Serpent
Verse 1: “ Ya hu li'e' un gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi, guaha dies na kåtga-ña yan siete na pachot-ña , yan gi i kåtgon-ña dies na korona , yan gi i pachot-ña na'an siha ni' manma'å'ñao nu si Yu'os .
Taimanu ha' ta li'e' gi i tinige' Rev. 10, ta sodda' gi este na kapitulu i dos na " beasts " na kristianu gi tiempo-ta. I fine'nina, " ni' tumunok ginen i tasi ," taiguihi gi Dan. 7:2, put i hinengge Katoliku yan i lina'la'-ña ni' ma'a'atan gi " 42 na mes prufeta," pat 1,260 na sakkan. Yanggen ta li'e' i simbolon i imperiu siha ni' manmofo'na gi Dan.7, ta sodda' i rainon i " dikike' na kåkånon " ni' para u fanhuyong despues di i " dies na kåkånon " ma risibi i rainon-ñiha sigun ginen Dan.7:24. I " diadems " ni' ma po'lo gi i " dies na kuentos " ha na'annok na este na kontekston historiku i ma puno' . Guini, i Roman papa ma'a'atan ni' " siete na pachot " ni' ma'a'atan gi dos na manera. I mas literåt na " siete na bånda " ni ' ma fa'tinas Roma gi hilo'-ña sigun gi Rev. 17:9. I otro, mas espirituåt, i primet; i sinangan " siete na pachot " ha na'annok i ma'gas i ma'gas: " siete " i numeron i ma'gas , yan " i pachot " ha na'annok i ma'gas pat i amko' gi Isa. 9:14. Este na magistracy ni' mas takkilo', ma'a'atan gi iya Roma sa' ha prisenta gui' gi i maneran un nasion ni' independente, sibit yan rilihoso, ni' i papa i presiente-ña. I Espiritu ha espisifiku: " yan gi hilo' i ilu-ña na'an blasfemia ." I palåbra " blasphemy " unu ha' ya debi di ta translada komu: " na'an i linachi ," sigun gi siniente-ña i palabra " blasphemy . " Si Jesukristo ha imputa i " lies " gi i gobietnon i papa giya Roma. Pues ha na'i gui' i na'an " tatan i dinagi ," ni' ha na'annok i anite, si Satanas mismo gi as Juan 8:44: " Ginen i tatan-miyu i anite , ya i minalago' i tatan-miyu malago'-miyu in che'gue. Guiya un asagua desde i tutuhon, ya ti gaige gi i minagahet, sa' taya' minagahet giya guiya yanggen ha sångan i dinagi, sa' ginen guiya ha' i minagahet . åmte yan i tatan-ña .
Verse 2: " I gå'ga' ni' hu li'e' parehu yan un leopardo , ya i addeng-ña parehu yan i addeng oso , yan i pachot-ña parehu yan i pachot leon . Ya i dragon ha na'i gui' nina'siña-ña, yan tronu-ña, yan dangkolo na otdinariu. "
I " mina'kuåtro na gå'ga ' " giya Dan. 7: 7, ni' " gof chathinasso, gof chathinasso, yan gof takhilo', " guaha mas eksakto na deskripsion guini. Gi magåhet, ha prisenta gi ha'åni-ña i kriterian i tres na imperu ni' manmofo'na desdeki i Imperiun Chaldea. Guaha i " leopard "-ña, " i fuetsan i " oso ," yan i fuetsan i " leon " ni' gof chathinasso . Gi Rev. 12 :3 , i " dragon " gi i mina'tres na bersikulo, anai " i diadema " gaige gi i " siette na pachot ," ha represesenta i Roma gi i paganu na imperat-ña, i fine'nina na pineddong i kristianu siha. Pues, taimanu ha' i " dikike' na kåtbon " Dan. 7:8-24 ha na'suha i Dan. 8:9, guini i papa' ha risibi i nina'siña-ña ginen i Imperiun Roma; ni' i estoria ha konfitma gi i tinago' i rai ni' ha na'i si Justinian I gi 533 (ma tuge') yan 538 (ma aplika). Lao , fanmanhasso! I " dragon " ha referi lokkue' gi " i anite " gi Rev. 12:9, kumeke ilek-ña na i papa ha risibi i nina'siña-ña, " i minetgot-ña, i tronu-ña, yan i dangkolo na otdinariu -ña " ginen i anite mismo. Este ha na'klåru sa' hafa na ha agang si Yu'os i dos na gå'ga' "tatan i linachi " gi i fine'nina na bersikulo.
Nota : Gi i militåt, i Roman papa ha gof atendi i fuetsa yan i nina'siñan i imperiåt na forma-ña, sa' i tropan rai giya Europa ma setbe gui' yan ma na'suha i disision-ña siha. Si Dan. 8:23-25 ha fa'nå'gue, i fuetsa-ña gaige gi " i minaolek i lina'la'-ña " ni' ha a'alok na ha represesenta si Yu'os gi tano', ya put este, siña ha abri pat ha na'suha i lina'la' taihinekkok ni' maproponi gi i Ebanghelion Kristo: " Gi i uttemo i lina'la'-ñiha, yanggen manma'utot i manisao, para u fanhuyong un rai ni' ti maolek i che'cho' -ña , lao ti put i fuetsa-ña. ; para u na'fanlamen i taotao siha , u na'fanlamen i taotao siha ni' manmetgot yan i manmaolek na taotao siha .
Gi i uttemo na tiempon 1260, i ateismo gi i Revolusion Franses ha na'suha i nina'siñan-ña ni' esta ma estapblesa desde 538 .
Verse 3: “ Ya hu li'e' unu gi i ilu-ña na esta ma'å'ñao , ya i chetnot-ña esta ma'åse'. Ya todu i tano' manmanman put i gå'ga'. ”
Ti ha arepenti gi todu i tiempo-ña, i ma'gas i papa ma'a'agang para u na'suha i nina'siñan-ña. Ma cho'gue este gi 1792 annai i rai, i inayuda-ña, ma na'suha yan ma na'suha i pachot-ña ni' i ateismon Franses. Taimanu ha' ma anunsia gi Rev. 2:22, este na " dañkulu na chinatsaga " ni' ti ha tungo' ha', ha na'fanlamen i fuetsan i rilihón Romanu ni' " i palao'an Jezebel ," ya i puntan-ña " ayu siha i manma'a'a'ñao nu guiya "; i rai siha, i rai siha, yan i pale' Katoliku siha. Taiguini i manera ni' para u ma'ayek gui' " taimanu ha' na ma'å'ñao gui' ." Lao put rason na opottunidåt, si Emperor Napoleon I ha na'fanhuyong ta'lo gui' gi 1801 gi na'an i Concordat-ña. Ti u na'piniti gui' ta'lo. Lao i fuetsan-ña ni' muna'fanmanman i taotao Katoliku siha ni ' manmanhongge gi i minagahet-ña yan i sinangan-ña astaki i minaolek i finatto-ña si Jesukristo: " Ya todu i tano' manma'a'ñao nu i gå'ga' . " " I enteru tano' ha laknos i gå'ga' ," ya este na palabra tano' , gi dos na sinisedi, ha na'fandaña' i tano', lao lokkue' i Reformed Protestant na hinengge ni' ginen guiya. I inetnon ekumeniku (= tano', gi fino' Griego) ni' ma cho'gue desde ayu na tiempo ha konfitma este na anunsio. Yanggen malago' i Espiritu para u na'huyong este na mensåhi gi klaru na fino' , pues ta taitai: " todu i rilihón Protestante ma cho'gue i rilihón Katoliku ni' ti manma'å'ñao ." Este na sinangan para u makonfitma gi i tinige' put i mina'dos na " gå'ga ' " ni' este na biåhi " humuyong ginen i tano ' " gi i bersikulo 11 gi este na kapitulu 13.
Verse 4: " Ya ma adora i dragon, sa' guiya ha na'i i gå'ga' nina'siña : ya ma adora i gå'ga', ilek-ñiha , "Håyi parehu yan i gå'ga'? Håyi siña ha gera kontra guiya ? "
Ha na'annok i imperiåt Roma yan si Satanas, sigun ginen Rev. 12:9, i dragon, pues i anite mismo, ma'adora ni' ayu siha i manma'onra i gobietnon i papa; este put i konsekuensia yan gi todu i ti ma tungo' , sa' guiya i " ha na'i i ga'ga' i nina'siña-ña ." Pues, i " minaolek i empreha " ni' maproponi gi Dan. 8:24 ma konfitma gi i estoria. Ha gobietna i rai siha put i nina'siñan-ña gi i rilihón, gi un manera ni' gof takhilo', ya ti ma kuestiona. Ha na'i tano' siha ya ha onra ayu siha i manma'gås-ña ni' titulo siha para u na'i siha premiu, taimanu ha' siña ta taitai gi Dan. 11:39: " Guiya yan i yuus ginen otro nasion na u cho'gue kontra i manma'a'atan na lugat siha; ya u na'fanbula ni' onra ayu siha i manma'a'ñao nu guiya, u na'fanma'gas siha gi hilo' meggai, u na'i siha tano' siha komo premiu ." Este ma cho'gue gi un manera ni' ma tungo' annai si Påpa Alexander VI Borgia (ma tungo' na asagua) ha dibidi i tano' gi 1494 ya ha na'i si Portugal, i sanhaya ' na puntan Brazil yan India , yan si España , todu i pumalu na tano' siha ni' ma diskubre . I Espiritu ha insisti. I ma'ayek as Jesukristo debi di u kabales na i hinengge-ña i Katoliku diabolical, ya todu i agresibo pat humanistic na aksion-ña ginen as Satanas, i kontrariu as Yu'os yan i manma'ayek. Este na insisiste ma hustisia sa' ha prufetisa gi iya Dan. 8:25, " i minaolek i che'cho'-ña yan i minaolek i lina'la'-ña ." I atoridat-ña gi i rilihón, ni' ma rekoknisa ni' i rai siha, i manmetgot, yan i taotao kristianu gi iya Europa, ha na'i gui' un presisu ni' ma fa'tinas ginen i konfiansa , ya put este na rason, gi magåhet, gof fragil. Lao yanggen si Yu'os yan i anite mandaña' para i aksion punitibu, i taotao siha, i taotao siha, manma'o'osge gi i ti magahet na chalan ni' ma'a'atan yan, gi hilo' todu, ma'impotta. Gi i tano', i nina'siña ha nisisita i nina'siña , sa' i taotao siha malago' manma'å'ñao, ya gi este na lugåt, i gubetnamento papa', ni' ha a'alok na ha represesenta si Yu'os, guiya i ma'estron i gå'ga'. Gi i Rev. 6, i tema ha faisen: " Håyi parehu yan i gå'ga', ya hayi siña ha gera kontra guiya? " Kapitulu 11 yan 12 ha na'i i ineppe: Si Yu'os gi as Kristo ni' para u na'fanhuyong gi 1793, i ateismon rebolusionarion Franses ni' para u na'fanhuyong gi un linao. Lao astaki i finatton este na " espada ni' para u fanma'apasi " ( i rol-ña ma'atribuyi gi i mina'kuåtro na kastigu gi Lev. 26: 25) , esta, i manma'gås-ñiha na Protestante ma'atkila, sin u ma'atkila. I lalåhi , Protestante, Franses yan Aleman, yan Anglikanu , todu manmetgot taiguihi gui', para u fanma'atkila gui' desdeki i 16 na siglu , ya u fanma'atkila gui', sa' i hinengge-ñiha mas takhilo' ki todu i pulitikåt.
Verse 5: " Ya ma nå'i gui' un pachot ni' ha sångan i dangkolo na kosas siha yan i tinailayi put si Yu'os ; ya ma nå'i gui' ni' nina'siña para u cho'gue kuarenta yan dos na mes. "
Parehu este na palabras yan ayu i ta taitai gi Dan. 7 :8 , ni' ha sangan put i " dikiki' na kåkånon " papa' gi iya Roma ni' tumutuhon despues di i " dies na kåkånon " gi i rainon Europa. Guini ta sodda' i " arrogansia- ña ", lao guini i Espiritu ha addåpta " blasphemies ", este i ti magahet na pretension yan i rilihoso na dinagi ni' ma fa'tinas " i minaolek-ña " . Si Yu'os ha konfitma i lina'la'-ña gi " 1260 " na såkkan siha ni' ma prisenta gi i bibliku na prufeta " kuarenta yan dos na mes ," sigun ginen i " un diha para un såkkan " na lai Ezek. 4:5-6 .
Verse 6: “ Ya ha baba i pachot-ña para u fanma'å'ñao nu si Yu'os , para u fanma'å'ñao nu i na'ån-ña, yan i tabernakulu-ña, yan ayu siha i mañasaga gi langet. ”
debi di bai hu na'i atension i kumon na siniente ni' ha na'i i taotao i palabra " blasfemia " - este , insultu. Este na hinasso ti maolek sa', yanggen ma'a'agang i linachi, "blasphemies" ti ma'a'agang i forma ni' insultu , ya put ayu siha i ha imputta si Yu'os para i papa' na Roma , guaha gi i otro banda i apaka' na santos ni ' ti magahet yan ti maolek .
I pachot i papa " ha sangan kontra si Yu'os "; ni' ha konfitma i idåt-ña gi iya Dan. 11:36 anai siña ta taitai : " I rai para u cho'gue hafa malago'-ña; u na'fanmetgot gui' yan u na'fanmetgot gui' gi hilo' todu i yuus siha, ya u sångan i ti siña ma hongge na kosas siha kontra i Yu'os i yuus siha ; u fanmagof astaki ma kumple i binibu, sa' ayu i ma disidi para u ma kumple. " I Espiritu ha alok na i gubetnamento i papa, " pat i rilihoso na karaktet- ña , " doktrina siha; " kontra si Yu'os, para ta blasfema i na'an-ña ," ha na'fanlamen i na'an Yu'os, ha na'fanlamen i kinalamten-ña, ha na'fanmanman gui' put i aksion-ña ni' diabolic murderous ; " i tabernakulu-ña ," kumeke ilek-ña, i santuario-ña ni' i Asamblea- ña , i Inayek-ña; " yan ayu siha i mañasaga gi langet ," sa' ha prisenta i langet yan i taotao-ña gi i propiu na manera-ña, ha na'fanhuyong gi i dogma-ña, i infiernu siha gi langet , un legat ginen i Griegu siha ni' ma po'lo gi papa' i tano', i paraisu yan i purgatorio. I manmaolek yan mansåfu na " taotao langet " manma'å'ñao yan manma'å'ñao sa' i kinalamten i tailayi yan i chinatsaga ni' ma na'fanhuyong gi i taotao siha ni' i kampun anite gi tano' ti husto na ma imputåyi siha .
Verse 7: " Ya ma nå'i gui' para u gera kontra i mansåntes, ya u na'fanlamen siha. Ya ma nå'i gui' nina'siña gi kada tribu, yan taotao, yan lengguåhi, yan nasion siha. "
Este na bersikulo ha konfitma i mensåhi as Dan. 7:21: " Ya hu li'e' i mismo na kuentos ha gera kontra i mansåntes, ya ha gana siha . " I hinengge-ta gi iya Europa yan gi i enteru mundo, i hinengge-ta gi todu i taotao Europa, ni', gi magåhet, manma'ayek ginen i sibit na independente na " tribu, taotao, lengguåhi, yan nasion " " Guiya i nina'siña gi kada tribu, nasion, nasion yan taotao . ha konfitma i imahen-ña put " i palao'an na palao'an Babilonia ," gi Rev. 17:1 , ni' ha prisenta gui' komu " gaige gi hilo' meggai na hånom " ; " hånom " ni' ma simbolisa " taotao siha , lina'la' taotao siha, nasion siha, yan lengguåhi siha " sigun gi Rev. 17:15 . Na'manman na ti ma'usa i palabra " tribe " gi este na kapitulu 17. I rason i uttimo na konteksto gi i tiempon-ñiha ni' ma'ayek para i Europa yan i kristianu gi sanlagu ni' i tribiu ma'apåsi ni' i diferentes na nasionåt na forma siha .
Gi otro banda, gi i tutuhon i establisimenton i gubetnamento papa' , i taotao Europa manma'ayek para u fanma'ayek gi " tribiu " taiguihi i Roman Gaul , ni' manma'ayek yan manma'ayek gi diferentes na " lengguåhi " yan dialekto siha . Gi i tiempo, i tano' Europa ma'ayek ni' " tribiu siha ," pues ni' " taotao siha " ni' manma'ayek ni' rai siha, yan gi i uttemo, gi i 18 na siglu , ni' " nasion siha " ni' republican, taiguihi i Estådos Unidos giya Notte Mari'ånas, ni' ma'ayek i mas takhilo' na lina'la'-ña. I konstitusion i " taotao siha " put i sumångan i papa' gi iya Roma, sa' put i este ha rekoknisa yan ha estapblesa i otdinariu na rai siha gi i kristianu na Europa , desdeki si Clovis I, i rai i Franks.
Verse 8: " Ya todu i mañasaga gi tano' u ma'adora gui', ni' ti ma tuge' i na'an-ñiha gi lepblon lina'la' i Kinilu ni' ma puno' desdeki i tutuhon i tano'. "
Gi i uttemo na tiempo, yanggen i simbolon " tano ' " ha na'annok i hinengge Protestante, este na mensåhi ha na'i un presison na siniente: todu i Protestante siha u ma adora i hinengge Katoliku ; todu , fuera di i manma'ayek ni' i Espiritu ha na'i siha este na difirensia: " ayu siha i na'an-ñiha ti ma tuge ' desdeki i tutuhon i tano' gi i lepblo-ña i Lahi-ña ni' ma punu'. " Ya hu na'hasso hamyo guini na i manma'ayek-ña siha i " taotao i rainon i langet " lao ti ayu i manma'ayek ni', " manma'ayek gi i tano '." I minagahet siha ma testifikåyi i minagahet put este na anunsion prufeta ni' ma fotma ni' i Espiritun Yu'os. Sa' desde i tutuhon i Rifotmasion, fuera di i kason Peter Waldo gi 1170, i Protestante siha ma adora i hinengge Katoliku ni' ma onra i "Damenggo"-ña ni' ma hereda ginen i paganu na emperadot Constantine I desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321. Este na akusasion ha pripara i tema put i mina'dos na " gå'ga ' " ni' ma prisenta gi 11 verse.
Verse 9: " Yanggen guaha gai talanga-ña, u hungok ! "
I taotao ni' guaha " talanga-ña " ni' ha abri si Yu'os para u komprende i mensåhi ni' ha pruponi i Espiritu.
Anunsion put i kastigu ni' ma'usa ni' i espadan i nasionåt na ateismo giya Fransia
Verse 10: " I taotao ni' ma'a'atan para i ma'a'atan ; ayu i pumunu' ni' espada debi di u ma'a'atan ni' espada. Estague' i pasensian yan i hinengge i mansåntes. "
Ha hasso si Jesukristo i pas na dosilidåt ni ha dimanda ginen i manma'ayek-ña gi todu i tiempo. Taiguihi i fine'nana na martir siha, i manma'ayek ni' i kruel na rai-ña i papa debi di u ma aksepta i lina'la' ni' ha pripara si Yu'os para siha. Lao ha anunsia hafa i hustisia-ña , ni' para u na'kastigo gi tiempo-ña i manma'gas i rai yan i papa siha yan lokkue' i kleru-ñiha . Despues di ma " konne ' " i manma'ayek para u fanma'ayek, siha mismo para u fanhånao para i prison i rebolusionarion Franses. Ya yanggen " ma punu' ni' espada " i manma'elekta ni' ha guaiya si Jesukristo, siha mismo u fanma punu' ni' i " espada " ni' manma'a'ñao as Yu'os ni' i rol-ña para u ma kumple ni' i guillotine i mismo na rebolusionarion Franses. Gi i Revolusion Franses, si Yu'os ha ålok na para u na'fanhuyong i haga ' i manma'å'ñao gi Rev. 6:10: " Ya manma'ågang gi i dangkolo na bos, ilek-ñiha, Asta åntes di un husga yan un na'fanbåba i haga' -måmi gi ayu siha i mañasaga gi tano'? " Ya i rebolusionåriu para u na'fanmatai i famagu'on Catholic yan i rai i kleron i papa giya Roma, taimanu ha' ma anunsia gi Rev. 2:22. Lao gi entre i manma'ayek-ña, guaha lokkue' Protestante ni' manhipokritu ni' ma konfotme i hinengge yan i hinasso-ñiha put pulitikåt sibit ya ma difende, " espada " gi kannai-ñiha, i hinasso-ñiha yan i erensian-ñiha gi i rilihón yan i kosas siha . Este na kinalamten i as John Calvin yan i manma'å'ñao yan manma'å'ñao na kolaboradot-ña gi iya Geneva . Ha na'fanhasso hit put i che'cho' ni' ma cho'gue gi 1793 yan 1794, ya i prufesiha ha na'fanhalom hit gi i kontekston i långhet na pas gi i rilihón ni' ma estapblesa gi i "150" na såkkan ni' ma prufetisa gi i prufesiun " singko na mes " gi Rev. 9:5-10. Lao despues di 1994 , i finakpo' este na tiempo, desde 1995, ma na'lå'la' ta'lo i direcho " para u ma punu ' " put rason rilihoso. I posipble na enemigu pues klaru na ha bira gui' i rilihón Islam astaki i geran-ña ni' para u na'fanhuyong i "Third World War" gi entre 2021 yan 2029. Ti apmam antes di i finatto-ña si Kristo ni' ma e'espipiha para i tiempon åpaka' 2030 para u ma li'e' i mina'dos na " gå'ga ' " ni' ma presenta gi este na kapitulu 13.
Y mina dos na gâgâ : ni y cajulo guinin y tano
I Uttimo na Geran i Lamb-Dragon
Verse 11: “ Ya hu li'e' otro na gå'ga' tumutuhon ginen i tano', ya guaha dos na kannai-ña taiguihi i kinilu, ya ha kuentos taiguihi i dragon. ”
I klaru na manera para ta tungo' i palabra " tano ' " gaige gi Gen. 1:9-10: "Ya ilek-ña si Yu'os, Na'fandaña' i hanom gi papa' i langet gi un lugat, ya u fanma'a'ñao i tano'. Ya taiguini ha'. Ha agang si Yu'os i tano' Tåno', ya i hanom ha agang Tasi. Ya ha li'e' si Yu'os na maolek " .
Pues, taimanu ha' i " tano ' " ni' tåya' hånom-ña ha huyong ginen i " tasi " gi i mina'dos na diha annai ma fa'tinas i tano', este na segundo na " gå'ga ' " ha huyong ginen i fine'nina. Este na fine'nina na " gå'ga '" ha na'annok i rilihón Katoliku, i mina'dos, ni' ginen guiya, ha na'annok i rilihón Protestante, i Gima'Yu'os Reformed. Este na na'manman na tiningo' ti debi di u na'fanmanman hit, sa ' i tinige' gi i manmaloffan na kapitulu siha ha na'tungo' hit , gi un manera ni' komplementåriu , i estao espiritu'åt ni' ha na'i si Yu'os gi i dibin husgamento-ña para este na rilihón Protestante ni' , despues di i tiempo ni' ma'a'agang " Tyatira " , ti ha konsiste para u kumple i Rifotmasion ni' ha tutuhon . Lao este na finatton-ñiha ma nisisita gi i tinago' Dan.8:14, ni' ha na'i i mensåhi as Yu'os gi Rev.3:1: " Ma konsidera hao na låla'la' hao, ya esta måtai hao ." Este na finatai espirituat ha na'fanhalom gui' gi kannai i anite ni' ha pripara gui' ginen i inspirasion-ña para i " batkådan Armageddon ", gi Rev. 16:16, i uttimo na ora gi isao gi tano'. Gi i ora este na uttimo na prublema gi i hinengge , ni' maprofetisa gi i mensåhi ni' ha na'i i manma'gas-ña Adventist gi i tiempon Philadelphia , na para u cho'gue inisiativa siha ni' ti manma'å'ñao ya u na'i gui' i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tano '". Guaha " dos na kåtga-ña " ni' i sigiente na bersikulo 12 para u na'siguru yan u na'tungo'. Para u fandaña' gi i aliånsan ekumeniku, i rilihón Protestante yan Katoliku u fandaña' gi i gera-ñiha kontra i ha'åni ni' ha na'fanhomlo' si Yu'os gi i mina'sais na diha gi i simana; i Sabalu pat i Sabalu gi i ManHudihos, lao lokkue' as Adan, Noah, Moises, yan Jesukristo ni' ti ma kuestiona este gi duranten i ministro-ña yan i fina'nå'guen-ña gi tano' sa' i akusasion put i linachi i Sabalu ni' ma na'i si Jesukristo ni' manma'å'ñao na ManHudihos ti manma'a'ñao yan ti manma'a'ñao. Gi i intension-ña para u cho'gue i manmilagru gi i Sabalu, i motibon-ña para u na'lå'la' ta'lo i minagahet na konsepsion put i deskansu gi i Sabalu. Este i dos na rilihón , ni ma klåma i satbasion ginin " i Kinilu ni muna'fanhomlo ' i isao i tano' " manmeresi , para i kriterian - ñiha , i imahen un " ga'ga' ni' kumåkanta taiguihi i dragon ." Sa', ma'a'agang i intoleransia para i manma'a'atan i Sabbath, ni' para u fanmakondena para u fanmatai, este na gera, i estratehian i " dragon ," ni' ha bira gui' tatte.
Verse 12: “ Ya ha cho'gue todu i nina'siñan i fine'nina na gå'ga' gi me'na-ña, ya ha na'fanmanå'i i tano' yan ayu siha i mañasaga gi halom-ña para u ma'adora i fine'nina na gå'ga' ni' esta ma'homlo' i chetnot-ña. ”
Manli'e' ham un klåsen relay , i hinengge Katoliku ti ha na'dåñu, lao i antigu na otdinariu na otdinariu ma nå'i i rilihón Protestante. Put i este na rilihón Protestante ofisiåtmente i mas takkilo' na nasion gi i tano ': i Estådos Unidos giya Notte na Amerika pat i USA I fusion i rilihón Protestante gi iya Europa yan Amerikanu esta ma na'guaha , kontodu i inestudia put i Seventh-day Adventist , desde 1995. I nuebu na " Babels " gi i tano' manma'a'agang para u fanma'ayuda gi i rilihón sa' ma na'guaha i diferentes na rilihón ni' manma'a'agang "inmigrants" denominasion siha. Yanggen i taotao siha ma li'e' este siha na kosas na'manman, put i hinasso-ñiha ni' ti ma tungo' yan i ti interes-ñiha gi i rilihón , put guiya, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao ni' ti ha na'fanma'å'ñao, ti ha na'fanma'å'ñao lokkue', ya ha na'kastigo este na disobediente ni' ha na'fanmanhasso i leksion-ña siha ni' ma testifikåyi gi i Biblia. Gi i difende-ña, i Damenggo gi i fine'nana na ha'åni , ha'ånen deskansu ni' ha estapblesa si Constantine I , i mina'dos na " gå'ga ' " Protestante ha na'i i adorasion i fine'nana na gå'ga' Katoliku ni' ha rikonosi un ofisiåt na estao rilihoso ya ha na'i i na'an-ña "Damenggo". I Espiritu ha na'hasso hit na este na uttimo na inetnon gi entre i Protestante yan i Katoliku siha, ma na'posipble sa' i " pineddong na chetnot " ni' ha na'fanhuyong i " gå'ga' ni' tumunok ginen i hånom tåsi " ma "na'homlo '. " Ha na'hasso hit put este sa' i mina'dos na gå'ga' ti u guaha este na siñat para u ma'homlo'. U madestrosa ni gloriosu na finatton Jesukristo.
Verse 13: “ Ha cho'gue i dangkolo na sinisedi siha, ya ha na'fanhuyong i guafi ginen i langet gi i tano' gi me'nan i taotao siha. ”
Desde i mina'gåsen-ña kontra Hapon gi 1945, i Protestanten Amerikanu i mas takhilo' na fuetsan nukleåt gi i mundo. I nuebu na teknolohiha-ña sigi ha' ma'imita lao ti ma'apasi; siempre un pas gi sanme'na ki i mankompetensia yan i kontrariu-ña siha. Este na primacy para u makonfitma gi i kontekston i "Third World War," anai, sigun as Dan . 11:44, para u na'fanlamen i enimigu-ña, Rusia, i tano' i "rai i sanhaya" gi este na prufesiha. I presisu-ña siempre takhilo', ya i manlå'la' gi i gera, manma'å'ñao yan manma'å'ñao, u ma'entrega i lina'la'-ñiha gi as guiya ya u ma'aidentifika i otdinariu-ña gi todu i lina'la' taotao. " I guafi ginen i langet " para si Yu'os ha', lao desde 1945, i tano' Amerika ha na'i yan ha na'kontrola. Debi di u gana i mina'lak-ña yan todu i presisu-ña på'go, ni' para u fanma'gåsi gi i geran nukleåt ni' para u fatto.
Verse 14: " Ya ha na'fanmanman ayu siha i mañasaga gi tano' ni' ayu na milagru siha ni' guaha fuetsa-ña para u cho'gue gi me'nan i gå'ga', ya ha sangani ayu siha i mañasaga gi tano' na para u ma fa'tinas i imahen i gå'ga' ni' ma laknos ni' espada ya låla'la'. "
I " na'manman" teknolohiha ni' ma cho'gue ti siña ma kuenta. I " taotao tano' " manma'a'ñao nu todu este siha na inbension ni' muna'fandaña' i lina'la'-ñiha yan i hinasso-ñiha. Yanggen ti ha faisen siha si America para u ma na'suha este siha na gå'ga' ni' muna'fanla'la' i anti-ñiha, taiguihi i manma'a'a'ñao nu i dångkolo na dångkolo, i " taotao tano ' " manlisto para u ma na'i siha i intoleransian rilihoso gi un "dikiki' na gurupu," i " remnant of the woman " gi Rev. 12:17. "... ma fa'tinas un imahen para i gå'ga ' " kumeke'ilekña i ma kopia i che'cho' i rilihón Katoliku ya ma na'huyong ta'lo gi papa' i prutestante na otdinariu. Este na finatto gi duru na hinasso siempre u fattu gi dos aksion. I " manlå'la '" u fanlå'la' gi i gera, ya si Yu'os u fanma'atkila siha sigi ha' yan dididi' ha' ni' i " siette na uttimo na chetnot i binibu-ña ," ni' ma deskånsa gi Rev. 16.
I tinago' put i finatai gi Damenggo
Verse 15: " Ya guaha fuetsa-ña para u na'i lina'la' i imahen i gå'ga', ya i imahen i gå'ga' u sångan, ya u fanma'atkila todu ayu siha i ti malago' ma'adora i imahen i gå'ga'. "
I planon i anite, ni' ha na'fanhuyong si Yu'os, u ma'ayek yan u ma'ayek. I Espiritu ha na'annok i maneran i mas takhilo' na midida ni' para u ma cho'gue gi i mina'sais gi i "siete na uttimo na chetnot." Gi un ofisiåt na dekretu ni' ma aksepta ni' todu i manlå'la' na rebelde siha gi i tano', para u ma disidi na gi entre i tutuhon i tiempon åpaka' yan i diha 3 gi Abrit, 2030, para u ma punu' i uttimo na Adventist ni' manma'gås-ñiha gi i mina'sais na diha. Gi i hinasso, este na fecha i sakkan i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo . I tiempon åpaka ' gi este na sakkan 2030, i tiempo anai ha interbiyu para u na'fanhuyong i prohekton i rebelde siha ni' para u fanma'ayek kontra i manma'ayek-ña ni' para u na'fanlibre siha ni' para u na'fanlibre siha ni' " na'menos i diha siha " gi i " dañkulu na chinatsaga- ñiha " (Matt. 24:22) .
Verse 16: " Ya ha na'fanmanå'i todu, dikike' yan dangkolo, manriku yan mamobble, manlibre yan manma'esklabu, para u ma risibi un marka gi agapa' na kannai-ñiha, pat gi adeñg-ñiha. "
I ma'adopta na midida ha dibidi i manlå'la' gi i tiempo gi dos na gurupu. I rebelde siha ma identifika siha ni' un "marka " ni' i otdinariu na taotao ni' ha na'annok i "Damenggo" Katoliku, i antigu na "diha i atdao ni' ti ma konkista" ni' ha impotta ni' unu gi i manma'adora-ña, i Emperadot Roman Constantine I , desdeki i diha 7 gi i mes Marso, 321. I " marka " ma risibi " gi i kannai ," sa' ha konsiste un "cho'cho'" ni' ha kondena yan ha kondena si Jesukristo. Ma risibi lokkue' " gi i adbåntan i taotao ," ni' ha simbolisa i minalago' kada taotao ni' i responsablidat-ña ma cho'gue gi papa' i husto na husgamenton i Yu'os ni' ha na'huyong. Para u ma'autentika este na inesplikan i simbolon i " kannai " yan i " frente " ginen i Biblia , guaha este na bersikulo ginen Deut. 6:8 , anai ilek-ña si Yu'os put i tinago'-ña: " Debidi en fanma'a'atan komo señat gi i kannai-miyu , ya u fanma'a'atan gi entalu' i matan-miyu. "
I manmaloffan na ineppe siha
Verse 17: " Ya taya' siña ha fa'tinas pat ha bende, fuera di ayu i guaha marka-ña, pat i na'an i gå'ga', pat i numeron i na'an-ña. "
Gi tatte este na palåbra " taya ' " gaige i kampun i Manåmko' Adventista ni' manmanhongge gi i Sabalu ni' ha na'santos si Yu'os. Sa' ti ma'onra i " mark , " gi Damenggo, gi i restu gi i fine'nana na ha'åni, ma na'suha . Gi tutuhon , manma'a'ñao siha nu i " boycott " ni' ma tungo' gi i Amerikånu siha na aksion kontra i kontrariu siha ni' manma'a'ñao nu siha. Para u fanma'ayek para i kometsio, debi di u ma'onra " i marka ," gi Damenggo, ni' para i Protestante siha, " i na'an i gå'ga '," "i vikar i Lahi-ña si Yu'os," ni' para i Katoliku siha, pat " i numeron i na'an-ña ," ni' i numeron 666.
Verse 18: " Estague' i tiningo'. I guaha tiningo'-ña, u kuenta i numeron i gå'ga'. Sa' i numeron taotao, ya i numeron-ña sais sientos sesenta yan sais. "
Ti nahong i tinemtom taotao para u makomprende i mensahen i Espiritun Yu’us. Debi di ta hereda ginen guiya, taiguihi i as Solomon, ni' i tiningo'-ña mas takhilo' ki i tiningo' todu i taotao siha ya ha na'fanmagof i taotao siha gi todu i tano'. Antes di ma'usa i numeron Arabic, gi entre i Hebreu, Griegu, yan Romanu, i letra siha gi i alfabeton-ñiha guaha lokkue' balotu-ña, ya i ma'addåña i balotu-ña i letra siha ni' ma'usa gi un palabra ha ditetmina i numero-ña. Este ma sodda' gi un "kalkulasion" ni' ma espisifiku gi i bersikulo. "... i numeron i na'ån-ña " " 666 ", este i numero ni' ma sodda' yanggen ma addåpta i numeron i letra siha gi i fino' CHamoru ni' gaige gi i na'an-ña gi fino' CHamoru "VICARIVS FILII DEI"; un kosa ni' ma demonstra gi i tinige' gi i kapitulu 10. Este na na'an ha konsiste gi mismo guiya i mas takhilo' na " blasfemia " pat " lie " gi i pretension-ña, sa' ni' ngai'an na si Jesukristo ha na'i gui' mismo un " substitute " , kumeke ilek-ña i palabra "vicar".
Apocalipsis 14 : I Tiempon i Adventismo gi i mina'sais na diha
I Mensahi-ña i Tres na Anghet - I Kusecha - I Antigu
Este na kapitulu ha na'fotma i tiempo gi entre 1843 yan 2030.
Gi 1843, i ma'usa i prufesian Dan. 8:14 ha na'fanmatto i "Adventists" para u fanma'atan i finatto-ña si Jesukristo ni' ma'ayek para i tiempon åpaka' gi ayu na diha. Este i tutuhon i sigiente na prublema put i hinengge pat i interes gi i espiritun i prufesiha, este, " i testimonion Jesus " sigun gi Rev. 19:10 , para u ma demonstra kada unu ni' i Mankristianu ni' ma klåma i satbasion as Jesukristo gi papa' meggai na na'an rilihoso . I "cho'cho'" ni' ma demonstra ha' siña ma selekta pat ti ma selekta. Este na cho'cho' siha siña ma sumångan gi dos na posipble na cho'cho': inaksepta pat i rinikohi i lina'la' ni' ma risibi yan i dibin-ña.
Gi 1844, despues di un nuebu na ekspektasion ni' ma na'setbe para i tiempon åpaka' gi 1844, si Jesukristo ha li'e' i manma'ayek-ña para i mision para u ma kumple i che'cho' i Rifotmasion ni' ha tutuhon gi i rinikohin i kustumbren i Sabalu ni' ha na'sagradu si Yu'os desdeki i fina'tinas i tano'. Este i mas impottånte na asunto put " sinantos " ni' " hustisia " desde 1844, i diha annai ma na'hasso este na isao gi i tiningo' i tentago'-ña siha. Este na tinige' ginen Dan. 8:14, ma translada asta i ministro-ku ni': " dos mit tres sientos gi pupuengi yan pupuengi ya i sagan-ñiha u ma na'gasgas ," estague', sigun ginen i tinige'-ña gi fino' Hebreu: " dos mit tres sientos gi pupuengi yan pupuengi yan i santos na u ma hustisia ." Todu siña ma diskubre na i linachi i dibin Sabalu desde 321, ma akompåpara ni' meggai na otro na inabandona i minagahet na doktrina ni' ha estapblesa si Yu'os gi tiempon i manapostoles. Despues di 1260 åños na lina'la' ni' ti magahet ya ha na'fanlamen i hinengge , i papa ha na'fanhuyong gi i doktrinan Protestante meggai na dinagi ni' ti siña ha sodda' i Yu'os i minagahet. Put este na rason, gi este na kapitulu 14, i Espiritu ha prisenta tres na asunto ni', sigi ha': i mision Adventist pat i mensåhi i " tres na anghet " ; " i kusecha " i finakpo' i tano', i inayek yan i ma na'suha i manma'ayek; " i lina'la ' " i ubas ni' binaba, i uttimo na kastigu para i manma'å'ñao na pastot siha, i manma'å'ñao na ma'estran rilihón gi i hinengge-ta.
Ma fa'nå'gue desde 1844 para u prutehi i manma'elekta ginen i binibu, i uttimo na prublema ma na'setbe para i uttimo na tiempo ni' ma nå'i i taotao para u ma po'lo gui' gi entalu' i ma na'tungo' na minalago' i taotao yan i rebelde na dimanda ni' måtto gi i mas takhilo' na apostasia. Lao i disision ni' ma cho'gue guaha konsekuensia-ña para todu ayu siha i manmatai desde 1844. Solu i manma'lak yan manma'å'ñao na manma'ayek " manmatai gi i Saina " sigun ginen i fina'nå'guen i bersikulo 13 anai ma deklara na " benditu " este, i benefisiåriu siha ginen i grasian Kristo, yan todu i bendision-ña ni' esta ma konfitma gi i mensåhi ni' ha na'i i anghet " Filadelphia " sa ' put i ti sufisiente para u ma'ayek "Adventist" para u makonsidedera, as Yu'os, komu un taotao ni' ma'ayek.
Yanggen ti ma diskubre i detalle put i manma'abandona, i mas impottånte na punto siha manma'a'atan yan manma'a'atan ni' i Espiritu gi i " tres na anghet siha ' na mensåhi siha" gi i bersikulo 7 asta 11. Este na mensåhi siha manma'a'atan gi un susesion na konsekuensia siha.
Hu hasso guini , despues di i nota gi i kubre gi i pahina 2 gi este na tinige', este na tres na mensåhi ma na'fanmagof tres na mensåhi ni' esta ma na'huyong gi i imahen siha gi i lepblo-ña si Daniel gi Dan.7 yan 8. I rinikohin-ñiha, gi este na kapitulu 14 gi i Apocalipsis, ha na'fanmagof yan ha konfitma i mas takhilo' na importansia ni' ha na'i siha si Yu'os.
I manma'å'ñao na Adventist ni' manma'gånna
Verse 1: " Hu li'e', ya hu li'e' un Lahi gi hilo' i Sadog Sion, yan siento kuarenta yan kuatro mit na taotao , ya ma tuge' i na'an-ña yan i na'an i Tata-ña gi i adbåntan-ñiha. "
I " Mount Zion " ha referi gi i lugat giya Israel anai ma'ayek Jerusalem. Ha simbolisa i esperansan satbasion yan i forma ni' para u ma'usa gi i uttemo na prublema gi i hinengge gi tano' yan gi langet. Este na prohekto para u ma'pos gi i rininueba todu i kosas siha, put i tano' yan i langet, sigun ginen Rev. 21:1. I " 144,000 [ na taotao ] " ma simbolisa i manma'ayek as Kristo , manma'ayek gi entre 1843 yan 2030, i Adventist na kristianu siha ni' maprobecha, maproponi, yan ma'aprueba as Jesukristo, ni' i husgamento-ña ma'aplika gi todu yan gi kada unu. I husgamenton todu i taotao ha husga i inestudia, ya i husgamenton kada na gå'ga'. I " 144,000 [ na taotao ] " ma represesenta i manma'ayek ni manma'ayek as Jesukristo ginen i manma'a'atan i Adventist na hinengge. Este na numero, simboliku ha' ya i numeron i manma'ayek, un sikretu ni' ma tungo' yan ma gof adahi as Yu'os. I rason put i ma'ayek-ñiha siña ma komprende ginen i difirensia gi i maproponi na imahen. " Gi i adbåntan-ñiha ," simbolon i minalago'-ñiha yan i hinasso-ñiha, " i na'an i Lahi-ña ," si Jesus, yan " i na'an i Tata-ña , " i Yu'os ni' ma'a'atan gi i antigu na kontrata, ma'inskribi. Este kumeke'ilekña na ma na'lå'la' ta'lo yan ma na'huyong i imahen Yu'os ni' ha na'i i Yu'os i fine'nana na taotao antes di i isao, annai ha fotma gui' yan ha na'i gui' lina'la' ; ya este na imahen i kinalamten-ña . Siha i fruta ni malago' si Yu'os para u na'i gui' ni' para u na'libre gi as Jesukristo i isao i manma'å'ñao na taotao-ña ha'. Parehu na gi i adbåntan i manma'å'agang, gi hinasso-ñiha, gi hinasso-ñiha, yan gi minalago'-ñiha, ma sodda' i seyu as Yu'os gi Rev. 7:3 , pat i Sabbath gi i mina'kuåtro na tinago' gi i Decalogue, yan i ti siña ma separa na kinalamten i Lahi-ña si Jesukristo yan i ribilasion-ña gi i antigu na kontrata komu Tata, pat si Yu'os i Kåtga, ma sodda'. Pues, i magahet na hinengge-ña i kristianu ti ha oppe i kustumbren i Lahi yan i Tata, taimanu ha' i manma'gas i Damenggo gi iya Roma ma sangan, yanggen ti gi fino', maseha gi che'cho'.
Verse 2: “ Ya hu hungok un bos ginen i langet, taiguihi i bos i meggai na hånom, yan taiguihi i bos i dangkolo na tronu : ya i bos ni' hu hungok, taiguihi i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha. ”
I manma'a'agang na taotao siha ni' manma'a'agang gi este na bersikulo, manma'a'agang gi i minagahet. I " mucho waters " ha simbolisåyi i lina'la' na gå'ga' siha ni', yanggen ma'ekspresa siha, ma'a'atan i " grand thunder ." Gi i otro banda, ginen i imahen i " arpa ," ha na'fanli'e' si Yu'os i perfekto na inafekta ni' ha na'daña' i manma'gås-ña.
Verse 3: " Ya ma kanta un nuebu na kanta gi me'nan i tronu, yan gi me'nan i kuatro na lina'la' yan i manåmko'. Ya taya' siña ha tungo' i kanta fuera di i siento kuarenta yan kuatro mit ni' manma'ayek ginen i tano'. "
Guini si Yu'os ha konfitma yan ha na'daña' i takhilo' na santifikasion i hinengge " Adventist " ni' ma estapblesa desde 1843-44. I manma'ayek-ña manma'a'ñao ginen i pumalu na gurupu siha ni' ma'a'a'ñao: " i tronu, i kuatro na lina'la' yan i manåmko' " ; i uttimo ha na'annok todu ayu siha i manma'ayuda ni' i eksperensian-ñiha ni' manlå'la' gi tano'. Lao i dibin na Apocalipsis ni' ma'a'agang Apocalipsis ha puno' ha' i dos mit åños na hinengge-ña i kristianu ni' i tinago' Dan. 8:14 ha dibidi gi dos na fase. Asta 1843-44 , i manma'ayek manma'ayek ni' 12 na " amko '" ginen i " 24 " ni' manma'ayek gi Rev. 4:4. I pumalu na 12 na " manåmko ' " i Adventist " 12 na tribu " " manma'a'atan " gi Rev. 7:3-8 ginen 1843-44.
Verse 4: " Este siha i ti manma'a'ñao ni' famalao'an, sa' manma'a'ñao siha ; ya este siha i ma'a'ñao i Lahi-ña maseha manu na lugat anai ha hånao. Este siha i manma'a'ñao ginen i taotao siha, para u fanma'a'ñao para si Yu'os yan i Lahi-ña . "
I fino' este na bersikulo ma aplika ha' gi i espirituåt na manera; i palabra " famalao'an " ha na'annok i Gima'Yu'os siha ni' manma'a'ñao desdeki i tutuhon-ñiha, taiguihi i hinengge Katoliku, pat desde 1843-44, para i hinengge Protestante, yan desde 1994, para i hinengge Adventist. I " defilement " ni' ma'a'atan ha puno' i isao ni' ginen i linachi i lai dibin yan i " suetdu-ña i finatai , " sigun ginen Rom. 6:23. Para u ma na'fanlibre siha ginen i isao ni' ha na'fansantos si Jesukristo, kumeke ilek-ña, ha na'fanlibre siha, i simboliku na " 144,000 [ taotao ] . " I " virginity "-ñiha lokkue' espirituat ya ha na'fanmagof siha komu "puro" na taotao ni' i tininas-ñiha ma na'fanbåba ni' i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo para i fabor-ñiha. Manma'gås-ñiha i isao yan i linachi-ña, taimanu ha' i famagu'on Adan yan Eba, i hinengge-ñiha ni' ha rikonosi si Jesukristo ha "na'fanhomlo'" siha. Lao para u ma'aidentifika este na hinengge as Jesukristo, debi di u ma'a'atan este na pineddong gi i " che'cho'- ñiha . " Pues, este ha implika i ma'abandona i isao siha ni' manma'erensia ginen i ti magahet na rilihón kristianu pat Judios pat, mas takhilo', i monoteista siha. Ya gi i prufeta-ña , si Yu'os ha na'siguru na ti ma respeta i otden tiempo ni' ha estapblesa desde i fine'nana na simåna annai ha fa'tinas i tano' yan i sisteman-ña gi langet.
Gi i tatte i imahen " mangånganta un nuebu na kanta " guaha un espesiåt na eksperensia ni' ma li'e' ha' ni' i " 144,000 [ taotao ] " ni' manma'a'atan. Despues di " i kanta as Moises " ni ha selebra i gloriosu na eksodus ginen Ehipto, simbolon isao, " i kanta " i " 144,000 " na manma'ayek ha selebra i liberasion-ñiha ginen i isao sa' ma osge i tinago' Dan. 8:14 ya manma'ayuda gi i ma'ayek-ñiha ni' ma'ayek , yan ma'ayek , as Yu'os desde 1843-44. Gi este na diha, un visiun ginen i langet ha na'hasso hit put i lina'la' i isao siha ni' ma cho'gue gi i kilu'os Golgotha put i finatai Jesukristo. Este na mensåhi, un ripåra yan un fina'nå'gue ni' ha prisenta si Yu'os para un klåsen prutestante na hinengge ni' erensia i Damenggo gi iya Roma yan i pumalu na isao-ña ni' ti magahet. Gi i tipolohian i rituon Hebreu , este na " purification of sins " un gupot relihiosu gi i tiempon åpaka ' anai i haga' i chiba ni' ma'ayek ma'usa para i Mas Sagradu na Lugat gi i siyan mina'ase' ni' mapo'lo gi este na lugat ni' ti siña ma'ayek yan ma'prohibi gi todu i tiempon i sakkan. I haga' este na chiba , un imahen i isao , ha prufisiha i haga' Jesukristo, ni' guiya mismo ha na'i i isao i manma'ayek-ña para u na'fanhomlo' i kastigu ni' debi di u fanma'ayek; Si Jesukristo mismo ma'isao. Gi este na ceremonia, i chiba ha represesenta i isao ya ti si Kristo ni' ha chule'. Put este na mobimienton i mas takkilo' na pale' ni' ha hånao ginen i sagradu na lugat asta i mas sagradu na lugat ni' ma'a'a'ñao para i restu gi sakkan, este na bersikulo ha a'atan: " ma'a'atan i Lahi-ña maseha manu na lugat anai humanao ." Gi i hinasso-ña put este na mubi gi i visiun gi diha 23 gi Oktubre, 1844, i Espiritun Kristo ha na'hasso i manma'ayek-ña, i ti ma tungo' na erensia siha put i ti magahet na doktrina, put i prohibision i isao. Pues, desde 1844 asta på'go, i isao ni ' ma cho'gue ni' boluntario , ni' i kason i Damenggo gi iya Roma, ha na'i imposipble i relasion yan si Yu'os , ya i isao ni' ma abandona ha na'i i lina'la' ni' ha na'fanla'la' i taotao ni' ma ayek para i lina'la'-ña ni' ha risibi, ha komprende yan ha cho'gue i ma na'tungo' na minagahet.
Sa' ma konsidera siha komo " i fine'nina na tinemtom para si Yu'os yan i Kinilu ," siha i mas maolek na tinanom ni' ha sodda' si Yu'os gi i inayek-ña put i manma'ayek gi tano'. Gi i kustumbren Hebreu, " i fine'nina na tinanom" ma'a'agang " santu ." I ofresimienton i fine'nina na gå'ga' yan tinanom siha ma na'i si Yu'os para u ma onra gui' yan para u ma na'i grasias i taotao put i minaolek-ña yan i minaolek-ña. I otro na rason, gi magåhet, put i " santos na fine'nina na tinemtom ," i rinisiben-ñiha i dibin na lina'la' ni' ma na'tungo' siha gi enteru-ña, sa' manlåla'la' siha gi i tiempon i uttemo annai i lina'la' ni' ma na'tungo' siha ha laknos i apogee-ña, i espirituat na zenith-ña.
Verse 5: " Ya gi i pachot-ñiha taya' dinagi, sa' taya' isao-ñiha. "
I taotao ni' ma'ayek, i taotao ni' mafañågu ginen i minagahet ginen i nuebu na finañagon-ña, ti siña ha na'suha i " minagahet ," ni' ti ha sodda' minagof-ña. I dinagi ti maolek sa' ha na'fanlamen i taotao siha ya ha na'fanlamen i manmaolek na taotao siha. Kuanto na taotao manmanhongge gi i " lie " pues ha tungo' i piniti gi i piniti, i chinatsaga gi i ma'a'atan. Taya' ni uno gi manma'ayek i Kristo siña ha na'magof i para u ma'a'ñao yan u ma'a'ñao i taotao-ña. Gi i otro banda, i minagahet ha na'siguru, ha na'fanmetgot i relasion-ta yan i magahet na mañe'lu-ta, lao gi hilo' todu, fine'nina, yan i Yu'os ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanlibre hit ni' ha klåma yan ha na'fanmagof i na'ån-ña komu " Yu'os i minagahet ." Pues, ti mapraktika i isao gi i doktrina, put i ma'o'osge i minagahet ni' ma'a'atan, i ma'ayek ma'husga "ti ma'a'atan " ni' i mismo Yu'os i minagahet.
I fine'nana na mensåhi ginen i anghet
Verse 6: “Ya hu li'e' otro na anghet lumi'e' gi talo' i langet, ya guaha i taihinekkok na ebanghelio para u pruklåma para ayu siha i mañasaga gi tano', yan para todu i nasion, yan familia, yan lengguåhi, yan taotao siha. ”
" Otro na anghet ," pat otro na mensåhi, ha pruklåma un lina'la ' ni' ma'a'agang "i talo' i langet ," pat i sanhilo' i atdao. Gaige este na kandet yan i " Ebanghelio, " o sino " i maolek na notisia " pot satbasion ni nina'fatto as Jesukristo. Ma a'agang " eternal " sa' i mensåhi-ña magahet ya ti ma na'lå'la' gi i tiempo. Gi este na manera, si Yu'os ha na'siguru na parehu yan ayu i ma fa'nå'gue i manapostoles as Jesukristo. Este na finatto gi minagahet ha tutuhon gi 1843 despues di i meggai na chinatsaga ni' ma'eråda ginen i hinengge Katoliku. I pruklamasion universåt gi i ånalogå-ña yan i mensåhi ni' mapresenta gi Daniel 12:12 ni' ha na'annok i bendision ginen i che'cho' Adventist . I " ebanghelio ni' taihinekkok " ma'usa guini gi i minagahet na frutan hinengge , sigun ginen i dibin na nisisidåt ni' ma'a'atan gi i tinago' Daniel 8:14. I interes gi i fino' prufeta un lehitimu na fruta gi i estao i " ebanghelio ni' taihinekkok . "
Verse 7: " Ya ilek-ña ni' dangkolo na bos , "Ma'å'ñao as Yu'os, ya un na'i gui' gloria; sa' esta måtto i ora i sentensia-ña : ya adora gui' ni' fuma'tinas i langet yan i tano', yan i tasi, yan i fuetsan i hanom siha. "
Gi i mina'siette na bersikulo, i fine'nana na anghet ha denunsia i linachi i Sabalu, ni' ha na'fanmagof, gi i dibin Decalogue, i minaolek i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Ha dimanda na u ma'arekla ta'lo desde Oktubre 1844, lao ha kuentusi i Protestante siha put i isao-ña, desdeki i tiempon åpaka' gi 1843.
I Mensåhi ginen i Segundo na Anghet
Verse 8: “ Ya otro na anghet ha laknos gui', ya ilek-ña , esta måttu i Babilonia, esta måttu, sa' ha na'fanhånom todu i nasion siha ni' i binu i binibu-ña ! ”
Gi i mina' ocho na bersikulo, i mina'dos na anghet ha na'annok i dangkolo na isao i Gima'Yu'os Katoliku, ni' ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman i taotao siha ni' ha na'annok i "diha' i atdao" as Constantine I "i Ha'ånen i Saina ," un tinige' gi i fino' Latin ni' i tutuhon i "Damenggo"-ña: dies dominica. Ma ripiti dos biåhi, i sinangan, " Måtto, måtai i Babylon the Great ," ha konfitma na para guiya yan ayu siha i manma'eråda gui', i tiempon i dibin pasensian-ña esta måtto. Gi kada unu, siña ha' i konbetsasion, lao gi i salåpe' para u fanma'gåsi, este i " cho'cho '" ni' para u fanma'åse', ha'.
Reparasion: " She has fall " kumeke'ilekña: ma konne' gui' yan ma dibidi ni' i Yu'os i minagahet taimanu ha' i siudå tumunok gi kannai i enimigu-ña . Ha na'fanhuyong yan ha na'fanli'e' hit despues di 1843, gi entre 1844 yan 1873, para i fiet na setbiente-ña gi i Siette na diha, i " misterio " ni' ha na'fanmagof gui' gi Rev. 17:5. I sedusion i dinagi - ña ha na'suha i inafekta-ña.
Gi i mina' ocho na bersikulo, ma konfitma i sentensia ni' ma na'huyong gi i manmaloffan na mensåhi siha , yan un dångkolon abisu. I konsiste yan boluntario na inayek put i ha'åni deskansu ni' ha estapblesa si Constantine I gi 321, desde 1844, ha na'fanpasifiku i manma'gås-ta ni' manma'ayek, ti ma'ayek i dibin kondenasion put i piniti gi i mina'dos na finatai gi i uttimo na husgamento. Para u ma'a'atan i akusasion-ña kontra i Damenggo, ha na'ma'å'ñao si Yu'os gi papa' i na'an i " mark " ni' ha oppe i " seyu " -ña . Este na siniseden i otdinariu na taotao, ni' ha kuestiona i otden-ña gi tiempo, ha na'fanhuyong un dångkolon inafekta ni' debi di u ma'kastigo as Guiya. Ya i kastigu ni' ma anunsia, gof takhilo': " u ma'a'ñao gui' ni' guafi yan asufre " ni' para u na'fanmatai i manma'a'ñao, lao gi i tiempon i uttimo na husgamento ha'.
I Mensahi ginen i mina'tres na anghet
Verse 9: " Ya otro na anghet, i mina'tres, ha laknos siha, ya ilek-ña ni' dangkolo na bos , "Yanggen guaha umadodora (ma'a'agang) i gå'ga' yan i imahen-ña, ya ha risibi un marka gi i adbåntan-ña pat gi i kannai-ña ,
I komplimentåriu yan i susedente na kinalamten este na mina'tres na mensåhi yan i dos na mensåhi ni' manmofo'na ma espisifiku gi i fotmula " sigi ha' siha ". I " takhilo' na bos " ha konfitma i takhilo' na otdinariu na otdinariu na taotao ni' ha pruklåma.
I mina'å'ñao ma'a'atan i taotao ni' manma'a'atan yan ma'a'atan i " gå'ga' ni' ginen i tano' " ya ma'a'atan yan ma'onra , put i inadahen-ñiha , gi Damenggo , i " markan " i otdinariu-ña, ni' ma'a'atan gi Rev. 13:16 , este, på'go, i enteru na populasion kristianu.
I direcho na oppan este na " marka " gi " seyu as Yu'os ," este, ginen i Damenggo gi i fine'nana na diha asta i Sabalu gi i mina'siette na diha , ma konfitma ni' i dos na ma risibi " gi i adeñg ," i siyan i testamento, sigun gi Rev. 7:3 yan 13:16 . Ta na'tungo' na i " seyu Yu'os " gi Rev. 7:3 gaige gi Rev. 14:1: " i na'an i Lahi-ña yan i na'an i Tata-ña ." I inagang " gi i kannai " ma na'klåru gi este na bersikulo siha ginen Deut. 6: 4 asta 9:
“ Ekungok, O Israel! I Saina as Yu’os-ta Guiya ha’ na Saina . Debi di en guaiya i Saina as Yu’os-miyu yan todu i korason-miyu, yan todu i anti-miyu, yan todu i nina’siña-miyu . Ya este siha na tinago’ ni hu kumanda hamyo pa’go na ha’åni, debi di en fa’na’gue siha gi famagu’on-miyu ya debi di en kuentusi siha yanggen manmatå’chung hamyo gi gima’-miyu, yan yanggen manmamomokkat hamyo gi chalan, yan yanggen manma’a’ñao hamyo gi chalan. Un tåmpe siha komo un señat gi i kannai-mu , ya u fanma'a'atan gi i sanme'nan i gima'-mu yan gi i pettan i gima'-mu. » I " kannai " ha na'annok i aksion, i praktis, yan i " frente ", i minalago' i hinasso. fuetsa " ; ni' ha quote si Jesukristo gi Matt. 22:37 ya ha prisenta komu i " fine'nana yan mas takkilo' na tinago ' " . I manma'ayek ni' manma'ayek i " seyu as Yu'os " debi di u ma kumple este na tres na kriteria: " Guåiya si Yu'os ni' todu i korason-ñiha " ; onra yanggen ma cho'gue gi i Sabalu gi i Sabalu gi i mina'siette na ha'åni-ña; yan u ma na'i " " i na'an i Lahi-ña si Jesukristo " yan i "Kristu. " Si YaHWÉH gi hinasso-ña . Gi i ma espisifikuyi " yan i na'an i Tata-ña ", i Espiritu ha konfitma i nisisidåt para u ma osge' i dies na tinago' Yu'os yan i tinago' yan i tinago' siha ni' muna'fanmagof i manma'ayek gi i antigu na kontrata .
“ Sa’ este i guinaiyan Yu’us, na ta osge i tinago’-ña siha, ya i tinago’-ña siha ti manma’a’ñao, sa’ todu i mafañågu ginen as Yu’os ha gana i tano ’ .
Verse 10: " Guiya lokkue' para u gimen i binu ni' ginen i binibu-ña si Yu'os, ni' ma'u'usa sin hånom gi i kopan i lina'la'-ña; ya u ma'a'ñao gui' ni' guafi yan asufre gi me'nan i santos na anghet siha yan gi me'nan i Lahi-ña. "
I binibu-ña si Yu'os u ma'a'ñao sa' ayu siha i manmaresibe i " mark of the beast " ma'onra i isao taotao mientras ma'a'agang i tininas Jesukristo. Gi Rev. 6 :15-17, i Espiritu ha na'fanli'e' i konsekuensian i uttimo na konfrontasion-ñiha yan i destrosu na binibu-ña si Jesukristo.
Gof impottånte na nota : Para ta komprende este na binibu , debi di ta tungo' sa' hafa na i ti ma'a'atan i sagradu na Sabalu ha na'fanmanhasso si Yu'os. Guaha isao siha ni' manma'å'ñao , lao i Biblia ha a'atan hit put i isao kontra i Espiritu Såntu, ya ha espisifiku na taya' mas sakrifisiu para ta risibi i pineddong ginen as Yu'os . Gi i tiempon i manapostoles , i uniku na ehemplo ni' ma nå'i hit put este na klasin isao, i rinikohin i Kristo ni' un kristianu ni' ha konverti gui'. Lao este ha' un ehemplo, sa' gi magåhet, i blasfemia kontra i Espiritu Såntu, i para ta na'suha yan ta na'suha i testimonio ni' ha na'i hit i Espiritun Yu'os. Para u konbense yan u fa'na'gue i taotao siha, i Espiritu ha na'fanhuyong i sagradu na tinige' gi i Biblia. Pues, maseha hayi ni' ha kuestiona i testimonio ni' ha na'i i Espiritu gi i Biblia , ha cho'gue i blasfema kontra i Espiritun Yu'os. Si Yu'os siña ha cho'gue mås maolek , para u na'tungo' i minalago'-ña , ki para u na'fanhånao ayu siha i manma'agang para i Biblia yan i tinige'-ña siha? Siña ha na'klåru i minalago'-ña , i hinasso-ña yan i husgamento-ña? Gi i 16 na siglu , este na despresio para i Biblia ni' ha cho'gue gera ha na'fanhuyong i finakpo' i pasensian Yu'os gi i rilihón Katoliku ; i finakpo' i pasensian-ña gi un doktrina ni' ti ha rikonosi . Pues, gi 1843, i despresio para i fino' prufeta ha na'fanhuyong i hinengge-ña i Protestante gi todu i manera-ña , i manma'gås-ña gi i Damenggo gi iya Roma , este i " i marka i gå'ga '. " ha cho'gue i blasfemia kontra i Espiritu Såntu ni' ha na'fanhuyong i uttimo na prufeta ni' ha prisenta si Jesukristo ginen i hinengge-ña setbiente ni' hu na'fanhuyong; i blasfemia ni ' ma konfitma yan ma amplifika ni' i inetnon-ñiha yan i manma'å'ñao gi Damenggo desde 1995. I blasfemia kontra i Espiritu ha risibi kada biåhi ginen as Yu'os i husto na ineppe ni' ha nisisita; un husto na sentensian kondenasion para i fine'nina yan i " mina'dos na finatai " ni' ma konfitma gi este na bersikulo 10 .
Verse 11: " Ya i asgon i piniti-ñiha tumunok para todu i tiempo ; ya taya' deskansu-ñiha diha pat puengi, ayu siha i ma'adora i gå'ga' yan i imahen-ña, yan ayu siha i ma risibi i señat i na'an-ña. "
I " asgon " para u gaige ha' gi i tiempon i uttimo na husgamento, annai i manmatai na rebelde siha para u " ma na'piniti ni' guafi yan asufre " gi i " lagon guafi " gi Rev. 19:20 yan 20:14 ; este, gi finakpo’ i mina’siette na milenio. Lao achokka' antes di este na na'ma'å'ñao na momento, i oran i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo siempre ha konfitma i uttimu na lina'la'-ñiha. I mensåhi gi este na bersikulo ha na'fanhuyong i asunton " deskansu ." Gi i bandan-ñiha, i manma'ayek manma'å'ñao nu i tiempon deskansu ni' ha na'fanhomlo' si Yu'os, lao i manma'å'ñao, gi i otro banda, ti ma'a'atan i parehu na chinathinasso, sa' ti ma'a'atan i dibin deklarasion siha i importansia yan i seriosu ni' debi di u ma'a'atan. Put este na rason, put i despresio-ñiha, gi i ora i uttimo na kastigu-ñiha, ti u na'i siha si Yu'os deskansu para u na'fanmagof i piniti-ñiha.
Verse 12: " Estague' i pasensian i mañantos: este siha i manma'å'ñao nu i tinago' Yu'os, yan i hinengge-ñiha as Jesus. "
I palabras " pineddong pat pasensia " ha na'fanmagof i manmagahet na santos i dibin Mesias Jesus desde 1843-44 astaki ha bira gui ' tatte gi gloria. Gi este na bersikulo , " i na'an i Tata " gi i fine'nina na bersikulo ha na'fanhuyong " i tinago' Yu'os , " ya " i na'an i Lahi-ña " ha na'fanhuyong " i hinengge as Jesukristo ." I otden i prioridat siha ma na'lå'la' lokkue'. Gi este na bersikulo, i Espiritu ha lista fine'nina " i tinago' Yu'os ," yan i mina'dos, " i hinengge-ña si Jesukristo "; ni' ginen i estoria yan i balotu-ña i otden ni' ha aprueba si Yu'os gi i planon satbasion-ña. I fine'nina na bersikulo ha na'i prioridat i " na'an i Lahi " para u na'daña' i " 144,000 " ni' manma'ayek para i hinengge-ña i kristianu.
Verse 13: “ Ya hu hungok un bos ginen i langet ilek-ña , tuge' : Mandichoso i manmatai ni' manmatai gi as Yu'os desde på'go : Hunggan, ilek-ña i Espiritu, na u fandeskansa ginen i che'cho'-ñiha: sa' i che'cho'- ñiha ma cho'gue. ”
I sinangan " desde på'go " debi di u ma esplåra sa' put i gof impottånte. Sa' ha referi gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan i tiempon åpaka' gi 1844, annai i dekreton Daniel 8:14 ha tutuhon, ya i dos na triåtmen Adventista ni' ha na'guaha si William Miller ma tutuhon.
Gi i ma'pos na tiempo , i ofisiåt na inestudia put Adventism ti ma li'e' i implikasion este na fotmula " desde på'go ." I manma'gås-ta ha' gi i hinengge Adventist ma tungo' i konsekuensian i nisisidåt Yu'os put i Sabalu gi 1843. Para u ma adopta este na kustumbren i mina'sais na diha, ma na'tungo' siha na i Damenggo ni' ma praktitika asta ayu na tiempo, ma'a'atan as Yu'os. Despues di este siha, i Adventism ni' ma'eråda ha bira gui' tradisionåt yan formalistiku, ya para i mas meggai na taotao ni' manma'å'agang yan manma'estra, i Damenggo yan i Sabalu manma'a'agang gi un nivel ni' parehu. I malingu i siniseden i sagradu yan i minagahet na sinantos ha na'fanhuyong un disinteresao gi i fino' prufeta yan i mina'tres na mensåhi Adventista ni' hu na'i gi entre 1983 yan 1994. Desdeki este na despresio ha na'fanhuyong i Adventism giya Fransia, i enteru mundo na inestudia Adventista desde 1995 ha hålom gi un aliansa yan i ekumenåt, i mas takhilo' na kurason-ña. I mina'å'ñao put i " piniti " gi i bersikulo 10 ha na'fanmanhasso hit , put i suhestion i sinangan " guimen lokkue '" ; desde 1994, i Adventism ni' ma'ayek, despues di i hinengge-ña i Protestante , ma'husga yan ma'kondena desde 1843 .
Ilek- ña este na bersikulo , i tinago' Daniel 8:14 ha na'fandaña' i Protestant na kristianu siha gi 1843 gi dos na gurupu, unu gi este siha i gurupon Adventista , i benefisiåriu gi i bendision ha prununsia: " Manmagof i manmatai ni' manmatai gi i Saina desde på'go ! " gi " Laodice " " na para u na'fanhuyong i Adventist, institution , ofisiåt na mensåhi as Kristo gi 1991, i fechan i ofisiåt na rinikohin i lina'la' , ma a'agang " naked " ti siña ha' ma benefisia ginen este na minagof.
Tiempon kusecha
Verse 14: “Ya hu atan, ya hu li'e' un båba na mappot, ya gi hilo' i mappot gaige un taotao ni' parehu yan i Lahin i taotao, ya guaha gi i pachot-ña un koronan oro, yan gi i kannai-ña un åpaka' na åmot. ”
Este na deskripsion ha na'hasso si Jesukristo gi tiempon gloriosu na finatto-ña. I " white cloud " ha na'hasso yu' put i kondision i finatto-ña yan i finatto-ña gi langet ni' ha eksperensia dos mit åños antes. I " båba na mappot " ha na'annok i linachi-ña, i " koronan oron-ña " ha na'fanli'e' i hinengge-ña ni' manma'gånna, yan i " såpbla na åpaka '" ha na'fanli'e' i " såpbla na fino '" as Yu'os gi iya Heb. 4:12, ma'usa ni' " i kannai-ña ."
Verse 15: " Ya otro na anghet humuyong ginen i templo, ya ha agang ni' dangkolo na bos para ayu i gaige gi hilo' i mapagajes , "Na'halom i sese-mu ya un rikohi : sa' esta måtto i tiempo para un rikohi, sa' esta ma'pos i kusecha gi tano'. "
Gi papa' i aspeton " i lina'la' ," taimanu ha' gi i estoria-ña, ha na'hasso hit si Jesukristo na gi este na lina'la', para u fåtto i tiempo para ta separa " i trigu ginen i gå'ga '." Gi i Rebelasion-ña, ha na'fanmanhasso hit put este na asunto ni' ha dibidi i dos na gurupu: i Sabalu i manma'ayek yan i Damenggo i manmatai, sa' gi tatte' este na na'an rilihoso ma espipiha i adorasion yan i otdinariu na dibin solar ni' paganu. Ya achokka' guaha evolusion gi tiempon taotao, sigi ha' si Yu'os ha atan hafa magahet para guiya. I diferentes na hinasso i taotao siha ti ma'afekta i husgamento-ña; gi i tiempon-ña, i fine'nana na ha'åni ti maolek, ti siña ha alok na i sagradu. Este ma'a'atan ha' gi i mina'sais na diha ni' ma'a'atan gi i tiempon-ña ni' ma'a'atan ginen i tutuhon i tiempon tåno'; este para i 6000 na såkkan solar.
Verse 16: “ Ya ayu i gaige gi hilo' i mapagajes ha laknos i sese-ña gi tano', ya i tano' ma'ayek. ”
I Espiritu ha konfitma i mamaila' na finakpo' i " i lina'la' i tano' ." Si Kristo, i Satbadot yan i Manma'gås-ña , para u na'siguru na u ma cho'gue este siha sigun ginen i anunsion-ña ni' ha sangan gi i parabola para i manapostoles-ña gi Mateo 13:30-43. I " harvest " ha na'fandaña' i manma'ayek na taotao siha ni' manma'ayek para i langet ni' manma'ayek para u fanma'ayek as Yu'os i Kåtma.
I tiempon rikohi (yan i binengna)
Verse 17: " Ya otro na anghet humuyong ginen i templo ni' gaige gi langet, ya guiya lokkue' guaha sese-ña ni' tåddong. "
Yanggen i fine'nina na " anghet " guaha mision-ña ni' faboråpble para i manma'ayek, gi i otro banda , este na " otro na anghet " guaha mision-ña ni' punitibu kontra i manma'pos na rebelde siha. Este na mina'dos na " sickle " ha simbolisåyi lokkue ' i " åpaka' na fino' Yu'os " ni' ma cho'gue ginen i minalago'-ña , lao ti ginen i kannai-ña sa' , ti parehu yan i lina'la', para i tinanom , i ekspresion " gi i kannai-ña " ti ma li'e'. I aksion kastigu para u ma'entrega gi i taotao ni ' ma'eksekuyi i dibin minalago'; gi magåhet, i manma'å'ñao nu i seduksion-ña.
Verse 18: " Ya otro na anghet humuyong ginen i attat, ni' guaha nina'siña-ña gi guafi, ya ha kuentusi gui' ni' dangkolo na inagang-ña nu i gai seset, ilek-ña : Na'halom i seset-mu, ya un rikohi i trongkon ubas gi tano' , sa' i ubas gi tano' esta manma'lak. "
Pues måtto, despues di manma'ayek i manma'ayek para i langet, i tiempon " i vintage ." Gi Isa. 63:1-6, i Espiritu ha na'fanhuyong i aksion ni' ma'ayek ni' este na term simboliku . Gi i Biblia, makompara i haga' i ubas åpaka' yan i haga' taotao. I uson-ña as Jesukristo, gi i Santa Sena, ha konfitma este na hinasso. Lao " i lina'la ' " gaige gi " i binibu as Yu'os " ya para u na'fanmanhasso ayu siha i manmachocho'cho' sin dignu gi papa' i guihan i tentago'-ña, sa' i haga' ni' ha na'fanhuyong si Kristo ti ha merese i meggai na traision-ñiha. Sa' si Jesukristo siña ha sentungo' na ma traisiona gui' ni' ayu siha i manma'a'ñao nu i planun-ña put i satbasion-ña asta ki ma hustisia i isao ni' ha na'i i lina'la'-ña yan ha sodda' i piniti para u ma na'suha i che'cho'-ña. I manma'å'ñao na taotao ni' manma'a'ñao nu i lai-ña, pues guaha kuenta-ñiha para u fanma'a'ñao nu guiya. Gi i lina'la'-ñiha ni' ti ma tungo', para u fanmalago' para u ma punu' i magahet na inayek-ña, para u ma na'suha ginen i tano' i kustumbren i mina'siette na Sabalu. diha ni' ma'a'agang yan ma'a'agang as Yu'os desde 1843-44. I manma'ayek ti manma'ayek ginen as Yu'os para u ma'usa fuetsa kontra i enemigu-ñiha ni' manma'ayek; Si Yu'os ha na'i este na cho'cho' para guiya ha'. " Guåhu i binengna, guåhu i piniti, " ilek-ña gi i manma'ayek-ña, ya esta måtto i tiempo para bai hu cho'gue este na binengna.
Gi este na kapitulu 14, i bersikulo 17 asta 20 ha na'fanhuyong este na tema put i " vintage ." I ubas ni' manma'å'ñao manma'å'ñao sa' ma na'annok gi i che'cho'-ñiha i minagahet na kinalamten-ñiha. I haga'-ñiha u fanma'gåsi taiguihi i tasen ubas gi i tåsi yanggen manma'a'atan ni' i manma'a'atan.
Verse 19: " Ya i anghet ha laknos i seset-ña gi tano', ya ha na'fandaña' i trongkon ubas gi tano', ya ha laknos gi i dangkolo na kånnai i binibun Yu'os. "
I aksion ma konfitma gi este na anunsio ni' ma na'huyong gi este na mubi. Si Yu'os ha prufetisa i kastigun i Katoliku yan i Protestante na arogante. U fanma'å'ñao nu i lina'la' Yu'os, ni' ma'a'atan gi i tåsi ni' i ubas ni' ma'a'atan ni' i addeng i manma'a'atan.
Verse 20: " Ya i kåntan ubas ma tåmpe gi sanhiyong i siudå , ya i haga' humuyong ginen i kåntan ubas, asta i frenon i kabayu siha, gi halom mit yan sais sientos na estao. "
Isa. 63:3 ha espisifiku: " Hu tåmpe i kåntan ubas ha'; taya' taotao gaige giya guåhu... " I tinanom ha kumple i kastigu i Babilonia i Grandi ni' ma'a'agang gi Rev. 16:19. Ha na'bula i kopan binibu, ni' debi di u ginge' asta i linachi. " I kåntan ubas ma laknos gi sanhiyong i siudå ," kumeke ilek-ña, sin i presisu na manma'ayek ni' manma'ayek para i langet. Giya Jerusalem, i eksisio-ña ayu siha i manmakondena para u fanmapuno’ ma cho’gue gi sanhiyong i muron i sagradu na siudat kosa ki ti u ma na’tailayi. Estague' i asunto anai maklaba si Jesukristo gi kilu'os, ni ginen este na mensahi, ha na'fanhasso hit ni presiu ni para u fanma'apasi ni ayu siha i ti ma'a'atan i mismo finatai-ña. Måttu i tiempo para i enimigu-ña siha para u fanma'gåsi i haga'-ñiha para u fanma'apasi i meggai na isao-ñiha. " Ya humuyong i haga' ginen i kåntan ubas, asta i frenon i kabayu siha ." I manma'å'ñao na taotao siha i manma'estran rilihón kristianu, ya si Yu'os ha na'i siha ni' i imahen i " bridle " ni' i manma'gås-ñiha ma po'lo " gi i pachot i kabayu siha " para u guiya siha. Este na imahen maproponi gi as Santiago 3:3, ni' i tema-ña: manma'estran rilihón. Ha na'klåru si Santiago gi i tutuhon i mina'tres na kapitulu: " Mañe'lu-hu, cha'mu fanma'estra, sa' en tingo' na para ta fanma'husga mas ." I che'cho' i " vintage " ha na'fanhuyong este na abisu. Gi i ma espisifiku " para i frenon i kabayu siha ," i Espiritu ha suggesta na i laver ha na'fanmanhasso, fine'nina, i kleru Katoliku gi " Babylon the Great ," lao ha na'fanmanhasso i manma'estran Protestante ni' , desde 1843 , ma cho'gue un " destrosu " na uson i Sagradu na Biblia sigun ginen i akusasion i Espiritu gi Rev: 19. Guiya este nai ta sodda' i aplikasion i abisu ni' ma nå'i gi Rev. 14:10: " Guiya lokkue ' para u gimen i binu i binibu-ña si Yu'os, ni' ma na'i sin hånom gi i kopan i binibu-ña ..."
Para i mensåhi " gi hilo' un lugåt ni' un mit sais sientos na estao " , gi i sigiente na mensåhi, i kastigu ha ekstensiun i hinengge ni' manma'arekla desdeki i 16 na siglu ni' i numeron 1600 ha a'atan. Este i tiempo annai ha fotma si Martin Luther i akusasion kontra i hinengge Katoliku gi 1517. Lao gi este na 16 na siglu lokkue' na ma fotma i doktrinan Protestante put " ti magahet na Kristo " yan i ti magahet na kristianu siha , ni' ma na'i lehitimu i båba yan i espada ni ' ha prohibi si Jesukristo. I Apokalipsis ha ofresi i propiu na låhi-ña para i inetnon , ya este na 16 na siglu ma'ayek gi Rev. 2 :18-29 gi papa' i na'an simboliku gi i tiempo " Thyatira . " I palabra " estadio " ha na'annok i aktibidåt-ñiha gi i rilihón, i pattisipasion-ñiha gi i karera, i premiu ni' gaige gi i lina'la' i koronan i mina'gås-ñiha ni' ma prumesa para i ganånte. Este i finana'guen Pablo gi 1 Cor. 9:24: " Ti en tingo' na ayu siha i manmalalagu gi i estadio manmalalagu todu, lao unu ha' siña ha risibi i premiu? Fanmalago' ya en gana ." I premion i inagang para i langet pues ti ma gana gi ni hafa na manera; i fiet yan i pineddong gi i obidiente na manera para u fanma gana gi i geran hinengge. Ha konfitma este gi Phil. 3:14, ilek-ña: " Hu laknos i minalago'-hu para i premion i inagang ginen i langet as Yu'os gi as Kristo Jesus ." Gi tiempon i " vintage ," este siha na fino' Jesukristo para u ma'aprueba: " Sa' meggai manma'agang, lao didide' manma'ayek " (Mat. 22:14) .
Apocalipsis 15: I Uttimo na Tiempon Prubasion
Antes di u ma kumple i " harvest and vintage " , måtto i tiempon i finakpo' i grasia. I tiempo annai i disision taotao siha ma pega gi acho', ya taya' siña ma na'suha. Gi ayu na tiempo, ma'pos i ofresimienton satbasion gi as Kristo. Este i tema gi este na dikike' na kapitulu 15 gi i Lepblon Apokalipsis. I finakpo' i tiempon grasia para u fatto despues di i fine'nina na sais na " trompeta " gi i kapitulu 8 yan 9, yan antes di " i siete na uttimo na chetnot Yu'os " gi i kapitulu 16. Ti nisisåriu na ta alok na ha tutuhon i uttimo na cho'cho' ni' ha na'i si Yu'os i taotao para u cho'gue. Gi papa' i aegis i " i gå'ga' ni' tumutuhon ginen i tano' " gi Rev. 13:11 asta 18 , i dos na uttimo na chalan manma'a'agang, unu, para i Sabalu pat i ma'a'agang na Sabalu as Yu'os, i otro, para i Damenggo, gi i otdinariu na papal giya Roma. Taya' nai klaru i disision entre lina'la yan maolek, finatai yan tailayi. Håyi mas ma'å'ñao i taotao? si Yuus pat y taotao ? taiguini i minagahet put i siñat. Lao siña lokkue' hu sangani hao: Håyi mas ha guaiya i taotao ? Si Yuus pat y taotao? I manma'ayek para u fanmanå'i ineppe gi i dos na asunto: Si Yu'os, ha tungo' ginen i prufeta-ña i detalle put i finakpo' i planu-ña. I lina'la' taihinekkok siempre esta gaige gi fi'on-ñiha.
Verse 1 : “ Ya hu li'e' otro na sinisedi gi langet, dangkolo yan na'manman : siete na anghet siha ni' guaha siete na uttimo na chetnot-ñiha, sa' ginen siha na ma kumple i binibon Yu'os. ”
Este na bersikulo ha prisenta i " siete na uttimo na chetnot " ni para u fanma'a'ñao i manmanhongge ni manma'a'ñao put i inayek-ñiha gi Damenggo gi iya Roma. I tema gi este na kapitulu, i finakpo' i tiempon prubåsion , ha tutuhon i tiempon " siete na uttimo na piniti gi i binibun Yu'os ."
Verse 2 : “ Ya hu li'e' na taiguihi i tasi ni' ma'gåsi ni' guafi: ya ayu siha i manma'gånna i gå'ga', yan i imahen-ña, yan i numeron i na'ån-ña, manmatto gi hilo' i tasi ni' ma'gåsi, ya ma'gåsi i arpa-ña si Yu'os. ”
Para u na'fanmagof i tentago'-ña, i manma'ayek-ña, i Saina ha prisenta un esåyan ni' ha na'fanhasso hit put i lina'la'-ñiha ni' diferentes na imahen siha ni' ma chule' ginen otro na tinige' gi i prufesiha. " Gi i tasi ni' ma'gåsgas, manma'gåsgas yan guafi, manma'gåsgas siha, " sa' manma'gåsgas siha gi i hinengge-ñiha ni' manma'gåsgas ( manma'gåsgas yan guafi ) ya manma'gåsgas. I " tasi ni' gå'ga ' " ha na'annok i lina'la' i taotao ni' manma'å'agang, taimanu ha' gi Rev. 4:1.
Verse 3 : " Ya ma kanta i kantan Moises, i tentago' Yu'os, yan i kantan i Lahi-ña, ilek-ñiha, "Dångkolo yan na'manman i che'cho'-mu, O Saina Yu'os Todu i Siña! Tunas yan magahet i chalan-mu, O Rai i nasion siha! "
I " Kantan Moises " ha selebra i gloriosu na lina'la ' Israel ginen Ehipto, i tano' yan simbolon isao . I finatto-ña gi tano' Canaan ni' ha tutuhon 40 åños despues ha na'fanli'e' i uttimo na ma'ayek para i tano' Canaan. Gi i otro banda, despues di ha na'i i lina'la'-ña para u na'fanhomlo' i isao i manma'å'agang, si Jesukristo, i " Lamb ," humånao para i langet, gi i gloria-ña yan i dibin fuetsan-ña gi langet. I uttimo na manfiet na testigu-ña si Jesukristo, todu i Adventist gi hinengge yan cho'cho', ma eksperensia i lina'la'-ñiha gi langet annai ha bira gui' si Jesukristo para u na'fanlibre siha. Ha na'fanmagof i "manmaolek yan manmagof na che'cho'-ña ," i manma'ayek ma na'i gloria i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i balotu-ña siha gi as Jesukristo : i perfekto na " hustisia " -ña yan i " minagahet " -ña . "libre " ni' ha na'fanhuyong i finakpo' i tiempon " i mafañagu i palao'an " gi Rev. 12:2. I " patgon " ma na'hånao para i tano' gi i fina'tinas i linachi i langet na kinalamten ni' ma na'annok gi as Jesukristo. I manma'ayek siña ma'agradesi si Yu'os put i " todu-siña " na estao-ña, sa' put este na dibin na nina'siña na debi di u fanma'ayuda yan u fanma'ayuda. Ha na'fandaña' yan ha ayek i manma'ayek-ña ginen todu i nasion siha gi tano', si Jesukristo guiya i " Rai i nasion siha ." Taigui’ ayu siha i kumontra gue’ yan i manma’ayek-ña.
Verse 4 : “ Hayi ti u ma'å'ñao, O Asaina, yan u na'i i na'an-mu, sa' Hågu ha' i Santos, ya todu i nasion siha u fanmatto ya u fanmanayuyot gi me'na-mu, sa' esta ma na'annok i husgamento-mu. ”
Gi fino' CHamoru, este kumeke'ilekña: Hayi para u na'ma'å'ñao hao, O Yu'os, ya u na'suha hao ginen i minaolek-mu yanggen ti un onra i Sabalu-mu gi i mina'siette na diha? Sa' Hågu ha' i Santu , ya Hågu ha' un na'såntu i mina'siette na ha'åni-mu yan ayu siha i Un nå'i, komu señat na ma agradesi siha yan para i sinantos-mu. Hunggan, yanggen ha na'fanhuyong " i mina'å'ñao-ña ," i Espiritu ha a'atan i mensåhi i fine'nana na " anghet " gi Rev. 14:7: " Fanma'å'ñao as Yu'os ya un na'i gui' gloria, sa' esta måtto i ora i husgamento-ña; ya adora (fanå'i) Gui' ni' fuma'tinas i langet yan i tano' yan i tasi yan i fuetsan i hanom siha ." Gi i planon Yu'os, i nasion siha ni' manma'a'ñao ni' manma'a'ñao, u fanma'a'ñao para dos na rason: para u fanma'a'ñao gi me'nan Yu'os ya u fanmana'i gloria, yan para u fanma'a'ñao gi i uttimo na kastigu-ña ni' para u na'fanma'a'ñao siha, gi i " lagon guafi yan asufre " gi i uttimo na husgamento, ni' ma anunsia gi i mina'tres na anghet " " Rev. 14:14 . Antes di u ma cho'gue este siha, i manma'ayek debi di u fanma'pos gi tiempon i dibin husgamento ni' para u fanma'a'ñao gi aksion i " siete na chetnot " ni ma anunsia gi fine'nina na bersikulo.
Verse 5 : “ Despues di este, hu li'e', ya hu li'e', mababa i templon i tabernakulon testimonio gi langet .
Este na inabri-ña i " templon " gi langet ha senyales i finakpo' i inetnon Jesukristo , sa' esta måtto i tiempon i inagang i satbasion. " I testimonio " ha referi gi i dies na tinago' Yu'os ni' ma po'lo gi i sagradu na kahon. Pues, desde este na momento, i separasion gi entre i manma'elekta yan i manmalingu, esta klaru . Gi i tano', i rebelde siha ma disidi, gi un dekreton lai, i obligasion para u ma respeta i deskansu kada simana gi i fine'nana na ha'åni ni' ma estapblesa gi sibit yan ma konfitma gi i rilihón , sigi ha' , ni' i emperadot Roma , si Constantine I , yan si Justinian I ni ' ha na'i si Vigilius I i fine'nana na papa, temporat na presiente gi i universal na hinengge, ni' Katoliku , i uttimo gi 85. i tinago ' i finatai maprofetisa gi Apo.13:15 asta 17 ya ma po'lo gi papa' i mas takhilo' na aksion i hinengge Protestante Amerikanu ni' ma supotte ni' i hinengge Katoliku giya Europa .
Verse 6 : " Ya i siete na anghet siha ni' guaha siete na chetnot-ñiha manhuyong ginen i templo, manma'a'a'ñao ni' puru yan båba na linen, yan manma'a'a'ñao ni' sinturon oro gi pecho-ñiha. "
Gi i siniseden i prufesiha , i " siete na anghet " ma represesenta si Jesukristo ha' pat " siete na anghet " ni' fiet gi i kampu-ña taiguihi guiya. " I fina'tinas na magagu, puru yan båba " ha represesenta " i maolek na cho'cho' i mansåntes " gi Rev. 19:8. I " golden girdle around the breasts ," pues gi i sanhilo' i korason, ha na'fanhuyong i guinaiyan i minagahet ni' esta ma mensiona gi i imahen Kristo ni' ma prisenta gi Rev. 1:13. I Yu'os i minagahet ha pripara gui' para u na'kastiga i kampun i manma'å'ñao. Gi este na rikåra, i Espiritu ha suggesta " i dangkolo na chinatsaga " ni' i fina'tinas-ña ma'a'atan gi i fi'on-ña ni' ma'a'atan gi " i atdao annai ha na'fanli'e' i fuetsa-ña ." Esta matto i tiempo para i uttimu na konfrontasion gi entalu' Jesukristo yan i manrebelde na paganu na manma'a'a'ñao nu i atdao.
Verse 7 : " Ya unu gi i kuatro na gå'ga' ha na'i i siete na anghet siha siete na tason oro ni' bula i binibon Yu'os, ni' låla'la' para todu i tiempo. "
Si Jesukristo mismo i mudelu ni' ma'a'atan gi i " kuåtro na lina'la '" gi Rev. 4. Guiya lokkue' " i Yu'os ni' låla'la' para todu i tiempo " ni' ma'a'atan " ma'å'ñao . " I dibin-ña ha na'i gui' todu i rol siha: Kåhat, Redentor , Intercessor , yan permanente, Hues, pues ha na'suha i inetnon-ña, ha na'fanhuyong i husto na Yu'os ni' ha na'fanma'å'ñao yan ha na'fankastigo finatai i manma'å'ñao na kontrariu-ña , sa' ma na'bula i " kopa " ni' i " piniti -ña . " " I kopa " esta bula , ya este na piniti para u ma'ayek i " siette na uttimo " na kastigu ni' i mina'ase' dibin ti u ma'ayek.
Verse 8 : " Ya i templo bula asgon ginen i glorian Yu'os yan i nina'siña-ña; ya taya' siña humalom gi templo astaki ma'pos i siete na chetnot ginen i siete na anghet siha. "
Para u ma'esplåra este na tema put i finakpo' i grasia, i Espiritu ha prisenta gi este na bersikulo i imahen i " templo ni' bula asgon sa' put i " i prisente " as Yu'os " ya ha espisifiku: " ya taya' siña humalom gi templo astaki ma kumple i siete na chetnot i siete na anghet siha . " Pues ha a'atan si Yu'os i manma'ayek-ña na u fanmacho'cho' gi tano' " gi duranten i siete na chetnot- ña " ira. I uttimo na manma'ayek para u fanma'ayek ta'lo i eksperensian i ManHebreu gi i tiempon i " dies na chetnot " ni' ha laknos i rebelde na Ehipto. I chetnot siha ti para siha, lao para i manma'gås-ñiha, i puntan i binibu na binaba. Lao i inminente na inetnon-ñiha gi " templo " esta ma konfitma; i posipble na u ma nå'i, gi i uttemo i " siete na uttimo na chetnot ."
Apocalipsis 16 : Y Siete na Peste Uttimo
y binibon Yuus
I kapitulu 16 ha prisenta i ma'u'udai este siha na " siete na uttimo na chetnot " ni' ma na'fanhuyong " i binibu as Yu'os " .
I tinige' gi enteru na kapitulu para u konfitma este, lao debi di ta tungo' na i puntan " i binibu Yu'os " parehu ha' yan ayu siha i manma'a'atan ni' i fine'nina na sais na " trompeta siha " . I Espiritu ha na'annok na i kastigu siha gi " siete na uttimo na chetnot " yan ayu siha i " siete na trompeta siha " ma kastigu i mismo isao gi i deskanso gi Sabbath minasiette na jaane sinantos " as Yuus desde y mafatinas y tano.
Hu abri un parentesis guini, på'go. Hu li'e' i diferensia ni' ha na'fandaña' i dibin " trompeta siha " yan " plagues pat plagues . " I " trompeta siha " todu i finatai taotao ni' ma'usa ni' taotao lao ma'o'oda as Yu'os , i mina'singko na taotao ni' espiritu'åt. I " peste " siha, ti maolek na cho'cho' ni' ha na'i si Yu'os ginen i lina'la'-ña. I Apocalipsis 16 ha na'fanli'e' hit i " siete na uttimo na chetnot ," ni ' ha suggesta na manma'pos gi otro na " chetnot " ni' ma susesedi ni' taotao antes di i finakpo' i tiempon grasia , ni' ha dibidi gi dos na påtte, " i tiempon finakpo ' " ni' ma sangan gi Dan. 11:40 . Gi i fine'nina, este na finakpo' i tiempon i nasion siha, ya gi i mina'dos , i tiempon i gubetnamento gi enteru mundo ni' ma'organisa gi papa' i tutela yan i inetnon i USA. Gi este na inadelanta, ni' ma cho'gue gi Sabalu, diha 18 gi i mes Disembre, 2021, siña hu konfitma este na esplikasion, sa' desdeki i tutuhon 2020, i enteru na taotao manma'a'ñao nu i chinatsaga gi i ekonomia put i chetnot ni' siña ha na'fanlamen i taotao, i Coronavirus Covid - 19, ni ' fine'nina ha tutuhon gi iya China . Gi i tiempon inayek yan tiningo', ni' ha na'fanmetgot i minagahet na inafekta-ña , manma'å'ñao, i manma'gas i taotao siha ma na'para i development yan i sigiente na inadelanta gi enteru i ekonomian i sanlagu na Europa yan Amerikanu. Ti husto na ma konsidera na un pandemia , i sanlagu , ni' ha sangan na para u konkista i finatai , manma'å'ñao yan manma'å'ñao. Gi mina'å'ñao, i manma'å'ñao siha ma entrega i tataotao-ñiha yan i anti-ñiha gi i nuebu na rilihón ni' para u supopotta: i todu-potensiåt na siensian mediku. Ya i nasion i manma'å'ñao, i mas manriku gi i tano', ma'aprobecha i opottunidåt para u ma'apåsi yan ma'esklabu i taotao siha ni' i diniskuti-ñiha, i båkina- ñiha , i remedio-ñiha, yan i disision-ñiha gi i kompaniha. Gi mismo tiempo , ta hungok i direksion siha giya Fransia , paradokso para bai hu sangani hao , ni' hu sumångan taiguini: " maolek para u ma na'fanbåba i apartment siha ya u ma usa un maskåra ni' prutehi i taotao siha gi i ora siha ni' para u fanma'å'ñao i taotao ni' u ma'usa . " I " sensen komun " i manhoben na gobetnadot giya Fransia yan otro na nasion siha ni' manma'a'a'ñao, ma na'fanmagof . Na'manman na i nasion ni' ha li'e' este na destrosu na kinalamten, fine'nana Israel; i fine'nana na nasion ni' ma'a'atan as Yu'os gi i historian i rilihón. I uson maskåra , ni' maprohibi gi tutuhon annai ti siña , ma na'i obligasion para u maprotehi kontra i chetnot ni' muna'afekto i sisteman hiningok. I pineddong Yu'os ha na'fanhuyong ti ma espipiha , lao destrosu na fruta siha. Hu konbense yu' na gi entre 2021 yan i tutuhon i " mina'sais na trompeta ," i mina'tres na Geran Mundo, guaha otro na " påtten Yu'os " para u fanma'atkila i taotao ni' manma'å'ñao gi diferentes na lugat gi i tano', yan espesiåtmente gi i ma'utot na sanlagu; " peste " taiguihi " ha'åni " yan otro na chetnot siha ni' esta ma tungo', taiguihi i peste yan i kolera. Si Yu'os ha a'alok este na klasin kastigu gi Ezekiel 14:21: "Sa' taiguini ilek-ña i Saina Yahweh : Achokka' hu na'hanao kontra Jerusalem i kuatro na kastigu-hu, i espada, i chinatsaga, i manma'å'ñao na gå'ga', yan i peste, para u fanma'atkila i taotao yan i gå'ga' siha, " Na'tungo' na ti gof åpmam este na lista sa ' meggai na tiempo , meggai na kastigu siha manma'a'ñao, siñat : Kanset, AIDS, Chikungunya, Alzheimer's ... yan otro siha. Hu li'e' lokkue' na guaha mina'å'ñao put i lina'la' gi i tano'. Manma'å'ñao yan manma'å'ñao i taotao siha put i ma'å'ñao na u fanma'gåsi i yelo yan i dilubiu ni' siña ha na'fanhuyong. Otro na frutan i dibin na piniti ni' ha laknos i hinasso-ta yan ha na'fanhuyong i muron separasion yan chinatsaga. Hu na'suha este na parentesis para bai hu tutuhon i inestudia gi este na konteksto put i post- end of grace ni' ha na'fandaña' i " siette na uttimo na chetnot i binibu-ña si Yu'os ."
I otro na rason put i inayek i punta siha, sa' i " siette na uttimo na chetnot " ha na'fanlamen i fina'tinas gi i uttemo na tiempo . Para si Yu'os , i Kåtma, esta måtto i tiempo para u ma'utot i che'cho'-ña. Pues ha cho'gue i fina'tinas-ña, lao enlugåt di u fa'tinas, ha destrosa. Gi i " mina'siette na uttimo na chetnot " gi i tano', i lina'la' taotao para u ma na'suha, ya u ma na'suha i tano ' ta'lo un " abyss " gi un estao ni' chaotic, yan si Satanas, i åttestan isao, komu i uttimu na taotao-ña; i tano' ni' ma'a'ñao para u ma'a'atan gui' gi " mit años " asta i uttimo na husgamento anai guiya, yan todu i pumalu na rebelde siha, u fanma'a'atan sigun ginen Rev. 20 .
Verse 1 : " Ya hu hungok un dangkolo na bos ginen i templo ya ilek-ña nu i siete na anghet siha , ' Fanhanao ya en na'fanhuyong i siete na tason i lina'la' Yu'os gi hilo' tano '. '"
Este na " bos ginen i templo " i bos i Yu'os ni' ha na'fanlamen i mas lehitimu na direcho-ña. Komu i Yu'os ni' ha na'fanhuyong , i otdinariu-ña guaha supremo na kinalamten-ña ya ti husto yan ti maolek para ta kuestiona i minalago'-ña para u ma'adora yan u ma'gånna gi i ma'o'osge i ha'ånen Sabalu ni' ha " santifika " para este na rason. Gi i takhilo' yan dibin na tiningo'-ña, ha na'setbe si Yu'os na ayu i ha kuestiona i direcho-ña yan i otdinariu-ña, ti ha tungo' i mas impottånte na sikretu-ña antes di u na'fanlibre gi i " mina'dos na finatai " i presiun i chinatsaga-ña kontra si Yu'os ni' Todu i Siña.
Verse 2 : " I fine'nina humanao ya ha laknos i tason-ña gi tano'. Ya guaha chetnot yan chetnot gi ayu siha i manma'a'agang i gå'ga' yan ayu siha i manma'a'agang i imahen-ña. "
Komo i mas takhilo' na nina'siña yan i gobietnamento gi i uttimo na ribellion, i primet na punta gi este na konteksto i " i tano' ," un simbolon i matai na hinengge Protestante.
I fine'nina na chetnot , un " malignant ulcer " ni' ha na'piniti i tataotao i manma'gås-ñiha ni' ma disidi para u ma osge' i ha'åni ni' ma impotta ni' taotao siha. I manma'ayek i Katoliku yan i Protestante ni' manlå'la' gi i gera nukleåt ni' , gi este na disision gi i fine'nana na ha'åni, i Damenggo gi iya Roma, guaha " i marka i gå'ga' ."
Verse 3 : " I mina'dos na taotao ha laknos i tason-ña gi tasi, ya ha na'fanhuyong haga', taiguihi i haga' un taotao ni' måtai ; ya todu i lina'la' manmatai, todu i ga'ga' gi tasi. "
I " segundo " ha laknos " i tasi " ya ha na'fanhuyong " haga' , " taimanu ha' ha cho'gue para i Nilo giya Ehipto gi tiempon Moises; " i tasi , " un simbolon i Katoliku, ni' ha laknos i Tasen Mediterranean. Gi este na tiempo, ha na'fanlamen si Yu'os todu i lina'la' gå'ga' gi " tasi . " Ha tutuhon i prugråman fina'tinas gi ta'lo; gi uttimo, " i tano ' " para u bira gui' " sin forma yan taya' " ta'lo; para u bira gui' tatte gi i " abyss " na estao-ña .
Verse 4 : " I mina'tres ha laknos i tason-ña gi i hånom yan i hånom, ya manma'gåsi. "
I " mina'tres " ha laknos i fresko na " hånom " gi i " hånom yan i hånom tåsi " ni' derepente ha bira gui', " haga' . " Taya' hånom para u na'fanhomlo' i hånom. Makat yan mirese i kastigu sa` maprepara siha para u fan machuda` i " haga` " i manma-elihe. Este na kastigu i fine'nina na ha na'i si Yu'os ni' i bastun Moises gi i taotao Ehipto , " i manma'i'i' i haga '" i taotao Hebreu ni ' manma'a'atan komu gå'ga' gi i gof åpmam na esklabu anai meggai manmatai.
Verse 5 : " Ya hu hungok i anghet i hanom siha ilek-ña , Hågu, ni' gaige, yan ni' esta gaige : Santu hao, sa' un cho'gue este na sentensia. "
Gi este na bersikulo , nota i palabras " husto " yan " santos " ni' ma konfitma i maolek na tinige'- hu gi i tinige' i tinago' Dan. 8:14: " 2300 pupuenge yan ogaan yan y sinantos umajustifica "; " santos " ni' ha na'daña' todu ayu i ha konsidera si Yu'os na santos. Gi este na uttimo na konteksto , i inasoda' gi i " ma'a'ñao " na Sabalu-ña ha nisisita gi todu i hustisia i husgamenton Yu'os ni' ha na'fanma'a'ñao i " hanom " para u fanma'a'ñao gi " haga '" . I fino' " hånom " simboliku yan dos biåhi ha na'annok i taotao yan i fina'nå'guen rilihoso. Ma na'fanlamen ni' i papa Roma, gi Rev. 8:11, ya ma na'fanma'å'ñao i dos para " wormwood ." Yanggen ilek-ña , " Manhusto hamyo... sa' en cho'gue este na husgamento ," i anghet ha hustisia i nisisidåt na midida ni' i magahet yan perfekto na hustisia ni' si Yu'os ha' siña ha cho'gue. Sutil, yan sen presisu, i Espiritu ha na'fanhuyong i forma " yan hayi para u fatto " ginen i na'an Yu'os, sa' put i måtto gui' ; ya i finatto-ña ha abri un rigalu para guiya yan i manma'ayek-ña, sin u malingu i mundo siha ni' manma'å'ñao yan i mansenmagof na anghet siha ni' manma'å'ñao nu guiya.
Verse 6 : " Sa' ma na'fanhuyong i haga' i mañantos yan i prufeta siha, ya un na'i siha haga' para u fangginen ; manmerese siha. "
I rebelde siha manlisto para u ma'puno' i manma'elekta ni' debi di u fanma'ayuda ha' put i inetnon Jesus, si Yu'os ha na'i siha i kriminåt ni' para u ma cho'gue. Put i parehu na rason, ma trata siha taiguihi i taotao Ehipto gi i Eksodo. Este i mina'dos na biåhi na ilek-ña si Yu'os: " manmerese siha ." Gi este na uttimo na fase , ta sodda' komo i agresor i manma'ayek na Adventist, i mensaheron Sardis ni' ilek-ña si Jesukristo: " Ma konsidera hao na låla'la' hao, lao esta måtai hao ." Lao gi mismo tiempo , ilek-ña put i manma'elekta gi 1843-1844 : " siña manmamomokkat yan guåhu, gi magagu båba, sa' manmerese siha ." Pues, para kada unu i dignidad ni' para guiya sigun ginen i che'cho ' i hinengge-ña : " magagu båba " para i manma'å'ñao na manma'ayek, " haga ' " para u gimen para i manma'å'ñao, manma'å'ñao na manma'å'ñao .
Verse 7 : “ Ya hu hungok otro na anghet ginen i attat ya ilek-ña , " Taiguihi , O Saina as Yu'os Todu i Siña , magahet yan husto i sentensia-mu siha. "
Este na bos ni' ginen i " altar " , simbolon i kilu'os , guiya i Kristo ni' ma klåba gi kilu'os ni' guaha rason-ña para u aprueba este na husgamento. Sa' ayu siha i ha kastiga på'go na tiempo, manma'å'ñao para u ma'ayek i satbasion-ña , mientras ma'ayek i isao ni' gof takhilo' , ni' ma'ayek para u ma'osge' i tinago' taotao; este achokka' manma'a'atan i Sagradu na Eskritura siha : gi Isa.29:13 " Ilek-ña i Saina : Yanggen manmatto este na taotao giya guåhu, ma onra yu' ni' i pachot-ñiha yan i labios-ñiha ; lao i korason-ña tåya' giya guåhu, ya i mina'å'ñao-ña nu guåhu, un tinago' ha' gi i kustumbren taotao . " Mat.15:19: " Lao taibali i ma adora yu' , ya ma fa'nå'gue i tinago' siha put i tinago' siha. lalåhi .
Verse 8 : “ I mina'kuåtro na anghet ha laknos i tason-ña gi hilo' i atdao, ya ha na'i gui' para u fanma'gåsgas i taotao siha ni' guafi . ”
I mina'kuåtro na cho'cho' " gi i atdao " ya ha na'fanhengheng mas ki i kustumbre. I tataotao i rebelde siha " ma'utot " ni' este na gof takhilo' na minannge'. Despues di ha na'kastigo i linachi i " santos , " si Yu'os para u na'kastigo i idolatria gi i "ha'åni i atdao" ni' ma'eråda ginen as Constantine I. " I atdao , " ni' meggai ti ma tungo' na ma onra på'go, ha tutuhon " ma'gåsgas " i lassås i manma'gåsgas. Si Yu'os ha bira i idolo kontra i manma'adora. Este i finakpo' i " dangkolo na chinatsaga " ni' ma sangan gi Rev. 1. I tiempo annai i taotao ni' ha go'te i " atdao " ha usa para u na'kastigo i manma'adora-ña.
Verse 9: " Ya i taotao siha manma'a'ñao ni' i dangkolo na minagof, ya ma'a'ñao i na'an Yu'os ni' gai nina'siña gi este na chetnot siha, ya ti manma'a'ñao para u fanmana'i gloria. "
Gi i nivel ni' manma'a'ñao siha, i manma'a'ñao ti manma'å'ñao nu i isao-ñiha ya ti manma'a'ñao gi me'nan Yu'os, lao ma'insulta Gui' ni' " ma'a'ñao " i na'ån- ña . " Este esta gi i naturat-ñiha un kustumbren-ñiha , ni' ma sodda' gi entre i manmanhongge ni' ti manma'a'ñao; ti ma chocho'gue para u ma tungo' i minagahet-ña ya ma interpreta para i minaolek-ñiha i silensiu-ña ni' ti ma tungo'. Ya yanggen guaha difirensia, ma'a'ñao i " na'an-ña . " " arepenti " ha konfitma i kontekston i " manlå'la' " gi i " mina'sais na trompeta " gi Rev. 9:20-21. I manma'å'ñao na ti manmanhongge, manma'å'ñao pat ti manma'å'ñao na taotao ni' ti manmanhongge gi i Saina na Yu'os. I matan-ñiha, un trampan finatai para siha.
I mina'singko na anghet ha laknos i tason-ña gi hilo' i tronu i gå'ga'. Ya i rainon- ña ma'a'atan ni' linao ; ya i taotao siha ma'a'atan i dila-ñiha put i piniti. "
I " kinse " ha chule' komo i espesiåt na punta-ña, " i tronon i gå'ga', " este i lugåt giya Roma anai gaige i Vatican, un dikike' na estao rilihoso ni' i papista siha anai gaige i Basilican San Pedro . Lao, taimanu ha' ta li'e', i magahet na " tronu " i Påpa gaige gi antigu na Roma, gi i Caelian Hill gi i nanan i gima'yu'us gi todu i guma'yu'os gi i tano', i Basilican San Juan Laterano . Si Yu'os ha na'halom gui' gi " linao " ni' ha na'fanhalom kada taotao ni' siña ha li'e' gi i posision i taotao ni' ti siña ha li'e'. Gof na'piniti i inafekta , lao put este na punton tinituhon i minagahet put i rilihón ni' mapresenta komo i lina'la' i unu na Yu'os yan gi na'an Jesukristo, debi di u ma'ayek yan u ma'ayek. " I arepentimiento " ti siña ha', lao si Yu'os ha na'fanmetgot i hinasso i manlå'la' na taotao-ña.
Verse 11 : " Ya manma'å'ñao nu i Yu'os i langet put i piniti-ñiha yan i chetnot-ñiha, ya ti manma'å'ñao nu i che'cho'- ñiha . "
Este na versikulu ha ayuda hit kumomprende na i peste siha sigi ha' manmatto ya ti manma'a'ñao. Lao put i ma'a'atan i taihinekog na " arepentimiento " yan i sigiente na " blasfemias " , i Espiritu ha ayuda hit para ta komprende na i binaba yan i tailayi i manma'a'atan ha' ha'åni ha'. I minalago' Yu'os ha na'fanhuyong siha asta i uttimo , ya u ma disidi i finatai i manma'ayek.
Verse 12 : " I mina'sais ha laknos i tason-ña gi i dangkolo na hånom Eufrates, ya i hanom-ña manma'å'ñao, ya u ma pripara i chalan para i rai siha ni' manmåtto ginen i sanhaya. "
I " sais " ha puno' i Europa, ni' ma'a'agang " River Euphrates ," ni', gi i hinengge-ña gi Rev. 17:1-15, ha'a'agang i taotao siha ni' ma'a'agang " i prostituta Babylon the Great ," i Katoliku na Roma. I " ma'gåsi i hanom-ña " siña ha suggesta i finatai i taotao-ña, ni', kontodu, ti apmam, lao ti åpmam para u ma'ayek este. Gi magåhet, i kosas un ripåra ginen i tiempon antigu, sa' put i ma'gåsi i " Sadog Euphrates " na i rai Mede as Darius ha konne' i " Babylon " Chaldean. I mensåhi i Espiritu, pues, i anunsion put i para u ma'atkila i " Babylon " Katoliku, ni' guaha ha' manma'gås-ña yan manma'gås-ña, lao ti åpmam na tiempo. " I dangkolo na Babilonia " para u " matai , " ma dibidi ni' i Saina as Yu'os Jesukristo.
Y finanaguen y tres manplacha na espiritu
Verse 13 : “ Ya hu li'e' tres na espiritu ni' manma'å'ñao, taiguihi i gå'ga', manhuyong ginen i pachot i dragon, yan ginen i pachot i gå'ga', yan ginen i pachot i prufeta ni' ti magahet. ”
I bersikulo 13-16 ha ilustra i priparasion para i " batkådan Armageddon ," ni' ha simbolisa i disision para u ma punu' i manma'å'ñao na manma'å'ñao nu i Sabbath ni' manma'å'ñao nu i Yu'os ni' ha na'fanhuyong . Gi tutuhon, ginen i espiritismo, i anite, ni' ha fa'na'an si Jesukristo, ha na'fanmanhongge i manma'gås-ñiha na i disision-ñiha gi i Damenggo, maolek. Entonses ha enkurahi siha para u ma'atkila i lina'la' i manmanhongge na manma'gas i Sabalu. I tres na taotao ni' manma'å'ñao, ma na'daña' gi un gera, i anite, i hinengge Katoliku, yan i hinengge Protestante, " i dragon, i gå'ga' yan i ti magahet na profeta ." Estague' i " gera " ni' ma sangan gi Rev. 9:7-9. I ma mensiona i " pachot " ha konfitma i fino' CHamoru gi i konsultasion siha ni' muna'fanhuyong i finatai i magahet na manma'elekta; un kosa ni' ma'ignora pat ma'kontra. I " gå'ga' siha " ti siña ma kuestiona , para si Yu'os , gå'ga' ni' ma aidentifika komo ti manmaolek, lao gi este na mensåhi, i Espiritu ha a'atan i dangkolo na lina'la' ni' siña ha cho'gue este na gå'ga'. Gi entre i " gå'ga '" ginen Europa yan i " profeta ni' ti magahet " ginen i Estådos Unidos , gaige i tasi Atlantic , ya i inetnon-ñiha ha na'fanhuyong meggai na lina'la'. Gi entre i taotao Ingles yan i taotao Amerikanu , i taotao Franses ma'a'agang "frogs" yan " frog eaters." I tairespetu un espesiåt na gå'ga' giya Fransia, ni' i balotu-ña siha manma'a'ñao gi i tiempo, desdeki i Revolusion-ña gi 1789 , annai ha po'lo i lina'la' gi hilo' todu . I espiritu ni' ti maolek ni' ha na'fanlå'la' i tres na taotao, ayu i lina'la', ni' malago' " ni' si Yu'os ni' i Ma'estro . " Todu siha manma'a'ñao nu i minalago' yan i otdinariu-ña, ya put este na rason, mandaña' siha put este na asunto. Mandaña' siha sa' parehu siha.
Verse 14 : " Sa' siha i espiritun i manganite, ni' ma cho'gue milagru siha, ya manhånao para i rai siha gi tano', para u fanma'agang para i gera gi ayu na ha'åni i Yu'os Todu i Siña. "
Desde i malångu gi i tinago' Dan.8:14, i espiritun dimoniu manma'a'ñao nu siha gi iya England yan i USA. I espiritismo i modan i tiempo , ya i taotao siha manma'a'ñao nu este na klasin relasion yan i ti ma li'e' , lao manma'a'ñao na espiritu siha. Gi i hinengge Protestante, meggai na gurupon rilihoso manma'a'atan i relasion-ñiha yan i dimoniu siha , sa' ma sangan na guaha relasion-ñiha yan si Jesukristo yan i anghet-ña siha. I manå'paka' na taotao siha manma'å'ñao nu i Mankristianu ni' manma'abandona as Yu'os, ya siña ha' lokkue' ma konbense siha para u fandaña' para u fanma'atkila , asta i uttimo , i manmaolek na Mankristianu yan i ManHudihos , ni' ma'o'osge i Sabalu . Este na eksisio na midida, ni ha aminasa i dos grupo ni finatai, siempre ha daña` siha gi bendision Jesukristo. Para si Yu'os, este na inetnon ma'ayek para u na'fandaña' i manma'a'ñao " para i gera gi i dangkolo na ha'anen i Todu i Siña na Yu'os ." Este na inetnon para u na'i i rebelde siha intension para u fanma'atkila ni' para u fanma'ayek para u fanma'ayek para u fanma'ayek gi kannai ayu siha i manma'ayek yan manma'ayek ni' i linachi-ñiha. I mas takhilo' na rason put i gera, i inayek i ha'åni para u deskansa, ya gi i minagahet, i Espiritu ha apunta na i diha siha ni' maproponi ti parehu. Sa' put i ma'a'atan i Sabalu ni' ma'a'atan, ti menos di i naturåt-ña ki " i dangkolo na ha'åni i Yu'os Todu i Siña ." Ti parehu i diha siha, yan ti parehu i fuetsan i oppan. Taimanu ha' ha na'fanhuyong i anite yan i dimoniu-ña siha ginen i langet, si Jesukristo, gi i metgot na " Michael , " ha impotta i minaolek-ña gi i enimigu-ña siha.
Verse 15 : “ Estague', hu fåtto taiguihi i ladron. Dichoso i taotao ni' ha li'e' yan ha gof adahi i magagu-ña, kosaki ti siña ha laknos i magagu-ña ya u ma li'e' i pinadesi-ña. ”
I kampu ni' lumalaban kontra i manma'å'ñao nu i dibin na Sabalu, ayu i manma'å'ñao na kristianu siha, kontodu ayu siha i manma'gås-ñiha gi i Protestantism, ni' ilek-ña si Jesukristo gi Rev. 3:3 : " Pues, hasso taimanu i un risibi yan un hungok, ya un gof hasso yan un arepenti. Yanggen ti un fanmanå'i, bai hu fåtto giya hagu taiguihi i ladron, ya ti bai hu tungo' hafa bai hu fåtto gi i ora . " gi i otro banda, i Espiritu ha sangan para i manma'elekta na Adventista ni' manmabendisi ginen i lina'la'-ña gi i uttimo na tiempon " Laodicea " : " Dichoso ayu i manma'atan yan manma'a'atan i magagu-ña ", ya ha a'atan i Adventist na inestudia ni' ma tåmpe desde 1994, ya ha sangan lokkue': " kosa ki ti u fanmamomokkat desnudo ya i pinadesi-ñiha ti u fanma'a'ñao " ya u fanma'a'ñao " ! i finatto-ña si Kristo, para u gaige gui' gi i kampun pinadesi yan rinikohi , sigun ginen 2 Cor. 5:2-3: " Pues manma'å'ñao ham gi este na tenda, sa' malago' ham in na'gaige i sagan-måmi gi langet, yanggen magahet na manma'a'ñao ham ya ti manma'a'ñao ham ."
Verse 16 : “ Ya ma na'daña' siha gi i lugat ni' ma a'agang gi fino' Hebreu Armageddon. ”
I " inetnon " ni' ma kuestiona ti ha afekta i lugat, sa' put i " inetnon " espiritu'åt ni' ha na'daña' gi i prohekton- ña ni' para u na'fanmatai i kampun i enemigu-ña si Yu'os. Kontodu, i fino' "har" kumeke'ilekña bånda ya guaha lokkue' un båndan Meguid d' o gi iya Israel lao taya' bånda ni' taiguini na na'an.
I na'an " Armageddon " kumeke'ilekña " presiosu na bånda , " un na'an ni' ha na'annok, para si Jesukristo, i Asamblean -ña , i Inayek-ña ni' ha na'daña' todu i manma'ayek-ña. Ya i bersikulo 14 ha na'tungo ' hit kasi klaru hafa i batkåda " Armageddon " ; para i manma'a'agang , i punta i dibin Sabalu yan i manma'a'atan-ña ; lao para si Yu’os, i punta i enemigu-ña i fiet na inayek-ña.
Este na "precious mountain" ha referi lokkue' gi " Mount Sinai " anai ha pruklåma si Yu'os i lai-ña para Israel put i fine'nana na biåhi despues di i lina'la'-ñiha ginen Ehipto. Sa' i puntan i manma'gås-ta, i ma'gås-ta gi i mina'sais na diha gi i mina'kuåtro na tinago'-ña yan i manma'gås-ta. Para si Yu'os, i "presiosu" na kinalamten este na "båba" ti siña ma kuestiona, sa' taya ' parehu-ña gi todu i lina'la' taotao. Para u maprotehi ginen i idolatrian taotao, ha na'fanhuyong si Yu'os i magahet na lugat-ña ya ti ma tungo' i taotao siha. Ti magahet na gaige gi i sanlagu gi i peninsulan Ehipto gi i kustumbren-ñiha, lao gaige gi i sanlagu na bandan " Midian ", anai sumåsaga si " Jethro " , i tatan " Sephora " , i asaguan Moises, gi i sanlagu na båndan Saudi Arabia på'go na tiempo. I taotao-ña ma nå'i i magahet na Sadog Sinai i na'an "al Law z " ni' kumeke'ilekña "i Lai"; un na'an ni' ma'aprueba ni' ha testifikåyi i estoria gi i biblia ni' ha tuge' si Moises. Lao ti gi este na " lugat " na i manma'gås-ta para u fanmakonfronta i gloriosu yan dibinåt na Kristo. Sa' este na palabra " lugat " ti maolek ya gi magåhet ha na'guaha un aspetu ni' universal, sa' i manma'ayek, gi este na momento, manma'a'ñao ha' gi todu i tano'. I manla'la ' na manma'ayek yan ayu siha i manma'ayek para u fanma'ayek ni manmaolek na anghet siha as Jesukristo para u fandaña' yan si Jesukristo gi hilo' i langet.
I mina'siette na anghet ha laknos i tason-ña gi i atdao. Ya humuyong un dangkolo na bos ginen i tronu, ya ilek-ña , 'Esta ! '"
Gi papa' i siniseden i " mina'siette na chetnot ni' ma na'huyong gi i atdao ," antes di u ma cho'gue i manma'gås-ñiha i planun-ñiha, si Jesukristo, i magahet na Unu, ha na'fanhuyong todu i nina'siña yan gloriosu, gi un gloria gi langet ni' ti siña ma imita, yan i meggai na anghet siha. Manmatto hit ta'lo gi i tiempon i " mina'siette na trompeta " anai, sigun gi Rev. 11:15 , si Jesukristo, i Todu i Siña na Yu'os, ha chule' i rainon i tano' ginen i anite. Gi Eph. 2:2, Si Pablo ha na'annok si Satanas ni' i titulu-ña " prinsipen i nina'siñan i atdao ." I " Aire " i elementu ni' ma'usa ni' todu i taotao gi tano', ni' ma'gåsgas asta i minaolek i finatto-ña si Jesukristo. I tiempon i minagåhet na finatto-ña, annai i dibin nina'siña-ña ha chule' ginen i anite este na dinanña' yan nina'siña gi hilo' i taotao siha ya ha na'suha.
Na'tungo' i pasensian Yu'os ni' ha hahasso gi 6,000 åños para i tiempo anai para u sångan: " Esta ma cho'gue! " ya pues komprende i balotu ni' ha na'i i " mina'sais na ha'åni " ni' ha prufetisa i finatto-ña ayu na tiempo annai i lina'la' ni' ha na'i i ti fiet na kriatura-ña siha para u ma na'suha . I manma'a'ñao na gå'ga' siha u fanma'å'ñao nu guiya, u fanma'å'ñao nu guiya, u fanma'å'ñao nu guiya, yan u fanma'å'ñao nu guiya sa' para u fanma'atkila. Gi Dan.12:1 i Espiritu ha prufisiha este na minaolek na finatto, ni' ha a'atan si " Miguel ," i na'an i anghet gi langet as Jesukristo: " Gi ayu na tiempo, si Miguel , i takkilo' na Prinsipe ni' ha tåtå'chong i famagu'on i taotao-mu : ya u guaha tiempon chinatsaga , ni' ti siña ma li'e' desdeki guaha nasion asta ayu na tiempo: gi mismo tiempo, un taotao-mu u ma na'libre, ya u ma na'libre todu i taotao-mu. ufanmasoda matugue gui leblo ." Ti ha na'fa'sahnge si Yu'os i planun-ña para u na'fanlibre hit sa' i Biblia ti ha mensiona i na'an "Jesus" para u ma'ayek i Mesias ya ha na'i gui' na'an siha ni' simboliku ni' muna'annok i ma'a'atan na dibin-ña: " Emmanuel " (si Yu'os yan hita) Isa.7 :14: " Pues i Saina mismu para u na'i hao un señat: Estague', un birhen para u mafañagu yan para u ma'agang i lahi-ña, ya si Emmanuel para u ma'agang i na'an-ña ; " Tata ni Taihinekkok " gi Isa.9:5: " Sa' para hita un patgon, ma nå'i hit un lahi: ya i gubetnamento para u gaige gi i agapa'-ña, ya i na'ån-ña u ma a'agang Na'manman, Konseheru, I Yu'os ni' takkilo', I Tata ni Taihinekkok , I Prinsipen Pas .
Verse 18 : " Ya guaha linao, bos, yan tronu, yan un dangkolo na linao, ni' ti siña ma li'e' desdeki i taotao siha gi tano', gof dangkolo na linao. "
Guini ta sodda' i sinangan i mas impottånte na versikulu gi Rev. 4:5 ni' ma'a'atan gi Rev. 8:5 . Ha na'huyong si Yu'os ginen i ti siña ma li'e' gui', i ti manhongge yan ti manhongge na manmanhongge, lao lokkue' i manfiet na Adventist, siña ma li'e' i Yu'os Jesukristo ni' ha na'fanhuyong gi i minaolek i finatto-ña. I Rev. 6 yan 7 ha na'tungo' hit put i oppan na kinalamten i dos na gurupu gi este na gof åpmam yan gof maolek na kinalamten.
Ya manma'å'ñao nu i linao, ya ma li'e' gi mina'å'ñao i fine'nina na finatai ni' ma na'i i manma'ayek as Kristo, sigun ginen Rev. 20:5, yan i ma'ayek-ñiha para i langet anai manma'ayuda si Jesukristo. Ma susedi i kosas siha taimanu ma anunsia gi 1 Thes. 4:15 to 17: " Sa' este i in sangani hamyo put i fino' i Saina : hita ni' manlå'la' asta i finatto-ña i Saina ti ta fanhånao antes di ayu siha i manmatai. Sa' i Saina mismu tumunok ginen i langet yan i inagang, yan i bos i arkanghet, yan i trompetan Yu'os. Ya i manmatai gi as Kristo u fanlå'la' ta'lo. Hita fine'nana u fanlå'la' ta'lo. yan siha gi i mapagajes para ta fanguentos yan i Saina gi i aire . i prisente-ña si Kristo, sa' i hinasso-ña ha na'annok na, gi i otro banda, todu i taotao ma sangan na i " manlå'la ' " na manma'ayek para u fanhålom gi langet antes di i " manmåtai ."
Verse 19 : " Ya i dangkolo na siuda ma dibidi gi tres na patte, ya i siudat i nasion siha manma'a'ñao: ya i dangkolo na Babilonia ha na'hasso gui' gi me'nan Yu'os, para u na'i gui' i kopan binu ni' i binibu-ña. "
I " tres na påtte " put " i dragon, i gå'ga', yan i ti magahet na prufeta " ni' manma'a'agang gi i verse 13 gi este na kapitulu. I mina'dos na inetnon ma fa'tinas ginen este na tinige' ginen Zech. 11:8: " Bai hu na'fanlamen i tres na pastot gi un mes; i anti-hu ti ha pasensia nu siha, yan i anti-ñiha lokkue' ha chathinasso yu' ." Gi este na biåhi, i " tres na pastot " ma represesenta i tres na påtten i taotao Israel: i rai, i kleru, yan i prufeta siha. Yanggen ta konsidera i uttimo na konteksto, anai i hinengge Protestante yan Katoliku manma'a'agang yan manma'a'agang, " i tres na partido " manma'aidentifika ni': " i dragon " = i anite; "i gå'ga'" = i manma'a'ñao na taotao Katoliku yan Protestante; " i ti magahet na profeta " = i kleru Katoliku yan Protestante.
Gi i kampu ni' ma'atkila, ma'pos i maolek na intendimento, " i dangkolo na siudå ma'dibidi gi tres na påtte "; Gi entre i manma'a'ñao yan manma'a'ñao na bidå-ña , i kampun i gå'ga' yan i ti magahet na prufeta , i chinatsaga yan i chinatsaga ha na'fanhuyong i manma'a'ñao na manma'a'ñao ni' manma'a'ñao nu i pineddong- ñiha . Pues, i tema put i " vintage " ma kumple ni' un tåya' na inadilånto gi i kuenta siha ni' i mas takhilo' na puntan- ñiha , gi i lohika yan hustisia, i manma'estran rilihón. Este na abisu ginen Jac.3:1 pues ha na'i i kompletu na siknifikasion-ña: " Mañe'lu-hu, cha'-miyu fanma'estra, sa' en tingo' na para ta fanma'husga mas takhilo' ." Gi este na tiempon " peste " , este na aksion ma evoka gi este na quote: " Ya si Yu'os ha na'hasso i Babilonia i Grand para u na'i gui' i kopan i binu ni' i minagof-ña ." I Rev. 18 para u ma dedika todu para u ma na'fanhuyong este na kastigu para i manma'å'ñao na rilihoso siha.
Verse 20 : " Ya todu i isla siha manmalago', ya i egso' siha ti manma sodda'. "
Este na bersikulo ha sumångan i lina'la' i tano' ni' , ma'a'atan gi i dangkolo na linao , ha na'fanhuyong un aspetu ni' universal na chinatsaga, esta " sin forma " yan ti apmam " bachet " pat " desolate " . Este i risulta, i konsekuensia, i " isao ni' ma na'fanlamen " ni' ma denunsia gi Daniel 8:13 ya i uttimo na kastigu-ña ma prufetisa gi Dan . 9:27 .
Verse 21: " Ya un dangkolo na graniso tumunok ginen i langet gi hilo' i taotao siha , ya i peson-ña un talento : ya i taotao siha manma'a'ñao as Yu'os put i peste i graniso, sa' i peste gof dangkolo. "
Yanggen ma cho'gue i che'cho'-ñiha , i taotao tano' , u fanma'atkila ni ' un chetnot ni' ti siña ma'esplånta : u fanma'atkila i acho ' " hail " gi hilo'-ñiha. I Espiritu ha na'i siha i peson " un talento " pat 44.8 kg . Lao este na palåbra " talento " mas ginen i espirituat na ineppe ginen i " fina'akomparasion i talento " . Gi este na manera, ha na'i i manmatai i rol-ña ayu siha i ti ma na'fanhuyong i " talento " pat i rigalu siha ni' ha na'i siha si Yu'os gi i estoria. Ya este na tailayi na kinalamten ha na'fanlamen siha, i fine'nina , yan i mina'dos ni' siña ha' ma'ayek ni' i manma'ayek. Asta i uttimu na hiningok-niha, sigi ha' ma " blaspheme " (insulta) i " Yu'os " gi langet ni pumastitiga siha.
I "parabola put i talento siha " siempre ma kumple. Si Yu’us u nå’i kada unu, konsiste gi testimoniun i che’cho’ i hinenggen-ña; para i ti manfiet na kristianu siha, ha na'i finatai ya ha na'fanli'e' gui' na gof åpmam yan gof åpmam taimanu ha' ma sangan yan ma husga gui' . Ya para i manfiet na manma’ayek, para u na’i lina’la’ taihinekkok konsiste gi hinengge ni’ ma po’lo gi guinaiya-ña yan i perfekto na fiet-ña ni’ ma na’ma’lak gi as Jesukristo para siha; todu este siha sigun ginen i prinsipåt ni' ha sangan si Jesukristo gi Matthew 8:13: " sigun gi hinengge-miyu, u ma cho'gue para hamyo ."
Despues di este i uttimu na pesti, i tano' dumidesisia, ya ti siña ha' ma'usa todu i klasin lina'la' taotao. Pues ha na'lå'la' ta'lo i " abyss " gi Gen. 1:2.
Kapitulu 17: I Puta ni ' Ma'a'atan yan Ma'identifika
Verse 1: " Pues måtto unu gi i siete na anghet ni' guaha siete na tason-ña ya ha kuentusi yu', ilek-ña , 'Maila' ya bai hu fa'nu'i hao i sentensian i dangkolo na puta ni' gaige gi hilo' i meggai na hånom. '"
Ginen este na fine'nina na bersikulo , i Espiritu ha na'siguru i intension este na kapitulu 17: i " husgamento " put i " dañkulu na puta " ni' " gaige gi hilo' meggai na hånom " kumeke'ilekña, ni' ha na'dåñu , sigun gi bersikulo 15, " taotao siha, taotao siha, nasion siha yan lengguåhi siha " ni', gi papa' i simbolon " Euphrates " , ha na'i i Europa yan i ekstension-ña gi i rilihón kristianu gi i sieth trompeta " gi Rev. 9:14 : i USA, South America, Africa yan Australia. I che'cho' i husgamento ma'a'atan gi i " siete na uttimo na chetnot ," pat " siete na tason " ni' ma'u'usa ni' " siete na anghet " gi i fine'nina na kapitulu 16 .
I siknifikasion i numero 17 komo " husgamento " ma konfitma gi Daniel 4:17: " Este na sinangan ginen i tinago' i manma'gås-ta , yan este na tinago' ginen i tinago' i mansantos, para i manlå'la' u ma tungo' na i Mas Takkilo' na taotao ha go'te i rainon i taotao siha , ya ha na'i ayu i malago'-ña , yan ha na'i i mas takhilo' na taotao siha ."
I " husgamento " ni' ma kuestiona, ayu i ginen i Todu i Siña na Yu'os, ni' kada na gå'ga' gi langet yan gi tano' debi di u ma oppe; este ha na'annok taimanu na impottånte este na kapitulu. In li'e' gi i mensåhi i mina'tres na anghet gi i kapitulu 14 na este na identifikasion ha na'fanhuyong lina'la' taihinekkok pat finatai. I kuentos put este na " husgamento " pues put i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tano ' " gi i kapitulu 13.
Maseha guaha abisu ginen i estoria yan i prufeta siha, i hinengge Protestante gi 1843 yan i ofisiåt na hinengge Adventista gi 1994 manma'husga as Yu'os na ti manmeresi para i satbasion ni' ha ofresi si Jesukristo. Para u ma konfitma este na sentensia, manhålom siha gi i aliånsan ekumeniku ni' maproponi ni' i hinengge Katoliku, achokka' i manmofo'na na gurupu ma denunsia i naturåt-ña ni' diaboliku. Para u ma'atkila este na linachi, i ma'ayek debi di u makonbense hafa aidentidat i mas takhilo' na inimigon Jesukristo: Roma, gi todu i tiempo-ña paganu yan papa. I isao i Protestante yan i Adventista na rilihón siha, mas takhilo' sa' i manmofo'na na rilihón siha ma denunsia yan ma fa'nå'gue este na kinalamten i Katoliku Romanu. Este na inadilånto ni' dos ha konsiste un akton traision kontra si Jesukristo i uniku na Satbadot yan i takkilo' na Hues. taimanu na siña este? Todu i dos na rilihón ma na'i importansia i pas gi tano' yan i maolek na intendimento gi entre i taotao siha ; pues, yanggen ti ma'a'atan i hinengge Katoliku, para siha, ma'aksepta, pat mas maolek, siña ma'a'atan asta i punton para u ma'ayek i kontrata yan i aliansa yan guiya. I hinasso yan i husto na husgamento as Yu'os ni' ma na'huyong , ma despresia yan ma laknos gi papa' i addeng. I isao, i para ta hongge na si Yu'os ha li'e' i pas gi entre i taotao siha, sa' gi minagahet , ha kondena i tailayi ni' ma cho'gue gi i taotao-ña, i lai-ña, yan i prinsipåt-ña siha ni' ma na'annok gi i tinago'-ña siha. I minagahet mas seriosu sa' si Jesukristo ha sangan klaru put este na asunto annai ilek-ña gi Matthew 10:34 asta 36: " Cha'-mu ma sangan na måtto yu' para bai na'i pas i tano'; ti måtto yu' para bai na'i pas, lao espada. Sa' måtto yu' para bai na'fanla'la' i lalåhi yan i tata-ña, yan i lahi-ña yan i suegra-ña, yan i suegra-ña; ya i enemigu-ña i taotao i familia-ña ." Gi i bandan-ña , i ofisiåt na Adventism ti ha ekungok i Espiritun Yu'os ni', put i rinikohin i mina'sais na diha gi i Sabalu gi entre 1843 yan 1873, ha na'fanli'e' i Damenggo gi iya Roma ni' ha a'agang " i marka i gå'ga '" desdeki ma estapblesa gi diha 7 gi i mes Marso, 321. I mision i Adventism ni' ha na'fanhuyong i institusionåt ti ha na'fanhuyong sa' put i tiempon-ña gi i Damenggo, ha na'fanhuyong i husgamento gi i Damenggo gi iya Roma manma'å'ñao yan manma'å'ñao, ti parehu yan i as Yu'os ni' sigi ha' parehu , i Damenggo ni' ma'eråda ginen i solar paganism i mas takhilo' na rason na binaba gui'. I uniku na husgamento ni' impottånte, i husgamenton Yu'os, ya i prufeta na Rebelasion-ña ha na'daña' hit yan i husgamento-ña. Put este, ti debi di u ma'a'atan i pas i lehitimu na inafekta nu i låla'la' na Yu'os. Ya debi di ta husga taimanu ha' ha husga yan ta identifika i sibit yan i rilihoso na gubetnamento siha sigun ginen i dibin-ña. Put este na manera, ta li'e' " i gå'ga '" yan i che'cho'-ña, achokka' gi tiempon pas ni' ti maolek.
Verse 2 : " I rai siha gi tano' manma'a'ñao nu guiya, ya i taotao siha gi tano' manma'a'ñao ni' i binon-ña. "
Gi este na bersikulo, guaha koneksion-ña yan i che'cho' i " palao'an Jezebel " ni' ma akusa as Jesukristo na ha na'fanhånom i tentago'-ña " binu ni' espiritu'åt (pat debauchery ) " gi Rev. 2:20; kosas siha ni' ma konfitma gi Rev. 18:3. Este na aksion siha ha na'daña' i " i puta " yan i " estreyas Wormwood " gi Rev. 8:10-11; i wormwood i binu-ña ni' i Espiritu ha komparehi yan i fina'nå'guen-ña gi i rilihón Katoliku .
Gi este na tinaitai, i ina'a'ñao Yu'os kontra i rilihón Katoliku ma'a'ñao achokka' gi tiempon pas-ta sa' i isao ni' ma'a'a'ñao ha atåka i dibin na otdinariu-ña. I tinige' gi i Sagradu na Biblia, ni' ma'a'agang " dos na testigu-ña ," manma'a'atan kontra i ti magahet na fina'nå'guen rilihoso gi este na rilihón Romanu. Lao magahet na i ti maolek na fina'nå'guen-ña para u na'i i mas takhilo' na konsekuensiha para i manma'a'ñao na bidå-ña : i finatai taihinekkok; ni' para u na'fanhuyong i aksion-ñiha ni' " vintage " gi Rev. 14:18 asta 20.
Verse 3 : “ Ha konne' yu' gi i espiritu para i tano' tåno', ya hu li'e' un palao'an ni' matatachong gi hilo' un gå'ga' ni' kulot-ña åpaka', bula na'an-ña ni' ha na'fanmanman i taotao siha, ya guaha siete na pachot-ña yan dies na kåtga-ña. ”
" ... gi un desierto ", simbolon i prubleman hinengge lao lokkue' i "arid" na klima espirituåt gi i kontekston i " finakpo' na tiempo-ta (Dan.11:40) " , este na biåhi, i uttimo na prubleman hinengge gi i historian tano' , i Espiritu ha imahina i sitbisiun espirituåt ni' gaige gi este na uttimo na konteksto . " I palao'an ha go'te i åpaka' na gå'ga ' ". Gi este na litråtu, i Roma ha na'fanla'la' i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tano ' " ni' ha na'fanmagof i Protestanten USA gi i tiempo annai ma na'i " adorasion i marka i gå'ga ' " Katoliku ni' ma impotta i ha'ånen deskansu-ña ni' ma hereda ginen i Emperadot Constantine I. Gi este na uttimo na konteksto, taya' mas diadema, ni' gi i " siete na pachot " gi i rilihón Roma, taya' dies na simbolo gi i kuåtton rilihoso " gi este na biåhi, put i sibit na manma'gas i taotao Europa yan i taotao kristianu gi enteru mundo ni' ha na'fanmanipulå. Lao i enteru na inafekta i kulot i isao: " åpaka' ."
Gi Apo.13 :3 ta taitai: " Ya hu li'e' unu gi i pachot-ña taiguihi i ma'å'ñao; ya i chetnot-ña ni' matai esta ma na'homlo'. Ya todu i tano' manmanman put i gå'ga' . " Ta tungo' na este na hinemlo' ginen i Concordat as Napoleon I. Desde este na momento , i poperon Katoliku ti ha na'fanmanhasso hit, lao ha na'fanmanhasso hit put i importansian Yu'os " i gå'ga ' ": " Ya todu i tano' manmanman put i gå'ga' . " Este ha konfitma i esplikasion ni' ma nå'i gi sanhilo'. I inimigon Yu'os ha' i inimigu-ña sa' i isao-ña kontra i lai-ña ti u ma'pos, gi tiempon pas yan gi tiempon gera. Ya i enemigu-ña si Yu'os, ayu lokkue' i manma'å'ñao-ña gi tiempon pas pat gera.
Verse 4 : " I palao'an ma'gåsi ni' kulot lila yan åpaka', yan ma'gåsi ni' oro, acho' presiosu, yan perlas. Guaha kopan oro gi kannai-ña ni' bula i chinatsaga yan i linachi i prostitusion-ña . "
Guihi ta'lo, i deskripsion ni' mapresenta ha puno' i difekto siha put i espiritu'åt na doktrina. Si Yu'os ha kondena i ritu-ña siha; i misa-ña yan i odiosu na eukaristia-ña, yan fine'nina, i minalago'-ña para i luho yan i riku siha, ni' ha na'fanhuyong i kompromisu siha ni' malago' i rai siha, i manma'gas, yan todu i manriku gi i tano'. I " puta " debi di u na'magof i "kliente-ña" pat i manmalago'-ña.
Este na kulot " escarlata " ginen i " prostituta " mismo: " lila yan escarlata ." I fino' " palao'an " ha na'annok i " guma'yu'os ," un inetnon rilihoso, sigun ginen Eph. 5:23 , lao lokkue', " i dangkolo na siuda ni' ha gobietna i rai siha gi tano' ," taimanu ha' ha fa'nå'gue i bersikulo 18 gi este na kapitulu 17. Gi i finakpo', siña ta rikonosi i kulot i unifotme "i kardinåt yan i obispo siha" gi i Vatican Roman. Si Yu'os ha dibuhu i Misa Katoliku siha ni' i " golden " na kopa, ni' i binu ni' guaha åmot-ña ma represesenta i haga' Jesukristo. Lao hafa hinasso-a i Saina pot este? Ha sangani hit: enlugåt di i haga'-ña ni' muna'fanlibre hit, ha li'e' ha' i " i chinatsaga yan i tailayi na cho'cho'-ña ." Gi Dan. 11:38, " oro " ma'usa komo i adotnon i gima'yu'us-ña, ni' i Espiritu ha a'atan i " yu'os i fuetsan-ñiha ."
Gi i adeñg-ña, guaha na'an ni' ma tuge', Misterio : i dangkolo na Babilonia, i nanan i manputa yan i manma'å'ñao na kosas siha gi tano'. ”
I " misterio " ni ma mensiona guini na bersikulo, un " misterio " ha' para ayu siha i ti ha na'fanli'e' i Espiritun Jesukristo; siha lokkue', alas, i mas meggai. Sa', " i minaolek yan i minaolek i lina'la ' " i gubetnamento ni' ma anunsia desdeki Dan. 8:24-25 siempre mafitme asta i ora i sentensia, gi uttimon i tano’. Para si Yu'os, este i " misterion i isao " ni' ma anunsia yan ma cho'gue ni' i anite gi tiempon i manapostoles, sigun ginen 2 Thes.2:7 : " Sa' i misterion i isao esta ha cho'cho'gue; ayu ha' i ha gogo'te ha' debi di u ma na'suha . " I " misterio " ma li'e' gi i na'an " Babylon ", ni' lohiku, desdeki i antigu na na'an taya' esta. Lao si Pedro ha na'i este na na'an espirituatmente para Roma, gi 1 Pet.5:13 ya put måolik para i taotao ni' manma'a'ñao, solu i manma'å'ñao manma'a'ñao nu este na presision ni' ha ofresi i Biblia. Fanmanhasso put i dos na siniente-ña i palabra " tano ' " ni ' ha na'annok lokkue' guini, i obidienten Protestante, sa' taimanu ha' i hinengge Katoliku unidåt, taimanu ha' i hinengge Protestante meggai, para u ma na'i "prostitutes " , famagu'on i " nanan- ñiha " Katoliku . I famagu'on famalao'an ma cho'gue i " abominations " ni' ha cho'gue i " nanan- ñiha ". Ya i prinsipåt gi este na " abominations " i Damenggo, " i marka " gi i otdinariu na rilihoso ni' gaige gi hilo'-ña.
I minagahet na siniente i palabra " tano '" ma hustisia lokkue' sa' i intoleransian rilihón Katoliku i instigador gi i dangkolo na agresion rilihón gi enteru mundo . Ha na'fanlamen yan ha na'fanlamen i hinengge-ta ni' ha na'fanmanman i rai siha para u fanmakonverti i taotao siha gi i tano' para u fanma'o'osge. Lao despues di ma na'suha i fuetsa-ña, i " abominations "-ña sigi ha', ha bendisi ayu siha i ha bendisi si Yu'os yan ha bendisi ayu siha i ha bendisi. Ma na'annok i naturåt-ña ni' paganu annai ha agang i ManMuslim, ni' i rilihón-ñiha ha prisenta si Jesukristo komu unu gi i mas dikike' na prufeta, "che'lu."
Verse 6 : " Ya hu li'e' i palao'an ni' ma'å'ñao ni' haga' i mañantos yan i haga' i manma'å'ñao as Jesus. Ya annai hu li'e' gui', na'manman yu'. "
Este na bersikulo ha chule' un sinangan ginen as Dan. 7:21, ha espisifiku guini na i "santos " ni' ha laknos yan ha na'fanmanman siha, siha i " testigu as Jesus ." Este ha na'fanli'e' hit i misterion " Babylon the Great . " I rilihón Romanu ha ginge' " i haga '" i manma'ayek asta ki manma'å'ñao. Hayi para u suspecha na i Gima'Yu'os kristianu, taiguihi i Roman papa gi i tiempon på'go, na este na " prostituta " ni' ma na'ma'åse' ni' i haga' ni' ma na'huyong ni' i testigu-ña si Jesukristo "? I manma'ayek, lao siha ha'. Sa' , ginen i prufesiha, i Espiritu ha na'tungo' siha i minalago' i inimigu-ñiha para u fanma'atkila. Este na finatto-ña gi i tailayi yan i båba na kinalamten-ña, i siña ma li'e' na konsekuensian i finakpo' i tiempon grasia. Lao este na taihinekog para u ma'a'atan gi hilo' todu, gi un manera ni' mas na'manman, i naturåt i hinengge Protestante ni' ma'a'atan gi este na tiempon finakpo' i tano'. I Espiritu ha na'i separao "i mansåntes " yan " i testigu-ña si Jesukristo ." I fine'nina na " santos " manma'å'ñao nu i manma'å'ñao na taotao Roma ni' manma'å'ñao nu i republican yan i imperiåt; I " testigun Jesus " manma'å'ñao nu i paganu na Roma, i imperadot yan i papa. Sa y prostituta un siuda: Roma ; " i dangkolo na siuda ni' ha gobietna i rai siha gi tano ' " desdeki i finatto-ña giya Israel, giya Judea gi 63, sigun as Dan. 8:9: " i mas bunitu na nasion siha ." I historian i satbasion para u ma'pos gi un prublema gi hinengge anai " i manma'tistigu as Jesukristo " para u fanma'a'ñao ya u fanma'a'ñao para u ma'a'ñao este na sinangan; pues para u na'i si Yu'os un maolek na rason para u ayuda siha ginen i finatai ni' maprograma. Gi i tiempo-ña, guaha rason-ña si Juan para u fanmanman put i " misterio " put i siudåt Roma. Ha tungo' ha' gi i fina'nu'i-ña na gof åpmam yan tåya' mina'ase' i paganu na imperiåt ni' ha na'hanao gui' para u ma'aresta gi i isla Patmos. I simbolon rilihoso taiguihi i " kopan oro " ni' gaige gi i " prostituta " siña ha na'fanmanman gui'.
Verse 7 : " Ya i anghet ilek-ña nu guahu , Sa' hafa na un na'manman ? Bai hu sangani hao i misterion i palao'an yan i gå'ga' ni' ha chule' gui', ni' guaha siete na pachot-ña yan dies na kåkåt-ña. "
I " misterio " ti para u lå'la' para todu i tiempo, ya desde i bersikulo 7, i Espiritu para u na'i hit detalle siha ni' para u na'i si Juan yan hita para ta na'fanhuyong i " misterio " ya ta na'klåru i siudåt Roma yan i rol-ña gi i imahen i bersikulo 3, i simbolon-ña siha, ta'lo, ma sitbe.
I " Palao'an " ha referi gi i rilihoso na naturåt i Roma , i alok-ña na guiya " i nobia i Lahi ," si Jesukristo. Lao si Yu'os ha na'suha este na sinangan sa' ha agang gui' " un puta . "
I " gå'ga' ni' ha chule' " ha represesenta i gubetnamento yan i taotao siha ni' ma rekoknisa yan ma na'i lehitimu i rilihón-ña. I orihin-ñiha gi i " dies na kuentos " i rainon-ñiha ni' ma fotma gi iya Europa despues di ma na'libre siha ginen i dinanña' i imperiåt Roma sigun ginen i imahen ni' ma nå'i gi Dan . 7:24. Ma susedi i imperiåt Roma ni' i " mina'kuåtro na gå'ga' ." Ya este na tåno' siha manma'a'ñao para u fanma'a'ñao asta i uttemo. Manmamomokkat i fronteras, manmafa'na'an i gubetnamento siha, manmafa'nu'i ginen i rai asta i ripåpblika siha, lao i kustumbren i ti magahet na hinengge-ña i papa gi iya Roma ha na'daña' siha para i mas baba. Gi i bente na siglu , este na union gi papa' i aegis i ManRomanu ma konkretisa ni' i Unyon Estådos Unidos ni' ma na'setbe gi i " Treaties of Rome " gi diha 25 gi i mes Marso, 1957 yan 2004 .
Verse 8 : " I gå'ga' ni' un li'e' esta gaige, ya ti på'go, ya para u hånao ginen i tåya' na'an ya para u fanhånao para i destrosu. Ya ayu siha i mañasaga gi tano', u fanma'å'ñao, ni' ti ma tuge' i na'an-ñiha gi i lepblo-ña desdeki i tutuhon i tano', yanggen ma li'e' i gå'ga'; sa' esta gaige, ya ti gaige på'go, ya para u fåtto ta'lo. "
" I gå'ga' ni' un li'e', estaba på'go, ya ti på'go ." I intoleransian rilihón kristianu desdeki 538, ya ti på'go, desde 1798. I Espiritu ha suggesta i durasion ni' maproponi gi diferentes na manera para i intoleransian i papa desdeki Dan. 7:25: " un tiempo, tiempo, yan mit na tiempo; 42 na mes; 1260 dihas ." Achokka' i intoleransian-ña ma na'suha gi i aksion " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tåya' finakpo'-ña , " ni' ha referi gi i Revolusion Franses yan i nasionåt na ateismo-ña gi Rev. 11 :7, guini i terminon " tåya' finakpo'-ña " ma prisenta komo un aktibidåt ni' gaige gi i anite, i " Destroyer ," ni' ha destrosa i lina'la' yan ha na'fanhuyong i tano' yan i tano ': ha ågang " i anghet i tåya' finakpo'-ña ." I Rev. 20:1 ha na'i i esplikasion: i " diablu " para u ma'a'atan gi " mit años " gi i tano' ni' ma'a'atan "i abyss ." Gi i ma'a'atan-ña put i orihin-ña gi " i abyss ," ha na'tungo' si Yu'os na ti guaha relasion-ña este na siudå yan guiya; achokka' gi duranten i paganu na dinanña'-ña, ni' gof låhi, lao lokkue' gi todu i aktibidåt-ña gi i rilihón papa, kontrariu gi ayu i manmanhongge i taotao ni' manma'å'ñao put i pineddong-ñiha , sa' para u fanma'ayuda, i uttimo na " perdesion "-ña ni' ma'a'atan guini. Yanggen ma despresia i fino' prufeta, i manma'å'ñao nu i seduksion giya Roma, u fanma'å'ñao sa' i intoleransian rilihoso para u "ma'a'atan ta'lo " gi este na uttimo na konteksto ni' ma anunsia yan ma na'tungo'. Pues ha na'hasso hit si Yu'os na ha tungo' i na'an i manma'ayek, desde " i tutuhon i tano' . " I " na'an- ñiha " ma tuge' gi " i lepblo-ña i Lahi-ña, " si Jesukristo. Ya para u na'fanlibre siha, ha baba i hinasson-ñiha para i misterion i prufesiha-ña gi i biblia.
Estague' hu pruponi un segundo na inanalisa put este na bersikulo put i palabra " abyss ." Gi este na hinasso, hu konsidera i uttimo na konteksto ni' ha punu' i Espiritu sigun ginen i deskripsion-ña put i " gå'ga' åpaka ' " gi i mina'tres na bersikulo. Taimanu ha' in li'e', i taigaige i " diadems " gi i " dies na kåkånon " yan i " siete na pachot " ha po'lo gi " i tiempon i uttemo " ; ayu i tiempo-ta. Meggai na tiempo hu hasso na i nosion " gå'ga '" siña ha' ha na'fanhuyong un aksion ni' ti siña ha cho'gue i che'cho'-ña, ya put este na rason, siña ha' ha na'fanhuyong i taotao ni' ti siña ha cho'gue i che'cho'-ña gi i uttimo na diha siha ni' ma na'i i uttimo na prublema gi i hinengge-ña todu i taotao. Lao gi magåhet, gi i uttemo este na tiempon iniñgo' gi 2020 gi tiempon dibin, guaha otro na ideha ni' ha na'fanmanman yu'. I " gå'ga '" sigi ha' ha punu' i taotao siha, ya i manma'å'ñao nu i manma'å'ñao yan manma'å'ñao na fina'nå'guen-ñiha put i taotao siha, mas meggai ki ayu siha i manma'å'ñao nu i ti manma'å'ñao-ña. Manu nai gaige este na nuebu, na'magof yan na'fanmanman na kinalamten humanista ? Este i frutan i legat ni' manma'å'ñao ni' i manma'gås-ta ni' manma'ayek ni' si Yu'os gi Rev. 11:7 gi papa' i na'an i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tåsi ." I " scarlet " na kulot ni' ma'a'atan gi i " beast " gi tiempo-ta, gi i mina'tres na bersikulo gi este na kapitulu, ha denunsia i isao ni' ha na'fanhuyong i eksisio na lina'la' ni' ha na'i i taotao gui' mismo. Hayi ha represesenta? I nasion siha gi i sanlagu ni' mankristianu , ni' i rilihón-ñiha ginen i Katoliku na Europa : i Estådos Unidos yan Europa, ni' manma'a'ñao nu i rilihón Katoliku. I " gå'ga ' " ni' ha fa'nu'i hit si Yu'os i uttimo na risultan i che'cho' siha ni' ma prufetisa gi i mensåhi gi " kinse na trompeta ." I hinengge Protestante, ni' ma'a'atan ni' i hinengge Katoliku ni' ma'a'atan pas, ha na'daña' i Protestante yan i Katoliku ni' ma'a'atan as Yu'os, ma'a'atan ni' i ofisiåt na Adventism gi 1994, para " i priparasion para i gera " gi Rev. 9 :7-9, " gi Armageddon ", sigun ginen Rev. 16:16, "siha , manma'a'atan gi i sais na trumpeta despues di i sais na trumpeta. " ", para u fanma'gåsgas kontra i uttimo na fiet na tentago' Yu'os , ni' ma'gåsgas yan ma'praktika i Sabbath-ña; i deskansu gi i mina'sais na diha ni' ma'ayek ni' i mina'kuåtro gi i dies na tinago'-ña. Gi tiempon pas , i fino'-ñiha ma'eksalta i guinaiyan mañe'lu yan i libertad gi konsiensia. Lao este na outrageous yan mendacious na libertad ha na'fanli'e' " i taotao siha ni ' manma'gåsgas " I mundon sanlagu ; ni ' ma'aidentifika, gi un banda, ni' ateismo, gi un banda, ni' indiferensia, yan gi un dikiki' na påtte, ni' i kompromisu siha ni ' manma'a'ñao nu i rilihón ni' manma'a'ñao , sa' manmakondena siha as Yu'os , put i manma'a'ñao na fina'nå'guen-ñiha put i rilihón . i imahen yan i aplikasion i hinasso humanista ni' i manfilosofo , i manGreku , i manFranses na rebolusionario siha pat i taotao sanhiyong . sin forma yan tåya', ya i linao gaige gi hilo' i tasi , ya i Espiritun Yu'os ha laknos i tasi gi hilo' i hanom ." Ya este na " ma'lak " na kinalamten i sosiedat ni' mankristianu, guiya mismo ma'eråda ginen i " enlightenment ", i na'an ni' ma nå'i i manlibre na manma'å'ñao na taotao Franses .
Gi i ma ofresi este na sintet, i Espiritu ha na'guaha i minalago'-ña, ni' para u na'tungo' i manfiet na tentago'-ña put i hinengge-ña put i tano'-ta gi i sanlagu yan i chinatsaga ni' ha na'fanhuyong. Ha denunsia i meggai na isao-ña yan i traision-ña kontra si Jesukristo, i uniku na Satbadot ni' ha na'fanlamen i che'cho'-ña.
Verse 9 : " Estague' i tiningo' ni' guaha tiningo'-ña: i siete na pachot, siete na bånda, ni' gaige i palao'an gi hilo'-ña. "
Este na bersikulo ha konfitma i sinangan ni' ma'usa para Roma: " Roma, i siudåt ni' guaha siete na bånda ." Hu sodda' este na na'an gi un antigu na atlas ge'hiyong ginen i sakkan 1958. Lao ti siña ma kuestiona i asunto; i " siette na bånda " ni' ma'a'agang " hills " manggaige ha' på'go ni' ma'a'agang: Capitoline, Palatine, Caelian, Aventine, Viminal, Esquiline, yan Quirinal. Gi i tiempon-ña ni' paganu, este na "high places" gi i sengsong siha guaha templo-ña ni' ma dedika para i idolu siha ni' ma kondena as Yu'os. Ya para u ma'onra i "yu'os i fortress siha ," i hinengge Katoliku ha konstrui i basilica-ña, gi i Ca elius , ni' ma'a'agang "langet " giya Roma . Gi i Kapitåt, i " ulu ," gaige i City Hall, i aspeton sibit gi i hudisiåt . Debi di ta tungo' na i amigu-ta gi i uttimo na tiempo , iya America, ha gobietna lokkue ' ginen un "Capitol" ni' gaige gi iya Washington. Guini ta'lo, i simbolon "ulu" ma hustisia ni' este na takhilo' na magistracy ni' para u supopotta Roma, ya u na'domina , lokkue' , i taotao tano' , " gi me'na-ña " sigun gi Rev. 13:12.
Verse 10 : " Ya guaha siete na rai : singko esta manmåtai, ya unu esta gaige, ya i otro ti måtto. ya yanggen måtto gui', u fañåga dididi' ha'. "
Gi este na bersikulo , gi i sinangan " siete na rai " , i Espiritu ha atribuyi para Roma " siete " na råhimen gubetnamento ni ' manma susedi , para i fine'nina na sais: i rai ginen - 753 asta - 510; i Ripåpblika, i Konsulado , i Diktadura, i Triumvirate, i Imperiu desdeki si Octavius, si Caesar Augustus ni' mafañågu si Jesukristo, yan i Tetrarkia (4 na emperadot ni' manma'a'agang) gi i mina'siette na puesto gi entre 284 yan 324, ni' ha konfitma i presisu na " debi di u lå'la' dididi' ha' na tiempo "; gi magåhet 30 åños. I nuebu na emperadot Constantine I ensegidas ha hånao ginen Roma ya humanao para i sanhaya' gi iya Byzantium (ma na'i na'an i Constantinople Istanbul ni' i taotao Turks) . Lao desde 476 , i imperion sanlichan giya Roma ma'utot ya i " dies na kåkånon " as Daniel yan i Apocalipsis ma'ayek i independen-ñiha ni' ma'ayek i rainon i sanlichan na Europa. Desde 476, gaige ha' i tano' Roma gi papa' i Ostrogoths, ni' ma na'i gui' gi 538, ni' i heneral as Belisarius ni' ha na'hanao yan i ehersito-ña ni' i emperadot Justinian ni' sumåsaga gi i sanhaya gi iya Constantinople.
Verse 1 : 1 " Ya y ga'ga' ni' esta gaige, ya ti på'go, guiya i mina'ocho na rai, ya unu gi i siete, ya para u ma'pos. "
I " mina' ocho na rai " i gubetnamento ni' ma estapblesa gi 538 ni' i faboråpble na tinago' i Emperadot Justinian I. Ha oppe i finaisen i asaguå-ña as Theodora , un "prostituta" ni' ha interbiyu para si Vigilius, unu gi i amigu-ña. Sigun ginen i bersikulo 11, i gubetnamento papa' ha tutuhon gi i tiempon i " siete " na gubetnamento ni' ma sangan mientras ha konsiste un nuebu yan ti ma tungo' na forma ni' ha sangan si Daniel komo un " diferentes " na rai. I tiempon i "siette" na rai siha, i titulon i lider rilihoso giya Roma ni' ma'a'atan gi i emperadot-ña siha yan desdeki i tutuhon-ña: "Pontifex Maximus" , un sinangan Latin ni' ma'translada komo "Supremo Pontiff", ni' lokkue' , desde 538, i ofisiåt na titulon i Papa Katoliku giya Roma. I gubetnamento giya Roma ni' gaige gi i tiempo annai ha risibi si Juan i visiun , i Imperiu , i mina'sais na gubetnamento giya Roma; ya gi i tiempo-ña, i titulon "sovereign pontiff" ma'usa ni' i emperadot mismo.
I finatto-ña si Roma gi i lina'la'-ña put i rai Frankish, si Clovis I , ni' " makonverti " para i ti magahet na hinengge-ña gi i tiempo gi 496; este, para i Katoliku Romanu , ni' ha osge' si Constantine I ya esta ha laknos i maldision Yu'os desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321. Despues di i dinanña' i imperiåt, ma inbåda yan ma na'dåñu i taotao tåno' Roma ni' manmatto gi meggai na migrasion siha . I ti ma komprende i diferentes na lengguåhi yan kotturan i fundasion i chinatsaga yan i chinatsaga gi halom i tano' ni' ha na'fanlamen i inetnon yan i fuetsan i taotao Roma. Este na aksion ha aplika si Yu'os gi iya Europa på'go na tiempo para u na'fanlamen yan u na'fanlibre i enimigu-ña siha. I pineddong i eksperensian i " Tower of Babel " ha na'fanlå'la' todu i inafekta-ña yan i inafekta-ña gi duranten i siglu yan mit años para u na'fanla'la' i taotao siha. Put Roma, gi i uttemo , måtto gi papa' i dinanña' i Ostrogothic Arians , ni' manma'a'ñao nu i hinengge Katoliku ni' ma supotte ni' i Byzantine na emperadot siha . Debi di u ma na'libre ginen este na dinanña' kosaki siña ma estapblesa i gobietnon papa gi 538 gi tano'-ña . Para u ma cho'gue este, sigun ginen Dan.7:8-20, " tres na kåkåt ma na'halom " antes di papism ( i dikike' na kåkåt ) ; manma'a'ñao put i taotao siha ni' manma'a'ñao nu i Katoliku na Romanu ni' i Obispon Roma , sigi ha', gi 476, i Heruli, gi 534, i Vandals, yan gi i diha 10 gi Hulio, 538 , "gi un snowstorm" , ni' manma'a'ñao ginen i okupasion i Ostrogoths ni' i heneral Belisarius ni' ha na'hanao si Just I Rome , siña manhålom gi i esklusibu na i gobietnon papa ni' ma'gåsgas yan ti ma'å'ñao , ni' ha tutuhon este na emperadot, gi i finaisen i manma'gås-ña as Vigilius, i fine'nana na papa. Desde ayu na tiempo, i Roma ha bira gui ' tatte " i dangkolo na siudå ni' ha gobietna i rai siha gi i tano' ," gi i bersikulo 18, ni' ha hånao para " pineddong , " taimanu ha' i Espiritu ha espisifiku, guini, gi i mina'dos na biåhi, despues di i bersikulo 8.
I papa, pues, ti ginen as San Pedro taimanu ha' ilek-ña, lao ginen i tinago' Justinian I, i emperadot Byzantine, ni' ha na'i i titulo- ña yan i otdinariu na rilihón. Pues, i Damenggo ma'ordena ni' i emperadot Romanu as Constantine I gi i diha 7 gi i mes Marso, 321, ya i papa' ni' ha hustisia este ma'establisa ni ' i emperadot Byzantine as Justinian I gi i sakkan 538; dos na fecha ni' mas takhilo' i inafekta-ña para todu i taotao. Gi 538 lokkue' na i Obispon Roma ha chule' i titulon Påpa gi i fine'nana na biåhi.
Verse 1 2 : " I dies na kåtga ni' un li'e', dies na rai, ni' ti manmaresibe i raino asta på'go, lao manmaresibe i nina'siñan rai para un ora yan i gå'ga'. "
Guini, ti parehu yan si Dan . 7:24 , i mensåhi ma'ayek para un dididi' na tiempo gi i uttemo i " tiempon i uttemo ."
Kalang gi tiempon Daniel, gi tiempon Juan, i " dies na kåkånon " i Imperiun Roma ti manma'gånna pat manma'gånna ta'lo i independen-ñiha. Lao, sa' i konteksto ni' ma'ayek gi este na kapitulu 17 put i finakpo' i tano', i rol ni' ha cho'gue i " dies na kåkånon " gi este na presisu na konteksto ni' ma'ayek ni' i Espiritu, taimanu ha' i sigiente na bersikulo siha para u konfitma. I maproponi na " ora " ha referi gi i tiempon i uttimo na prublema gi hinengge ni' ma anunsia gi Rev. 3:10 para i manfiet na manmofo'na gi i Seventh-day Adventism gi 1873. I mensåhi para hita, i manereru-ñiha, i manfiet gi i Adventist na lina'la' ni' ha na'i si Jesukristo i manma'ayek-ña, gi 2020.
Sigun ginen i prufeta na lai ni' ha nå'i si profeta Ezekiel (Ezek. 4 :5-6), un " diha " ni' prufeta ha na'i un " sakkan ", ya put este, un " ora " ni' prufeta ha na'i 15 dihas. I dangkolo na insisiste gi i mensåhi i Espiritu, ni' para u ma'usa tres biåhi i sinangan " gi un ora " gi i kapitulu 18, ha na'fanhuyong yu' para bai hu dedusi na este na " ora " ha puno' i tiempo gi entre i tutuhon i mina'sais gi i " siette na uttimo na chetnot " yan i finatto-ña gi gloria i Saina-ta as Jesukristo ni' para u bira gui' gi gloria i Arkanghel Miguel " para u na'fanlibre ginen i finatai-ña. Este na " ora " pues i tiempo ni' ha na'fanhuyong i " Geran Armageddon ".
Verse 1 : 3 “ Este siha, guaha un hinasso-ñiha, ya ma nå'i i ga'ga' i nina'siña-ñiha yan i nina'siña-ñiha. ”
Ha na'setbe i tiempon este na uttimo na prublema, ilek-ña i Espiritu put i " dies na kåtbon ": " Unu ha' na intension-ñiha, ya ma nå'i i gå'ga' i nina'siña yan i nina'siñan-ñiha ." Este na intension , ni' ha a'ayuda , para u ma'asegura na i deskansu gi Damenggo ma'respeta ni' todu i manlå'la' gi i mina'tres na geran nukleåt. I chinatsaga ha na'menos i fuetsan militåt i antigu na nasion siha gi iya Europa. Lao i manma'gås-ta gi i gera, i Protestanten Amerikanu, ma na'i ginen i manma'gås-ta un total na rinikohin i soberan-ñiha. I motibo, ti maolek, lao i manmatai ti ma tungo', ya i hinasso-niha, ni' ma entrega as Satanas, siña ha' ha cho'gue i minalago'-ña.
Gi i inetnon i " dragon ," i " gå'ga' ," yan i " profeta ni' ti magahet " na i " dies na kåkånon " ma entrega i otdinariu -ñiha gi i " gå'ga' ." Ya este na rinikohi mafatto ginen i mineggai na pinadesi ni ha pega si Yu’os giya siha. Gi entre i maproklama i tinago' i finatai yan i aplikasion-ña, ma nå'i i manma'gås-ñiha i Sabbath gi 15 dihas para u ma adopta " i marka i gå'ga ' , " i " Damenggo " -ñiha ni' ma na'fanlamen ni' i tinayuyot solar ni' manma'gås-ñiha. Sa' i finatto-ña si Jesukristo para u masusedi gi i tiempon åpaka' antes di diha tres gi Abrit, 2030, achokka' guaha isao gi i inetnon i palabra " ora ," i dekreton finatai debi di u ma prumulga gi ayu na diha pat gi entre este yan i diha gi tiempon åpaka ' gi 2030 gi i kalendario-ta på'go.
Para un komprende taimanu i lina'la gi i uttimo na diha siha, konsidera i sigiente na asunto siha. I finakpo' i tiempon grasia siña ma identifika ha' ni' i manma'elekta, ni' ma konne' este gi i maproponi na lai gi Damenggo; mas eksakto, despues di este. Para i ragtag na koleksion i taotao ni' ti manhongge yan manrebelde ni' låla'la' ha', i mapromulgasion i lai gi Damenggo ha a'a'paka' ha' komo un mididan interes publiko sin konsekuensia para siha. Ya despues di ma sodda' i fine'nina na singko na chetnot, i binaba-ñiha ha na'fanmanhasso siha put i disision para u " punu' " ayu siha i manmapresenta giya siha komu ayu siha i manresponsåpble para i kastigu-ñiha gi langet.
Verse 1 : 4 " Este siha u fanma'atkila kontra i Lahi-ña, ya i Lahen-ñiha u gana siha, sa' guiya i Saina i señot siha yan Rai i rai siha. Ya ayu siha i manma'agang, manma'ayek, yan manma'å'ñao, u fanma'atkila lokkue'. "
" Para u fanma'atkila kontra i Kinilu, ya i Kinilu u gana siha ..." sa' guiya i todu-na'siña na Yu'os ni taya' nina'siña-ña siña ha na'fanhuyong. " I Rai i rai siha yan i Sainan i rai siha " para u na'i i mas takkilo' na rai siha yan i ma'gas i tano' i dibin fuetsa-ña. Ya ayu siha i manma'ayek ni' manma'å'ñao nu este, u fanma'gånna yan guiya. I Espiritu guini ha na'hasso hit put i tres na kriteria ni' ha nisisita si Yu'os ginen ayu siha i ha na'fanlibre yan ayu siha i manma'a'ñao gi i chalan satbasion ni' ha tutuhon para siha gi i estao espiritu'åt ni' " ma'ågang " ya ni' despues ma'transfoma, yanggen este i asunto, gi i estao " ma'ayek ", ni' " fidelity " ni' ma'a'atan gi as Yu'os ni' ha na'fanhuyong yan todu i lina'la'-ña gi i Biblia. I gera ni' ma'ayek para i gera "Armageddon " , gi Rev. 16:16; I " ora " anai ma prueba i " fiet " i " manma'ayek " yan " manma'agang ". Gi Rev. 9:7-9, i Espiritu ha na'annok i priparasion i hinengge Protestante para este na espirituat na " gera . " Ma kondena para u fanmatai sa' put i fiet-ñiha gi i Sabalu, i manma'ayek ma testifikåyi i konfiansan-ñiha ni' ma po'lo gi i prumesa siha ni' ha prufetisa si Yu'os ya este na testimonio ni' ma nå'i gui' ha na'i gui' i "gloria " ni' ha dimanda gi i fine'nina na mensahi as Rev. 14. :7. I manma'a'atan yan i manma'a'atan i obligao na Damenggo u masodda' , gi este na ekspirensia, i finatai ni para u maprepara para u fanmana'i i manma'ayek as Jesukristo. Hu na'hasso guini, para ayu siha i manma'å'ñao yan manma'å'ñao na si Yu'os ha na'i importansia i diha siha ni' para ta deskansa, na i taotao-ta ha na'suha i taihinekkok-ña sa' put i importansia ni' ha na'i i " dos trongko " gi i tano'. I " Armageddon " ma fa'tinas gi i mismo na prinsipåt gi i lugat i " dos trongko " ni' gaige giya hita på'go " i ha'åni i tiningo' put i maolek yan i tailayi " , Damenggo, yan " i ha'åni i lina'la' ni' ma na'santos " , i Sabalu pat i Sabalu.
Verse 1 5 : “ Ya ilek-ña nu guåhu , i hanom ni' un li'e', anai gaige i puta, taotao siha, taotao siha, nasion siha, yan lengguåhi siha. ”
I bersikulo 15 ha na'i hit i låhi ni' ha na'i hit siñat para ta na'i i " hånom " ni' " gaige i prostituta " i idåt i taotao Europa ni' ma a'agang "Kristiånu," lao gi hilo' todu, ti magahet yan ti maolek na "Kristiånu." I Europa guaha i kinalamten-ña ni' ha na'daña' i taotao siha ni' manma'å'ñao nu i diferentes na " lengguåhi siha ," ni' ha na'fanlamen i union yan i aliånsa siha ni' ma fa'tinas. Lao gi i ma'pos na tiempo, i fino' Engles ha na'setbe i puente yan ha na'fandaña' i taotao siha gi i enteru mundo ; I edukasion ni' ma'usa gi todu i tano' ha na'menos i inafektan i åmot i dibin maldision yan ha oppe i disision i Manma'gås-ña. Pues, mas takhilo' i ineppe-ña: finatai put gera yan, gi i uttemo, put i minagof i finatto-ña.
Verse 1 6 : " I dies na kåtga ni' un li'e' yan i gå'ga', u fanma'å'ñao nu i puta, u fanma'å'ñao nu i magagu-ña, u fanma'å'ñao, u fanma'å'ñao nu i tataotao-ña, ya u fanma'å'ñao nu i guafi. "
I bersikulo 16 ha anunsia i prugråman i mamaila' na kapitulu 18. Ha konfitma i rinikohin i " dies na kåkånon yan i gå'ga ' " ni', despues di ma supotte yan ma aprueba gui', ma na'suha " i prostituta ." Hu hasso guini na " i gå'ga '" i råhimen i inetnon i fuetsan sibit yan rilihoso ya ha ditetmina gi este na konteksto, i nina'siñan i taotao Amerikanu ni' ofisiåtmente Protestante yan i taotao Katoliku yan Protestante gi iya Estådos Unidos , mientras i " prostituta " ha ditetmina i kleru, este i manma'estra yan manma'estro gi i nina'siñan rilihoso Katoliku : i monghe, i pale', i obispo yan i papa . Pues, gi i ineppe, i taotao Katoliku gi iya Europa yan i taotao Protestante gi iya America , este i dos na bidå-ña i lina'la' i taotao Roma, manma'a'atan kontra i kleru gi i Katoliku na Roma. Ya u " ma'utot gui' gi guafi " annai, put i minaolek-ña, si Jesukristo ha na'suha i maskåra-ña ni' ti maolek yan diablu. I " dies na kåkånon " para u " ma'a'ñao gui' ya u ma'a'ñao gui' " sa' put i låla'la' gui' gi i lina'la'-ña, u ma'a'ñao gui', ya sa' ha na'ma'a'ñao gui' ni' un apaka' na sagradu, u ma'a'ñao gui' "ma'a'ñao " este, gi pinadesi espirituat , sin ni hafa na hustisian langet para u na'ma'a'ñao gui'. I presision, " para u fanmanå'i i tataotao-ña ," ha na'fanhuyong i linachi i kastigu-ña. Este na bersikulo ha konfitma i “ vintage ” na tema gi Rev. 14:18-20: Ay i ubas ni' manma'å'ñao!
Verse 1 7 : " Sa' si Yu'os ha po'lo gi korason- ñiha para u ma kumple i minalago'-ña, yan para u fandaña', yan para u ma na'i i rainon-ñiha i gå'ga', astaki ma kumple i fino' Yu'os. "
I bersikulo 17, gi papa' i titulon husgamento, ha na'tungo' hit put un impottånte na hinasso put i Yu'os gi langet ni' ti maolek i taotao para u ma'a'ñao pat u ma'a'ñao. Si Yu'os ha insisti guini, kosa ki i manma'ayek-ña u fanmakonbense, na guiya ha' i Ma'estro gi i "terrible game" ni para u ma po'lo gi i tiempo ni' ma apunta. I prugråma ti ginen i anite, lao ginen as Yu'os mismo. Todu i ha anunsia gi i dangkolo yan takhilo' na Rebelasion-ña put si Daniel yan i Rebelasion esta ma kumple pat ti ma kumple. Ya sa' " i finakpo' i kosas mas maolek ki i tutuhon-ña " sigun ginen Ecc. 7:8 , si Yu'os ha na'setbe para hita este na uttimo na prublema put i fiet-ta ni' para u na'fandaña' hit ginen i manfåskat na kristianu siha ya u na'fandigno hit para ta fanhålom gi i langet-ña despues di i destroson nukleåt gi i Geran Mundo Tres. Pues, debi di ta hasso yan konfiansan-ta sa' todu i para u ma'organisa gi tano', un " diseño " ni' ha fa'tinas si Yu'os mismo. Ya yanggen gaige si Yu'os para hita, hayi para u kontra hit, fuera di ayu siha i " minalago'-ñiha " para u fanma'atkila?
Hafa kumeke'ilekña i " astaki ma kumple i fino' Yu'os " ? I Espiritu ha referi gi i uttimo na lina'la' i " dikiki' na kuentos " i papa ni' esta maproponi gi Dan. 7:11: " Ya juatan pot y dangculon güinaja ni y jasangan y canggelon : ya anae julie, y gâgâ mapuno, ya y tataotaoña mayulang, ya manmanae gui guafe para u masonggue " ; in Dan.7 :26 : " Pues u fatto i sentensia, ya u ma na'suha i nina'siña-ña, ya u ma destrosa ya u ma na'suha para todu i tiempo "; yan Dan.8:25: " Sa' put i minaolek-ña yan i tiningo'-ña, u na'fanmagof i korason-ña ya u na'fanlamen meggai ni' manma'å'ñao, ya u na'fanmagof gui' kontra i Prinsipe i prinsipe siha , lao u ma'utot gui' sin i kannai-ña . " I pumalu na " fino' Yu'os " put i finakpo' Roma u ma'presenta gi Rev. 18 yan 2019.
Verse 1 8 : " Ya i palao'an ni' un li'e', guiya i dangkolo na siuda, ni' ha gobietna i rai siha gi tano'. "
I bersikulo 18 ha ofresi hit i mas konbensedot na pruba na " i dangkolo na siuda " i magahet na Roma. Na'tungo' hit na i anghet ha ågang si Juan. Pues, annai ilek-ña nu guiya, " Ya i palao'an ni' un li'e', ayu i dangkolo na siudå ni' ha gobietna i rai siha gi i tano' ," ha komprende si Juan na i anghet ha sångan put Roma, "i siudå ni' guaha siete na bånda," ni', gi tiempo-ña, ha na'fanmanman i diferentes na råsa siha gi i dangkolo na imperion-ña. Gi i lina'la'-ña, esta guaha " i rainon i rai siha gi i tano' " ya u ma'a'atan gi papa' i dinanña' i papa.
Gi este na kapitulu 17, siña un li'e' na si Yu'os ha konsiste i ribilasion-ña siha ya ha na'siña hit ta identifika yan siguru i " prostituta ", i enemigu-ña gi i kristianu " i dangkolo na trahedå-ña gi i siglu siha " . Pues ha na'i i numeron 17 un autentiko na siniente put i husgamento-ña. Este na inatan ha na'fanmanhasso yu' put i anibersårion i 17 na sientos na såkkan annai ma estapblesa i isao, ni' ha konsiste i inadotna i ha'åni gi i diha 7 gi i mes Marso, 321 (ofisiåt na fecha lao 320 para si Yu'os) ni' ta eksperensia gi este na sakkan 2020, ni' esta maloffan. Siña ta li'e' na si Yu'os ha na'i gui' un piniti ni' ti ma li'e' gi i tiempon kristianu (Covid-19) ni' ha na'fanlamen i ekonomian i enteru mundo ni' mas distrosu ki i Segundo na Geran Mundo . I pumalu na pineddong i husto na husgamento siha manmafa'nu'i, ta diskubre siha, kada diha.
Revelation 18: i puta ha risibi i kastigu-ña
Despues di ha na'fanhuyong i detalle siha ni' siña ha na'fanhuyong i prostituta, i kapitulu 18 ha na'fanhuyong hit gi i espesiåt na konteksto put i finakpo' i " batkådan Armageddon ." I fino'-ña ha na'annok i tinige'-ña: " i ora i kastigu para i dangkolo na Babilonia, i nanan i manputa gi tano ' "; i ora gi i " vintage " ni' ma'å'ñao .
Verse 1: “ Despues di este siha, hu li'e' otro na anghet tumunok ginen i langet, yan guaha dangkolo na nina'siña-ña, ya i tano' ma'lak ni' i mina'lak-ña. ”
I anghet ni' guaha meggai na otdinariu-ña gaige gi bandan Yu'os, gi magåhet, si Yu'os mismo. Si Miguel, magas i mananghet, otro na'an ni ha chule' si Jesukristo guatu gi langet antes di i ministro-ña guini gi tano'. Gi papa' este na na'an, yan put i otdinariu na atoridat ni' ma tungo' ni' i manå'paka' na anghet siha, na ha na'fanhuyong i anite yan i dimoniu-ña siha ginen i langet, despues di i mina'lak-ña gi i kilu'os. Pues gi papa’ este na dos na na’an na ha bira gui’ tatte gi tano’, gi glorian i Tata, para u chule’ tatte i presiosu na inayek-ña; presiosu sa' manfiet siha, ya este na fiet, maprobecha, ma demonstra. Gi este na kinalamten na ha onra yan i fiet-ña ayu siha i manma'å'ñao ni' ha na'i gui' i " gloria " ni' ha dimanda desde 1844 sigun gi Rev. 14:7. Gi i ma'gås-ña i Sabalu, i manma'ayek-ña ma na'i gui' gloria gi i titulon Yu'os ni' ha na'fanhuyong, ni' guiya ha' ha na'i gui' desdeki ha na'fanhuyong i lina'la' gi langet yan gi tano'.
Verse 2: " Ya ha ågang gi i dangkolo na bos, ilek-ña , "I dangkolo na Babilonia esta måtto, esta måtto, ya esta ma'usa para i sagan i manganite siha, yan i sagan todu i espiritun åpaka', yan i ga'ga' todu i paluma ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao. "
" I dangkolo na Babilonia esta måtto, esta måtto! " Ta sodda' i sinangan ginen Rev. 14:8 gi este na bersikulo 2, lao på'go ti ma sangan gi manera ni' prufeta, lao put i i ebidensian i matai-ña ma nå'i i taotao ni' manlå'la' gi este na uttimo na momenton i che'cho'-ña ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao. I maskåran i sagradu na papan Roman Babilonia lokkue' tumunok. Guiya gi magåhet " i sagan i anite siha, i sagan todu i espiritun åpaka', i ga'ga' para todu i paluma ni' ti manmaolek yan manma'å'ñao ." I mensåhi put i "påjaro " ha na'hasso hit na gi i tatte i che'cho'-ta gi tano', guaha i inspirasion ginen i langet ginen i manmala'et na anghet siha gi i kampun Satanas, i lider-ñiha, yan i fine'nina na rebelde gi i dibin na fina'tinas.
Verse 3: " Sa' todu i nasion siha manma'å'ñao nu i binu ni' i lina'la'-ña, ya i rai siha gi i tano' manma'a'ñao nu guiya, yan i manma'titinas i tano' manma'a'ñao nu i lina'la'-ña. "
"... sa' todu i nasion siha manma'å'ñao nu i binu ni' i binibu-ña, ... " I agresion rilihoso ha tutuhon gi i instigasion i papa' i Katoliku, ni', ha alok na ha setbe si Jesukristo, ha na'fanhuyong un total na despresio put i leksion siha put kinalamten ni' ha fa'nå'gue gi i tano' para i mandisipulu-ña yan i manapostoles-ña. Si Jesus bula mina'åse', i papa siha bula binibu; Si Jesukristo, un mudelu ni' umå'a'ñao, i papa siha, mudelu ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao, si Jesukristo ni' låla'la' gi i linachi, i papa siha ni' låla'la' gi i luho yan i riku. Si Jesukristo ha na'fanlibre i lina'la', i papa siha ti husto yan sin nisisidåt ma na'fanmatai meggai na lina'la' taotao. Este na kristianu ni' ma'a'agang Roman Catholic, pues, ti parehu yan i hinengge ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo. Gi as Daniel, ha prufetisa si Yu'os " i minaolek i lina'la'-ña , " lao sa' hafa na ma cho'gue este na minaolek? Sensimple i ineppe: sa' si Yu'os ha na'i gui'. Sa' debi di ta hasso na gi papa' i titulun kastigu gi " i mina'dos na trompeta " gi Rev. 8:8, na ha na'fanhuyong este na kruel yan gof åpmam na gubetnamento para u na'kastigo i isao gi i Sabalu ni' ma na'suha desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321. Gi un estudiu ni' para u ma komparehi yan i chetnot siha ni' para u fanma'atkila giya Israel put i ti fiet-ñiha gi i tinago' Yu'os, gi Lev. 26:19, ilek-ña si Yu'os: " Bai hu na'suha i mina'å'ñao-miyu, bai hu na'fanla'la' i langet-miyu taiguihi i åcho' , yan i tano'-miyu taiguihi i bronse ." Gi i nuebu na kontrata, i gubetnamento i papa ma na'fanhuyong para u kumple este siha na piniti. Gi i planu-ña, si Yu'os i Biktima, Hues, yan Verdugo para u na'magof i lai-ña put guinaiya yan perfekto na hustisia . Desde 321, i linachi i Sabbath ha na'fanlamen i taotao siha, ha na'fanlamen i taotao siha gi gera yan masake siha ni' ti nisisåriu, yan gi i manma'å'ñao na epidemia siha ni' ha na'fanhuyong i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Gi este na bersikulo, i " fornication " (o " debauchery " ) espirituat, ya ha deskånsa i ti maolek na kinalamten rilihoso. I " binu " ha simbolisåyi i fina'nå'guen-ña ni' ha na'fanhuyong, gi na'an Kristo, " piniti " yan i chinatsaga gi entre todu i taotao siha ni' manma'ayek, put guiya, na manma'ayek para u fanma'ayek.
I isao gi i fina'nå'guen Katoliku ti debi di u espiha i isao todu i taotao, ni', gi todu i tiempo, ti ha na'fandaña' i balotu siha ni' ha na'fanmagof si Jesukristo. Yanggen i rai siha gi tano' mangginen " i binu ni' para u fanma'a'ñao " ( debauchery ) ginen " Babylon " , sa' put i, komo " puta " , i ha'åni ha' na cho'cho'-ña para u na'magof i kustombre-ña; i lai, debi di u satisfecho i kustomer sa' ti u bira gui' tatte. Ya i Katoliku ha na'fanmagof i taotao siha asta i mas takhilo' na eskalera, asta i punton kriminåt, yan i guinaiyan riku yan lina'la' ni' manmagof. Taimanu ha' ha fa'nå'gue si Jesukristo, i paluma siha manma'a'agang. I taotao ni' manmala'et yan manma'å'ñao, u fanmalingu gi maseha hafa na manera, yanggen guaha pat taya'. Hasso: i tailayi humalom gi lina'la' taotao ginen as Cain, i pumunu' i che'lu-ña as Abel, gi tutuhon i lina'la' gi tano'. " I kometsiante siha gi tano' manriku ginen i abundansia na luho-ña ." Este ha esplåra i minaolek i gubetnamento Katoliku. I manma'titinas tano' manmanhongge ha' gi salåppe'; ti manma'å'ñao siha put i rilihón, lao yanggen i rilihón ha na'fanriku siha, ha na'fanmagof, yan ha na'fanmagof, na sosio. I uttimo na asunto gi i tema ha na'fanhuyong yu' para bai hu identifika i mankomersiante Protestante Amerikanu, sa' i tano' ha na'fanmagof i hinengge Protestante. Desde i 16 na siglu , i Notte na Amerika, ni' Protestante, ha agang i Katoliku Hispanic, ya desde ayu na tiempo, i hinengge Katoliku parehu ha' yan i hinengge Protestante. Para este na tano', anai "business" ha' i mas impottånte, ti impottånte i diferensian rilihón. Manma'gåsi ni' i minagof-ñiha ni' manma'gåsi, manma'gåsi ni' i reformer ginen Genevan as John Calvin, ya i mankometsiante Protestante ma sodda' gi i hinengge Katoliku un maneran manma'gåsi ni' ti ma ofresi gi i fine'nina na kustumbren Protestante. I templon Protestante siha manma'å'ñao yan manma'å'ñao i muron-ñiha, mientras i Gima'Yu'os Katoliku siha manma'å'ñao nu i relikå-ña siha ni' ma fa'tinas ginen i presiosu na materiåt siha, oro, plåta, marfil, todu i materiåt siha ni' ma lista gi este na tema gi i bersikulo 12. I riku na tinayuyot Katoliku, pues, para i Saina as Yu'os, i esplikasion put i ma'å'ñao i prutestanten Amerikanu. I salape', i nuebu na mammon, matto para u supopotta si Yu'os gi korason i taotao siha, ya i asunton doktrina ha na'fanlamen todu i interes-ñiha. Guaha oposision, lao gi i maneran pulitikåt ha'.
Verse 4: “ Ya hu hungok otro na bos ginen i langet ilek-ña , Fanhånao ginen guiya, i taotao-hu, ya ti en fanma'ayuda gi isao-ña, ya ti en fanma'ayuda gi i piniti-ña. ”
I mina'kuåtro na bersikulo ha na'fanhasso hit put i tiempon i uttimo na separasion: " Fanhånao ginen guiya, taotao-hu "; enao na ora anai manmakonni’ i manma’ayek para u fanli’e’ yan si Jesukristo gi langet. I ma'esplåra este na bersikulo put i tiempon " kosecha ," i tema gi Rev. 14:14-16. Manma'a'atan siha sa', taimanu ha' i bersikulo ha espisifiku, ti debi di u " ma'ayek " gi i " plagues " ni' para u fanma'ayek gi iya Roma yan i kleru-ña. Lao i tinige' ha espisifiku na para u fanma'ayek gi entre i manma'ayek ni' manma'ayek, debi di ti " ma'ayek gi i isao-ña siha ." Ya sa' i mas takhilo' na isao i deskansu gi Damenggo, i " mark of the beast " ni' ma'onra ni' Katoliku yan Protestante gi i uttimo na prublema gi i hinengge, i manmanhongge gi este na dos na gurupon rilihoso ti siña manma'ayuda gi i rapture i manma'ayek. I nisisidåt para "Manhånao ginen Babilonia" sigi ha' , lao gi este na bersikulo i Espiritu ha tutuhon i tiempo anai i uttimo na opottunidåt para ta osge' este na tinago' Yu'os sa' i pruklamasion i lai gi Damenggo ha na'fanhuyong i finakpo' i tiempon grasia. Este na pruklamasion ha na'fanmanhasso todu i manlå'la' gi i " sixth trumpet " (Third World War) ni' ha na'fanmetgot i disision-ñiha gi papa' i matan i Yu'os ni' ha na'fanhuyong.
Verse 5: " Sa' i isao-ña siha manmatto asta i langet, ya si Yu'os ha hasso i isao-ña siha. "
Gi i fino'-ña, i Espiritu ha suggesta i imahen i " Tower of Babel ," ni' i na'an-ña ginen i " Babylon . " Gi 321 asta 538, Roma, " i dangkolo na siudat " anai i " prostituta " ha na'i i " tronu-ña ," i " santos" na siyan papa desde 538, ha na'dokko' i isao-ña kontra si Yu'os. Ginen i langet, ha kuenta yan ha tuge' i isao-ña siha ni' ha rikohi gi duranten 1,709 åños (desde 321). Gi i gloriosu na finatto-ña, ha na'fanhuyong si Jesukristo i gubetnamento i papa ya para Roma yan i ti magahet na santos-ña, tiempo para u fanma'apasi i isao-ñiha.
Verse 6: “ Na'i gui' taimanu ha' i ha na'i gui', ya na'i gui' dos biåhi taimanu ha' i che'cho'- ña . Gi i kopa ni' ha na'i gui', na'i gui' dos biåhi. ”
Sigun i inadelanta gi i tema siha gi Rev. 14, despues di i lina'la', måtto i lina'la' . Ya para i mas tailayi na Katoliku yan Protestante ni' manma'a'ñao nu i lina'la' Katoliku na ha sangan si Yu'os i fino'-ña: " Na'i gui' taimanu ha' ha na'i gui', yan na'i gui' dos biåhi taimanu ha' i che'cho'-ña ." Manma'estudiåyi hit ginen i estoria na i che'cho'-ña siha i linachi yan i piniti gi i tribinåt inkisision-ña. Pues, este na klasin chinatsaga i manma'estran i rilihón Katoliku para u fanma'å'ñao, yanggen siña. I mismo na mensåhi ma ripiti gi i manera: " Gi i kopa ni' ha tåmpe, tåmpe dos biåhi para guiya ." I imahen i kopan gå'ga' ma'usa as Jesukristo para u ma'a'atan i piniti ni' para u sodda' i tataotao-ña, ya u na'i gui' i uttimo na piniti gi i kilu'os, ni' esta ha' ma'ayek as Roma gi sanhilo' i Sadog Golgotha. Gi este na manera, ha na'hasso hit si Jesukristo na i hinengge Katoliku ha na'fanli'e' i taotao siha i piniti ni' ha ayek para u sodda', ya put este na rason, på'go i turnu-ña para u eksperensia. Un antigu na sinangan para u ma'ayek todu i siniente-ña på'go na tiempo: cha'mu cho'gue gi otro taotao ayu i ti malago'-mu na u ma cho'gue giya hagu. Gi este na aksion, ha kumple si Yu'os i lai i piniti: un mata para un mata, un dinten para un dinten; un lai ni' perfekto yan husto ni' ha na'setbe para kada taotao. Lao gi i kolektibu na eskalera, i aplikasion-ña ma'a'a'ñao para i taotao siha, ni' ma kondena, sa' ma sangan na siña mas manhusto yan manmaolek ki si Yu'os. I konsekuensia, gof chathinasso: i tailayi yan i espiritun-ña ni' rebelde ha na'fanlamen yan ha na'fanlamen i taotao tåno' ni' mankristianu.
Gi Rev. 17:5, " i dangkolo na Babilonia ," " i puta, " " guaha un kopan oron ni' bula i chinatsaga-ña siha ." Este na presision ha na'setbe i aktibidåt-ña gi i rilihón yan i uson-ña gi i kopan i Eukaristia. I ti respetu-ña para este na sagradu na ritu ni ha fa'nå'gue yan ha na'santo si Jesukristo ha na'i gui' un kastigu ni' parehu ha'. I Yu'os guinaiya ha na'i chalan i Yu'os hustisia, ya i hinasso put i husga-ña klaru ha na'annok gi taotao siha.
Verse 7: " Yanggen ha na'magof gui' yan ha na'magof gui', taiguini ha' na piniti yan piniti ha na'i gui'. Sa' ilek-ña gi korason -ña , 'Guåhu i rai, ti biuda yu', ya ti bai hu li'e' piniti . '"
Gi i mina'siette na bersikulo, i Espiritu ha na'fanmagof i oppan i lina'la' yan i finatai. I lina'la ni' ti ma'afekta ni' i piniti gi i finatai, gof magof, ti ma'å'ñao, ti ma'å'ñao, ya ha li'e' nuebu na minagof. I " Babylon " na Roman papa ha li'e' i riku ni' siña ha na'fanlå'la' i taotao siha. Ya para u ma'atkila ginen i manmetgot yan ginen i rai siha, ha usa yan ha usa ha' i na'an Jesukristo para u bendi i "indulgences" para i inasi'i i isao. Este na detalle, gof impottånte gi i balansan i husgamenton Yu'os, ni' debi di u ma'apasi gi hinasso yan gi tataotao. I kritikasion pot este na riku yan luho mafatto gi hilu` satton na linala` si Jesukristo yan i manapostolesña man-ma`ug gi nesessidat niha. " Piniti " yan " piniti " pues ma na'suha i " riku yan luho " i kleron i papa Katoliku.
Gi duranten i che'cho'-ña ni' manma'å'ñao, ilek-ña si Babylon gi korason-ña: " Hu fañågu komu un rai "; ni' ha konfitma " i rai-ña gi hilo' i rai siha gi tano' " gi Rev. 17:18. Ya sigun gi Rev. 2:7 yan 20, i " tronu-ña " gaige gi iya Vatican (vaticinate = prufesi) , gi iya Roma. " Ti biuda yu ' "; i asaguå-ña, si Kristo, ni' ha sangan na guiya i nobia, låla'la'. " Ya ti bai hu li'e' i piniti ." Gi sanhiyong i Gima'Yu'os taya' satbasion, ilek-ña gi todu i kontrariu-ña. Meggai na biåhi na ha ripiti ya esta ha hongge. Ya sen konbensido gui' na i lina'la'-ña para u fañågu para todu i tiempo. Sa' put i sumåsaga guihi, ti ma nå'i na'an Roma i na'an "siudat taihinekkok"? Kontodu, sa' ma supotte gui' ni' i nasion siha gi i sanlagu, guaha rason-ña para u hongge na ti siña ha laknos yan ti siña ha laknos gui'. Ti ha ma'å'ñao i nina'siñan Yu'os sa' ha alok na ha setbe yan ha represesenta gui' gi tano'.
Verse 8: " Pues i piniti-ña para u fatto gi un diha, finatai, yan piniti, yan chinatsaga; ya u ma'utot gui' ni' guafi. Sa' i Saina as Yu'os, gof takkilo', ni' ha husga gui'. "
Este na bersikulo ha na'suha todu i hinasso-ña: " pues, gi un diha "; i ha'åni na u bira gui' si Jesukristo gi gloria, " u fanmatto i piniti-ña "; kumeke’ilek-ña, i kastigun Yu’os para u fatto; " finatai, piniti, yan chinatsaga " gi magåhet, gi i otro na manera na ma cho'gue i kosas siha. Ti matai i taotao ni' ha'åni gi un diha ha', pues, fine'nina, i " espirituat na ha'åni " i malingu i pan lina'la' ni' i fundasion i hinengge-ña i kristianu. Pues ma'usa i " morning " para u ma'a'atan i finatai i taotao ni' manggaige gi fi'on-ta, ni' manma'a'ñao hit put i familia-ta. Ya gi i uttemo, " i finatai " ha laknos i taotao ni' gai isao, sa' " i suetdon i isao i finatai, " sigun ginen Rom. 6:23. " Ya u ma'utot gui' ni' guafi ," sigun ginen i anunsion prufeta ni' ma ripiti gi Daniel yan Revelation. Guiya mismo ha na'fanma'gåsgas i gå'ga' siha gi i guafi-ña , sin husto , ya put este na rason, guiya mismo ha na'fanmatai gi i guafi. " Sa' i Saina, gai nina'siña ni' ha husga gui' "; Gi i tiempon-ña ni' manma'a'ñao, i hinengge Katoliku ha adora si Maria, i nanan Jesus, ni' ha a'atan ha' gi i fina'tinas i patgon ni' ha gogo'te gi i kannai-ña. Este na aspetu ha na'fanmanman i taotao ni' manma'å'ñao nu i sentimentalidåt. Un palao'an, mås maolek, un nanå-hu, taimanu na na'magof i rilihón! Lao i ora i minagahet, ya si Kristo ni' ha husga gui', ha tutuhon ha' gi i minaolek i Yu'os ni' Todu i Siña; ya este na dibin fuetsan Jesukristo, ni' ha na'fanhuyong, ha na'fanlamen, ha na'fanhuyong gi i binaba i manma'a'ñao na bidå-ña.
Verse 9: " Ya todu i rai siha gi tano', ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao nu guiya, u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao put guiya, yanggen ma li'e' i asgon i lina'la'-ña. "
Este na bersikulo ha na'fanhuyong i kinalamten i " rai siha gi tano' ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao nu guiya ." Este ha na'halom i rai siha, i prisedente siha, i diktåtdot siha, todu i manma'gas nasion siha ni' ma prumomote i minaolek yan i aktibidåt i hinengge Katoliku, ya ni', gi i uttimo na prublema, ma apåroba i disision para u ma punu' i manma'gås-ñiha. Siha "u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao put guiya yanggen ma li'e' i asgon i guafi-ña ." Klaru, i rai siha gi i tano' ma li'e' na ti maolek i lina'la'-ñiha. Ti ma go'te ni' hayi ya ma li'e' ha' i ma'gåsgas Roma, ma'gåsgas ni' i manma'gåsgas na bidå-ña, i manma'gåsgas na inestrutmenton dibin vengansa. I ilu-ñiha yan i piniti-ñiha manma'a'ñao sa' i balotu siha ni' muna'fanmatto siha gi i mas takhilo' na pudet, derepente ha' manma'a'ñao.
Verse 10 : " Manmatto gi tåtte sa' manma'å'ñao nu i pinadesi-ña, ya ilek-ñiha , 'Ay ! Ay ! i dangkolo na siudat, Babilonia, i metgot na siuda ! Gi un ora ha' na måtto i sentensia-mu ! '"
I "siuda ni' taihinekkok" måtai, ma'utot, ya i rai siha gi i tano' manma'a'ñao nu i Roma. Manma'å'ñao siha på'go na u fanma'ayuda. I masusedi, para siha , un dångkolon chinatsaga : " Ay! Ay! I dangkolo na siudå, Babilonia ," i chinatsaga ma ripiti dos biåhi, " esta måttu, esta måtai, i dangkolo na Babilonia ." " I metgot na siudå! "; gof takhilo' ya ha go'te i tano' put i influensian-ña gi i manma'gas i nasion kristianu siha; Put este na inafekta ni' ha kondena si Yu'os, na si Ray Louis XVI yan i asaguå-ña as Marie-Antoinette, yan i manma'gås-ñiha, manma po'lo gi i guillotine, manma'å'ñao nu i "grand tribulation , " taimanu ha' i Espiritu ha anunsia gi Rev. 2:22-23. " Gi un ora ha' na måtto i sentensia-mu! "; i finatto-ña si Jesukristo ha na'setbe i tiempon i finakpo' i tano'. I uttimo na prublema ha na'setbe i simboliku na " un ora " ni' ma prufetisa gi Rev. 3:10, lao siempre sufisiente para si Jesukristo para u fanhuyong para u ma na'suha i enteru na siñat på'go, ya este na biåhi, " un ora " gi i literåt na manera, sufisiente para u na'fanhuyong este na na'manman na inafekta.
Verse 1 : 1 " Ya i mankometsiante gi tano' manlalaolao yan manma'å'ñao put guiya, sa' taya' siña ha fa'tinas i gå'ga'-ñiha. "
I Espiritu este na biåhi ha apunta " i mankometsiante gi i tano' ," espesiåtmente ha apunta i espiritun kometsiante Amerikanu ni' ma adopta ni' manlå'la' gi todu i tano', taimanu ha' ma diskuti gi i fine'nina na tinige' gi i kapitulu 17. Siha lokkue' " manma'å'ñao yan manma'å'ñao put guiya, sa' taya' siña ha fa'tinas i gå'ga'-ñiha ;..." Este na bersikulo ha na'fanmagof i isao i Protestante siha put i Katoliku na hinengge, ni' ma'å'ñao put guiya manma'a'atan i inafekta-ñiha put este put i interes-ñiha put i ekonomia . Lao, gi i mas takhilo' na kontrariu, i che'cho' reforma ma na'fanhuyong as Yu'os para u ma denunsia i isao i papal Katoliku yan u ma na'lå'la' ta'lo i ma komprende na minagahet siha; ni' ma cho'gue gi i tiempo-niha ni' manmagahet na manma'gås-ta taiguihi as Peter Waldo, John Wycliffe yan Martin Luther. I mankomersiante lokkue' ma li'e' yan triste na i balotu siha ni' ma agradesi manma'a'ñao gi me'nan i matan-ñiha, sa' manlå'la' ha' para i minagof ni' ma na'fanriku siha ginen i che'cho'-ñiha; i che'cho' bisnis ha na'fanmagof i lina'la'-ñiha.
Verse 1 2 : " gå'ga' siha ni' oro, salape', acho' presiosu, perlas, fina'tinas, lila, seda, åpaka', todu klåsen trongko, todu klåsen marfil, todu klåsen trongko, bronse, åcho', yan mårmol, "
Antes di hu lista i diferentes na materiåt siha ni' i fundasion i idolatria na rilihón Katoliku Romanu, hu hasso guini este na punto put i minagahet na hinengge ni' ha fa'nå'gue si Jesukristo. Ha sangan gi i palao'an Samaritana: " Palao'an," ilek-ña si Jesus nu guiya, "hongge yu', ya para u fatto i ora anai para en adora i Tata ni' gi este na bånda ni gi iya Jerusalem. En adora ayu i ti en tingo'; hamyo in adora ayu i in tingo', sa' i satbasion ginen i ManHudihos . Lao på'go para u fatto i ora, anai i manmagahet para u adora i Tata gi espiritu yan i minagahet yan i minagahet gi espiritu. ; sa ' ayu siha i malago' i Tata para u ma'adora . ti ha na'fanriku ni' hayi, fuera di espirituåtmente, i manma'ayek . nasion siha. Ya un dångkolon påtten i dogma-ña siha ginen i Griegu, i fine'nina na sibilisåsion antigu gi i tiempo-ta, gi i forma-ña i papa, ta sodda' todu este na erensia ni' ma'a'atan gi i nuebu na " Kristianu " " santos siha , " ni' ha tutuhon gi i 12 na apostoles i Saina. ha na'fanla'la' i imahen siha ni' ma'eskultura, ma'pintura, pat ma'a'a'ñao gi i bidan-ñiha ni' ginen i manå'paka'. Pues gi i rituåt-ña na ta sodda' este siha na idolo ni' ma'eskultura ni' manma'a'agang materiåt siha ni' ma'a'agang "... ; ! gi as Dan. 11:38. Pues, " lila yan åpaka ' " ma na'i magagu. i puta na palao'an Babilonia i Dangkolo gi Rep. 17:4; " oro, presiosu na acho', yan perlas " i adorno- ña siha ; " fine linen " ha na'annok i lina'la'-ña put i sinantos-ña, sigun ginen Rev. 19:8: " Sa' i fina' linen i tininas i mansåntes ." I pumalu na materiåt siha ni' ma mensiona, ayu siha i ha fa'tinas i idolo-ña siha. Este siha na gå'ga' ni' manma'gås-ñiha ma na'fanhuyong i takhilo' na debosion i manma'gås-ñiha gi i idolon Katoliku .
Verse 1 3 : " i kanela, i espesia siha, i unguente siha, i mira, i insenso, i binu, i laña, i harina, i trigu, i ga'ga' , i kinilu, i kabayu, i kareta, i tataotao yan i anti i taotao siha. "
I " ungüento siha , mirra, insenso, binu, yan laña, " ni' ma mensiona, ma suggesta i rituåt-ña siha . I pumalu na kosas siha, i nutrision yan i kosas siha ni' ma'a'atan gi i tiempon Solomon, i lahi-ña si David, i fuma'tinas i fine'nina na templo ni' ma'ayek para si Yu'os, sigun ginen 1 Kings 4:20-28. Gi este na manera, i Espiritu ha denunsia i ti lehitimu na intension-ña para u na'fanhuyong i konstruksion i " templon Yu'os " ni' ha " blasfema " gi Rev. 13:6, yan " ha na'fanhuyong " gi Dan. 8:11. I uttimo na presisu gi i versikulu, put " i tataotao yan i anti i taotao siha ," ha denunsia i kolaborasion-ña yan i rai siha ni' ha na'i siha i nina'siñan-ñiha. Gi na'an i Kristo, ha na'fanhuyong i manma'å'ñao na cho'cho', taiguihi i esklabu, i piniti, yan i pineddong i fina'tinas Yu'os; un kosa ni' ha na'i si Yu'os para guiya gi i rilihoso na lugåt; asta i punto na ha sumångan i che'cho'-ña gi este na palabras: " i haga' todu ayu siha i manma'ayek gi tano' ma sodda' gi as guiya ", gi i bersikulo 18 gi este na kapitulu 18. Gi i ha sangan " i antin i taotao siha " , si Yu'os ha na'i gui' i pineddong i " anti siha " ni' ma na'i i anite ni' i che'cho'-ña yan i ti magahet na pretension-ña.
Reparasion : Gi i Biblia yan i hinasson dibin , i palabra " anti " ha na'annok i taotao gi todu i aspetu-ña, i tataotao-ña yan i hinasso-ña , i hinasso-ña yan i sinisedi-ña. I teoria ni' ha prisenta i " anti " komo un elementon lina'la' , ni' ha na'suha gui' ginen i tataotao gi i finatai ya låla'la' ha' , ginen i orihinat na Griegu ni' paganu ha'. Gi i antigu na kontrata, ha identifika si Yu'os i " anti yan i haga' " i taotao pat i gå'ga'-ña siha : Lev. 17:14: " Sa' i lina'la' todu i tataotao, i haga'-ña, ni' gaige gi halom-ña. Pues hu sangani i famagu'on Israel: Cha'-miyu kanno' i haga' ni' hayi na tataotao; sa' i lina'la' todu i tataotao i haga' - ña . mafañågu gi entre i taotao ni' manpaganu. I lina'la' taotao yan gå'ga' siha ma'a'atan gi i lina'la' - ñiha . "antigu " gi i taihinekkok na hinasso-ña si Yu'os put i mamaila' na "resurection"-ña, yanggen ha "na'lå'la' ta'lo" gui' , pat yanggen ha "na'lå'la' ta'lo", taimanu ha' i siña ha', para i lina'la' taihinekkok pat para i difirensiao na destrosion i " dos na finatai ".
Verse 1: 4 : " I tinemtom ni' malago' i anti-mu manmalingu ; ya todu i kosas ni' manmaolek yan manmaolek manmalingu giya hagu, ya ti un sodda' ta'lo. "
Para u konfitma i ma esplåra gi i fine'nina na bersikulo, i Espiritu ha imputta i " minalago ' " i papa' na Roma para i " anti "-ña, i seduksion yan dinaña' na taotao-ña. I hinengge-ta ni' ginen i filosofian Griega, i hinengge Katoliku i fine'nina na ha faisen i kuestion put i atribusion i anti para i gå'ga' yan taotao ni' ma diskubre gi i nuebu na tano' siha. Gi magåhet, guaha ineppe-ña i kuestion; Ma fa'tinas gi i maolek na verbu: i taotao ti guaha anti-ña, sa' guiya anti .
I Espiritu ha sumångan i konsekuensian i minagahet na finatai, ni' ha estapblesa yan ha na'tungo' gi Ecclesiastes 9:5-6-10. Ti u ma ripiti este siha na detalle gi tinige' i nuebu na kontrata. Pues ta li'e' na impottånte i para ta estudia i enteru na Biblia. Yanggen ma destrosa, " Babylon " para u " malingu " para todu i tiempo " i frutan i minalago' i anti-ña " yan " todu i manmaolek yan manmaolek na kosas " ni' ha agradesi yan ha li'e'. Lao i Espiritu ha espisifiku lokkue ' : " para hamyo " ; sa' i manma'ayek, ti parehu yan guiya, siña ma na'lå'la', para todu i tiempo, i apresiu put i manmagof na kosas siha ni' para u ofresi si Yu'os para u ma na'i siha.
Verse 1 5 : " I manma'titinas este siha na kosas, ni' manma'riku nu guiya, u fanma'a'ñao nu i piniti-ña ; u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao. "
Gi i bersikulo 15 asta 19, i Espiritu ha puno' " i mankometsiante ni' manriku put guiya ." I ripitision siha ha na'fanhuyong un emfasis gi i sinangan " gi un ora ," ni' ma ripiti tres biåhi gi este na kapitulu, yan lokkue' i inagang " Ay! Ay! " I numero 3 ha simbolisa i perfekto. Pues ha insisti si Yu'os, para u ma'a'atan i ti siña ma'apåsi na kinalamten i anunsion prufeta; este na kastigu siempre ma kumple gi todu i dibin-ña. I inagang, " Ay! Ay!" ", ma lansa ni' i mankometsiante, ha na'fanhuyong i inagang ni' ma lansa ni' i manma'ayek-ña gi Rev. 14:8: " She's fallen! Esta matai gui'! I Babylon the Great ." Este na kometsiante siha ma li'e' i pineddong-ña ginen i tåya', " sa' ma'å'ñao nu i piniti-ña ." Ya manmaolek siha na ma'å'ñao nu este na frutan i husto na binaba i låla'la' na Yu'os, sa' put i ma'å'ñao nu i pineddong-ña, ma po'lo siha gi i kampu-ña, ya u fanma destrosa lokkue' ni' i pineddong taotao ni' manma'å'ñao nu i manma'å'ñao na bidå-ña . put i dangkolo na responsabilidåt i interes kometsio gi i minaolek ni' ha na'guaha i Gima'Yu'os Katoliku . ha atendi i hinengge Katoliku kontra i hinengge Reformed desde i tutuhon i Reformation gi tiempon Ray Francis I yan despues di guiya.
Verse 1 6 : " Ya ilek-ñiha , Ay ! Ay ! i dangkolo na siuda, ni' ma'a'a'nao ni' fina'tinas-ña, ni' ma'a'a'nao ni' oro, acho' lila, yan perlas ! Gi un ora, meggai na rikuetdo manma'a'ñao ! "
Este na bersikulo ha konfitma i punta; " Babilonia y dangculo, minagagago y fino na magago apaca, yan agaga "; i kulot i magagu i rai siha, sa' gi este na kapasidåt na i manma'å'ñao na såtbadot Roma ma kubre i abaga-ña si Jesukristo ni' un " lila " na magagu . Ti siña ma imahina i siniente-ña si Yu'os put i che'cho'-ñiha: komu un bidå-ña, si Jesukristo ha na'i i isao i manma'ayek-ña ni' ma'ayek ni' este na kulot siha, åpaka' , pat lila , sigun ginen Isa. 1:18. " Un ora " siempre na'sufisiente para u ma destrosa iya Roma, i papa-ña, yan i kleru-ña, despues di i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, ni matto para u prebeniyi i finatai i manma'ayek-ña. Gi este na uttimo na prublema, i fidelidåt-ñiha para u na'i todu i diferensia, pues siña ta komprende sa' hafa na si Yu'os ha insisti na u na'metgot i hinengge-ñiha yan i konfiansan-ñiha ni' debi di u ma'a'atan para u ma'a'atan gui'. Gi meggai na tiempo, siña ha' ma konbense i taotao na i destrosu " gi un ora ha' " un milagro ya put este na rason, un direcho na interbension Yu'os, taiguihi i Sodoma yan Gomorra. Gi i tiempo-ta annai i taotao ha na'ma'estra i guafi nukleåt, ti gof na'manman este.
Verse 1 7 : " Ya todu i pilotu siha, todu i manmamomokkat para este na lugat, i marineru siha, yan todu i manmachocho'cho' gi tasi, manmatto gi chago' .
Este na bersikulo ha tutuhon " ayu siha i manma'a'a'ñao gi tasi, i pilotu siha, i marineru siha ni' manma'a'a'ñao para este na lugat, todu manma'a'a'ñao gi distansian-ñiha ." Put i ma'aprobecha i minalago' i rai siha para u fanma'gåsi, na i gima'yu'os papa ha na'fanriku gui'. Ha supotte yan ha hustisia i konkista i tano' siha ni' ti ma tungo' ni' taotao siha astaki i tiempon deskubrimiento-ña, annai i setbiente-ña Katoliku ma cho'gue i gof åpmam na masake gi i na'an Jesukristo. Este i mas takhilo' na asunto gi iya South America yan i manma'å'ñao na ekspedision ni' ginen as General Cortés . I oron ni' ma na'huyong ginen este na tåno' siha, ma bira gui' tatte gi iya Europa para u na'fanriku i rai Katoliku yan i papa'. Kontodu , i emfasis gi i aspeton tasi ha na'hasso hit na put i lina'la' i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi " na i koneksion-ña yan " i marineru siha " ma'a'atan para i enrikesimiento-ñiha.
Verse 1 8 : " Ya anae malie y asgon y mañotgue, managang ilegnija : Jafa na siuda parejo yan este na dangculo na siuda ? "
" Håfa na siudå parehu yan i dangkolo na siudå? " ilek-ñiha i marineru siha annai ma li'e' " i asgon i guafi-ña ." I ineppe, sensimple yan åpmam: taya'. Sa' taya' na siudat ni' ha na'daña' i nina'siña-ña, sibit taiguihi i siudat imperiåt, pues relihiosu desde 538. Ma na'hanao i Katoliku para todu i tano' gi i tano' fuera di Rusia, anai i hinengge-ña i Eastern Orthodox ha na'suha. Despues di ha agradesi, ha laknos yan ha laknos lokkue' i tano' China. Lao ha na'fanla'la' i enteru na sanlagu yan i ramas-ña siha gi iya America, Africa, yan Australia. Este i mas takhilo' na lugåt turista gi i mundo , ya ha na'fanmatto i bisita siha ginen todu i tano'. Guaha manmåtto para u fanli'e' "ancient ruins , " guaha manmåtto para u fanli'e' i lugat anai gaige i Påpa yan i kardinåt-ña siha.
Verse 1 9 : " Ma laknos i tano' gi i pachot-ñiha, manma'å'ñao yan manma'å'ñao, ya manma'å'ñao, ilek - ñiha , ' Ay !
Este i mina'tres na ripitision anai ma na'daña' todu i manmaloffan na sinangan siha, yan lokkue' i presision " gi un ora, ma destrosa ." " I dangkolo na siudat anai todu ayu i guaha batkon-ñiha gi tasi manriku put i riku-ña ." Klaru i akusasion: ginen i riku na i gubetnamento i papa na i ga'ga' siha manma'gåsi ni' i riku siha gi i tano' para Roma. I Roma ha na'fanmetgot i lina'la'-ña ginen i fina'tinas-ña ni' i kontrariu-ña ni' manmafåtto ni' i amigu-ña, i sibit na fuetsan rai, yan i armadu na ala-ña. Un ehemplon historiku i finatai i "Templars " , ni' i propiedåt-ñiha ma dibidi gi entre i koronan Philip the Fair yan i kleru Katoliku. Despues, este i asunto para i "Protestante siha".
Verse 20 : “ Fanmagof put guiya, O langet siha ! Ya hamyo i mañantos, i manapostoles, yan i prufeta siha, fanmagof lokkue ' !
I Espiritu ha invite i taotao i langet yan i magahet na santos, i manapostoles, yan i prufeta siha, gi tano' , para u fanmagof gi i ma'pos na Babilonia giya Roma. I minagof pues u parehu yan i piniti yan piniti ni' ha na'fanla'la' i tentago' i Yu'os i minagahet pat malago' ha na'fanla'la' siha , put i uttimo na manma'ayek ni' manfiet gi i Sabalu ni' ma'ayek .
Verse 2 :1 “ Pues un anghet ni' takkilo' ha chule' un acho' taiguihi i dangkolo na acho' molino, ya ha laknos gi tasi, ya ilek-ña , ‘Taiguini ha' na u ma'utot i Babilonia, ayu i dangkolo na siudå, ya ti u ma sodda' ta'lo. ’”
I kumparasion Roma yan un " acho ' " ha suggesta tres na ideha. Fine'nina, i Popery ha kompite yan si Jesukristo, ni' guiya mismo ma'a'atan ni' un " acho ' " gi Dan. 2:34: " Un li'e' asta ki ma'utot i acho' sin kannai, ya ha laknos i imahen gi i addeng-ña ni' ma'usa i åcho' yan i tano', ya ha tåmpe siha. " I pumalu na versikulu gi i Biblia ma'a'atan este na simbolon " acho '" gi Zec. 4:7; " i mas takhilo' na acho ' gi i Psa. 118:22; Matt. 21:42; yan Acts 4:11: " Si Jesukristo i acho' ni' in na'suha hamyo ni' manma'titinas guma' , ya guiya i fine'nina na acho' . " I mina'dos na idea i alusion gi i alok na acho' i papa para u susedi i apostoles " Pedro "; i mas takhilo' na rason put " i minaolek i che'cho'-ña yan i minaolek i lina'la'-ña , " kosas siha ni' ha denunsia si Yu'os gi iya Dan. 8:25. Mas magahet este sa' ti ni ngai'an na si Apostol Pedro guiya i kabesanten i Gima'Yu'os Kilisyanu, sa' este na titulo gaige gi as Jesukristo mismo. I " triki " ni' i papa, pues, " lie " lokkue'. I mina'tres na suhestion put i na'an i båndan i papa , i presiosu na basilica-ña ni' ma'a'agang "San Pedro giya Roma ," ni' i gof åpmam na konstruksion- ña ha na'fanhuyong i bentan " indulgences ," ni' ha na'fanhuyong gui' gi i matan i monghe ni' ha na'fanhuyong si Martin Luther. Este na esplikasion gaige gi i mina'dos na ideha. I lugat Vatican ma'usa komo sementerio, lao i ma'a'agang na naftan as Pedro i Apostolon i Saina, gi magåhet, i naftan "Simon Peter the Magus , " un adoradot yan pale' i difunto as Aesculapius.
Yanggen ta bira hit tatte gi tiempo-ta, i Espiritu ha prufetisa kontra i " Babylon " na taotao Roma. Ha komparehi i mamaila' na destrosu-ña yan i imahen un " dañkulu na acho' molino " ni ' " acho' " ni' ha laknos i " anghet gi tasi . " Gi este na ilustrasion, ha na'fanhuyong kontra Roma un akusasion ni' ma'aidentifika gi Mateo 18:6: " Lao maseha hayi na taotao ni' ha na'fanlamen unu gi entre este siha, debi di u fanhongge giya guåhu yanggen ma'a'atan gi i agaga'-ña un acho' molino ya ma'a'atan gui' gi i sanhilo' i tasi . Ya ti janapompo uno guine sija gui mandiquique ni y jumonggue güe, lao y linajyan taotao sija. Un kosa siguru: yanggen " ma destrosa, ti siña ma sodda' ta'lo ." Ti u na'piniti ni' hayi ta'lo.
Verse 22 : " Ya ti u ma hungok i sonidon i manma'gås-ñiha, i manma'gås-ñiha, i manma'gås-ñiha gi i flauta, yan i manma'gås-ñiha gi i trompeta; ni' siña ma sodda' gi iya hamyo i manma'gås-ñiha; ni' i sonid i manma'gås-ñiha ti u ma hungok giya hamyo. "
I Espiritu ha na'fanhuyong i musikon-ñiha ni' ha na'fanhuyong i espiritun i taotao Roma ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao. Yanggen ma destrosa, ti u ma hungok siha gi ayu na lugat. Gi i espirituåt na manera, ha a'atan i manmå'gas Yu'os ni' i fino'-ñiha ma hungok gi i mismo na inafekta yan i musikon i " flute and trumpet players " ; un imahen ni' ma nå'i gi i parabola gi Mateo 11:17. Ha mensiona lokkue' i " inagang " ni' ma cho'gue ni' manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha, sa' ginen un antigu na siudå ha' " i inagang " ginen i che'cho' prufesiunåt siha, gi entre este siha, " i inagang i molino " ni' ha bira gui' para u tåmpe i granon i sereåles, pat para u na'a'a'nao i åmot siha ni' ma cho'gue taiguihi i siette yan i scythe, i espada yan i espada siha; este, esta gi antigu na Babilonia Chaldea, sigun ginen Jer. 25:10.
Verse 23 : " I kandet i lampara ti u fanli'e' giya hagu, ni' i bos i nobiu yan i nobia ti u hungok giya hagu; sa' i manma'titinas-miyu i manma'gas gi tano', ya todu i nasion manma'a'ñao ni' i enkantasion-miyu. "
" I lina'la' i lampara ti u fanma'lak gi halom-mu . " Gi i fino' espirituat, i Espiritu ha a'atan i taotao Roma na i lina'la' i Biblia ti u fåtto para u ofresi i siñat para u fanma'lak para u ma tungo' i minagahet sigun as Yu'os. I imahen Jer. 25:10 manma ripiti, lao " i kantan i nobio yan i nobia " guini manmafa'tinas " i bos i nobio yan i nobia, ni' ti u ma hungok giya hamyo ." Gi i espiritu, este siha i bos i inagang-ña si Kristo yan i Manma'ayek na Asamblea para i manmalingu na taotao siha kosaki u fanmakonverti yan u fanma'ayuda. Este na posipble na u malingu para todu i tiempo despues di i pineddong-ña. " Sa' i mankometsiante-mu manma'gas gi tano' ." Put i ha na'fanmanman i manmaolek na taotao gi i tano', siña ha na'fanla'la' i taotao Roma i rilihón Katoliku-ña gi meggai na taotao gi i tano'. Ha usa siha komo riprisentånten i kometsio-ña gi i rilihón. Ya i resulta, " todu i nasion manma'a'ñao ni' i enkantasion-mu ." Guini, ha deskribi si Yu'os i Misan Katoliku komo " enkantasion " ni' ma'aidentifika i kulton paganu ni' manma'gås-ñiha yan i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha. Magahet na yanggen ma'usa i fotmula siha ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao, i rilihón Katoliku ti ha na'fanhuyong i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i hinasso-ña. Ti ha chocho'gue este, sa' ha alok na guiya un " dios estrañheru " gi iya Dan. 11:39 ya ti jatungo güe calang tentagoña ; i "bikåriu i Lahi-ña si Yu'os," i na'an i Påpa, pues ti guiya i vikariu-ña . I sigiente na bersikulo para u na'i hit i rason.
Verse 24 : " Ya sa' gi iya guiya na ma sodda' i haga' i profeta siha yan i mañantos siha, yan todu ayu siha i manmafåtto gi tano'. "
" ... yan sa' put i ma sodda' i haga' i profeta yan i santos giya guiya : Duru, ti siña ma na'lå'la', ti siña ma komprende yan gof åpmam gi todu i tiempo-ña, i Roma ha na'huyong un chalan gi i haga' i manma'ayek- ña . Este na sinangan magahet para i Roma ni' paganu lao lokkue' para i Roma ni' papa', ni' ma punu' i kontrariu-ña ni' rai siha, i tentago'-ña ni' manma'lak as Yu'os ni' manma'a'ñao para u fanma'a'ñao nu i naturåt-ña, manmaprotehi as Yu'os . taimanu ha' si Waldo, Wyclif yan Luther , i pumalu siha ti manma'ayek ya ma'pos i lina'la'-ñiha komo martir gi i hinengge, gi hilo ' i guafi, i bloke siha, i pillories pat i gallows . I prufesiunåt na inatan para u ma'pos i che'cho'-ña siña ha na'magof i taotao i langet yan i magahet na santos gi tano' ... yan ayu siha i manma'esklabu gi tano ' . este na husgamento ha tungo' hafa ha sangan , sa' ha cho'gue i che'cho' Roma desdeki ma tutuhon gi 747 BC. I lina'la' gi i uttimo na diha siha i uttimo na fruta ni' ha na'fanhuyong i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi i tano'. 2000 åños na minagahet yan ti magahet na kristianu . Despues di i Roman paganu, i Roman papa ha na'suha i imahen i Kristo put i pas ya ha na'suha ginen i taotao i mudelu ni' para u na'i minagof i taotao siha . ti sin rason na i kustumbren pineddong ma dispåtta gi i publiko ni' i gurupon armadu siha ni' manma'gås-ñiha gi i Islam. Este na chinatsaga put i Islam, un ineppe ni' ha tutuhon si Urban II ginen Clermont -Ferrand gi diha 27 gi Nobiembre, 1095.
Apocalipsis 19 : I Geran Armageddon as Jesukristo
Verse 1: “ Despues di este, hu hungok un dangkolo na bos gi langet ilek-ña , ‘Alleluia ! I satbasion yan i gloria yan i nina'siña ginen i Yu'os-ta! ’”
Sige ha' gi i fine'nina na kapitulu 18, i manma'ayek yan manma'ayek na manma'ayek manma'ayek gi langet, ya ma'ayek i " nuebu na na'an " ni' ha na'annok i nuebu na naturåt- ñiha gi langet . I minagof yan i minagof manma'gåsgas, ya i manfiet na anghet siha gi langet ma'a'atan i Yu'os ni' muna'fanlibre. Este na " dangkolo na lina'la ' " ti parehu yan i " lina'la' ni' taya' siña ha kuenta " ni' ma mensiona gi Rev. 7:9. Ha represesenta un inetnon i mansenmagof na anghet Yu'os gi langet ni' ma'a'atan i " gloria-ña " sa' gi i mina'kuåtro na bersikulo , i manma'ayek gi tano' ni' ma'a'atan ni' i " 24 na manåmko ' " para u fanmanresponsåpble yan u fanmakonfitma i sinangan-ñiha , ya ilek-ñiha: " Amen! " Ni' kumeke ilek-ña : Magahet!
I otden i palabras " satbasion, gloria, fuetsa " guaha lohika-ña. I " satbasion " ma nå'i i manma'ayek gi tano' yan i mansåfu na anghet siha ni' manmana'i " gloria " para i Yu'os ni' ha na'fanlibre siha, ha agang i dibin " nina'siña "-ña para u na'fanlamen i enimigu-ña siha.
Verse 2 : " Sa' magahet yan husto i sentensia-ña siha ; sa' ha husga i dangkolo na puta ni' ha na'fanlamen i tano' ni' i linachi-ña, yan ha na'fanhuyong i haga' i tentago'-ña siha gi kannai-ña. "
I manma'ayek, ni' manma'å'ñao put i minagahet yan i minagahet na hustisia, esta manma'å'ñao yan manma'å'ñao. Gi i linachi-ña ni' ti ma tungo', i taotao, ni' ma na'suha ginen as Yu'os, ha sangan na siña ha na'fanmagof i uttimo na taotao siha yanggen ha na'fanmagof i estao i hustisia-ña; solu i tailayi ha benefisia este na disision ya, parehu yan i gangrena , ha inbåda todu i tataotao i taotao. I maolek yan gai mina'ase' na Yu'os ha fa'nu'i gi i husgamento-ña put " Babylon the Great " na ayu i muna'fanmatai debi di u fanmatai. Ti un aksion ni' ti maolek, lao un aksion ni' hustisia. Pues, yanggen ti ha tungo' taimanu para u na'kastigo i taotao ni' isao, i hustisia ha bira gui' inhustisia.
Verse 3 : " Ya ilek-ñiha ta'lo , "Aleluya ! ...ya i asgon-ña tumunok para todu i tiempo. "
I imahen ti maolek , sa' i " asgon " i guafi ni' ha na'fanlamen i taotao Roma para u malingu despues di i destrosion-ña. I " siglu siha " ha na'i i prinsipåt i taihinekkok ni' ha na'fanmanhasso ha' i manma'gås-ta gi i universal na prublema siha gi i langet yan i tano'. Gi este na sinangan , i palabra " asgon " ha suggesta na guaha destrosu ya i sinangan " siglu siha " ha na'i gui' un eternu na inafekta, este, un difirensiao na destrosu ; ti u lå'la' ta'lo. Gi magåhet, gi i mas baba, " asgon " siña ha' humuyong gi hinasso i manlå'la' komo un memorias put un gloriosu na aksion dibin ni' ha cho'gue si Yu'os kontra Roma, i enimigu ni' tåya' haga'-ña.
Verse 4 : " Ya i bente kuatro na manåmko' yan i kuatro na låla'la' na gå'ga' manma'å'ñao ya ma'adora si Yu'os ni' gaige gi tronu, ya ilek-ñiha , "Amen ! Alleluia ! "
Magahet! Alabasa si Jeova ! … ilek-ña i manma'ayek gi i tano' yan i tano' siha ni' manma'ayek. I tinayuyot as Yu'os ma'a'atan gi i prostrasion; un lehitimu na forma ni' ma na'i Gui' ha'.
Verse 5 : “ Ya un bos ginen i tronu, ilek-ña , Fanmanalaba as Yu'os-ta, todu hamyo ni' tentago'-ña, hamyo ni' manma'å'ñao nu guiya, dikike' yan dangkolo ! ”
Este na bos i " Michael , " si Jesukristo , i dos na ekspresion ginen i langet yan i tano' ni' ha na'fanli'e' si Yu'os gui' gi i fina'tinas-ña siha. Ilek-ña si Jesukristo: " hamyo ni' manma'å'ñao nu guiya ," ya ha hasso i " mina'å'ñao " as Yu'os ni' ma nisisita gi i mensåhi i fine'nana na anghet gi Rev. 14:7. I " mina'å'ñao as Yu'os " ha sumångan ha' i intelihente na attitud i gå'ga' para i Kåtga-ña ni' guaha fuetsan lina'la' yan finatai gi hilo'-ña . I fina'nå'guen i Biblia gi 1 Juan 4:17-18 : " I guinaiya ni' perfekto ha na'fanhuyong i mina'å'ñao " : " Taimanu ha' Gui', taiguini hit lokkue' gi este na tano'. Put este na manera, i guinaiya ha na'fanhuyong i mina'å'ñao giya hita, kosaki siña ta fanmanhongge gi i ha'åni i husgamento. Taya' mina'å'ñao gi i guinaiya, lao i guinaiya ni' perfekto ha na'fanhuyong i mina'å'ñao. Sa' i mina'å'ñao ha na'fanhuyong i kastigu, ya ti ha na'fanhuyong i mina'å'ñao gi i guinaiya ." Pues , yanggen mas ma guaiya si Yu'os i manma'ayek, mas ma osge' gui', ya menos rason-ña para u ma'å'ñao nu guiya. I manma'ayek manma'ayek as Yu'os ginen i manma'å'ñao, taiguihi i manapostoles yan i manma'å'ñao na mandisipulu, lao lokkue' ginen i manma'gås-ta, taiguihi i dangkolo na rai Nabuchadnezzar . Este na rai i rai siha gi tiempo-ña, un perfekto na ehemplo put taimanu na, achokka' takkilo' gui' gi entalu' i taotao siha, i rai ti metgot na gå'ga' gi me'nan i Todu i Siña na Yu'os.
Verse 6 : " Ya hu hungok taiguihi i inagang i dangkolo na lina'la', yan i bos i meggai na hanom, yan i bos i dangkolo na tronu siha, ilek-ña , Aleluya ! Sa' i Saina, i Yu'os-ta, i Todu i Siña ha', ha gobietna. "
Este na bersikulo ha na'daña' i sinangan siha ni' esta ta li'e'. I " dañkulu na lina'la '" kumpara yan i " inagang i meggai na hånom " ma represesenta ni' i Manma'gås-ña gi Rev. 1:15 . I " bos " ni' manguentos, " meggai " ya siña ha' ma'akompara yan i " inagang i tronu . " " Alleluia! Sa' i Saina-ta, i Yu'os-ta, Todu i Siña ha Rai." » Este na mensåhi ha na'ma'å'ñao i aksion i “ mina'siette na trompeta ” gi Rev. 11:17: “ ilek-ña, In na'i hao grasias, O Saina as Yu'os Todu i Siña, ni' gaige på'go, ni' esta gaige: sa' un chule' i dangkolo na nina'siña-mu, ya un gobietna .”
Verse 7 : " Ta fanmagof yan ta fanmagof, ya ta na'i gui' onra ; sa' esta måtto i kasamienton i Kinilu, ya i asaguå-ña esta ha na'listo gui'. "
I " minagof " yan i " minagof " manma hustisia, sa' esta måtto i tiempon " gera " . Gi i " gloria " gi langet , i " nobia " , i inetnon i manma'ayek ni' manma'ayek ginen i tano' manma'ayek para i " Nobio "-ña, " si Kristo, i låla'la' na Yu'os " Michael , " YaHweh . Gi me'nan todu i mangga'chong-ñiha gi langet, i manmana'libre yan si Jesukristo para u maselebra i " kasamiento " na gupot ni' ha na'daña' siha . "I nobia ha pripara gui' mismo " put i ha na'lå'la' ta'lo todu i minagahet siha ni' i hinengge Katoliku ha na'fanlamen gi i hinengge-ña i kristianu. I " priparasion " lå'la', ma fa'tinas gi 17 na siglu na historian rilihoso, lao espesiåtmente desde 1843, i fechan i tutuhon i dibin na nisisidåt put i diferentes na restorasion siha ni' esta manma'a'ñao, este, todu i minagahet ni' ti ma restora ni' i manma'a'ñao na Protestant na reformadot siha. I finakpo' este na priparasion ma cho'gue ni' i uttimo na disidenten Seventh-day Adventists ni' manma'a'ñao as Yu'os yan i lina'la' ni' ha na'i siha si Jesukristo asta i uttemo yan asta i tutuhon 2021 annai hu tuge' este na lepblo put i lina'la'-ña .
Verse 8 : " Ya ma nå'i gui' na u ma na'i gui' magagu ni' fino', tåddong yan båba. Sa' i fino' na linå'la' i tininas i mansåntes. "
" I fina'tinas " ha referi gi " i maolek na cho'cho ' i" magahet na uttimo" na santos . " Este siha na "cho'cho '" ni' ha a'agang si Yu'os " manhusto " i frutan i dibin na ribilasion siha ni' manmafa'nu'i susedente desde 1843 yan 1994. Este na cho'cho' i mas nuebu na fruta ni' ha na'annok i dibin inspirasion siha ni' ma na'i desde 1843 yan 1994 para i " kasamiento " ni' ma mensiona gi este na bersikulo. Yanggen ha bendisi si Yu'os i " maolek na cho'cho ' " i magahet na " santos-ña , " gi i otro banda, ha malångu yan ha laknos , astaki ma destrosa , i kampun i manå'paka' na santos ni ' i " che'cho'-ñiha " ti manhusto . "
Verse 9 : " Ya i anghet ilek-ña nu guahu , tuge' : Mandichoso ayu siha i manma'agang para i senan umasagua i Kinilu ! Ya ilek-ña nu guahu , Este siha i magahet na fino' Yu'os ."
Este na bendision ma nå'i i mansåntes ni' manma'ayek ni' i haga' Jesukristo, ni' i manma'gås-ñiha manma'å'ñao nu i haga' Dan.12:12 ( Manmagof ayu siha i manma'espipiha asta 1335 dihas ) ni' i manma'gås-ñiha ni' manma'ayek para u fanma'ayek ni' i " 144,000 " pat 12 X 12 X 1000 7 para i Revea para i Langhet . i taihinekkok na tiempo, un rason para i minagof ni' para u na'fanmagof ayu siha i para u fanma nå'i este na siñat. Ti i suette ha' na rason na ta benefisia este na pribilehio, lao i ofresimienton satbasion ha na'i hit si Yu'os komo "second chance" despues di i irensia yan i kondenasion i isao orihinat. I prumesa put i satbasion yan i minagof gi langet gi i mamaila' na tiempo ma'a'atan komu i prumesa-ña si Yu'os ni' digno gi i hinengge-ta sa' ha kumple i prumesa-ña siha. I prublema siha gi i uttimo na diha siha para u nisisita i siguridåt anai i duda ti u guaha lugat-ña. I manma'elekta debi di u fanma'a'ñao nu i hinengge ni' ma'a'atan gi i prumesa siha ni' ha na'fanhuyong si Yu'os sa' i ma tuge' esta ma sangan antes . Estague' i rason na mafana'an i Biblia, i Sagrada Eskritura: i Fino ' Yu'os.
Verse 10 : " Ya hu tåmpe yu' para bai hu adora gui' . Lao ilek-ña nu guåhu , 'Atan na ti un cho'gue . Guåhu i ga'chong-mu yan i mañe'lu-mu ni' guaha testimonion Jesus. Adora si Yu'os. Sa' i testimonion Jesus i espiritun i prufesiha. '"
Si Yu'os ha na'fanhuyong i isao-ña si Juan para u na'tungo' hit put i kondenasion-ña put i hinengge Katoliku, ni' ha fa'nå'gue i taotao-ña put este na klasin adorasion i gå'ga' siha. Lao ha puno' lokkue' i hinengge Protestante, ni' ha cho'gue lokkue' este na isao ni' ha onra i "ha'ånen atdao" ni' ma'eråda ginen Roma. I anghet ni' ha kuentusi gui', sin duda, "Gabriel," i dibin na misioneru ni' gaige gi fi'on Yu'os ni' esta ha a'atan si Daniel yan si Maria, i " survivor " na nanan Jesus. Maseha takhilo' i posision-ña, si " Gabriel " ha na'fanli'e' i parehu na umå'a'ñao yan si Jesukristo. Ha klåma ha' i titulon " komu tentago '" ginen as Juan asta i uttimo na dies na Adventist ni' manma'ayek gi i uttemo na tiempo. Desde 1843, i manma'ayek guaha " i testimonion Jesus " ni', sigun gi este na bersikulo, kumeke'ilekña "i espiritun i prufesiha." Guaha na Adventist siha , para i propiu na chinatsaga-ñiha, ma na'limitåt este na " espiritun prufesiha " gi i che'cho' ni' ha cho'gue si Ellen G. White, i mensåhi i Saina gi entre 1843 yan 1915. Pues siha mismo ma na'setbe i lina'la' ni' ha na'i si Jesukristo. På'go, i " espiritun prufesiha " un regalu ni' gaige ginen i minagahet na relasion entre si Jesukristo yan i mandisipulu-ña ya gaige gi i disision-ña para u na'i i mision-ña gi un tentago' ni' ha ayek yan todu i otdinariu na dibin-ña. Este na cho'cho' ha testiguyi este, I " espiritun prufesiha " esta ha' gof aktibu ya siña ha' sigi ha' asta i uttemo na tiempo.
Verse 11 : " Pues hu li'e' i langet mababa, ya estague', un kabayu båba. Ya i gaige gi hilo'-ña ma'å'agang Fiet yan Magahet, ya gi tininas ha husga yan ha gera. "
Gi este na mubi, i Espiritu ha konne' hit tatte gi tano', antes di i uttimo na båli yan i destroson " Babylon the Great . " I Espiritu ha ilustra i tiempo annai , gi i finatto-ña, i gloriosu na Kristo ha konfronta i manma'gås-ta gi tano'. Gi as Jesukristo ni' ma'gåsgas, si Yu'os ha fanhuyong ginen i ti siña ma li'e'-ña : " mababa i langet siha ." Ha fa'nu'i gui' gi i imahen i " fine'nina na seyu " gi Rev. 6:2 , komo un taotao ni' gaige gi i kabayu , kumeke'ilek-ña, un Lider, ni' humanao " konkista yan para u konkista ," gi hilo' un " kabayu båba ," un imahen i kampu-ña ni' ma na'setbe ni' linachi yan sinantos. I na'an " fiet yan magahet " ni' ha na'i gui' mismo gi este na mubi ha po'lo i aksion gi i ma'pos na tiempo ni' maproponi gi i na'an " Laodicea " gi Rev. 3:14. Este na na'an kumeke'ilekña "manhusga i taotao" ni' ma konfitma guini ni' i presision : " Ha husga " . Gi i ma espisifiku na " ha laknos i hustisia " , " i Espiritu ha na'fanhasso hit put i " geran Armageddon " gi Rev. 16:16, anai ha laknos i kampun inhustisia ni' ginen i anite yan ha na'daña' i onru ni' ma nå'i gi i "ha'åni i atdao" ni' ma hereda ginen as Constantine I yan i papa siha ni' manRomanu.
Verse 12 : “ I matan-ña taiguihi i guafi , ya gi i ilu-ña guaha meggai na korona siha , ya guaha na'an-ña ma tuge', ni' taya' tumungo' fuera di guiya ha' . ”
Yanggen ta tungo' i kontekston i mubi, siña ta komprende na " i matan-ña " ma komparehi yan i " låmlam guafi " ni' ha atan i puntan i binibu-ña, i manma'gås-ña " manma pripara para gera " desdeki Rev. 9: 7-9, este, desde 1843. I siniente-ña i " meggai na diadema " ni' ma u'usa gi " i pachot -ña " para u ma nå'i gi este na kapitulu gi i kapitulu: rai siha yan i Saina i señot siha ." I " na'an-ña ni' ma tuge' ni' taya' tumungo' fuera di guiya " ha na'annok i taihinekkok na dibin na naturåt-ña.
Verse 13 : “ Ya ma'gåsi gui' ni' magagu ni' ma'gåsi ni' haga'. I na'ån-ña i Fino' Yu'os. HAS"
Este na " magagu ni' ma'å'ñao ni' haga ' " ha na'siguru dos na kosas. I fine'nina i tininas-ña , ni' ha na'i hit ni' i " haga'-ña " para i rinikohen i manma'ayek-ña. Lao este na sakrifisiu, ni' ha cho'gue gi minalago'-ña para u na'fanlibre i manma'ayek-ña, ha nisisita i finatai i manma'a'atan yan i manma'a'atan-ñiha. I " magagu " -ña para u ma'a'atan ta'lo ni " haga' , " lao este na biåhi para u ma'a'atan i enimigu-ña ni ' " ma'a'atan gi i kånnai i ubas i binibu-ña si Yu'os " sigun ginen Isaiah 63 yan Rev. 14:17-20. Este na na'an " i Fino ' Yu'os " ha na'annok i importansian i ministron Jesukristo gi tano' yan i ribilasion-ña siha ni' ha na'i hit gi tano' yan ginen i langet despues di i finatai-ña. I Satbadot-ta si Yu'os mismo ni' ma espipiha gi i tano'. I sigiente na fina'nå'guen-ña ni' ma risibi ni' i manma'ayek-ña para u na'i todu i diferensia gi entre i manma'å'ñao na kampu yan i manma'å'ñao na kampu.
Verse 14 : " Ya i ehersito siha gi langet ma konne' gui' gi hilo' i kabayu siha ni' manma'lak, manma'lak yan manma'gas. "
I imahen gof maolek, i " blanku " na lina'la' ha na'fanli'e' i sagradu na kampun Yu'os yan i meggai na anghet-ña ni' manfiet. I " finu na magagu " ha na'annok i " hustos " yan i puru na che'cho'- ñiha .
Verse 15 : " Ya ginen i pachot-ña humuyong un espada ni' tåddong, ni' para u na'fanlamen i nasion siha : ya u na'fanmanå'i siha ni' un baston åcho' : ya ha tåmpe i kånnai i binibu yan i binibun i Yu'os Todu i Siña . "
I " Fino' Yu'os " ha referi gi i Biblia , i sagradu na " fino'-ña " ni' ha na'daña' i fina'nå'guen-ña ni' ha guiya i manma'ayek gi i dibin na minagahet-ña. Gi i ha'åni i finatto-ña, i " Palabran Yu'os " måtto taiguihi un " espada ni' åpaka ' " para u na'fanmatai i manma'å'ñao, manma'å'ñao, manma'å'ñao na enimigu-ña, ya manlisto para u fanma'å'ñao i haga' i uttimo na inayek-ña. I pineddong i enimigu-ña siha ha na'fanli'e' hit i sinangan " ha go'te siha ni' un åcho' åcho' ," ni' ha na'fanli'e' lokkue' i che'cho' husgamento ni' ma cho'gue ni' i manma'ayek ni' para u fanma gana sigun gi Rev. 2:27. I planon i binenu ni' ma'a'agang " vintage " gi Rev. 14:17-20 ma konfitma ta'lo guini. Este na tema ma desarolla gi Isa. 63 anai i Espiritu ha espisifiku na si Yu'os ha cho'gue ha' gui' sin ni' hayi na taotao. I rason na i manma'elekta ni' esta manma'pos para i langet ti ma li'e' i drama ni' ha laknos i rebelde siha.
Verse 16 : " Ya guaha na'an ni' ma tuge' gi i magagu-ña yan gi i påpa'-ña : Ray i rai siha yan i Saina i señot siha. "
I " magagu " ha referi gi i che'cho' i lina'la ' yan " i påtgon-ña " ha suggesta i fuetsa-ña yan i nina'siña-ña, sa' un impottånte na detalle, na ha a'a'paka' gui' komo un taotao ni' gaige gi hilo' un kabayu, i muscles i " påtgon " , i mas dangkolo gi taotao, ma po'lo gi i prublema ya ma na'posipble i aksion pat ti siña. I imahen-ña komo kabayu, gof impottånte gi i tiempon antigu sa' put i taimanu i manma'gås-ta. På'go, manma'a'ñao hit put i siniseden este na imahen ni' ha sangangani hit na i taotao ni' gaige gi i kabayu un ma'estra ni' ha na'fanla'la' i taotao siha ni' ma'a'atan ni' i " kabayu " ni' ma'a'atan. I unu ni ' ha kåtga si Jesukristo ha afekta i manma'ayek-ña ni' manma'gåsgas gi todu i tano'. I na'an-ña " Rai i rai siha yan Saina i ma'gas siha " ha na'fanmagof i taotao-ña ni' manma'a'ñao nu i ti husto na tinago' i rai siha yan i ma'gas i tano'. Este na asunto debi di u ma'esplåra. I mudelu put i rai gi tano' ti ma fa'tinas gi i prinsipåt siha ni' ma aprueba as Yu'os. Hunggan, ha na'i si Yu'os Israel, sigun ginen i finaisen-ña , para u ma'gåsgas gi tano' ni' un rai, hu quote, " parehu yan i pumalu na nasion siha ." sosiedat paganu ni' manggaige gi ayu na tiempo. Ha oppe si Yu'os i finaisen i tailayi na korason-ñiha. Sa' gi tano', i mas maolek na rai siha, guiya ha' i " abominable" na taotao ni " ha kusecha anai ti ha tanom " ya ayu i tumungo' si Yu'os ti ha hasso na para u ma na'suha ni taotao-ña para u na'lå'la' ta'lo gui'. I mudelu ni ha prisenta si Jesukristo ha kondena i mudelu ni ha translada gi tano' ginen henerasion asta henerasion ni taotao ni manma'a'ñao, manma'a'ñao yan manma'a'ñao. Gi langet na tano' Yu'os, i ma'gas guiya i tentago' i taotao-ña, ya ginen este nai ha chule' todu i gloria-ña. I låhi para i minagof na minagof gaige gi ayu na lugat, sa' taya' lina'la' ni' ha sodda' i piniti put i taotao-ña. Gi i minaolek-ña, måtto si Jesukristo para u na'fanlamen i manmala na rai yan ma'gas, yan i tailayi-ñiha, ni' ma'a'atan gui' sa' ma'a'atan na i rai-ñiha un dibin direcho. Si Jesus para u fa'nå'gue siha na ti taiguini; para siha , lao lokkue' para i taotao ni' ma hustisia i inhustisia-niha. Este i esplikasion i " parabola pot i talento " ni despues ma kumple yan ma aplika.
Despues di i konfrontasion
Verse 17: " Ya hu li'e' un anghet tumohge gi atdao. Ya ha ågang gi i dangkolo na bos-ña, ilek-ña gi todu i paluma siha ni' manmamomokkat gi talo' i langet, "Maila' ya en fandaña' para i dangkolo na sena as Yu'os. "
Si Jesukristo " Miguel " måtto gi i imahen i atdao, simbolon i dibin na atdao, para u laknos i ti magahet na kristianu ni ' ma'adora i difunto as atdao ni' ha hustisia i inadelanta gi i ha'åni deskansu ni' ha cho'gue si Emperadot Constantine I. Gi i konfrontasion-ñiha yan si Kristo as Yu'os, u ma diskubre na i låla'la' na Yu'os mas metgot ki i difunto as Yu'os-ñiha. Gi takkilo' na bos-ña ha konne' si Jesukristo un dinaña' pajaro ni manmañocho katne.
Nota : debi di bai hu apunta lokkue' guini na i rebelde siha ti malago' ma adora i dius solar, lao ma na'menos i minagahet na para si Yu'os, i fine'nana na ha'åni ni' ma onra komo deskansu-ñiha kada simana, ha na'fanhuyong i mancha gi i ma'pos na uson-ñiha. Parehu lokkue', i disision-ñiha ha na'annok un dångkulu na dispresio put i otden i tiempo ni' ha estapblesa desde i tutuhon i fina'tinas-ña i tano'. Si Yu'os ha kuenta i diha siha ni' ma'a'atan ni' i lina'la' i tano' gi i aksis-ña. Gi i inetnon-ña para i taotao-ña Israel, ha na'hasso i otden i simana ni' ha na'annok , ni' ha na'annok , i mina'siette na diha ni' ma'a'agang "Sabbath." Meggai manmanhongge na siña manma'atkila as Yu'os sa' put i sinsero-ñiha. Ni i sinsero ni i konbiksion guaha balotu-ña para ayu siha i kumontra i minagahet ni' klaru ha na'annok si Yu'os. I minagahet-ña i uniku na estao ni' siña ha na'fandaña' i taotao siha ginen i hinengge gi i sakrifisiun Jesukristo. I hinasso-ta ti ma hungok pat ma rekoknisa ni' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i Biblia ha konfitma este na prinsipåt gi este na bersikulo ginen Isaias 8:20: " Para i lai yan i testimonio ! Yanggen ti ma sångan este, ti u guaha atdao para i taotao siha ."
Dos na " gupot " ma pripara as Yu'os: i " gupot umasagua i Lahi-ña " ni' i bisita-ña siha i manma'ayek siha mismo, sa' , todu , ma represesenta i " Nobia ." I mina'dos na " gupot " i macabre na klasin gå'ga' ya i benefisiåriu-ña siha " paluma " ha' ni' manma'gåsgas, buitre, condor, kite, yan otro na klåsen gå'ga' siha.
Verse 18: " Para bai hu kanno' i tataotao i rai siha, yan i tataotao i kapitan siha, yan i tataotao i manmetgot na taotao siha, yan i tataotao i kabayu siha, yan ayu siha i manmatå'chong gi hilo'-ñiha, yan i tataotao todu i taotao, kontodu i manlibre yan i manma'esklabu, yan i dikike' yan i dangkolo. "
Despues di ma destrosa todu i taotao siha, taya' nai u ma po'lo i tataotao siha gi papa' i tano' yan sigun ginen Jer. 16 :4, " u fanma'a'ñao gi tano' taiguihi i basula ." Ta sodda' i enteru na bersikulo ni' ha fa'nå'gue hit i lina'la' ni' ha na'i si Yu'os para ayu siha i ha na'ma'åse': " Para u fanmatai ni' chetnot; taya' lagå-ña pat u fanma'a'atan; u fanma'å'ñao taiguihi i tåsi gi i tano'; u fanma'å'ñao ni' espada yan ni' ha'åni; ya i tataotao-ñiha u fanma'å'ñao para i paluma siha gi i aire yan i gå'ga' siha gi i tano ' " Sigun ginen i ma'a'atan gi este na Ensu. verse 18, taya' taotao siña ha laknos i finatai. Hu hasso na i " kabayu siha " ma simbolisa i taotao siha ni' manma'gås-ñiha ni ' i manma'gas- ñiha sibit yan rilihoso siha sigun gi as James 3 :3: " Yanggen ta po'lo i pidason i kabayu siha gi i pachot-ñiha para u ma osge hit, ta na'i todu i tataotao-ñiha. "
Verse 19: “ Ya hu li'e' i gå'ga', yan i rai siha gi tano', yan i ehersito-ñiha, mandaña' para u fanma'atkila kontra ayu i gaige gi hilo' i kabayu, yan kontra i ehersito-ña. ”
Ta li'e' na i " batkådan Armageddon " espirituåt yan gi i tano' , i aspetu-ña ha konsiste i para u ma disidi i finatai todu i uttimo na manmagahet na esklabu as Jesukristo. Masusedi este na disision antes di i finatto-ña si Jesukristo ya esta siguru i rebelde siha ni disision-iha. Lao gi i ora ni' ha tutuhon i fuetsa-ña, ha baba i langet ya ha na'fanli'e' i dibin, i manma'gås-ña na Kristo yan i anghet-ña siha. Desde ayu na tiempo, taya' mas posipble na gera. Taya' siña ha laknos si Yu'os yanggen ha fa'nu'i hit ya i resulta-ña ayu i ha na'tungo' hit gi Rev. 6:15-17: " I rai siha gi tano', i manmaolek na taotao siha, i kapitan siha, i manriku siha, i manmetgot siha, kada na esklabu yan kada taotao ni' manlibre, manma'a'atan gi i kånnai siha yan gi i acho' siha gi i sengsong siha. Ya ilek-ñiha gi i sengsong siha yan i acho' siha, na u fañåga gi hilo'-ta yan i fi'on-ta yan i fi'on-ta matata'chong gi tronu, yan ginen i lina'la' i Kinilu; sa' esta måtto i dangkolo na ha'åni i lina'la'-ña, ya hayi siña tumohgi ? i manma'å'agang manma'å'ñao put i fiet-ñiha gi i sagradu na Sabalu ni' ha prufisiha i mina'gåsen Jesukristo gi todu i enimigu-ña yan ayu siha i manma'ayek.
Verse 20: " Ya ma konne' i gå'ga' yan i ti magahet na profeta ni' ha cho'gue señat gi me'na-ña, ni' ha na'fanmanman ayu siha i manma risibi i marka i gå'ga' yan ayu siha i manma adora i imahen-ña. Todu i dos manma laknos låla'la' gi i lago' ni' ma'gåsgas ni' asufre. "
Atension! I Espiritu ha na'tungo' hit put i uttimo na finakpo' i Uttimo na Huisiu annai ha pripara si Yu'os para " i gå'ga' yan i ti magahet na profeta ," i hinengge Katoliku yan i hinengge Protestante ni' manma'ayuda ni' i ti magahet na Adbentista siha desde 1994. Sa' " i lago' ni' ma'gåsgas yan asufre " para u kubre i tano' gi i uttemo ha' na siete años asta i destrosu i manisao, siempre, despues di i Uttimo na Huisio. Este na bersikulo ha na'tungo' hit put i na'manman na siniente put i perfekto na hustisian i Yu'os ni' ha na'fanhuyong hit. Ha establese i difirensia gi entre ayu siha i magahet na manresponsåpble yan i manma'å'ñao lao manma'å'ñao sa' siha i manresponsåpble gi i disision-ñiha. I manma'gas i rilihón " manma'a'ñao gi i lago' guafi " sa', sigun gi Rev. 14:9, ma na'fanmanman i lalåhi yan famalao'an gi tano' para u ma onra " i marka i gå'ga ' " ni' ma anunsia i kastigu-ña.
Verse 21: " Ya i pumalu manma'atkila ni' i espadan i gaige gi hilo' i kabayu ni' humuyong ginen i pachot-ña : ya todu i paluma manma'gåsi ni' i tataotao-ñiha ."
Este na " pumalu siha " ti mankristianu pat ti manhongge na taotao ni' ma'osge' i mobimienton internasionat yan ma'o'osge i otden sin u fanma'ayuda gi i aksion ni' ma cho'gue ni' i mankristianu na rebelde siha. Ti ma'a'atan ni' i tininas i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo, ti manlå'la' gi i finatto-ña si Kristo lao manma'a'atan lokkue' ni' i fino'-ña ni' ma'a'atan ni' " i espada ni' humuyong ginen i pachot-ña . " i finatton i magahet na Yu'os, para u fanmatto gi i Uttimo na Huisiu , lao ti u fanma'a'ñao gi i lina'la' gi i lago' guafi " ma na'setbe para i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi i rebellion. Despues di ma konfronta yan i glorian i takkilo' na Yu'os, i Takkilo' na Hues, siempre ma na'fanlamen siha.
Apocalipsis 20:
i mit años gi i mina'siette na milenio
ya y uttimo na sentensia
I Kastigun i Anite
Verse 1: " Ya hu li'e' un anghet tumunok ginen i langet, ya guaha gi kannai-ña i låhi para i tåsi yan un dångkolon kadena. "
" Un anghet " pat mensaheron Yu'os " tumunok ginen i langet " para i tano', ni', ma na'suha todu i klasin lina'la' gi tano', taotao yan gå'ga', guini ha chule' i na'an-ña " abyss " ni' ha na'annok gi Gen. 1:2. " I låhi " ha abri pat ha na'suha i siñat para este na tano' ni' tåya' taotao-ña. Ya " i dangkolo na kadena " ni' ha gogo'te gi " kannai-ña " ha suggesta na un låla'la' na taotao para u ma kadena gi i tano' ni' destrosao ni' para u ma prison-ña.
Verse 2: " Ha konne' i dragon, ayu i amko' na kulepbla, ni' i Diablu yan Satanas, ya ha gogo'te gui' gi mit años. "
I sinangan siha put " Satanas ," i anghet ni' rebelde, gi Rev. 12:9 ma'usa ta'lo guini. Ma na'hasso hit put i takhilo' na responsablidat-ña gi i piniti ni' ha na'fanhuyong i rebelde na kinalamten-ña; piniti yan piniti fisikåt yan morat ni' ma'impotta gi taotao ni' i manma'gas ni' manma'a'atan gi i inspirasion-ña yan i influensian-ña sa' put i manmala'et siha taiguihi gui'. Komu un " dragon " ha go'te i imperiåt Roma, yan komo " serpiente " ha go'te i Roman i papa ni' kristianu , lao ti ma'a'atan gui' gi i tiempon i Reformation, ha cho'gue ta'lo komo un " dragon " ni' ma'a'atan ni' i manma'gås-ñiha na ligan Katoliku yan Protestante yan i " dragonnades " as Louis XIV. Ginen i kampun i anghet siha ni' manma'å'ñao, " Satanas " ha' i låla'la', ha hahasso i finatai-ña gi i Uttimo na Huisiu. Siempre låla'la' gui' gi otro " mit na såkkan " na ma'a'ñao, sin u fanma'a'ñao ni' hayi na gå'ga', gi i tano' ni' esta ha' ma'a'ñao yan tåya' taotao gi i desierto, ni' ma'a'ñao ha' ni' manma'a'ñao na tataotao yan i haga' taotao yan gå'ga' siha.
I anghet i tåya' finakpo'-ña gi i tano' ni' ma'å'ñao: i Destrosao gi Rev.9:11 .
Verse 3: " Ya ha laknos gui' gi halom i tåddong na hånom, ya ha na'ma'å'ñao gui', ya ha na'i gui' un seyu para ti u na'fanmanman i nasion siha, astaki u ma'pos i mit años: ya despues di este, debi di u ma'abri un dididi' na tiempo. "
I imahen ni' ma nå'i, presisu, ma po'lo si Satanas gi i tano' ni' tåya' taotao-ña gi papa' un kubre ni' ha na'fanhuyong gui' para u hålom gi langet; ya put este na rason, ha sodda' gui' gi papa' i limitåsion i kustumbren taotao ni' ha na'fanlamen pat ha na'fanmagof. I pumalu na lina'la', i anghet siha gi langet yan i taotao ni' manma'å'ñao gi i turnu-ñiha, gaige gi hilo'-ña, este, gi langet ni' ti siña ha hålom desdeki i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai . Lao mas ma'a'ñao i lina'la'-ña sa' taya' kompanian-ña, ni anghet ni taotao. Gi i langet gaige i " nasion siha " ni' ma sangan gi este na bersikulo sin u ma mensiona "i tano'." Este sa’ i manma’a’atan este siha na nasion todu manma’a’atan gi langet gi rainon Yu’os. I che'cho' i " kadena " ma na'annok; ha na'fanmanhasso gui' para u fañåga gui' ha' yan u fanma'å'ñao gi tano'. Gi i dibin na prugråma , i anite para u ma'presu gi " mit años ," gi i uttemo na tiempo, u ma'libre, ya u ma'ayek yan u ma'ayek i manmala'et na manmatai ni' manma'ayek ta'lo gi i mina'dos na finatai , para i " dos na finatai " gi i uttimo na husgamento, gi i tano' ni' para u ma'ayek ta'lo, gi un tiempo. Ha na'fanla'la' ta'lo i manmakondena na nasion siha ni' manma'a'ñao gi i ti maolek na intension-ñiha para u fanma'atkila i manma'a'ñao na anghet siha yan si Jesukristo i takkilo' na Hues.
I manmana'libre ma husga i tailayi
Verse 4: " Ya hu li'e' i tronu siha, yan ayu siha i manmatå'chong gi hilo'-ñiha manma nå'i ni' nina'siña para u fanma husga. Ya hu li'e' i anti-ñiha ni' manma tåmpe i pachot-ñiha put i testimonion Jesus, yan put i fino' Yu'os; ni' ti ma adora i gå'ga', ni i imahen-ña, ni' ti ma risibi i marka-ña gi i adbåntan-ñiha, yan gi i kannai-ñiha, ya manmatto para u fanlå'la' yan i lina'la'-ñiha. mit años ."
“ Ayu siha i manmatå'chong gi tronu ” guaha “ nina'siña ” para u fanma husga . ” Este na låhi impottånte para ta komprende i siniente-ña si Yu'os put i palabra “ rai . ” På'go, gi i rainon-ña, gi as Jesukristo “ Michael , ” si Yu'os ha na'i i husgamento-ña todu i taotao ni' ha na'fanlibre. I husgamenton i manmala'et gi tano' yan gi langet para u fanma'ayuda yan u fanma'ayuda as Yu'os. Este ha' i uniku na aspetu gi i rai i manma'ayek. I Dominion ti ma na'setbe para un kategorian i manma'ayek, lao para todu, ya i Espiritu ha na'hasso hit na gi i tiempo ni' maloffan gi i tano' , guaha fine'nina na pineddong na pineddong ni' ha na'fanhuyong ni' ha sangan: " i antin ayu siha i manma'ayek put i testimonion Jesus yan put i fino' Yu'os "; Si Pablo unu giya siha. I Espiritu ha na'fanmanman i mankristianu ni' manma'a'ñao nu i paganismon Roma yan i ti manma'a'ñao na hinengge-ña i papa giya Roma ni' manma'a'ñao gi entre i sakkan 30 yan 1843. Pues ha na'fanmanman i uttimo na manma'ayek ni' manma'a'ñao nu i finatai ni' i " gå'ga' ni' tumunok ginen i tano '" gi Rev. 13:11-15, gi i uttimo na ora gi i tutuhon i tano'; gi duranten i sakkan 2029 asta i fine'nana na ha'åni gi i tiempon åpaka' antes di i Pasgua gi i sakkan 2030.
Sigun ginen i anunsion i " mina'siette na trompeta " gi Rev. 11:18 , " esta måtto i tiempo para ta husga i manmatai ," ya este i intension i tiempon " mit åños " ni' ma mensiona gi este na bersikulo 4. Este i che'cho' i manma'å'ñao ni' manhålom gi i taihinekkok na lina'la' Yu'os. Debi di u " husga " i taotao ni' ti maolek yan i manmatai na anghet siha gi langet. Si Pablo ha sangan gi 1 Cor. 6:3: " Ti untingo na y angjet sija utafanmanjusga?" Ya ti nesesita na jita jusga, mas y güinaja sija gui linâlâ ?
I Segundo na Rinatai para i Manmåtai na Rebelde siha
Verse 5: " I pumalu na manmatai ti manlå'la' ta'lo astaki ma'pos i mit años. Este i fine'nana na lina'la' ta'lo. "
Fanmanhasso put i trampa! I sinangan " I pumalu na manmåtai ti manlå'la' ta'lo astaki ma'pos i mit años " un parentesis ya i sinangan ni' ha tutuhon " Este i fine'nina na finatai " ha na'fanmanhasso hit put i fine'nina na manmatai gi as Kristo ni' manma'ayek ta'lo gi tutuhon i " mit años " ni' ma mensiona. I parentesis ha na'fanhuyong, sin u ma na'i na'an, i anunsion put i mina'dos na " risureksion " ni' ma na'setbe para i manmatai ni' manmala'et ni' para u fanma'ayek gi i uttemo na " mit años " para i uttimo na husgamento yan i kastigun finatai gi " lago' guafi yan asufre " ; ni' ha na'funhayan i " mina'dos na finatai ."
Verse 6: " Manmagof yan mansantos ayu siha i manma'ayek para i fine'nina na finatai! Gi ayu na tiempo, taya' fuetsa-ña i mina'dos na finatai, lao para u fanma'gas as Yu'os yan as Kristo, ya u fanma'gas yan guiya mit años. "
Este na bersikulo ha sumångan gi sensimple na manera i ma'a'atan na husgamenton Yu'os. I bendision ma'a'agang para i magahet na manma'ayek ni' manma'ayek gi i tutuhon i " mit años " gi i " risureksion i manmatai gi as Kristo . " Ti u fanmatto gi i husgamento lao siha mismo u fanma hues gi i husgamento ni' ha na'guaha si Yu'os, gi langet, para " mit años . " I ma anunsia na " mit años " na lina'la ' ha ' esta ma'a'atan gi este na " mit años ." Yanggen manhålom gi i lina'la' taihinekkok, i manma'ayek ti debi di u fanma'å'ñao pat u fanma'å'ñao " i mina'dos na finatai ," sa' gi i otro banda, siha i para u na'fanmatai i manmala'et na finatai ni' manma'husga. Ya ta tungo' na este siha i mas manmaolek yan manmala'et, manma'å'ñao, yan manma'å'ñao na taotao ni' manma'å'ñao nu i rilihón. I manma'elekta na hues siha debi di u ma disidi i lina'la' i piniti ni' kada unu gi i manma'ayek na taotao siha debi di u ma'eksperiensia gi i prugråman destrosu-ñiha ni' " i mina'dos na finatai ," ni' taya' parehu-ña yan i fine'nina na finatai gi tano' på'go na tiempo. Sa' i Yu'os ni' ha na'i i guafi i maneran i aksion-ña ni' muna'fanlamen. I guafi ti ha afekta i kosas siha gi langet yan i kosas siha gi tano' ni' maprotehi as Yu'os, taimanu ha' i eksperensian i tres na mangga'chong-ña si Daniel gi Daniel 3. Para i uttimo na husgamento, i tataotao ni' para u fanlå'la' ta'lo ti parehu yan i tataotao gi tano' på'go. Gi Mark 9:48 , ha na'tungo' hit si Jesukristo put i partikularidåt-ña, ilek-ña: " anai ti u fanmatai i gå'ga'-ñiha, yan i guafi ti u ma na'suha ." Taimanu ha' i lina'la' i tataotao i gå'ga ' tåno' , i tataotao i taotao ni' ma'å'ñao siempre guaha lina'la'-ña asta i uttimo na atom-ña. I linachi i konsumon-ñiha pues depende gi i lina'la' i tiempon pinadesi ni' ma disidi ni' i mansåfu yan si Jesukristo.
I uttimo na konfrontasion
Verse 7: “ Ya yanggen ma'pos i mit años, u ma'apasi si Satanas ginen i prison-ña. ”
Gi i uttemo i " mit na såkkan " , siempre ha sodda' ta'lo i kompaniha-ña. Este i tiempon i mina'dos na " risureksion " ni' ma na'setbe para i manma'gås-ta gi tano'.
Verse 8: " Ya para u huyong para u na'fanmanman i nasion siha ni' gaige gi i kuatro na bandan i tano', si Gog yan si Magog, para u na'fandaña' siha para i gera: i numeron-ñiha taiguihi i arena gi tasi. "
Este na kompaniha i manma'pos na " nasion siha " gi todu i tano', taimanu ha' ma'a'atan gi i formulan i " kuatro na kanton i tano '" pat kuatro na punton kardinåt, ni' ma na'i i aksion un universal na kinalamten. Taya' parehu-ña este na inetnon, fuera di i estratehian gera, parehu yan i gera gi i mina'tres na gera gi i " mina'sais na trompeta " gi Rev. 9:13. Este na kumparasion ha na'i si Yu'os ayu siha i manma'a'agang gi i uttimo na husgamento i na'an "Gog yan Magog" ni' ma mensiona gi Ezek. 38:2, yan antes di este gi Gen. 10:2 anai "Magog" i mina'dos na lahi-ña si Jafet; lao un dikike' na detalle ha na'annok i aspeton kumparasion ha' gi este na evokasion, sa' gi as Ezekiel, si Magog i tano' Gog, ya ha na'annok Rusia ni' para u na'i aksion, gi duranten i mina'tres na geran mundiåt, i mas takhilo' na numeron såtbadot gi todu i historian geran taotao; ni' ha na'siguru i dangkolo na inadelanta yan i rápido na konkista gi i tano' siha gi i sanlagu na Europa.
I Espiritu ha komparehi siha yan i " arena gi tasi ," ya ha na'i importansia i numeron i manma'ayek gi i Uttimo na Huisio. Este lokkue' un alusion put i sumåga-ñiha gi i anite yan i taotao-ña ni' ma'a'atan gi Rev. 12:18 pat 13:1 (depende gi i biblical version): yanggen ta sångan put i " dragon ," ta taitai: " Ya tumohgi gi hilo' i hånom tasi. "
Un rebelde ni' ti siña ma'adelanta, si Satanas ha tutuhon ha' humånao para u na'fanlamen i tropan Yu'os ya ha na'fanmanman i pumalu na taotao ni' manmakondena ni' ha konbense siha para u fanma'atkila kontra si Yu'os yan i manma'ayek-ña.
Verse 9: “Ya manhånao siha gi hilo' i tano', ya ma'a'atan i kampun i mansåntes, yan i siudå ni' ma'a'ñao. Lao tumunok i guafi ginen i langet ya ha na'fanlamen siha. "Lao i konkista i tåno' ti ha na'i yu' ni' hafa yanggen ti siña un chule' i kontrariu sa' ti siña ha' ma'a'atan; parehu yan i mangga'chong-ña si Daniel, ni guafi ni hafa na kosas siña ha na'piniti siha. Ya gi i otro banda, "i guafi ginen i langet" ha laknos siha asta gi "i kampun i mansåntes" ni' taya' inafekta-ña. Lao este na guafi ha “destrosa” i inimigon Yu’os yan i manma’ayek-ña. Gi Zachariah 14, i Espiritu ha prufetisa i dos gera ni' ma separa ni' i “mit años.” I unu ni' ha tutuhon yan ma kumple gi i "sais na trompeta" ma prisenta gi i verse 1 asta 3, i pumalu siha put i mina'dos na gera ni' ma cho'gue gi i tiempon i uttimo na husgamento, yan despues di este, i universal na otden ni' ma estapblesa gi i nuebu na tano'. Gi i mina'kuåtro na bersikulo, i prufesiha ha sangan put i finatto-ña si Kristo yan i manma'ayek-ña gi i tano': “I addeng-ña para u fanmatto gi i Ekso Olibo, ni' gaige gi sanhaya, i Ekso Olibo, para u ma dibidi gi dos, sanhaya yan sanlichan, ya u guaha un dangkolo na bånda. » I kampun i mansåntes gi i uttimo na husgamento ma identifika yan ma sodda'. Ta na'tungo' na gi i uttemo ha' i “mit años” gi langet na i “adeng” Jesus para u “deskansa” gi i tano', “gi i Sadog Olibo ni' ha atan Jerusalem, gi sanhaya' na banda.” Ti ma'interpreta este na bersikulo, ya ha na'fanhuyong i ti maolek na hinengge put i lina'la' Jesukristo gi i tano' gi duranten i “millennium.”
Verse 10: “Ya i anite ni' ha na'fanmanman siha, ma laknos gui' gi i lago' guafi yan asufre, anai gaige i gå'ga' yan i ti magahet na prufeta, ya u fanma'a'ñao diha yan puengi para todu i tiempo. »
Esta måtto i tiempo para ta cho'gue i sentensian i manma'gås-ta ni ' ma'a'atan gi Rev. 19:20. Taimanu ha' ilek-ña este na bersikulo, " i anite, i gå'ga', yan i ti magahet na profeta " manma'a'ñao " manma'a'ñao gi i lago' guafi yan asufre , " ni' ginen i aksion " guafi ginen i langet ," ni' ma addåpta i magma gi papa' tano' ni' ma na'huyong ginen i ma'a'ñao gi i tano' gi todu i tano'. I tano' pues ha na'fanhuyong i " atdao " ni' i " guafi " -ña ha na'fanlamen i tataotao i manma'a'agang, siha mismo manma'adora ( ti ma tungo' lao manma'a'ñao) gi i atdao ni' ha na'fanhuyong si Yu'os. Gi este na aksion na i manma'å'ñao gi tano' yan gi langet manma'å'ñao nu i " piniti " gi i " dos na finatai " ni' maproponi desdeki Rev. 9:5-6 . I inayuda ni' ma nå'i sin husto na diha para i deskansu, ha na'fanhuyong este na finakpo'. Sa' put i suette para i manmakondena, maseha hafa na tiempo, i " mina'dos na finatai " guaha lokkue' finakpo'-ña. Ya i sinangan " para todu i tiempo yan todu i tiempo " ti ha aplika para i " piniti " siha ha' lao para i destrosu na konsekuensian i " guafi " ni' ha na'fanhuyong siha , sa' i konsekuensia siha ni' para u fanma'ayek yan u fanma'ayek.
I prinsipåt siha gi i Uttimo na Huisio
Verse 11: " Ya hu li'e' un dangkolo na tronu blanku, yan ayu i gaige gi hilo'-ña: ya i tano' yan i langet manmalago' ginen i fi'on-ña, ya taya' lugat para siha . "
" Blånku " yan perfekto na lina'la', i " dañkulu na tronu-ña " i imahen i perfekto na lina'la' yan sagradu na kinalamten i Yu'os ni' ha na'fanhuyong todu i lina'la' yan kosas siha. I perfekto-ña ti siña ha sodda' i " tano '" gi i ma'utot yan ma'utot na aspetu ni' ha na'i gui' gi i uttimo na husgamento. Kontodu, i manmala'et ginen todu i orihin-ñiha esta manma destrosa , i tiempon simbolo siha esta måtto ya i universon celestial yan i biyon na estreyas-ña siha taya' rason-ñiha para u fanlå'la'; I " langet " gi i tano'-ta yan todu i gaige gi halom-ña manma'apasi , manma'pos gi taya'. Matto i tiempo para i taihinekkok na lina'la' gi taihinekkok na ha'ani.
Verse 12: “ Ya hu li'e' i manmatai, dikike' yan dangkolo, manma'a'atan gi me'nan i tronu. Ya mababa i lepblo siha. Ya ma baba otro na lepblo, i lepblon lina'la'. Ya i manmatai manma husga ginen ayu siha i manma tuge' gi lepblo siha, sigun gi che'cho'-ñiha. ”
Este siha na " matai " ni' manma'å'ñao manma'å'ñao para i uttimo na sentensia. Sa' si Yu'os ti ha na'fanhuyong ni' hayi, i husto na husgamento-ña ha afekta i " dångkulu " yan i " dikiki' ," i manriku yan i mamobble, ya ha na'i siha i parehu na destinu, i finatai, put i fine'nana na biåhi gi lina'la'-ñiha, parehu.
I sigiente na bersikulo siha ma na'i hit detalye put i aksion i Uttimo na Huisiu. Esta maprofetisa gi Dan. 7:10, i " lepblo " ni' i testimonion i anghet siha ma " abri " ya este na ti ma li'e' na testigu siha ma nota i isao yan i kriminåt ni' ma cho'gue ni' i manma kondena ya despues di i husgamento gi kada na asunto ni' i manma'ayek yan si Jesukristo, ma adopta un uttimo, definitibu, ti siña ma na'suha na sentensia. Gi i tiempon i Uttimo na Huisio, i sentensia ni' mapronunsia para u ma'eksekuyi.
Verse 13: “ I tasi ha na'i i manmatai ni' gaige gi halom-ña, ya i finatai yan i Hades ha na'i i manmatai ni' gaige gi halom-ña, ya manma husga kada taotao sigun gi che'cho'-ña. ”
I prinsipåt ni' ma difina gi este na bersikulo ha aplika para i dos na finatai. I " manmåtai " manmalingu gi i " tasi " pat gi i " tano ' "; este i dos na posipble na siña maayek gi este na bersikulo. Ta atan i forma " guma' i manmåtai " ni' ma na'fanhuyong i " tano ' " . Sa' magahet, este na na'an ma hustisia , sa' ha sangan si Yu'os para i taotao ni' isao : " Putbos hao ya para un bira hao tatte " gi Gen. 3:19. I " sagan i manmåtai " pues i " hånom " gi i " tano' ." Guaha na biåhi na i finatai ha na'fanlamen i taotao siha ni' guafi ya ti " ma bira tatte gi i hånom " sigun ginen i kustumbren i ma'pos na lina'la'. Put este na rason, ti ma na'suha este na asunto , i Espiritu ha espisifiku na i " finatai " mismo para u na'fanhalom ayu siha i ha laknos gi maseha hafa na manera ; put i ma komprende i disintegrasion ni' ha na'fanhuyong i guafi nukleåt ni' ti ha na'fanhuyong i tataotao taotao ni' esta ma disintegra.
Verse 14: " Ya i finatai yan i Hades manma laknos gi i lago' guafi. Este i mina'dos na finatai, i lago' guafi. "
I " Finatai " un prinsipåt ni' kontra i lina'la' , ya i intension-ña para u na'fanhuyong i gå'ga' siha ni' i lina'la'-ñiha ma husga yan ma kondena as Yu'os. I lina'la' taya' otro na intension-ña fuera di para u na'i si Yu'os un nuebu na kandidåtu para i inayek-ña para i taihinekkok na amigu-ña siha. Despues di ma cho'gue este na inayek, yan i manmala'et manma destrosa, " i finatai " yan " i tano ' " " i sagan i manmåtai " taya' rason-ñiha para u fanlå'la'. I destrosu na prinsipat este na dos kosas siha mismo ha destrosia si Yu’os. Despues di i " lago' guafi , " ma fa'tinas i lugat para i lina'la' yan i dibin na inina ni' muna'fanli'e' i kriatura-ña siha.
Verse 15: " Ya ayu i ti ma sodda' na ma tuge' gi i lepblo-ña i lina'la', ma laknos gui' gi i lago' guafi. "
Este na bersikulo ha konfitma na si Yu'os ha po'lo gi me'nan i taotao dos ha' na chalan, dos na disision, dos na destinu, dos na destinu (Deu. 30:19). I na'an i manma'ayek esta ma tungo' as Yu'os desdeki i tutuhon i tano', pat mås tåtte, desdeki i ma planeha i planu-ña para u na'i gui' mismo ni' manlibre yan manindependiente na gå'ga' siha. Este na disision para u na'fanlamen gui' gi tataotao-ña, lao i minalago'-ña para i guinaiya mas takhilo' ki i mina'å'ñao-ña, ha tutuhon i planu-ña ya ha li'e' i detalye na finatton i estoria-ta put i lina'la' gi langet yan i lina'la' gi tano'. Ha tungo' na i fine'nina na gå'ga'-ña para u fanma'ayek para u fanma'ayek. Lao maseha este na tiningo' ha na'i gue' todu i opottunidad para u abandona i planu-a. Ha tungo' na ti siña, lao ha na'suha. Pues ha tungo' i na'an i manma'ayek, i che'cho'-ñiha, i testimonion todu i lina'la'-ñiha, ya ha guiya yan ha konne' siha guatu giya guiya, kada unu gi i tiempo-ña yan i lugat-ña. Unu ha' na kosas ti siña para si Yu'os: i na'manman.
Ha tungo' lokkue' i na'an i meggai na taotao ni' ti manma'å'ñao, manma'å'ñao, yan manma'å'ñao ni' i lina'la' taotao ni' ha na'fanhuyong. I diferensia gi i sentensian Yu'os ni' ma'a'atan gi Rev. 19:19-20 ha aplika para todu i fina'tinas-ña. Guaha giya siha, ti manma'å'ñao, para u fanma'atkila ni' " i fino' Yu'os " sin u fanma'eksperiensia " i piniti gi i guafi gi i mina'dos na finatai " ni' ma'ayek para i manma'å'ñao na kristianu yan i ManHudihos. Lao i mina'dos na " risureksion " ha afekta todu i taotao-ña ni ' manmafañågu gi tano' yan i anghet siha ni' manmafa'tinas gi langet , sa' si Yu'os ha sangan gi Rom. 14:11: " Sa esta matugue: Como lalâlâyo, ilegña y Señot, todo y adeng ufanmato guiya guajo, yan todo y jila ufanconfesa gui as Yuus . "
Gi i Repokalipsis 21: i nuebu na Jerusalem ni' ma'gåsgas ma'simbolo
Verse 1: “ Pues hu li'e' un nuebu na langet yan un nuebu na tano', sa' i fine'nana na langet yan i fine'nana na tano' esta manmaloffan, ya i tasi taya ' .
I Espiritu ha na'i hit i sinisedi ni' ha na'fanhuyong i nuebu na otden multidimensionåt despues di i finakpo ' i mina'sais na mit años . Desde ayu na mumento, ti u ma kuenta i tiempo, todu i lina'la' manhålom gi tai finakpo' na lina'la'. Todu nuebu pat mas maolek na ma'a'ñao. I " langet yan tano ' " gi tiempon isao esta malingu, ya i " tasi ," simbolon " finatai , " ti gaige. Sa' si Yu'os ha na'fanhuyong i tano', ha na'fanhuyong todu i siña ha na'fanlamen i taotao-ña; pues, taya' mas tasi, taya' mas bånda siha ni' guaha acho'-ñiha . Ha bira gui' un dangkolo na tinanom taiguihi i fine'nina na " Eden " anai todu i minaolek yan i pas; ni ' para u makonfitma gi Rev. 22.
Verse 2: “ Ya hu li'e' i sagradu na siudå, i nuebu na Jerusalem, tumunok ginen as Yu'os ginen i langet, ma pripara taiguihi i nobia ni' ma adotna para i asaguå-ña. ”
Este na nuebu na fina'tinas para u na'fanmagof i manma'ayek na taotao siha gi i tano' ni' ma'a'agang gi este na bersikulo " siudat sagradu " , taiguihi gi Rev. 11: 2 , " New Jerusalem ", " i nobia " as Jesukristo i " asaguå-ña ". " Tumunok gui ' ginen i langet " , ginen i rainon Yu'os ni' humalom gui' gi i minaolek i finatto-ña i Satbadot-ña. Pues tumunok gui' gi tano' put i fine'nana na biåhi gi i uttemo i " mit años " gi i husgamento gi langet para i uttimo na husgamento. Despues di este, annai humanao tatte gi langet, ha hasso na i " nuebu na langet yan i nuebu na tano '" esta manlisto para u ma risibi gui'. Na'tungo' na i palabra " langet " singular ha', sa' ha na'fanhuyong perfekto na inetnon, kontra i plural , " langet ," ni' ha suggesta gi Gen. 1:1, i dibision i taotao siha gi dos na gurupu.
Verse 3: “ Ya hu hungok un dangkolo na bos ginen i tronu ya ilek-ña, Estague', i tabernakulon Yu'os gaige gi entalu' i taotao siha, ya para u fañåga yan siha, ya siha para u fanma'gås-ña, yan si Yu'os mismo para u fañåga yan siha. ”
I " nuebu na tano '" ha agang un bisita, sa' si " Yu'os mismo , " ha na'suha i tronu-ña gi langet, ya ha na'halom i nuebu na tronu-ña gi tano' anai ha konkista i anite, i isao yan i finatai. " I tabernakulun Yu'os " ha na'annok i tataotao i langet as Yu'os Jesukristo " Miguel " (= ni' parehu yan si Yu'os) . Lao este lokkue' simbolon i inetnon i manma'ayek ni manma'gas gi hilo'-ñiha i Espiritun Jesukristo. " Tabernakulu , templo, sinagoga, guma'yu'os " - todu este na palabras siha, simbolon i manma'ayek na taotao i mansåntes antes di u ma'ayek ni' taotao; kada unu giya siha ha na'i un estao gi i inadelantan i dibin na prohekto. Ya fine'nina, " i tabernakulu " ha na'annok i finatton i ManHebreu ginen Ehipto ni' ma guiya yan ma konne' si Yu'os para i desierto ni' ma li'e' gi i mappot ni' tumunok taiguihi un kolumna gi i sagradu na tenda . Estaba gui' gi ayu na tiempo " yan i lalåhi siha " ; ni ' ha na'fanhuyong i uson este na term gi este na bersikulo . Pues i " templo " ha na'siguru i fina'tinas i " tabernakulu " ; I che'cho' ma'ayek yan ma'cho'gue gi papa' i Ray Solomon. Gi fino' Hebreu , i palabra " sinagoga " kumeke'ilekña: inetnon. Gi Rev. 2:9 yan 3:9, i Espiritun Kristo ha na'annok i nasion Hudios ni' manma'a'ñao ni' i sinangan " sinagogan Satanas . " I uttimo na palabra " i gima'yu'os " ha na'annok i inetnon gi fino' Griego (ecclesia) ; i fino' i difusion i fina'nå'guen kristianu gi i Biblia . Si Jesukristo ha komparehi " i tataotao- ña " yan i " templon " Jerusalem , " ya sigun gi Eph. 5:23, i Asamblea , i " Gima'Yu'os- ña ", i " tataotao -ña " : " sa' i asagua i pachot i asaguå-ña, taimanu ha' si Kristo i pachot i Gima'Yu'os, ni' i tataotao-ña, yan guiya i Satbadot-ña " . Ta hahasso i triniste ni ha siente i manapostoles si Jesukristo anai ha dingu siha para u kahulo' para i langet. Gi este na biåhi, " i asaguå-hu para u lå'la' yan guåhu ," ilek-ña i Ma'ayek gi i inestotba-ña gi i " nuebu na tano '. " Gi este na konteksto na i mensåhi siha ginen i dose na na'an i " dose na tribiu " gi Rev. 7 siña ha na'fanhuyong i ti ma'gåsi na minagof yan minagof gi i mina'lak-ñiha.
Verse 4: “ Ha na'fanhuyong todu i ilu gi i matan-ñiha, ya ti u guaha mas finatai, ni piniti, ni inagang, ni piniti, sa' esta manmaloffan i fine'nina na kosas siha. ”
I koneksion yan i Rev. 7:17 ma konfitma yanggen ma sodda' guini i prumesa ni' ginen i Rev. 7 ha tutuhon: " Ha na'fanhuyong todu i lagå-ña gi i matan-ñiha ." I remedio para i lago' i minagof yan i minagof. Ta sangan pot i tiempo anai para u makumpli yan u makumpli i promesan Yuos. Atan maolek este na maolek na mamaila' na tiempo, sa' gi me'na-ta gaige i tiempo ni' maprograma para " finatai, piniti, linao, piniti ," ni' ti para u, solu, para i rininueba todu i kosas siha ni' i sublime yan maolek na Yu'os-ta. Malago' yu' na bai hu apunta na este siha na baba na kosas siempre u fanmalingu despues di i uttimo na sentensia, ni para u masusedi gi uttimon i "mit años." Para i manma'ayek, lao para siha ha', i inafekta siha ni' i tailayi u fanma'pos gi i gloriosu na finatto i Saina as Yu'os Todu Ha Na'siña.
Verse 5: “ Ya ayu i gaige gi hilo' i tronu ilek-ña, Estague', hu fa'nu'i todu i kosas siha. Ya ilek-ña, "Tuge': sa' este siha na sinangan manmagahet yan manmagahet. "
I Yu'os ni' ha na'huyong, gi i mismo tiempo, ha na'i gui' prumesa, ya ha atestiguyi este na fino' prufeta: " Atan, hu na'nuebu todu i kosas siha ." Ti siña ta li'e' un imahen gi i lina'la-ta gi tano' para ta na'i idea put hafa ha pripara si Yu'os, sa' hafa i nuebu ti siña ta deskånsa. Ya asta på'go, si Yu'os ha na'hasso hit put i piniti na kosas siha gi tiempo-ta ni' ha sangani hit na ti u fanma'a'ñao gi i " nuebu na tano' yan i nuebu na langet ," ni' put este na rason na ma'a'atan todu i misterio yan i minagof-ñiha. I anghet ha addåpta este na deklarasion: " sa' este siha na palabras manfiet yan manmagahet . " I inagang grasia ni' ha na'huyong si Yu'os gi as Jesukristo ha nisisita i hinengge ni' ti ma'a'ñao para u ma risibi i premiu ginen i prumesa siha ginen as Yu'os. Difisit na chalan ya ti parehu yan i estao i tano'. Ha dimanda un dångkolon espiritun sakrifisiu, diniseha, yan i umå'a'ñao i esklabu ni' suhettu gi i Saina-ña. I esfuerson Yu'os para u na'fanmetgot i konfiansan-ta, pues maolek: "i siguridåt gi i minagahet ni' ma na'tungo' yan ma na'huyong " i estao i minagahet na hinengge.
Verse 6: " Ya ilek-ña nu guåhu, 'Ma cho'gue! Guåhu i Alpha yan i Omega, i tutuhon yan i uttemo. Para ayu i manma'å'ñao, bai hu na'i gui' ginen i hanom i lina'la '. "
I Yu'os Jesukristo ha na'fanhuyong " todu i nuebu . " " Esta ma cho'gue! " Psa. 33:9: " Sa guiya umalog ya jumuyong; manago ya sumaga ." I fino'-ña ni' kreatbu ha kumple yanggen manhuyong i fino' ginen i pachot-ña. Desde i sakkan 30, gi i tatte-ta, i prugråman i tiempon kristianu ni' ma'a'atan gi as Daniel yan Revelation esta ma kumple asta i mas dikike' na detalye-ña. Si Yuos ha kombibida hit para ta atan ta'lo i mamaila' na tiempo ni ha pripara para i manma'ayek-ña ; I manma anunsia ma kumple gi parehu na manera, yan kabåles na siguridåt. Si Jesukristo ha sangani hit gi Rev. 1 :8: " Guåhu i Alfa yan i Omega, i tutuhon yan i uttemo ." I idea put " tutuhon yan finakpo ' " ha na'i hit siknifikasion gi i eksperensian-ta put i isao gi tano', ni' para u ma kumple gi i " uttemo " gi i mina'siette na mileniu despues di i pineddong i taotao ni' isao yan i finatai. Para i famagu'on Yu'os ni' manma'a'ñao gi i tano' ni' manma'a'ñao, si Jesukristo ha ofresi, " libre ," " ginen i fuetsan i hanom lina'la' ." Guiya mismo " i fuetsan " este na " hanom lina'la ' " ni ha simbolisa i taihinekkok na lina'la'. Libre i rigalu as Yu'os, este na presision ha kondena i bentan i " indulgences " Katoliku ni ' ha na'i i pineddong ni' ma risibi gi i salåpe' ginen i papa .
Verse 7: " I manma'gås-ta, u fanma'gås-ta todu; Guåhu bai hu Yu'os-ña, ya guiya para u lahi-hu . "
I manma'ayek as Yu'os manereru-ña yan si Jesukristo. Fine'nina, put i " viktoria- ña , " si Jesukristo " ha erensia" un glorian rai ni' ma rekoknisa ni' todu i lina'la'-ña gi langet. Despues di guiya, i manma'ayek-ña, lokkue' " manma'gås-ña , " lao put i " victory- ña " , " u fanma'gås-ñiha ni ' este siha na nuebu na kosas " ni' ha na'fanhuyong si Yu'os para siha. Si Jesukristo ha konfitma i dibin-ña gi as apostol Felipe gi as Juan 14:9 : " Ilek-ña si Jesus nu guiya , 'Mås meggai na tiempo na gaige yu' giya hagu, ya ti un tungo' yu', Felipe ? Hayi i lumi'e' yu', ha li'e' i Tata . Sa' hafa na un sangani yu ', 'Fannu'i ham i Tata ? '' I taotao Mesias ha prisenta gui' komu i Tata , " ya ha konfitma i Tata, " maprofetisa gi Isa. 9:6 (o 5) put guiya. Si Jesukristo pues para i manma'ayek-ña , i che'lu-ñiha yan i Tatan-ñiha. Lao siha i mañe'lu-ña yan i famagu'on - ña . nisisåriu para u benefisiu ginen i estao " lahi " i låla'la' na Yu'os.
Verse 8: " Lao i manma'å'ñao, yan i ti manmanhongge, yan i manma'å'ñao, yan i manma'å'ñao, yan i manma'å'ñao, yan i manma'å'ñao, yan i manma'å'ñao, yan todu i manma'å'ñao, u fanma'å'ñao gi i lago' ni' ma'å'ñao ni' guafi yan asufre: ni' i mina'dos na finatai. "
Este na estao i taotao siha manmafa'nu'i gi todu i taotao ni' manpaganu , lao, i Espiritu guini ha puno' i frutan i ti magahet na rilihón kristianu; i kondenasion put i rilihón i ManHudihos ni' ma'ekspresa yan ma'a'atan as Jesukristo gi Rev. 2:9 yan 3:9.
Sigun gi Rev. 19:20, "... i lago' ni' ma'gåsgas ni' guafi yan asufre " para u ma'ayek para i " gå'ga' yan i ti magahet na profeta " gi i uttimo na husgamento: i hinengge Katoliku yan i hinengge Protestante. Ti difirensiå-ña i fatso na rilihón Kilisyanu yan i fatso na rilihón Manjudios. I balotu-ña siha ni' priniponi, i oppan na balotu siha ginen as Yu'os. Pues, annai i ManHudihos Fariseo ma'a'atan i mandisipulu-ña si Jesukristo put i ti ma'a'atan i kannai-ñiha antes di u fanmanå'i (Mat.15:2) , si Jesus ti ha a'atan siha ya ilek-ña , gi Mat.15:17 asta 20 : " Ti en tingo' na todu i humalom gi i pachot, humalom gi i tiyan ya ma na'huyong gi i sikretu na lugat Lao ayu i humuyong ginen i pachot ? , ya este siha i muna'tailayi i taotao. Sa' ginen i korason-ta na humuyong i tailayi na hinasso, i pineddong, i adulterio, i inabale, i linachi, i ti magahet na testimonio, yan i chinathinasso . På'go , i ti magahet na rilihón kristianu ha na'ma'å'ñao i isao-ña kontra i Espiritu ni' ha na'fanma'å'ñao i isao i tataotao. Ha na'i si Jesukristo i hinasso-ña annai ilek-ña para i ManHudihos gi Mat. 21:3 : " Y publicano sija, yan y manputa sija, ufanjanao gui raenon langet gui menanmiyo " ; klaru, gi kondision na todu manmañotsot yan manmakonverti para as Yu'os yan i lina'la'-ña. I ti magahet na rilihón ni' ha a'agang si Jesukristo " manma'å'ñao na taotao siha " ni' ha laknos gi Matthew 23:24, put " ma'a'ñao i gå'ga' yan ma'a'ñao i kamelo " , pat put " ma li'e' i tåsi gi i matan i bisinu lao ti i trongko gi i matan-ñiha " sigun ginen Luke 6:42 yan Mateo 7:3 asta 5.
Ti meggai na esperansa para ayu i manma'aidentifika yan todu este siha na kinalamten ni' ha lista si Jesukristo. Yanggen unu ha' na taotao siña ha cho'gue i che'cho'-mu, debi di un laknos gui' ya un na'suha i difekto-mu. I fine'nina na batkådan hinengge kontra i taotao ha'; ya este i chinatsaga, i mas difisit para u ma'atkila.
Gi este na enumerasion, ha pribilehi i espirituåt na siknifikasion-ñiha, si Jesukristo , i takkilo' na hues, ha na'i i isao siha ni' ma'a'atan gi i ti magahet na hinengge-ña i klasin Katoliku Romanu. Gi i ma'ayek-ña "i manma'å'ñao", ha na'i ayu siha i ti malago' manma gana gi i gera-ñiha put i hinengge , sa' i prumesa-ña siha manma'a'atan " para ayu i manma'å'ñao ". På'go , taya' siña ha gana ayu i ti malago' lumalaban. I " fiet na testigu " debi di u metgot; huyong i taotao ni' manma'å'ñao. " Yanggen taya' hinengge, ti siña ta na'magof si Yu'os " (Heb. 11:6) ; ya i hinengge ni' ti parehu yan i hinengge as Jesukristo ni' ma nå'i komu mudelu para u ma imita, ti hinengge ha' . I " Abominations " un abominasion para si Yu'os ya manma'a'ñao siha ni' i frutan i manpaganu siha ; huyong, " i abominable . " Este na isao ma'atribuyi para " i dangkolo na Babilonia , i nanan i manputa yan i abominable siha gi tano' " sigun gi Rev. 17:4-5. " I manma'å'ñao " ma'utot i mina'sais na tinago'; huyong, " i asagua . " I asagua ma a'atan gi i hinengge Katoliku yan gi i hinengge Protestante ni' i " manhipokritu " sigun as Dan. 11:34 . I " fornicators " siña ma na'lå'la' i maneran-ñiha ya ma na'suha i tailayi-ñiha, yanggen ti taiguini; exit , " the fornicator . " Lao i espirituat na " taibali " ni' ma a'atan gi i hinengge Katoliku, ma komparehi yan un " prostituta , " ha na'suha i petta para i langet. Kontodu, si Yu'os ha kondena gi iya guiya i " impuridåt " ni' muna'fanhuyong i " adulterio " espiritu'åt : i kometsiu yan i anite . " I manå'paka ' " i manma'gas Katoliku yan i Protestante siha ni' manma'a'ñao nu i espirituat ni' ginen i anite; huyong, " i magof " ; este na aksion ma'atribuyi para " i dangkolo na Babilonia " gi Rev. 18:23. I " Idolaters " ma'a'agang lokkue' i hinengge Katoliku, i idolo-ña siha , i ma'eskultura na kosas siha ni' ma'usa para u ma'adora yan u ma'usa para u ma'usa i tinayuyot; huyong, " i manå'i idolo " . Ya gi uttimo, ha na'i si Jesukristo " i manma'å'ñao " ni' i tatan-ñiha espiritu'åt " i anite, un åmte yan asagua desde i tutuhon yan i tatan i manma'å'ñao " sigun as Juan 8:44 ; huyong " i åmte " .
Verse 9 : " Pues måtto unu gi i siete na anghet ni' guaha siete na tason ni' bula i siete na uttimo na chetnot, ya ha kuentusi yu', ilek-ña , 'Maila' ya bai hu fa'nu'i hao i nobia, i asaguan i Kinilu. '"
Gi este na bersikulo, i Espiritu ha sangan un mensåhi ni' para u na'fanmagof i manma'ayek ni' para u fanma'gåsi gi i tiempon i dibin " siette na uttimo na chetnot ." I premiu-ñiha para u ma li'e' (" Bai hu fa'nu'i hao ") i gloria ni' ma na'i i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, gi este na uttimo na tiempon i tano' ni' isao, " i nobia, i asaguan i Lahi-ña ," si Jesukristo.
I " siete na anghet ni' guaha siete na tason-ñiha ni' bula i siete na uttimo na chetnot " ma puno' i taotao siha ni' manma cho'cho' gi i kriterian i ti magahet na rilihón kristianu ni' ma mensiona gi i fine'nina na bersikulo. Este siha na " siete na uttimo na chetnot " i påtten ni' para u na'i si Yu'os i manmatai na kampu. Ha fa'nu'i hit på'go , gi i imahen siha , i påtten ni' para u bira gui' tatte gi i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta . Gi un simbolismo ni' ha na'annok i siniseden Yu'os para siha, i anghet ha na'fanli'e' i manma'ayek ni' i inetnon-ñiha, todu, " i nobia i Kinilu ." Gi i ma espisifiku, " i asaguan i Lahi ," i Espiritu ha konfitma i fina'nå'guen ni' ma nå'i gi Ephesians 5:22 asta 32. I apostol Pablo ha deskånsa un ideåt na relasion asagua yan asagua ni' para u ma sodda' ha' gi i relasion i Ma'ayek yan si Kristo. Ya debi di ta fana'gue para ta taitai ta'lo i estoria gi Genesis gi i lina'la' este na leksion ni' ha na'i hit i Espiritun i låla'la' na Yu'os , i chumo'gue todu i lina'la' , yan i magåhet na inbentot i perfekto na balotu-ña siha. I fino' " palao'an " ha li'e' i " asagua , " i "Ma'ayek " as Kristo yan i imahen i " palao'an " ni' ma prisenta gi Apocalipsis 12 .
I deskripsion put i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta
Verse 10 : “ Ya ha konne' yu' gi espiritu asta un dangkolo yan takhilo' na bånda, ya ha fa'nu'i yu' i siudåt sagradu, Jerusalem, ni' tumunok ginen i langet ginen as Yu'os, yan i glorian Yu'os. ”
Gi espiritu, ma transpotta si Juan para i tiempo anai si Jesukristo yan i manma'ayek-ña tumunok ginen i langet despues di i sentensia gi langet gi " mit años " gi siette mit años. Gi Rev. 14:1, i " ma'a'atan " na Adbentista siha ginen i " dose na tribiu " gi i espirituat na kristianu ma fa'nu'i gi " Mount Zion . " Despues di i " mit años ", i ma prufetisa ma kumple gi i minagahet i " nuebu na tano' ." Desde i finatto-ña si Jesukristo , i manma'ayek manma'ayek ginen as Yu'os un gloria, taihinekkok na tataotao ginen i langet. Pues ma na'fanli'e' " i minaolek Yu'os . " Este na inadelanta ma sangan as apostol Pablo gi 1 Cor. 15:40-44: " Guåha lokkue' i langet yan i tano' ; lao i mina'lak i langet unu ha', ya i tataotao gi tano' otro. I mina'lak i atdao unu, yan i mina'lak i luna otro, yan i mina'lak i estreyas otro ; sa' i estreyas diferentes gi otro gi i mina'lak-ña." Taiguini ha’ lokkue’ i resureksion i manmatai. Y tataotao esta matanme gui minitong ; macajulo gui tae- minitong ; esta manmatanme gi despresiao; umacajulo gui minalag ; ma matanme gui dinimetgot; ma na'kahulo' gi nina'siña; ma matanme un tataotao naturat; ma na'lå'la' ta'lo gi tataotao espiritu'åt. Yanggen guaha tataotao naturåt, guaha lokkue' tataotao espirituåt .
Verse 11 : “ Ya i mina'lak-ña taiguihi i presiosu na acho', taiguihi i acho' jaspe, klaru taiguihi i kristal. ”
Ma sangan gi i fine'nina na bersikulo, " i minaolek Yu'os " ni' ha na'fanmagof i taotao siha , ma konfitma sa' i " acho' jaspe " ha na'fanmagof lokkue' i aspeton " Guiya ni' gaige gi i tronu " gi Rev. 4:3. Gi entre i dos na versikulu , ta li'e' na guaha diferensia sa' gi Rev. 4, para i kontekston i husgamento , este na " jasper stone " ni' ha simbolisa si Yu'os guaha lokkue' aspeton " sardius " . Guini, i prublema put i isao ni' ma na'suha, i Ma'ayek ha prisenta gui' gi un aspetu ni' perfekto na linachi , " transpotta taiguihi i kristal ."
Verse 12 : " Ya guaha un muron dangkolo yan takhilo', ya guaha dose na petta, ya gi i petta dose na anghet, ya ma tuge' na'an siha, i na'an i dose na tribu gi famagu'on Israel : "
I imahen ni' maproponi ni' i Espiritun Jesukristo ma fa'tinas ginen i siniseden i espirituåt na " sagradu na templo " ni' ma na'fanhuyong gi Eph. 2:20-22: " Manma'gåsi hamyo gi i fundasion i manapostoles yan i prufeta siha, si Jesukristo mismo i acho' i kanton tasi. Gi as Guiya, todu i edifisio, manma'gåsi, manma'gåsi para i sagradu na templo gi as Yu'os. Gi as Guiya lokkue' manma'gåsi hamyo para i gima' Yu'os ginen i "Espiritu. I " takhilo' na muron " ha represesenta i evolusion i hinengge-ta ginen i sakkan 30 asta i sakkan 1843 ; ta tungo' na asta på'go, i estao i minagahet ni' ma komprende yan ma fa'nå'gue ni' i manapostoles ti ma na'lå'la' . Estague' na i tinilaika gi ha'anen deskanso ni ma'establesi gi 321 ha kubre i sagradu na kontrata ni mafa'tinas yan si Yu'os ginen i haga' Jesukristo. Put i magahet na risibidot i Rebelasion gi este na prufesiha, i simbolo siha ni' ma imahina i hinengge Adventist , ni' ha na'setbe si Yu'os desde 1843 , ma imahina ni ' " dose na petta " , " ma abri " gi me'nan i manma'ayek gi " Philadelphia " (Rev. 3 :7) yan " ma na'suha " gi me'nan i manmatai " ni ' manlå'la ' " giya Sardis (Rev. 3:7) (Rev. 3:3 . Ma chule ' i na'an i 12 na tribu ni ' ma sedda' ni' i seyu as Yu'os " gi Rev. 7.
Verse 13 : " Gi sanhaya tres na petta, gi sanhaya tres na petta, gi sanlichan tres na petta, yan gi sanlichan tres na petta. "
Este na inatan i " gates " gi i kuatro na punton kardinåt ha ilustra i universal na kinalamten-ña; ni' ha kondena yan ha na'fanlamen i rilihón ni' ha klåma i universalismu ni' ma translada gi i fino' Griegu " katholikos " pat " catholic " . Pues, desde 1843, para si Yu'os , i Adventism ha' i uniku na rilihón kristianu ni' ha konfi'a i " Ebanghelio-ña ni' taihinekkok " (Rev. 14:6) para un mision universåt para u fa'nå'gue i taotao siha gi i tano'. fuera di i minagahet ni' ha na'tungo' i espirituåt na Inayek-ña asta i uttemo na tiempo, taya' satbasion . I Adventism mafañågu komo un mobimienton rinikohin rilihoso ni' ma'a'atan ni' i anunsion i finatto-ña si Jesukristo, ni' ma'espipiha gi i tiempon åpaka' gi 1843; ya debi di u ma'gåsi este na kinalamten asta i minagahet na finatto-ña si Jesukristo , ni' ma'espipiha gi i tiempon åpaka' gi 2030. Sa' i "mobimiento" un aktibidåt ni' gaige gi i lina'la'-ña , yanggen ti taiguini, ti " mobimiento " gui ' , lao un " blocked institution " yan måtai , ni' ha pribilehi i tradision yan i rilihón na formalismu; este, todo y jachatlie yan jacondena si Yuus ; ya esta ha kondena i fine’nana na ti manmanhongge gi entalu’ i manrebelde na Judios.
I deskripsion ni' ma'a'atan gi i tiempon-ñiha
I Prinsian i Hinengge i Mankristianu
Verse 14 : " I muron i siudat guaha dose na fundasion-ña, ya gi hilo'-ñiha guaha dose na na'an i dose na apostoles i Lahi-ña. "
Este na bersikulo ha ilustra i hinengge-ña i kristianu ni' , taimanu ha' ta li'e', ha kubre i tiempo gi entre 30 yan 1843, ya i fina'nå'guen-ña ma disturba ni' Roma gi 321 yan 538. I " high wall " ma fotma ni' i siglu siha na inetnon " living stones " sigun ginen 1 Pet. 2:4-5: " Fanmatto giya Guiya, un acho' ni' låla'la' , ni' ma'abandona ni' taotao siha, lao ma'ayek yan presiosu gi me'nan Yu'os; ya hamyo mismo, komu acho' låla'la' , manma'ayek para un guma' espiritu'åt , un sagradu na saserdote , para en ofresi sakrifisiu espiritu'åt ni' ma'aksepta as Yu'os put si Jesukristo . "
Verse 15 : " I taotao ni' ha kuentusi yu' guaha un kanton oro para u midi i siuda, i petta-ña yan i muron-ña. "
Guini, taimanu ha' gi Rev. 11:1 , kuestion put " midi ," este, put para u ma na'huyong i husgamento , put i balotu i ma'gås-ta ni' ma ayek , put i tiempon Adventist ( i 12 na petta ), yan put i hinengge-ña i apostoles ( i fundasion yan i muron ) . Yanggen i " åcho ' " gi Rev. 11 :1 " parehu yan un åcho' ," un inestrutmenton kastigu, i oppan-ña, ayu gi este na bersikulo un " åcho' oro " ; " oro " i simbolon " hinengge ni' ma prubåba gi i prublema, " sigun ginen 1 Pet. 1:7: " kosa ki i prubåba i hinenggen-miyu, mas takhilo' bali-ña ki i oro ni' malingu, achokka' maprobecha ni' guafi, u fanma sodda' para alabansa yan gloria yan onru gi tiempon finatton Jesukristo . " Pues i hinengge i estao i husgamenton Yu'os.
Verse 16 : “ I siuda kuadrao i fina'tinas-ña, ya i lina'la'-ña parehu yan i lina'la'-ña. Ha midi i siuda ni' i åcho', ya ha sodda' na dose mit na estao , i lina'la'-ña, i lina'la'-ña, yan i lina'la'-ña parehu. ”
I " kuadradu " i mas maolek na manera. Gi i tutuhon, ma sodda' gi i fina'tinas i " santu gi i santos " pat " i mas sagradu na lugat" gi i tabernakulo ni' ma fa'tinas gi tiempon Moises. I fina'tinas i " kuadradu " pruba na guaha intelihente na inetnon; i naturåt ti ha na'fanhuyong ni' perfekto na " kuadrao siha . " I intelihente-ña si Yu'os ma li'e' gi i dimension i santuarion Hebreu, ni' ma fotma ginen tres na " kuadrao siha . " " santos na lugat " yan i mina'tres, para i " sagradu na lugat " pat " mas sagradu na lugat " , ni ' ma na'setbe para i presisu yan konsekuente na " veil " " , i imahen i isao ni' para u na'fanhomlo' si Jesukristo gi i ora-ña . Este na proporsion tres tersu gi i imahen i 6000 pat tres biåhi 2000 na såkkan ni' ma dedika para i inayek i manma'ayek gi i prohekton satbasion ni' ha konseptuyi si Yu'os. Gi i uttemo este na sinisedi , i manma'ayek manma'ayek gi i " kuadradu " gi i " mas sagradu na lugat " ni' ha prufetisa i finakpo ' i prohekton satbasion; este na lugat espiritu'åt siña ma'ayek sa' put i inatan ni' ha na'fanhuyong i inetnon gi as Kristo. Ya i " plasa " espiritu'åt gi i templo ni' ma deskånsa taiguini ha risibi i fundasion-ña gi Abrit 3, 30 , annai i satbasion ha tutuhon gi i boluntario na finatai i Redentor-ta as Jesukristo. I imahen i " kuadradu " ti sufisiente para u na'perfekto este na diniskuti put i minagahet na perfekto ni' i numeron-ña "tres". kontodu, este i "kubo" ni' mapresenta giya hita. Yanggen parehu i midida-ña, gi " lina'la', lina'la', yan tinakhilo ' ", guaha este na tiempo, i simbolon "tres" gi i perfekto "kubiku" na perfekto, gi i inetnon i manma'ayek ni' manma'ayek as Jesukristo. Gi 2030, i fina'tinas " i kuadradu na siudå , (yan kontodu kubiku : " i tinahdong-ña " ) , ya u makumple i simiento-ña yan i dose na petta . Gi i ma nå'i gui' un kubiku na forma, i Espiritu ha prohibi i literåt na inetnon "siudad" ni' i taotao siha ma nå'i gui'.
I numeron ma midi , " 12,000 estao " , parehu ha' i siknifikasion-ña yan i " 12,000 ma sedda' " gi Rev. 7. Para un hasso: 5 + 7 x 1000, i.e., taotao (5) + Yu'os (7) x gi i lina'la' (1000) . I fino' " stadiums " ha suggesta i partisipasion-ñiha gi karera ni' i minalago'-ña para u " gana i premion i inagang para i langet " sigun ginen i fina'nå'guen Pablo gi Phil . 3:14: " Hu sigi ha' para bai hu gana i premion i inagang ginen i langet as Yu'os gi as Jesukristo. " ; yan gi 1 Cor. 9:24: " Ti en tingo' na ayu siha i manmalålagu gi karera todu manmalålagu, lao unu ha' ha risibi i premiu ? Fanmalago' para en gana. " I manma'gås-ñiha manma'gåsgas ya manma gana i premiu ni' ha na'i si Yu'os gi as Jesukristo.
Verse 17 : " Ya ha midi i muron, ya ha sodda' na siento kuarenta yan kuatro na midida, sigun ginen i mididan i taotao, ni' i mididan i anghet. "
Gi i tatte i " cubits " , i manma'å'ñao na midida siha, ha na'tungo' hit si Yu'os put i husgamento-ña ya ha na'tungo' hit na guaha ha' taotao ni' ma'a'atan ni' i numeron "5" ni' manma'a'atan yan si Yu'os ni' i numeron-ñiha "7". I todu este na dos na numero ha na'i "12" ni' , "squared" , ha na'i i numero "144". I presison i " mididan taotao " ha konfitma i husgamenton i " taotao " ni' manma'ayek ginen i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo. I numeron "12" gaige gi todu i tiempon i prohekton i sagradu na kontrata ni' ma konkluyi yan si Yu'os: 12 na patriatkan Hebreu, 12 na apostoles as Jesukristo, yan 12 na tribu para u ma ilustra i hinengge Adventist ni' ma estapblesa desde 1843-1844 .
Verse 18 : “ I fina'tinas i muron jaspe, ya i siudå puru oro, taiguihi i klaru na gå'ga ' .
Gi este na sinisedi siha, ha na'fanli'e' si Yu'os i apresiu-ña put i hinengge ni' ma demonstra ni' i taotao-ña ni' ha ayek asta 1843. Meggai biåhi na ti meggai na lina'la'-ñiha, lao i testimonio-ñiha as Yu'os ha na'fanmagof yan ha na'fanmagof Gui'. I " puru na oro yan puru na gå'ga ' " gi este na bersikulo ha na'fanli'e' hit i linachi i anti-ñiha. Meggai biåhi na ma na'suha i lina'la'-ñiha put i konfiansan-ñiha gi i prumesa as Yu'os ni' ma na'tungo' ginen as Jesukristo. I konfiansa ni' ma po'lo giya guiya ti u ma na'desganao, guiya mismo u agang siha gi " i fine'nina na risureksion " , ayu i magahet na " manmatai gi as Kristo ", gi i tiempon åpaka' gi 2030.
I fundasion apostoliku
Verse 19 : " I fundasion i muron i siudat ma'a'a'nao ni' todu klåsen acho' ni' manmaolek : i fine'nana na fundasion jaspe, i mina'dos safiro, i mina'tres kalsedonia, yan i mina'kuåtro esmeralda. "
I mina'singko gi sardonyx, i mina'sais gi sardio, i mina'siette gi krisolito, i mina'ocho gi berilo, i mina'nuebe gi topaz, i dies gi krisopraso, i mina'onse gi jacinto, i mina'dosse gi ametista. "
Ha tungo' si Yu'os i hinasso i taotao yan hafa siniente-ña yanggen ma admira i bunitu na acho' siha yanggen ma tåmpe pat ma pulitika . Para u fanmana'i este siha na kosas, guaha manma'gasta salåppe' asta i punton para u fanma'utot, ya put este na rason na gof takhilo' i guinaiyan-ñiha para siha . Gi parehu na manera, si Yu’os u usa este na sinienten taotao para u na'annok i siniente-ña para i manma'a'a'ñao yan manma'a'a'ñao na taotao-ña.
Este na diferentes na " precious stones " ha fa'nå'gue hit na i manma'ayek ti parehu na klon, sa' kada taotao guaha propiu na kinalamten-ña, gi i fisikåt na eskalera, siempre, lao espesiåtmente gi i espirituåt na eskalera, gi i kinalamten-ña. I ehemplon i " dose na apostoles " as Jesukristo ha konfitma este na hinasso. Entre si Juan yan si Pedro, hafa na difirensiå-ña! Lao si Jesukristo ha guaiya siha put i difirensiå-ñiha. I magahet na riku na lina'la ni' ha na'huyong si Yu'os gaige gi este na difirentes na taotao ni' todu ma tungo' taimanu para u ma na'i Gui' primet lugat gi korason-ñiha yan gi enteru i anti-ñiha.
Adventism
Verse 21 : “ I dose na petta, dose na perlas , ya kada petta, un perlas, ya i chalan gi i siuda, puru na oro, taiguihi i bidå- ña .
Desde 1843, i manma'ayek na taotao ti ma na'annok na guaha hinengge-ñiha ni' mas takhilo' ki ayu i manma'ayek antes di siha gi i husgamenton i Saina na Hues. I simbolon " unu na perlas " put i siña ha na'i i benditu na Adventism i tiningo'-ña put i planon i satbasion dibin. Para si Yu'os, desde 1843, i manma'ayek na Adventists ma na'annok na manmerese siha para u ma risibi todu i lina'la'-ña. Lao sa' put i sigi ha' dumidog este, i uttimo na Adventist ni' manma'a'ñao ha' manmaresibe i uttimo, perfekto na esplikasion put i prufeta siha. Ilek-hu na i uttimo na Adventist ni' ma'ayek ti u mas takhilo' i balotu-ña ki i pumalu ni' manma'ayek gi tiempon apostoles. I " pearl " ha na'fanhuyong i finakpo' i prohekton satbasion ni' ha tutuhon si Yu'os. Ha na'fanhuyong un espesiåt na eksperensia ni' ha konsiste gi i ma'arekla todu i minagahet na doktrina ni' ma'a'atan yan ma'a'atan ni' i hinengge-ña i papa yan i hinengge-ña i Protestante ni' esta måtto gi apostasia. Ya gi i uttemo, ha na'tungo' hit put i takkilo' na importansia ni' ha na'i si Yu'os para i ma'implementa i tinago' Daniel 8:14 gi i tiempon inigong 1843 : " Asta dos mit tres sientos gi pupuengi yan pupuengi, ya i sinantos u ma'hustisia . " " I perlas " i imahen este na " hustisia na sinantos " ni', ti parehu yan i pumalu na acho', ti debi di u ma'ayek i minaolek-ña . Gi este na uttimo na konteksto, i inetnon i manma'ayek ni' manma'ayek manma'ayek, " ti manma'ayek " sigun gi Rev. 14:5, ya ma na'i si Yu'os todu i gloria ni' ha nisisita. I prufeta na Sabalu yan i mina'siette na milenio ni' ha prufesiha mandaña' ya ma kumple gi todu i perfekto na prohekton satbasion ni' ha konseptuyi i takkilo' na Yu'os. I " perlas ni' gof takhilo '" as Matt. 13:45-46 ha na'fanhuyong todu i minaolek ni' malago'-ña para u na'i gui' .
I Manåmko' na Inafekta gi i Nå'an Jerusalem
I Espiritu ha espisifiku: " I chalan i siudå, ginen oro, taiguihi i bidå-ña. " Gi i ma'usa este na " chalan ginen oro ,," kumeke ilek-ña, hinengge, ha suggesta na u makompara yan ayu giya Paris, ni' ha na'i i imahen i isao ni' ha risibi i na'an " Sodom yan Ehipto " gi Rev. 18: 18.
Verse 22 : " Ti hu li'e' templo gi halom-ña : sa' i Saina as Yu'os Todo-Siña i templon-ña, yan i Lahi-ña. "
Esta måtto i tiempon simbolo siha, i manma'elekta manhålom gi i minagahet na inayek i dibin na prohekton satbasion. Taimanu ha' ta konsidera på'go gi tano', i " templon " i inetnon ti u guaha mas uson-ña. I finatto gi i taihinekkok yan i minagahet para u na'fanlamen i " anineng " ni' ha prufetisa siha sigun ginen Col. 2:16-17: " Pues , cha'mu ma husga hamyo put i nengkanno' pat i gimen, pat put i gupot, pat i nuebu na luna, pat put i diha siha ni' para u fanmatto, lao i tataotao gaige gi as Kristo " ! Gi este na bersikulo , i sinangan " i Sabalu siha " ha na'fanhuyong " i Sabalu siha " ni' ma cho'gue ni' i gupot siha ya ti " i Sabalu kada simana" ni' ma estapblesa yan ma na'santos as Yu'os gi i mina'sais na diha desdeki i fina'tinas i tano'. Taimanu ha' i fine'nina na finatto-ña si Kristo ha na'fanlamen i ritu siha ni' ha prufetisa gui' gi i antigu na kontrata , i finatto-ña gi i lina'la' taihinekkok ha na'fanlamen i simbolon tano' ya ha na'fanla'la' i manma'ayek para u ma li'e', u ma hungok yan u ma osge' i Lahi-ña , este si Jesukristo, i magahet na sagradu na " templo " ni ' para u ma li'e ' para todu i tiempo , i ekspresion i Espiritun fina'tinas.
Verse 23 : " Ya i siuda ti ha nisisita i atdao pat i pilan para u fanma'lak gi halom-ña : sa' i minalag Yu'os ha na'fanli'e' gui', ya i Lahi-ña i lampara-ña. "
Gi i lina'la' taihinekkok, i manma'ayek manlå'la' gi un lina'la' ni' tåya' lina'la'-ña taiguihi i atdao-ta på'go, ni' i lina'la'-ña ma hustisia ha' gi i lina'la ' " ha'åni yan puengi " ; " puengi pat homhum " ma hustisia sa ' put i isao. I isao ma na'suha ya ma na'suha, guaha ha' lugat para " i lina'la' " ni' ha diklara si Yu'os "maolek " gi Gen. 1:4.
I Espiritun Yu'os ti siña ma li'e', ya si Jesukristo i aspetu ni' siña ma li'e' gui' ni' i fina'tinas-ña siha . Gi este na kapasidåt na mapresenta gui' komu " i atmas " i ti ma li'e' na Yu'os.
Lao i inetnon espirituåt ha na'fanhuyong un dångkolon inafekta. Yanggen manhålom gi langet, i manma'å'agang para u fanma'estudiåyi as Jesukristo, pues ti u nisisita i " atdao ", simbolon i nuebu na kontrata , ni' i " luna " simbolon i antigu na kontratan i ManHudihos ; parehu ha' , sigun ginen Rev. 11:3, gi i Eskritura, i " dos na testigu " as Yu'os gi i Biblia , ni' manma'usa para u fanma'lak i taotao siha gi i deskubrimienton-ñiha yan i tiningo'-ñiha put i planun-ña para u fanlibre. Gi i finakpo', i manma'elekta ti u nisisita i Santa Biblia.
Verse 24 : " I nasion siha u fanmamomokkat gi i lina'la'-ña, ya i rai siha gi i tano' u ma na'i i minaolek-ñiha gi halom-ña. "
I " nasion siha " ni' ma kuestiona, i " nasion siha " ni' ginen i langet pat i " nasion siha ni' ma fa'tinas ginen i langet. " I " nuebu na tano ' " esta ha' lokkue' i nuebu na rainon Yu'os, ya guini na lugat siña kada låla'la' ha sodda' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. I " rai siha gi tano', " ni' manma'ayek, para u " ma'ayek i gloria " gi i lina'la'-ñiha gi este na lina'la' taihinekkok ni' ma'establisa gi i " nuebu na tano' . " Este na sinangan " rai siha gi tano' , " ni ' mas ma'ayek , i manma'ayek na taotao tano' , ha na'fanhuyong , gi un manera ni' ti ma tungo ' , anai manma'ayek : manmapresenta " manmatå'chong " gi "tronu siha . " På'go, ta taitai gi Rev. 5:10: " Un na'i siha rainon yan pale' para i Yu'os-ta, ya u fanma'gas gi tano' ."
Verse 25 : " Ti u ma'a'atan i petta-ña gi diha, sa' taya' puengi gi ayu na lugat. "
I mensåhi ha na'fanmagof i malingu i inseguru på'go. I pas yan i siguridåt u fanma'gåsi gi i lina'la' i taihinekkok yan tai finakpo' na ha'åni. Gi i historian lina'la', i imahen i linao ma na'huyong gi tano' put i batkåda ni' para u oppe i dibin " lina'la ' " asta i " linao " gi i kampun i anite.
Verse 26 : " I minaolek yan i onru i nasion siha para u ma'ayek gi halom-ña. "
Gi duranten 6,000 åños, i taotao siha manma'a'agang para u fanma'gås-ñiha, taotao siha , yan nasion siha. Gi i tiempon kristianu gi i sanlagu , i taotao siha ma na'fanma'gåsgas i rainon-ñiha para nasion siha, ya i manma'ayek na kristianu siha manma'ayek ginen siha sa' put i " gloria yan onra " ni' ma nå'i si Yu'os gi as Jesukristo.
Verse 27 : " Taya' na'ma'åse' para u fanhålom, ni' hayi ni' chumo'gue i tailayi pat i linachi ; ayu ha' i manma'e'e'eppok gi i lepblo-ña i Lahi-ña i lina'la' para u fanhålom . "
Si Yu'os ha konfitma na i satbasion i obheton i dangkolo na dimanda ginen guiya. I manma'å'ñao na taotao siha , ni' manma'å'ñao nu i minagahet, siña ma selekta para u fanma nå'i lina'la' taihinekkok. Un biåhi ta'lo, i Espiritu ha rinueba i rinikohen-ña put i " ma'a'ñao " ni' ha na'annok i hinengge Protestante ni' esta måtai gi i mensåhi " Sardis " gi Rev. 3:4, yan i hinengge Katoliku ni' i taotao-ña " ha dedika gui' para i abominasion yan i minagahet " relihiosu yan sibit. Para ayu siha i ti manma'ayek as Yu'os, ma na'i siha ni' i anite yan i dimoniu-ña siha.
Un biåhi ta'lo, i Espiritu ha na'hasso hit, i manma'å'ñao siha para i taotao siha sa' si Yu'os, desdeki i tutuhon i tano', ha tungo' i na'an i manma'ayek-ña sa' "ma tuge' gi i lepblo-ña ni' lina'la' ." Ya put i ha espisifiku " gi i lepblo i lina'la ' i Lahi-ña ," ha na'fanhuyong si Yu'os todu i ti mankristianu na rilihón ginen i planon-ña put satbasion . Ha na'tungo' gi i Apokalipsis-ña put i ma na'suha i ti magahet na rilihón kristianu, i chalan satbasion ha a'a'paka' komo " estrecho yan estrecho " taimanu ha' ha sangan si Jesukristo gi Matthew 7:13-14: " Fanhålom gi i estrecho na petta. Sa' i aplacha' na petta yan anchu i chalan ni' para u fanhånao para i lina'la', ya meggai na taotao manhålom gi ayu na petta Lao estrecho yan estrecho i chalan para i lina'la'. ti meggai na taotao manma sodda' ."
Apocalipsis 22 : I Tai Uttimo na Ha'åni gi i Taihinekkok
I perfekto na tiempon i tano' ni' ha selekta si Yu'os ha tutuhon gi Rev. 21:7 x 3. I numeron 22 paradokso ha na'setbe i tutuhon i historia, achokka' ha konsiste , gi este na lepblo , i epilogue-ña. Este na rininueba, ni' ha afekta " todu i kosas " sigun as Yu'os, ma li'e' gi " nuebu na tano' yan i nuebu na langet , " parehu taihinekkok .
Verse 1 : “ Ya ha fa'nu'i yu' un hånom tåsi ni' klaru taiguihi i kristal, ni' ginen i tronon Yu'os yan i Lahi-ña. ”
Gi este na sublime, lina'la' na imahen fresko , i Espiritu ha na'hasso hit na i inetnon i manma'ayek, ni' esta manma'ayek , ni ' ma'ayek ni' i " hånom lina'la' , " un fina'tinas, un che'cho' Yu'os ni' ma na'fanhuyong ta'lo gi as Kristo, ni' i prisente-ña ma li'e' ni' i " tronu-ña " ; ya este, put i sakrifisiun i " lamb ," si Jesukristo; i lina'la' taihinekkok i frutan i nuebu na finañagon ni' ha prudukta este na sakrifisiu gi i manma'ayek.
" I hånom " un hånom fresko ni' gof takhilo'. Ha represesenta i lina'la, ni', parehu yan guiya, gaige gi i sigiente na aktibidåt. I hanom fresko ha 75% gi i tataotao-ta; este ha na'fanli'e' hit taimanu na esensiåt i fresko na hånom para guiya , ya este na rason na ha komparehi si Yu'os i fino'-ña, taimanu ha' na esensiåt para u guaha lina'la' taihinekkok, para " un hånom hånom lina'la' " sigun gi Rev. 7:17, sa' guiya mismo este na " hånom tåsi " sigun as Jer. 2:13. Gi i Rebelasion-ña, ta li'e' gi Rev. 17:15 na i " hånom " ha simbolisa " taotao siha "; guini, i " hånom " un simbolon i manma'ayek ni' manma'ayek ni' manma'ayek para todu i tiempo.
Gi i talo' i chalan- ña , yan gi kada bandan i hånom, guaha trongkon lina'la', ni' guaha dose na fruta-ña, ya ha na'huyong i fruta-ña kada mes, yan i hogsu-ña para i hinemlo' i nasion siha. "
Gi este na segundo na imahen, si Jesukristo, i " trongkon lina'la' ," masodda ' " gi entalo ' " i inetnon-ña ni manma'ayek ni mandadaña' gi " plasa " gi inetnon. Gaige gui' " gi entalu'- ñiha " lao lokkue' gi i bandan-ñiha, ma represesenta ni' i " dos na kanton i hånom ." Sa’ i dibin Espiritun Jesukristo gaige gi todu i lugat; gaige gi todu i lugat yan gi todu i taotao. I frutan este na " trongko" "lina'la'" ni' sigi ha' ma'a'a'ñao, sa' " i fruta- ña " ma'a'a'ñao gi kada " 12 na mes " gi i sakkan - ta . Este otro bonitu na imahen i lina'la' taihinekkok yan ha na'fanhasso hit na ma'a'atan taihinekkok gi minalago' Yu'os.
Si Jesukristo ha komparehi i taotao yan i trongkon fruta ni ma'husga put i tinekcha'-ñiha . Ha na'i gui' mismo, desde i tutuhon gi Gen. 2 :9, i simboliku na imahen i trongkon lina'la' . På'go , i trongko siha guaha para i magagu- ñiha i adornon i hogsu- ñiha . Para si Jesukristo, i " magagu- ña " ha simbolisa i maolek na cho'cho'- ña ya put este na rason i satbasion-ña ginen i isao i manma'ayek ni' debi di u fanma'ayuda. Pues, taimanu ha' i " hogsu " trongko " ha na'homlo' i chetnot, i maolek na cho'cho' ni' ha cho'gue si Jesukristo ha " na'homlo ' " i chetnot i isao ni' ma'eråda ni' manma'ayek desdeki si Adan yan si Eba ni ' ma usa i " hogsu " trongko para u ma kubre i fisikåt yan espirituåt na linachi-ñiha ni' ma diskubre ginen i eksperensian isao.
Verse 3 : " Ti u guaha mas na chinatsaga. I tronon Yu'os yan i Lahi-ña para u gaige gi halom-ña ; i tentago'-ña siha u ma setbe gui' ya u ma li'e' i matan-ña. "
Gi este na bersikulo , i Espiritu ha sångan gi i mamaila' na tiempo, ha na'i i mensåhi-ña i siniente- ña para i manma'ayek ni' para u fanma'atkila i tailayi yan i konsekuensia-ña astaki i finatto-ña si Kristo yan i ma'apasi siha ginen i tano' i isao.
I " anathema , " i pineddong i isao ni' ha cho'gue si Eva yan si Adan, na ha na'fanli'e' si Yu'os ni' i matan taotao. I fina'tinas Israel gi papa' i antigu na kontrata ti ha na'fañågue ni hafa, sa' i isao ha na'fanli'e' ha' si Yu'os. Ha na'fanli'e' ha' gui' gi papa' i apaka' na mappot gi i ha'åni, ya ha na'fanli'e' gui' gi puengi. I mas sagradu na lugat gi i sagan-ñiha ma na'setbe para guiya ha' , ya ma na'i i taotao ni' ha cho'gue i isao i sentensian finatai. Lao ti manggaige este siha na kondision gi tano'. Gi i nuebu na tano', si Yu'os ma li'e' ni' todu i tentago'-ña, ti ma tungo' hafa i setbisio-ñiha , lao u fanma kontak yan guiya annai i apostoles manma'a'ñao nu si Jesukristo yan manma kuentusi gui'; fi'on gi fi'on.
Verse 4 : “ Ya i na'ån-ña u ma tuge' gi i adbåntan-ñiha. ”
I na'an Yu'os ha konsiste i magahet na " seyu i låla'la' na Yu'os . " I deskansu gi Sabalu ha' i " señat " -ña gi sanhiyong . Sa' i " na'an " Yu'os ha na'annok i kinalamten-ña, ni' ha simbolisåyi gi i fi'on i " kuatro na gå'ga ' " : " i leon, i ga'ga', i taotao, yan i aguila ," ni' ha na'fanli'e' i manmaolek na difirensiå-ña i kinalamten Yu'os: rai yan metgot, lao listo para sakrifisiu, aspeton taotao, lao naturåt celestial. I fino' Jesus esta ma kumple; manma'a'agang i paluma siha ni' manma'a'agang. Kontodu, ayu siha i manma'a'ñao nu i balotu siha, manma'ayek as Yu'os para i lina'la' taihinekkok ya manma'a'agang para Guiya. I " a'atan " gaige gi i hinasso i taotao, i sentron i hinasso yan i kinalamten-ña. Ya este na uriya ni' ma'a'a'ñao ha estudia, ha reflekta, yan ha aprueba pat ha na'suha i estao i minagahet ni' ha prisenta si Yu'os para i satbasion. I hinasso i manma'ayek ma gofli'e' i fina'nu'i i guinaiya ni' ha na'guaha si Yu'os gi as Jesukristo ya ma chocho'gue , sigun ginen i areklamento siha , para u ma na'suha i tailayi ni' ayudon-ña , para u ma na'i siha i direcho para u fanlå'la' gi fi'on-ña.
Gi i uttemo, todu ayu siha i manma'a'ñao nu i kinalamten Yu'os ni' ha na'fanli'e' si Jesukristo manma'a'ñao nu Guiya para u fanma'ayuda Gui' para todu i tiempo. I " na'an " Yu'os ma tuge' gi i adbåntan-ñiha " ha esplåra i minaolek-ñiha; ya este, partikularimente, gi i uttimo na prubåban hinengge gi i Adventist anai i taotao siha guaha cho'cho'-ñiha para u ma tuge' gi " i adbåntan-ñiha " " i na'an Yu'os " pat i na'an i rebelde na " gå'ga ' ."
Verse 5 : " Ya ti u guaha puengi ; ya ti u nisisita lampara ni kandet, sa' i Saina as Yu'os ha na'fanli'e' siha. Ya u fanma'gas para todu i tiempo. "
Sigun gi Gen. 1:5, gi tatte i palabra " puengi " gaige i palabra " tinilaika, " un simbolon isao yan tailayi. I " lampara " ha referi gi i Biblia, i sagradu na sinangan Yu'os ni' ha na'annok i estao " i lina'la'-ña " , ayu i maolek yan i maolek. Ti u ma'usa mas ; i manma'elekta siha u guaha direcho-ñiha para i dibin inspirasion-ñiha, lao på'go ha gof atendi , gi i tano' i isao, i indispensable na " iluminating " na rol-ña ni' muna'fanhånao, ha', para i lina'la' taihinekkok.
Verse 6 : " Ya ilek-ña nu guahu , Este siha na sinangan manmagahet yan manmagahet : ya i Saina, i Yu'os i santos na prufeta siha, ha na'hanao i anghet-ña para u na'tungo' i tentago'-ña siha ni' debi di u ma cho'gue ensegidas . "
Gi i mina'dos na biåhi, ta sodda' este na dibin afirmasion: " Este siha na palabras manfiet yan manmagahet ." Si Yu'os ha na'fanmanhongge i lektor put i prufesiha, sa' i lina'la'-ña taihinekkok gaige gi i disision-ña. Gi i hinanao-ña este siha na dibin afirmasion, i taotao manmakondisiona ni' i sinko na sinisedi ni' ha nå'i siha ni' i Manma'gås-ñiha. I tentasion siha meggai yan manma'å'ñao para u fanma'å'ñao nu i espirituåt. Pues, i insisiste as Yu'os, gof hustisia. I peligro para i anti siha, gaige gi todu i lugat.
Propiu para ta na'lå'la' i tinige'-ta put este na bersikulo, ni' ha prisenta un råru na literåt na kinalamten gi este na prufesiha. Ti guaha simbolo gi este na bersikulo, lao i afirmasion na si Yu'os i inspirasion i profeta siha ni' ma tuge' i lepblo siha gi i Biblia ya, komo i uttimo na ribilasion, ha na'hanao si "Gabriel" para as Juan, kosaki siña ha na'tungo' gui' gi i imahen hafa , gi 2020, para u masusedi " ensegidas " , pat esta ma cho'gue, gi meggai na manera. Lao gi entre 2020 yan 2030, i mas takhilo' na tiempo debi di u ma'atkila ; tiempon chinatsaga ni' ma'a'atan ni' finatai, destrosion nukleåt, yan i gof åpmam na " siette na uttimo na chetnot gi i binibun Yu'os " ; i taotao yan i naturåt u fanma'å'ñao asta ki u fanmalingu .
Verse 7 : “ Ya estague', bai hu fåtto ensegidas . Dichoso ayu i umadada' i fino' i prufesiha gi este na lepblo ! ”
I finatto-ña si Jesukristo ma anunsia para i tiempon inigong gi 2030. Bendision para hita, yanggen ta " gof adahi " asta i uttemo " i sinangan i prufesiha gi este na lepblo " Apocalipsis.
I adverb " promptly " ha difina i sumen na'magof na finatto-ña si Kristo gi i tiempon finatto-ña, sa' i tiempo ha laknos gui' sin u fanma'a'ñao pat u fanma'a'ñao. Desde Daniel 8:19, ha na'hasso hit si Yu'os: " guaha tiempo para i uttemo ": " Pues ilek-ña nu guåhu, 'bai hu sangani hao hafa para u masusedi gi i uttemo na tiempon i binibu, para i tiempo ni' ma ayek para i uttemo .'" Siña ha' masusedi gi i uttemo i 6000 åños ni' ha prugråma si Yu'os para i inayek-ña, i fine'nana na ha'åni gi Abrit , antes di i tiempon åpaka' 3, 2030 .
Verse 8 : " Guåhu, si Juan, hu hungok yan hu li'e' este siha. Ya annai hu hungok yan hu li'e', humanao yu' papa' para bai hu adora yan bai hu adora gi me'nan i anghet ni' ha fa'nu'i yu' este siha . "
Gi i mina'dos na biåhi, måtto i Espiritu para u na'i hit i abisu -ña . Gi i fine'nina na tinige ' gi fino' Griego , i verbu "proskunéo" ma translada komo "para u fanma'å'ñao." I verbu "to worship" ginen i fino' Latin ni' ma'a'agang "Vulgate." Este na ti maolek na tinige' ha na'fanhuyong i chalan para i ma'abandona i prostrasion fisikåt gi i rilihoso na praktis i apostata na kristianu, asta i punton tinayuyot " standing , " sa' put otro na ti maolek na tinige' gi i fino' Griegu "istemi" gi Mark 11:25. Gi i tinige' , i forma-ña " st é kété " guaha siknifikasion-ña " para u fanma'å'ñao pat para u fanma'å'ñao " , lao i tinige'-ña si Oltramare ni' ma usa gi i L.Segond na lepblo, ha translada este komo " stasis " ni' kumeke'ilekña " para u fanma'å'ñao " gi i literåt na siniente-ña . I ti magahet na tinige' gi i Biblia ha na'fanla'la' i taotao ni' ti maolek , arogante yan ti maolek na attitud put i takkilo' na Yu'os, i Todopoderoso , gi i bandan i taotao ni' ma na'suha i siniseden i magahet na sagradu . Ya ti este ha'... Este na rason na i attitud-ta put i tinige'-ta gi i Biblia debi di ta suspechosu yan ta fanmanå'i, espesiåtmente sa' gi Rev. 9:11, ha na'fanhuyong si Yu'os i "destrosu" ( Abaddon-Apollyon ) na uson i Biblia ni' ma tuge' " gi fino' Hebreu yan Griegu . " I minagahet gaige ha' gi i tinige'-ña, ni' ma tuge' gi fino' Hebreu lao ma na'suha ya ma na'suha gi fino' Hebreu i tinige'-ña gi fino' Griego put i nuebu na kontrata. Ya guini, debi di ta rikonosi, i "standing" na tinayuyot ha tutuhon gi entre i manmanhongge Protestante, ni' ma'ayek ni' i dibin na palabras gi i " 5th trumpet ". Sa', paradokso, i tinayuyot gi i addeng-ta sigi ha' mas lå'la' gi entre i Katoliku siha, lao ti debi di ta fanmanman , sa' gi este na rilihón Katoliku na i anite ha na'fanhånao i taotao-ña yan i manma'ayek-ña para u fanma'å'ñao gi me'nan i imahen siha ni' ma'eskultura ni' maprohibi ni' i mina'dos gi i dies na tinago' Yu'os; un tinago' ni' ti ma'a'atan i Katoliku siha , sa' gi i fino' CHamoru ma na'suha ya ma na'suha.
Verse 9 : " Lao ilek-ña nu guahu , 'Atan na ti un cho'gue ! Guåhu i mangga'chong-mu na tentago', yan i mañe'lu-mu ni' prufeta siha, yan ayu siha i manma'å'ñao nu i sinangan este na lepblo. Adora si Yu'os , ya un fañåga papa ' . '"
I isao ni' ha cho'gue si Juan maproponi as Yu'os komo un abisu para i manma'ayek-ña: " Fanmanå'i hamyo ni' i idolatria ! " Este i prinsipåt na isao gi i rilihón kristianu ni' ha na'suha si Yu'os gi as Jesukristo. Ha na'daña' este na eksena taimanu ha' ha na'daña' i uttimo na leksion-ña ni' ha na'i otden i manapostoles para u ma'usa i atmas-ñiha para i ora anai ma'aresta gui'. Anai måtto i tiempo, ha pruhibi siha para u ma'usa. Ma nå'i i leksion ya ilek-ña: " Fanma'å'ñao nu i che'cho'-mu ." Gi este na bersikulo , ha risibi si Juan i esplikasion: " Guåhu i ga'chong-mu na tentago '." I " anghet siha , " kontodu " Gabriel ," parehu yan i taotao siha , i fina'tinas i Yu'os ni ', gi i mina'dos gi i dies na tinago'-ña, ha prohibi i prostrasion gi me'nan i fina'tinas-ña, gi me'nan i imahen siha ni' ma'eskultura , pat i imahen siha ni' ma'pintura; todu i fina'tinas ni' siña ha cho'gue i idolo . Pues siña ta fana'gue ginen este na bersikulo yanggen ta nota i oppan na kinalamten i anghet siha. Guini si Gabriel , i mas maolek na gå'ga' ginen i langet despues di si Michael, ha na'fanhuyong i prostrasion gi me'nan- ña. Gi otro banda, si Satanas, gi i manma'å'ñao na fina'nu'i-ña , gi i guihan i " Birhen" , ha faisen para u ma'ayek i monumento yan i lugat adorasion para u ma'adora yan u ma'ayuda gui'... i maskåra ni' manma'lak i lina'la'-ña.
I anghet ha espisifiku: " yan ayu i mañe'lu-mu, i prufeta siha yan ayu siha i manma'a'atan i fino' este na lepblo ." Gi entre este na sinangan yan ayu gi Rev. 1 :3 ta nota i diferensia put i tiempo ni' ma'pos gi entre i tutuhon i tiempon dekripsion , 1980 , yan ayu i presente na båndan 2020. Gi entre este na dos na fecha, " i taotao ni' ha taitai " ha na'i i dekripsion na lina'la' yan i pumalu na famagu'on Yu'os ya siha lokkue' manhålom gi " i che'cho' i profeta siha . Este na multiplikasion ha na'i mas meggai na taotao ni' manma'agang para u fanma'ayek para u fanma'ayek i minagahet ni' ma'a'atan, ya u ma'usa gi konkretu na praktis.
Verse 10 : “ Ya ilek-ña nu guåhu , Cha'mu ma'a'atan i sinangan i prufesiha gi este na lepblo: sa' esta måtto i tiempo. ”
I mensåhi ti maolek sa' para si Juan, ni' ha na'hånao si Yu'os para i uttimo na tiempo-ta desde i tutuhon i lepblo , sigun ginen Rev. 1:10 . debi di ta komprende lokkue' na i tinago' para ti ta sedda' i palabras gi i lepblo, ma sangan giya guåhu gi i tiempo annai ti ma sedda' i lepblo; pues ha bira gui' i " dikike' na lepblo " gi Rev. 10:5. Ya yanggen ma " abri " gi ayudon Yu'os yan i atoridat-ña, taya' mas kuestion put para u ma'abri ni' " seyu siha . " Ya este, " sa' i tiempo esta gaige gi fi'on-ña "; Gi i tiempon åpaka' gi 2021 , guaha 9 åños antes di i minaolek i Saina as Yu'os Jesukristo.
Lao, i fine'nina na inabri-ña i " dikike' na lepblo " ha tutuhon despues di i tinago' Dan. 8:14, este, despues di 1843 yan 1844 ; sa' i impottånte na tiningo' put i asunton i uttimo na prubåba i hinengge Adventist put i ribilasion siha ni' ha na'i si Jesukristo mismo, pat i anghet-ña, para i che'lu-ta as Ellen.G.White , gi duranten i ministro-ña .
Verse 11 : " I taotao ni' ti husto, debi di u ti husto ha'; ya ayu i ti maolek, debi di u gof maolek ha' ; ya i taotao ni' maolek, debi di u maolek ha'; ya ayu i santos, debi di u santos ha'. "
Gi i fine'nina na tinige', este na bersikulo ha konfitma i ma'implementa i tinago' Dan. 8:14. I separasion i Adventist siha ni' ha ayek si Yu'os gi entre 1843 yan 1844 ha konfitma i mensåhi put " Sardis " anai ta sodda' i Protestante siha " låla'la' " lao " manmatai " yan " manma'a'ñao " gi espiritu'åt, yan i Adventist na manmofo'na " digno para i båba " ma a'agang gi este na bersikulo " hustisia yan santifikasion ." Lao i inabri-ña i " dikiki' na lepblo " progresibo , taiguihi " i chalan i manhusto, ni' manma'lak taiguihi i atdao gi i ha'åni, desde i pupuengi asta i tutuhon-ña . " Ya i manmofo'na na Adventist ti ma tungo' na guaha prublema gi i hinengge-ñiha gi entre 1991 yan 1994, sa' i tinige' put i "55 na trumpeta " ha na'tungo ' hit . Derepente, siña ma taitai otro na tinige' put este na bersikulo .
I tiempon ma'a'atan para u ma'pos, taimanu ha' ta taitai gi Rev. 7:3: " Cha'-mu muna'piniti i tano', i tasi, pat i trongko siha, astaki in sedda' i tentago' i Yu'os-ta gi i adeñg-ñiha. " Manu nai para u ma'a'atan i tano', i tasi, yan i trongko siha? Guaha dos na posipble. Antes di i " mina'sais na trompeta " pat antes di i " siete na uttimo na chetnot " ? Sa' i " mina'sais na trompeta " ha konsiste i mina'sais na kastigu ni' ha na'i si Yu'os i manisao gi tano', parehu ha' na siña hu na'i i mina'dos na posipble. Sa' i " siette na uttimo na chetnot i binibu-ña si Yu'os " ma'a'atan i " tano '" Protestante yan i " tasi " Katoliku . Ta konsidera na i destrosu ni ha cho'gue i " sixth trumpet " ti ha prebeniyi, lao ha na'fanhuyong i konbetsasion i manma'ayek ni manma'agang manma'ayek ni haga' Jesukristo.
Pues, despues di i " mina'sais na trompeta " yan antes di i " siette na uttimo na chetnot ", yan gi i tiempon i para i sedda' ni' ha na'fanhuyong i finakpo' i tiempon grasian kolektibu yan indibiduåt, siña ha' ta po'lo i palabras gi este na bersikulo: " Ayu i ti husto, debi di u husto ha'; ya ayu i ti husto, u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao; tunas ha'; ya ayu i santos, debi di u santos ha'." » Todu i taotao siña ma li'e' guini taimanu i Espiritu ha konfitma gi este na bersikulo i maolek na tinige' ni' hu prisenta para i fundamental na " Adventist " na bersikulo ni' Daniel 8:14 : " ... i sagradu na pachot u ma hustisia . " I palabras " hustisia yan sagradu " manma supotte ya put este na rason ma konfitma as Yu'os. Pues este na mensåhi ha antisipa i ora gi i uttemo na tiempon grasia, lao otro na esplikasion i sigiente. Gi i uttemo na påtten i lepblo, i Espiritu ha na'setbe i tiempo annai i lepblo ni' esta ma'esplåra ha bira gui' i " dikiki' na lepblo " ya desde ayu na tiempo , i inayek-ña pat i rinikohin-ña para u na'i diferensia gi entre "i unu ni' maolek yan i unu ni' ma'a'a'ñao " ya i Saina-ta ha invite " i santos para u na'santifika gui' mas " . Hu hasso ta'lo na i " defilement " ma'atribuyi gi i Protestantism gi i mensåhi " Sardis " . I Espiritu ha apunta ni' i fino'-ña este na Protestante yan i Adventismo ni' ha na'fandaña' i maldision-ña desde 1994 , i diha annai ha ayek i aliånsan ekumeniku . I inaksepta i ma'esplåra na mensåhi gi este na lepblo pues " un biåhi ta'lo , lao i uttimo, ha na'i diferensia gi entre ayu i sumåga gi as Yu'os yan ayu i ti sumupopotta gui' " sigun as Mal. 3:18.
Pues hu sumångan i leksion siha ginen este na bidan-ñiha. Fine'nina, ha konfitma i separasion Adventist yan Protestantism gi entre 1843 yan 1844. Gi i mina'dos na tinige', ha aplika kontra i ofisiåt na Adventism, ni' ha bira gui' tatte gi i Protestant yan i ekumeniku na aliansa despues di 1994. Ya hu pruponi un mina'tres na tinige' ni' para u aplika gi i uttemo na tiempon grasia gi 2029 antes di i finatto-ña si Jesukristo, ni' para u tutuhon i tiempon åpaka ' måtto antes di i mina'tres na pasgua gi i mes Abrit gi 2030.
Despues di este na esplikasion siha, ta komprende na i rason put i linao i Adventism, ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo gi i mensåhi-ña para Laodicea, ti put i ti malago' ma hongge i finatto-ña gi 1994, lao put i ti malago' ma konsidera i kontribusion i lina'la' ni' ha na'fanli'e' i magahet na tinige' Daniel 8:14; un lina'la' ni' ma'a'atan gi un manera ni' ti siña ma'a'atan gi i mismo tinige'-ña i Biblia gi fino' Hebreu. Este na isao siña ha' ma kondena ni' i Yu'os hustisia ni' ti ha na'fanhuyong i taotao ni' isao.
Verse 12 : “ Estague', bai hu fåtto på'go , ya i premiu-hu gaige giya guåhu, para bai na'i kada taotao taimanu ha' i che'cho'- ña . ”
Gi nuebi åños, para u bira gui' si Jesukristo gi i ti siña ma esplåra na gloria. Gi Rev. 16-20, ha na'tungo' hit si Yu'os put i naturåt i påtten-ña ni ' ha na'i hit para i manma'å'ñao, ti manhusto, yan ti manma'å'ñao na Katoliku , Protestante , yan Adventist na rebelde siha. Ha na'i hit lokkue' i påtten ni' ma na'i hit para i manma'å'ñao na Adventist ni' ma ayek ni ' ma onra i fino'-ña ni' prufeta yan i sagradu na Sabalu gi i mina'siette na diha, gi Rev. 7:14, 21 yan 22. " I piniti " para u " na'i kada unu sigun ginen i che'cho'-ña ," ni' ti ha na'fanhuyong dididi' na lugåt para i manma'å'ñao para u ma hustisia siha gi me'nan Kristo. I fino'-ta ni' para ta hustisia yu' mismo ti u ma'usa sa' ti siña ta na'lå'la' i isao-ta gi i manmaloffan na disision siha.
Verse 13 : “ Guåhu i Alpha yan i Omega, i fine'nana yan i uttimo, i tutuhon yan i uttemo. ”
I guaha tutuhon-ña guaha lokkue' finakpo'-ña. Este na prinsipat ha aplika gi durasion i tiempo gi tano’ ni ha planeha si Yu’os para i inayek-ña i manma’ayek. Gi entre i alpha yan i omega, 6,000 åños esta maloffan. Gi i sakkan 30, gi diha tres gi Abrit, i finatai-ña si Jesukristo ni' ha na'fanlibre i taotao siha, ha na'fanmagof lokkue ' i tiempon i 2,000-åños na inetnon kristianu; i tiempon åpaka' gi 2030 para u fanma'å'ñao gi i tiempon omega-ña.
Lao i alpha lokkue' 1844 yan i omega-ña 1994. Ya gi i uttemo, i alpha para guåhu yan i uttimo na manma'ayek, 1995 yan i omega-ña, 2030.
Verse 14 : " Mandichoso ayu siha i ma'osge' i tinago'-ña ( ya ti ma'gasgas i magagu-ñiha ) , sa' siña manhålom gi i trongkon lina'la', ya siña manhålom gi i siuda ! "
I mina'dos na klasin " dañkulu na chinatsaga " gaige gi me'na-ta, yan i finatai gi meggai na taotao. Pues, debi di ta risibi i pruteksion yan ayudon Yu'os ginen as Jesukristo. Taimanu ha' i litråtu ha suggesta, i taotao ni' isao debi di " u cho'gue i tinago'-ña " ; ayu siha as Yu'os yan ayu siha as Jesukristo, " i Lahen Yu'os ," kumeke'ilek-ña na debi di u na'suha todu i manera ni' siña ha cho'gue i isao. I ma'a'atan na tinige' put este na bersikulo ni' ma'a'atan gi i Biblia-ta på'go, ginen i Katoliku ni' ma'a'atan ginen i Vatican. I pumalu na tinige' siha , i mas amko', ya put este na rason mas fiet, maproponi : " Manmagof ayu siha i manma'å'ñao nu i tinago'-ña siha ." Ya sa' i isao i linachi i lai, i mensåhi ma'a'ñao ya ha na'suha i nisisåriu yan i lina'la' na inatan ni' i sempli na alok na i taotao kristianu. Hayi manmabendisi ginen i kriminåt? Ayu siha i para u fanlalalo' gi Sabalu estaki i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. I magahet na mensåhi siña ma sumångan taiguini: "Dichosu ayu i umosge' i Yu'us-ña." Este na mensåhi ha ripiti ha' i ma'a'agang gi Apocalipsis 12:17 yan 14:12, ilek-ña: " ayu siha i manma'å'ñao nu i tinago' Yu'os yan i hinengge-ña si Jesukristo ." Este siha i manma'å'ñao nu i uttimo na mensåhi ni' ha sangan si Jesukristo. I taotao ni' ha husga i risulta ni' ma risibi, guiya si Jesukristo mismo, ya i nisisidåt-ña parehu yan i piniti ni' ha sodda' gi i martiriu-ña. U sen dangkolo i premion i manma’ayek ; Siha u fanma'gåsi i lina'la' taihinekkok , ya u fanhålom gi lina'la' taihinekkok gi i maneran Adventist ni' ma'a'atan gi i " dose na petta " gi i " nuebu na Jerusalem " ni' ma'a'atan.
Verse 15 : “ Fanhånao yan i asu siha, i manma'å'ñao , i manma'å'ñao, i manma'å'ñao, i manma'å'ñao, yan ayu siha i manmalago' yan manma'å'ñao ! ”
Håyi este siha i ha ågang si Jesukristo taiguini? Este na akusasion ni' ma espipiha ha afekta i enteru na hinengge-ta ni' ha apostata; i hinengge Katoliku, i hinengge Protestante ni' guaha meggai na aspetu-ña kontodu i hinengge Adventista ni' humalom gi i aliånsa-ña desde 1994 ; i hinengge Adventista ni' ha bendisi gui' gi i tutuhon i lina'la'-ña, yan mås put i uttimo na riprisentånte-ña ni' manma'a'agang para u fanma'a'ñao. I " asu siha " i manpaganu siha lao lokkue', yan gi hilo' todu, ayu siha i manma'a'agang na mañe'lu-ña ya ma traiduti gui' . Este na palåbra " asu " para i taotao tåno' på'go na tiempo, i gå'ga' ni' ma'usa komo simbolon fidelidåt , lao para i taotao sanhaya, i mismo na imahen i pineddong . Ya guini, ha kuestiona si Jesukristo i kinalamten- ñiha ya ha konsidera siha na gå'ga' ni' ti manma'å'ñao . I pumalu na sinangan siha ma konfitma este na disision. Si Jesukristo ha konfitma i fino'-ña gi Rev. 21:8 ya guini , i adision i palabra " asu " ha na'fanhuyong i hinengge-ña. Despues di i takhilo' na demonstrasion guinaiya ni' ha na'i i taotao siha, taya' mas na'ma'å'ñao ki i para u ma'traisiona ni' ayu siha i ma'a'agang gui' yan i sakrifisiu-ña komo iyo-ñiha.
Pues ha agang siha si Jesukristo " mago " sa' put i lina'la'-ñiha yan i manmala na anghet siha, i espiritismo, ni' fine'nina ha na'fanmanman i hinengge Katoliku ni' i fina'nu'i i "Birhen Maria," un kosa ni' ti siña ma cho'gue gi i Biblia. Lao i milagro ni ha cho'gue i anite siha parehu ha' yan ayu i ha cho'gue i " magicians " Faraon gi me'nan Moises yan Aaron.
Gi i ma'å'agang-ñiha " immodest ," si Jesukristo ha kondena i lina'la' i taotao siha, lao gi hilo' todu i ti naturåt na inetnon rilihoso ni' ma cho'gue ni' i Gima'Yu'os Protestante yan i hinengge Katoliku, ni' ma denunsia ni' i profetan Yu'os komu tentago' i anite. Ma na'fanhuyong, "komu famagu'on-ñiha," i " ti maolek " i " nanan-ñiha ni' puta as Babilonia i Dangkolo, " ni' ma denunsia gi Rev. 17:5.
I manpostata siha lokkue' " manma'asagua " ni' para u fanmaprepara para u fanma'atkila i manma'ayek as Jesukristo yanggen ti ha na'fanmanhasso siha ni' i gloriosu na finatto-ña.
Siha i " idolatros " sa' mas ma na'i importansia i lina'la' materiåt ki i lina'la' espirituat. Manma'å'ñao siha yanggen ha ofresi siha si Yu'os i lina'la'-ña, ni' ma na'suha ni' ma na'fanlamen i magahet na mensåhi-ña siha.
Ya para u konkluyi este na bersikulo , ha espisifiku : " ya ayu i gumuaiya yan ha cho'gue i ti magahet! " Gi i finatinas-ña , ha denunsia ayu siha i manma'a'ñao nu i tinailayi, asta i punto na ti manma'a'ñao nu i minagahet. Ma sangan put i minagof yan i kulot na ti ma diskuti; parehu ha' yan i guinaiyan i minagahet yan i ti magahet. Lao para i lina'la'-ña, si Yu'os ha ayek, esklusibamente, gi entre i fina'tinas-ña ni' ha na'fanhuyong i taotao, ayu siha i guaha guinaiyan-ñiha put i minagahet.
Na'ma'å'ñao i uttimo na finatton i planon Yu'os put i satbasion-ña. Ma na'fanhuyong , sigi ha', i manma'å'ñao , ti manma'å'ñao na taotao ni' manma'å'ñao antes di i linao, i ti manmanhongge gi antigu na kontratan i ManHudihos , i gof chathinasso na hinengge Katoliku , i hinengge Orthodox ni' ti maolek, i hinengge Protestant ni' estilo Calvinist , yan gi uttimo, i hinengge Adventista , i uttimo na espiritun tradision i bidå-ña na todu i manmofo'na parehu ha' ma fa'fa'na'an.
I mensåhi " Adventist " guaha konsekuensia-ña ni' matai, fine'nina, para i ManHudihos, ni' manma'å'ñao put i ti ma hongge i fine'nina na finatto i Mesias ni' ma anunsia gi iya Dan. 9:24 asta 27. Segundo, i Mankristianu ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo ni' todu manma'a'ñao put i ti manmalago' gi i uttimo na mensåhi " Adventist " ni' ha anunsia i mina'dos na finatto-ña . I taimanu na ti ma guaiya i minagahet-ña, gof matai para siha. Gi 2020, este siha na ofisiåt na rilihón manma'a'ñao nu este na mensåhi ni' ha sangan si Jesukristo gi 1843 para i Protestantism gi i tiempon " Sardis " gi Rev. 3:1: " Manma konsidera hamyo na låla'la' hamyo, ya manmatai hamyo ."
Verse 16 : " Guåhu, si Jesus, hu na'hanao i anghet-hu para u na'tungo' hamyo put este siha gi i Gima'Yu'os siha. Guåhu i rasan David, i estreyas ni' ma'lak yan pupuengi. "
Si Jesukristo ha na’hånåo i anghet-ña as Gabriel para as Juan, ya ginin as Juan ha na’hånåo giya hita, i fiet na tentago’-ña gi uttimu na diha siha. Sa' på'go na ha'åni ha' na este na mensåhi ni' ma'esplåra ha na'siña hit ta komprende i mensåhi siha ni' ha na'i i tentago'-ña yan i mandisipulu-ña gi i siete na tiempo pat siete na Asamblea siha . Ha na'suha si Jesukristo i duda put i siniseden-ña gi Rev. 5: " i rasan yan i famagu'on David ." Ha addåpta: " i båba yan i estreyas gi pupuengi ." Este na estreyas i atdao, lao ha identifika gui' komo simbolo ha'. Sa', ti ma tungo', i sinsero na taotao ni' ma guaiya si Jesukristo put i sakrifisiu-ña ma onra i atdao-ta, este na estreyas ni' ma dibidi ni' i manpaganu siha. Yanggen meggai ti ma tungo' put este , i taotao siha, achokka' manma'å'ñao put este na asunto, ti manlisto, ni' ti siña ma komprende i minetgot este na aksion idolatria ni' paganu . Debi di u malingu i taotao gui' mismo, para u po'lo gui' gi i lugat Yu'os ni' ha sentungo' i kosas siha gi diferentes na manera sa' put i i hinasso-ña ha tutuhon ha' i che'cho' i taotao siha gi maloffan 6000 åños. Ha identifika kada na aksion put hafa ha represesenta; ni' ti taiguini para i lalåhi ni' i dididi' na lina'la'-ñiha ma'a'atan ha' para u na'fanmagof i minalago'-ñiha, primet na tataotao yan tano', lao taiguini lokkue' para ayu siha i espirituåt yan manrelihiosu yan manma'a'atan ni' respetu para i kustumbren i tatan-ñiha.
Gi i uttemo i mensåhi ginen Tiatira , ilek-ña i Espiritu para " ayu i u gana " : " Ya bai na'i gui' i estreyas gi pupuengi . " Guiya este si Jesukristo ha prisenta gui' komu "i estreyas gi pupuengi ." Pues i ganådot para u risibi si Jesukristo yan guiya todu i lina'la' ni' ginen guiya. I rinikohin este na term ha suggesta i todu i atension i magahet na uttimo na " Adventists " gi este na versikulu siha gi 1 Pet. 2:19-20-21: " Ya guaha mas siguru na fino' prufeta, ya maolek para en fanmanhasso, taiguihi i kandet ni' lumi'e' gi un lugat ni' åpaka', astaki i pupuengi ya i estreyas gi pupuengi tumunok gi korason-miyu; en tingo' este fine'nina, na taya' prufesiha gi i Eskritura ni' pribådu na ininterpreta, sa' ni' unu na prufesiha siña ha' humuyong gi minalago' i taotao." ma konne', lao i taotao siha ginen as Yu'os manguentos sa' manma'a'ñao siha ni' i Espiritu Såntu. " Ti siña ta sangan mas maolek. Despues di ha hungok este siha na palabras, i ma'ayek ha translada siha gi che'cho' ni ha konsidera si Jesukristo.
Verse 17 : " Ya i Espiritu yan i nobia ilek-ñiha , Maila'. Ya ayu i humungok, ilek-ña , Mamaila'. Ya ayu i manma'å'ñao, u fåtto . Haye malago', u chule' i hanom lina'la' sin apas . "
Desde i tutuhon i ministro-ña guini gi tano', ha ågang si Jesukristo: " Fanmatto ." Lao put i ma'usa i imahen " mina'å'ñao " , ha tungo' na ayu siha i ti " mina'å'ñao " ti u fanmatto para u fanggimen. I inagang-ña para u ma hungok ha' ayu siha i " manma'å'ñao " put este na lina'la' taihinekkok ni' i perfekto na hustisia-ña ha ofresi hit put i grasia-ña ha', komu un segundo na siñat. Si Jesukristo ha' ha na'i i salåpe'; pues ha ofresi este " libre . " Ni uno na "indulgencia" Katoliku pat dibin ha na'i i taotao ni' siña ha na'i gui' gi i salåpe'. Este na inagang para todu i tano' ha pripara un inetnon i manma'ayek ginen todu i nasion yan todu i lina'la'. I inagang " Fanmatto " ha na'fanhuyong i låhi para este na inetnon i manma'ayek ni' para u na'fanhuyong i prubleman hinengge gi i uttimo na diha siha. Lao siempre ma ekspirensia i prublema ni ma chalapon gi todu i tano ya ti u mana’fandaña’ ta’lo asta ki u bira gui’ tatte si Jesukristo gi gloria-ña para u na’fanhuyong siha ginen i tano ’ isao .
Verse 18 : " Hu testigu para todu i humungok i fino' i prufesiha gi este na lepblo : Yanggen guaha umadåpta este siha, si Yu'os u addåpta gui' i piniti ni' ma tuge' gi este na lepblo . "
I Lepblon Apokalipsis ti un ordinariu na lepblo gi biblia. Este na tinige' ma'enkodi gi fino' CHamoru ni' siña ma'aidentifika ni' ayu siha i maestudia i enteru na Biblia ginen i tutuhon asta i uttemo. Manma tungo' i sinangan siha yanggen ma taitai ta'lo. yan i "konkordansian biblia" ha na'siña hit para ta sodda' parehu na sinangan siha. Lao sa' put i gof presisu i lai-ña, manma'a'atan i manma'translada yan i manma'transkriba: " Yanggen guaha umadåpta este siha, si Yu'os u na'i gui' i piniti ni' ma'esplåra gi este na lepblo ."
Verse 19 : " Ya yanggen guaha ha na'suha i fino' i lepblo gi este na prufesiha, si Yu'os u na'suha i patte-ña ginen i trongkon lina'la' yan ginen i sagradu na siudat, ni' ma deskribi gi este na lepblo. "
Put i mismo rason, si Yu'os ha na'ma'å'ñao maseha hayi ni' " ha chule' håfa ginen i fino' i lepblo gi este na prufesiha ." Maseha hayi ni' chumo'gue este na risgu, ma'a'atan lokkue': " Si Yu'os para u na'suha i påtten-ña ginen i trongkon lina'la' yan ginen i siudat sagradu, ni' ma'esplåra gi este na lepblo ." I manma'a'atan na inadelanta siha, guaha taibali na inafekta para ayu siha i manma'a'atan.
Hu na'fanmanhasso hamyo nu este na leksion. Yanggen i inadelanta gi este na lepblo ni' ti siña ma komprende ma kastiga as Jesukristo gi este na dos na manera , hafa para u masusedi gi ayu i ha na'suha i perfekto na tinige'-ña ni' ma dekode?
Guaha rason-ña si Yu'os para u na'i este na abisu klaru , sa' este na Rebelasion , ni' ha ayek i fino'-ña , parehu ha' i balotu-ña yan i tinige'-ña gi i " dies na tinago ' " ni ' ma'e'eyak ni ' i addeng - ña gi hilo ' i acho ' . ma li'e', ginen i otdinariu na taotao Roma ni' manma'gås-ñiha gi 321, pues manma'gås-ñiha gi 538 . Este na aksion , ni' ha husga " arrogante ," para u ma'kastigo ni' finatai , ya si Yu'os ha a'agang hit para ta na'fanhuyong, put i prufesiha, este na klasin isao ni' ha kondena.
I che'cho' Yu'os ha' i che'cho'-ña maseha håfa na tiempo na ma cho'gue. Ti siña ta komprende i prufesiha-ña yanggen ti guiya. Este ha na'siguru na i ma'dekripta na cho'cho' parehu ha' i balotu-ña yan i ma'enkripta. Pues, na'tungo' na este na cho'cho', ni' ma na'tungo' i hinasso-ña si Yu'os gi fino' CHamoru, i mas takhilo' na "santu . " Ha konsiste i uttimo na " testimonion Jesus " ni' ha na'i si Yu'os i uttimo na disidente na setbiente-ña gi i Siette na diha; ya gi mismo tiempo, gi i mapraktika i magahet na Sabalu, gi 2021 , i uttimo na " justified holiness " ni' ma prugråma desdeki i tutuhon i dekreton Dan.8:14 gi 1843 .
Verse 20 : " I taotao ni' ha na'i testimonio put este siha, ilek-ña , 'hunggan, bai hu fåtto ensegidas .' Amen !
Pot i matuge' este i uttimu na palabras ni ha sangan si Jesukristo para i mandisipulu-a, este na lepblo-ña i Apocalipsis i mas takkilo' na sinantos. Gi este, ta sodda' i parehu yan i tabla siha ni' ma tuge' ni' i kannai Yu'os ya ma nå'i si Moises. Si Jesus ha atestiguyi; hayi para u atrebi gui' kumontra este na dibin atestasion? Todu ma sangan, todu ma na'tungo', taya' mas para u ma sangan fuera di: " Hunggan, bai hu fåtto ensegidas ." Un sensimple na " hunggan " ni' ha na'fanmagof todu i taotao-ña, ilek-ña yanggen siguru i finatto-ña sa' ha na'fanhuyong ta'lo i prumesa-ña: " Hu hånao ensegidas "; un " promptly " ni' ma fecha ya ha na'i i enteru na siniente-ña: gi i tiempon åpaka' gi 2030. Ya ha konfitma i deklarasion-ña ni' ilek-ña " Amen "; kumeke ilek-ña: "Magahet."
Håyi pues ilek-ña, “ Fanhånao, Saina as Jesus ” ? Sigun gi i bersikulo 17 gi este na kapitulu, " i Espiritu yan i nobia ."
Verse 21 : “ I grasian i Saina as Jesus u gaige gi todu i mañantos ! ”
Este na uttimo na bersikulo gi Apocalipsis ha tutuhon i lepblo ni' ha na'fanmanman hit " i grasian i Saina as Jesukristo ." Este na asunto ma'a'atan gi i lai gi i tutuhon i inetnon kristianu . Guihi na tiempo, i grasia makontra i lai ni ayu siha i rumichasa i ofresimienton i Kristo. I erensian i lai ni' i ManHudihos ha na'siguru na ma li'e' i hustisian dibin ginen guiya ha'. Ti malago' si Jesukristo na u na'fanhuyong siha ginen i obidiente na lai, lao måtto gui' para u " kumple " hafa i sakrifisiun gå'ga' siha ma prufetisa para guiya. Put ennåo na rason na ilek-ña gi Matthew 5:17: " Cha'-mu ma sangan na måtto yu' para bai hu na'suha i lai yan i prufeta siha; ti måtto yu' para bai hu na'suha, lao para bai hu kumple ."
I mas na'manman na kosas, i hu hungok i mankristianu ma kuentusi i lai yan i grasia. Sa', taimanu ha' ha esplåra si apostol Pablo , i grasia ha ayuda i taotao para u kumple i lai, asta i punto na ha sangan si Jesukristo gi as Juan 15:5 : " Guåhu i trongkon ubas, hamyo i ramas siha. Ayu i sumasaga giya guåhu ya guåhu giya guiya , u na'i meggai na tinemtom, sa' sin guåhu ti siña en che'gue ni hafa ." Hafa " cho'cho ' " ha sangan yan hafa " fruta " ha sangan ? I inadahen i lai ni i grasia-ña ha na'siña ginen i inayuda-ña gi i Espiritu Såntu.
Ha na'magof yan na'magof na " i grasian i Saina as Jesus , " yan na siña ha cho'gue, " gi todu " ; lao este na bidan- ñiha ha na'fanhuyong ha' un minalago' ni' siña ma cho'gue . Todu hit ta diseseha na u fanma'gåsi; mas meggai na taotao ; i maolek na Yu'os-ta, i Kåhat yan i Satbadot, ha merese este; guiya i mas digno para guiya. Yanggen ma espisifiku " yan todu i mansåntes ," i tinige' orihinat ha na'suha todu i ambiguidat; i grasian i Saina siña ha benefisia siha ha' , ayu siha i " ha na'fansantos put i minagahet-ña " (Juan 17:17). Ya para ayu siha i manmanhongge na siña ma sodda' i lina'la' taihinekkok yanggen ma cho'gue i chalan ni' ha klåma si Jesukristo, hu na'hasso hamyo na gi entre " chalan " yan " lina'la ' ", guaha i ti siña ma na'suha na " minagahet ", sigun gi as Juan 14:6. Maseha i manrebelde ma'a'agang i bendision este na bersikulo, desde 1843, i grasian i Saina ha benefisia ha' ayu siha i ha na'fansantos ni' ha na'fanhomlo' i deskansu-ña gi i sagradu na ha'åni gi Sabalu. Este na cho'cho', ni', yan i testimonio put i guinaiyan-ña put i " minagahet " -ña, ha na'fanmeresi i manma'ayek na taotao siha para i grasia ni' ma kuestiona. Pues, i grasia ti siña ma dedika para "todu." Pues fanmanhasso put i ti maolek na tinige' gi i Biblia, ni' muna'fanlamen ayu siha i, put måolik, manma'a'ñao nu siha!
I dibin Rebelasion ni' mapresenta gi este na tinige' ha konfitma i leksion siha ni' maproponi gi i estoria gi Genesis, i importansian-ña ni' siña ta nota. Gi i uttemo este na cho'cho', parehu ha' na maolek para guåhu para bai hu hasso este siha na leksion prinsipåt . Hustisia este ya malago' yu' na bai hu apunta na gi i mundo-ta på'go , i hinengge-ta mapresenta gi un manera ni' ti maolek sa' put i kulton i Katoliku. I minagahet ni' ha dimanda si Yu'os, gaige ha' gi i sensimple yan låhi na estao ni' ma komprende ni' i fine'nina na apostoles as Jesukristo, lao este na sensimple, ni' ma ignora, ha na'fankomprende i ti manma'å'ñao sa' put i minoria na naturåt-ña . Hunggan, para ta identifika i uttimo na santos Jesukristo gi i uttimo na diha siha yan i estrukturan espiritu'åt gi i Rebelasion, i tinago' Daniel 8:14 ti siña ma na'suha. Lao para u maidentifika este na dekretu, i tinige' put i enteru na lepblo as Daniel yan i ma'esplåra i prufesiha-ña siha, debi di u ma'usa lokkue' . Yanggen ma komprende este siha , i Rebelasion ha na'tungo' hit put i sikretu-ña. Este na nisisåriu na inestudia siha ma esplåra i difirensia ni' ma sodda' yanggen ma konbense i taotao ni' ti manhongge gi i tiempo-ta gi i sanlagu, yan espesiåtmente gi iya Fransia.
Ilek-ña si Jesukristo na taya' siña måtto giya guiya fuera di i Tata ni' ha li'e' gui', yan ilek-ña lokkue', put i manma'ayek-ña , na debi di u fanmafañågu ginen i hanom yan i Espiritu. Este na dos na fina'nå'gue ha na'siguru na si Yu'os ha tungo' i espiritu'åt na naturåt i manma'ayek-ña gi entre todu i fina'tinas-ña. Pues, kada unu giya siha u fanma'ayek sigun ginen este na naturåt ni' propiu para guiya; Kontodu, ayu siha i guaha maolek na prehudisio put i Sabalu ni' mapraktika ni' i ManHudihos, u ma aksepta sin difirensia i prufeta siha ni' muna'annok na ha nisisita si Yu'os desde 1843. Kontrariu, ayu siha i guaha ti maolek na hinasso put este, u ma na'suha todu i bibliku na argumentu siha ni' ma prisenta ya u ma sodda' maolek na rason para u ma hustisia i ti ma tungo'-ñiha. I tiningo'-ta put este na prinsipåt ha prutehi hit kontra i dinilusion put ayu siha i ta prisenta i minagahet put i Kristo. Gi i ma'a'atan i minagahet i hinasso-ña si Yu'os, i prufesiha ha na'i todu i nina'siña-ña i " taihinekkok na ebanghelio " ni' i mandisipulu-ña si Jesukristo para u " fa'nå'gue i nasion siha asta i uttemo na tiempo ."
I “ gå'ga' siha ” gi i Apocalipsis
Gi i tiempon-ñiha yan gi i sigiente na tiempo, i enemigu-ña si Yu'os yan i manma'ayek-ña manmafa'nu'i gi i imahen i " gå'ga' siha ".
I fine'nina ha na'fanhuyong i imperiåt na Roma, ni' ma represesenta ni' i " siete-ulu, dies-kåkåt na dragon ni' ma u'usa diadema " gi Rev. 12: 3; " i Nicolaitas siha " gi Rep. 2 :6; " i anite " gi Rev. 2:10.
I mina'dos put i Roman Katoliku , ni' ma represesenta ni' " i gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi, yan dies na kåtga yan korona yan siete na pachot " gi Rev. 13:1 ; " i tronon Satanas " gi Rev. 2:13; " i palao'an Jezebel " gi Rep. 2:20; " i luna ma'a'a'ñao ni' haga ' " gi Rev. 6:12; " i mina'tres na påtten i luna " gi i " mina'kuåtro na trompeta " gi Rev. 8:12; " i tasi " gi Rep. 10:2; " i åcho' taiguihi i åcho ' " gi Rev. 11:1; " i ikog " i " dragon " gi Rev. 12:4; " i kulepbla " gi Rep. 12:14; yan " dragon " gi i 13, 16, yan 17 na bersikulo siha; " I dangkolo na Babilonia " gi Rep. 14:8 yan 17:5.
I mina'tres ha puno' i ateismon rebolusionario giya Fransia, ni' ma'a'atan ni' i " gå'ga' ni' tumutuhon ginen i tåya' hånom-ña " gi Rev. 11 : 7 ; i " dangkolo na chinatsaga " gi Rep. 2:22; i " mina'kuåtro na trompeta " gi Rep. 8:12 ; yan i " pachot ni' ha tåmpe i hånom ," ni' ha simbolisåyi i taotao Katoliku, gi Rev. 12:16. Este put i fine'nina na klasin " mina'dos na chinatsaga " ni' ma sangan gi Rev. 11:14. I mina'dos na forma-ña para u ma kumple gi i " mina'sais na trompeta " gi Rev. 9:13, pat, sigun ginen Rev. 8:13 gi papa' i na'an " segundo na chinatsaga " , gi entre i diha 7 gi i mes Marso, 2021 yan 2029, gi i minagahet na aspetu gi i mina'tres na geran mundiåt ni' ma tutuhon gi geran nukleåt. I genocide ni' ha na'fanlamen i tano' ( i abyss ) i lina'la' gi entre " i mina'kuåtro yan i mina'sais na trompeta ". I detalle put i finatton este na gera ma na'huyong gi Dan. 11:40 asta 45.
I mina'kuåtro na " gå'ga '" ha referi gi i hinengge Protestante yan i amigu-ña, i hinengge Katoliku, gi i uttimo na prublema gi i hinengge gi i tano'. " Humuyong ginen i tano ' " gi Rev. 13:11; kumeke'ilekña na ginen i hinengge Katoliku ni' ma'a'atan ni' " i tasi ." I tiempon Reformation ha na'fanhuyong un rilihón Protestante ni' guaha meggai na aspetu-ña, ni' ma'a'atan ni' apostasia, ya ha testifikåyi gi i tinige'-ña si John Calvin, put un taotao ni' malago' gera, gof åpmam, gof åpmam, yan gof åpmam . I inetnon i tinago' Dan. 8:14, ma kondena este gi todu i tano' desdeki i tiempon inigong gi 1843.
I hinengge Adventist, ni' ha tutuhon låla'la' ginen i prubåban hinengge Protestante gi 1843-1844, ha bira gui' tatte ya ha bira gui' tatte gi i estao i hinengge Protestante yan i dibin-ña desdeki i tiempon åpaka' gi 1994; este put i ofisiåt na rinikohin i dibin na lina'la' ni' ma na'huyong gi este na cho'cho' desde 1991. Este na finatai espiritu'åt gi i inestudia ma prufetisa gi Rev. 3:16: " Bai hu tåmpe hao ginen i pachot-hu ."
Gaige gi me’na-ta i uttimu na makumplin i prufesiha, ya todu i hinengge-ta siempre maprobecha. I Saina as Jesukristo ha rekoknisa, gi entre todu i taotao, ayu siha i mangga'chong-ña, ayu siha i manma'a'agang i manma'gås-ña, i frutan i guinaiyan-ña, yan minagof yan agradesimento na fidelidåt .
Gi i tiempon i uttimo na disision, i manma'ayek para u ma distinggi sa' put i para u ma tungo' sa' hafa na manmafåtto, i dibin Rebelasion para u na'i diferensia gi entre i manma'å'ñao yan i manmalingu ni', ginen i tiempon apostoles gi " Ephesus " , gi Rev. 2:5, ilek-ña si Yu'os : " pues, hasso håfa na lugat anai manmafåtto hamyo "; ya gi 1843, gi tiempon " Sardis " , ilek-ña lokkue' gi i Protestante siha, gi Rev. 3:3 : " hasso taimanu en risibi yan en hungok ; ya en fanmanhasso yan en fanmanå'i "; este asta i Adventists ni' manmalingu desde 1994, ni ' achokka' manma'å'ñao nu i Sabbath, ma risibi ginen as Jesukristo este na mensåhi gi Rev. 3:19 : " Todu i hu guaiya, hu na'fanmanhasso yan hu na'fanma'å'ñao; pues fanma'å'ñao yan fanma'åse' ."
Gi i priparasion este na prufeta na Rebelasion, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong , ni' ha li'e' gi i taotao Jesukristo , ha na'i gui' mismo i minalago'-ña para u na'fanli'e' i manma'ayek-ña siha i enimigu-ñiha; i che'cho' esta ma cho'gue ya i minalago' Yu'os esta ma cho'gue . Pues , ni' manriku gi espiritu'åt , i Inayek-ña ha bira gui' " i nobia ni' ma pripara para i Senan Kasagua i Kinilu ." Ha " ma'gåsi gui' ni' båba na magagu, ni' i tininas i mansåntes " gi Rev. 19 :7. Håo ni' un taitai i tinige'-ña este na tinige', yanggen guaha siñat-mu yan i bendision-mu para un fanhålom gi entalu'-ñiha, " pripara hao para un fanguentos yan i Yu'os-mu " (Amos 4:12) , gi minagahet-ña!
Mientras i ma'esplåra i misterio na prufesiha as Daniel yan i Apocalipsis esta ma kumple yan i tiempon i minagahet na finatto-ña si Kristo esta ma tungo' giya hita, este na kuestion put si Jesukristo ni' ma quote gi Luke 18:8 ha na'fanhuyong un didog na duda ni' gaige gi hilo'-ña: " Hu sangani hamyo, na u na'fanlibre siha ensegidas. Lao håfa na tiempo para u fanmatto i Lahi-ña i taotao gi tano', " Sa' para u fanmatto gi tano'? i mineggai na tiningo' put i minagahet ti siña ha na'fanhuyong i difekto i kualidåt este na hinengge. I humanida ni para u fan mafañago gi finatton Jesukristo mafañago gi hilu` klima ni kondukta todu modun fuetsau na inañgoghu. I minaolek i taotao ha na'fanhuyong i minalago'-ña gi maseha hafa na manera, achokka' ha na'fanlamen i prohimu-ña, ya este ha susedi gi duranten i tiempon pas gi i mundo ni' mas ki 70 åños. Yanggen ta tungo' na i balotu siha ni' ha pruponi si Jesukristo gi langet ti parehu yan este na estao gi tiempo-ta, i kuestion-ña parehu ha' na hustisia, sa' siña ha na'fanmanhasso i taotao ni' manmanhongge na "ma'ayek", lao u fanma'ayek, put måolik, "ma'ayek" ha'; sa' ti ha sodda' si Jesukristo giya siha i kualidåt hinengge ni' nisisåriu para u fanma'gåsi i grasia-ña.
I letra muna'fanmatai lao i Espiritu muna'lå'la'
Este na uttimo na kapitulu ha kumple i tinige' put i Apocalipsis. Hunggan, hu prisenta i lai siha gi i Biblia ni' siña ta identifika i simbolo siha ni' ha usa si Yu'os gi i prufesiha-ña siha, lao yanggen i intension-ñiha para u ma na'tungo' hit put i dimanda-ña put i finatto i Sabbath desde 1843-1844 , i palabra Sabbath ti ma li'e' ni' un biåhi gi este na tinige'-ña si Daniel pat i Apocalipsis. Siempre ma suggesta lao ti ma sangan klaru. I rason na ti ma nå'i na'an klaru sa' i mapraktika i Sabalu un båba na kustumbren i hinengge-ña i apostoliku na kristianu, sa' todu siña ma li'e' na i asunton i Sabalu ti siña ha na'fankontrobersia i ManHudihos yan i fine'nana na apostoles, i mandisipulu as Jesukristo. Lao , ti ha na'suha i anite, ha na'fanmanhasso, fine'nina i ManHudihos para u "ma'a'ñao" gui', ya despues i Mankristianu, ni' ha na'fanma'a'ñao todu. Para u ma na'guaha este na risulta, ha na'fanhuyong i ti magahet na tinige' put i tinige' siha ni' ma mensiona este. Siempre, este na presentasion i dibin minagahet ti u kumple yanggen ti ma denunsia este siha na tailayi na cho'cho', ni' i bidå-ña siha , fine'nina, si Yu'os gi as Jesukristo , pues ayu siha i siña ha ofresi i finatai-ña ni' lina'la' taihinekkok.
Hu a'atan gi me'nan Yu'os na taya' bersikulo gi tinige' i antigu yan i nuebu na kontrata siha, este i enteru na Biblia, ni' ha fa'nå'gue i inafekta nu i estao i Sabalu ginen i mina'kuåtro gi i Dies na Tinago'-ña; mas ki este , ma na'santos as Yu'os , desde i tutuhon i fina'tinas-ña i tano'-ta.
Desde i tiempon Protestante put i ma'implementa i tinago' Daniel 8:14 gi i tiempon åpaka' gi 1843 asta på'go, i tinige' i Biblia ha na'fanmatai hit. Hu espisifiku, ti i Biblia ha na'fanmatai i taotao siha, lao i uson-ña put i ti maolek na tinige ' ni' manmafa'nu'i gi i tinige'-ña gi i tinige ' " Hebrew and Greek "; lao este lokkue', gi hilo' todu, un prublema put i ti maolek na inesplikan-ñiha . Si Yu'os mismo ha konfitma este gi un manera ni' ma li'e' gi Rev. 9:11 : " Ya guaha rai-ñiha i anghet gi i tåddong na tåsi, ni' na'ån-ña gi fino' Hebreu Abaddon, yan gi fino' Griego Apollyon . " Guiya hu hasso i mensåhi ni' ma espiha gi este na bersikulo: " Abbadon yan Apollyon " kumeke'ilekña, " gi fino' Hebreu " yan Destroyer : Destroyer. " I anghet gi i tåsi " ha na'fanlamen i hinengge ni' ha usa i " dos na testigu " gi i Biblia gi Rev. 11:3.
kontodu, desde 1843, i manmanhongge ni' ti magahet ma cho'gue dos na isao gi i tinige'-ñiha put i testimonion i Biblia. I fine'nina, para ta na'i mas importansia i mafañågu-ña si Jesukristo ki i finatai-ña ya i mina'dos ha na'fanmetgot este na isao , put i ta na'i mas importansia i finatai-ña ki i finatai-ña. Este na doble na isao ha testifikåyi siha, sa' i ma'a'atan i guinaiyan Yu'os para i fina'tinas-ña siha , gaige , gi i disision-ña ni' boluntario para u na'i , gi as Kristo , i lina'la'-ña para i rinikohin i manma'ayek-ña. I para ta na'i primet i lina'la' ta'lo as Jesukristo, para ta na'fanlamen i planon Yu'os para ta na'fanlibre hit, ya para ayu i manma'å'ñao, este ha na'fanlamen hit ginen guiya ya ta na'fanlamen i sagradu, husto, yan maolek na kontrata-ña . I minaolek-ña si Kristo gaige gi i inaksepta-ña i finatai; i lina'la'-ña ta'lo i minagof yan husto na konsekuensian i dibin na perfekto-ña.
Colossians 2: 16-17 : “ Pues, cha'mu fanma'husga put i nengkanno' pat i gimen, pat i ha'åni ni' gupot, pat i nuebu na luna, pat i Sabalu, sa' este siha i anineng i para u fanmatto, lao i tataotao i Kristo. ”
Este na bersikulo ma'usa para u na'fanhuyong i " Sabbath " gi kada simana. Dos na rason ma kondena este na disision. I fine'nina, i sinangan " Sabbaths " ha referi gi " i Sabbaths " ni' ma'o'osge gi i annuåt na " festias " ni' ha na'setbe si Yu'os gi Leviticus 23. Este siha i " Sabbaths " ni' manma'a'agang gi i tutuhon yan kulan gi i uttemo i tiempon i rilihoso na " feasts ". " ti un cho'gue che'cho' gi i ha'åni ." Ti guaha koneksion-ñiha yan i " Sabbath " kada simana fuera di i na'an-ñiha " Sabbath ," ni' kumeke'ilekña "para u fañågu , para u deskansa ," ya ni' ma'a'atan gi i fine'nana na biåhi gi Gen. 2:2: " Deskansa si Yu'os . " Debi di ta tungo' lokkue' na i palabra " Sabbath " ni' ma'a'atan gi i tinige' Hebreu gi i mina'kuåtro na tinago ' ti ma'a'atan gi i LSegon ni' ma'a'atan gi papa' i tinige'- ña . na'an " ha'åni deskansu " pat " mina'siette na diha ." Lao, ginen i verbu ni ' ma'usa gi Gen. 2:2 : " deskansa " pat " i Sabbath " ni' klaru na ma'a'agang gi i JNDarby na lepblo gi i Biblia .
I mina'dos na rason este: ilek-ña si Pablo put i " gupot yan i sabalu siha " na " anineng i kosas siha ni' para u fanmatto, " este i kosas siha ni' ma prufetisa i lina'la' ni ' esta gaige pat para u fatto . Yanggen ta alok na i " sabbath gi i mina'sais na diha " ma'a'atan gi este na bersikulo, guaha " anineng para u fatto " asta i finatto i mina'sais na milenio ni' ha prufetisa. I finatai Jesukristo ha na'annok i siniente-ña i " Sabbath gi i mina'siette na diha, " ni' ha prufetisa, put i mina'lak-ña kontra i isao yan i finatai , i " mit años " gi langet anai i manma'ayek-ña para u husga i manmatai gi tano' yan i manmatai gi langet.
Gi este na bersikulo, " i gupot siha, i nuebu na luna siha , " yan i " sabado siha " manma'a'atan gi i eksistensian i nasionåt na forma Israel gi i antigu na kontrata. Gi i fina'tinas-ña, ginen i finatai-ña, i nuebu na kontrata, ha na'fanhuyong si Jesukristo este siha na prufeta; para u fanma'pos yan u fanmalingu taiguihi un " anineng " ni' malingu antes di i minagahet put i che'cho'-ña gi tano'. Yanggen i " sabbath " kada simana ha hahasso i finatto i mina'sais na milenio para u sodda' i maproponi na lina'la'-ña ya u na'suha i utilidat-ña .
Si Pablo ha sangan lokkue' na " i nengkanno' yan i gimen ." Komu un fiet na tentago', ha tungo' na ha sångan si Yu'os put este siha gi Leviticus 11 yan Deuteronomy 14, anai ha preskribi i manma'gas na nengkanno' ni' ma'a'agang yan i ti manmaolek na nengkanno' ni' ma'a'agang. I fino'-ña si Pablo ti ha na'fanhuyong este siha na tinago', lao ha na'fanhuyong ha' i hinasso-ña i taotao ( ni' taya'... ) ni' ha na'fanhuyong put este na asunto, ni' para u na'fanhuyong gi Roma 14 yan 1 Cor. 8 , anai i hinasso-ña mas klaru . I asunto put i nengkanno' ni' ma'ofresi para i idolu yan i ti magahet na difunto. Ha na'hasso i manma'ayek ni' ma fotma i Israel espirituat as Yu'os put i che'cho'-ñiha para Guiya , ilek-ña gi 1 Cor. 10:31: " Yaguin manocho jamyo, pat manguimen jamyo, pat jafa y chechonmiyo, chechogüe todo para y minalag Yuus ." Ha na'fanmagof si Yu'os ni' ayu siha i ti ma'a'atan yan ma'a'atan i tinago'-ña ni' ha na'fanhuyong put este siha na asunto?
Si Santiago, i che'lu-ña si Jesukristo, ha sångan put i sirkunsision gi na'an i apostoles , gi Acts 15: 19-20-21 : " Pues, hu diseseha na ti debi di ta na'fanmanhasso ayu siha i manma'pos gi entre i Gentiles ni' manma'a'ñao nu si Yu'os, lao debi di ta tuge' siha para u fanma'ayuda gi i lina'la'-ñiha, yan i lina'la'-ñiha, yan i lina'la'-ñiha. jâgâ. Sa si Moises gui antigu na tiempo, guaja gui siuda manmapredica nu güiya, ya matataetae gui sinagoga cada sabado .
Ma'usa para u ma'hustisia i lina'la' i manmakonverti na paganu put i Sabalu, ya este na bersikulo siha i mas maolek na prubasion put i ma'usa ni' ma'enkurahi yan ma'estudia ni' i manapostoles . Hunggan, ha konsidera si James na ti maolek para u ma'impotta i sirkunsision giya siha ya ha sumångan i prinsipåt siha sa' i fina'nå'guen rilihoso para u mapresenta giya siha yanggen manhånao " kada Sabalu " para i sinagogan i ManHudihos gi i lugåt-ñiha .
Otro na preteksto ni' ma'usa para u na'siguru i para u ma'apasi i klasin nengkanno' ni' tåddong yan ti tåmpe: i visiun ni' ha na'i si Pedro gi Acts 10. I esplikasion-ña ma'adelanta gi Acts 11 anai ha identifika i " ma'å'ñao na gå'ga' siha " gi i visiun yan i " taotao " ni' manpaganu ni' manmåtto para u fanmanå'i gui' para u fanhånao para i senturion Roman " Cornelius " Gi este na visiun, i imahen Yu'os ti ma'a'ñao. paganu siha ni ti masetbe gui' yan ma setbe i ti magahet na yuus siha. Lao, i finatai yan i risureksion Jesukristo ha na'fatto un dangkolo na tinilaika para siha, sa' mababa i pettan grasia para siha ginen i hinengge-ña gi sakrifisiun Jesukristo. Ginen este na lini'e' na ha fa'na'gue si Yu'os si Pedro ni este na nuebu na kosas. Pues, i klasin lina'la' ni' ha estapblesa si Yu'os gi Leviticus 11, gaige ha' yan sigi ha' asta i uttemo na tiempo. Fuera di ayu, desde 1843, gi i tinago' Dan. 8:14, i fina'nå'guen i taotao siha ha chule' i estao i orihinat na " santifikasion " ni' ma estapblesa yan ma na'setbe gi Gen. 1:29: " Ya ilek-ña si Yu'os, Estague', hu na'i hamyo todu i tinanom ni' guaha simiyan-ña gi hilo' i tano', yan kada trongko ni' guaha frutan i trongko ni' guaha simiyan-ña; para en fanmanå'i ."
Si Jesukristo ha na'i i lina'la'-ña gi piniti gi tataotao yan hinasso para u na'fanlibre i manma'ayek-ña. Cha'mu duda i takhilo' na lina'la' ni' ha dimanda este na finatai ginen i taotao ni' ha na'fanlibre. Magahet!
I tiempon Jesukristo gi tano'
I perlas i Sabalu gi diha 20 gi i mes Marso, 2021
Desde i tutuhon i ministro-ku, hu konbense yu' , ya hu kanta , na "mafañågu si Jesukristo gi i tiempon åpaka '." Gi este na Sabalu gi diha 20 gi i mes Marso, 2021, i spring equinox masusedi gi alas 10:37 gi egga'an gi i tutuhon i miteng espiritu'åt. I Espiritu ha na'fanhånao yu' para bai hu sodda' i ebidensia put hafa asta på'go un sensimple na hinengge. I kalendarion i ManHudihos ha na'i hit siñat para ta po'lo i tiempon i spring equinox gi i sakkan â €“ 6 antes di i ofisiåt na fechan kristianu put i mafañågu i Saina-ta , gi i “Sabbath†gi diha 21 gi i mes Marso .
Sa' hafa na såkkan 6?
Sa' i ofisiåt na fecha-ta put i mafañågu-ña si Jesukristo ma fa'tinas gi dos na isao. Gi i mina'sais na siglu AD ha tutuhon i monghe Katoliku as Dionysius the Small muna'huyong un kalendario. Sa' taya' presision gi i Biblia yan i estoria , ha po'lo este na finañagu gi i fechan i finatai i Rainon Herod, ni' ha po'lo gi 753 AD. I manma'estra yan manma'estro ma konfitma na guaha kuatro åños na isao gi i kalkulasion-ña , ni' ha na'halom i finatai Herod gi 749 AD. Lao si Jesukristo mafañågu antes di i finatai Herodes, ya si Matthew 2:16 ha na'i hit klaru na i idåt-ña si Jesukristo gi i tiempon "ma'pos i taotao ni' ti manisao" ni' ha na'i i Ray Herodes ni' sen låla'la' , ni' ha susesedi ya ha sentungo' i finatai ni' para u na'fanhuyong gui' ginen i minagof i nina'siña ni' esta måtto, gi " dos åños ." Este na detalle impottånte , sa' i tinige' ha espisifiku, " dos åños, sigun ginen i diha annai ha faisen i manma'gas ." Yanggen ma addåpta i kuatro na såkkan gi i fine'nina na isao, i sakkan 6, pat 747, desdeki i tutuhon Roma, esta ma estapblesa gi i Biblia.
I equinox gi i mina'sais na såkkan
Gi i Sabalu, gi este na sakkan 6, i Biblia ha fa'nå'gue hit na guaha anghet ha a'atan i " pastot siha ni' ma'atan i ga'ga'-ñiha . " I Sabalu ha prohibi i kometsio lao ti i inatan yan i inatan i gå'ga' siha; Si Jesukristo ha konfitma este gi ilek-ña: " Håyi giya hamyo, yanggen guaha kinilu-ña ni' tumunok gi halom hånom, ti para u fåtto ya u na'libre gui', achokka' gi i Sabalu ? " Pues, ginen un anghet, i mafañagu i " Maolek na Pastot ," i satbadot yan guiya i taotao na kinilu, ma anunsia, fine'nina, para i taotao na pastot, i manma'gås-ta yan i prutehidot i ga'ga' na kinilu siha. Ilek- ña i anghet: " ...sa' para hamyo på'go na ha'åni gi i siudåt David un Satbadot, ni' si Kristo i Saina . " Este na " på'go " pues i Sabalu, ya sa' put i ma anunsia gi puengi, i mafañågu-ña si Jesukristo masusedi gi entre alas sais gi pupuengi, i tutuhon i Sabalu, yan i ora gi puengi anai i anghet ha anunsia i pastot. Debi di ta estapblesa i eksakto na tiempo pat, gi i tiempon Israel, i spring equinox gi i mina'sais na såkkan esta ma kumple. Lao ti siña ha’ este sa’ taya’ emfotmasion-ta put este na tiempo.
I mafañagu-ña si Jesukristo gi i Sabalu ha na'klåru yan na'fanlå'la' i planun satbasion. Si Jesukristo ha sangan na guiya i " Lahen i Taotao , " " i Sainan i Sabalu . " Sa' i Sabalu temporariu ha' ya i utilidat-ña ha ekstensiun asta i ha'åni i mina'dos na finatto-ña, este na hinengge metgot yan gloriosu. Si Jesukristo ha na'i i Sabbath i enteru na siniente-ña sa' ha prufetisa na i restu gi i mina'siette na milenio para i manma'ayek-ña ha' put i mina'lak-ña kontra i isao yan i finatai .
Para u ma'a'atan i lina'la'-ña gi i lina'la'-ña, gi i " dose " na idat-ña, si Jesukristo ha interbiyu espirituatmente yan i taotao relihiosu ni' ha kuestiona put i Mesias ni' ma anunsia gi i Såntu na Eskritura. Ha na'suha gui' ginen i manainan-ña ni' ma li'e' gui' gi tres dihas, ya ha testifikåyi i dibin independensia-ña yan i tiningo'-ña put i mision-ña para i taotao tåno'.
Despues, måtto i tiempon i aktibu yan ofisiåt na ministro-ña gi tano'. I fina'nå'guen Daniel 9:27 ha prisenta este gi i forma ni ' " un - simåna " " na kontrata " ni' ha simbolisåyi siete åños gi entre i tiempon åpaka' gi 26 yan i tiempon åpaka' gi 33. Gi entre este na dos åños, guaha, gi un sentråt na puesto, i tiempon åpaka' yan i gupot Pasgua gi sakkan 30 anai , gi alas 3 gi talo'åni, gi i talo' gi i simana gi i sanhaya ". Gi Mierkoles, diha 3 gi Abrit, diha 30, si Jesukristo ha na'para i " sakrifisiu yan ofresimienton gå'ga ' " gi riton Hebreu , annai ha ofresi i lina'la'-ña para u na'fanhomlo' i isao i manma'ayek-ña ha'. Gi ha’åni anai måtai si Jesus, 35 åños yan 13 dihas idat-ña. Anai måtai ya ha gana i isao yan i finatai, siña ha na'i si Jesukristo i espiritu-ña as Yu'os , ya ilek-ña , " Esta ma'pos ." I mina'lak-ña kontra i finatai makonfitma despues ni' i lina'la'-ña ta'lo. Ha akompåpara yan ha fa'nå'gue i manapostulis-ña yan i mandisipulu-ña astaki , gi me'nan i matan-ñiha, humånao para i langet antes di i gupot Pentecostes , sigun ginen i testimonio ni' ma nå'i gi Acts 1:1-11 . Lao i anghet siha gi este na okasion ma pripara i anunsion i gloriosu na finatto-ña, ilek-ñiha: " Taotao Galilea, sa' hafa na manmatto hamyo guini ya in atan i langet? Este mismo na Jesus , ni' ma chule' ginen hamyo para i langet, para u fåtto gi parehu na manera anai in li'e' gue' humanao para i langet ." Gi i Pentecostes, ha tutuhon i che'cho'-ña gi langet ni' i "Espiritu Såntu," ni' muna'siña gui' para u cho'gue asta i uttemo na tiempo, gi mismo tiempo, gi i espiritun kada unu gi i inayek-ña ni' manma'a'agang gi todu i tano'. Pues, i na'ån-ña maprofetisa gi Isa.7:14, 8:8 yan Matt.1:23, " Emmanuel " ni' kumeke'ilekña, "Si Yu'os gaige giya hita", ha chule', mas ki este, i magahet na siniente-ña.
I detalle siha ni' ma nå'i gi este na tinige', i premiu ni' ha na'i si Jesukristo i manma'ayek-ña komo siniseden apresiu put i hinengge-ñiha. Pues, i fechan i finatai-ña ha na'i hit siñat para ta tungo' yan ta na'i gui' i fechan i uttimo na gloriosu na finatto-ña , ni' ha håtme para i fine'nana na diha gi i tiempon åpaka' gi i sakkan 2030; este, 2000 åños despues di i tiempon inatan-ña gi i kilu'os gi diha 3, 30 gi i mes Abrïl.
Santos yan santos
I sinantos yan i santos ti siña ma dibidi yan i kondision i satbasion ni' ha ofresi si Yu'os gi as Jesukristo. Si Pablo ha na'hasso hit put este gi i Hebrews 12:14: " Fanmana'i pas yan todu i taotao, yan i sinantos, sa' yanggen taya' este, taya' siña ha li'e' i Saina ."
Este na konsepton dibin " santifikåsion " debi di u ma komprende sa' put i "todu i para si Yu'os" yan taimanu ha' todu i ga'ga' siha, ti ha na'fanhuyong gui' sin konsekuensiha para ayu siha i manma'å'ñao para u ma cho'gue . På'go, taibali para u ma'inbentariu yan u ma'establisa i lista put i kosas siha ni' gaige giya guiya; Tumutuhon i lina'la' yan todu i gaige gi halom-ña, todu iyon-ña. Put ennåo na gai direcho Gui’ para u fanlå’la’ yan u fanmatai gi hilo’ todu i manlåla’la’ na nina’huyong-ña. Lao, yanggen ma na'i todu, i direcho para u fanlå'la' yan guiya pat para u fanmatai sin guiya, i manma'ayek-ña u fandaña' yan guiya gi un libre yan boluntario na disision para u fanma'ayek para todu i tiempo. Este na inatan yan guiya ha na'i i manma'ayek-ña propiedåt-ña. Ayu siha i ha agang yan ha rikonosi manhålom gi i konsepton-ña put i sanktifikasion , ni' esta ha na'fandaña' todu i lai siha ni' i lina'la' gi tano' ha supopotta. I santifikasion, pues, i para ta ayek i lai siha ni' esta ma estapblesa , ya put este na rason, ma aprueba , as Yu'os. Gi este na doble na kapasidåt na i Sabalu yan i Dies na Tinago' ma na'fanhuyong este na dibin na santifikasion, i transgresion-ña para u na'fanmatai i Mesias Jesus.
Este na konsepton sagradu, gof fundamental ya ha li'e' si Yu'os na siña ha difina este desdeki i tutuhon i Biblia gi Gen. 2:3, ni' ha sagradu i mina'sais na diha. Pues ti na'manman na este na numero siete ha na'i i "royal seal"-ña gi todu i Biblia yan mas partikularmente gi Rev. 7:2: " Ya hu li'e' otro na anghet tumunok ginen i sanhaya , yan i seyu i låla'la' na Yu'os . "Ya ha ågang gi i kuatro na anghet ni' ma nå'i para u na'piniti i tano' yan i tasi, seyu i låla'la' na Yu'os " ma mensiona gi este na kapitulu "7" gi i Apocalipsis.
Gi este na Pasgua yan Sabalu gi Abrit 3, 2021, i anibersårion i finatai i Satbadot-ta as Jesukristo, i Espiritun Yu'os ha dirihi i hinasso-ku para i santuarion Hebreu as Moises yan i Templu ni' ha fa'tinas si Ray Solomon giya Jerusalem. Hu li'e' un detalle gi ayu na lugat ni' ha konfitma i inetnon ni' hu na'i put este na sagan-ñiha; este, un prufeta na rol gi i dangkolo na planun satbasion ni' ma pripara para i manma'ayek ni' manma'ayek as Yu'os.
Desde 1948 , manma'a'atan ha' i dibin na pineddong sa' put i ti ma tungo' si Jesukristo komu i "Messias" ni' ha na'hanao si Yu'os, i ManHudihos manma'ayek ta'lo i tano'-ñiha. Desde ayu na tiempo, un ideha, un hinasso ha', ha na'fanmanman siha: para u ma'ayek ta'lo i Templon Jerusalem. Ai para siha, ti u masusedi este, sa' guaha rason-ña si Yu'os para u na'fanhuyong; i che'cho'-ña ma'pos gi i finatai yan i risureksion Jesukristo. I sagradu na templo ha sodda' i kompletu na finatton-ña gi i antin i "Mesias," gi i perfekto yan tåya' isao na tataotao-ña yan i espiritu-ña. Ha na'tungo' si Jesukristo este na leksion annai ilek-ña gi as Juan 2:14, put i tataotao-ña : " Destrosa este na templo, ya gi tres dihas bai hu na'lå'la' ta'lo ."
I finakpo' i utilidat i Templu ma konfitma as Yu'os gi meggai na manera. Fine'nina, ha na'fanhuyong i tropan Titus gi 70 AD ni' i tropan Romanu, sigun ginen i anunsion ni' maproponi gi Daniel 9:26. Pues, despues di ha na'fanhuyong i ManHudihos, ha na'i i lugat i Templu para i rilihón Islam, ni' ha konstrui dos na moske gi ayu na lugat : i mas amko', "Al- Aqsa," yan i Dome of the Rock. Put este na rason, taya' i posipble pat i atoridat ginen as Yu'os para u ma'ayek ta'lo i templo-ña. Sa' este na fina'tinas para u na'fanlamen i planun satbasion ni' maproponi.
I minagahet i Templon Jerusalem ma'e'eyak gi i fina'tinas-ña. Lao para ta li'e' este mas klaru, debi di ta eksamina fine'nina i manma'a'atan na detalle put este na edifisio rilihoso, ni' ha chule' i sagradu. Na'tungo' na i templo para u ma'ayek as Ray David, ni' ha na'annok i minalago'-ña put este ya ha ayek Jerusalem para u ma'ayek; Ha ayek si Yu'os. Para este na finapos, ha na'magof yan ha na'metgot este na antigu na siudå ni' ma'a'agang "Jebus" gi tiempon Abraham. Pues, gi entre si David yan "i lahi-ña si David," i "Mesias," "mit años" maloffan. Lao ti ha na'i si Yu'os, ya ha na'tungo' gui' i rason: ha na'fanma'å'ñao gui' ni' ha punu' i fiet na tentago'-ña as "Uriah i Hittite " para u chule' i asaguå-ña, "si Bathsheba, " ni' despues ha na'i i Ray Solomon. Pues ha chule' si David i presiun i isao-ña, ma puno' ni' i finatai i fine'nana na lahi-ña , ni' mafañågu as Bathsheba , pues , despues di ha cho'gue i senso i taotao-ña sin i tinago' Yu'os, ma puno' gui' ya ha ofresi si Yu'os para u cho'gue i kastigu-ña gi entre tres na cho'cho'. Sigun ginen 2 Sam. 24:15, ha ayek i finatai put i chetnot ni' gi tres dihas ha na'fanmatai 70,000 na taotao.
Gi 1 Kings 6, guaha deskripsion put i templo ni' ha fa'tinas si Solomon. Ha agang gui' "i gima' Yahweh ." Este na palabra "guma'" ha suggesta un lugat anai manma'a'ñao i familia. I gima' ni' ma'ayek ha prufetisa i familian i Yu'os ni' ha na'fanlibre hit. Guaha dos na elementu ni' manma'a'atan: i sagan-ñiha yan i templo.
Gi i tano', ma cho'gue i rituåt siha gi i lugåt ni' ma a'a'a'ñao para u ma usa ni' taotao. Si Solomon ha a'agang este na templo. Ha tutuhon gi i Mas Sagradu na Lugat, ni' ha a'agang i sagan-ñiha, ya ma separa ha' ni' un belo, i kuatton templo kuarenta mit i lina'la'-ña , pat dos biåhi mas takhilo' ki i sagan-ñiha. I templo ha kubre dos-tersu gi enteru i gima'.
Achokka' ma fa'tinas gi i tiempon Moises, i kontratan i ManHudihos ma po'lo gi papa' i kontrata ni' ma konkluyi entre si Yu'os yan si Abraham gi i tutuhon i mina'tres na mit años desdeki si Adan. I "Mesias para u prisenta gui' gi i taotao Hudihos gi i tutuhon i mina'singko na milenio, este, 2000 åños despues. På'go, i tiempo ni' ha na'i si Yu'os i tano' para i inayek-ña i manma'ayek, 6000 åños. Pues ta sodda' para i tiempo, i proporsion 2/3 + 1/3 gi i gima' Ya HW yan este na dos na kumparasion, i mina'tres na kumparasion. I kontratan Abraham kumeke'ilekña i dos-tersion i gima' Yahweh , ni' ma'pos gi i separasion. Este na velo ha cho'gue un rol klaru sa' ha na'setbe i lina'la' ginen i tano' asta i langet; i Yu'os gi langet ginen i taotao tåno' ni' ti perfekto yan isao desdeki si Adan yan si Eba. I velo ni' ha dibidi i taotao siha guaha dos na kinalamten-ña, sa' debi di u konfotme gi i perfekto na langet yan i ti perfekto gi i tano' gi i dos na pidasu ni' manma'a'agang. na'fanlibre siha ya un na'i i presiun i finatai.
Este na inanalisa ha na'fanli'e' hit gi i santuario i imahen i prufeta na susesion i manmaolek na tiempon espiritu'åt ni' ma'a'atan kada 2000 åños: I fine'nina na sakrifisiu ni' ha ofresi si Adan – Sakrifisiu ni' ha ofresi si Abraham gi i Sadog Moriah, i mamaila' na Golgotha – Sakrifisiu as Kristo gi i sanhilo' i Sadog Golgota – Sakrifisiu ni' ha prebeniyi i uttimo na manma'å'ñao na finatto-ña satbadot si Jesucristo gui as Miguel.
Para si Yu'os, ni ' sigun gi 2 Pedro 3:8, " un diha parehu yan mit años, yan i mit años parehu yan un diha " (atan lokkue' Salmo 90:4) , i prugråman tano' ma fa'tinas gi i imahen i simana gi un susesion: 2 dihas + 2 dihas + 2 dihas. Ya gi tatte este na susesion, ha abri un " siette na diha " ni' taihinekkok.
I kosas gi i dos na kuatto gi i sagradu na guma', gof na'manman.
I santuario pat i mas sagradu na lugat
I dos na kerubin ni' manma'a'ñao i alas-ñiha
I santos na lugat ma'a'agang i Mas Sagradu na Lugat 20 kubit i lina'la'-ña yan 20 kubit i lina'la'-ña . Un kuadrao ni' perfekto. Ya y tinaquiloña locue 20 codo; ni' ha na'fanhuyong un kubo; i tres na imahen i perfekto (= 3 : L = W = H ); este parehu yan i deskripsion put i " nuebu na Jerusalem ni' tumunok ginen i langet ginen as Yu'os " gi Rev. 20. Este na Mas Sagradu na Lugat ma prohibi as Yu'os para i taotao gi papa' i pineddong finatai. I rason, sensimple yan låhi; este na lugat siña ha akomoda si Yu'os sa' ha simbolisa i langet yan ha imahina i kinalamten Yu'os. Gi i hinasso-ña gaige i planun satbasion-ña ni' todu i simboliku na elemento siha ni' ma pega gi este na sagan-ñiha ma cho'gue i che'cho'-ñiha . I minagahet gaige gi as Yu'os gi i dimension langet , yan gi i tano' , ha na'i hit ni' simbolo siha i ilustrasion put este na minagahet. Pues hu ågang i asunto put este na deskubrimiento put i Pasgua 2021. Ta taitai gi 1 Kings 6:23 asta 27: " Ha fa'tinas gi i sagan-ñiha dos na kerubin ginen i trongkon olibo, dies kubit i takhilo'-ñiha. Kada unu gi i dos na alas i unu na kerubin singko kubit, ya dies kubit ginen i puntan i otro na alas. parehu ha' i midida-ña i dos na kerubin. gi talo' i gima' .
Ti manggaige este na kerubin gi i tabernakulun Moises, lao put i ma po'lo siha gi i templon Solomon, ha na'klåru si Yu'os i siknifikasion-ña este na mas sagradu na lugat. I kuatto ma'a'atan ni' dos pares na alas i dos na kerubin, ya put este na rason, ma'a'atan gi i langet, ya ti siña ma'a'atan ni' taotao ni' mañasaga ha' gi tano'. Hu na'i este na opottunidåt para bai hu denunsia yan bai hu na'lå'la' ta'lo i minagahet put este na kerubin siha ni', gi un delirium mistiku ni' paganu, i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha taiguihi as "Michelangelo" ma na'i i famagu'on ni' manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i inestrutmento siha pat manma'gås-ñiha gi i flecha siha. Taya' famagu'on gi langet. Ya para si Yu'os, sigun ginen Psa.51:5 pat 7 : " Estague', na mafañågu yu' gi isao, ya gi isao ha na'fanhuyong yu' i nanå-hu , " yan Rom.3:23 : " Sa' todu manma'å'ñao ya ti manma'å'ñao nu i glorian Yu'os , " taya' taiguini na patgon ni' inosente pat puru, sa' desdeki si Adan, i taotao mafañågu gi isao ginen i isao-ña. Todu i anghet siha gi langet manmafa'tinas komu manhoben na lalahi, taimanu ha' si Adan guini gi tano'. Ti manåmko' ya parehu ha' todu i tiempo. I amko' un kinalamten ni' ginen i tano', i konsekuensian i isao yan i finatai, i uttimo na suetdu-ña, sigun ginen Rom. 6:23.
I Kahon i Sagradu na Kontrata
1 Kings 8:9: " Taya' gi halom i kahon fuera di i dos na tabla ni' ha po'lo si Moises gi Horeb, annai ha fa'tinas i Saina i kontrata yan i famagu'on Israel, annai manhånao siha ginen i tano' Ehipto ."
Gi i sagan-ñiha pat i mas sagradu na lugat guaha dos na dangkolo na kerubin ni' manma'a'atan i alas-ñiha , simbolon i aktibu na karaktet gi langet , lao lokkue' yan gi hilo' todu , i Kahon i Kontrata ni' ma po'lo gi i sanhilo ' i kuatto gi entalu' i dos na dangkolo na kerubin. Sa' para u ma'a'atan i gima'. Gi i otden ni' ha prisenta si Yu'os as Moises i kosas siha ni' para u cho'gue, i fine'nina i Kahon i Kontrata. Lao este na kosas menos presiosu-ña ki i kosas-ña: i dos tablan acho' ni' ha tuge' si Yu'os ni' i kannai-ña i mas sagradu na lai-ña gi i Dies na Tinago'. Este i hinasso-ña, i estao-ña, i ti siña ma na'lå'la' na kinalamten-ña . Gi otro na inestudia (2018-2030, i uttimo na ekspektasion Adventist) , esta hu na'fanli'e' i prufeta na kinalamten-ña para i tiempon kristianu. Gi i sagan-ñiha, ta taitai i sikretu na hinasso-ña si Yu'os. Ta sodda' gi ayu na lugat i elementu siha ni' muna'fanmagof yan muna'posipble i kumunidåt yan guiya. Gi otro na palabras, i taotao ni' ha cho'gue i Dies na Tinago', ha dibidi gui' mismo yanggen ha ålok na siña ha klåma i satbasion. I relasion gaige ha' gi i hinengge ni' ma po'lo gi i ma'a'atan na lina'la ni' ma sodda' gi este na mas sagradu na lugat. Gi i Dies na Tinago', ha sumångan si Yu'os i estao -ña ni' ma'ayek para i taotao siha ni' ma'ayek gi i imahen-ña ; kumeke ilek-ña na si Yu’os mismo ha onra yan ha cho’gue i tinago’-ña siha. I lina'la' ni mana'i i taotao ginen i ma'o'osge este siha na tinago'. Ya i isao-ñiha ha na'fanhuyong i isao ni' ma'kastigo ni' i finatai i isao. Ya desde si Adan yan si Eba, i disobediente ha po'lo todu i taotao gi papa' este na kondision mortal. I finatai ha laknos i taotao siha taiguihi i chetnot ni' taya' chetnot-ña.
I Mercy Seat
Gi i sagan-ñiha, gi hilo' i asienton mina'ase', un simboliku na imahen i attat anai para u ma sakrifisiu i Lahen Yu'os, dos otro na dikike' na anghet manma'atan papa' gi i attat, ya i alas-ñiha manma'a'ñao gi i talo'. Gi este na litråtu, ha na'fanli'e' si Yu'os i interes ni' guaha i manfiet na anghet siha gi i planon satbasion, ni' ma fa'tinas ginen i finatai Jesukristo. Sa’ si Jesus tumunok ginin i langet para u ma’ayek i neni na taotao. Guiya ni' ha na'i i lina'la'-ña gi i kilu'os Golgotha, guiya i fine'nana na amigu-ñiha gi langet as "Michael", i lider i anghet siha yan i ma li'e' na ekspresion gi langet ni' ha na'fanhuyong i Espiritun Yu'os ya i anghet siha ma a'agang siha " fellow servants " gi i manma'ayek-ña.
Gi i Mas Sagradu na Lugåt, i kahon ni' ma kubre ni' i siyan mina'ase' ma po'lo gi papa' i dos na dangkolo yan i dikike' na kerubin. Gi este na litråtu, ta sodda' i ilustrasion put este na bersikulo ginen Mal. 4:2: " Lao para hamyo ni' manma'å'ñao nu i na'ån-hu, i atdao i tininas u fanhuyong yan i hinemlo' gi i alas-ña ; en fanhånao ya en fanhånao ya en fanhånao taiguihi i ga'ga' siha ginen i sagan-ñiha ." I siyan mina'ase' , un simbolo ni' ha na'fanli'e' i kilu'os anai ma'atkila si Jesukristo , siempre ha na'fanhomlo' i taotao ginen i chetnot isao. Si Jesukristo måtai para u na'fanlibre ginen i isao ya lå'la' ta'lo para u na'fanlibre i manma'ayek-ña ginen i manmala na taotao ni' ti manma'åse' yan manma'å'ñao. I linachi i lai ni gaige gi halom i arka, ha na'fanmatai todu i taotao gi tano'. Ya para i manma'ayek ni' ha ayek si Yu'os gi as Kristo, para siha ha', i siyan mina'ase' ni' ma po'lo gi hilo' i arka ni' ha kontenuha i lai ni' ma transgredi, ha na'fanla'la' i lina'la' taihinekkok, ni' para u fanhålom gi i ora gi i fine'nana na risureksion; ayu i manma'å'ñao ni' i haga'-ña si Jesukristo gi este na siyan mina'ase'. I hinemlo'-ñiha ginen i finatai u ma'pos. Sigun as Mal. 4:2, i kerubin siha i imahen i Espiritun Yu'os gi langet, ni' ha na'annok gi Rev. 4 ni' i simbolon i " kuatro na lina'la' na gå'ga' ." Sa' i hinemlo' ni' ma'a'atan gi i siyan i mina'ase' ma'a'atan gi papa' i dos na alas i dos na dangkolo na kerubin.
Taimanu ha' gi i rituan Hebreu ni' ma'usa kada sakkan gi i "Ha'ånen Inasi'i" i haga' i ga'ga ' i chiba ma'a'a'ñao gi i sanme'na yan gi i siyan i mina'ase' , pues debi di u fanma'a'ñao lokkue' i haga' Jesukristo gi i mismo siyan i mina'ase'. Para este na rason , ti ha ågang si Yu'os i setbision un taotao na pale'. Ha planeha yan ha na'guaha todu antes, ni' ha na'hanao i arka yan i sagradu na kosas siha , gi tiempon i profeta as Jeremiah , ginen i Mas Sagradu na Lugat yan i Sagradu na Lugat asta un kueba ni' gaige gi papa' tano' gi i sanhilo' i Sadog Golgota , gi papa' un sagan acho' , sais metros i tinadong-ña, gi papa' i 50 cm cubicity gi hilo ' i acho ' , anai i mansåotåo Roma ma'ayek i kilu'os anai ma'atkila si Jesukristo. Gi un långhet yan takhilo' na tåmpe ni' ha na'fanhuyong i linao ni' ma mensiona gi i Biblia , i haga'-ña ha laknos gi i sanhilo' na bandan i siyan mina'ase' , kumeke ilek-ña, gi i sanhilo' na bandan i Kristo ni' ma klåba . Pues, ti sin rason na ha testifikåyi si Matt.27:51 este siha na kosas: " Ya atan, i kurtina gi i templo ma'a'atan gi dos ginen i sanhilo' asta i sanhilo', i tano' ma'a'atan, i acho' siha manma'a'atan , ...". Gi 1982, un eksaminasion sientifiku ha na'tungo' na i haga' ni' ha chule' si Ron Wyatt , guaha dos pat tres na X na kromosomas yan un Y na kromosomas. I dibin na kriatåt malago' ha na'fanhuyong un prubasion put i dibin na naturåt-ña, ni' ma addåpta gi i sagradu na magagu-ña ni' i imahen i fi'on-ña yan i tataotao-ña manmafa'nu'i gi i negatibu . Pues, i lai ni' ma'apåsi ni' gaige gi i arka ha risibi i kompletu na inasi'i-ña ni' ha risibi gi i attat-ña i magahet na haga' i Satbadot-ta as Jesukristo ginen todu i isao . Sa' put i ha na'tungo' si Ron Wyatt este siha, ti ha na'fanmagof i taotao siha , lao malago' ha na'fanmetgot i doktrinan i santifikasion i dibin-ña gi as Jesukristo . Sa' guaha haga'-ñiha ni' diferentes ginen i pumalu na taotao siha , Ha na'i hit rason para ta hongge i perfekto yan puru na naturat-ña, libre ginen maseha hafa na klasin isao. Pues ha konfitma na måtto gui' para u na'fanhuyong un nuebu pat " uttimo na Adan " taimanu ha' ilek-ña si Pablo gi 1 Cor. 15: 4 5 , sa' achokka' ma li'e', ma hungok yan ma punu' gi un tataotao ni' parehu yan i tataotao-ta, taya ' lina'la'-ña gi i taotao . I atension-ña gi i fina'tinas i planun-ña put i satbasion ha na'annok i importansia ni' ha na'i si Yu'os i simbolon i fina'nå'guen-ña. Ya ta komprende mas sa' hafa na ma puno' si Moises put i ha na'fanlamen este na planun satbasion ni ' ha laknos i acho' Horeb dos biåhi. I mina'dos na biåhi, sigun ginen i tinago' Yu'os, ha nisisita ha' kumuentos yan guiya para u na'i gui' i hanom.
Y baran Moises, y mana, y leblon Moises
Num.17:10: " Ya ilek-ña si Jeova as Moises, "Na'hånao ta'lo i baston Aaron gi me'nan i testimonio , ya u ma'a'atan para i famagu'on ni' ti manma'å'ñao, ya un na'fanhuyong i linachi-ñiha gi me'na-hu, ya ti u fanmatai . "
Exo.16:33-34: " Ya ilek-ña si Moises as Aaron, Chule' un oriya, ya un po'lo un omer ni mana gi halom-ña, ya un po'lo gi me'nan i Saina para u ma'gåsi para i henerasion-miyu. Taimanu ha' i tinago' i Saina as Moises, taiguini ha' si Aaron ha po'lo gi me'nan i testimonio , para u ma'gåsi ."
Deut. 31:26: " Chule' este na lepblo gi i lai, ya un po'lo gi fi'on i kahon i kontratan i Saina, i Yu'os-mu, ya u gaige gi ayu na lugat komo testimonio kontra hamyo . "
Gi este na bersikulo siha , ta asi'i si apostol Pablo put i isao-ña ni' ha po'lo este siha na elementu gi i arka ya ti gi fi'on-ña pat gi sanme'na-ña , gi Heb. 9: 3-4 : " Ya gi i tatte i mina'dos na kurtina, guaha i påtten i tabernakulo ni' ma'a'agang i Santos na Santos siha , ni' gaige i attat ni' oron i insenso , yan i kahon i kontrata, ni' ma'a'atan todu ni' oro. Ya gi me'nan i arka, guaha un kåntan oro ni' mana'i, yan i baston Aaron ni' tumunok, yan i tabla siha ni' ma'usa para u ma'usa i kontrata . ti gaige i insensu gi i santuario lao gi i bandan i templo gi sanme'nan i kuttina. Lao i elementu siha ni' mapo'lo gi fi'on i arka, manma'a'atan i milagru siha ni' ha cho'gue si Yu'os para i taotao-ña ni' manHebreu ni' manma'ayek para Israel, un nasion ni' libre yan responsåpble .
Gi fi'on i kahon, i bastun Moises yan Aaron ha dimanda i konfiansa gi i magahet na prufetan Yu'os. Sigun as Deu. 8:3, i mana ha na'hasso i manma'ayek gi me'nan Jesus na " ti i taotao ha' siña låla'la' gi pan yan hånom ha', lao gi todu i fino' ni' ginen i pachot Yahweh ." Ya este na palabra ma represesenta lokkue' gi hechuran i rollo ni ha tuge' si Moises, gi papa' i tinago' Yu'os. Gi hilo' i arka , i attat i mina'ase' ha fa'nå'gue na yanggen taya' hinengge gi i sakrifisiun lina'la' Jesukristo, ti siña ta fandaña' yan si Yu'os. Este na kosas siha i teolohian i nuebu na kontrata ni' ma'ayek gi i haga' taotao ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo. Ya sen låhi, i ha'åni annai, gi as guiya, i planon Yu'os ma na'guaha yan ma na'funhayan, i rol i simbolo siha yan i gupot "Yom Kippur" pat "Ha'ånen Inasi'i" ni' ha prufetisa este, ti ma'usa yan ti ma'usa. Yanggen ta li'e' i minagahet, manmalingu i anineng. Put este na rason na i templo, anai mapraktika i rituåt prufeta siha, debi di u malingu ya ti u fanhuyong ta'lo. Taimanu ha' ha fa'nå'gue si Jesukristo, i taotao ni' ha adora si Yu'os debi di u adora gui' " gi espiritu yan gi minagahet ," ya u guaha " libre na akseso " para i Espiritu-ña gi langet ginen i inadahin Jesukristo. Ya este na tinayuyot ti ma'a'atan gi maseha hafa na lugat gi tano', ni' Samaria, ni' Jerusalem, yan menos lokkue' gi Roma, Santiago de Compostela, Lourdes, pat Mecca.
Maseha ti ma'a'atan gi un lugat gi tano', i hinengge ma'a'atan gi che'cho' ni ha pripara si Yu'os antes para i manma'ayek-ña mientras manla'la' gi tano'. I siniseden i sagan-ñiha ma'pos gi i tutuhon i mina'singko na mit años despues di 4,000 åños na tiempon isao. Ya yanggen ma'ayek i planon Yu'os gi maloffan 4,000 åños, i manma'ayek para u fanhålom gi i deskanson Yu'os ni' maproponi gi i Sabalu kada simana. Lao ti este i asunto, sa' desde as Zachariah , si Yu'os ha prufetisa dos na kontrata. Ha na'i detalle put i mina'dos, ilek-ña gi Zec. 2:11: " Meggai na nasion siha u fandaña' yan si Jeova gi ayu na ha'åni ya u fanma'ayek para i taotao-hu; ya bai hu fañåga gi entalu'-miyu, ya en tingo' na si Yu'os i enteru mundo ha na'hanao yu' para hamyo. " I dos na kontrata ma ilustra gi " dos trongkon olibo " gi Zec. 4:11-14: "Pues hu oppe ya hu sangani gui', "Håfa este i dos trongkon olibu gi agapa' na bandan i lampara yan gi sanhilo'-ña? Hu oppe ta'lo ya hu sangani gui', "Håfa i dos ramas olibu ni' gaige gi fi'on i dos na tubon oro ni' humuyong i oro? Ha oppe yu', "Ti un tungo' hafa kumeke'ilek-hu , ilek-ña, "Ti este i dos." manma'å'ñao ni' manma'å'ñao gi me'nan i Saina gi todu i tano ' ." Yanggen hu taitai este siha na bersikulo, hu sodda' un sublime na tiningo' put i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i Espiritu Såntu, ni' ha na'fanhuyong i fino' bibliku. Si Zachariah ha faisen dos biåhi hafa kumeke ilek-ña i " dos trongkon olibu " kosa ki siña ha oppe si Yu'os. Este put i i prohekton i dibin kontrata para u eksperensia dos na susedente na fase , lao i mina'dos na fase ma fa'nå'gue gi i leksion i fine'nina. Dos siha, lao gi minagahet unu ha', sa' i mina'dos ha' i finakpo' i fine'nina. Hunggan, hafa i balotu-ña i antigu na kontrata yanggen taya' i finatai i Mesias? Si Jesus? Taya', ni' i igå' i peras, taimanu ha' ilek-ña i monghe as Martin Luther. Ya este i rason na guaha trahedå-ña ni' ha afekta i nasionåt na ManHudihos på'go na tiempo. Gi este na bersikulo siha, si Yu'os ha prufetisa lokkue' i rinikohin-ñiha gi i nuebu na kontrata ginen i ineppe-ña si Zacharias gi i kuestion, " Ti un tungo' hafa kumeke ilek-ña este siha? Hu sangani hao, 'Ti, señot-hu .'" Sa' magahet, i nasionåt na ManHudihos u fanma'å'ñao put este na siniente asta i tiempon i uttimo na prublema antes di i finatto-ña si Jesukristo, annai u makonverti pat u makonfitma i rinikohin-ñiha gi i kustumbren i rinikohin-ñiha.
Klaru, i konbetsasion i taotao ni' manpaganu ha pruba na i planun dibin ma kumple gi i taotao Jesukristo, ya este ha' i uniku na sinisedi ni' ha ofresi si Yu'os para i nasionåt na ManHudihos para u fanmanhasso gi i sagradu na kontrata-ña. Pues ma konfitma, este na mina'dos pat nuebu na kontrata para u ma'ekstende gi i uttimo na tres gi i 6,000 na såkkan gi i tiempon isao gi tano'. Ya solu gi i uttimo na gloriosu na finatto-ña na si Jesukristo para u ma'ayek i tiempon i finakpo' i mina'dos na kontrata; sa' asta este na finatto, i fina'nå'guen ni' maproponi ni' i simbolo siha, manma'usa para u ma komprende i prohekton globo ni' ha pripara si Yu'os sa' debi di ta tungo' put i tiempon i gloriosu na finatto-ña : i tutuhon i tiempon inigong 2030. Pues, gi 1844, annai ha na'i i Sabalu i manma'ayek-ña, ha dipende si Yu'os gi i leksion siha ni' ma tuge' gi i simbolo gi fino' Hebreu yan i sagradu na templo Salomon. Ha denunsia i isao i Damenggo Katoliku ni' ha hereda ginen i Emperadot Constantine desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, ni' ha suggesta i nisisidåt para un nuebu na "purification of the santuary" ni' magahet na ma kumple un biåhi yan para todu i tiempo gi i ma'atkila yan ma'ayek ta'lo na si Jesukristo. Si Yu'os ha hasso asta 1844 para u na'klåru i kondenasion-ña put i "Roman Sunday." Sa' i inadotna-ña ha po'lo i orihinat na puru na hinengge-ña i kristianu gi papa' i maldision isao ni' ha na'fanlamen i relasion yan si Yu'os sigun ginen i anunsion ni' ma nå'i gi as Dan. 8:12.
I sagradu, pues, debi di u ma'a'atan i sagradu na Sabalu, ni' ha na'sagradu si Yu'os desdeki i uttemo na simåna annai ha na'huyong i sisteman tano'. Mas ki este sa' ha prufetisa i inetnon i manma'ayek para i deskansu ni' ma risibi ginen i mina'dos na lina'la' Jesus yan sa' gaige gi i mina'kuåtro gi i dies na tinago' Yu'os ni' gaige gi i kahon i testimonio gi i mas sagradu na lugat, i santuario , simbolon i Espiritun i Yu'os gi langet tres biåhi sagradu , tres biåhi i sagradu na susesion i Tata-ña, yan i tres na susedente na rol-ña Espiritu Såntu . Todu i kosas siha gi halom-ña manma'a'ñao gi korason Yu'os ya debi di u fanma'a'ñao lokkue' gi hinasso yan korason i manma'ayek-ña, i famagu'on-ña, i taotao siha gi "gima'-ña." I inayek i minagahet na sinantos i manma'ayek esta ma estapblesa yan ma identifika.
Ti parehu yan i lai Moises, ni' ma'adapta yanggen ma'adelanta i planon Yu'os, ayu i ma'u'usa gi acho' siha, guaha balotu-ña asta i uttemo na tiempo. Ya este i asunto put i Dies na Tinago'-ña, ni' unu siña ma'apåsi, ni' siña ma'apåsi, taimanu ha' i Papal Roma ha cho'gue gi i mina'dos gi este na Dies na Tinago'. I intension diaboliku para u fanma'å'ñao i kandidåtu siha para i lina'la' taihinekkok, ma li'e' gi i ma addåpta un tinago' para u ma na'siguru na i numeron dies. Lao i dibin prohibision kontra i para ta fanmanå'i gi me'nan i gå'ga' siha, i imahen siha ni' ma'eskultura, yan i representasion siha, esta ma na'suha. Achokka' na'ma'å'ñao este na klasin kosas, siña ha' ta na'fanhuyong i ti magahet na hinengge. Ayu siha i ti malago' ma komprende yan manma'å'ñao, manma'å'ñao nu i inafekta nu i kinalamten-ñiha; ti ma tungo’ i kondision i sentensian-ñiha estaki manma kondena as Yu’os.
I templo pat i sagradu na lugat
Na'fanhuyong i aspeton rilihoso ni' ma li'e' ginen i langet ya ta atan gi papa' ayu i ha na'i hit i santos na rilihoso gi tano'. In sodda' este gi i elementu siha ni' ma po'lo gi i "templu" na påtten i "guma' Yahweh ." Gi i tabernakulun i tiempon Moises, este na kuatto i tenda. Guaha tres na elementu siha ya ma'a'atan i lamasa ni' ma'a'atan i pan, i kandet ni' guaha siete na hånom yan siete na lampara yan i attat ni' ma'a'atan gi sanme'nan i belo gi i talo' i kuatto. Ginen i sanhiyong, i lamasa gi i sanhilo', gi i sanhaya yan i kandet gi i sanhilo' , gi i sanlichan . Este siha na simbolo siha ma represesenta un relihion ni ha tutuhon gi lina'la' i manma'ayek, ni manma'ayek ni haga' ni ha na'fanhuyong si Jesukristo. Mankomplementåriu yan ti siña ma dibidi.
I kandelero ni' guaha siete na lampara-ña
Exo.26:35: " Un po'lo i lamasa gi sanhiyong i kurtina, ya i kandet gi sanhiyong i lamasa, gi i sanlagu na bandan i tabernakulu; ya un po'lo i lamasa gi i sanhaya na banda ."
Gi i templo, ma po'lo gi i sanhilo' , gi i sanhaya. I tinige' put i simbolo siha ma cho'gue gi tiempo , ginen sanhaya asta sanhaya. I kandet ha represesenta i Espiritu yan i kandet Yu'os desde i tutuhon i antigu na kontrata. I sagradu na kontrata esta ma fa'tinas gi i sakrifisiun i " kinilu as Yu'os " ni' ma'a'atan yan ma'a'atan ni' i kinilu siha pat i manhoben na kinilu siha ni' ma'o'ofresi gi sakrifisiu desdeki si Adan . Gi Rev. 5:6 i simbolon i kandet ma pega gi hilo'-ña: " siete na mata ni' i siete na espiritun Yu'os ni' manma'agang gi todu i tano ' " yan " siete na kandet " ni' ma na'i gui' i santifikasion i nina'siña.
I kandet gaige para u na'i i manma'å'agang ni' nisisidåt-ñiha put i lina'la'. Ma risibi este gi na'an Jesukristo, ni' gaige gi as Yu'os i sagradu (= 7) i lina'la'. Este na sinisedi ma'a'atan ni' i numeron "siete" ni' gaige gi i tinige'-ña i biblia desdeki ma fa'tinas i simana ni' siete dihas desde i tutuhon. Gi as Zachariah, i Espiritu ha na'i " siete na mata " i acho' ni' para u na'fanhuyong si Zerubbabel i templon Solomon ni' ma destrosa ni' i taotao Babilonia. Ya ilek-ña put este siha na " siete na mata " : " Este siha na siete i matan Yahweh , ni' manmamomokkat gi todu i tano'. » Gi Rev. 5:6, este na mensåhi ma a'atan as Jesukristo, i “ Lahen Yu'os ”: “ Ya hu li'e', gi entalu' i tronu yan i kuatro na gå'ga' yan gi entalu' i manåmko', ni' gaige gi entalu' i Lahi-ña , siete na kåtga yan siete na mata, ni' i siete na Espiritun Yu'os ni' manma'agang para todu i tano' .” Este na bersikulo ha a'atan i santifikasion i Mesias Jesus. I takkilo' na Yu'os ha na'hanao gui' mismo para i tano' para u kumple i sakrifisiu-ña ni' ha na'fanhomlo' i taotao siha gi as Jesukristo.
Y attat y paopao sija
Anai ha ofresi i tataotao-ña para i finatai, gi i perfekto na estao i espiritu-ña yan todu i anti-ña, ha na'fanhuyong si Jesukristo gi me'nan Yu'os un na'magof na amot ni' i riton Hebreu ha simbolisa ni' paopao siha. Si Kristo ma represesenta gi este na perfume siha lao lokkue' gi i rol i ofisiåt ni' ha ofresi siha.
Gi me'nan i belo, yan gi me'nan i Kahon i Testimonio yan i asiento-ña, guaha i attat ni' ha na'i i ofisiåt, i mas takkilo' na pale', i che'cho'-ña komo intersesot para i isao ni' ha cho'gue i manma'ayek-ña ha'. Sa' si Jesukristo ti ha chule' gi hilo'-ña i isao todu i tano', lao ayu ha' i manma'ayek-ña ni ha na'i siha señat put i agradesimento-ña. Gi i tano', i mas takkilo' na pale' guaha ha' balotu-ña ni' simboliku, sa' i direchon intersesion gaige ha' gi as Kristo i Satbadot. I intersesion i direcho-ña ha' ya guaha " perpetu " na kinalamten-ña sigun ginen i otden Melchizedek ni' ma espisifiku gi Dan. 8:11-12: " Ya ha na'fanmetgot gui' asta i kapitan i sendalo, ya ha na'suha i sakrifisiu kada diha , ya ha na'fanhuyong i santuario-ña. I sendalo ma entrega gi kada diha na sakrifisiu put i isao; ya i kåtbon ha na'fanhuyong i minagahet gi tano', ya ha na'fanmagof gi ayu i ha cho'gue ." yan gi Heb. 7:23. I ma'a'atan na palabras " sakrifisiu " ti ma'a'atan gi i tinige' Hebreu. Gi este na bersikulo, ha denunsia si Yu'os i konsekuensian i dinanña' i papa giya Roma. I direcho na relasion i kristianu yan si Jesukristo ma'a'atan para i minaolek i lider i papa; Si Yu'os ha na'fanlamen i tentago'-ña siha ni' manmalingu i anti-ñiha gi halom-ña. Gi i dibin-ña na perfekto, si Yu'os ha' gi as Kristo siña ha na'fanlibre i tinayuyot-ña, sa' ha ofresi, komo satbasion para ayu siha i ha a'agang, i sakrifisiu-ña ni' ha na'i i Yu'os ni' ha husga i Guinaiya yan i Hustisia, ni' ha represesenta gi mismo tiempo. I tinayuyot-ña ti automatiku; ha cho'gue pat ti ha cho'gue, dependi di i suplikante ha merese pat ti ha merese. I tinayuyot Jesukristo mafatto ginen i mina'ase'-ña para i naturat na difekto gi tataotao i manma'ayek-ña, lao taya' siña ma'a'ñao gue'; ha husga yan ha laknos i lina'la'-ña gi hustisia yan tininas yan ha rikonosi i magahet na manma'gås-ña yan i esklabu-ña siha; ni y magajet na disipuluña. Gi i rituat, i perfume siha ma'a'atan i maolek na amot as Jesukristo, ni' siña ha ofresi i tinayuyot i manfiet na santos-ña siha ni' i amot-ña ni' ha na'magof si Yu'os. I prinsipiu parehu yan i man-ma`gas gi un` neñkanu` ni para u fan ma-utot. Un prufeta na imahen i Kristo ni' ha gana, i mas takkilo' na pale' gi tano', ti ma'usa ya debi di u malingu, kontodu i templo anai ha cho'gue i rituat-ña siha. I prinsipåt i intersesion gaige ha' despues di este, sa' i tinayuyot ni' ma'a'agang as Yu'os ni' i mansåntes mapresenta gi na'an yan gi i meriton Jesukristo, i intersesion gi langet yan si Yu'os gi i lina'la' gi parehu na tiempo.
I lamasa ni' ma'gåsi i pan
Gi i templo, ma po'lo gi agapa', gi sanhaya na banda. I pan ni' ma'a'agang "showbread" ha represesenta i nengkanno' espiritu'åt ni' ha na'fanhuyong i lina'la' Jesukristo, un magahet na mana' ginen i langet ni' ma nå'i i manma'ayek. Guaha dose na pan, taimanu ha' guaha dose na tribiu gi i dibin yan i taotao na kontrata ni' ma kumple gi as Jesukristo, todu Yu'os (= 7) yan bula Taotao (= 5); i numeron dose i numeron este na kontrata entre si Yu'os yan i taotao, si Jesukristo i perfekto na aplikasion yan mudelu-ña. Gi hilo'-ña na ha fa'tinas si Yu'os i kontrata-ña yan i 12 na patriatka, i 12 na apostoles Jesus, i 12 na tribiu ni' ma'a'atan gi Rev. 7. Gi i tinige'-ña put i orihinat-ña gi i sanlagu gi i "templo", este na lamasa gaige gi i bandan i nuebu na kontrata yan gi i bandan i dangkolo na Cherub ni' ma po'lo gi i sanhilo' gi i santuario.
I sanme'nan i gima'
Y attat y sakrifisiu sija
Gi i Apocalipsis 11:2, i Espiritu ha na'i un espesiåt na destinu i " kuåtton " i santuario: " Lao i sanhiyong na patten i templo, na'suha ya munga ma midi, sa' esta ma nå'i i Gentiles, ya i siudåt sagradu para u ma laknos gi papa' i addeng gi kuarenta yan dos na mes ." I " kuåtton " i sanhiyong na patyo ni' gaige gi me'nan i pettan i sagradu na lugat pat i templo ni' ma kubre. Guini ta sodda' i elementon i rituåt rilihoso ni' ma'a'atan i fisikåt na aspeton i taotao siha. Fine'nina, guaha attat sakrifisiu anai manma'a'a'ñao i manma'a'a'ñao na gå'ga' siha. Desde i finatto-ña si Jesukristo ni matto para u kumple i perfekto na sakrifisio, este na rituat esta ti ma'usa ya ma'pos gi profesian Dan. 9:27: " Ha fa'tinas un fitme na kontrata yan meggai gi un simåna, ya gi i talo'åni, u na'suha i sakrifisiu yan i ofresimiento ; i destrosao u cho'gue i mas takhilo' na kosas siha, astaki i destrosu yan ayu i ma disidi para u fåtto gi i destrosao ." Gi Heb. 10:6 asta 9, i kosas ma konfitma: "Gi i ofresimienton i isao yan i sakrifisiu siha para i isao ti un na'magof . Pues ilek-hu, "Estague', måtto yu'" ( gi i lepblo ma tuge' put guåhu ) Para bai hu cho'gue i minalago'-mu, O Yu'os. Despues di hu sangan fine'nina, "I sakrifisiu yan i ofresimiento siha, i ofresimienton i sakrifisiu siha para i isao ti un na'magof" (ni' ti un na'magof" ma ofresi sigun gi lai), ilek-ña despues, "Estague', hu fåtto para bai hu cho'gue i minalago'-mu." Pues ha na'suha i fine'nina na kosas para u na'siguru na i minalago'-ña ha na'fansantos hit ginen i ofresimienton i tataotao Jesukristo un biåhi ha' para todu i tiempo . Parehu ha' na si Pablo, i ma'a'atan na atturidat este na tinige' para i "Hebreu siha," ha tuge' gi papa' i tinago' as Jesukristo; ni' ha na'siguru i takhilo' na lina'la'-ña yan i presision-ña ni' ti siña makompara. Hunggan, solu si Jesukristo mismo siña ha sangani gue': "( Gi rolon i lepblo esta matuge' pot guahu ) ." Lao i bersikulo 8 gi i tinige' gi Salmo 40 ilek-ña: " yan i lepblo ni' ma tuge' para guåhu ." Este na inadelanta siña ma hustisia put este na aksion-ña si Kristo yan si Pablo, ni' manma'a'ñao gi tres años giya Arabia, ma pripara yan ma instruyi direktamente ni' i Espiritu. Ya hu na'hasso hao, este ha' i lina'la' gi i lepblo ni' ha tuge' si Moises, ni' ha tuge' gi papa' i tinago' Yu'os.
I tasi, un sagan ablusion
I mina'dos na påtten i sagan-ñiha i hånom tåsi, un prefigurasion put i rituat båtismo. Ha nå'i si Yu'os i na'ån-ña "tasi." Gi eksperensian taotao, i tasi parehu ha' yan "matai." Ha na'fanla'la' i antediluvians ni' i dilubiu-ña ya ha na'fanmatai todu i kabales-ña si Faraon ni' manma'a'atan si Moises yan i taotao-ña ni' Hebreu. Gi i tinaitai, ni' debi di u ma cho'gue gi i enteru na inmersion, i amko' na taotao ni' isao debi di u måtai ya u fanhuyong ginen i hanom komu un nuebu na gå'ga', ni' ma na'libre yan ma na'fanhuyong ta'lo as Jesukristo, ni' ha na'i gui' i perfekto na tininas-ña. Lao este ha' un prinsipåt teoretiku, ya i aplikasion-ña depende gi i naturåt i kandidåtu ni' ha prisenta gui'. Para u fåtto gui', taiguihi as Jesukristo, para i tinaitai, para u cho'gue i minalago' Yu'os? I ineppe, indibiduåt, ya si Jesukristo ha na'i pat ti ha na'i i tininas-ña sigun ginen i asunto. I siguru na ayu i malago' ha cho'gue i minalago'-ña, u respeta yan minagof yan agradesimento i sagradu na lai dibin, i isao-ña. Yanggen para u måtai gi i hanom i tinaitai, taya' kuestion put i finañagu-ña ta'lo gi i setbisio-ña si Kristo, fuera di aksidente sa' put i linachi i taotao.
Pues, yanggen ma'gasgas i isao-ña siha ya ma'gasgas i tininas Jesukristo, taiguihi i pale' gi antigu na kontrata, i ma'ayek na kristianu siña humalom gi sagradu na lugat pat gi templo para u setbe si Yu'os gi as Jesukristo. I chalan i magahet na rilihón dibin ma na'annok gi este na fina'tinas sa' este siha simbolo ha', i minagahet para u fanhuyong gi i che'cho' ni' i manma'ayek ni' manma'ayek para u ma cho'gue gi me'nan i taotao siha, i anghet siha, yan i Yu'os ni' ha na'fanhuyong.
I planon Yu'os maprofetisa gi imahen siha
Gi i planu-ña, ha na'suha si Yu'os i isao i manma'ayek ginen i haga' Jesukristo ni' ha na'halom gi i siyan i santuario pat i mas sagradu na lugat. Ma nå'i gui' permiso para u ma'eskåba gi i lugat Mount Golgotha gi iya Jerusalem asta 1982, i Adventist nurse archaeologist as Ron Wyatt ha sangan na i haga' Jesus ha laknos gi i sanhilo' na bandan i mercy seat ni' gaige gi un kueba gi papa' tano' sais metros gi papa' i kilu'os anai ma'atkila si Kristo; masusedi este gi papa' i ekso' Golgota. Gi i rituåt i pale', i pale' ni' ma po'lo gi i sagradu na lugat ha atan i siyan i mina'ase' yan i kosas siha ginen i langet ni' ma po'lo gi i Mas Sagradu na Lugat, i santuario. Entonses, ayu i gaige gi agapa' na taotao gaige gi agapa' Yu'os. På'go, i tinige' gi fino' Hebreu ma cho'gue ginen i agapa' asta i sanhilo' i taotao, ya ma chule' i direksion sanhaya-sanlagu , pues, ginen i sanhilo' asta i sanhilo' as Yu'os. Pues, i planon i dos na kontrata ma tuge’ gi tinaitai este i Mas Sagradu na Lugat, ginen i agapa’ na taotao asta i akague-ña; este, i oppan para si Yu'os. I ManHudihos gi i Antigu na Kontrata ma setbe si Yu'os gi papa' i imahen i kerubin ni' gaige gi i sagan-ñiha gi agapa'-ñiha. Gi duranten i kontratan-ñiha, i haga ' i chiba ni' mapuno' gi "Ha'anen Inasi'" ma'usa gi sanme'na yan gi siyan mina'ase'. I ma'gas na pale' ha atan i sanhaya i lina'la'-ña siete biåhi gi i kannai-ña . Magahet na i antigu na kontrata i sanhaya na påtten i prohekton-ña ni' para u na'fanlibre. I manisao ni para u fanma’asi’i manma’a’ñao siha gi Sanhaya’, giya Jerusalem. Gi i ha'åni annai ha na'fanhuyong si Jesukristo i haga'- ña , måtto gi este na propisiåt, ya i nuebu na kontrata ni' ma estapblesa gi i haga'-ña yan i tininas-ña ha tutuhon gi papa' i siniseden i mina'dos na kerubin ni' gaige gi i sanhilo' , sanhaya . Pues , ha li'e' si Yu'os , este na inadelanta ginen i sanhilo'-ña asta i " agapa'-ña ", i bandan i bendision-ña, taimanu ha' ma tuge' gi Salmo 110:1: "Un Salmon David. I fino' YaHWÉH para i Saina-hu: Fatå'chong gi agapa' na kannai-hu , astaki Hu na'i i enimigu-mu siha para i addeng-mu ." Ya ha konfitma i Heb.7:17, i bersikulo 4 asta 7: " YaHweh manjula ya timañotsot: Jago y pale para taejinecog, segun y otden Melquisedec. Si Jeova, gui agapa na canaemo, upanag y ray sija gui jaanin y binibuña. Ha cho'gue i husgamento gi entalo' i nasion siha, lao u bula i tataotao; janafanmachatsaga y ilo sija gui todo y tano. U gimen ginen i hånom mientras gaige gui' gi i chalan; pues ha na'kahulo' i pachot-ña ." Pues, i manmaolek lao husto na si Jesukristo ha na'fanmama'tinas i manma'å'ñao yan i manma'å'ñao para u fanma'apasi i presiu put i despresio-ñiha put i sublime na testimonio put i mina'ase'-ña para i manma'ayek-ña ni' manma'ayek.
Para yanggen manhålom gi i templo, i ManHebreu siha u fanma'a'atan i "rising sun" ni' ma'adora gi todu i tiempo ni' i manpaganu siha gi diferentes na lugat gi tano', malago' si Yu'os na u ma'ayek i sagan-ñiha, gi i lina'la'-ña, gi i East-West axis. Gi i lina'la'-ña, i agapa' na muron i mas sagradu na lugat gaige gi i " Notte " na banda ya i sanhilo' na muron gaige gi i " South " na banda .
Gi Matthew 23:37, si Jesukristo ha na'i gui' mismo i imahen un " ga'ga' ni' ha na'fanhålom i famagu'on-ña gi papa' i alas-ña " : " Jerusalem, Jerusalem, ni' ha punu' i prufeta siha, yan ha na'fanma'å'ñao ayu siha i manma'å'agang para hagu, kuåntu na biåhi na bai hu na'fandaña' i famagu'on-mu, taimanu ha' i ga'ga' ha na'fandaña' i famagu'on-ña gi papa' i alas-ña, ya ti malago' hamyo " este i ma'a'atan i dos na ga'ga'! fa'nå'gue, para kada unu gi i dos susedente na kontratamento. Sigun ginen Exo. 19:4, si Yu'os ha komparehi gui' yan un " aguila ": " Un li'e' hafa hu cho'gue giya Ehipto, yan taimanu hu chule' hao gi alas aguila ya hu konne' hao para guåhu ." Gi Rev. 12:14, ha espisifikuyi " grand eagle ": " Ya ma nå'i i palao'an dos na alas i dangkolo na aguila, para u fanhånao para i tano', para i lugat-ña, anai ma na'fanhomlo' gui' gi un tiempo, yan tiempo, yan mit na tiempo, ginen i fi'on i kulepbla ." I litråtu siha ha na'fanli'e' hit i mismo na minagahet: Si Yu'os ha prutehi ayu siha i ha guaiya sa' ma guaiya gui' , gi i dos na susedente na kontrata, antes yan despues di Jesukristo .
Gi uttimo, simboliku, i templon Hebreu ha represesenta i tataotao i Kristo, ayu i manma'ayek yan todu, i Nobia as Kristo, i Inayek-ña, i inetnon i manma'ayek. Put todu este siha na rason, ha estapblesa si Yu'os i lai siha put i nengkanno' ni ' siña ha na'fanhomlo' yan u ma'respeta este siha na klasin templo ; 1 Cor. 6:19: " Ti en tingo' na i tataotao-miyu templon i Espiritu Såntu ni' gaige giya hamyo, ni' in risibi ginen as Yu'os, ya ti hamyo iyo-miyu? "
Oro, taya' otro ki oro
I importansian este na kriteria debi di u ma'a'atan lokkue' : todu i muebles yan i kosas siha, i kerubin yan i mismo muron siha gi halom guma' ma fa'tinas ginen oro pat ma kubre ni ' oro ni' ma laknos. I kinalamten i oro , i kinalamten-ña ni' ti siña ma'apåsi; este ha' i balotu ni' ha nå'i si Yu'os. Ti na'manman na ha na'i oro i simbolon i perfekto na hinengge , i uniku yan perfekto na mudelu-ña si Jesukristo. I sanhalom i templo yan i santuario ha imahina i sanhalom na aspeton i espiritun Jesukristo ni' gaige gi i santos , i linachi i Espiritu Såntu as Yu'os ; ti siña ma'apåsi i kinalamten-ña ya este i rason na ha gana i isao yan i finatai . I ehemplo ni' ha na'i si Jesukristo ha prisenta as Yu'os komu i mudelu para u ma'imita ni todu i manma'ayek-ña; este i nisisidåt-ña, i uniku na kondision para u fanma'ayuda kada unu yan todu i taotao para u fanma'ayuda gi lina'la' gi langet , i suetdu yan i premiu para i manma'gås-ta . I balotu siha ni' gaige giya guiya debi di u fanma'ayek para hita, debi di ta parehu yan guiya taiguihi i klon siha , taimanu ha' ma tuge' gi 1 Juan 2:6: " Ayu i taotao ni' ilek-ña na gaige gui' giya guiya debi di u mamomokkat taimanu ha' i lina'la'-ña . " I siniente-ña i oro ma nå'i hit gi 1 Pedro 1:7: " na i prubleman i hinengge-mu mas presiosu ki i oro (achokka' maprobecha gi guafi), siña ma sodda' para u fanma'å'ñao yan u fanma'onra gi i finatton Jesukristo ." Si Yu’us ha chagi i hinenggen i manma’ayek-ña. Achokka' ti siña ma na'lå'la', i oro siña guaha dididi' na kosas ni' ti manmaolek, ya para u ma na'suha este siha, debi di u ma na'fanhuyong yan u ma na'fanhuyong. I tåsi yan i taibali siha manma'a'ñao ya siña ma na'suha. Este na imahen i manma'å'ñao na mandisipulu ni' ma'eksperiensia i lina'la' gi tano' , anai si Kristo ha na'fanhuyong i tailayi ya ha na'fanhomlo ' siha ni' ha na'fanhuyong siha gi diferentes na prublema siha. Ya solu gi kondision na u fanma gana gi prublema na, gi uttimon i lina’la’- ñiha , i taihinekkok na destinu- ñiha u ma disidi ni’ i takkilo’ na Hues as Jesukristo. Siña ha' ma na'guaha este na mina'lak ginen i inayuda-ña yan i inayuda-ña , sigun ginen i ha sangan gi as Juan 15:5-6 yan 10 asta 14 : " I Guajo y trongconubas, jamyo y ramas. Atyu i sumåsaga giya Guåhu yan Guåhu giya Guiya, u faninekcha’ meggai, sa’ sin Guåhu taya’ siña en che’gui. Yanggin håyi ni ti sumåga giya Guåhu siempre u ma yute’ gui’ huyung taiguihi i ramas ya malalu. Dispues ma rikohi i ramas siha ya ma yute’ guatu gi guafi ya ma tåmpe . I inadahen i tinago' Yu'os ha nisisita: " Yanggen en osge i tinago'-hu, siempre en fañåga gi i guinaiya-ku, taimanu ha' na hu osge i tinago' i Tata-hu ya gaige yu' gi i guinaiya-ña. " I finatai para i amigu-ña siha, i perfekto na apogee gi i estao i guinaiyan-ña ni ' ma sublima : " Este i tinago'-hu: na en guaiya unu yan otro, taimanu ha' hu guaiya hamyo, taya' mas takkilo' ki este na taotao ni' ha na'i i lina'la-ña para i lina'la'-ña. amigu - hu siha .
Para i kandet ni' guaha siete na lampara-ña, ma fa'tinas ginen oro. Pues siña ha' ha simbolisåyi i perfekto as Jesukristo. I oro ni' ma sodda' gi i gima'yu'os Katoliku ha na'fanli'e' i hinengge-ña ni ' ti magahet. Put este na rason, gi i otro banda, i Gima'Yu'os Protestante ma na'suha todu i alahas-ñiha , manma'å'ñao yan manma'å'ñao. Gi i siniseden i sagan-ñiha yan i templo , i presisu na oro ha pruba na i sagan-ñiha siña ha' ha represesenta i dibin Jesukristo. Lao put i ekstension, ma tuge' na guiya i På'go, i Påtten i Gima'Yu'os ni' i tataotao-ña gi Eph.5:23-24: " Sa' i asaguå-ña i Påtten i asaguå-ña, taimanu ha' si Kristo i Påtten i Gima'Yu'os, ni' i tataotao-ña , yan guiya i Satbadot. På'go , taimanu ha' i Gima'Yu'os ha supopotta si Kristo, pues i asagua siha debi di u fanma'å'ñao nu i asaguå-ñiha gi todu i tiempo . Asagua, guaiya i asaguan-miyu, taimanu ha' si Kristo ha guaiya i Gima'Yu'os ya ha na'i gui' mismo put guiya, para u na'fansantos gui', ya ha na'gasgas gui' ni' i fino'-ña, ya ha na'fanli'e' gui' gi un estao ni' gloriosu, sin difekto pat sin difekto, lao debi di u santos yan sin difekto ." I estao-ña ti teoretiku ha', lao un praktis ni' ma'usa gi todu i lina'la'-ña. I inayek-ña i estao i " fino'-ña " ni ' ma'a'atan ha', este ha implika i respetu para i tinago' yan i tinago ' Yu'os yan i tiningo ' put i misterio siha ni' ma'a'atan gi i prufesiha - ña gi i Biblia . ma'a'atan i "Adventist" na santos put i minagahet na finakpo' i finatto-ña si Kristo . Ma'a'atan siha ni' i simbolon i " 144,000 " ni ' ma'a'atan ni' i " seyu as Yu'os " gi Rev. 7. I eksperensian - ñiha i enteru na santos . Ma sodda ' i intension -ñiha yan i finakpo'-ñiha gi i manmafa'nu'i na ministron Jesukristo gi tano' ni' ma na'tungo' i taotao siha. Pues , i relasion ni' i manma'ayek ma'a'atan yan guiya, un prufeta na naturåt yan karaktet ; i taotao ni' ti ma tungo' ha dipende gi as Yu'os ni' ha na'fanhuyong todu; ni' ha fa'tinas i mamaila'-ña ya ha na'tungo' gui'.
I tinige' put i templo ni' ha fa'tinas si Ray Solomon ha na'fanli'e' hit na ti debi di ta konfotme i " templo " na påtte ni' siña ma'ayek ni' taotao yan i " santuario " ni ' ma'ayek para i Yu'os gi langet . Put este, i palabra " sanctuary " ni' ma usa gi i lugat i palabra " holiness " gi Dan.8:14 ha na'suha todu i lehitimu-ña på'go , sa' put i ha na'fanhuyong un lugat gi langet anai ti nisisåriu i purifikasion gi 1843. Ya gi i otro banda, i palabra " holiness " ha na'fanhuyong i mansantos ni' debi di u ma na'suha i praktis i isao gi tano' para u fanma selekta, inayek as Yu'os .
Gi i finatai-ña si Jesukristo, i belo ni' ha dibidi i " templo " ginen i " santuario " ma tåmpe as Yu'os, lao i tinayuyot i mansåntes ha' para u fanma nå'i espirituåt na akseso para i santuario gi langet anai si Jesukristo para u fanmanå'i siha. I templo para u sigi ha' i che'cho'-ña komu guma' para i manma'ayek gi tano'. Parehu ha' gi 1843, ma na'la'la' ta'lo i prinsipåt. I " templon " i mansåntes manma'a'ñao gi i tano' yan gi i " sanctuary " , ni' ginen i langet, i inetnon Kristo ha tutuhon ta'lo gi fabor i manma'ayek na Adventist. Pues taya ' " sanctuary " gi tano' gi i nuebu na kontrata, anai malingu i simbolon-ña. I "templon" espirituat ha' i manma'ayek ni' manma'ayek.
I uniku na mancha ni' nisisåriu na u ma'gasgas i isao i taotao siha gi tano', sa' ni' ngai'an na isao-ñiha siña ha na'fanlamen i langet. I presisu ha' i anite yan i manma'a'ñao na dimoniu-ña siña ha cho'gue este, ya put este na rason na, manma'gåsgas, gi as Miguel, si Jesukristo ha na'fanhuyong siha ginen i langet ya ha na'fanhuyong siha gi tano' i isao anai debi di u fanma'å'ñao asta i finatai-ñiha.
Guaha un kosa para ta komprende despues di ta diskuti i siniseden i sagradu. Maseha sagradu este siha na sinisedi, kosas siha ha'. I minagahet na sinantos gaige gi i lina'la', ya put este na rason na si Jesukristo mas ki i templo, ni' gaige ha' para u na'setbe i lai Yu'os, un imahen i kinalamten-ña yan i hustisia-ña ni' ma ofende ni' i isao gi tano'. Para u ma'ayuda ha' i fina'nå'guen i manma'ayek-ña na ha na'fanhuyong si Yu'os este siha na kosas ginen as Moises yan i manmachocho'cho'-ña. Para u ma'ebita i kinalamten idolatria, ha na'i si Yu'os un taotao, i tentago'-ña, si Ron Wyatt , para u sodda' yan u a'atan i kahon i testimonio-ña gi 1982. Sa' i " testimonion Jesus " ni' " i espiritun i prufesiha " mas takhilo' ki guiya yan mas util desdeki måtto gui' gi fi'on-ña para u na'tungo' i siniente-ña i planun satbasion ni' ma pripara para i manma'ayek-ña gi tano'. Si Ron Wyatt ma na'i gui' siñat para u film i Dies na Tinago' ni' ma chule' ginen i arka ni' i anghet siha, lao ti malago' ha na'setbe i film. Este na asunto siha pruba na si Yu'os ha tungo' put i ti malago'-ña, lao este na disision ha prutehi hit ginen i idolatria ni' siña ha na'fanhuyong este na rikohi gi i mas manma'å'ñao na taotao-ña. Este na minagahet ma na'tungo' hit para ta na'setbe gi hinasso-ta komu un pribilehu ni' ha na'i hit i Yu'os-ta ni' Guinaiya.
I Separasion siha gi i Genesis
På'go na i tinige'-ña este na lepblo ha na'tungo' hit put i sikretu siha ni' ma espipiha gi i prufesiha as Daniel yan i Apocalipsis, debi di bai hu na'tungo' hamyo put i prufesiha siha ni' ma na'tungo' gi i lepblo-ña si Genesis, un palabra ni' kumeke'ilekña "tutuhon."
Atension!!! I testimonio ni para ta na'fanmagof gi este na tinige ' put i lepblo-ña si Genesis ginen i pachot Yu'os ni' ha dikta este para i tentago'-ña as Moises. I ti ta hongge este na estoria i mas takhilo' na chinatsaga ni' siña ta cho'gue direktamente para si Yu'os, un chinatsaga ni' ha na'fanhuyong i pettan i langet sa' ha na'fanhuyong i todu i taihinekog na " hinengge, ni' sin guiya ti siña ta na'magof si Yu'os ," sigun ginen Hebrews 11:6.
Gi i tutuhon i Apocalipsis-ña, ha insisti si Jesukristo put este na sinangan: " Guåhu i Alfa yan i Omega, i tutuhon yan i uttemo ," ni' ha quote ta'lo gi i uttemo na tinige'-ña gi Rev. 22:13 . Estague' na ta nota i prufeta gi i lepblo-ña si Genesis , kontodu i siete -dihas na simana ni' ha prufetisa siete mit años. Guini, hu a'atan este na lepblo gi Genesis ginen i aspeton i tema put " separasion " ni' ha na'fandaña' este, taimanu ha' para ta li'e'.
Genesis 1
I fine'nana na diha
Genesis 1:1: " Gi tutuhon, ha na'fanhuyong si Yu'os i langet yan i tano' ."
I fino' " tutuhon " ha na'siguru na i " tano ' " ma fa'tinas as Yu'os komu i sentro yan i basen un nuebu na dimension , parehu yan i lina'la' gi langet ni' manmofo'na. Para u ma'usa i imahen i pintor, para guiya, debi di u ma'gåsi yan u ma'usa i nuebu na pinta. Lao ta tungo' na , ginen i tutuhon-ñiha, " i langet yan i tano' " manma'apåsi . I " langet " ha na'annok i tåya', åpaka' yan tåya' finakpo' na kosmos gi entre i estreyas siha ; ya i " tano ' " pues ha prisenta gui' gi i forma un bola ni' ma kubre ni' hånom. I " tano ' " taya' pre-eksistensia-ña gi i simana ni' ma fa'tinas sa' ma fa'tinas gi i tutuhon pat " tutuhon " gi i fina'tinas este na dimension tano'. Humuyong ginen taya' ya ha na'fanhuyong gi i tinago' Yu'os para u cho'gue i che'cho'-ña ni' nisisåriu sa' put i linala'la' ni' gaige gi i tutuhon i isao ni' ha cho'gue gi langet ni' i fine'nina na kriatura-ña ; i unu ni' ma'a'agang gi Isaias 14:12 ni' i na'an " estreyas gi pupuengi " yan " lahi-ña i pupuengi " ha bira gui' as Satanas desdeki ha kuestiona i otdinariu na otdinariu na taotao . Desde ayu na tiempo, guiya i lider i kampun rebelde gi langet ni' gaige på'go yan i kampun tåno' ni' para u fatto.
Gen. 1:2: "I tano' taya' fina'tinas-ña yan taya' lina'la'-ña , ya i linao gaige gi hilo' i tasi, ya i Espiritun Yu'os gaige gi hilo' i hanom siha ."
Yanggen i pintor ha tutuhon ha aplika i base coat gi i kanton tasi, ha prisenta si Yu'os i siñat ni' gaige gi i lina'la' gi langet ni' esta ha na'huyong yan i lina'la' gi tano' ni' para u na'huyong. Pues ha na'annok gi i fino' " tinilaika " todu i ti gi i inaprueba-ña ya ha na'annok " lina'la ' " gi i oppan na oppan . Ta atan i lina'la ' ni' ha estapblesa este na bersikulo gi entre i palabra " darkness ", siempre gi i plural sa' meggai na aspetu-ña , yan i palabra " abyss " ni' ha na'i i tano' ni' taya' lina'la'-ña. Si Yu'os ha usa este na simbolo para u na'i i enimigu-ña siha: i "ti manma'å'ñao" na rebolusionario yan i manma'å'ñao gi Rev. 11:7 yan i rebelde siha gi i Katoliku na papa gi Rev. 17:8 . Lao, i manrebelde na Protestante manma'ayuda siha gi 1843 ni' manma'pos gi papa' i dinanña' Satanas, " i anghet gi i tåya' finakpo' na hånom " gi Rev. 9:11 ; ni' manma'ayuda ni ' ti manma'å'ñao na Adventism gi 1995.
Gi i litråtu ni' ma nå'i gi este na bersikulo , ta li'e' na i " linao " ha separa " i Espiritun Yu'os " ginen " i hanom " ni' para u prufetisa gi simbolo , gi as Daniel yan gi Apocalipsis , meggai na " taotao siha , nasion siha, yan lengguåhi siha " gi papa' i simbolon " tasi " gi Dan.7:2-3 yan Rev.13 : 1 , yan gi papa ' i hånom gi Rev.7:2-3, " 9:14, 16:12, 17:1-15. I separasion para u ma'atribuyi gi i fine'nina na " isao " ni' ha cho'gue si Eva yan si Adan. Taimanu ha' gi i imahen ni' ma nå'i, gaige si Yu'os gi i tano' ni' ma'å'ñao ya ma'a'atan i manma'å'ñao na anghet siha ni' ma'a'atan si Satanas gi i disision-ña para u ma'a'atan i otdinariu na atoridat Yu'os.
Gen. 1 :3: “ Ya ilek-ña si Yu'os , "Guåha i lina'la '! " Ya guaha lina'la' .
Si Yu'os ha na'setbe i estao-ña put " maolek " sigun ginen i propiu na husgamento-ña. Este na option " maolek " gaige gi i palabra " lina'la ' " sa' put i gloriosu na aspetu-ña, siña ma li'e' ni' todu yan ni' todu, sa' i maolek ti ha na'fanhuyong " pinadesi " ni' ha na'fanhuyong i taotao para u espiha gui' para u cho'gue i tailayi na cho'cho'-ña. Este na " pinadesi " para u ma sentungo' as Adan despues di i isao sigun ginen Gen. 3 , ki i Gen. 2:25.
Gen. 1 :4: "Ya si Yu'os ha li'e' na maolek i lina'la' , ya ha na'suha i lina'la' ginen i jemjom ."
Guiya este i fine'na na sentensia ni ha na'huyong si Yu'os. Ha na'annok i disision-ña put i maolek , ni' ha na'fanhuyong i palabra " lina'la', " yan i kondenasion-ña put i tailayi , ni' ha na'fanhuyong i palabra " pineddong ."
Ha na'tungo' hit si Yu'os put i fina'tinas-ña gi tano' ya put este na rason i uttimo na risulta ni' para u na'i hit i prohekto-ña: i difirensiao na separasion gi entre ayu siha i manmalago' i " lina'la'-ña " ginen ayu siha i manmalago' " i linao " . " I lina'la' yan i lina'la' " i dos na disision ni' siña ha cho'gue put i prinsipåt na lina'la' ni' malago' si Yu'os para u na'i todu i lina'la'-ña gi langet yan tano'. Este na dos na gurupu ni' mankontra, guaha dos na lider-ñiha; Si Jesukristo para i " lina'la ' " yan si Satanas para i " homhum . " Ya este i dos na kampu ni' mankontra , parehu yan i dos na polo gi tano' , u guaha lokkue' dos diferentes na finakpo'-ñiha ; i manma'ayek para u fanlå'la' para todu i tiempo gi i lina'la' Yu'os sigun gi Rev. 21:23; ya ma destrosa ni' i finatto-ña si Kristo, i rebelde siha u fanma'pos komo " hånom " gi i tano' ni' ma'utot ni ' ha bira gui' tatte i " abyss " gi Gen. 1: 2. Manma'ayek ta'lo para i husgamento, ya u fanma'ayek para u fanma'ayek gi " lake of fire " gi " segundo na finatai " sigun ginen Rev. 20:15.
Gen. 1 :5: "Ya si Yu'os ha agang i lina'la' Ha'åni, ya i jemjom ha agang På'go. Ya guaha pupuengi yan guaha pupuengi , i fine'nana na ha'åni ."
Este na " fine'nana na ha'åni " gi i fina'tinas ma dedika para i difirensiao na separasion i dos na kampu ni' ma fotma ni' i disision " lina'la' yan i lina'la ' " ni' para u fanma konfronta gi tano' asta i uttimo na båli as Jesukristo yan i rininueba i fina'tinas gi tano'. I " fine'nana na ha'åni " ma " markåyi " ni' i atoridat ni' ha na'i si Yu'os i rebelde siha para u fanma'atkila gui' gi duranten i "siette mit" na såkkan ni' maproponi gi enteru i simana. Pues, siña ha' ma'usa para u ma'usa komo i señat , pat i " marka " put i ti magahet na tinayuyot ni' ma sodda' gi duranten i sais mileniu gi entre i taotao ni' ti manma'å'ñao pat i manma'å'ñao na ManHudihos , lao espesiåtmente gi i tiempon kristianu, desdeki ma adopta i "diha ni' ti ma konne' i atdao" komo ha'åni deskansu kada simana ni' ma impotta ni' i imperiåt na otdinariu as Constantine gi diha 3 gi i mes Marso , 2, Huebes . desde este na fecha, i "Kristianu" na Damenggo på'go ha na'fanhuyong i " markan i gå'ga '" sigun ginen i inayudan i rilihón ni' ma nå'i gui' ni' i hinengge-ña i Katoliku gi 538. Klaru, i " alpha " gi Genesis guaha meggai para u ofresi para i manfiet na tentago' Jesukristo gi i " omega " na tiempo. ya ti esta ma'pos.
I mina'dos na diha
Gen. 1 :6: “ Ya ilek-ña si Yu'os , na u guaha tasi gi entalu' i hanom siha, ya u na'suha i hanom siha ginen i hanom siha .”
Guihi ta'lo, kuestion put separasion : " i hanom ginen i hanom ." I aksion ha prufetisa i separasion i fina'tinas Yu'os ni' ma'a'atan ni' i " hanom ." Este na bersikulo ha konfitma i naturåt na separasion i lina'la' gi langet yan i lina'la' gi tano' yan gi dos, i separasion i "lahi-ña si Yu'os" ginen i "lahi-ña i anite" ni' manma'agang para u fandaña' asta i husgamento ni' ma'a'atan ni' i finatai Jesukristo para i manmala'et na anghet siha , yan asta i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo para i taotao tano'. Este na separasion para u na'siguru na i taotao para u ma fa'tinas dididi' mas takhilo' ki i anghet siha gi langet, sa' i dimension gi langet ti siña ha håtsa. I historian i tano' siempre unu ni' lå'la'la' asta i uttemo-ña. I isao ha na'fanhuyong i chinatsaga, ya si Yu'os ha na'guaha este na chinatsaga ginen i inayek-ña.
Gen. 1:7: " Ya si Yu'os ha fa'tinas i lina'la', ya ha dibidi i hanom ni' gaige gi papa' i lina'la' ginen i hanom ni' gaige gi hilo' i lina'la'. Ya taiguini ha' ."
I imahen ni' ma nå'i ha separa i lina'la' gi tano' ni' ma prufetisa ni' i " hånom ni' gaige gi papa' " yan i lina'la' gi langet ni' " gaige gi hilo' i firmament ."
Gen. 1:8 : " Ya si Yu'os ha agang i lina'la' Langhet: ya guaha pupuengi yan guaha pupuengi , i mina'dos na diha ."
Este na langet ha referi gi i atmos banda ni', ma fotma ginen i dos na gås (hydrogen yan oxygen) ni' ma fa'tinas i hanom, ha å'agang todu i tano' ya ti siña ma li'e' ni ' taotao. Si Yu'os ha konne' gui' gi i prisente na lina'la' gi langet ni' ti siña ma li'e', ya este i asunto sa' i anite mismo para u risibi i na'an " prinsipen i nina'siñan i atdao " gi Eph. ... un attitud ni' esta guaha gi i tano'.
I mina'tres na diha
Gen. 1:9: "Ya ilek-ña si Yu'os , Na'fandaña' i hanom gi papa' i langet gi un lugat, ya u fanma'a'ñao i tano'. Ya taiguini ha' ."
Asta på'go, " i hanom " ha kubre todu i tano', lao ti ma na'halom ni ' hafa na klasin gå'ga' tasi ni' para u ma na'huyong gi i mina'singko na diha . Este na presision para u na'i todu i sinsero-ña gi i aksion i dilubiu gi Genesis 6, ni' siña ha na'fanla'la ' i lina'la' i gå'ga' tasi gi i tano' ni' ma'a'atan; ni' para u na'siguru na ma sodda' i fossil yan i åmot tasi gi ayu na lugat.
Gen. 1:10: " Si Yu'os ha agang i tano' Tåno', ya i inetnon i hanom ha agang Tasi. Ya ha li'e' si Yu'os na maolek ."
Este na nuebu na separasion ma'ayek " maolek " as Yu'os sa' gi sanhiyong i tasi yan i kontinente siha, ha na'i este na dos na palabras " tasi yan tano '" i rol-ña dos na simbolo ni' para u ma'ayek i Gima'Yu'os Katoliku yan i Gima'Yu'os Protestante ni' manmåfatto ginen i fine'nina gi papa' i na'an i Gima'Yu'os Reformed. I separasion- ñiha ni' ma cho'gue gi entre 1170 yan 1843, ma konsidera " maolek " as Yu'os. Ya i inagofli'e'-ña para i manfiet na tentago'-ña gi tiempon i Reformasion ma na'tungo' gi Rev. 2:18-29. Gi este na bersikulo siha, ma sodda' este na impottånte na klaru gi i versikulu 24 yan 25 ni' ha testifikåyi un eksepsion na temporariu na sitbisiu: "Lao para hamyo, hu sangåni hamyo ni' i pumalu giya Tiatira, ni ' todu ayu siha i ti manma'å'ñao nu este na doktrina, yan ti ma tungo' i prodokton Satanas, taimanu ma a'agang siha, ti bai hu na'i hamyo otro na karga ; Si Yu'os ha na'i otden i chinatsaga ni' ha na'fanhuyong i manma'å'ñao na espiritun anghet yan taotao. Maila' ya ta atan este otro na fina'na'gue: i " tano ' " para u na'i na'an-ña todu i tano' sa' i " dry " ha pripara para u na'i i naturat na ambiente para i lina'la' i taotao ni para guiya este na fina'tinas as Yu'os. I tasi kuatro biåhi mas takhilo' ki i tasi gi i tano', i tano' siña ha' ma'ayek i na'an " tasi " lao ti ma'ayek gi i planun dibin. I fino' este na "proverbio" : "i paluma siha manma'a'agang, yan i paluma siha manma'a'agang," manma sodda' gi este na inetnon siha. Pues , gi entre 1170 yan 1843 , i manfiet yan manpas na Protestante manma'ayuda ni' i tininas Kristo, ni' ma'a'atan para siha sin u ma'o'osge i Sabalu na deskansu gi i magahet na mina'siette na diha: Sabalu. Ya i nisisidåt este na deskansu ha na'fanhuyong i "tano '" i simbolon i hinengge-ta ni' ti magahet ginen 1843 , sigun as Dan. 8:14. I ebidensia put este na husgamento ginen as Yu'os ma li'e' gi Rev. 10:5 annai ha po'lo si Jesukristo i “ addeng-ña ” gi hilo' i “ tasi yan i tano' ” para u na'fanlamen siha gi i binibu-ña.
Gen. 1:11: " Ya ilek-ña si Yu'os, Na'fanhuyong i tano' tinanom, tinanom siha ni' manma'gåsi, yan trongkon fruta ni' manma'gåsi, kada unu gi i tano' taimanu ha' i klasen-ñiha. Ya taiguini ha' ."
I prioridat ni ha na'i si Yu'os i tano' ni' tåya' hånom-ña ma konfitma: fine'nina, ha risibi i fuetsa para u " prudukta " " tinanom siha ni' manma'gåsi, yan trongkon fruta ni' manma'gåsi sigun ginen i klasin-ñiha "; todu i kosas siha ma prudukta fine'nina para i nisisidåt i taotao, yan sigundo para i gå'ga' siha gi tano' yan gi langet ni' para u fanma'a'atan gui'. Este siha na fina’tinas i tano’ para u usa si Yu’os komu simboliku na imahen para u na’annok i leksion-ña gi tentago’-ña siha. I taotao, taiguihi i " trongko ," u fanma'gåsi, maolek pat ti maolek.
Gen. 1:12: " Ya i tano' ha na'fanhuyong tinanom siha, tinanom siha ni' manma'gåsi simiya-ñiha, yan trongko siha ni' manma'gåsi simiya-ñiha. Ya ha li'e' si Yu'os na maolek. "
Gi este na mina'tres na diha , taya' isao ni' ha na'fanlamen i che'cho' ni' ha na'fanhuyong si Yu'os; i naturåt perfekto, kumeke ilek-ña, ma'ayek " maolek ." Gi i perfekto na lina'la' gi i atmos banda yan gi i tano', i tano' ha na'dokko' i fina'tinas-ña. I fruta siha para i taotao siha ni' para u fanlå'la' gi tano' : i taotao yan i gå'ga' siha ni' para u fanma'gåsi sigun ginen i kinalamten-ñiha.
Gen. 1:13: “ Ya guaha pupuengi yan guaha pupuengi , i mina'tres na diha .”
I mina'kuåtro na diha
Gen. 1:14: "Ya ilek-ña si Yu'os, Na u guaha atdao gi i langet para u na'fandaña' i ha'åni yan i puengi : ya u fanma'usa para señat yan tiempo, yan para diha yan sakkan siha ."
Guaha nuebu na separasion : " ha'åni yan puengi ." Asta este na mina'kuåtro na diha, ti ma'ayek i lina'la' gi i langet. I separasion i ha'åni yan i puengi esta gaige gi un manera ni' ha na'huyong si Yu'os. Para u na'fanhuyong i fina'tinas-ña ni' ti gaige gi i prisente-ña, si Yu'os ha na'fanhuyong i kosas siha gi i mina'kuåtro na diha ni' para u na'i i taotao siha siñat para u ma estapblesa i kalendario siha ni' ma fa'tinas ginen i posision este siha na kosas gi i interstellar na kosmos. Pues, u fanmafa'nu'i i siniseden i Zodiac , i astrologia antes di i tiempo-ña lao sin i adivinasion på'go ni' gaige gi hilo'-ña, este i astronomia.
Gen. 1:15: " Ya u fanma'lak gi i langet para u fanma'lak i tano'. Ya taiguini ha' ."
I " tano ' " debi di u ma na'fanli'e' ni ' " ha'åni " taiguihi i " puengi , " lao i " lina'la ' " gi " ha'åni " debi di u mas takhilo' ki i " puengi ," sa' guiya i simboliku na imahen i Yu'os i minagahet, i fuma'tinas todu i lina'la'. Ya i susesion gi i otden " puengi yan diha " ha prufetisa i uttimo na mina'lak-ña kontra todu i enimigu-ña, ni' ayu lokkue' i manma'å'ñao yan manmabendisi na inayek-ña. Este na rol ni' " ma'lak i tano '" para u na'i este na estreyas siha un siniente ni' simboliku put i aksion rilihoso ni' ha fa'nå'gue i minagahet pat i minagahet ni' mapresenta gi na'an i Yu'os ni' ha na'fanhuyong.
Gen. 1:16: “Ya ha fa’tinas si Yu’os i dos na dangkolo na kandet: i mas takhilo’ na kandet para u go’te i ha’åni, yan i mas dikike’ na kandet para u go’te i puengi, yan ha fa’tinas i estreyas siha .”
Na'tungo' este na detalle: yanggen ha na'fanhuyong " i atdao " yan " i luna " , " i dos na dangkolo na lina'la ' " , si Yu'os ha na'i i atdao ni' i sinangan " i mas takhilo' " mientras i eklipse siha pruba este, i dos na diskon atdao yan lunar manmafa'nu'i hit gi papa' i parehu na mineggai, unu ha kubre i otro. Lao si Yu'os ni' fuma'tinas este ha tungo' gi me'nan i taotao na i dikike' na apaka'-ña put i distansian-ña ginen i tano' , i atdao 400 biåhi mas dangkolo lao 400 biåhi mas chago' ki i luna . Put este na presision ha konfitma yan ha a'atan i supremo na titulo-ña as Yu'os i kriansa. Kontodu , gi i espiritu'åt na eskalera, ha na'annok i "minagåhet"-ña ni' ti siña makompara yan i dikike' na luna , simbolon puengi yan linao. I aplikasion este na rol siha ni' simboliku para u na'fanmanli'e' si Jesukristo ni' ma'a'agang " lina'la' " gi Juan 1:9: " Este na lina'la' i magahet na lina'la', ni', annai måtto gi tano', ha na'fanli'e' todu i taotao siha ." Ha na'tungo' hit na i antigu na kontratan i taotao Hudios ni' manma'gås-ñiha, ma fa'tinas gi i kalendarion lunar , ma po'lo gi papa' i siniseden un "ma'lak" na tiempo ; este asta i fine’nana yan i mina’dos na finatton i Kristo . Taimanu ha' i selebrasion i "gupot i nuebu na luna," i tiempo annai i luna ni' malingu ti siña ma li'e', ha prufetisa i finatto i tiempon Kristo, ni' Mal. 4:2 ha komparehi yan un " atdao i tininas ": " Lao para hamyo ni' manma'å'ñao nu i na'ån-hu, i atdao i tininas u fanhuyong yan i hinemlo' gi i alas-ña ; en fanhånao ya en fanhånao taiguihi i ga'ga' siha ginen i sagan-ñiha , … » . Despues di i antigu na kontratan i ManHudihos, « i luna » i simbolon i ti magahet na fama sigi ha', Katoliku desde 321 yan 538, pues Protestante desde 1843, yan €¦ Adventista desde 1994.
I bersikulo ha sangan lokkue' put " i estreyas siha ." Ti gof takhilo' i lina'la'-ñiha, lao meggai siha ya ma na'fanli'e' i atdao gi puengi gi i tano'. I " estreyas " pues ha na'fanhuyong i simbolon i manma'pos na mensåhi siha ni' manma'a'atan pat manma'a'ñao taiguihi i siniseden i " 6th seal " gi Rev. 6:13 ni' i matai i estreyas siha manmatto para u maprofetisa gi diha 13 gi Nobiembre , 1833 para i manma'ayek , i mas takhilo' na matai i Protestantism para i sakkan 1843 Este na matai ha na'fanmanhasso i manmensåhi siha ni' manma'a'ñao as Kristo . put i mensåhi put " Sardis " ni' ha sangan si Jesukristo: " manlå'la' hamyo ya manmåtai hamyo ." Este na matai ma'a'atan gi Rev. 9:1: " I mina'singko na anghet ha laknos i trompeta-ña. Ya hu li'e' un estreyas tumunok ginen i langet asta i tano' . Ma nå'i gui' i låhi para i tåsi ni' tåya' finakpo'-ña ." Antes di i matai i Protestante siha, i Rev. 8:10 yan 11 ha na'fanhasso hit put i Katoliku ni' ma kondena as Yu'os: " I mina'tres na anghet ha ågang, ya un dångkolon estreyas tumunok ginen i langet, ya tumunok taiguihi i antorcha, ya tumunok gi hilo' un tersu gi i hånom yan gi i fuetsan i hånom. " I versikulo 1 " ha na'i i na'an i trongko . ayu na estreyas Wormwood ; ya un tersu gi i hanom manma'a'ñao , ya meggai na taotao manmatai ginen i hanom, sa' manma'a'ñao . Este ma konfitma gi Rev. 12:4: " I igå-ña ha laknos un tersu gi i estreyas gi langet ya ha laknos siha gi tano'. Ya i dragon tumohge gi me'nan un palao'an ni' para u fañagu, para u kanno' i patgon-ña yanggen mafañagu ." I manma'pos na taotao siha para u fanma'atkila ni' i manma'pos na rebolusionarion Franses gi Rev. 8:12 : " I mina'kuåtro na anghet ha na'fanhuyong i trompeta-ña. Ya un tersu gi i atdao ma laknos, yan un tersu gi i luna, yan un tersu gi i estreyas siha, ya un tersu gi entre siha manma'a'ñao , ya i tersu gi i ha'åni manma'a'ñao, yan i lina'la'-ñiha ." I puntan i manma'å'ñao na rebolusionario ni' manma'a'ñao nu todu i klasin rilihón , siempre parsialmente ( i mina'tres ) , " i atdao " yan i " pulan ".
Gi Gen. 15:5, i " estreyas " ma simbolisa i " semiya " ni' ma prumesa as Abraham: " Ya ha konne' gui' ya ilek-ña , Atan på'go i langet, ya un kuenta i estreyas siha, yanggen siña un kuenta siha. Ya ilek-ña nu guiya , Taiguini ha' i semiya-mu ." Adahi ! I mensåhi ha na'annok na guaha meggai na taotao lao ti ha sangan put i kualidåt i hinengge-ña este na taotao ni' para u sodda' si Yu'os " meggai manma'agang, lao dididi' manma'ayek " sigun as Matt. 22:14. I " estreyas " ta'lo ma simbolisa i manma'ayek gi Dan. 12 :3: " Ya ayo sija y manmatungo, ufanmanina taegüije y minalag y langet: ya ayo sija y manmabira y megae para y tininas taegüije y pution sija para taejinecog yan taejinecog ."
Gen. 1:17: "Ya ha po'lo siha si Yu'os gi i langet para u fanma'lak i tano '."
Guihi nai ta li'e' put rason espirituåt i insisiste-ña si Yu'os put este na che'cho' i estreyas siha: " para u fanma'lak i tano '."
Gen. 1:18: " para u ma'gas i ha'åni yan i puengi, yan para u ma'apåsi i lina'la' ginen i linao. Ya ha li'e' si Yu'os na maolek ."
Guini si Yu'os ha konfitma i espirituåt na rol-ñiha este na estreyas siha ni' ha na'daña' i " ha'åni yan i atdao " gi un banda, yan " puengi yan i linao " gi otro banda .
Gen. 1:19: “ Ya guaha puengi yan guaha pupuengi, i mina'kuåtro na diha .”
I tanu` pago siña ha benefisia i atdao yan inina pot para u asegura na fertilidatña yan produksion neñkanu` tinanom siha. Lao i che'cho' i atdao siempre ha' impottånte despues di i isao ni' ha cho'gue si Eba yan si Adan. Asta på'go na tiempo, i lina'la ha dipende gi i milagru na nina'siñan Yu'os. I lina'la' gi tano' ma'otganisa as Yu'os para este na tiempo anai i isao para u laknos i tano' yan todu i matdision-ña.
I mina ' singko na diha
Gen. 1:20: "Ya ilek-ña si Yu'os, Na'fandaña' i hanom siha ni' manlå'la' na gå'ga' siha, ya u fanlå'la' i paluma siha gi hilo' i tano' gi todu i langet siha ."
Gi este na mina' singko na diha , ha na'i si Yu'os i " hanom " i nina'siña para u " na'fanhuyong meggai na gå'ga' ni' manlåla'la' " ni' meggai yan diferentes na siensian på'go ti siña ha kuenta todu. Gi halom i sanhilo' na båndan i tåsi gi i linao, ma sodda' un lina'la ni' ti ma tungo': dikike' na gå'ga' ni' manma'lak , manma'lak , yan manma'lak i atdao yan i kulot-ñiha . På'go, i lina'la' i langet ha risibi i animasion i lina'la' i " paluma siha . " Guiya este i simbolon " alas " ni' siña ha na'fanmo'na i gå'ga' siha gi i atdao. I simbolo para u ma'a'atan yan i espiritun langet ni' ti nisisåriu sa' ti manma'a'atan gi i lai siha gi i tano' yan i langet. Ya gi i gå'ga' siha ni' guaha alas-ñiha gi tano', si Yu'os para u chule' para guiya i imahen i " aguila " ni' tumutuhon gi i mas takhilo' na altitud gi entre todu i gå'ga' siha ni' manmamomokkat. I " aguila " lokkue' ha na'fanhuyong i simbolon i imperio , as Ray Nebuchadnezzar gi Dan.7:4 yan as Napoleon I gi Rev.8:13: " Hu atan, ya hu hungok un aguila ni' lumålagu gi i talo' i langet , ya ilek-ña gi i dangkolo na bos, "Ay, ay, ay para i taotao siha gi i tano' sa' put i bos i otro na trompeta siha" gi i tres na anghet ni' para u fanma'å'ñao! " I finatto este na gubetnamento ha prufetisa i tres na dångkolon " chinatsaga " ni' para u fanma'å'ñao i taotao i nasion siha gi sanlagu gi papa' i simbolon i uttimo na tres na " trumpeta " gi Rev. 9 yan 11, desde 1843, annai i dekreton Dan.8:14 ha tutuhon.
fuera di i " aguila " , i pumalu na " paluma siha gi langet " para u ma simbolisa i anghet siha gi langet , i manmaolek yan i manmala.
Gen. 1:21: “Ya ha na'fanhuyong si Yu'os i manå'paka' na gå'ga' gi tasi yan todu i lina'la' ni' manmamomokkat, ni' manmafa'tinas gi i hanom, sigun ginen i klåsen-ñiha, yan todu i paluma siha ni' manma'a'agang, sigun ginen i klåsen-ñiha. Ya si Yu'os ha li'e' na maolek .”
Si Yu'os ha pripara i lina'la' tasi para i kondision i isao, i tiempo anai i " mas dangkolo na guihan " para u na'i i mas dikike' na nengkanno'-ña, este i maprograma na destinu yan i utilidat i abundansia-ña gi kada na gå'ga'. I " winged birds " ti u fanma'eskapa ginen este na prinsipåt sa' siha lokkue' u fanma'atkila para i nengkanno'. Lao antes di i isao , ni' hayi na gå'ga ' tasi pat paluma siña ha na'piniti otro, i lina'la ha na'fanlå'la' todu siha ya manlå'la' gi perfekto na inafekta. Put este na rason na ha husga si Yu'os i siñat " maolek " . I " gå'ga '" yan " paluma " gi tasi para u ma cho'gue un rol simboliku despues di i isao. I batkåda siha ni' manma'å'ñao gi entre i gå'ga' siha para u na'i i " tasi " i siniente-ña " matai " ni' ha na'i si Yu'os gi i rituåt i ablusion i manma'gas Hebreu siha . I hånom ni' ma'usa para este na cho'cho' para u ma'a'agang " tasi " para u ma'a'atan i lina'la'-ña gi i "Tåsi Agaga'" , ya i dos na kosas siha, un prefigurasion put i tinaitai kristianu. Pues, put i ha na'i i na'an " gå'ga' ni' tumunok ginen i tasi " gi Rev. 13:1, ha identifika si Yu'os i rilihón Katoliku yan i rai ni' sumupopotta gui' komo un kongregasion "manmatai" ni' ma'apun yan ma'a'ñao i prohimu-ñiha taiguihi i guihan gi " tasi ." På'go, i aguila, i gå'ga', yan i gå'ga' siha, u fanma'å'ñao i paluma yan i paluma siha put i isao-ña si Eba yan si Adan yan i mas takhilo' na numeron famagu'on-ñiha astaki i gloriosu na finatto-ña si Kristo.
Gen. 1:22: "Ya si Yu'os ha bendisi siha, ya ilek-ña, Fanfañågu, ya en fanmanå'i, ya en fanmanå'i i hanom gi i tasi; yan u fanlå'la' i paluma siha gi i tano' ."
I bendision Yu'os ma'ayek ginen i lina'la', gi este na kinalamten ayu i gå'ga' tasi yan i paluma siha, lao lokkue' ti apmam ayu i taotao . I Gima'Yu'os Kristo ma'agang lokkue' para u na'lå'la' i numeron i manma'å'agang-ña, lao guini, ti sufisiente i bendision Yu'os , sa' si Yu'os ha ågang , lao ti ha na'fanhuyong ni' hayi para u fanma'å'ñao nu i ofresimienton satbasion-ña.
Gen. 1:23: “ Ya guaha pupuengi yan guaha pupuengi , i mina' singko na diha .”
Ha na'tungo' hit na i lina'la' gi tasi mafa'tinas gi i mina'singko na diha ya ma separa gui' ginen i fina'tinas i lina'la' gi tano', sa' put i simbolon-ña ni' espiritu'åt ni' ha na'fandaña' i fine'nina na klasin kristianu ni' ma'a'a'ñao yan ma'a'a'ñao ; ni' para u represesenta i rilihón Katoliku giya Roma desdeki diha 7 gi i mes Marso, 321, i diha anai ma adopta i ti magahet na ha'åni deskansu , i fine'nana na ha'åni yan "ha'åni i atdao", despues ma na'i na'an: Damenggo, este i ha'ånen i Saina. Este na esplikasion ma konfitma ni' i finatto i Katoliku gi i mina' singko na mit años yan i prutestante ni' ha tutuhon gi i mina' sais na mit años .
I mina'sais na diha
Gen. 1:24: “Ya ilek-ña si Yu'os, Na'fanhuyong i tano' i lina'la' siha gi i klasin-ñiha: i ga'ga' siha, i gå'ga' siha ni' manma'gåsgas, yan i gå'ga' siha gi i tano' gi i klasin-ñiha: ya taiguini ha' .”
I mina'sais na diha ma'a'atan gi i fina'tinas i lina'la' gi tano', ni ' , despues di i tasi, " ha na'fanhuyong lina'la' siha sigun ginen i klåsen-ñiha: ga'ga', gå'ga' siha ni' manma'a'agang, yan gå'ga' siha gi tano' sigun ginen i klåsen-ñiha . " Si Yu'os ha na'fanhuyong un prugråman fina'tinas todu este siha na lina'la' . U fanma'a'ñao gi todu i tano'.
Gen. 1:25 : “ Ya si Yu'os ha fa'tinas i gå'ga' siha gi i tano' sigun ginen i klåsen-ñiha, yan i ga'ga' siha sigun ginen i klåsen-ñiha, yan todu i gå'ga' siha ni' manma'gåsgas gi i tano' sigun ginen i klåsen-ñiha: ya si Yu'os ha li'e' na maolek .”
Este na bersikulo ha konfitma i aksion ni' ma'ayek gi i fine'nina. Ta atan på'go na si Yu'os i fuma'tinas yan i muna'huyong este na lina'la' gå'ga' ni' mafa'tinas gi tano'. Parehu yan ayu siha gi tasi, i gå'ga' siha gi tano' u fanlå'la' gi i lina'la'-ñiha asta i tiempon isao i taotao. Si Yu'os ha li'e' na " maolek " este na fina'tinas gå'ga ' ni' ma fa'tinas i rol siha ni' simboliku ya u usa siha gi i mensåhi-ña siha ni' prufeta despues di i establisimenton i isao . Gi entre i gå'ga' siha, " i kulepbla " para u cho'gue i mas impottånte na rol-ña komo un mediu ni' ha na'fanhuyong isao ni' ma'usa ni' i anite . Despues di i isao, i gå'ga' siha gi tano' u fanma'a'ñao, i gå'ga' siha gi i tano' u fanma'a'ñao, i gå'ga' siha gi i tano'. Ya este na agresibo ha na'fanhuyong , gi Rev. 13:11, i na'an " gå'ga' ni' tumunok ginen i tano ' " ni' ha na'fanhuyong i rilihón Protestante gi i uttimo na estao-ña ni' ma'a'atan as Yu'os gi i kontekston i uttimo na prublema gi i hinengge-ña i Adventista ni' ma'a'atan ni' i minagahet na finatto-ña si Jesukristo ni' ma planeha para i tiempon åpaka' gi 2030. Lao, debi di ta na'tungo' na i prutestante na rilihón debi di u ma ignora ni' este na rilihón Protestante. meggai na taotao desde 1843.
Gen. 1:26: " Ya ilek-ña si Yu'os, "Ta fa'tinas i taotao gi i imahen-ta, gi i parehu-ta: ya u fanma'gas gi i guihan gi tasi, yan gi i paluma gi i aire, yan gi i ga'ga' siha, yan gi todu i tano', yan gi todu i gå'ga' ni' manma'gåsgas gi i tano' ."
Gi i sinangan-ña " Ta cho'gue ," ha na'daña' si Yu'os yan i che'cho'-ña i manmetgot na anghet siha ni' ma li'e' i che'cho'-ña ya ma å'agang gui' ni' minagof. Gi papa' i tema put separasion , guini, ma'a'agang gi i mina'sais na diha , i fina'tinas i gå'ga' siha gi tano' yan i taotao, ni' ma'a'agang gi este na bersikulo 26, i numeron i na'an Yu'os, este, un numero ni' ma'a'agang gi i adision i kuatro na letra gi fino' Hebreu "Yod = 10 + , H e = 5 , Wav = + 5 , H = 5 26 " ; i letra siha ni' ma fa'tinas i na'ån-ña ma translitera "YaHweh" . Este na disision mas maolek sa' , " mafa'tinas gi i imahen Yu'os ", " i taotao " si Adan ha represesenta gui' gi i fina'tinas-ña gi i tano' komu i imahen Kristo. Si Yu'os ha na'i gui' i fisikåt yan i hinasso-ña, este i siñat para u husga entre i maolek yan i tailayi ni' para u na'i gui' responsåpble . Mafa'tinas gi i mismo diha ni' i gå'ga' siha, i " taotao " para u risibi i cho'cho'-ña put i " parehu-ña " : si Yu'os pat i gå'ga' , este, " i gå'ga '" . På'go, put i ha na'i gui' ni' "un gå'ga'," " i kulepbla ," na si Eva yan si Adan para u fanma'apåsi ginen as Yu'os ya u ma na'suha i " parehu-ña . " Gi i ha na'i i taotao i direcho-ña gi hilo' " i gå'ga' siha ni' manma'a'agang gi tano' ," ha invite si Yu'os i taotao para u ma'gåsgas "i kulepbla" ya put este na rason ti para u ma'estudia gui'. Put måolik para i taotao, si Eva para u ma'a'ñao yan u ma'a'ñao as Adan annai ma'a'ñao yan ma'a'ñao nu i isao ni' ti ha osge'.
Si Yu’os ha konfi’a gi taotao todu i fina’tinas-ña guini gi tano’ yan i lina’la’ ni ha kontenuha yan ha prudukta gi tasi, gi tano’ yan gi langet.
Gen. 1:27: "Pues si Yu'os ha na'fanhuyong i taotao gi i imahen-ña, gi i imahen Yu'os ha na'fanhuyong gui'; lalåhi yan palao'an ha na'fanhuyong siha ."
I mina'sais na diha parehu ha' yan i pumalu siha, 24 ora ya parehu ha' na i fina'tinas i lalåhi yan palao'an manma'a'agang guini para i fina'nå'guen-ñiha. Hunggan , i Gen. 2 ha na'fanhuyong este na fina'tinas taotao ni' ha na'fanhuyong meggai na aksion siha ni' siña ha' ma cho'gue gi duranten meggai na diha siha. I estoria gi este na kapitulu 1 ha na'guaha un kinalamten ni' ha na'fanhuyong i balotu siha ni' malago' si Yu'os para u na'i i fine'nina na sais dihas gi i simana.
Este na simana mas simboliku sa' ha represesenta i planon Yu'os para u na'fanlibre hit. I "Lalåhi" ha simbolisa yan ha prufetisa si Kristo, yan i " palao'an " ha simbolisa i "Gima'Yu'os ni' Ma'ayek" ni' para u fanma'ayek ginen guiya. Kontodu, antes di i isao, i tiempon-måmi ti impottånte sa' gi i estao perfekto, ti ma kuenta i tiempo, ya i kuentos "6,000 åños" para u tutuhon gi i fine'nana na tiempon åpaka' ni' ma na'setbe i fine'nina na isao taotao . Gi i perfekto na lina'la', 12-oras na puengi yan 12-oras na diha siha manma'a'atan unu yan otro sigi ha'. Gi este na bersikulo, ha na'i emfasis si Yu'os i parehu-ña yan i taotao, ni' ha na'fanhuyong gi i mismo imahen-ña. Si Adan ti mafaafiao ; bula minetgot-ña, ya ma na’huyong kapas para u kontra i tentasion i manganiti.
Gen. 1:28: "Ya si Yu'os ha bendisi siha, ya ilek-ña si Yu'os nu siha, Fanmanå'i, ya en fanmanå'i, ya en na'fanlå'la' i tano', ya en na'fanmetgot i tano', yan en fanma'gas gi i guihan gi tasi, yan gi i paluma siha gi i aire, yan gi todu i lina'la' ni' manmamomokkat gi i tano' ."
I mensåhi ha na'i si Yu'os todu i taotao, ya si Adan yan si Eva i fine'nina na mudelu. Parehu yan i gå'ga' siha, manmabendisi yan manma'enkurahi para u fanma'gåsi para u fanma'gåsi i taotao. I taotao ha risibi ginen as Yu'os i nina'siña-ña gi i gå'ga' siha, ya este kumeke'ilekña na ti debi di u na'i gui' ni' i gå'ga' siha , put i sentimentalidåt yan i debilidat emosionåt. Ti debi di u na'piniti siha lao debi di u lå'la' gi inafekta nu siha. Este, gi i konteksto ni' ha tutuhon i maldision i isao.
Gen.1:29: " Ya ilek-ña si Yu'os, Estague', hu na'i hamyo todu i tinanom ni' manma'gåsi gi hilo' i tano', yan todu i trongko ni' manma'gåsi i tinanom-ñiha; para en fanma'gåsi ."
Gi tinanom-ña ha na'annok si Yu'os todu i minaolek-ña yan i ginefli'e'-ña ni' ha na'fandaña' i numeron simiyas kada klåsen tinanom, trongkon fruta, sereåles, tinanom yan gå'ga' siha. Si Yu'os ha ofresi i taotao i mudelu ni' perfekto na nengkanno' ni' muna'fanmagof i tataotao yan i hinasso ni' benefisiosu para todu i tataotao yan i anti , asta på'go taiguihi gi tiempon Adan . Este na asunto ha prisenta si Yu’os desde 1843 komo rekisitu para i manma’ayek-ña ya ha na’i mas impottante gi uttimo na tiempo-ta anai i nengkanno’ ha na’fanma’a’ñao hit ni’ chemical, abono, pestisida yan otro siha ni’ muna’fanlamen i lina’la’ enlugåt di u fanma'a'ñao.
Gen. 1:30: " Ya todu i gå'ga' gi tano', yan todu i paluma gi i aire, yan todu i manma'gåsgas gi tano', ni' guaha lina'la'-ñiha, hu na'i siha todu i tinanom ni' manlå'la' para nengkanno'. Ya taiguini ha' . "
Este na bersikulo ha prisenta i låhi ni' ha na'fanhuyong i posipble na lina'la' ni' gof maolek. Todu i lina'la' manvegan, pues taya' rason-ñiha para u fanma'åse'. Despues di i isao, i gå'ga' siha manma'a'atan unu yan otro para i nengkanno', ya i finatai para u fanma'a'atan todu gi un manera pat otro.
Gen. 1:31: "Ya ha li'e' si Yu'os todu i che'cho'-ña, ya estague', na gof maolek. Ya guaha pupuengi yan guaha pupuengi, i mina'sais na diha ."
Gi i uttemo i mina'sais na diha , ha na'magof si Yu'os i fina'tinas-ña ni' , put i gaige i taotao gi tano' , ma'ayek este na biåhi na " maolek ha' ", lao " maolek " ha' gi i uttemo i mina'sais na diha .
I intension Yu'os para u na'suha i fine'nina na 6 dihas gi i simana ginen i mina'siette ma demonstra gi i inetnon-ñiha gi este na kapitulu 1 gi Genesis. Ha pripara i estrukturan i mina'kuåtro na tinago' gi i lai-ña, ni' para u prisenta gi tiempon-ñiha para i ManHebreu ni' manma'libre ginen i esklabu giya Ehipto. Desde as Adam , i taotao siha guaha 6 dihas gi 7, kada simana, para u ma cho'gue i che'cho'-ñiha gi tano'. Para si Adan, maolek i tutuhon-ña, lao despues di ma na'huyong ginen guiya, i palao'an, i " ayudante " -ña ni' ha na'i si Yu'os , para u na'halom i isao gi i tano' ni' ha na'fanhuyong si Gen. 3. Put i guinaiyan-ña para i asaguå-ña, si Adan lokkue' ha kanno' i fruta ni' maprohibi ya i enteru na dos u fanma'å'ñao nu i isao. Gi este na cho'cho', ha prufetisa si Adan si Kristo ni' para u fåtto para u na'i yan u na'i i isao i guinaiyan-ña na Gima'Yu'os . I finatai-ña gi kilu'os gi sanhilo' i Sadog Golgotha para u na'fanlibre i isao ni' ha cho'gue, ya komu i ganådot kontra i isao yan i finatai, si Jesukristo para u na'i i manma'ayek-ña para u fanma'ayuda ginen i perfekto na hustisia-ña. Siña ha ofresi siha i lina'la' taihinekkok ni' malingu desdeki si Adan yan si Eba. I manma'ayek para u fanhålom gi este na lina'la' taihinekkok gi parehu na tiempo gi i tutuhon i mina'siette na milenio ; pues na u ma kumple i prufeta na rol i Sabalu. Pues siña un komprende sa' hafa na ma na'huyong este na tema put i mina'siette na diha gi i kapitulu 2 gi i Genesis , separao ginen i fine'nina na 6 na diha ni' ma na'daña' gi i kapitulu 1 .
Genesis 2
Y mina siete na jaane
Gen. 2:1: " Taiguini na ma'pos i langet yan i tano', yan todu i lina'la'-ñiha . "
I fine'nana na sais dihas ma'apåsi ginen i " mina'siette " sa' i che'cho' Yu'os ni' ha na'fanhuyong i tano' yan i langet esta para u ma'pos. Magahet este put i ma po'lo i fundasion lina'la ni' ma na'huyong gi i fine'nana na simåna, lao mås put i 7,000 åños ni' ha prufetisa lokkue'. I fine'nina na sais dihas ha anunsia na si Yu'os para u cho'gue i che'cho'-ña gi i chinatsaga kontra i kampun i anite yan i destrosu na cho'cho'-ña gi duranten 6,000 åños. I che'cho'-ña para u na'fanmatto i manma'ayek-ña para u fanma'ayek ginen todu i taotao. Ha na'i siha diferentes na prubasion put i guinaiya-ña ya ha na'fandaña' ayu siha i manmalago' yan ma aprueba gui' gi todu i aspetu-ña yan todu i areklamento-ña. Sa' ayu siha i ti manmacho'cho'cho' taiguini, u fanma'ayuda gi i ma'a'atan na kampun i anite. I " ehersito " ni' ma mensiona guini ha na'i i fuetsan i dos na gurupu ni' para u oppe yan u fanlalalo' gi " tano ' " yan gi " langet " anai i " estreyas gi langet " ma simbolisa siha. Ya este na gera para i inayek para u dura 6000 åños.
Gen. 2:2: " Ya gi i mina'sais na diha, ha na'funhayan si Yu'os i che'cho'-ña ni' ha cho'gue , ya ha deskansa gi i mina'sais na diha ginin todu i che'cho'-ña ni ha cho'gue ."
Gi uttimon i fine'nana na simana gi historian i tano', i deskanson Yu'os ha fa'na'gue hit un primet leksion: Si Adan yan si Eba ti manisao ha'; ni' ha esplåra i posipble na u eksperensia si Yu'os i minagahet na deskansu. Pot enao na i deskanson Yu’os makondisiona ni taya' isao gi nina'huyong-a.
I mina'dos na leksion mas sutil yan ma'a'atan gi i prufeta na aspeton este na " mina'siette na diha " ni' un imahen i " mina'siette " na mileniu gi i dangkolo na prohekton satbasion ni' ha prugraman si Yu'os.
I inetnon gi i " mina'siette " na milenio , ma a'agang " mit na sakkan " gi Rev. 20:4-6-7, para u ma na'setbe i finakpo' i inayek i manma'ayek. Ya para si Yu'os yan i manma'ayek-ña, manma'ayuda låla'la' pat manma'ayek ta'lo, lao todu manma'gånna, i deskansu ni' ma'ayek para u fanma'ayek i mina'gåsen Yu'os gi as Jesukristo gi todu i enimigu-ña siha. Gi i tinige' Hebreu, i verbu " deskansa " "shavat" ginen i mismo na råsan i palabra " sabbath ."
Gen. 2:3: "Ya si Yu'os ha bendisi i mina'siette na diha, ya ha na'sagradu: sa' gi ayu na diha ha deskansa ginen todu i che'cho'-ña ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong ."
Ti ma mensiona i palabra Sabbath, lao i imahen-ña esta gaige gi i ma'a'atan i " siette na diha . " Komprendi, pues, i rason put este na ma'a'atan as Yu'os. Ha prufisiha i tiempo anai i sakrifisiu-ña as Jesukristo para u risibi i uttimo na premiu-ña: i minagof ni' gaige gi entalu' todu i manma'ayek-ña ni' manma'ayek gi tiempo-ñiha put i fiet-ñiha gi i martiriu, i piniti, i piniti, meggai biåhi, asta i finatai. Ya gi i tutuhon i " mina'siette " na mit años, todu siha u fanlå'la' ya ti u fanma'å'ñao put i finatai. Para si Yu'os yan i fiet na kampu-ña, siña ha' ma imahina i rason put un mas takhilo' na " deskansu " ki este? Ti u li'e' si Yu'os manma'å'ñao ayu siha i manmalago' nu guiya, ti u fanma'å'ñao nu guiya, este na " deskansu " ni' ha selebra kada " siette na diha na Sabbath " gi i simana-ta siha ni' taihinekkok. Este na tinemtom i uttimo na mina'lak-ña, para u ma'ayek ginen i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai. Gi as Guiya, gi tano' yan gi entalu' otro taotao siha, ha cho'gue un cho'cho' ni' ti siña ma hongge: ha chule' i finatai gi hilo'-ña para u na'fanhuyong i taotao-ña ni' ha ayek ya i Sabalu ha anunsia gi i taotao siha desdeki si Adan na para u na'fanhuyong i isao para u ofresi i tininas-ña yan i lina'la'-ña ni' taihinekkok para ayu siha i manmalago' yan manma'ayuda gui' ; un kosa ni' ha pruklåma yan ha konfitma i Rev. 6:2: " Hu atan, ya hu li'e' un kabayu båba. Ya i gaige gi hilo'-ña guaha arko-ña, yan ma nå'i gui' un korona, ya humanao para u gana yan para u gana ."
I inetnon gi i mina'sais na milenio ha na'fanmagof i manma'ayek gi i taihinekkok na lina'la' Yu'os , ya put este na rason, gi este na estoria, i mina'sais na diha ti ma'a'atan gi i sinangan " guaha puengi, guaha pupuengi, guaha... diha ". Gi i Apokalipsis-ña ni' ha nå'i si Juan, si Kristo ha na'fanhuyong este na mina'siette na mileniu ya ha na'fanhuyong na para u ma'usa lokkue' gi " mit na sakkan " sigun gi Rev. 20 :2-4 , taimanu ha' i fine'nina na sais ni' manmofo'na. I tiempon husgamento ginen i langet anai i manma'ayek para u ma'husga i manmatai gi i manma'å'ñao na kampu. I memorias i isao pues u ma'a'atan gi este siha na uttimo na " mit años " gi i dangkolo na Sabalu ni' maproponi kada simana. I Uttimo na Huisio ha' para u na'suha i hinasso put isao yanggen , gi i uttemo i mina'siette na milenio, todu i manmatai para u fanma destrosa gi i " lago' guafi gi i mina'dos na finatai . "
Ha esplåra si Yu'os i fina'tinas-ña gi tano'
Atan: I manma'å'ñao na taotao siha ma na'fanduda yanggen ma na'fanhuyong este na påtten Genesis 2 komo i mina'dos na testimonio ni' ha kontra i estoria gi Genesis 1. Este na taotao siha ti ma komprende i maneran na'na' ni' ha usa si Yu'os. Gi Genesis 1, ha prisenta i enteru na fine'nina na sais dihas gi i fina'tinas-ña. Pues, ha tutuhon gi Gen. 2:4, ha bira gui' tatte para u na'i mas emfotmasion put asunto siha ni' ti ma esplåra gi Genesis 1.
Gen. 2:4: " Este siha i tutuhon i langet yan i tano' annai manmafa'tinas ."
Este siha na esplikasion siha, nisisåriu sa' i tema put i isao debi di u risibi i propiu na esplikasion-ña. Ya taimanu ha' ta li'e', este na tema put isao gaige todu i tiempo gi i manera ni' ha na'i si Yu'os para i lina'la'-ña gi tano' yan gi langet. I fina'tinas i siete dihas na simåna, guiya mismo i gumu'ot meggai na misterio siha ni' i tiempo ha' para u na'tungo' i manma'ayek as Kristo.
Gen. 2 : 5 : " Anai ha fa'tinas si Yu'os si Yu'os i tano' yan i langet, taya' trongko gi i tano', yan taya' tinanom gi i tano ' .
Ha na'fanmagof i na'an " YaHweh " ni' ha na'annok si Yu'os gui' gi i finaisen Moises sigun gi Exodus 3:14-15. Si Moises ha tuge' este na ribilasion gi papa' i tinago' Yu'os ni' ha agang " YaHweh " . I dibin na tiningo' guini ha chule' i referensian-ña ginen i lina'la' ginen Ehipto yan i fina'tinas i nasion Israel.
Gi i tatte este siha na detalle ni' parehu yan i låhi, guaha ideha siha ni' manmaproponi. Si Yu'os ha sångan put i lina'la' i tinanom siha, " i trongko siha yan i tinanom siha gi i tano' ," ni' ha addåpta " i uchan " yan i presisu na " taotao " ni' para u " fanlå'la' i tano' ." Gi 1656 , despues di i isao-ña si Adan , gi Gen. 7:11, " i linao " gi i " dilubiu " para u na'fanlamen i lina'la' i tinanom siha , " i trongko siha yan i tinanom siha gi i tano '" yan lokkue' " i taotao " yan i " tanom-ña siha " sa' put i intension i isao.
Gen. 2:6: " Lao guaha niebe tumunok ginen i tano' ya ha na'fanhånom todu i tano' ."
Antes di u ma'utot, pat antes di u ma'isao, ha na'fanhuyong si Yu'os i tano' para u " ma'a'a'ñao ni' i niebe gi todu i fi'on-ña. " I aksion-ña suave yan effektibo, yan maolek para i lina'la' ni' taya' isao, gloriosu, yan perfekto na lina'la'. Despues di i isao, i langet para u na'fanhuyong i linao yan i linao siha komo siniseden i piniti-ña.
I fina'tinas i taotao
Gen.2:7: " Ya si Yu'os Yu'os ha fa'tinas i taotao ginen i petbos i tano', ya ha na'fanhuyong i hinasso-ña gi i pachot-ña, ya i taotao humuyong låla'la' . "
I fina'tinas i taotao ma fa'tinas gi un nuebu na separasion : ayu i " hånom tåsi ," un påtte ni' ma chule' para u ma fotma un lina'la' ni' ma fa'tinas gi imahen Yu'os. Gi este na aksion, ha na'annok si Yu'os i planu-ña para u na'guaha yan para u na'setbe i manma'ayek ni' ginen i tano' ni' para u na'i todu i tiempo.
Yanggen si Yu’os ha fa’tinas gue’, i taotao ha na’i espesiat na atension ginen i Kreatdot-ña. Na'tungo' na ha " fotma " gui' ginen " i hånom tåsi " ya este na orihinat ha' ha prufetisa i isao-ña, i finatai-ña, yan i finatto-ña gi i estao " hånom . " Este na aksion dibin parehu yan i " potter " ni' ha fotma un " clay vessel " ; un imahen ni' para u ma'ayek si Yu'os gi Jer. 18:6 yan Rom. 9:21 . Kontodu, i lina'la ' i " taotao " u dipende gi i " hiningok-ña " ni' ha na'fanhuyong si Yu'os gi i " pachot-ña ." Pues, i " hiningok " gi i pulmon ya ti i hiningok i espiritu ni' meggai ma sangan. Todu este siha na detalle manmafa'nu'i para u fanma'å'ñao hit put taimanu na gof fragil i lina'la' i taotao, ya ha dipende gi as Yu'os para u na'lå'la' i lina'la'-ña . Guiya ha' i frutan un milagro ni' taifinatai sa' i lina'la gaige ha' gi as Yu'os yan gi as guiya ha'. Put i minalago'-ña na " i taotao ha na'lå'la' i taotao ." Yanggen ma'a'ñao i lina'la' i maolek pat i tailayi na taotao , pues put i ha na'i si Yu'os. Ya yanggen matai gui', i disision-ña ha' i kuestion.
Antes di i isao, mafa'tinas si Adan perfekto yan inosente, guaha fuetsan-ña ya humalom gi lina'la' taihinekkok, ni' ma'a'atan ni' taihinekkok na kosas siha. I fina'tinas-ña ha' siña ha prufetisa i tailayi na lina'la'-ña.
Gen. 2:8: " Pues si Jeova Yu'os ha tanom un tinanom gi sanhaya gi Eden, ya ha po'lo guihi i taotao ni ha fa'tinas ."
I tinanom i imahen i mas maolek na lugat para i taotao, ni' ha sodda' todu i mannå'i yan manmagof na kosas-ña; manmaolek na flores ni' ti malingu yan ti malingu i amot-ñiha ni' manmagof na amot-ñiha ni' manma'a'ñao asta i lina'la'-ñiha. Este na nengkanno' ni' ma ofresi gi i tano' ti ha na'fanlå'la' i lina'la'-ña, ni', antes di i isao, ti ha na'fanhomlo' i nengkanno'. Pues, i taotao ha kanno' i nengkanno' para i minagof-ña ha'. I presison " Si Yu'os ha tanom un tinanom " ha testifikåyi i guinaiya-ña para i kriatura-ña. Ha bira gui' tåotåo para u ofresi i taotao este na na'magof na lugat para u fañåga.
I fino' Eden kumeke'ilekña "tåtten minagof," ya ha konsidera si Israel komo i sentro na punton referensia, ya si Yu'os ha pega este na Eden gi sanhaya' Israel. Para i "minagof-ña," i taotao ma po'lo gi este na na'magof na tinanom as Yu'os, i Kåtga-ña.
Gen.2:9: "Ya ginen i tano' , ha na'fanlå'la' si Yu'os si Yu'os todu i trongko siha ni' manmagof para i lini'e' yan maolek para i kanno'; i trongkon lina'la gi talo' i tano' , yan i trongkon tiningo' put i maolek yan i tailayi ."
I kinalamten i tinanom, guaha trongkon fruta ni' ma ofresi i "ready-to-eat" ni' i frutan-ñiha, yan i meggai na gof dångkolo yan asukat na sabor-ñiha. Todu siha manma'a'ñao para i minagof-ña si Adam , ha' gui' ha'.
Gi i tano' guaha dos trongko ni' diferentes i kinalamten-ñiha: i " trongkon lina'la' " ni' gaige gi i sanhilo', " gi i talo' i tano' ." Gi este na manera, i tinanom yan i manmagof na ofresimiento-ña siha manma'a'atan ha'. Gi fi'on-ña gaige i "trongkon tiningo' put i maolek yan i tailayi ." Gi i na'an-ña, i palabra " mala " ha prufetisa i siñat para i isao. Pues siña ta komprende na este na dos trongko i imahen i dos na kampu ni' para u fanmakonfronta gi tano' i isao: i kampun Jesukristo, ni' ma represesenta ni ' i " trongkon lina'la' ," kontra i kampun i anite ni' , taimanu ha' i na'an " i trongko " ha na'tungo' , ha tungo', ha eksperensia , sigi ha', " maolek " desdeki ma fa'tinas asta i ha'åni annai " ha hålom i tailayi gi i lina'la'-ña; ayu i ha a'agang si Yu'os "isao kontra guiya." Hu na'hasso hao na este na prinsipåt " maolek yan tailayi " i dos na disision pat dos na posipble na gof opposite na fruta ni' i todu na lina'la ' i " lina'la ' " ha prudukta. yanggen ti ha cho'gue i fine'nana na anghet, guaha na biåhi na manma'a'ñao i pumalu na anghet siha, taimanu ha' i eksperensian taotao gi tano ' ha pruba.
Gi todu i abundansia na ofresimienton i tano' ni ha pripara si Yu'os para si Adan, guaha este na trongko " i tiningo' put i maolek yan i tailayi " ni gaige para u prueba i fidelidåt i taotao. Este na palabra " tiningo ' " debi di u ma komprende maolek sa' para si Yu'os i verbu " para u tungo' " ha chule' un ekstremo na siknifikasion ni' para u eksperensia " maolek pat tailayi " ni' para u deskansa gi i aksion i obidiente pat i disobediente . I trongko gi i tano', guiya ha' i supotten i prublema put i inosge', ya i fruta-ña ha translada i tailayi sa' ha na'i gui' si Yu'os este na rol ni' ha prisenta gui' komo prohibidu. I isao ti gaige gi i fruta lao gi i fina'tinas-ña, sa' ha tungo' na si Yu'os ha pruhibi.
Gen. 2:10: " Un hånom hånom ginen Eden para u hånom i tano', ya ginen ayu na lugat ha dibidi gui' gi kuatro na hånom . "
Ma na'huyong un nuebu na mensåhi put separasion , taimanu ha' i hånom ni' humuyong ginen Eden ha dibidi gi " kuatro na ramas , " este na imahen ha prufetisa i finañagon i taotao ni' i famagu'on-ña para u fanma'gåsi gi todu i tano', asta i kuatro na punton kardinåt, pat kuatro na båndan i langet, gi todu i tano'. I " hånom " i simbolon i taotao, i hanom i simbolon i lina'la' taotao. Gi este na dibision " gi kuatro na ramas , " i hånom ni' humuyong ginen Eden ha na'fanlå'la' i hånom-ña gi todu i tano', ya este na ideha ha prufetisa i minalago' Yu'os para u na'fanlå'la' i tiningo'-ña gi todu i tano'. I planu-ña para u ma kumple sigun ginen Gen. 10 put i separasion Noah yan i tres na lahi-ña despues di i finakpo' i dilubiu. Este na testigu siha put i dilubiu para u ma translada ginen i henerasion asta i henerasion i memorias put i gof åpmam na kastigu ginen as Yu'os .
Ti ta tungo' taimanu i tano' antes di i Dilubiu, lao antes di i separasion i taotao siha, i tano' ni' ma'a'agang debi di u fanhuyong komo un kontinente ni' ma'a'agang ha' ni' este na hånom ni' humuyong ginen i Tåno' Eden . I tasi siha gi halom tano' på'go ti manggaige ya este siha i konsekuensian i Dilubiu ni' ha kubre todu i tano' gi duranten un såkkan . Asta i Dilubiu, i enteru na tano' ma'iriga ni' este na kuatro na hånom siha ya i hånom-ñiha ma'a'agang fresko na hånom gi todu i tano'. Gi duranten i Dilubiu, i Estrechon Gibraltar yan i Estrechon i Tasen Agaga' manma'a'ñao, ya ma pripara i chalan para i fina'tinas i Tasen Mediterranean yan i Tasen Agaga ' , ni' ma inbåda ni' i hanom asiga gi i tasi siha . Sañgan na gi i nuebu na tano' anai para u ma'ayek si Yu'os i rainon-ña, taya' tasi sigun ginen Rev. 21:1, taimanu ha' na taya' finatai. I dibision i konsekuensian i isao, ya i mas takhilo' na klasin isao para u ma'kastigo ni' i destrosu na hånom i Dilubiu. Yanggen un taitai este na mensåhi, gi papa' i uniku na aspetu-ña ni' prufeta , i " kuåtro na kannai " i hånom ha na'i kuatro na taotao ni' ma'aidentifika i taotao.
Gen. 2:11 : " I na'an i fine'nana Pison, ya guiya i ha åmte todu i tano' Havila, anai guaha oro ."
I na'an i fine'nana na hånom, Pison pat Phison, kumeke'ilekña : meggai na hånom . I lugat anai gaige i Eden ni' ha tanom si Yu'os, debi di guiya i lugat anai gaige i hånom Tigris yan Euphrates på'go na tiempo; para y Eufrates gui egso Ararat yan para y Tigris gui Taurus. Gi i sanhaya yan gi i talo' Turkey gaige ha' i dangkolo na Lake Van, ni' ha konsiste un dangkolo na reservan hånom fresko . Gi i bendision-ña ginen as Yu'os, i meggai na hånom ha na'fanmetgot i tano' Yu'os. I tano' Havilah, ni' ma tungo' put i oron-ña, gaige, sigun ginen i pumalu , gi i sanlagu na båndan Turkey på'go na tiempo . Ha na'lå'la' i tasi gi i Georgia på'go na tiempo. Lao este na inetnon ha na'fanhuyong prublema sa' sigun gi Gen. 10:7, " Havila " un " lahi-ña Cush , " " guiya mismo " lahi-ña Ham , " ya ha na'fanhuyong Ethiopia ni' gaige gi sanlagu na bandan Ehipto. Este ha na'fanhuyong yu' para bai hu sodda' este na tano ' " Havila " gi iya Ethiopia, pat gi iya Yemen, anai gaige i mina'gas oro , ni' i Rainan Sheba ha ofresi si Ray Solomon.
Gen. 2:12: " I oron ayu na tano' puru; guaha bdellium yan acho onyx gi ayu na lugat ."
I " Oro " i siniseden hinengge, ya si Yu'os ha prufetisa para Ethiopia un hinengge ni' puru. Guiya ha ' i uniku na nasion gi i mundo ni' ha na'fanlå'la' i erensian i Rainan Sheba despues di i estao-ña yan i Rainon Solomon. Ta addåpta lokkue' i benefisio-ña sa' gi i independen-ña ni' ma'preserba gi duranten i siglu siha ni' lina'la' i taotao siha gi " Kristianu " gi sanlagu na Europa, i taotao Ethiopia ma'a'atan i hinengge-ñiha yan ma'praktika i magahet na Sabalu ni' ma'a'atan ginen i inetnon-ñiha yan si Solomon. I Apostol Felipe ha na'fanmanå'i i fine'nana na taotao Etiopia, taimanu ha' ma sangan gi i Acts 8:27-39. Guiya un ministron Rainan Candace, ya todu i taotao ma risibi i fina'nå'guen-ña put rilihón. Guaha otro na detalle ni' ha testifikåyi i bendision este na taotao siha: Si Yu'os ha prutehi siha ginen i enemigu-ñiha ginen i aksion gera ni' ha cho'gue yan ha disidi i famao na na'na'na' si Vasco da Gama.
Para u ma konfitma i kulot i lassås i taotao Ethiopia, i " onyx stone " " åpaka ' " i kulot-ña ya ma fa'tinas ginen silicon dioxide; un riku na adilanton para este na tano ' ; sa' i uson-ña gi i fina'tinas i transistor siha, ma agradesi på'go na tiempo .
Gen. 2:13: " I na'an i mina'dos na hånom Gihon; guiya i ha å'agang i tano' Cush . "
Na'fanmaleffa hit ni " hånom siha " ya ta po'lo gi lugat-ñiha i taotao siha ni' ma simbolisa. Este na segundo na taotao " ma'a'atan i tano' Cush ," este i Ethiopia. I famagu'on Shem u fanma'gåsi gi i tano ' Arabia yan asta Persia. Gi magåhet, ha å'agang i tåno' Ethiopia, ya siña ma'a'agang yan ma'a'agang i na'an i " river ," " Gihon ." Gi i uttimo na tiempo-ta, este na lugåt "Muslim," i rilihón Arabia yan Persia. Pues, i konfigurasion i tutuhon i fina'tinas ma ripiti gi i uttemo na tiempo.
Gen. 2:14: " I mina'tres na na'an-ña Hiddekel ; guiya i hånom ni' dumimålagu gi sanhaya' Asiria. I mina'kuåtro na hånom Eufrates . "
" Hiddekel " kumeke'ilekña i " Tiger River " , ya i taotao ni' ma'ayek para u fanma'ayek para u fanma'ayek India ni' ma'ayek ni' i "Bengal Tiger"; Asia yan i sibilisåsion-ña gi sanhaya' ni' ma'a'agang " i rasa amariyu " put este na rason maprofetisa yan ma'a'atan ya gaige " gi sanhaya' Assyria " . Gi Dan. 12, ha usa si Yu'os i simbolon este na " hånom " ni' ha kanno' taotao pat "Tiger" para u na'fanli'e' i Adventist na chinatsaga ni' masusedi gi entre 1828 yan 1873, sa' put i meggai na finatai espiritu'åt ni' ha na'fanhuyong.
I na'an " Euphrates " kumeke'ilekña: flores, fruta. Gi i prufesiha gi i Rebelasion, " i Euphrates " ha simbolisa i sanlagu na Europa yan i rasan-ña, i Americas yan Australia, ni' ha prisenta si Yu'os komo ma'gåsgas ni' i rilihón i papa giya Roma, ni' ha na'annok i siudå-ña, " Babylon the Great ." Este na lina'la ' Noah i lina'la' Japheth, ni' ha tutuhon gi sanlichan asta Gresia yan Europa, yan asta sanhaya asta Rusia. I tano' Europa i tano' anai i hinengge-ña i kristianu ha eksperensia todu i maolek yan i tailayi na desarollo-ña despues di i nasionåt na linao Israel; i adjetibu siha "flores, fruitful" manma'a'ñao ya sigun ginen i siniseden, i famagu'on Leah, i palao'an ni' ti ma'a'ñao, u mas meggai ki i famagu'on Rachel, i asaguå-ña ni' ha guaiya si Jacob.
Maolek ta sodda' gi este na mensåhi i rikåra na achokka' guaha dibidision-ñiha gi i rilihón, este na kuatro na klåsen sibilisåsion gi tano' guaha i mismo Yu'os ni' ha na'fanhuyong i Tata , para u na'fanhuyong i lina'la'-ñiha.
Gen. 2:15: " Ya ha chule' si Yu'os si Yu'os i taotao ya ha po'lo gui' gi i Håtdin Eden para u cho'gue yan u na'siguru . "
Si Yu'os ha ofresi si Adan un cho'cho' ni' " ma'gåsi yan ma'gåsi " i tano'. Ti ta tungo' i maneran este na tinanom, lao ma cho'gue sin ditension antes di i isao. På'go , sin ni' hafa na klasin agresibo gi todu i fina'tinas, i guåddon-ña esta ma'simple. Lao este na rol-ña i guardia ha implika i eksistensian un peligro ni' ti apmam para u ma'ayek un aspetu ni' magahet yan presisu: i diaboliku na sedusion i hinasso taotao gi este na mismo na tinanom .
Gen. 2:16: " Ya si Jeova Yu'os ha na'i i taotao, ilek-ña, "Gi todu i trongko gi i tano', siña un kanno'. "
Meggai na trongkon fruta manmapo'lo gi i disposision Adam. Si Yu'os ha na'i gui' mas ki i nisisidåt-ña ha', ni' ha na'fanmagof i nengkanno'-ña ni' diferentes na sabor yan aroma. Na'magof i ofresimienton Yu'os, lao este ha' i fine'nina na påtte gi i " tinago ' " ni' ha nå'i si Adan. I mina'dos na påtte gi este na " tinago ' " sigi ha'.
Gen. 2:17: " Lao i trongkon tiningo' put i maolek yan i tailayi, ti siña un kanno', sa' gi i ha'åni anai un kanno', siempre un måtai."
Gi i " otden " Yu'os, este na påtte sen seriosu, sa' i mina'å'ñao ni' mapresenta siempre ma aplika sin ditension yanggen i disobediensia, i frutan isao, ma konsume yan ma kumple. Ya munga malingu, para u ma kumple i planon i lina'la' i isao, debi di u fañåga si Adan. Para ta komprende mas hafa para u masusedi, maila' ya ta hasso na si Adan ha' ha'ani anai ha abisa gue' si Yu'os ni ha prisenta i " otden "-ña para ti u kanno' i " trongkon tiningo' i maolek yan i tailayi " era, era, ti para u na'fanli'e' ni hinasson i anite. Kontodu, gi i lina'la' taihinekkok, debi di u esplåra si Yu'os para guiya hafa kumeke'ilekña "para u måtai". Sa' gaige i mina'å'ñao, gi este na " para un måtai ". Gi i finakpo', ha ofresi si Yu'os si Adan un trongko lao ti ha na'i gui' un trongko. Ya para i pumalu na taotao, ti siña ma sodda' este na prohibision, pues i trongko ha espiha i tano' , taimanu ha' i fino' CHamoru . Para ta kanno' i "trongkon tiningo' put i maolek yan i tailayi " kumeke'ilekña na para ta kanno' i fina'nå'guen i anite, ni' esta ha na'fanla'la' i espiritun rebelion kontra si Yu'os yan i hustisia-ña. Sa' i " trongko " ni ' ma po'lo gi i tano', un imahen i taotao-ña , taimanu ha' i "trongkon lina'la ' " un imahen i taotao as Jesukristo.
Gen.2:18: " Ya ilek-ña si Jeova Yu'os , "Ti maolek na i taotao u gaige ha' gui' , bai hu na'i gui' un ayudante . "
Ha fa'tinas si Yu'os i tano' yan i taotao para u na'annok i minaolek-ña yan i baban i anite. I planun-ña para u na'fanlibre hit ma na'tungo' hit gi i mamaila' na tiempo. Para un komprende, tungo' na i taotao ha cho'gue i rol-ña si Yu'os mismo, ni ' ha na'fanmanhasso , ha cho'gue, yan ha sångan taimanu ha' guiya mismo ha ålok, ha cho'gue, yan ha sångan. Este na fine'nana na Adan un prufeta na imahen Kristo, ni' para u prisenta si Pablo komu i nuebu na Adan.
Para u ma na'annok i tailayi i anite yan i minaolek Yu'os, debi di u isao si Adan kosa ki i tano' u ma na'fanli'e' i anite yan i tailayi na cho'cho'-ña u ma na'annok gi todu i tano'. I hinasso put i dos umasagua gaige ha' gi i tano' ni' ma fa'tinas para i isao, sa' i dos ni' ma fa'tinas put un rason espirituåt ni' ha prufetisa i relasion i dibin Kristo yan i Nobia-ña ni' ha disidi i manma'ayek-ña. I Ma'ayek debi di u tungo' na guiya i bidå-ña yan i benefisiåriu gi i planun satbasion ni' ha pruyekta si Yu'os; guiya un bidå-ña i isao ni' ha na'i si Yu'os ni' nisisidåt para u kondena i anite, yan benefisiåriu ginen i grasian-ña sa', ha tungo' na guiya i responsipåblidåt put i isao, guiya mismo para u na'i i salåpe ' i isao gi as Jesukristo. Pues, fine'nina, ha sodda' si Yu'os na ti maolek i lina'la'-ña ha' ya i nisisidåt-ña put guinaiya gof takhilo' ya listo gui' para u na'i i salåpe' para u ma'ayek. Este na kompaniha, este na inetnon, ni' ha na'i siñat para u fanmanå'i, si Yu'os ha a'agang " ayudo " ya i taotao para u usa i na'an para u na'fanmanman i palao'an na taotao-ña. Gi magåhet, para u ayuda gui' para u fañåga ya u na'halom gui' gi isao put i guinaiya-ña. Lao este na guinaiya-ña si Adan para si Eba parehu ha' yan i guinaiyan-ña si Kristo para i manma'ayek-ña ni manma'a'ñao na manma'a'ñao, ya manma'a'ñao para i taihinekkok na finatai.
Gen.2:19: "Ya ginen i tano' ha fa'tinas si Yu'os si Yu'os todu i gå'ga' gi i tano' yan todu i paluma gi i atdao, ya ha konne' siha guatu gi as Adan para u li'e' hafa para u na'i na'an - ñiha .
I mas takkilo' ha na'i na'an i mas dikike' ki guiya. Ha nå'i si Yu'os i na'ån-ña, ya put i ha na'i si Adan este na direcho, ha konfitma i dinanña' i taotao gi todu i lina'la' gi tano'. Gi este na fine'nina na klasin fina'tinas tano', manma'a'ñao i gå'ga' siha gi i tano' yan i paluma siha gi i aire, ya si Yu'os ha na'hånao siha para as Adan, taimanu ha' na ha konne' siha dos dos para as Noah antes di i dilubiu.
Gen. 2:20: " Ya si Adan ha na'i na'an todu i ga'ga' siha, i paluma siha gi i atdao, yan todu i gå'ga' siha gi i tano' ; lao para si Adan taya' siña ha ayuda gui' . " I ma'a'agang na prehistoric na gå'ga' siha ma fa'tinas despues di i isao para u ma na'fanmetgot i konsekuensian i dibin maldision ni' para u laknos i enteru tano', kontodu i tasi . Gi i tiempon inosente , i lina'la' i gå'ga' siha ma'usa " ga'ga' " ni' util para i taotao, " i paluma siha gi i aire ," yan " i gå'ga' siha gi i tano' " mas independente . Lao gi este na presentasion, ti ha sodda' parehu na taotao sa' ti gagaige ha' gui'.
Gen.2:21: " Pues ha na'fanmamaigo' si Yu'os si Adan si Adan, ya ha na'fanmamaigo' ; ha chule' unu gi i agaga'-ña ya ha tåmpe i tataotao- ña . "
I manera ni' ma nå'i este na operasion ha na'fanli'e' i prohekton satbasion. Gi as Michael, ha na'suha si Yu'os gui' ginen i langet, ha na'suha gui' yan ha na'suha gui' ginen i manmaolek na anghet-ña siha, ni' i kustumbren i " deep sleep " ni' ha na'fanhuyong si Adan. Gi as Jesukristo, ni mafañagu gi tataotao, ma na'suha i dibin costilla ya, despues di i finatai-ña yan i lina'la'-ña ta'lo, ginen i dose na apostoles-ña, ha na'huyong i " ayudante-ña ," ni' ha chule' i tataotao-ña yan i isao-ña siha ya ha na'i i "Espiritu Såntu." I espirituåt na siknifikasion este na palabra " ayudante " dangkolo sa' ha na'i i Gima'Yu'os-ña, i Inayek-ña , i rol-ña " ayudante " gi i rinikohin-ña i planon satbasion yan i globo na universal na setbision isao yan i destinu i manisao.
Gen. 2:22: " Ya si Yu'os Yu'os ha fa'tinas un palao'an ginen i gå'ga' ni' ha chule' ginen i lalåhi, ya ha konne' guatu gi i lalåhi ."
Pues, i fina'tinas i palao'an ha prufetisa ayu i Inayek as Kristo. Sa' put i finatto-ña gi tataotao, ha fotma si Yu'os i fiet na Gima'Yu'os-ña, bidå-ña i tataotao-ña. Para u fanlibre i manma'ayek ginen i tataotao , debi di u ma'ayek si Yu'os gi tataotao. yan lokkue', sa' guaha lina'la'-ña taihinekkok , ya måtto gui' para u na'i i manma'ayek-ña.
Gen.2:23: " Ya ilek-ña si Adan, "Este på'go i haga' ginen i haga'-hu yan i tataotao ginen i tataotao-hu : para u ma'å'agang palao'an, sa' ginen i lalåhi ma chule' gui' ."
Si Yu'os måtto gi tano' para u ayek i kustumbren tano' para u siña ha sangan put i Inayek-ña hafa ilek-ña si Adan put i palao'an na palao'an ni' ha nå'i na'an " palao'an ." Mas klaru este gi fino' Hebreu sa' i fino' lalåhi, "ish," ha bira gui' "isha" para i fino' palao'an. Gi este na aksion, ha konfitma i dinanña'-ña gi hilo'-ña. Lao despues di ma chule' ginen guiya, este na " palao'an " para u fanma'ayek para guiya, komo yanggen i " costilla " ni' ma chule' ginen i tataotao-ña malago' ha bira gui' tatte giya guiya ya u chule' i lugat-ña. Gi este na uniku na eksperensia, si Adan para u siente para i asaguå-ña parehu ha' na sinisedi ni para u siente i nana para i patgon ni ha na'fanhuyong despues di ha chule' gi tiyan-ña. Ya este na eksperensia lokkue’ ha lå’la’ si Yu’os sa’ i manlåla’la’ na gå’ga siha ni ha fa’tinas gi uriya-ña famagu’on ni manhuyung ginen guiya; ya put este na rason, guiya i Nana yan i Tata.
Gen. 2:24: " Pues i lalåhi para u dingu i tata-ña yan i nanå-ña ya u fañågu yan i asaguå-ña, ya u fanma'gåsi ."
Gi este na bersikulo, ha na'fanhuyong si Yu'os i planu-ña para i manma'ayek-ña, ni' debi di u ma'utot i familian-ñiha para u fanma'ayuda ni' i Manma'ayek ni' ha bendisi si Yu'os. Ya ti ta fanmaleffa na, fine'nina, gi as Jesukristo , ha na'suha si Miguel i estao-ña komu Tata gi Langhet para u fåtto ya u gana i guinaiyan i manma'ayek na mandisipulu-ña gi tano' ; este asta ki ha na'suha i uson i dibin fuetsa-ña para u laknos i isao yan i anite . Guini, ta komprende na i asunton separasion yan kumunidåt ti siña ma dibidi. Gi tano', i manma'ayek debi di u fanma'a'ñao gi tataotao-ñiha ginen ayu siha i manma'a'ñao para u fanhålom gi kumunion espirituatmente ya u fanma'a'ñao gi as Kristo yan todu i manma'a'ñao-ña, yan i manmaolek na anghet-ña siha.
I minalago' i " rib " para u bira gui' tatte gi orihinat na lugat-ña ha sodda' i siknifikasion-ña gi i sexual coupling gi entre taotao siha, un akton tataotao yan espiritu anai i taotao yan i palao'an fisikamente ma fotma un tataotao.
Gen. 2:25: " I taotao yan i asaguå-ña manma'å'ñao, ya ti manma'å'ñao ."
I desnudez fisika ti ha na'piniti todu i taotao. Guaha ayu siha i mapraktika i naturism. Ya gi i tutuhon i historian taotao, i desnudo fisikåt ti ha na'fanhuyong " mina'å'ñao . " I fina'nu'i " mina'å'ñao " para u na'fanhuyong i isao, sa' yanggen i nengkanno' ginen i " trongkon tiningo' put i maolek yan i tailayi " siña ha abri i hinasso-ña i taotao ni' ha na'fanhuyong i inafekta siha ni' ti ma tungo' yan ma ignora antes. Gi i minagahet, i frutan i trongkon ni' maprohibi ti u na'fanhuyong este na inadelanta, u na'fanhuyong ha' i manera, sa' i muna'fanhuyong i balotu siha yan i konsiensia, si Yu'os yan guiya ha'. Guiya para u na'fanhuyong i siniseden " pinadesi " ni' i dos umasagua ni' manma'å'ñao para u ma sentungo' gi hinasso-ñiha put i desnudo-ñiha, ni' ti u ma na'i responsipåblidåt; sa' i isao para u morat yan para u ma'a'atan ha' i ti ma'o'osge', ni' ma'a'atan as Yu'os.
Gi i sumångan i fina'nå'guen Genesis 2, ha prisenta hit si Yu'os ni' i mina'sais na diha na deskansu pat Sabbath, ni' ha prufetisa i takkilo' na deskansu ni' para u ma nå'i gi i mina'sais na mit años para si Yu'os yan i fiet na inayek-ña. Lao este na deskansu debi di u ma gana ginen i batkådan tano' ni' para u cho'gue si Yu'os kontra i isao yan i anite, ni' para u fanma'ayek gi as Jesukristo. I eksperensian Adan gi tano' ha na'fanli'e' hit este na planun satbasion ni' ha fa'tinas si Yu'os. Gi as Kristo, ha na'fanlå'la' i tataotao-ña para u na'fanhuyong i Inayek-ña ni' tataotao ni' para u risibi i tataotao ginen i langet parehu yan i tataotao i anghet siha.
Genesis 3
Separasion ginen i isao
Gen. 3:1: "På'go i kulepbla mas åmko' ki todu i gå'ga' gi i tano' ni' ha fa'tinas i Saina as Yu'os. Ya ilek-ña gi palao'an , "Kao ilek-ña si Yu'os , na ti en fanmanå'i ni' todu i trongko gi i tano'? "
I mamopble na " kulepbla " guaha desgrasia-ña sa' ma usa gui' komo mediu ni' i mas " astuto " na anghet siha ni' ha na'fanhuyong si Yu'os. I gå'ga' siha, kontodu i gå'ga' siha taiguihi i " serpiente ," ti manguentos ; i fino' CHamoru un espesiåt na imahen Yu'os ni' ma nå'i i taotao. I anite ha na'fankuentos i palao'an gi tiempo anai ha separa gue' yan i asagua-ña. Este na inisåo para u na'fanmatai gui' sa' yanggen gaige si Adan, i anite mas difisit para u na'fanmanhasso i taotao siha put i tinago' Yu'os.
Si Jesukristo ha na'annok i eksistensian i anite, ni' ha na'annok gi as Juan 8:44 na guiya " i tatan i dinagi yan i asagua desde i tutuhon . " I fino'-ña ha na'fanmanman i taotao siha ya para i " Hunggan pat Ti " ni' ha nisisita si Yu'os , ha addåpta i "lao" pat i "siguru ayu" ni' ha na'fanhuyong i minagahet siha ni' muna'fanmetgot i minagahet. I tinago' ni' ha na'i si Yu'os ha risibi si Adan, ya ha na'i i asaguå-ña, lao ti ha hungok i bos Yu'os ni' ha na'i i tinago'. Pues, i duda-ña gaige gi asaguå-ña, taiguihi: "Ha komprende i sinangan Yu'os nu guiya?"
Gen. 3: 2 : " Ilek-ña i palao'an gi i kulepbla , "Siña in kanno' i tinegcha i trongkon i trongko gi i tano '. "
I ebidensia parehu ha' ha supotte i hinasso i anite ; ha ålok yan ha sångan intelihente . I " palao'an " ha cho'gue i fine'nina na isao-ña annai ha oppe i " serpiente " ni' ha kuentusi ; ni' ti kustumbre. Gi tutuhon, ha hustisia i minaolek Yu'os ni' ha na'i siha i posipble na u fanmanå'i ginen todu i trongko siha, fuera di ayu i maprohibi.
Gen.3: 3 : " Lao i tinemtom i trongko ni gaige gi talo' i trongko, ilek-ña si Yu'os , "Cha'-miyu fanmanå'i, ni' en fanma'a'atan, sa' siña en fanmatai . "
I tinaitai-ña si Adan put i mensåhi put i dibin otden ma'a'atan gi i sinangan " na ti un måtai ." Ti este siha i eksakto na fino' Yu'os, sa' ilek-ña as Adan: " gi i ha'åni na un kanno', siempre un måtai ." I ma'a'ñao i fino' Yu'os para u na'fanmagof i taotao ni' i isao. Gi i ma'a'atan-ña si Yu'os put i " mina'å'ñao ," i " palao'an " ha ofresi i anite i opottunidåt para u konfitma este na " mina'å'ñao ," ni', sigun ginen guiya, ti ma'a'atan.
Gen. 3: 4 : “ Pues i kulepbla ilek-ña nu i palao'an, “Ti un måtai ; ”
Ya i Takkilo' na Manåmko' ha na'annok gui' gi este na sinangan ni' ha kontra i fino' Yu'os: " ti un måtai ."
Gen. 3: 5 : " Lao si Yu'os ha tungo' na yanggen en kanno', u fanmababa i matan-miyu, ya en fanparehu yan yuus siha, sa' en tingo' i maolek yan i tailayi . "
Debi di u na'fanhuyong i otden ni' ha na'i si Yu'os, ni' ha a'atan un mala yan egoista na hinasso: Malago' si Yu'os na u na'fanla'la' hao gi i lina'la'-mu. Malago' gui' ha na'fanhuyong hao para un fanparehu yan guiya. Ha prisenta i tiningo' put i maolek yan i tailayi komo un bentaha ni' malago' si Yu'os para guiya ha'. Lao yanggen guaha bintaha gi tiningo' i maolek, manu i bintaha gi tiningo' put i tailayi? I maolek yan i tailayi, parehu ha' yan i ha'åni yan i puengi, i atdao yan i linao, ya para si Yu'os, i tiningo' ha konsiste gi i eksperensia pat i cho'cho'. Gi i minagahet, si Yu'os ha na'i i taotao i tiningo' put i maolek yan i tailayi ni' ha na'i i trongko siha gi i tano' yan ha na'i i taotao ni' "maolek yan tailayi"; sa' este un simboliku na imahen i anite ni' konkretu ha eksperensia susedidu, " maolek " pues " tailayi " ni' ha rebelde kontra i Kåtga-ña.
Gen. 3: 6 : "Ya anae ha li'e' i palao'an na i trongko maolek para i kanno', yan maolek para i matan taotao, ya malago' para u fanma'å'ñao , ha chule' i fruta-ña ya ha kanno '. Ha na'i lokkue' i asaguå-ña ni' gaige yan guiya: ya ha kanno' . "
I fino' ginen i kulepbla guaha inafekta-ña, i duda malingu ya i palao'an mas ha konbense na i kulepbla ha sangani gui' i minagahet. I fruta parehu maolek yan na'magof para guiya, lao gi hilo' todu, ha husga na " presiosu para u mababa i hinasso ." I anite ha na'guaha i malago'-ña na risulta; ha na'fanhalom un taotao ni' sumupopotte i attitud-ña ni' rebelde. Ya yanggen ha kanno' i fruta ni' maprohibi , guiya mismo ha bira gui' un trongkon tiningo' put i tailayi. Sa' put i guinaiyan-ña para i asaguå-ña, ni' ti listo para u ayek para u dibidi gui' , si Adam ha gof malago' na u fañågue i lina'la'-ña sa ' ha tungo' na si Yu'os para u aplika i kastigu-ña. Ya yanggen ma kanno' i fruta ni' ma prohibi, i enteru na dos umasagua u fanma'å'ñao nu i dinanña' i anite. Lao, paradokso, este na guinaiya ni' gof åpmam, parehu yan i guinaiya ni' para u sentungo' si Kristo para i Inayek-ña, ya ha ayek lokkue' para u måtai put guiya. Pues, siña si Yu'os ha komprende si Adan.
Gen. 3: 7 : " Ya mababa i matan-ñiha, ya ma tungo' na manma'lak: ya ma tåmpe i hogsu igos, ya ma fa'tinas i magagu-ñiha . "
Gi ayu na tiempo, annai ma'utot i isao ni' i dos na taotao, ha tutuhon i kuentos put i 6,000 na såkkan ni' ha planeha si Yu'os. Fine'na, i konsiensian-ñiha ma'atkila as Yu'os. I matan taotao ni' manma'a'ñao nu i fruta " magof para i lini'e '" manma'a'ñao nu i nuebu na husgamento put kosas siha. Ya i bentaha ni' ma espipiha yan ma li'e' ma na'fanma'a'ñao , sa' ma sentungo' na " ma'å'ñao " put i lina'la'-ñiha, ni' asta ayu na tiempo ti ha na'fanproblema, ni' para siha pat para si Yu'os. I ti ma'a'atan na linachi fisikåt ha' i aspeton tataotao gi i lina'la' espirituåt ni' i dos umasagua ni' ti manma'å'ñao. Este na linachi espirituat ha na'fanlamen siha ginen i hustisian dibin ya i pineddong finatai ha hålom giya siha, ya i ma'a'atan i linachi-ñiha i fine'nina na inafekta nu i finatai ni' ha na'i si Yu'os. Pues, i finatai i konsekuensian i eksperensian tiningo' put i tailayi; ni' ha fa'nå'gue si Pablo annai ilek-ña gi Rom. 6:23: " sa y apas y isao y finatae ." Para u ma kubre i lina'la'-ñiha, i asagua ni' manma'a'ñao ma cho'gue un inetnon taotao ni' ma konsiste gi " ma'a'atan i hogsu' i higo " para u ma fa'tinas " sinturon ." Este na aksion ha imahina i intension i taotao para u na'fanhuyong gui' mismo. I " sinturon " para u ma'usa komo simbolon " i minagahet " gi Eph. 6:14. I " sinturon " ni' ma fa'tinas ginen " hogsu' i higo " ni' ha cho'gue si Adan, pues gi oppan, un simbolon i linachi ni' i isao ha espipiha para u na'siguru gui' .
Gen.3: 8 : " Ya ma hungok i bos Yu'os as Yu'os ni' mamomokkat gi i tano' gi i tiempon frihu: ya si Adan yan i asaguå-ña manma'a'ñao gi me'nan Yu'os as Yu'os gi entalu' i trongko siha gi i tano' . "
I taotao ni' ha li'e' i lina'la' yan i korason-ña ha tungo' hafa masusedi yan hafa gaige gi i planun-ña para u na'libre . Este ha' i fine'nina na pasgua ni' para u na'i i anite un lugåt para u na'tungo' i hinasso-ña yan i tailayi na kinalamten-ña. Lao debi di u li'e' i taotao sa' meggai para u sangani gui'. På'go ti ha apura i taotao para u fanguentos yan si Yu'os, i Tata-ña, i Kåtga-ña , ni' ha li'e' ha' para u laknos gui', ya put este na rason na ha ma'å'ñao i hinengge-ña. ya håfa na siña un espiha gi este na tinanom ginen i matan Yu'os? Guihi ta'lo, i hinengge-ña na " i trongko siha gi i tano' " siña ma espiha gui' ginen i fi'on-ña, ha testifikåyi i estao hinasso ni' ha na'fanhuyong si Adan desdeki ha bira gui' un isao.
Gen.3: 9 : " Lao si Yu'os Yu'os ha ågang si Adan, ya ilek-ña nu guiya, "Manu nai gaige hao? "
Ha tungo' si Yu'os håfa na lugat gaige si Adan, lao ha faisen gui', " Håfa na gaige hao? " para u ayuda gui' ya u konfesa i isao-ña.
Gen. 3:10 : " Ya ilek-ña , Hu hungok i bos-mu gi i tano', ya ma'å'ñao yu', sa' estaba yu' sin magagu: ya hu espiha yu' . "
I ineppe-ña si Adan, gi mismo guiya, un konfesion put i ti ha osge', ya si Yu'os ha na'fanhuyong i fino'-ña para u na'i i manera-ña para u na'fanhuyong i eksperensian isao.
Gen. 3:11 : " Ya ilek -ña si Jeova Yu'os , Jaye sumångan hao na un magagu ? Un kanno' i trongko ni' hu tinago hao na cha'mu kanno '? "
Malago' si Yu'os na u na'fanhuyong si Adan para u konfesa i isao-ña. Gi un deduksion asta otro, ha faisen gui' i kuestion: " Un kanno' i trongko ni' hu prohibi hao para un kanno'? "
Gen.3:1 2 : " Ya ilek-ña i taotao , "I palao'an ni' un na'i yu', guiya ha na'i yu' tinegcha i trongko, ya hu kanno' . "
Maseha magahet, ti gloriosu i ineppe-ña si Adan. Ha chule' i siniseden i anite ya ti ha tungo' taimanu para u ålok na hunggan pat ti hunggan, lao taimanu ha' si Satanas, ha oppe gi un manera ni' ti maolek ya ti ha admiti i isao-ña. Ha na'hasso si Yu'os put i che'cho'-ña gi i eksperensia, sa' ha na'i gui' i asaguå-ña, i fine'nina na isao, ilek-ña, antes di guiya. I mas takhilo' na påtten i estoria, na todu magahet ya ti ha tungo' si Yu'os sa' i isao nisisåriu gi i planu-ña. Lao anai ti maolek gui', put i ha cho'gue i ehemplon i palao'an, ha na'annok i minalago'-ña para guiya ya ti ha na'fanlamen si Yu'os, ya este i mas takhilo' na isao-ña. Sa' desde i tutuhon, i nina'siña-ña si Yu'us era para u fanmaguaiya mas ki todu yan todu i taotao.
Gen.3:1 3 : " Ya ilek-ña i Saina as Yu'os ni palao'an , "Håfa na un cho'gue este ?" Ya ilek-ña i palao'an , "I serpiente ha na'fanmanman yu', ya hu kanno '. "
I magåhet na Hues ha bira gui' guatu gi i palao'an ni' ma akusa ni' i lalåhi ya guini ta'lo i ineppe-ña i palao'an ha ayek i minagahet: " I kulebra ha na'fanmanman yu', ya hu kanno '." Pues ha na'i gui' siñat para u ma'a'atan gui' ya ayu i isao-ña.
Gen.3:1 4 : " Ya ilek-ña i Saina as Yu'os ni' i kulepbla , "Sa' put i un cho'gue este, un ma'atdisi gi hilo' todu i ga'ga' siha, yan gi hilo' todu i gå'ga' gi tano': gi hilo' i tiyan-mu, un hånao, ya un kanno' i petbos todu i diha siha gi lina'la'-mu . "
Gi este na biåhi, ti ha faisen si Yu'os i " kulepbla " sa' hafa na ha cho'gue este, sa' ha tungo' si Yu'os na ma'usa gui' komu mediu as Satanas, i anite . I lina'la' ni' ha na'i si Yu'os i " kulepbla " ha na'fanmanhasso i anite mismo. Para i " kulepbla " ensigidas i aplikasion-ña, lao para i anite un prufesiha ni para u ma kumple despues di i mina'lak-ña si Jesukristo kontra i isao yan i finatai. Sigun gi Rev. 12:9, i fine'nina na maneran este na aplikasion, i ma'ekspåkta gui' ginen i rainon i langet, yan i manmala'et na anghet siha gi i kampu-ña. Ma laknos siha gi tano', ni' ti siña ma hånao asta i finatai-ñiha , ya gi duranten mit åños, manma'a'ñao gi i tano' ni' tåya' taotao-ña, si Satanas ha laknos gui' gi i tano' ni' ha na'fanmagof ayu siha i manmatai put guiya yan i linala'la' ni' ha na'fanlamen . Gi i tano' ni' ma'a'atan as Yu'os, u fanma'a'atan taiguihi i kulepbla, manma'a'ñao yan manma'a'atan sa' manma'atkila as Jesukristo ya manmalago' manma'a'ñao nu i taotao ni' ha na'fanma'a'ñao siha. Ma na'piniti i taotao ni' manma'a'atan gi i ti siña ma li'e' i tataotao-ñiha gi i langet yanggen ma na'fanla'la ' siha kontra i otro.
Gen.3:1 5 : " Bai hu po'lo i enemigu entre hagu yan i palao'an, yan i semiya-mu yan i semiya-ña ; ya u ma'a'ñao i ilu-mu, yan un ma'a'ñao i addeng-ña . "
Yanggen ma aplika para i " serpiente ," este na sinangan ha konfitma i lina'la' yan i lina'la' ni' ma li'e'. Mas dikiki' i aplikasion- ña gi i anite . I chinatsaga gi entre i kampu-ña yan i taotao siha ma konfitma yan ma rekoknisa. " I semiyan i palao'an ni' ha tåmpe i pachot-ña " para u ma'ayek as Kristo yan i fiet na inayek-ña. Para u na'suha gui', lao antes di este, i dimoniu siha guaha posipble na u " ma'a'ñao i takong " i " palao'an ", i Inayek as Kristo mismo , fine'nina , put este na " takong ". Sa' " i addeng " i puntan i tataotao i taotao sa' " i acho' gi i kanton tasi " i acho' ni' ma fa'tinas i templon Yu'os.
Gen.3:1 6 : “ Para i palao'an, ilek-ña , bai hu na'lå'la' i piniti-mu yanggen para un fañagu, ya i piniti-mu para un fañagu, ya i minalago'-mu para i asaguå-mu, ya guiya u ma'gas gi hilo'-mu . ”
Antes di u mafañagu i palao'an ni' i finatai-ña, debi di u " sufre gi i lina'la'-ña "; para u " fañagu gi piniti ," todu i kosas siha ma cho'gue yan ma li'e'. Lao guini ta'lo, debi di ta nota i prufeta na siniente put i imahen. Gi Juan 16:21 yan Rev. 12 :2, " i palao'an ni' gaige gi piniti para u fañago' " ha simbolisa i Gima'Yu'os Kristo gi i tiempon i imperon Roma yan i papa gi i tiempon kristianu .
Gen.3:1 7 : “Ya ilek-ña as Adan , Sa' un osge' i sinangan i asaguå-mu, ya un kanno' i trongko ni' hu tinago' hao , ilek-ña, na ti un kanno ' : malångu i tano' put hagu: gi piniti, un kanno' gui' todu i diha siha gi lina'la'-mu. ”
Ha bira gui' tatte gi taotao, ya ha na'i gui' si Yu'os i magahet na deskripsion put i lina'la'-ña, ni' ha na'ma'å'ñao gui' para u na'ma'å'ñao. Kumple i isao-ña, ya si Adan ha diskubre lokkue' na antes di u ma na'libre gui', i finatai-ña para u ma prebeniyi ni' un series na piniti ni' para u na'fanmalago' i taotao siha para u ma prifiriyi i finatai ki i lina'la'. I maldision i tano', un gof chathinasso na kosas, ya si Adam ha tungo' put i suette gi i agaga'-ña.
Gen.3:1 8 : " I tinanom siha gi i tano' para un kanno ' i tinanom siha gi i tano' . "
I fa'tinas na tinanom gi i Tåno' Eden esta måtto, ma na'suha ya ma na'suha i lina'la' kontra i hånom tåsi , " brambles, thorns " yan i hånom tåsi ni' manma'a'agang gi i tano'. Mas ki este sa' este na maldision i tano' para u na'fanmatai i taotao sa', gi i "progresu" sientifiku, i taotao gi i uttimo na tiempo para u fanma'å'ñao put i ma po'lo i hånom tåsi gi i tano' i tinanom-ñiha, para u fanma na'suha i tåsi yan i insekto siha ni' manma'å'ñao. I abundansia yan fa’na’an na nengkanno’ ti u ma sodda’ gi sanhiyong i hatdin anai para u ma na’suha gui’, yan i asagua-ña, ni’ ha fa’faboresi si Yu’us.
Gen.3:1 9 : " Gi i suette gi fi'on-mu un kanno' pan, astaki un bira hao guatu gi tano' anai ma chule' hao ; sa' tano' hao, ya para un bira hao tatte gi tano' . "
Este na lina'la' ni' ha sodda' i taotao siha ha na'fanhuyong i manera ni' ha na'fanhuyong si Yu'os i fina'tinas-ña yan i fina'tinas-ña , ginen " i hånom tåsi ." Si Adan ha tungo' gi i gaston-ña yan gi i gaston-ta hafa i finatai, ni' ha na'fanhuyong si Yu'os. Maila' ya ta nota na i matai ti mas ki " polbu ," ya taya' espiritu låla'la' fuera di este na " polbu " ni' humuyong ginen este na tataotao. Eccl. 9 yan otro na sinangan siha ma konfitma este na estao i estao-ta.
Gen. 3:20 : "Ya si Adan ha na'annok i asaguå-ña si Eva , sa' guiya i nanan todu i manlå'la '. "
Guihi ta'lo, si Adan ha na'i i " palao'an " i na'an- ña " Eva " pat "Lina'la'" ; un na'an ni' ma'ayek komo un lina'la' gi i lina'la' taotao. Todu hit manma'pos na famagu'on , mafañågu as Eba, i asaguå-ña si Adan ni' ma'a'agang, ni' ginen guiya ma'a'agang i pineddong i finatai ya u ma'a'agang asta i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo gi tutuhon i tiempon inigong 2030.
Gen. 3:21 : " Ya si Yu'os Yu'os ha fa'tinas magagu ni' lassås para si Adan yan i asaguå-ña, ya ha na'fanminagagu siha ."
Ti ha na'falingu si Yu'os na i isao i asagua-ña gi tano', gaige gi i planun-ña para u na'libre, ni' para u ma'ayek på'go. Despues di i isao, i dibin pineddong ha na'i hit gi na'an Kristo, ni' para u ma sakrifisiu yan ma kåtga gi kilu'os ni' i militåt Roma. Gi este na aksion , un taotao ni' ti gaiisao , libre ginen todu i isao , u ayek para u måtai para u na'fanhomlo' , gi i lugat-ñiha , para i isao i uniku na fiet na inayek-ña. Desde i tutuhon, i maninosente na gå'ga' siha manma'ayek as Yu'os para u ma'ayek i " lassås- ñiha " para u kubre i lina'la' Adan yan Eba. Gi este na cho'cho', ha na'suha i " hustisia " ni' ma imahina ni' taotao siha ya ha na'halom ayu i planun satbasion-ña ni' ha na'i siha ni' hinengge. I " hustisia " ni' ha imahina i taotao, un dinagi ha' ya gi i lugat-ña , ha na'i siha si Yu'os " un magagu " ni' simboliku "i minagahet na tininas- ña ", " i sinturon i minagahet-ña " ni' gaige gi i sakrifisiun Kristo yan i ofresimienton lina'la'-ña para i satbasion ayu siha i manmalago' nu guiya.
Gen.3: 22 : "Ya ilek-ña si Jeova Yu'os , Estague', i taotao esta parehu yan hita, para u tungo' i maolek yan i tailayi. Pues på'go, ta na'fanhuyong i kannai-ña, ya u chule' i trongkon lina'la', ya u kanno', ya u lå'la' para todu i tiempo . "
Gi as Miguel, ha ågang si Yu'os i manmaolek na anghet-ña ni' manma'a'atan i drama ni' ha tutuhon gi tano'. Ha sangani siha: " Atan, i taotao parehu ha' yan hita, ya ha tungo' i maolek yan i tailayi ." Gi i ha'åni antes di i finatai-ña, ha usa si Jesukristo i mismo na sinangan put si Judas, i traidot ni' para u na'i gui' ni' i ManHudihos ni' manrelihiosu ya despues para i ManRomanu para u ma'atkila gui' gi kilu'os , este gi as Juan 6:70: " Si Jesukristo ha oppe siha, " Ti Hu ayek hamyo dose? Ya unu giya hamyo un anite! " I " hita " gi este na bersikulo ha bira gui' " hamyo sa' put i diferentes na maneran Yu'os, lao parehu ha' i maneran-miyu. I sinangan " unu giya hita " ha na'fanhuyong si Satanas, ni' guaha ha' siñat-ña yan lina'la'-ña gi i rainon Yu'os gi langet gi entalu' todu i anghet siha ni' ma fa'tinas gi i tutuhon i tano' .
I nisisidåt para u ma prebeniyi i taotao para u fanmanå'i ginen i " trongkon lina'la' " un nisisidåt put i minagahet ni' ha testigu si Jesukristo gi i fino'-ña gi i prefekton Roma as Poncio Pilato. I " trongkon lina'la " i imahen Kristo i satbadot, ya para un kanno' este, debi di un na'fanhomlo' ni' i fina'nå'guen-ña yan i enteru na espiritu'åt-ña , este, para un na'i gui' komo sustitutu yan satbadot. Este ha' i kondision ni' siña ha na'fanhuyong i konsumon este na " trongkon lina'la . " I " trongkon lina'la " yan i pumalu na trongko siha siña ma na'suha, yan lokkue' i tano' Yu'os.
Gen.3: 23 : " Ya si Jeova Yu'os ha na'hanao gui' ginen i trongkon Eden, para u cho'gue i tano' anai ma chule' gui' . "
Todu i gaige para i Kåtga, para u na'fanhuyong ginen i magåhet na tinanom i dos na taotao ni', ma fotma ginen i fine'nana na Adan (un palabra ni' ha na'annok i taotao: åpaka' = sangåni), ya ma na'fanli'e' na ti manmeresi siha put i ti ma osge'-ñiha. Ya gi sanhiyong i tinanom , i piniti na lina'la' , gi un tataotao ni' ti ma'å'ñao , para u tutuhon para siha . I finatto-ña gi tano' ni' esta gof metgot yan rebelde, ha na'fanhasso i taotao put i orihin-ñiha komo " polbu ".
Gen.3:24: " Pues ha na'fanhuyong si Adan , ya ha po'lo gi sanhaya' i trongkon Eden i kerubin siha, ni' manma'a'agang i espada ni' manma'a'agang, para u ma'a'atan i chalan para i trongkon lina'la' . "
Ti si Adan ha prutehi i tano', lao i anghet siha muna'fanhuyong gui'. I tano' para u malingu antes di i dilubiu ni' masusedi gi 1656 despues di i isao Eva yan Adan.
Gi este na bersikulo, guaha un maolek na klaru para ta sodda' i Tåno' Eden. I anghet siha ni' manma'gås-ñiha manmapo'lo " gi sanhaya' i tano' ," ni' gaige gi sanlichan i lugat anai manma'pos si Adan yan si Eba. I lugåt ni' mapresenta gi i tutuhon este na kapitulu, parehu yan este na klaru: Si Adan yan si Eba manma'pos gi i tano' gi sanlagu gi i Mount Ararat, ya i maprohibi na tinanom gaige gi i lugåt ni' " abundant waters " gi iya Turkey gi fi'on Lake Van, gi sanlagu gi i posision-ñiha.
Genesis 4
Separasion put finatai
Este na kapitulu 4 para u na'i hit siñat para ta komprende sa' hafa na nisisåriu para si Yu'os para u ofresi si Satanas yan i manma'å'ñao na dimoniu-ña un laboratorion demonstrasion ni' ha na'fanhuyong i lina'la'-ñiha.
Gi i langet, guaha limitte-ña i tailayi sa' i taotao gi langet ti siña ma punu' i otro; sa' todu siha manma'å'ñao. Pues, este na siñat ti ha na'fanhuyong si Yu'os i takhilo' na linachi yan i chinatsaga ni' siña ha cho'gue i enimigu-ña siha. Put este na rason, ma fa'tinas i tano' para u na'i i taotao ni' finatai gi i mas takhilo' na manera ni' siña ha imahina i hinasso-ña i taotao taiguihi as Satanas.
Este na kapitulu 4, ma po'lo gi papa' i siniente-ña i numeron 4 ni' universality , pues ha na'fanhuyong i siña maayek put i fine'nina na finatai i taotao tåno'; i finatai i partikular yan uniku na kinalamten-ña gi entre todu i fina'tinas as Yu'os. Despues di i isao as Adan yan Eva, i lina'la' gi tano' " un espektåkulo para i tano' yan para i anghet siha " taimanu ha' ilek-ña gi 1 Cor.4:9, i testigu ni' ma'inspira yan fiet as Paul , ex- Saul of Tarsus, i fine'nina na ma'ayek para u ma'ayek i Gima'Yu'os Kristo.
Gen.4:1: "Ya si Adan ha tungo' si Eva i asaguå-ña ; ya guiya mapotge', ya ha na'fanhuyong si Cain: ya ilek-ña , "Hu na'fanhuyong un lahi ni' ayudon i Saina . "
Gi este na bersikulo , ha na'tungo' hit si Yu'os i siniente-ña gi i verbu " para un tungo' ," ya este na punto impottånte gi i prinsipåt i hustisia put i hinengge, taimanu ha' ma tuge' gi as Juan 17:3: " Ya este i lina'la' taihinekkok, na u ma tungo' hao, i uniku na magahet na Yu'os, yan si Jesukristo, ni' un na'hanao . " Para u ma tungo' yu' si Yu'os, debi di u ma na'i gui' un relasion espiritu'åt, lao gi este na kason espiritu'åt karnal gi as Adan yan Eba. Sigun ta'lo este na mudelu i fine'nina na dos , un " patgon " mafañagu ginen este na guinaiyan tataotao ; Pues, debi di u mafañågu ta'lo i " patgon " gi i relasion-ta yan si Yu'os. Este na nuebu na finañagu put i magahet na " tiningo ' " as Yu'os ma na'tungo' gi Rev. 12: 2-5: " Ya estaba gui' gi i tiyan-ña, ya ha ågang, gi i piniti yan gi i piniti para u fañagu. ... Ya ha na'fanhuyong un lahi, ni' para u go'te todu i nasion siha ni' un bastun åcho'. Ya i lahi-ña ma chule' asta as Yu'os yan gi tronu-ña ." I patgon ni' mafañågu ginen as Yu'os debi di u na'fanhuyong i kinalamten i Tata-ña, lao ti taiguini i fine'nina na lahi ni' mafañågu ginen i taotao.
I na'an Cain kumeke'ilekña i inayek. Este na na'an ha predikta un lina'la'-ña gi i tano', i oppan na taotao espiritu'åt ni' para u ma'ayek i che'lu-ña as Abel.
Ta atan na gi este na tutuhon i historian i taotao , i nanå-ña ni' ha na'fanhuyong i famagu'on ha aidentifika si Yu'os yan este na finañagu sa' ha tungo' na i fina'tinas este na nuebu na lina'la i konsekuensian un milagro ni' ha cho'gue i takkilo' na Yu'os Y aHWÉH. Gi i uttimo na tiempo-ta, ti taiguini este pat ti meggai na biåhi.
Gen. 4:2 : " Ya ha na'fanhuyong si Abel che'lu-ña: ya si Abel un pastot, ya si Cain un arado . "
Abel kumeke'ilekña i hinasso . Mas ki si Cain, i patgon Abel mapresenta komu kopian Adan, i fine'nina na taotao ni' ha risibi i hinasso ginen as Yu'os. Gi magåhet, ginen i finatai-ña, ni mapuno' ni che'lu-ña, ha represesenta i imahen Jesukristo, i magahet na Lahen Yu'os, satbadot i manma'ayek ni para u na'fanlibre ni haga'-ña.
I che'cho' i dos mañe'lu ha konfitma na ti parehu i kinalamten-ñiha. Kalang si Kristo, " Si Abel un pastot ," yan parehu yan i taotao ni' ti manhongge gi i tano', " si Cain un tåotåo ." Este siha i fine'nina na famagu'on gi historian taotao ma anunsia i destinu ni ha prufisiha si Yu'os. Ya manmåtto siha para u ma na'i gui' detalle put i planun-ña put i salåpe'-ña .
Gen.4:3 : " Ya despues di un tiempo, si Cain ha chule ' i tinekcha' i tano' para i Saina ; "
Si Cain ha tungo' na gaige si Yu'os, ya para u na'tungo' gui ' na malago' gui' ha onra gui', ha na'i gui' " un ofresimienton i tinanom i tano' ," este i kosas siha ni' ha na'fanhuyong i che'cho'-ña. Gi este na rol, ha chule' i imahen i meggai na taotao ni' manrelihiosu, ManHudihos, ManKristianu, pat ManMuslim, ni' ma na'fanmagof i maolek na cho'cho'-ñiha sin u ma na'fanmagof para u ma tungo' yan u ma komprende hafa i guinaiya yan i malago'-ña si Yu'os ginen siha. I regalu siha maninteresante ha' yanggen ma agradesi ni' ayu i rumisibi.
Gen.4:4 : " Ya si Abel ha chule' lokkue' i fine'nina na ga'ga'-ña yan i gå'ga'-ña. Ya si Jeova ha respeta si Abel yan i ofresimiento-ña; "
Si Abel ha imita i che'lu-ña, ya put i che'cho'-ña komo pastot, ha na'i si Yu'os un ofresimiento ni' " i fine'nana na famagu'on-ña yan i gå'ga'-ñiha . " Este na minagof ha na'magof si Yu'os sa' ha li'e' gi i sakrifisiun este siha na " fine'nina na famagu'on " i ma antisipa yan ma prufetisa na imahen i mismo sakrifisiu-ña gi as Jesukristo. Gi Rev. 1:5 ta taitai: "... yan ginen as Jesukristo, i fiet na testigu, i fine'nina na finañagu ginen i finatai , yan i prinsipen i rai siha gi tano'! Para ayu i ha guaiya hit yan ha na'fanlibre hit ginen i isao-ta siha ginen i haga'-ña, ... si Yu'os ha li'e' i planon-ña para u na'fanlibre hit gi ofresimienton Abel ya ti siña ha na'magof.
Gen. 4:5 : " Lao si Cain yan i ofresimiento-ña ti ha respeta. Ya si Cain sen lalalo', ya mata'chong. "
Yanggen makompara yan i ofresimienton Abel, siña ha' na ti ha interesa si Yu'os i ofresimienton Cain, ni', parehu ha', siña ha' ha na'piniti yan ha na'piniti. " Ma'å'ñao i matan-ña ," lao ta tungo' na i chinatsaga ha na'fanla'la' gui' " manma'å'ñao , " ya ti este na kustumbre sa' este na reaksion ginen i mina'å'ñao na orguyo. I chinatsaga yan i orguyo ti apmam para u na'fanhuyong un mas seriosu na fruta: i finatai i che'lu-ña as Abel, i asunton i chinatsaga-ña.
Gen.4:6 : " Ya ilek-ña si Jeova as Cain, "Håfa na lalalo' hao? ya sa' hafa na mata'chong hao? "
Si Yu'os ha' tumungo' i rason na ha prifiriyi i ofresimienton Abel. Si Cain ha sodda' na ti husto i reaksion Yu'os, lao en lugat di u sen chathinasso, debi di u faisen si Yu'os para u na'i gui' siñat para u komprende i rason put este na ti husto na disision. Si Yu'os ha tungo' todu i kinalamten Cain, ni' ti ha tungo' na ha cho'gue i che'cho'-ña komo i tailayi na tentago' gi Matthew 24 :48-49: " Lao yanggen i tailayi na tentago' ilek-ña gi korason-ña , 'Ti åpmam i finatto-ña i Saina-hu,' ya ha tutuhon pumåra i pumalu na tentago'-ña siha , yan ha chocho'gue yan ha ginge ' , " maolek ha' i ineppe-ña, lao guini ta'lo, put i ha cho'gue este, ha na'i si Cain opottunidåt para u sångan put i piniti-ña. Ti u ma'esplåra este siha na kuestion as Cain, pues ha a'atan gui' as Yu'os put i tailayi ni' para u masusedi giya guiya.
Gen. 4:7: " Siempre, yanggen un cho'gue maolek, un na'kahulo' i matan-mu; lao yanggen un cho'gue i tailayi, i isao u fañågu gi i petta, ya i minalago'-ña para hagu , lao un gobietna gui' . "
Despues di si Eva yan si Adan manma'å'ñao ya ma'ayek i estao i anite ni' " ma tungo' i maolek yan i tailayi , " ha bira gui' tatte para u na'fanhuyong si Cain para u punu' i che'lu-ña as Abel. I dos na disision, " maolek yan tailayi , " gaige gi me'na-ña ; " maolek " para u na'fanhuyong gue' ya u aksepta i disision Yu'os achokka' ti ha komprende. Lao i disision " i tailayi " para u na'i gui' isao kontra si Yu'os , sa' para u na'fanhuyong gui' gi i mina'sais na tinago'-ña: " Cha'mu mamatai ." ya ti, " ti un punu ' " taimanu ha' i manma'translada. I tinago' Yu'os ha kondena i kriminåt, ahe' ti i mapuno' i isao na kriminåt siha ni' ha na'i legal ni' ha na'i otden-ña ya gi este na asunto, i finatton Jesukristo ti ha na'fañågu ni hafa gi este na husto na sentensian Yu'os.
Atan i manera ni' ha sångan si Yu'os put " isao " taimanu ha' ha sångan put un palao'an , taimanu ha' ilek-ña as Eva gi Gen. 3:16: " I minalago'-mu para i asaguå-mu , ya guiya u gobietna hao . " Para si Yu'os, i tentasion " isao " parehu yan i tentasion i palao'an ni' malago' ha na'fanmanman i asaguå-ña , ya ti debi di u ma'ayek gui ' mismo " , ni put guiya . Gi este na manera , ha kumanda si Yu'os i taotao para ti u ma'a'ñao ni " isao " ni' ma represesenta ni palao'an.
Gen. 4:8: " Ya ha kuentusi si Cain i che'lu-ña as Abel: ya annai gaige siha gi i tano', ha laknos si Cain kontra si Abel i che'lu-ña, ya ha punu' gui'. "
Maseha guaha este na abisu ginen as Cain, u fanma'gåsi i kinalamten Cain. Despues di manguentos yan si Abel, si Cain, un taotao ni' ha punu' i espiritu ginen i tutuhon taiguihi i tata-ña, i anite, " ha laknos i che'lu-ña as Abel ya ha punu' gui' ." Este na eksperensia ha prufetisa i lina'la' i taotao, anai i che'lu-ña para u punu' i che'lu-ña, meggai biåhi put i chinatsaga pat rilihoso, asta i uttemo na tiempo.
Gen. 4:9: " Pues ilek-ña si Jeova as Cain, 'Manu nai gaige i che'lu-mu as Abel?' Ilek-ña , 'Ti hu tungo ' ;
Taimanu ha' ilek-ña as Adan ni' ha espipiha gui', " Manggai hao ? " , ilek-ña si Yu'os as Cain, " Manggai gaige i che'lu-mu as Abel? ", ta'lo para u na'i gui' opottunidåt para u konfesa i isao-ña. Lao put i ti siña ha na'suha na ha tungo' si Yu'os na ha punu' gui', ha oppe, " Ti hu tungo' ," ya gi i mina'å'ñao- ña , ha faisen si Yu'os un kuestion: " Guåhu i manma'gas i che'lu-hu? "
Gen. 4:10: " Ya ilek-ña si Yu'os , "Håfa un cho'gue ? I bos i haga' i che'lu-mu ha ågang yu' ginen i tano' ."
Si Yu'os ha na'i gui' i ineppe-ña, ni' kumeke'ilekña: ti hagu i guardian-ña sa' hagu i asagua-ña. Ha tungo' si Yu'os hafa ha cho'gue ya ha na'fanli'e' gui' gi un imahen: " I bos i haga' i che'lu-mu ha ågang yu' ginen i tano' ." Este na fotmula, ni' ha na'i i haga' ni' ma'utot un bos ni' ha ågang si Yu'os, para u ma'usa gi Rev. 6 para u fanma'å'ñao gi i "5th seal ", i inagang i manma'å'ñao ni' manma'ayek ni' i manma'ayek na papa gi i rilihón Katoliku: Rev. 6 :9-10: " Anai ha abri i mina'singko na seyu, hu li'e' gi papa' i alåta ayu siha i manma'ayek gi papa' i attat manmapunu' put i fino' Yu'os yan put i testimonio ni' ma gogo'te. Manågang ni' dangkolo na bos , ilek- ñiha : Asta ki håfa na tiempo, O Saina, santos yan magahet, astaki un husga yan un na'fanbåba i haga'-måmi gi ayu siha i mañasaga gi tano'. Este na lehitimu na binengna para u fatto, lao este na kosas ha na'i si Yu'os para Guiya ha'. Ha sangan gi Deuteronomy 32:35: " Guåhu i binibu, yan i piniti, yanggen ma'utot i addeng-ñiha! Sa' i ha'åni i chinatsaga-ñiha esta gaige, ya ti apmam para u ma'pos i lina'la'-ñiha ." Gi Isa. 61 ;
Pues, ti siña i manmåtai manågang fuera di i memorias Yu'os ni' ti ma'a'ñao i memorias-ña.
I isao-ña si Cain ha nisisita un husto na kastigu.
Gen. 4:11: “ På'go un malångu ginen i tano' ni' ha baba i pachot-ña para u risibi i haga' i che'lu-mu ginen i kannai-mu . ”
Si Cain u mamatdisi ginin i tano’ ya ti u mapunu’. Para u ma hustisia este na dibin leniensia, debi di u ma admiti na este na fine'nina na kriminåt taya' presedente-ña. Ti ha tungo' si Cain hafa kumeke'ilekña i para u punu', ya i binaba, ha na'fanbåba todu i hinasso, na ha na'fanmatai gui'. På'go na esta måtai i che'lu-ña, ti siña i taotao siha ma sangan na ti ma tungo' hafa i finatai. I lai ni' ha estapblesa si Yu'os gi Exodus 21:12 para u ma'usa: " Ayu i pumåra un taotao, siempre u ma'punu' ."
Este na bersikulo ha prisenta lokkue' este na sinangan: " i tano' ni' ha baba i pachot-ña para u risibi i haga' i che'lu-mu ginen i kannai-mu ." Si Yu'os ha na'fanhuyong i tano' ni' ha na'i gui' un pachot ni' ha chule' i haga' ni' ma'u'udai gi hilo'-ña. Pues este na pachot ha kuentusi gui' ya ha na'hasso gui' put i che'cho'-ña ni' ha na'fanlamen gui' . Este na imahen para u ma'usa ta'lo gi Deu.26 :10: " I tano' ha baba i pachot-ña ya ha tåmpe siha yan si Korah, annai manmatai ayu siha i manma'a'agang, ya i guafi ha na'fanlamen i dos sientos singkuenta na taotao siha: manma'a'agang para i taotao siha ." Pues u ma'usa gi Apo.12:16 : " Ya i tano' ha ayuda i palao'an, ya i tano' ha baba i pachot-ña ya ha tåmpe i hånom ni' ha na'huyong i dragón ginen i pachot-ña ." I " hånom " ha simbolisa i ligan Katoliku giya Fransia, ni' i militåt-ñiha ni' ma fa'tinas espesiåtmente ni' "dragons" ma na'fanma'å'ñao i manfiet na Protestante siha ya ma na'fanhuyong siha gi i sengsong i nasion. Este na bersikulo guaha dos na siniente-ña : i Protestante na resistensian armadu, yan despues i sangåni na Revolusion Franses. Gi i dos na biåhi, i sinangan " i tano' ha baba i pachot-ña " i imahen-ña komo ha agang i haga' i taotao siha.
Gen. 4:12: " Yanggen un cho'gue i che'cho'-mu, ti u na'i hao ni' i minaolek-ña. Un fanma'pos yan un fanma'pos gi tano'. "
I kastigun Cain ha na'fanla'la' i tano', ni' guiya i fine'nina na ha na'fanlamen i haga' taotao gi hilo'-ña— i haga' taotao, ni' ma fa'tinas gi i imahen Yu'os. Sa' put i isao, ha gof adahi i kinalamten Yu'os lao ti ha gofli'e' i perfekto na linachi-ña. I che'cho' i taotao siha, ma na'huyong nengkanno' ginen i ma cho'cho'gue i tano'. Pues, debi di u sodda' si Cain otro na manera para u fanmanå'i.
Gen.4:13: “ Ya ilek-ña si Cain as Jeova , "Dångkulu i kastigu-hu ya ti siña hu sodda' . "
Kumeke'ilekña: gi papa' este na kondision, måolik para guåhu na bai hu punu' yu'.
Gen. 4:14: " Estague', un na'fanhuyong yu' på'go na ha'åni gi i tano' ; bai hu espiha yu' ginen i me'na-mu, un taotao ni' malago' yan un taotao ni' ti siña ha cho'gue i che'cho'-mu gi i tano': ya maseha hayi ni' ha sodda' yu', u punu' yu' . "
På'go, gof chathinasso gui' ya ha sumångan i siñat-ña komo sentensian finatai.
Gen.4:15: " Ya ilek-ña si Jeova nu guiya , "Ayu i pumunu' si Cain, u ma'apasi siete biåhi. Ya ha po'lo si Jeova un marka gi as Cain, para ti u ma'atkila ni' hayi ni' ha sodda' gui' . "
Ha disidi na para u na'fanlibre si Cain put i rason siha ni' esta ma mensiona, ilek-ña si Yu'os na i finatai-ña para u ma'apasi , kumeke ilek-ña, " ma'apasi , " " siete biåhi ." Despues ha sångan put " un sinisedi " ni' para u prutehi gui'. Gi este na manera , si Yu'os ha prufetisa i balotu simboliku gi i numeron " siete ," ni' para u na'i i Sabalu yan i sagradu na deskansu, ni' , ma prufetisa gi i uttemo na simåna siha , para u sodda' i kompletu na finatton-ña gi i mina'sais na mit años gi i prohekton-ña ni' para u na'fanlibre hit. I Sabalu i siniseden i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha gi Ezek. 20:14-20. yan gi Ezek. 9 " un señat " mapo'lo gi ayu siha i para si Yu'os kosa ki ti u fanmapuno' gi oran i kastigun Yu'os. Gi uttimo, para u ma konfitma este na prinsipåt put i maprotehi na separasion , gi Rev. 7, " un señat ," " i seyu i låla'la' na Yu'os ," måtto para u " sedda' i adeñg " i tentago' Yu'os, ya este na " seyo yan señat " i Sabalu-ña gi i mina'siette na diha.
Gen.4:16: " Pues humanao si Cain ginen i me'nan YaHWH ya sumaga gi tano' Nod, gi sanhaya' Eden . "
Estague' gi sanhaya' Eden anai manma'pos si Adan yan si Eba despues di manma'ekspåkta siha ginen i tano' Yu'os. Este na tano' ha risibi guini i na'an Nod ni' kumeke'ilekña: piniti. I lina'la' Cain para u ma'a'atan ni' piniti gi hinasso yan tataotao sa' yanggen ma'abandona gui' ginen i fi'on Yu'os, ha na'fanhuyong i lina'la'-ña gi i kurason-ña ni' ha sangan gi i bersikulo 13, gi mina'å'ñao-ña : " Baba yu' ma'a'atan gi fi'on-mu ."
Gen.4:17: " Ya ha tungo' si Cain i asaguå-ña , ya guiya mapotge', ya ha na'fanlå'la' si Enoch. Ya ha fa'tinas un siudå, ya ha na'i na'an i siudå si Enoc put i lahi-ña . "
Si Cain para u ma'gas i taotao gi i siudå ni' ha na'i i na'an i fine'nana na lahi-ña: Enoch ni' kumeke'ilekña: para u tutuhon , para u fa'nå'gue, para u ehersisiu, yan para u tutuhon u'usa un kosas. Este na na'an ha sumångan todu i ma represesenta ni' este na verbu siha ya ma usa sa' si Cain yan i famagu'on-ña ma inagura un klåsen sosiåt sin Yu'os ni' para u sigi ha' asta i uttemo na tiempo.
Gen.4:18: “ Si Enoch ha na'fanhuyong si Irad, si Irad ha na'fanhuyong si Mehujael, si Mehujael ha na'fanhuyong si Metushael, yan si Metushael ha na'fanhuyong si Lamech . HAS"
Este na dikike' na lina'la' ha na'fandaña' i taotao ni' na'ån-ña si Lamech, ni ' ti ma tungo' i eksakto na siniente-ña, lao i palabra ginen este na råsan taotao ha na'fandaña' i instruksion, taiguihi i na'an Enoch , yan lokkue' un nosion put i nina'siña .
Gen. 4:19: " Si Lamech ha chule' dos asagua : i na'an i unu Ada, ya i na'an i otro si Zillah . "
Gi este na Lamech, ta sodda' i fine'nina na siniseden i pineddong yan si Yu'os ni' ilek-ña na " i lalåhi para u dingu i tata-ña yan i nanå-ña ya u fandaña' yan i asaguå-ña, ya i dos para u fanma'gåsi " ( atan Gen. 2:24 ) . Lao gi as Lamech i lalåhi ha na'daña' yan dos na palao'an ya i tres para u fanma'gåsi. Klaru na i separasion ginen as Yu'os todu.
Gen.4:20: " Ya si Adah ha jalilis si Jabal : ya guiya tatan ayo sija y mañasaga gui tienda, yan ayo sija y mañasaga yan y gaga . "
Si Jabal i tatan i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta, taimanu ha' i taotao Arabu siha på'go na tiempo.
Gen. 4:21: " Ya y cheluña naan si Jubal : güiya tatan todo ayo y jumuyong y atpa yan y flauta . "
Si Jubal i tatan todu i musiku siha ni' manma'gås-ñiha gi i sibilisåsion ni' taya' Yu'os-ñiha , asta på'go na tiempo anai i kotturan, tiningo' yan i artista i fundasion i modernu na sosiåt-ta.
Gen. 4:22: " Si Zillah ha na'fanhuyong si Tubal-cain, ni' ha fa'tinas todu i kosas bronse yan åsen. I che'lu-ña si Tubal-cain , si Naamah . "
Este na bersikulo ha kontra i ofisiåt na fina'nå'guen i manestotriya siha ni' ma alok na guaha Bronse Age antes di i Iron Age. Gi minagahet, sigun as Yu'os, i fine'nina na taotao siha ma tungo' taimanu para u ma fa'tinas i åcho', yan siña ha' desdeki si Adan mismo, sa' i tinige' ti ha sangan na si Tubal Cain i tatan ayu siha i manma'gås-ñiha. Lao este siha na detalle ni' manmafa'nu'i manma nå'i hit para ta komprende na i sibilisåsion gaige desdeki i tiempon antigu. I kotturan-ñiha ni' ti manma'å'ñao nu i Yu'os-ñiha ti menos di i kotturan-ta på'go.
Gen. 4:23: " Ilek-ña si Lamech gi i asaguå-ña siha , 'Adah yan Zillah, ekungok i bos-hu ! Hamyo i asaguan Lamech, ekungok i fino'-hu ! Hu punu' un taotao put i piniti-hu, yan un patgon lalåhi put i pineddong-hu. '"
Si Lamech ha na'fanmamahlao i dos asaguå-ña na ha punu' un taotao, ya este ha na'fanmamahlao gui' gi i sentensian Yu'os. Lao put i mina'å'ñao yan i mina'å'ñao, ha addåpta na ha punu' un patgon na taotao, ya ha na'fanlamen i kason-ña gi i husgamento as Yu'os ya ha na'fanmagof gui'.
Gen. 4:24: " Si Cain u ma'apasi siete biåhi, ya si Lamech setenta yan siete biåhi. "
Despues ha laknos i mina'ase' ni' ha na'i si Yu'os si Cain. Sa' despues di ha punu' un taotao , debi di u ma'apasi i finatai-ña si Cain "siette biåhi," despues di ha punu' un taotao yan un patgon, si Lamech para u ma'apasi as Yu'os "setenta yan siete biåhi." Ti siña ma imahina este siha na palabras ni' ti maolek. Ya malago' si Yu'os ha na'tungo' i taotao siha na i fine'nina na riprisentånten-ña gi i mina'dos na henerasion, ayu as Cain asta i mina'siette , ayu as Lamech, esta manmatto gi i mas takhilo' na eskalera ni' ti maolek. Ya este i demonstrasion-ña put i konsekuensian i para u fanma'apåsi.
Gen.4:25: "Ya si Adan ha tungo' ta'lo i asaguå-ña ; ya ha na'fanhuyong un lahi, ya ha agang i na'ån-ña Seth. sa' ilek-ña, "Si Yu'os ha na'i yu' otro na semiya enlugåt di Abel, ni' ha punu' si Cain . "
I na'an Seth, ma'a'agang "cheth" gi fino' Hebreu, ha referi gi i fundasion i tataotao taotao. Guaha ma translada este komo "equivalent pat restitution," lao ti siña hu sodda' i hustisia put este na prupositu gi fino' Hebreu. Pues hu gof atendi "i fundasion i tataotao" sa' si Seth para u ma'usa komo i råsan pat i fundasion i fiet na lina'la' ni' para u ma'ayek gi Gen. 6 gi i sinangan " famagu'on Yu'os ," ya ha na'fanhuyong i "famalao'an siha," i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i lina'la' Cain ni' manma'gås-ñiha, gi oppan , i na'an " famagu'on famalao'an ."
Gi as Seth, ha tanom yan ha na'fanlå'la' si Yu'os un nuebu na " semiya " ni' i mina'siette na desendensia, otro na Enoch , ma nå'i komo ehemplo gi Gen. 5:21 asta 24. Guaha pribilehio-ña para u hålom gi langet låla'la', sin u fåtto gi i finatai, despues di 365 åños na lina'la' gi tano' ni' låla'la' gi fiet na as Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Este na Enoch ha cho'gue i na'ån-ña sa' i "instruksion-ña" para i minaolek as Yu'os ti parehu yan i na'ån-ña, i lahi-ña si Lamech, i lahi-ña si Cain. Ya i dos , si Lamech i rebelde yan si Enoch i tunas , i "siette" na famagu'on ginen i lina'la'-ñiha.
Gen. 4:26: "Ya si Seth guaha un lahi-ña, ya ha na'i na'an-ña si Enosh: ya i taotao siha ma tutuhon umagang i na'an Jeova . "
Enosh kumeke ilek-ña: taotao, matai, tailayi. Ma'a'atan este na na'an yan i tiempo anai matutuhon i taotao umagang i na'an Yahweh. I malago'-ña si Yu'os para u sangani hit put i ha li'e' este na dos na kosas, na i taotao ni' manfiet na rasan-ñiha ha tungo' put i tailayi na naturåt-ña, ni' mas ki este, siña ha' måtai. Ya este na tiningo' ha na'fanhuyong gui' para u li'e' i Kreador-ña para u onra Gui' yan u adora Gui' gi manera ni' ha na'magof Gui'.
Genesis 5
Separasion put i ma'a'ñao
Gi este na kapitulu 5, ha na'daña' si Yu'os i lina'la' ni' manma'å'ñao nu Guiya. Hu na'i hamyo un detetminao na inestudia put i fine'nina na bidan-ñiha ni' siña ha na'fanmanhasso hit put i rason put este na tinige', ni' ha kubri i tiempo gi entre si Adan yan i famao na Noah.
Gen. 5:1: " Este i lepblo put i rasan Adan: Anai ha fa'tinas si Yu'os i taotao, ha fa'tinas gui' gi parehu yan si Yu'os ."
Este na bersikulo ha na'setbe i estao para i lista ni' na'an i taotao ni' ma'a'agang. Todu i kosas gaige gi este na rikåra: " Anai ha na'fanhuyong si Yu'os i taotao, ha na'fanhuyong gui' gi parehu yan si Yu'os ." Pues debi di ta komprende na para ta fanhålom gi este na lista, debi di i taotao ha gof atendi i " parehu-ña as Yu'os ." Pues siña ta komprende sa' hafa na ti manma'a'agang i na'an siha taiguihi as Cain gi este na lista. Sa' ti kuestion put i parehu na tataotao lao put i parehu na kinalamten, ya i kapitulu 4 ha fa'nu'i hit put si Cain yan i famagu'on-ña.
Gen. 5:2: “ Ha fa'tinas siha i lalåhi yan i palao'an, ya ha bendisi siha, ya ha na'i na'an-ñiha Adan, gi i ha'åni annai ma fa'tinas siha .”
Guihi lokkue', i rinikohin i bendision Yu'os para i lalåhi yan i palao'an ha na'siguru na i na'an siha ni' para u ma'a'agang manmabendisi as Yu'os. I insisiste put i fina'tinas-ñiha as Yu'os ha na'fanmagof i importansia ni' ha na'i para u ma rekoknisa komu si Yu'os i Kåtga ni' ha na'fandaña', ha na'fansantos i tentago'-ña siha, gi i señat i Sabalu, i deskansu ni' ma osge' gi i mina'siette na diha gi todu i simana-ñiha. I ma'a'atan i bendision Yu'os ni' i ma'a'atan i Sabalu yan i parehu na kinalamten-ña i kondision siha ni' ha nisisita si Yu'os para i taotao siha para u fanma'a'atan " taotao ." fuera di este na fruta siha, i taotao siha manmafa'tinas gi i hinasso-ñiha na "animal" mas manma'gåsgas yan manma'estudia ki i pumalu na gå'ga' siha .
Gen. 5:3: "Ya si Adan låla'la' siento trenta åños, ya ha na'fanhuyong un lahi-ña ni' parehu yan guiya, taimanu ha' i imahen-ña; ya ha na'i na'ån-ña si Seth ."
Parehu ha', dos na na'an malingu entre si Adan yan si Seth : i na'an Cain (ni' ti ginen i fiet na lina'la') yan si Abel ( ni' måtai sin famagu'on) . I kustumbren i bendision na sinisedi ma demonstra. I parehu ha' para todu i pumalu na na'an siha ni' ma'a'agang.
Gen. 5:4: " Ya i tiempon Adan, despues di ha na'fanhuyong si Set, ocho sientos åños: ya ha na'fanhuyong lalahi yan famalao'an ."
I debi di ta komprende na si Adan " ha na'fanhuyong famagu'on lalåhi yan famalao'an " antes yan despues di i mafañågu-ña si " Seth " , lao ti ma na'fanhuyong i hinengge-ña i tata pat i hinengge-ña si " Seth ". Mandaña ' yan i "animal men" ni ti manfiet yan ti manmarespetu gi lala'la' na Yu'os. Pues , gi entre todu ayu siha i manmafañågu ginen guiya, despues di i finatai Abel, si " Seth " i fine'nina na ha distinggi gui' put i hinengge-ña yan i fiet-ña gi as Yu'os YaHWéH ni' ha na'fanhuyong yan ha fotma i tata-ña gi tano'. I pumalu siha despues di guiya , ni' manma'å'ñao, siña ha' ma cho'gue i ehemplo-ña, lao manma'å'ñao sa' i lista ni' ha ayek si Yu'os ma fa'tinas gi i susedon i fine'nina na taotao ni' manma'å'ñao gi kada unu gi i manmapresenta na famagu'on. Este na esplikasion ha na'komprende i esta takhilo' na idåt, "130 åños" para si Adam annai mafañågu i lahi-ña "Seth". Ya este na prinsipåt ha aplika para kada unu gi i manma'ayek ni' ma'a'agang gi i långhet na lista ni' ha tutuhun gi as Noah , sa' i tres na lahi-ña: si Shem, si Ham yan si Japheth ti u fanma'ayek, ti u fanma'ayek gi i espiritu'åt-ña.
Gen. 5:5: " Todu i ha'åni ni' lå'la' si Adan nuebi sientos trenta åños; ya måtai ."
Hu hanao direktamente para i mina'siette na inayek ni' na'ån-ña si Enoch; un Enoch ni' i kinalamten-ña ti parehu yan si Enoch, i lahi-ña si Cain.
Gen. 5:21: “ Si Enoch lå'la' sesenta yan singko åños ya ha na'fanhuyong si Methuselah .”
Gen. 5:22: " Ya si Enoch humanao yan si Yu'os tres sientos åños despues di ha na'fanhuyong si Methuselah, ya ha na'fanhuyong famagu'on-ña lalåhi yan famalao'an ."
Gen. 5:23: " Todu i tiempon Enoch tres sientos sesenta yan singko åños ."
Gen. 5:24: " Si Enoch humanao yan si Yu'os; lao taya' gui', sa' ha chule' si Yu'os ."
Gi este na espesiåt na ekspresion put i asunton Enoch na ha na'tungo' hit si Yu'os : i antediluvians lokkue' ma konne' i "Elijah" -niha para i langet sin u fanmatai. Hunggan, i formulan este na bersikulo diferentes ginen todu i pumalu siha ni' ma'pos , put i lina'la' Adan, ni' i palabras " pues måtai ."
Despues, måtto si Methuselah , i mas lå'la' na taotao gi i tano', 969 åños; pues otro na Lamech ginen este na lina'la' ni' mabendisi as Yu'os .
Gen:5:28: " Si Lamech lå'la' siento ochenta yan dos åños ya ha na'fanhuyong un lahi ."
Gen:5:29: " Ya ha na'i na'an-ña si Noe, ya ilek-ña, Este na taotao para u na'magof hit ni' i che'cho'-ta yan i che'cho' i kannai-ta, ni' humuyong ginen i tano' ni' ha matdisi si Jeova ."
Para ta komprende i siknifikasion este na versikulu debi di ta tungo' na i na'an Noah kumeke ilek- a deskanso. Ti ha imahina si Lamech taimanu na u ma kumple i fino'-ña , sa' ha li'e' ha' " i tano' ni' ma'a'ñao " ginen i anglo' " i che'cho'-ta yan i piniti na cho'cho' i kannai-ta ," ilek-ña. Lao gi tiempon Noah , si Yu'os ha na'fanlamen sa' put i tailayi na taotao siha ni' ha chule' , taimanu ha' i Genesis 6 ha na'i hit siñat para ta komprende. Lao, si Lamech, i tatan Noah, un taotao ni' ma'ayek ni' , taimanu ha' i manma'ayek na taotao gi tiempo-ña, debi di u fanma'å'ñao annai ma li'e' i tailayi na taotao siha gi i sanlagu-ñiha.
Gen. 5:30: " Ya si Lamech låla'la' despues di ha na'fanhuyong si Noe singko sientos nobentai singko åños, ya ha na'fanhuyong famagu'on-ña lalåhi yan famalao'an ."
Gen. 5:31: " Ya todu i ha'åni-ña si Lamech, siete sientos setenta yan siete åños: ya måtai ."
Gen. 5:32: " Ya si Noe låla'la' singko sientos åños, ya ha li'e' si Shem, si Ham, yan si Jafet ."
Genesis 6
Ti siña i separasion
Gen. 6:1: " Ya annai manmatutuhon manma'gåsi i taotao siha gi hilo' tano', ya manmafañågu famagu'on-ñiha famalao'an . "
Sigun ginen i leksion siha ni' ma li'e' gi sanhilo', este na lina'la' taotao i kustumbren gå'ga' ni' ha despresia si Yu'os, ya put este na rason guaha rason- ña para u na'suha siha lokkue'. I sedusion as Adan ni' i asaguå-ña as Eva ma'a'atan gi todu i taotao yan i kustumbren i tataotao: i famalao'an ma'a'atan i lalåhi ya ma'ayek ginen siha hafa malago'-ñiha.
Gen. 6: 2 : " Ya i famagu'on Yu'os ma li'e' na manmaolek i famalao'an i taotao siha, ya ma asagua siha ni' todu i malago'-ñiha ."
Guiya este na lugat anai ti maolek i lina'la'. I separasion gi entre i manma'å'ñao yan i ti manma'å'ñao na ti manmanhongge gi i uttemo, malingu. I manma'å'ñao, ni' ma'a'agang guini " i famagu'on Yu'os ," manma'a'agang " i famagu'on famalao'an, " este i taotao " animal " na gurupu . I inetnon umasagua siha, pues, ma na'fanlamen i separasion ni' malago' yan ha sodda' si Yu'os. Este na eksperensia ni' ti siña malingu, ha na'fanhuyong gui' para u na'fanhuyong i famagu'on Israel para u fanma'asagua i famalao'an ginen otro nasion . I dilubiu ni' para u fanma'ayek ha na'fanli'e' hit taimanu debi di u ma'o'osge este na prohibision. Gi kada na lai, guaha eksepsion , sa' guaha famalao'an ni' ma konne' i magahet na Yu'os yan i asaguå-ña ni' Judios taiguihi as Ruth. I peligro ti put i estrangheru i palao'an lao put i ha konne' i " lahi-ña si Yu'os " para i apostasia ni' ha na'fanmanhasso gui' put i tradisiunåt na rilihón paganu ni' ginen guiya. Kontodu, i oppan-ña parehu ha' maprohibi sa' i palao'an "lahi-ña si Yu'os" ha po'lo gui' gi peligron finatai yanggen umasagua yan un " lahi-ña i taotao " " animal " , yan i ti magahet na rilihón , ni' mas peligroso para guiya. Sa' kada " palao'an " pat "palao'an" " palao'an " ha' gi duranten i lina'la'-ña gi tano', ya i manma'ayek gi entalu'-ñiha u fanma risibi, taiguihi i lalåhi, un tataotao celestial ni' taya' sex-ña parehu yan i anghet Yu'os. I taihinekkok unisex yan i imahen i kinalamten Jesukristo, i perfekto na mudelu.
I prublema put i umasagua, gaige ha' på'go na tiempo. Sa' maseha hayi umasagua yan un taotao ni ti rilihón-ña, ha testiguyi kontra i hinengge-ña , achokka' maolek pat ti maolek. Kontodu, este na cho'cho' ha na'fanli'e' hit na taibali i rilihón yan put este na rason, taibali si Yu'os mismo. I ma'ayek debi di u guaiya si Yu'os ki todu i otro siha para u digno para u ma'ayek. Pues, sa' put i ti ha na'magof gui' i inetnon yan un taotao ni' ti ha tungo', i taotao ni' ha ayek para u fañågue ti digno para u ma'elekta ya i hinengge-ña para u fanma'å'ñao, un ilusion ni' para u ma'pos gi un dångkolon disilusion. Guaha un uttimo na deduksion para u ma chule'. Yanggen i umasagua ha na'fanhuyong este na prublema , put i i sosiedat taotao på'go na tiempo ha sodda' gui' gi i mismo estao ni' ti maolek yan i tiempon Noah. Este na mensåhi put i uttimo na tiempo-ta annai i minagahet ha na'fanlamen i hinasso-ta ni' manma'a'ñao nu i dibin “minagahet”.
Sa' put i importansia-ña para i " finakpo' na tiempo "-ta, " si Yu'os ha na'fanhuyong yu' para bai hu na'huyong este na mensåhi ni' ma na'huyong gi este na estoria gi Genesis. Sa' i eksperensian i manma'ayek antes di i linao ma sumångan gi un felis na " tutuhon " yan un trahison " finakpo ' " gi apostasia yan abominasion. På'go, este na eksperensia ha sumångan lokkue' i uttimo na guma'yu'us-ña gi i forma-ña " Seventh-day Adventist ", ma bendisi ofisiåtmente yan historikumente gi 1863 lao espirituåtmente gi 1873 , gi " Philadelphia " , gi Rev. 3:7 , put i " tutuhon-ña ", yan " ma laknos " as Jesukristo gi Rev. 3:7 " gi Laodice , " 1994, gi i " finakpo'-ña " , put i lina'la'-ña ni' formalist yan put i inetnon-ña yan i kampun enemigu gi 1995. I tiempon inaprueban Yu'os para este na inestudia put i rilihón kristianu ma na'setbe gi " un tutuhon yan un finakpo' . " Lao taimanu ha' i kontratan i ManHudihos ma na'lå'la' ni' i dose na apostoles ni' ma ayek, i che'cho'-ña si Jesukristo yan i che'cho'-hu todu ayu siha i, manmaresibe este na testimonion prufeta, ma na'huyong i che'cho' hinengge ni ' ha bendisi si Yu'os gi i manmofo'na na Adventism gi 1843 yan 1844. Hu espisifiku na si Yu'os ha bendisi i motibon i hinengge-ñiha ya ti i estao i inetnon-ñiha ni' para u ma kuestiona despues . I kustumbren i Sabalu siña ha' formalista yan tradisiunåt, i lina'la' i husgamenton Yu'os ti ha bendisi ni hafa fuera di i guinaiyan i minagahet ni' masodda' gi i manma'ayek-ña, " desde i tutuhon asta i uttemo " este , asta i minagahet na gloriosu na finatto-ña si Kristo, ni' ma'ayek para i uttimo na biåhi gi i tiempon åpaka' gi 2030.
Gi i mapresenta-ña gi Rev. 1:8 komu " i Alpha yan i Omega ," ha na'tungo' hit si Jesukristo put i siñat para ta komprende i estruktura yan i aspetu ni' ha na'tungo' hit gi todu i Biblia , i " husgamento-ña . " Siempre ha deskansa gi i inatan i sitbisiu gi i " tutuhon " yan gi ayu i ha a'atan gi " i uttemo " , i tutuhon i lina'la', pat al guma' Yu'os. Este na prinsipåt gaige gi Dan. 5 anai i palabras ni' ma tuge' gi i paret as Yu'os, " ma numeru, ma numero , " sigi ha' " peps yan ma dibidi , " ma represesenta i " tutuhon " i lina'la ' Ray Belsazar yan i tiempon " finakpo' -ña . " Gi este na manera , si Yu'os ha konfitma na i husgamento-ña ma fa'tinas gi i sigiente na kontodu i suhetto ni ' ma husga. Gaige gui ' gi papa' i inatan-ña desde i " tutuhon , " pat " alpha ," asta i " uttemo ," i " omega " -ña .
Gi i lepblo-ña i Apokalipsis yan gi i tema i letra siha ni' ma'a'atan para i " siete na guma'yu'os siha ," i mismo na prinsipåt ha na'setbe " i tutuhon yan i uttemo " gi todu i " guma'yu'us siha " ni' manma'a'a'ñao. Fine'nina, ta sodda' i iglesian apostoliku , ni' i gloriosu na " tutuhon "-ña ma hasso gi i mensåhi ni' ma entrega para " Ephesus " , ya ni' i " finakpo'-ña " ha po'lo gui' gi papa' i mina'å'ñao na u ma na'suha i Espiritun Yu'os ginen guiya sa' put i taihinekog-ña . Suetto, i mensåhi ni' ma nå'i gi " Smyrna " antes di 303 ha testifikåyi na i inagang-ña si Kristo para i arepentimiento ma hungok para i glorian Yu'os. Pues, i Gima'Yu'os Katoliku Roman papa ha tutuhon gi " Pergamum " gi 538 , ya ha tutuhon gi " Thyatira " gi tiempon i Reformasion Protestante lao espesiatmente ofisiåtmente ayu i finatai-ña si Påpa Pius 6, ma'a'atan gi iya Valence, gi i siudå-hu, gi iya Fransia, gi 1799. Despues, måtto i kason i Protestant, ni' ma'a'atan lokkue' gi tiempo ni' Yu'os. I " tutuhon "-ña ma na'fanhuyong gi " Thyatira " yan i " finakpo'-ña " ma na'fanhuyong gi " Sardis " gi 1843 sa' put i ha cho'gue i che'cho'-ña gi Damenggo ni' ha hereda ginen i rilihón Romanu. Ti siña si Jesukristo mas klaru; i mensåhi-ña, " esta måtai hao ," ti na'manman. Ya i mina'tres, gi papa' " Philadelphia yan Laodicea, " i kason Adventism ni' ta li'e' gi i tutuhon, ha na'suha i tema put i mensåhi siha ni' ma a'agang i " siete na guma'yu'os " yan i tiempon i tiempo ni' ma simbolisa .
Gi i ha na'tungo' hit på'go taimanu ha husga i kosas siha ni' esta ma cho'gue, yan desde i " tutuhon " taiguihi i Genesis, ha na'i hit si Yu'os i låhi siha para ta komprende taimanu ha husga i minagahet yan i Gima'Yu'os siha gi tiempo-ta. I " husgamento " ni' humuyong ginen i tinige'-ta ha chule' i " Seyu " gi i Espiritun i dibin-ña.
Gen.6: 3 : " Pues ilek-ña si Jeova , I espiritu-hu ti u laknos i taotao para todu i tiempo, sa' guiya lokkue' tataotao: lao i diha-ña siento bente åños . "
Ti mås di dies åños antes di i finatto-ña si Kristo, este na mensåhi ha na'fanmanman i taotao siha på'go na tiempo. I espiritun lina'la ni' ha na'i si Yu'os " ti siempre gaige gi taotao, sa' guiya lokkue' tataotao, lao i lina'la'-ña siento bente nuebi åños . " Gi magåhet , ti este i siniente-ña si Yu'os put i fino'-ña siha . komprende yu' , yan komprende Gui' : ti ha na'suha si Yu'os i planu-ña ni' para u agang yan u ayek i manma'ayek. I prublema-ña gaige gi i lina'la' ni' ha na'i i taotao antes di i linao desdeki si Adam ni' måtai gi 930 åños idat-ña , despues di guiya, otro na Methuselah para u lå'la' asta 969 åños idat-ña . Yanggen 930 åños na fidelidåt, i kosas siña ha sodda' yan na'magof para si Yu'os, lao yanggen un arrogante yan abominable na Lamech, ha estima si Yu'os na i supotte-ña gi 120 åños gi i prodokto, mas ki sufisiente. Este na inetnon ma konfitma ni' i estoria, sa' desdeki i finakpo' i Dilubiu, i lina'la' taotao ma na'menos asta i 80 åños gi i tiempo-ta.
Gen.6: 4 : " I manma'gås-ñiha manma'gås-ñiha gi i tano' gi ayu na tiempo, yan lokkue' despues, annai i famagu'on Yu'os manhålom gi i famagu'on i famalao'an, ya manmafañago famagu'on - ñiha .
debidi bai hu addåpta i " yan lokkue' " ginen i tinige' Hebreu, sa' i siniente-ña i mensåhi ma na'lå'la'. Ha na'tungo' hit si Yu'os na i fine'nina na fina'tinas-ña antes di i linao, gof takhilo'; Si Adam mismo debi di u midi 4 pat 5 metros i tinahdong-ña. I mana'dokko' i tano', ma na'lå'la' yan ma na'menos. Un pasgua ha' gi este na " gigante " siha, mas ki singko na pasgua-ta, ya debi di u chule' ginen i tano' singko biåhi mas na nengkanno' ki i taotao på'go. I tano' orihinat, gof åpmam na tiempo, ma'a'agang yan ma'a'agang gi todu i tano'-ña. I presision " yan lokkue' " ha fa'nå'gue hit na este na estao " gigante " ti ma na'lå'la' ni' i inetnon i manma'å'ñao yan i manma'å'ñao, " i famagu'on Yu'os " yan " i famalao'an i taotao siha ." Pues, si Noah un dångkolo na taotao ni' 4 asta 5 metros, kontodu i famagu'on-ña yan i asaguå-ña siha. Gi tiempon Moises, este na estao antediluvian manmafa'nu'i gi tano' Canaan, ya este na gigante siha, i "Anakims," i manma'a'ñao i espihan Hebreu ni' manma'a'agang para i tano'.
Gen.6: 5 : " Ya ha li'e' si Jeova na i tinailayi i taotao siha gi i tano', ya todu i hinasso-ña gi i korason- ña , tailayi ha' todu i tiempo . "
I taiguini na inatan ha na'komprende i disision-ña. Hu hasso na ha fa'tinas i tano' yan i taotao para u na'fanhuyong este na isao ni' ma'a'atan gi hinasson i lina'la'-ña gi langet yan gi tano' . I malago' na demonstrasion ma na'guaha sa' " kada hinasso gi korason-ñiha, tailayi ha' kada diha ."
Gen.6:6: "Ya ha na'ma'åse' i Saina na ha fa'tinas i taotao gi i tano', ya ha na'piniti gui' gi korason-ña . "
I para un tungo' antes di tiempo hafa para u masusedi, un kosa, lao i para un eksperensia gi i finakpo'-ña , otro. Ya yanggen ma konfronta hit ni' i minagahet na ta na'fanla'la' i tailayi, i hinasso put i arepentimiento, pat mas eksakto, i piniti, siña ha' humuyong gi hinasso-ña si Yu'os, sa' put i gof takhilo' i piniti-ña gi i me'nan este na distroson morat.
Gen.6:7: " Ya ilek-ña si Jeova , bai hu na'fanlamen i taotao ni' hu fa'tinas ginen i tano', i taotao yan i ga'ga' siha, yan i gå'ga' siha ni' manma'gåsgas, yan i paluma siha gi i aire ; sa' hu sen tungo' na hu fa'tinas siha . "
Antes di i dilubio, ha li'e' si Yu'os i trinaibidan Satanas yan i dimoniu-ña siha gi hilo' i tano' yan i taotao-ña. Para guiya, gof baba i chinatsaga, lao ha na'guaha i pruba ni' malago'-ña. Todu i gaige ha', para u ma destrosa este na fine'nina na lina'la ni' i taotao siha lå'la' lå'la' yan manmetgot , ya manmatto gi i takhilo' na lugåt siha. I gå'ga' siha gi i tano' ni' gaige gi fi'on i taotao, taiguihi i ga'ga', i gå'ga' siha, yan i paluma siha gi i atdao, debi di u fanmalingu para todu i tiempo yan siha.
Gen.6:8: " Lao si Noe ha sodda' grasia gi me'nan YaHWÉH . "
Ya sigun ginen Ezek.14 guiya ha' ha sodda' i minagof as Yu'os, sa ' i famagu'on-ña yan i asaguå- ña ti manmeresi para u fanma'ayuda.
Gen. 6:9: " Este siha i rasan Noe: Si Noe un taotao ni' maolek, yan maolek gi i tiempo-ña ; si Noe ha laknos si Yu'os . "
Parehu yan si Job, si Noe ma husga " husto yan taya' isao " as Yu'os. yan taimanu ha' i husto na si Enoch antes di guiya, ha agradesi si Yu'os na " mamomokkat " gui' yan guiya.
Gen. 6:10: " Si Noe guaha tres na lahi-ña : si Shem, si Ham, yan si Jafet . "
Gi i 500 åños-ña sigun gi Gen. 5:22, " Si Noe ha na'fanhuyong tres na lahi-ña: si Shem, si Ham, yan si Jafet ." Este siha na famagu’on u fandångkulu yan u fanåsagua. Pues si Noah u ma'ayuda yan u ma'ayuda ni' i lahi-ña yanggen para u ma'gåsi i atka. Gi entre i tiempon mafañågu-ñiha yan i dilubiu , 100 åños para u ma'pos. Este pruba na i "120 åños" gi i mina'tres na bersikulo ti ha afekta i tiempo ni' ma nå'i gui' para u kumple i fina'tinas-ña.
Gen. 6:11: " I tano' esta ma'å'ñao gi me'nan Yu'os, i tano' bula ni' linachi . "
I korapsion ti nisisariu na båba, lao yanggen i båba ha na'ma'åse' yan ha na'fanmagof, i piniti ni' ha na'i i Yu'os i guinaiya, gof takhilo' yan ti siña ma sodda'. Este na båba, gi i mas takhilo'-ña, i klasen båba ni' ha na'fanmamahlao si Lamech gi Gen. 4:23: " Hu punu' un taotao put i piniti-hu, yan un patgon put i piniti-hu ."
Gen.6:12: "Ya si Yu'os ha atan i tano', ya, estague', na esta må'lak . sa' todu i taotao manma'lak i chalan-ñiha gi hilo' i tano' . "
Gi menos di 10 åños, si Yu'os para u atan tatte i tano' ya u sodda' na gaige gi i mismo estao-ña gi tiempon i dilubiu , " todu i taotao ha na'fanlamen i chalan-ña ." Lao debi di un komprende hafa kumeke ilek-ña si Yu’os anai ha sasangan pot korapsion. Sa' yanggen i referensian este na palabra put taotao , i ineppe siha parehu ha' yan i hinasso put i asunto. Gi as Yu'os ni' ha na'fanhuyong, sensimple yan presisu i ineppe. Ha a'agang i korapsion todu i linachi ni' ma na'i i lalåhi yan i palao'an gi i otden yan i lai siha ni' ha estapblesa : Gi i korapsion, i lalåhi ti ha asumi i rol-ña komo lalåhi, ni' i palao'an i rol-ña komo palao'an. I asunton Lamech, un bigamist, desendensian Cain, un ehemplo, sa' i dibin na norma ha sangani gui': " i taotao para u na'suha i tata-ña yan i nanå-ña para u fañågu yan i asaguå-ña ." I fina'tinas i tataotao-ñiha ha na'annok i che'cho' i lalåhi yan i palao'an. Lao para ta komprende i che'cho' i palao'an ni' ma nå'i komu " ayudante " as Adan, i imahen-ña ni' simboliku put i Gima'Yu'os Kristo ha na'i hit i ineppe. Hafa na " ayudo " siña i Gima'Yu'os ha ofresi si Kristo? I che'cho'-ña para u na'dokko' i numeron i manma'ayek ni' manma'ayek yan para u ayek i piniti para guiya. Parehu ha' lokkue' yan i palao'an ni mana'i si Adan. Sa' put i ti guaha fuetsan-ña si Adan , i che'cho'-ña para u na'fanhuyong yan u na'fanlå'la' i famagu'on-ña astaki siha, lokkue', manmafa'na'an familia ya u fanma'gåsi i tano' , sigun ginen i otden ni' ha na'i si Yu'os gi Gen. 1:28: "Ya si Yu'os ha bendisi siha, ya ilek-ña si Yu'os nu siha, Fanmagof, yan fanma'gåsi, yan fanma'gåsi i tano', yan fanma'gåsi gi hilo'-ña. tasi, yan gi hilo' i paluma siha gi i aire, yan gi hilo' todu i manlå'la' na gå'ga' ni' manmamomokkat gi hilo' tano' ." Gi i linachi-ña, i lina'la modernu ha bira gui' tatte gi este na estao . I lina'la gi i siudå yan i cho'cho' gi i industria siha, ma na'fanhuyong un nisisidåt para salåppe'. Put este na rason na ma'abandona i famalao'an i che'cho'-ñiha komo nana para u fanhånao para u fanmachocho'cho' gi i fabrika siha pat gi i tienda siha. I famagu'on ni' ti maolek i fina'nå'guen-ñiha manma'a'ñao yan manma'a'ñao ya gi 2021 manma'a'ñao siha ya gi 2021 manma'a'ñao siha ya manma'a'ñao siha put i deskripsion ni' ha na'i si Pablo as Timoteo gi 2 Tim . 3:1-9. Hu agang hao para un taitai, yan todu i atension ni' debi di un taitai, gi enteru-ña, i dos na epistola ni' ha na'i si Timoteo, para u sodda' gi este na letra siha i estao ni' ha na'setbe si Yu'os, desde i tutuhon, sa' ha tungo' na ti ha na'lå'la' yan ti u na'lå'la' astaki ha bira gui' tatte gi gloria, gi i tiempon åpaka' gi 2030.
Gen.6:1 3 : " Ya ilek-ña si Yu'os as Noe , "I finakpo' todu i taotao esta gaige gi me'na-hu : sa' ma na'bula i tano' ni' linachi : estague' na bai hu na'fanlamen siha . "
Yanggen esta ma estapblesa i tailayi, i destrosion i taotao tano' ha' i uniku na cho'cho' ni' siña ha cho'gue si Yu'os. Ha na'tungo' si Yu'os i uniku na amigu-ña gi tano' put i tailayi na planu-ña, sa' i disision-ña esta ma'ayek yan esta ma'ayek. I mas impottånte na para ta tungo' i espesiåt na destinu ni' ha na'i si Yu'os si Enoch, i uniku na taotao ni' humalom gi i lina'la' taihinekkok sin u måtai, yan para si Noah , i uniku na taotao ni' siña ha lå'la' gi i linao. Sa' gi i fino'-ña ilek - ña si Yu'os " guaha ..." yan " Bai hu na'fanlamen siha ." Pot i fiet gue' ti ninafekta si Noah ni disision Yuos.
Gen.6:1 4 : " Fa'tinas un arka ni' ma'usa trongkon resina , ya un dibidi gi dos na pidasu, ya un håtsa gi halom yan gi sanhiyong . "
Debi di u lå'la' si Noah, ya ti guiya ha', sa' malago' si Yu'os na i lina'la' i fina'tinas-ña u sigi ha' asta i uttemo i 6,000 åños na inayek gi i prohekto-ña. Para u ma'preserba i ma'ayek na lina'la' gi duranten i dilubiu, debi di u ma'fa'tinas un batkon aire. Ha nå'i si Yu'os si Noah i tinago'-ña. Ha usa i trongko ni' ti siña ha håtsa i hånom, ya i arka para u ma na'i hånom ni' ma tåmpe ni' pitch, i resin ni' ma na'huyong ginen i trongkon pine pat fir. Ha fa'tinas i selula siha ya kada na gå'ga' u fanlå'la' separao para u ma'ebita i manma'å'ñao na konfrontasion para i gå'ga' siha gi i batko. I finatton-ñiha gi atka para u durånten un såkkan, låo i che'cho'-ñiha ginen as Yu'os, sa' taya' impottante para Guiya.
Gen.6:15: " Taiguini i para un fa'tinas : i lina'la'-ña tres sientos na kubitu, i lina'la'-ña singkuenta na kubitu, yan i tinakhilo'-ña trenta kubiko . "
yanggen i " cubit " i para un dångkolon taotao, siña ha' singko biåhi i para i taotao Hebreu, ni' 55 cm. Si Yu'os ha na'fanli'e' este siha na dimension gi i estao ni' ma tungo' ni' i ManHebreu yan si Moises, ni' manma risibi este na estoria ginen as Yu'os. I arka ni' ma fa'tinas, 165 m i lina'la'-ña, 27.5 m i lina'la'-ña, yan 16.5 m i lina'la'-ña. I arka, gi i forma-ña un rektangkulo na kahon, put este na rason, gof takhilo' i mineggai-ña, lao ma fa'tinas ni' taotao ni' i mineggai-ña parehu yan guiya. Sa' in sodda', put i tinakhilo'-ña, tres na eskalera ni' mas ki singko metros para i lalåhi ni' manma'ayek entre 4 yan 5 m gi tinakhilo'-ña.
Gen.6:16: " Un fa'tinas un bentanå-ña i arka , ya un fa'tinas un kubiko gi sanhilo' ; ya un fa'tinas un petta gi i sanhilo' i arka ; ya un fa'tinas un sanhilo' na eskalera, un segundo na eskalera, yan un mina'tres na eskalera . "
Sigun este na deskripsion, i singko na " petta " gi i arka ma po'lo gi i nivel i fine'nina na eskalera " gi i bandan i arka . " I arka esta ma na'suha, ya gi papa' i atof i mina'tres na eskalera , un singkuenta na bentanå-ña 55 cm i takhilo' yan i lina'la'-ña para u ma na'setbe asta i finakpo' i dilubiu, sigun ginen Gen 8:6. I taotao siha gi i arka manlå'la' gi i linao yan i lina'la' i lampara siha gi todu i tiempon i dilubiu .
Gen.6:17: " Ya bai hu na'fanhuyong un dilubiu gi hilo' i tano', para u fanma'atkila todu i gå'ga' ni' guaha hiningok-ñiha gi papa' i langet ; ya todu i gaige gi halom tano' u fanmalingu . "
Put este na destrosu, malago' si Yu'os na u na'i hit mensåhi para i taotao siha ni' para u fanma'gåsi i tano' despues di i Dilubiu yan asta i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo gi i uttemo i 6,000-åños na prohekton dibin. Todu i lina'la para u malingu yan i kustumbren-ñiha antes di i linao. Sa' despues di i Dilubiu, si Yu'os ha na'menos i mineggai i lina'la', taotao yan gå'ga' siha, asta i mineggai i African Pygmies.
Gen.6:18: " Lao bai hu na'setbe i kontrata-ku yan hagu ; siña un hålom gi i atka, hao yan i famagu'on-mu, i asaguå-mu yan i asaguan i famagu'on-mu . "
Guaha ocho na taotao ni' manlå'la' gi i mamaila' na dilubiu, lao siete giya siha manmabendisi ginen i espesiåt yan indibiduåt na bendision Noah. I pruba gaige gi Ezekiel 14 : 19-20 anai ilek-ña si Yu'os : " O sino yanggen hu na'hanao i peste gi ayu na tano', yanggen hu na'fanhuyong i binibu-hu kontra guiya yan i finatai, para bai hu na'fanmatai i taotao yan i ga'ga' siha, ya si Noah , si Daniel, yan si Job manggaige gi halom-ña , taimanu ha' låla'la' yu', ilek-ña i Saina YaHweh, ti u ma na'fanlibre i famagu'on-ñiha fuera di i famagu'on-ñiha; tininas ." Siha u fanma'usa para i lina'la' ta'lo gi i tano' , lao sa' ti manma'gås-ñiha gi i espiritu'åt na eskalera as Noah , ma na'halom i ti perfekto-ñiha gi i nuebu na mundo ni' ti apmam para u na'fanhuyong tailayi na fruta siha.
Gen.6:19: " Ya gi kada na gå'ga' ni' låla'la', dos na klåsen gå'ga' para un na'halom gi i atka, para u fanlå'la' yan hagu : un lalåhi yan un palao'an . "
Un pares gi kada na gå'ga' " gi todu i lina'la' " - i kustumbre ni' nisisåriu para i fina'tinas - este siha i uttimu na gå'ga' ni' manlå'la' gi entre i gå'ga' siha gi tano'.
Gen.6:20: " Gi i paluma siha, yan i ga'ga' siha, yan i gå'ga' ni' manma'gåsgas gi i tano', dos na gå'ga' para u fanmatto giya hagu, ya un na'fanlå'la' siha . "
Gi este na bersikulo, gi i tinige'-ña, ti ha mensiona si Yu'os i gå'ga' siha ni' manma'gåsgas , lao ma'usa siha para u fanma'gåsgas gi i arka gi Gen.7:14 .
Gen.6:21: " Ya hao, chule' todu i nengkanno' ni' un kanno', ya un na'setbe para u fanma'gåsi para hagu yan para siha . "
I nengkanno' ni' nisisåriu para u fanmanå'i i ocho na taotao yan todu i gå'ga' siha gi i batko gi un såkkan, debi di u ma'usa un dångkolon lugåt gi i batko.
Gen. 6:22: " Ya ha cho'gue si Noe taimanu ha' i tinago' Yu'os para guiya . "
Fiet yan inayuda as Yu'os, si Noah yan i famagu'on-ña ma cho'gue i che'cho' ni' ha na'i siha si Yu'os . Ya guini, debi di ta hasso na i tano' un singkuenta na kontinente ni' ma'iriga ha' ni' hånom yan hånom tåsi. Gi i lugåt gi i Sadog Ararat anai manggaige si Noah yan i famagu'on-ña , guaha ha' un tåno' yan taya' tasi. I taotao-ña siha put este na rason ma li'e' si Noah ha fa'tinas un edifisio ni' lumå'la' gi i talo' un kontinente ni' taya' tasi-ña. Siña ta imahina i chinatsaga, i sarkasmo yan i insultu siha ni' ma na'i i dikike' na gurupu ni' ha bendisi si Yu'os. Lao i manma'a'a'ñao siha ti apmam para u fanma'a'ñao nu i ma'a'agang ya u fanma'a'ñao gi hanom i dilubiu ni' ti manmalago' manmanhongge.
Genesis 7
I uttimo na separasion gi i dilubiu
Gen.7:1: " Ya ilek-ña si Jeova as Noah , "Malago' hao gi i atka, yan todu i gima'-mu. sa' hu li'e' hao na husto gi me'na-hu gi este na henerasion . "
Matto i tiempon minagahet ya ma kumple i uttimo na separasion i fina'tinas . Gi " humalom gi arka , " i lina'la' Noah yan i familia- ña u fanma'ayuda. Guaha koneksion gi entre i fino' " arka " yan i " hustisia " ni' ha na'i si Yu'os si Noah. Este na koneksion ha pasa gi i mamaila' na " arka i testimonio, " ni' para u ma'usa komo i sagradu na kahon ni' ha kontenuha i " hustisia " Yu'os , ni' ma'ekspresa gi i dos na tabla ni' i addeng-ña para u ma'e'eyak i " dies na tinago'-ña . " sa' todu manmabendisi ginen i satbasion ni' manhålom gi arka, achokka' si Noah ti siña ma'ayuda ma identifika yan este na lai dibin ni' ma indica gi i dibin presision : " Hu li'e ' hao maolek . " Pues si Noah estaba gi perfekto na konfotme yan i lai dibin ni' esta ma fa'nå'gue gi i prinsipåt-ña para i tentago'-ña antes di i dilubio.
Gen.7:2: " Un chule' siete pares na gå'ga' ni' manma'gasgas, un lalåhi yan i palao'an-ña ; un pares gi kada gå'ga' ni' ti manma'gasgas, un lalåhi yan i palao'an-ña ; "
Gaige hit gi un tiempon antediluvian ya si Yu'os ha na'fanhuyong i diferensia gi entre i gå'ga' ni' ma'a'agang " listo pat ti listo ". Este na estao, pues, parehu ha' yan i fina'tinas i tano' ya gi Leviticus 11, si Yu'os ha na'hasso ha' este siha na estao ni' ha estapblesa desde i tutuhon . Pues, si Yu'os guaha, taimanu ha' i " Sabbath ", maolek na rason siha para u dimanda ginen i manma'ayek-ña, gi i tiempo-ta, i respetu para este siha na kosas ni' muna'fanmagof i otden-ña ni' ha estapblesa para i taotao. Yanggen ha ayek " siette na parehu " para unu ha' " ti maolek ", ha na'fanli'e' si Yu'os i minalago'-ña para i linachi, ni' ha na'i i "seyu-ña," i numeron "7" gi i tiempon i prohekto - ña gi tano'.
Gen.7:3: " siete pares na paluma gi i atdao, lalåhi yan palao'an, para u fanlå'la' i famagu'on-ñiha gi todu i tano' . "
Sa' put i imahen-ñiha put i lina'la' i anghet siha gi langet, " siete pares " na " paluma siha gi i aire " manma'ayuda lokkue'.
Gen.7:4: " Sa' siete dihas ha', ya bai hu na'fanhuyong uchan gi hilo' tano' kuarenta dihas yan kuarenta puengi; ya todu i lina'la' ni' hu fa'tinas bai hu na'fanlamen gi hilo' i tano' . "
I numero " siete " (7) ma mensiona ha', kumeke'ilekña " siete dihas " ni' ha separa i tiempon i manhålom i gå'ga' yan i taotao siha gi i batko ginen i fine'nina na lina'la' i hanom. Si Yu'os para u na'fanhuyong i linao gi " 40 dihas yan 40 puengi " . Este na numero "40" ayu i prublema. Para u ma'a'atan i " 40 dihas " annai ma na'hanao i espihan Hebreu para i tano' Canaan yan i " 40 åños " na lina'la' yan finatai gi i desierto put i ti malago'-ñiha manhålom gi i tano' ni' ma'a'agang gigante siha. Ya annai humånao para i ministro-ña gi tano', si Jesukristo para u ma'entrega gi tentasion i anite despues di " 40 dihas yan 40 puengi " na ayuyu. Guaha lokkue' " 40 dihas " gi entre i finatai-ña si Kristo yan i finatton i Espiritu Såntu gi Pentecostes.
Para si Yu'os, i intension este na linao para u na'fanlamen i " taotao siha ni' ha fa'tinas ." Ha na'hasso hit na, komu si Yu'os i Kåtga, i lina'la ' todu i fina'tinas-ña para guiya , para u na'fanlibre siha pat u na'fanlamen siha . Malago' gui' na u fana'gue i manmamamaila' na henerasion siha un amargu na leksion ni' ti debi di u fanmalingu.
Gen.7:5: " Ha cho'gue si Noe todu i tinago' as Yu'os . "
Fiet yan obidiente, si Noah ti ha na'piniti si Yu'os ya ha cho'gue todu i tinago' Yu'os para u cho'gue .
Gen.7:6: " Si Noah sais sientos åños idat-ña annai måtto i dilubiu gi i tano '. "
Para ta na'i mas emfotmasion put i tiempo, lao este na bersikulo ha po'lo i dilubiu gi i mina'sais sientos na såkkan lina'la' Noah. Desdeki mafañågu i fine'nana na lahi-ña gi i 500 na såkkan- ña , 100 åños esta maloffan.
Gen.7:7: " Ya si Noah, guiya yan i famagu'on-ña, i asaguå-ña, yan i asaguan i famagu'on-ña, manhålom gi i batko para u fanlibre ginen i hanom dilubiu . "
Ocho ha' na taotao para u fanlibre ginen i dilubiu.
Gen. 7:8: " Gi i manma'gas na gå'ga' yan gi i manma'gas na gå'ga' ni' ti manma'gas, gi i paluma siha yan gi todu i manma'gas gi tano' , .
Si Yu'os ha sangan . Un parehu na " todu i manmamomokkat gi tano ' " manhålom gi i arka para u fanma'ayuda. Lao ginen håfa na " tano' , " antes di dilubio pat postdiluvian? I tiempon på'go gi i verbu " moves " ha suggesta i tano' postdiluvian gi tiempon Moises, ni' ha ågang si Yu'os gi i estoria-ña. Este na dinidide' siña ha na'fanhuyong i ma'abandona yan i kompletu na ma'ekstermina i difirentes na gå'ga' siha, ni' ti malago' gi i tano' ni' ma'ayek ta'lo , yanggen magahet na esta manma'ayek antes di i dilubiu .
Gen. 7:9: " Ya manhålom gi i batko yan si Noah, dos dos, un lalåhi yan un palao'an, taimanu ha' i tinago' Yu'os as Noah ."
I prinsipåt ha aplika para i gå'ga' siha, lao lokkue' para i tres na parehu na taotao ni' ma fotma ni' i tres na lahi-ña yan i asaguå-ña, yan para guiya ha', ni' ha afekta gui' yan i asaguå-ña. I disision Yu'os para u ayek i dos ha' na taotao ha na'tungo' hit put i che'cho' ni' ha na'i siha si Yu'os : para u fanma'gåsi yan u fanma'gåsi.
Gen.7:10: "Ya despues di siete dihas, i hanom dilubiu gaige gi hilo' i tano' . "
Sigun este na presisu, i humalom gi i arka ma cho'gue gi i dies na diha gi i mina'dos na mes gi i 600 na såkkan lina'la' Noah, este, 7 dihas antes di i disi siete ni' ma sangan gi i sigiente na bersikulo 11. Gi este na dies na diha, si Yu'os mismo ha na'suha i " pettan " i arka gi todu i taotao-ña, sigun ginen i presision ni' ma sangan gi i versikulo 16 gi este na kapitulu 7.
Gen. 7:11: " Gi i sais sientos na såkkan lina'la'-ña si Noah, gi i mina'dos na mes, gi i mina' disi-siette na diha gi i mes, gi ayu na ha'åni, todu i hanom gi i tasi manma'a'ñao ya manmababa i bentanå-ña i langet. "
Ha ayek si Yu'os i " disi-siette na diha gi i mina'dos na mes " gi i 600 na såkkan Noah para u " abri i bentanan i langet . " I numeron 17 ha simbolisa i husgamento gi i numeron i Biblia yan i prufesiha-ña siha.
I kalkulasion ni' ma estapblesa gi i susedon i manma'ayek gi Gen.6 ha po'lo i dilubiu gi 1656 , desde i isao Eva yan Adan, este, 434 5 åños antes di i tiempon åpaka' gi i sakkan 6001 gi i finakpo' i tano ' ni' para u ma kumple gi i kustumbren kalendario-ta gi i tiempon åpaka' gi 2030, yan 23 5 åños antes di i finatai-ña si Jesukristo gi i lugat ni' ha na'fanlibre si Jesukristo I diha 30 gi i mes Abrïl gi i kalendarion-ta ni' ti magahet yan ti maolek.
I sigiente na esplikasion para u ma ripiti gi Gen. 8:2. Gi i ma'a'atan-ña i " springs of the deep " gi este na bersikulo, ha na'tungo' hit si Yu'os na i dilubiu ti ha na'fanhuyong ha' i linao ginen i langet. Sa' i " i tasi " ha referi gi i tano' ni' ma kubre ni' hanom desdeki i fine'nana na ha'åni annai ma fa'tinas, i " hånom "-ña ha suggesta na guaha inañadi gi i hanom ginen i tasi mismo. Este na fina'pos ma sodda' put i ma na'lå'la' i tasi ni', yanggen tumunok, ha na'lå'la' i hanom asta ki ha bira gui' tatte gi i tasi ni' ha kubre todu i tano' gi i fine'nana na diha. Put i lina'la' i tasi, humuyong i tano' ginen i hanom gi i mina'tres na diha ya put i lina'la'-ña i tano' ma kubre ni' i hanom i dilubiu. I linao ni' ma'a'agang " i pettan i langet " ha na'siguru na i kastigu ginen i langet, ginen i Yu'os gi langet. Despues, este na imahen " bentan i langet " para u ma'ayek i bendision siha ni' ginen i mismo na Yu'os gi langet.
Gen.7:12: " Ya uchan gi hilo' tano' kuarenta dihas yan kuarenta puengi . "
Este na finapos debi di u na'fanmanman i ti manmanhongge na manisao. Espesiåtmente sa ' taya' linao antes di este na dilubiu. I tano' antes di i linao ma'a'atan yan ma'a'atan ni' i hånom yan i hånom tåsi-ña; put este na rason ti nisisåriu i linao , i linao gi pupuengi ha na'suha . Ya este ha esplåra sa' hafa na i ti manmanhongge manma'å'ñao put i dilubiu ni' ha anunsia si Noah, gi fino' yan gi che'cho' desdeki ha fa'tinas i arka gi tano' tåya' hånom-ña.
I tiempon " 40 dihas yan 40 puengi " ha referi gi tiempon prublema. Gi i otro banda, i Israel ni' ginen i tataotao-ña, ni' ha hånao ginen Ehipto, para u maprobecha gi duranten i taigaige-ña si Moises, ni' ha na'i si Yu'os yan guiya gi duranten este na tiempo. I resulta, " i ga'ga' ni' ma'gåsi " ma'gåsi gi i inakonfotman Aaron, i che'lu-ña si Moises. Pues guaha " 40 dihas yan 40 puengi " para u maeksplora i tano' Canaan , ya i taotao siha ti malago' manhålom sa ' put i manå'paka' na taotao ni' mañasaga' gui'. Gi i otro banda , para u maprobecha si Jesukristo gi " 40 dihas yan 40 puengi ," lao este na biåhi, achokka' ma'å'ñao gui' put este na lå'la' na ayuyu, ha resisti i anite ni' para u tenta gui' ya para u na'suha gui' sin u gana i mina'lak-ña. Para si Jesukristo, este i muna'posipble yan lehitimu i ministro-ña gi tano'.
Gen. 7:13: " Gi ayu na ha'åni, si Noe, si Sem, si Ham, yan si Jafet, i famagu'on Noe, yan i asaguå-ña, yan i asaguå-ña i tres na famagu'on-ña, manhålom gi batko . "
Este na bersikulo ha na'fanmagof i inayek i dos na gå'ga' gi i tano'. Kada taotao lalåhi ma akompåpara ni' " i ayudante-ña , " i palao'an-ña ni' ma a'agang " palao'an ." Gi este na manera , kada parehu ha prisenta gui' gi i imahen Kristo yan i Gima'Yu'os-ña, "i ayudante-ña," i Inayek-ña ni' para u na'fanlibre. Sa' i sagan i "arka" i fine'nina na imahen i satbasion ni' para u na'fanli'e' i taotao siha.
Gen.7:14: " siha, yan todu i gå'ga' siha, todu i gå'ga' siha, todu i gå'ga' siha, todu i gå'ga' ni' manma'gåsgas gi i tano', todu i paluma siha, todu i paluma ni' manma'gåsgas, yan todu i ga'ga' siha ni' guaha alas-ñiha . "
Gi i ma'a'atan i palabra " species ," ha na'hasso si Yu'os i lai siha put i naturat-ña ni' i taotao gi i uttimo na tiempo-ta ha na'magof i lina'la'-ña, i lina'la'-ña, yan i kuestion-ña para i gå'ga' yan kontodu i taotao. Ti siña guaha mas takhilo' na difendedot i linachi i gå'ga' ki guiya. Ya ha dimanda na i manma'ayek-ña u ma nå'i i hinasso-ña put este na asunto, sa' i perfekto na fina'tinas-ña gaige gi este na lina'la' yan i separasion i gå'ga' siha.
Gi i ma'a'atan i gå'ga' ni' guaha alas-ña, ha suggesta si Yu'os na i tano' yan i atdao i isao komu un rainon ni' gaige gi papa' i Diablu, ni' ma'a'agang gui' mismo " i prinsipen i nina'siñan i atdao " gi Eph. 2:2.
Gen.7:15: " Ya manhålom gi i atka para as Noe, dos dos, ginen todu i gå'ga' ni' guaha hiningok-ña . "
Kada umasagua ni ha ayek si Yu’os ma separa siha ginen i propiu na klasen-ñiha kosa ki u sigi ha’ i lina’la’-ñiha despues di i dilubiu. Gi este na separasion , ha na'fanhuyong si Yu'os i prinsipåt i dos na chalan ni' ha po'lo antes di i libre na disision taotao: i maolek ha na'fanlå'la', lao i tailayi ha na'fanmatai.
Gen. 7:16: " Ya manhålom, lalåhi yan palao'an, todu i tataotao, taimanu ha' i tinago' Yu'os as Noah. Ya ha å'atan si YahWÉH i petta gi hilo'-ña . "
I intension i " espesiat " na fina'tinas ma konfitma guini ni' i mension " lalåhi yan palao'an ".
Este i aksion ni' ha na'i este na eksperensia todu i importansia-ña yan i prufeta-ña put i finakpo' i tiempon grasian dibin: " Pues ha å'atan gui' si Yahweh i petta ." Este i tiempo anai i lina'la' yan i finatai manma'a'ñao sin siña ma na'lå'la'. Parehu ha' lokkue' gi 2029, annai i manlå'la' gi i tiempo para u ma cho'gue i disision para u ma onra si Yu'os yan i mina'siette na diha-ña gi Sabalu, este i Sabalu, pat para u ma onra si Roma yan i fine'nana na diha-ña gi Damenggo, sigun ginen i ultimatum ni' ma prisenta gi i maneran un dekretu ni' i taotao ni' manma'a'ñao. Guihi ta'lo " i pettan grasia " para u ma'a'atan as Yu'os, " guiya i ha abri, yan guiya i ma'a'atan " sigun gi Rev. 3:7.
Gen. 7:17: " I dilubiu gaige gi hilo' tano' kuarenta dihas: ya i hanom dumidog ya ha na'kahulo' i atka, ya ha na'kahulo' gi hilo' i tano' . "
I arko ma'a'atan.
Gen.7:18: " Ya i hanom siha manma'gåsgas, ya manma'gåsgas gi hilo' tano': ya i arka ha laknos gui' gi hilo' i hanom siha . "
I arka lumålagu.
Gen.7:19: " Ya i hanom siha manma'gåsgas, ya todu i takkilo' na bånda siha gi papa' i langet manma'gåsgas . "
I tano' ni' tåya' hånom-ña , todu i tiempo malingu , ya ma'utot ni' hånom.
Gen.7:20: " I hanom tumunok kinse mit gi hilo' i egso' siha, ya manma'a'atan . "
I mas takhilo' na bånda gi ayu na tiempo, ma kubre ni' 8 m na hånom.
Gen. 7:21: " Todu i manmamomokat gi tano' manmatai, kontodu i paluma yan i ga'ga' yan i ga'ga' siha, todu i manmamomokkat gi tano', yan todu i taotao siha . "
Todu i gå'ga' ni' manma'a'agang aire manma'a'ñao. I detalle put i paluma siha mas interesante sa' i dilubiu un prufeta na imahen put i Uttimo na Huisiu, anai i taotao siha gi langet, taiguihi as Satanas, u fanma'atkila yan i taotao siha gi tano'.
Gen.7:22: " Todu i kosas ni' guaha hiningok-ña gi i pachot-ña, ni' gaige gi i tano', manmatai . "
Todu i lina'la' ni' mafa'tinas, taiguihi i taotao, ni' i lina'la'-ña gaige gi i hiningok-ña, manma'a'ñao. Este ha' i anineng gi i kastigun i dilubiu, sa' i isao gaige ha' gi i taotao, ya gi un manera, i finatai i manma'å'ñao na gå'ga ' ti husto. Lao para u ma'a'ñao i taotao ni' manma'a'ñao, si Yu'os ha na'fanmatai yan siha ayu na gå'ga' siha ni', parehu yan siha, manma'a'ñao gi i atmos bandan tano'. Gi uttimo, para ta komprende este na disision, ta konsidera na ha na'fanhuyong si Yu'os i tano' para i taotao ni' ma fa'tinas gi imahen-ña ya ti para i gå'ga' ni' ma fa'tinas para u fanma'a'atan gui', u fanma'a'atan gui' yan, gi i kason i ga'ga' siha, para u fanma'a'atan gui'.
Gen. 7:23: " Ya todu i lina'la' ni' gaige gi hilo' tano', i taotao, i ga'ga', yan i gå'ga' ni' manma'gåsgas, yan i paluma siha gi i atdao , manma'utot gi i tano ' .
Este na bersikulo ha konfitma i diferensia ni' ha cho'gue si Yu'os entre si Noah yan i mangga'chong-ña ni' manma'a'agang gi i gå'ga' siha, todu manma'a'agang yan manma'a'agang put " hafa gaige gi i arka . "
Gen.7:24: " I hanom siha manma'gåsgas gi i tano' siento singkuenta dihas . "
I " siento singkuenta dihas " ha tutuhon despues di i 40 dihas yan 40 puengi na linao ni' ha na'fanhuyong i dilubiu. Annai ha håtsa i mas takhilo' na " 15 cubits, " pat 8 metros gi hilo ' " i mas takhilo' na bånda " gi ayu na tiempo, i hanom establisa gi "150 dihas . " Despues, dididi' ha' dumiminuyi asta ki ma'gåsi, taimanu ha' malago' si Yu'os .
Nota : Si Yu'os ha na'fanhuyong i lina'la gi un estao ni' ma'a'aplika gi i taotao yan i gå'ga' siha antes di i linao. Lao despues di i Dilubiu, i planu-ña para u na'menos i mineggai todu i gå'ga'-ña siha, ya u fanmafañågu i lina'la' gi i tiempon postdiluvian. Anai manhålom gi iya Canaan, i espihan Hebreu ma testifikåyi na ma li'e' gi i matan-ñiha i tronkon ubas ni' gof dangkolo ya dos na taotao ni' parehu i mineggai-ñiha para u ma chule'. I dinuebu na mineggai pues debi di u ma'aplika lokkue' gi trongko siha, fruta siha, yan gå'ga' siha. Pues, i Kåhat ti ha na'suha i fina'tinas-ña, sa' gi i tiempo, ha na'lå'la' yan ha na'adapta i fina'tinas-ña gi tano' para i nuebu na kondision lina'la' ni' ma'impotta. Ha na'fanhuyong i kulot åpaka' gi i lassås i taotao ni' ma'ekspåkta gi i fuetsan i atdao gi i tropikal yan ekuåtdot na lugåt siha gi i tano ' anai i atdao ha laknos i tano' gi 90 digri . I pumalu na kulot lassås mas menos båba pat åpaka' yan mas menos kobre dependi di i kantidån atdao . Lao i åpaka' na åpaka ' as Adan (i åpaka') put i haga' gaige gi todu i taotao.
I Biblia ti ha espisifiku i na'an i gå'ga' siha ni' manlå'la' antes di i linao. Sa' si Yu'os ha na'fanmanman este na asunto, sin ni' hafa na ribilasion, kada taotao siña ha imahina i kosas siha taimanu ha' malago'-ña. Lao, hu na'huyong i hinasso na, put i malago' yu' na bai hu na'i este na fine'nina na lina'la gi tano' un perfekto na kinalamten, ti ha na'fanhuyong si Yu'os , gi ayu na tiempo, i manå'paka' na gå'ga' ni' i haga'-ñiha ma sodda' på'go ni' manma'estudiåyi sientifiku gi tano'. Pues, hu na'i i posipble na ma na'huyong siha as Yu'os despues di i dilubiu , para u na'fanmetgot i linachi i tano' para i taotao siha ni' , ensegidas , u fanma bira tatte ginen guiya. Yanggen ma na'suha siha ginen guiya, u ma na'suha i intelihente- ñiha yan i takhilo' na tiningo ' ni' ha na'i si Yu'os ginen as Adan asta as Noe. Este, asta i punto na gi i difirentes na lugat gi i tano' , i taotao para u sodda' gui' gi i estao-ña ni' "i taotao tåno'" ni' ma'a'atan yan ma'a'atan ni' manma'å'ñao na gå'ga' siha , ni' gi i gurupu siha , siña ha' ha na'fanlamen siha ni' i presiosu na ayudon i tiempo yan i minaolek na minalago' Yu'os.
Genesis 8
I temporariu na inadilånto gi entre i taotao siha gi i arka
Gen. 8:1: " Ya si Yu'os ha hasso si Noe, yan todu i lina'la' na gå'ga' siha, yan todu i ga'ga' siha ni' gaige gi halom i batko .
Fanmagof, ti ha na'falingu, lao magahet na este na uniku na inetnon lina'la ni' ma'a'atan gi i arka ni' lumå'la' ha na'i i taotao yan i gå'ga' siha un dikike' na apaka' na parehu ha' na ma'abandona as Yu'os. Gi magåhet, este na lina'la siha manma'a'ñao sa' si Yu'os ha atan siha taiguihi i tesoro . Guaha ayu i mas presiosu para guiya: i fine'nina na tinemtom para u fanma'gåsi i tano' ya u fanma'gåsi gi i hilo'-ña .
Gen. 8:2: " I hanom gi i tasi yan i bentanan i langet manma'a'atan, ya i linao ti tumunok ginen i langet ."
Si Yu'os ha na'fanhuyong i hanom gi i dilubiu sigun ginen i nisisidåt-ña. Manu nai manmåfatto siha? Ginen i langet , lao ginen i nina'siñan Yu'os . Ha chule' i imahen un låhi, ha abri i simboliku na petta siha gi i langet , ya måtto i tiempo annai ha na'suha ta'lo.
Gi i ma'a'atan-ña i " springs of the deep ," gi este na bersikulo, ha na'tungo' hit si Yu'os na i dilubiu ti ha na'fanhuyong ha' i linao ginen i langet . Sa' i " the deep " ha referi gi i tano' ni' ma kubre todu ni' hånom desde i fine'nana na ha'åni annai ma fa'tinas , i " springs " -ña ha suggesta na guaha inañadi gi i hånom ni' ha na'fanhuyong i tasi mismo. Este na fina'pos ma sodda' gi i ma'apåsi i nivel i tasi ni' , yanggen tumunok , ha na'kahulo' i nivel i hanom astaki ha sodda' i nivel ni' ha kubre todu i tano' gi i fine'nana na diha . Put i lina'la' i tasi, humuyong i tano' ginen i hanom gi i mina'tres na diha ya put i lina'la'-ña i tano' ma kubre ni' i hanom i dilubiu. I linao ni' ma'a'agang " bentanan i langet " ha na'siguru na i kastigu ginen i langet, ginen i Yu'os gi langet. Despues, este na imahen " bentan i langet " para u ma'ayek i bendision siha ni' ginen i mismo na Yu'os gi langet .
Sa' put i guiya i Kåtga, siña ha na'fanhuyong si Yu'os i dilubiu gi un dikiki' na tiempo, gi i minalago'-ña. Lao, malago' gui' na u cho'gue dididi' ha' gi i fina'tinas-ña ni' esta ha na'huyong. Ha fa'nu'i i taotao siha na i naturåt gaige gi kannai-ña un metgot na åmot, un metgot na manera ni' ha na'fanhuyong para u ofresi i bendision- ña pat i maldision- ña dependi di kao maolek pat ti maolek.
Gen. 8:3: " Ya i hanom siha manma'pos ginen i tano', ya manmapos, ya manmaloffan: ya i hanom siha manma'pos gi uttimon 150 dihas . "
Despues di 40 dihas yan 40 puengi na uchan sin ditension ya sigi ha' 150 dihas na estao gi i mas takhilo' na hånom , i hånom ha tutuhon dumiminuyi . Dididi' ha', dumiminuyi i tasi, lao ti humuyong taiguihi antes di i dilubiu.
Gen. 8:4: "Ya gi i mina'siette na mes, gi i disi-siette na diha gi i mes, i batko tumunok gi i egso' Ararat . "
Despues di singko na mes , asta i ha'åni, " i disi-siette gi i mina'siette na mes , " i arka ti ha laknos; gaige gi i mas takhilo' na bånda gi iya Ararat . Este na numeru "disisiete" ha konfitma i finakpo' i akto ginen i dibin sentensia. Klaru ginen este na , gi duranten i dilubiu, i atka ti humuyong hulo' ginen i lugat anai ha hatsa si Noah yan i famagu'on-ña. Ya malago' si Yu'os na u ma li'e' este na prubasion put i dilubiu asta i uttemo na tiempo , gi i mismo puntan i Sadog Ararat, ni' ma prohibi i taotao siha ni' i manma'gas Rusia yan Turkia . Lao gi i tiempo ni' ha ayek, ha faboresi si Yu'os i ma'usa i litråtu ginen i aire ni' ha konfitma i presisu na guaha un pidason i arka ni' ma'atkila gi i yelo yan i niebe. På'go, i inatan ginen i satelite siña ha konfitma este na presisu. Lao i manma'gas gi tano' ti maproponi para u ma'agradesi i Yu'os ni' ha na'fanhuyong; Manma'a'ñao siha nu guiya, ya gi todu i hustisia, si Yu'os ha na'i siha maolek , ni' ha na'fanlamen siha ni' epidemia yan atmas terorista siha.
Gen. 8:5: " Ya i hanom sigi ha' dumiminui asta i dies na mes. Ya gi i dies na mes, gi i fine'nana na diha gi i mes, manmafa'nu'i i puntan i egso' siha ."
I rinibaha i kanton tasi, malimitåt sa’ dispues di i dilubiu siempre mas takkilo’ i hanom ki i tano’ antediluvian. I antigu na tåno' siha u fanma'a'ñao ya u fanma'a'ñao gi i tasi på'go na tiempo taiguihi i Tasen Mediterranean, i Tasen Caspian, i Tasen Agaga', i Tasen Negro, yan otro siha.
Gen. 8:6: " Ya despues di kuarenta dihas, ha baba si Noe i bentanå-ña ni' ha fa'tinas gi batko . "
Despues di 150 dihas na estao yan 40 dihas na inatan, ha abri si Noah i dikike' na bentanå-ña put i fine'nana na biåhi. I dikike'-ña, un kubito , pat 55 cm , ma hustisia sa' i uson-ña ha ' para u na'fanlibre i paluma siha , ni' siña manhånao ginen i arkan lina'la'.
Gen.8:7: " Ha na'hanao un ga'ga', ya humanao ya ha bira gui' tatte, astaki ma'utot i hanom gi i tano' . "
I madiskubre i tano' ni' ma'gåsi ma'a'atan sigun ginen i otden " linao yan atdao " pat " puengi yan diha " gi i tutuhon i fina'tinas. I fine'nina na deskubre ni' ma na'hanao i " raven " , ni' " åpaka ' " i pluma-ña taiguihi " puengi ". Ha cho'gue sin ditension yan sin dipende gi as Noah, i inayek Yu'os. Pues ha simbolisåyi i manma'å'ñao na rilihón siha ni' para u fanma'aktiba sin ni' hafa na relasion yan si Yu'os.
Mas eksakto, ha simbolisa i Israel ni' ginen i antigu na kontrata, ni' ha na'hanao si Yu'os i prufeta-ña siha, taiguihi i finatto yan i finatto i ga'ga', para u na'fanlibre i taotao-ña ginen i kinalamten isao. Kalang " i ga'ga' , " este na Israel, ni' ma'abandona as Yu'os , ha kontinua i historian-ña separao ginen guiya.
Gen.8:8: “ Ha na'hanao lokkue' un paluma para u li'e' kao esta måtto i hanom gi hilo' i tano' . ”
Gi i mismo na otden, i " paluma " , yan i pluma-ña " båba " taiguihi i niebe, ma na'hanao para i rinikohin. Ma po'lo gi papa' i siniseden " ha'åni yan atdao ". Put este, ha prufetisa i nuebu na inetnon ni' mafondu gi i haga' ni' ha na'fanhuyong si Jesukristo.
Gen.8:9: " Lao i paluma ti ha sodda' lugat para u deskansa para i addeng-ña, ya ha bira gui' guatu giya guiya gi halom i atka, sa' i hanom gaige gi todu i tano'. Ya ha na'huyong i kannai-ña, ya ha chule', ya ha konne' gui' gi i atka para guiya . "
Ti parehu yan i " raven " ni' kulot-ña åpaka' , i " paluma " ni' båba , parehu yan si Noah, ni ' ha ofresi " i kannai-ña para u chule' gui' ya u konne' gui' gi i arka " yan guiya. Este na imahen i lina'la' ni' ha na'daña' i ma'ayek yan i Yu'os i langet. I " paluma " siempre un dia u deskansa gi as Jesukristo anai ha presenta gue' gi me'nan Juan Bautista para u tinakpångi as Jesukristo.
Hu suggesta na un komparehi este na dos na sinangan gi i biblia; put este na bersikulo: " Lao i paluma ti ha sodda' lugat para u deskansa i addeng-ña " gi este na versikulo ginen Mat.8:20: " Si Jesus ha oppe gui' : I sora siha guaha hålom-ñiha, yan i paluma siha gi aire guaha sagan-ñiha; lao i Lahin i Taotao taya' lugat-ña para u po'lo i pachot-ña "; ya este na bersikulo siha gi as Juan 1: 5 yan 11 , anai ha sångan put si Kristo i inkarnasion i dibin " lina'la ' " , ilek-ña : " I lina'la' ha na'fanli'e' i lina'la' gi i lina'la', ya i lina'la' ti ha risibi gui' ... / ... Guiya måtto gi i tano'-ña, ya i taotao-ña ti ha risibi gui' ." Taimanu ha' i " paluma " ha bira gui' as Noe, ha na'i gui', gi " kannai-ña ," ha na'lå'la' ta'lo, i Redentor as Jesukristo tumunok tatte gi langet para i dibin-ña komu Tata gi langet, ya ha na'suha gi tano' i mensåhi put i rinikohin i manma'ayek-ña, i maolek na notisia-ña ni' ma a'agang "i taihinekkok na ebanghelio " gi Apocalipsis 14:14. Ya gi Rev. 1:20: ha gogo'te siha " gi kannai-ña " gi i " siete na tiempo " ni' ma prufetisa ni' i " siete na Gima'Yu'os " anai ha na'fanmanhasso siha gi i dibin na santifikasion i " lina'la'-ña " ni' ma imahina gi i " siete na kandet ".
Gen.8:10: " Ya ha espipiha otro siete dihas, ya ha na'hanao ta'lo i paluma gi i atka . "
Este na doble na rikårasion put i " siete dihas " ha fa'nå'gue hit na para si Noah, taimanu ha' para hita på'go, i lina'la ma estapblesa yan ma na'i otden as Yu'os gi i inetnon i simana ni' " siete dihas " , lokkue' un inetnon simboliku put i " siete mit " na såkkan gi i dangkolo na prohekton-ña. Este na insisiste gi i mension este na numero " siete " ha na'fanmanhasso hit put i importansia ni' ha na'i hit si Yu'os; ni' para u na'fanhuyong i atmas-ña ni' i anite astaki i gloriosu na finatto-ña si Kristo ni' para u na'fanhuyong i lina'la'-ña gi tano'.
Gen. 8:11: " Ya i paluma måtto giya guiya gi pupuengi , ya estague', gi i pachot-ña guaha un hogsu' olibu ni' ma'utot. Ya si Noe ha tungo' na i hanom esta måtto gi i tano '. "
Despues di lå'la' na tiempon " linao " ni' ma anunsia gi i palabra " puengi ," i esperansa para i satbasion yan i minagof i lina'la' ginen i isao para u fanmatto gi papa' i imahen i " trongkon olibu " , susedidu gi i antigu yan despues gi i nuebu na kontrata. Taimanu ha' si Noah ha tungo' ginen un " hogsu' olibu " na i tano' ni' ha espipiha yan ha hahasso para u listo para u agang gui', i " famagu'on Yu'os " u ma tungo' yan u ma komprende na i rainon i langet ma abri para siha ni' ayu i ma na'hanao ginen i langet, si Jesukristo.
Este na " hogsu' olibo " ha testifikåyi si Noah na siña ha' ta'lo i tinanom yan i lina'la' i trongko siha.
Gen. 8:12: " Ya ha espipiha otro siete dihas , ya ha na'hanao i paluma: lao ti ha bira gui' tatte giya guiya . "
Este na sinisedi, gof impottånte, sa' ha pruba na " i paluma " ha disidi para u fañåga gi i naturåt, ni' ha ofresi gui' nengkanno'.
Taimanu ha' i " paluma " malingu despues di ha na'i i mensåhi-ña put esperansa , despues di ha na'i i lina'la'-ña gi tano' para u na'fanlibre i manma'ayek-ña, si Jesukristo, i " Prinsipen Pas " , para u hånao ginen i tano' yan i mandisipulu-ña, ya u na'fanlibre siha yan u fanma'gåsgas para u ma cho'gue i lina'la'-ñiha asta i uttimo na gloriosu na finatto-ña.
Gen. 8:13: " Gi i sais sientos yan unu na såkkan, gi i fine'nana na mes, gi i fine'nana na diha gi i mes, i hanom manma'å'ñao gi i tano'. Ya ha na'suha si Noe i kubre-ña i batko , ya ha li'e', na i tano' esta ma'å'ñao . "
I lina'la' i tano' ti åpmam ha' lao prumesa, pues ha cho'gue si Noah para u abri i atof i arka para u li'e' i sanhiyong i arka ya ha tungo' na esta ha laknos gi i sanhilo' i båndan Ararat, i lini'e'-ña ha na'lå'la ' i tano ' . Gi i eksperensian i dilubiu, i arka ha chule' i imahen un huegu ni' ma'inkuba. Gi i tiempon-ña, i patgon palao'an ha tåmpe i åmot ni' ma'a'atan gui'. Si Noe ha cho'gue lokkue' ; ha " na'suha i kubre-ña gi i arka ," ni' ti u ma'usa para u prutehi gui' ginen i linao. Na'tungo' na ti måtto si Yu'os para u abri i pettan i arka ni' guiya mismo ha tåmpe ; este ha na'siguru na ti ha kuestiona pat ha na'lå'la' i estao i husgamento-ña kontra i manma'gås-ta ni' i pettan i satbasion yan i langet siempre ma'a'atan.
Gen. 8:14: "Ya gi i mina'dos na mes, gi i bente siete na diha gi i mes, na ma'gåsgas i tano ' . "
I tano' siña ha' ma'usa ta'lo despues di ma'a'atan gi i arka gi duranten 377 dihas desde i ha'åni annai ma'a'atan i batko yan i ma'a'atan i petta as Yu'os.
Gen.8:15: “ Pues ilek-ña si Yu'os as Noah, ilek-ña : ”
Gen. 8:16: " Fanhånao ginen i batko, hagu yan i asaguå-mu, i famagu'on-mu yan i asaguan i famagu'on-mu . "
Si Yu'os ha' ha na'i i sinyal para i huyong ginen i " arka " , guiya ni' ha na'suha i uniku na " petta " para i taotao-ña antes di i dilubiu.
Gen. 8:17: “ Na'fanhuyong todu i lina'la' ni' gaige giya hagu, i paluma yan i ga'ga' yan todu i gå'ga' ni' manma'gåsgas gi i tano' , ya u fanma'gåsi gi i tano' ya u fanma'gåsi yan u fanma'gåsi gi i tano' . ”
I lina'la' parehu yan i mina'singko na diha gi i Simana ni' para u ma'gåsi, lao ti nuebu na fina'tinas , sa' despues di i Dilubio, i lina'la' ta'lo gi i tano' un fase gi i prohekto ni' maproponi para i fine'nina na 6,000 åños gi i historian i tano'. Si Yu'os ha na'i este na tiempo na'ma'å'ñao yan na'fanmanman. Ha na'i i taotao siha un pruba ni' siña ha na'fanmatai i taotao siha put i inafekta nu i dibin husgamento-ña. Un pruba ni' para ta hasso gi 2 Peter 3 :5 asta 8: " Sa' malago' siha ma na'suha, na i langet siha manggaige gi tiempon antigu put i fino' Yu'os, ya i tano' ma fa'tinas ginen i hanom yan i hanom. Put este siha na kosas i tano' ni' gaige antes, ni' ma na'fanla'la' ni' hanom, ma na'suha. Lao put i mismo na palabra i langet yan i tano' ni' ma na'setbe para i guafi, ma na'setbe para i guafi ha'åni i sentensia yan i pineddong i taotao ni' ti manmaolek. Lao, i guinaiya-ku, cha'-mu fanma'å'ñao nu este na kosas, na para i Saina, un diha parehu yan mit åños, ya i mit åños parehu ha' yan un diha ." I ma anunsia na dilubiu na guafi para u ma kumple gi i uttemo na tiempon i mina'siette na mileniu gi i okasion i Uttimo na Huisio , gi i inabri-ña i manma'gås-ta ni' manma'gås-ta gi papa' tano' ni' para u fanma'gås-ta gi todu i tano'. Este na " lago' guafi " ni' ma mensiona gi Rev. 20:14-15, para u na'fanlamen i tano' yan i manma'å'ñao na taotao-ña yan lokkue' i che'cho'-ñiha ni' malago'-ñiha ma pribilehio ni' ma despresia i guinaiya ni' ha na'fanli'e' si Yu'os. Ya este na mina'siette na milenio maprofetisa gi i mina'sais na diha gi i simana, este sigun ginen i difirensia " un diha parehu yan mit años ya i mit años parehu yan un diha ."
Gen.8:18: " Ya humanao si Noe yan i famagu'on-ña, yan i asaguå-ña, yan i asaguan i famagu'on-ña . "
Yanggen manhånao i gå'ga' siha, i riprisentånten i nuebu na taotao manhånao lokkue' ginen i arka. Ma sodda' ta'lo i atdao yan i dangkolo, kasi tåya' linachi-ña na lugåt ni' ha ofresi siha i naturåt, despues di 377 dihas yan puengi na ma'a'atan gi un dikike' , åpaka', yan ma'a'atan na lugåt.
Gen. 8:19: " Todu i gå'ga', todu i gå'ga' ni' manma'gåsgas, todu i paluma, yan todu i manma'gåsgas gi i tano', sigun ginen i klåsen-ñiha, manhånao ginen i batko . "
I finatto i arka ha prufetisa i inetnon i manma'ayek para i rainon i langet, lao ayu ha' i manma'ayek as Yu'os para u fanhålom. Gi tiempon Noah, ti taiguini ha' este, sa' i mangasgas yan i mangasgas para u fanla'la' gi un tano', ya u fanma'a'ñao entre siha asta i finakpo' i tano'.
Gen.8:20: " Pues ha fa'tinas si Noe un attat para si Saina ya ha chule' kada na gå'ga' ni' manma'gas yan kada paluma ni' manma'gas, ya ha ofresi i ofresimienton-ñiha gi hilo' i attat . "
I holocaust un cho'cho' ni' i ma'ayek as Noah ha na'annok i grasias-ña as Yu'os. I finatai i inosge' na bidå-ña, gi este na biåhi un gå'ga', ha na'hasso i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao put i manera ni', gi as Jesukristo, para u fåtto para u na'fanlibre i antin i manma'ayek-ña. I manma'gas na gå'ga' siha manmeresi para u ma represesenta i sakrifisiun Kristo, ni' para u na'fanli'e' i perfekto na linachi gi todu i anti-ña, tataotao-ña, yan espiritu-ña.
Gen. 8:21: " Ya i Saina ha hongge i gof maolek na åmot, ya ilek-ña si YaHWH gi korason- ña , "Ti bai hu na'ma'åse' i tano' put i taotao, sa' i hinasso i korason i taotao ti maolek desdeki i patgon-ña ; ya ti bai hu na'fanlamen todu i manlåla'la', taimanu ha' hu cho'gue . "
I holocaust ni' ha ofresi si Noah, un akton hinengge, yan hinengge ni' manma'å'ñao. Sa', yanggen ha ofresi sakrifisiu para si Yu'os , este put i rituåt sakrifisiu ni' ha na'i , meggai na tiempo antes di ha fa'nå'gue i ManHebreu ni' manhånao ginen Ehipto. I sinangan " na'magof na amot " ti ha na'fanmanhasso hit put i dibin na siniseden i amot lao i dibin Espiritu-ña ni' ha agradesi i inadahen i fiet na taotao ni' ha ayek yan i prufeta na visiun ni' ha na'i este na ritu para i mamaila' na sakrifisiu-ña , gi as Jesukristo.
Asta i Uttimo na Huisiu, taya' mas dilubiu ni' siña ha na'fanlamen hit. I eksperensia ha na'annok na i taotao gi i tataotao-ña " malao' ," taimanu ha' ilek-ña si Jesukristo put i manapostoles-ña gi Mateo 7:11: " Yanggen hamyo, ni' manmala'et , en tingo' taimanu en na'i i famagu'on-miyu maolek na rigalu siha, kao siña mas i Tatan-miyu ni' gaige gi langet para u na'i maolek na rigalu siha para ayu siha i manmamaisen gui' ? " gå'ga ' ," ni ' ha sangan si Pablo gi i hinasso-ña. 1 Cor. 2:14, ya put i ma na'fanli'e' gi as Jesukristo i minetgot i guinaiya-ña para siha, guaha gi ayu siha i manma'å'agang " manmala'et " para u fanma'å'ñao yan u fanma'å'ñao na taotao ni' manma'ayek .
Gen. 8:22: " Yanggen gaige i tano', i tiempon tinanom yan i lina'la', i frihu yan i minannå'i, i tiempon somnak yan i tiempon iniñgo', i ha'åni yan i puengi ti u fanma'pos . "
Este na mina'ocho na kapitulu ha tutuhon gi un rikåra put i lina'la' gi i tano' desdeki i fine'nana na ha'åni gi i fina'tinas-ña, ni', gi i konstitusion-ña ni' " puengi yan diha ", ha na'fanli'e' si Yu'os i gera gi entre " i linao " yan i " lina'la '" ni' para u gana gi as Jesukristo. Gi este na bersikulo ha lista este siha na ekstremo na alternasion siha ni' ginen i isao mismo, ni' i konsekuensian i libre na disision ni' ma nå'i este siha na gå'ga' gi langet yan tano' ni' manlibre para u ma guaiya yan u ma setbe gui' pat para u ma na'suha gui' asta i punton para u ma chathinasso gui'. Lao i konsekuensiå-ña este na lina'la' para i manmalago' i maolek yan i finatai yan i piniti para ayu i manmalago' i tailayi, taimanu ha' i dilubiu ha na'fanli'e'.
I asunto siha ni' ma'a'atan todu guaha mensåhi -ñiha:
" I tinanom yan i lina'la ' ": ma suggesta i tutuhon i ebanghelisåsion yan i finakpo' i tano'; i litråtu siha ni' ha chule' si Jesukristo gi i fina'akomparasion-ña, kontodu gi Matt. 13:37 asta 39: " Ya ilek-ña: Ayu i tanom i maolek na semiya, i Lahin i taotao; i fangualuan i tano'; i maolek na semiya i famagu'on i raino; i chaguan i famagu'on i tailayi; i enimigu ni' tanom i anite; i manma'gåsi i finakpo' i tano' ; i manma'gåsi i anghet siha ."
" Frihu yan minagof " : " Mina'å'ñao " ma mensiona gi Rev. 7:16: " Ti u fanma'å'ñao, ni' u fanma'å'ñao; ni' i atdao u fanma'å'ñao nu siha , ni' i mina'å'ñao . " Lao, gi i otro banda, " frihu " lokkue' un konsekuensian i maldision i isao.
" Summer yan winter ": este i dos na tiempon ekstrosu, kada unu ti maolek taiguihi i otro gi i eksisio-ña.
" Ha'åni yan puengi ": Si Yu'os ha na'i siha gi i otden ni' ha na'i gui' i taotao , sa' gi i planu-ña, gi as Kristo, måtto i tiempon i ha'åni, ayu i inagang para u fanhålom gi i grasia-ña, lao despues di este na tiempo, måtto ayu i " i puengi anai taya' siña ma cho'gue " sigun as Juan 9:4 , este, para u na'lå'la' i destinu-ña sa' esta ma na'setbe para i lina'la' pat para i finatai desde i finakpo' i tiempon grasia.
Genesis 9
Separasion ginen i kustumbren lina'la'
Gen. 9:1: " Ya si Yu'os ha bendisi si Noah yan i famagu'on-ña, ya ilek-ña nu siha : Fanfañåga, yan fanma'gåsi, ya in na'fandaña' i tano'. "
Este i fine'nina na rol ni' ha na'i si Yu'os i lina'la' ni' manma'ayek yan manma'ayuda ni' i arka ni' ma'ayek ni' taotao: si Noe yan i tres na lahi-ña.
Gen.9:2: " I mina'å'ñao-mu yan i mina'å'ñao-mu para u gaige gi todu i gå'ga' gi tano', gi todu i paluma gi i atdao, gi todu i gå'ga' ni' manmamomokkat gi tano', yan gi todu i guihan gi tasi; gi kannai-mu manma'entrega siha . "
I lina'la' i gå'ga' siha debi di u fanlå'la' gi i taotao , ya put este na rason, mas ki antes di i dilubiu, i taotao siña ha na'fanla'la' i gå'ga' siha. Fuera di yanggen i gå'ga' ha na'suha i kontrol-ña put i mina'å'ñao pat i inafekta, komo i lai, todu i gå'ga' manma'å'ñao nu i taotao ya maprokura manmalago' yanggen ma li'e' gui'.
Gen.9:3: " Todu i lina'la' na gå'ga' siha u fanma'gåsi para hamyo ; taimanu ha' i tinanom ni' hu nå'i hamyo todu este siha . "
Este na inadelanta gi i nengkanno' guaha meggai na rason-ña . Sin bai hu na'i mas impottånte i otden ni' mapresenta , fine'nina , hu sangan put i insigidas na taihinekog na nengkanno' ni' ma'utot gi duranten i dilubiu yan i tano' ni' ma'a'atan ni' hånom asiga ni' esta ti ma'a'atan, dididi' ha' na tiempo ha bira gui' tatte gi i lina'la' -ña. Kontodu, i establisimenton i riton sakrifisiu gi fino' Hebreu para u nisisita , gi i tiempo-ña , i konsumon i tataotao i bidå-ña ni' ma sakrifisiu gi i prufeta na bidan i Senan i Saina, anai i pan para u ma kanno' komo simbolon i tataotao Jesukristo , yan i hanom i ubas para u ma gimen komo simbolon i haga'-ña. I mina'tres na rason, ti siña ma'alok, lao ti menos magahet, sa' malago' si Yu'os na u na'dididi' i lina'la' i taotao; ya i konsumon i tataotao ni' ha na'fanlamen yan ha na'halom gi tataotao i taotao i elementon destrosu gi lina'la', guiya i basen i minaolek i minalago'-ña yan i disision-ña. I eksperensian i nengkanno' ni' ti gå'ga' yan gå'ga' siña ha na'i hao konfirensia put este. Para ta na'siguru este na hinasso, ta tungo' na ti ha prohibi si Yu'os i taotao para u kanno' i gå'ga' ni' ti manmaolek , achokka' manma'å'ñao nu i salåpe'-ña.
Gen.9:4: " Lao ti en kanno' i gå'ga' yan i lina'la'-ña, yan i haga'-ña . "
Este na prohibision para u gaige gi antigu na kontrata sigun gi Lev. 17:10-11: " Yanggen guaha taotao gi i gima' Israel pat i taotao tåno' ni' mañasaga gi entalu'-ñiha, ha kanno' haga' , bai hu na'fanhuyong i fi'on-hu kontra ayu i chumocho haga', ya bai hu na'suha gui' gi entalu' i taotao-ña . " yan gi i nuebu , sigun ginen Acts 15:19 asta 2 1 : " Pues i husgamento-ku ti debi di ta fanma'a'ñao nu ayu siha i manma'a'ñao nu i taotao siha ni' manma'a'ñao nu i taotao siha. Nasion siha, lao para ta tuge’ siha para u fanma’ayuda gi i lina’la’ i idolos, gi i inmoralidad, gi i lina’la’ ni’ manma’a’ñao , yan gi i haga ’ .
Si Yu'os ha agang i enteru na gå'ga' ni' ma fa'tinas ginen i tataotao ni' tataotao yan i espiritu ni' gaige gi i tataotao " anti . " Gi este na tataotao, i motor organ i uriya, ni' ma'gåsgas ni' i haga ' mismo, ni' ma'gåsgas gi kada hiningok ni' i oksigen ni' ma'gåsgas gi i pulmon . Gi i estao låla'la' , i uriya ha na'huyong i sinyal siha ni' muna'fanhuyong hinasso yan memoria , ya ha maneha i che'cho' todu i otro na å'paka' na å'paka' ni' ma fa'tinas i tataotao. I rol i " haga' ," ni' , kontodu , uniku para kada na taotao ni' låla'la' gi i genome , ti debi di u ma'usa put rason salut, sa' ha chule' i basula yan i taibali ni' mafa'tinas gi todu i tataotao, yan put rason espirituåt. Si Yu'os ha na'setbe para guiya, gi un manera ni' ti siña ha na'i gui' , para i fina'nå'guen-ña put i rilihón , i prinsipåt para u gimen i haga' Kristo, lao gi i siniseden i haga' ubas ha'. Yanggen gaige i lina'la gi i haga', ayu i uminom i haga' i Kristo ha na'fanhuyong gui' gi i sagradu yan perfekto na naturat-ña , sigun ginen i magahet na prinsipåt na i tataotao ma fa'tinas ginen ayu i ha kanno'.
Gen. 9:5: " Na'tungo' hamyo lokkue', na i haga' i anti-miyu bai hu nisisita ginen i kannai kada gå'ga' : ya i lina'la' i taotao bai hu nisisita ginen i kannai i taotao, asta i che'lu-ña . "
I lina'la i mas impottånte para i Yu'os ni' ha na'huyong gui' . debi di ta ekungok Gui' para ta tungo' i chinatsaga ni' ha na'fanhuyong i kriminåt kontra Guiya, i magahet na ga'ga' i lina'la' ni' ma chule'. Put este, Guiya ha' siña ha na'i i otden para u ma'apasi i lina'la'. Gi i fine'nina na bersikulo, ha na'i si Yu'os i taotao para u chule' i lina'la' gå'ga' para nengkanno', lao guini, un kriminåt, i pineddong ni' ha na'fanhuyong i lina'la' taotao. Este na lina'la ni' ma chule' ti u guaha opottunidåt-ña para u fanma'a'ñao as Yu'os, ni' para u fanma'a'ñao nu i kinalamten-ñiha yanggen ti ha konfotme i estao-ña gi satbasion. Si Yu'os guini ha po'lo i fundasion i lai i pineddong , "un mata para un mata, un dinten para un dinten, lina'la para un lina'la'." I gå'ga' para u na'i i taotao ni' i finatai-ña, ya i taotao ni' i klasen Cain para u ma'atkila yanggen ha punu' i " che'lu-ña " gi haga'-ña ni' i klasen Abel.
Gen.9:6: " Hayi i muna'fanhuyong i haga' taotao, u fanma'ayek i haga'-ña ; sa' si Yu'os ha fa'tinas i taotao gi i imahen-ña . "
Si Yu'os ti ha espipiha para u na'dokko' i numeron i manmatai sa', gi i otro banda , yanggen ha na'i i taotao ni' siña ha na'fanmatai i taotao, ha kontenuha i inafekta ni' para u na'fanlamen i taotao siha ya, put i risgu ni' gaige , i mas takhilo' na numeron taotao para u fanma'estudiåyi para u makontrola i agresibo-ñiha, kosaki ti u fanma'ayek para u fanma'ayek para u fanma'ayek.
Ayu ha ' i manma'å'ñao nu i minagahet yan i minagahet na hinengge siña ma tungo' hafa kumeke'ilekña i ' si Yu'os ha na'fanhuyong i taotao gi i imahen-ña '. Espesiatmente yanggen i taotao manma'a'ñao yan manma'a'ñao, taimanu ha' i lina'la på'go gi i sanlagu yan gi todu i tano', manma'a'ñao ni' tiningo' sientifiku.
Gen. 9:7: “ Ya hamyo, fanma'gåsi yan fanma'gåsi, ya fanma'gåsi gi tano' ya fanma'gåsi gi halom-ña . ”
Si Yu'os ha na'i atension este na multiplikåsion, ya put i maolek na rason, i numeron i manma'å'agang esta ti meggai , achokka' gi i relasion-ña yan i manma'å'agang ni' manmafañågu gi i chalan , na yanggen meggai i numeron i manma'ayek-ña , mas siña ha sodda' yan ha selekta i manma'ayek-ña gi entre siha ; sa' sigun ginen i presision ni' ma'a'atan gi Dan.7:9, i proporsion un miyon na ma'ayek para dies biyon na taotao ni' ma'agang, pat unu para dies,000 .
Gen. 9:8: " Ya si Yu'os ha sangan ta'lo as Noe, yan i famagu'on-ña, ilek-ña .
Ha ågang si Yu'os i kuatro na lalåhi sa' yanggen ha na'i i lalåhi na riprisentånten i taotao, u fanma'ayek para u ma'ayek i famalao'an yan famagu'on ni' manma'ayek para u ma'ayek. I dominion un siniseden konfiansa ni' ha ofresi si Yu'os para i taotao siha lao ha na'fanresponsåpble siha gi me'nan i fi'on-ña yan i husgamento-ña .
Gen.9:9: “ Estague', hu estapblesa i kontrata-ku yan hagu yan i famagu'on-mu despues di hagu ; ”
I mas impottånte para hita på'go na tiempo na hita i " semiya " ni' ha estapblesa si Yu'os i " kontrata- ña " . I lina'la på'go yan i manma'å'ñao na inbension-ña ti ha na'fanma'å'ñao i taotao. Hita i erensian i nuebu na tinituhon ni ha na'i si Yu'os i taotao siha despues di i na'ma'å'ñao na dilubiu. I kontrata ni' ma estapblesa yan si Noah yan i tres na lahi-ña, espesiåt . Ha komprometi si Yu'os para ti u na'fanlamen todu i taotao siha gi i hanom i dilubiu. Despues di este, para u fatto i kontrata ni' para u estapblesa si Yu'os yan si Abraham, ni' para u ma kumple gi papa' i dos na aspetu-ña ni' ma focus , gi tiempo yan gi espiritu'åt, gi i ministron Jesukristo ni' para u na'fanlibre hit. Este na kontrata u fundamentatmente indibiduat parehu ha` yan i estao satbasion ni gaige gi kuestion. Gi duranten i 16 na siglu antes di i fine'nina na finatto-ña , si Yu'os ha na'annok i planun-ña put i satbasion ginen i rituat siha ni' ma'o'oda para i taotao Hebreu. Pues , despues di ma kumple gi as Jesukristo este na planu ni' ma na'annok gi todu i lina'la'-ña, gi duranten 16 na siglu, i infidelidåt para u susedi i fidelidåt yan gi duranten 1260 åños , i mas takhilo' na linao para u ma gobietna gi papa' i papa' i Roman popery. Desde i sakkan 1170, annai siña si Peter Waldo ha praktitika ta'lo i puru yan fiet na hinengge-ña i kristianu yan i ma'o'osge i magahet na Sabalu , i ti manma'lak na manma'ayek , despues di guiya , manma'ayek gi i che'cho' i Reformasion ni' ma cho'gue lao ti ma kumple. Siempre, desde 1843 ha' na , put i dos na prublema gi hinengge, siña ha sodda' si Yu'os gi entre i manmofo'na na Adventism , i manma'å'ñao na manma'å'ñao . Lao ti apmam ha' para u makomprende kabåles i misterio ni manmafa'nu'i gi prufesiha-ña. I siniseden i inetnon yan si Yu'os, todu i tiempo i kontribusion yan i rinikohin i lina'la'-ña, este na rason na i che'cho' ni' hu tuge' gi na'ån-ña, para bai na'fanli'e' i manma'ayek-ña, ha konsiste, gi papa' i na'an " testimonion Jesus ", i uttimo na forma-ña, i siniseden na i inetnon-ña magahet yan ma konfitma.
Gen. 9:10: " yan todu i lina'la' ni' gaige giya hamyo, kontodu i paluma yan i ga'ga' siha, yan todu i gå'ga' gi tano', maseha todu i manhuyong gi i batko, pat todu i gå'ga' gi tano' . "
I kontrata ni ha prisenta as Yu’os ha konsiste lokkue’ i ga’ga’ siha, kumeke ilek-ña, todu i lina’la’ yan para u fanmo’na gi tano’.
Gen. 9:11: “ Bai hu na'setbe i kontrata-ku yan hamyo : Todu i tataotao ti u fanma'utot ni' i hanom dilubiu, ni' u guaha dilubiu para u na'fanlamen i tano' . ”
I leksion put i dilubiu debi di u gof diferentes. Si Yu'os para u cho'gue i gera sa' i minalago'-ña para u gana i korason i manma'ayek-ña.
Gen.9:12: " Ya ilek-ña si Yu'os , "Este i señat i kontrata ni' hu estapblesa entre guåhu yan hamyo yan todu i manlå'la' na gå'ga' ni' gaige giya hamyo para todu i tiempo . "
Este na señat ni ha na'i si Yu'os ha afekta todu i lina'la', i manmaolek yan i ti manmaolek. Ti este ha' i siniseden i taotao-ña, ni' para u ma'usa gi i mina'siette na diha gi i Sabalu. Este na sinisedi ha na'hasso i lina'la' siha put i kompromisu-ña na ti u na'fanlamen siha ta'lo ni' i hanom i dilubiu ; este i lina'la'-ña.
Gen. 9:13: " Hu po'lo i atmas-hu gi i mapagajes, ya para u ma'usa komo siniseden i kontrata entre guåhu yan i tano' ."
I siensia para u esplåra i fisikåt na rason put i lina'la' i atdao. Este na dekomposision i lina'la' i atdao ni' gaige gi hilo' i fina'tinas i hånom pat i takhilo' na umidåt. Todu i taotao ma li'e' na i atdao ha tutuhon yanggen u'uchan ya i atdao ha na'fanli'e' i lina'la'-ña. Lao, i linao ha na'hasso hit put i dilubiu, ya i atdao ha represesenta i maolek, benefisiosu, yan na'magof na atdao ginen as Yu'os.
Gen.9:14: " Ya yanggen hu na'fandaña' i mapagajes siha gi hilo' tano', i atko u ma li'e' gi halom i mapagajes siha : "
I mapagajes ma inventåyi as Yu'os para u na'fanhuyong uchan despues di i dilubiu yan gi mismo tiempo yan i prinsipåt i atdao. Lao , gi i tiempon-ta ni' ti maolek, i lalåhi yan famalao'an ni' ti manma'å'ñao ma na'fanlamen yan ma na'fanlamen este na asunton i atdao ni' ma na'i este na simbolon i dibin na aliansa para u ma na'i i akronim yan i embleman i inetnon i manma'å'ñao na taotao siha. Debi di u sodda' si Yu'os un maolek na rason para u na'fanlamen este na taotao ni' ti ma'å'ñao yan ti ma'respeta gui' yan i taotao siha. I uttimu na siniseden i binaba-ña ti apmam para u fanma'a'ñao, manma'a'ñao taiguihi i guafi yan manma'a'ñao taiguihi i finatai.
Gen.9:15: " Ya bai hu hasso i kontrata-ku, ni' gaige gi entalu'-hu yan hamyo yan todu i lina'la' gi todu i tataotao; ya i hanom ti u fanma'a'ñao para u fanma'atkila todu i tataotao . "
Yanggen hu taitai este siha na palabras ginen i pachot Yu'os, hu midi i paradokso yanggen hu hasso i sinangan siha ni' siña ha cho'gue på'go na tiempo put i linachi taotao ni' ha bira gui' tatte gi i nivel i antediluvians.
Si Yu'os ha gof adahi i fino'-ña, ti u guaha mas dilubiu na hanom, lao para todu i manma'a'ñao , un dilubiu na guafi ma na'setbe para i ha'åni i uttimo na husgamento ; ni' ha na'hasso hit si apostol Pedro gi 2 Pedro 3:7 . Lao antes di este na uttimo na husgamento , yan antes di i finatto-ña si Kristo, i guafi nukleåt gi i mina'tres na Geran Mundo pat "6th trumpet " gi Rev. 9:13 asta 21, para u fåtto , gi i forma ni' meggai yan sinisedi na " mushrooms " ni' manma'å'ñao , para u ma'usa i refugiun i isao ni' i manmaolek na siudåt siha , i kapitåt siha, pat ti i tano', manma'ayek.
Gen. 9:16: " I atdao para u gaige gi i mapagajes , ya bai hu atan gui', ya bai hu hasso i taihinekkok na kontrata entre si Yu'os yan todu i lina'la' ni' gaige gi hilo' i tano' ."
Ti åpmam ayu na tiempo, ya siña ha na'fanhuyong i nuebu na riprisentånten i taotao siha ni' i dangkolo na esperansa para u ma'ebita i isao ni' ma cho'gue ni' i manmofo'na na dilubiu. Lao på'go, ti ma na'i hit esperansa sa' i tinemtom i antediluvians manmafa'nu'i gi todu i lugat gi entalu'-ta.
Gen.9:17: " Ya ilek-ña si Yu'os as Noah , "Este i señat i kontrata ni' hu estapblesa entre guåhu yan todu i tataotao gi hilo' tano' . "
Si Yu'os ha enfatisåyi i kinalamten este na kontrata ni' ma estapblesa gi "todu i tataotao." Este na kontrata siempre ha na'fanmanhasso i taotao siha gi i enteru na manera.
Gen. 9:18: " I famagu'on Noe, ni' manhuyong gi i batko, si Shem, si Ham, yan si Jafet. Si Ham ha na'fanhuyong si Canaan . "
Ma nå'i hit klaru: " Si Ham i tatan Canaan ." Hasso, si Noah yan i famagu'on-ña todu manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha gi i tiempon antigu. Pues, i manå'paka' na taotao siha u sigi ha' manma'gåsi, espesiåtmente gi i tano' "Canaan," anai i ManHebreu ni' manhånao ginen Ehipto para u fanma sodda' siha, ya i mina'å'ñao-ñiha put i mineggai-ñiha para u fanma kondena para u fanma laknos gi i desierto gi duranten 40 åños ya u fanmatai gi ayu na lugat.
Gen. 9:19: " Este i tres na lalahi-ña si Noe, ya ginen siha todu i tano' ma'ayek . "
Na'tungo' na gi tutuhon, i taotao antes di i linao guaha un taotao ha' na orihin-ñiha: si Adan. I nuebu na lina'la despues di i linao ma fa'tinas gi tres na taotao, si Shem, si Ham, yan si Japheth. Put este na rason na i taotåo siha ni disendensian-ñiha u fanma separa yan u fanma dibidi . Kada nuebu na finañagu, ma'aidentifika yan i tatan-ña, si Shem, si Ham, pat si Japheth. I espiritun dibision para u na'fanhuyong este siha na diferentes na orihinat para u na'fanla'la' i taotao siha ni' manma'a'atan gi i kustumbren-ñiha kontra i otro.
Gen. 9:20: " Ya si Noe ha tutuhon chumo'gue i tano', ya ha tanom i fangualuan ubas . "
Este na aktibidåt, achokka' gof maolek, guaha seriosu na konsekuensia-ña. Gi i uttemo i tinanom-ña, ha rikohi si Noah i ubas siha, ya i hanom ni' ma'gåsi, despues di ma'oksida, ha ginge' i åmot.
Gen. 9:21: " Ya gumimen i binu, ya ma'å'ñao, ya ha na'fanhuyong gui' gi halom i tenda-ña. "
Sa' ti siña ha na'kontrola i che'cho'-ña, ha ålok si Noah na guiya ha', ha na'fanhuyong gui' ya ha na'fanhuyong i magagu-ña.
Gen. 9:22: " Si Ham, tatan Canaan, ha li'e' i tata-ña i lina'la'-ña, ya ha sangani i dos na che'lu-ña gi sanhiyong. "
Gi ayu na tiempo, i hinasso i taotao sen sensitibo ha' put este na desnudo ni' ha diskubre i isao na Adan. Ya si Ham, na'magof yan siguru na dididi' ha' na'ma'å'ñao, guaha mala na ideha-ña para u sangan i dos na che'lu-ña put i eksperensian-ña.
Gen.9:23: " Pues si Shem yan si Jafet ma chule' i magagu, ya ma po'lo gi i agapa'-ñiha, ya manhånao tatte ya ma kubre i tatan-ñiha: sa' manma'å'ñao siha, ya ti ma li'e' i tatan-ñiha . "
Gi todu i nisisåriu na inatan, i dos mañe'lu ma kubre i tataotao i tatan-ñiha.
Gen. 9:24: " Ya si Noe ha laknos gui' gi binu-ña, ya ha hungok hafa i che'cho'-ña i lahi-ña ni' mas patgon nu guiya . "
Pues debi di u ma sangani gui' i dos mañe'lu. Ya este na denunsia para u na'magof si Noah, sa' ha sentungo' na i onru-ña komo tata ma na'suha. Ti ha gåsta i åmot-ña ya ha na'fanlamen i taotao siha put i naturåt na reaksion gi i hanom ubas, ni' ha oxidize gi i tiempo ya i asukat-ña ha na'fanma'a'ñao gui'.
Gen.9:25: " Ya ilegña , Maldito Canaan ! U tentago y tentago sija para y mañeluña . "
Gi magåhet, este na eksperensia ha na'fanhuyong ha' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i famagu'on-ña put i famagu'on Noah. Sa' si Canaan mismo ti ha cho'gue i che'cho' i tata-ña as Ham; pues ti guiya i isao-ña. Ya si Noe ha matdisi gui', guiya ni' taya' ha cho'gue. I esta ma estapblesa na siñat ha tutuhon ha na'tungo' hit put i prinsipåt i husgamenton Yu'os ni' gaige gi i mina'dos gi i dies na tinago'-ña ni' siña ma taitai gi Exo. 20:5 : " Cha'mu fanma'å'ñao nu siha, ni' un setbe siha; sa' guåhu, si Jeova, i Yu'os-miyu, un Yu'os ni' sensenmagof, ya hu bisita i tinailayi i tatan-ñiha gi i famagu'on-ñiha asta i mina'tres yan mina'kuåtro na henerasion ayu siha i chumatli'e' yu' . " Gi este na inhustisia gaige todu i tiningo' Yu'os. Sa', hasso, i inafekta entre i lahi yan i tata, naturåt ya i lahi siempre ha atendi i tata-ña yanggen ma'a'atan gui'; fuera di i ti ma tungo' na eksepsion siha. Yanggin ha puno’ si Yu’us i tata, siempre chumatli’i i lahi-ña ya guiya u difende si tata-ña. Gi i malångu-ña i lahi-ña, si Canaan, ha kastiga si Noah si Ham, i tata ni' ha å'agang i minaolek i famagu'on-ña. Ya si Canaan, para guiya, para u sodda' i konsekuensian i lahi-ña si Ham. Pues, u sen chathinasso si Noah yan i dos na lahi-ña ni' ha bendisi: si Shem yan si Japheth. Esta ta tungo' na i famagu'on Canaan para u fanma'atkila as Yu'os para u ofresi Israel, i taotao-ña ni' manma'libre ginen i esklabu giya Ehipto (otro na lahi-ña si Ham: si Mizraim), i nasionåt na tåno'-ña.
Gen.9:26: " Ya ilek-ña , Bendito si Jeova , i Yu'os Sem, ya si Canaan u tentago'-ñiha ! "
Si Noah ha prufetisa put i famagu'on-ña i planon Yu'os para kada unu giya siha. Pues, i famagu'on Canaan u fanma'esklabu ni' i famagu'on Shem. Ham para u fanma'ekspande gi sanhaya ya u fanma'gåsi i kontinenten Africa asta i tano' Israel på'go. Si Shem para u fanma'gåsi gi sanhaya yan sanlichan, ya u fanma'gåsi i nasion Arab Muslim på'go na tiempo. Ginen Chaldea, Iraq på'go, para u fanhuyong si Abraham, un Semite. I estoria ha konfitma na i Africa giya Canaan ma'esklabu ni' i famagu'on Arabu as Shem.
Gen. 9:27: " Si Yu'os u na'dångkolo i nina'siñan Jafet, ya u fañåga gui' gi i tiendan Sem, ya u setbe si Canaan para i tentago'-ñiha! "
Si Japheth para u fanma'gåsi gi sanhaya , sanhaya, yan sanlichan. Gi meggai na tiempo, i sanhaya u ma'gas i sanhaya. I manma'gås-ta gi i sanhaya na nasion siha para u ma'eksperiensia i development tekniku yan sientifiku ni' para u na'i siha siñat para u ma'eksplota i nasion siha gi sanlagu na Arabu yan u ma'esklabu i taotao Africa, i famagu'on Canaan.
Gen. 9:28: " Ya si Noe låla'la' tres sientos singkuenta åños despues di i dilubiu . "
Gi duranten 350 åños, si Noah ha na'i testimonio put i dilubiu para i taotao-ña siha ya ha na'fanmanhasso siha put i isao i taotao antes di i dilubiu.
Gen. 9:29: " Ya todo y jaanen Noe nuebe sientos singcuenta años : ya matae . "
Gi 1656, i sakkan i dilubiu desdeki si Adan, si Noe 600 åños idat-ña , pues måtai gui' gi 2006 desdeki i isao-ña si Adan , 950 åños idat-ña. Sigun gi Gen. 10:25, gi i mafañågu-ña si " Peleg " gi 1757, " i tano' ma dibidi " as Yu'os sa' put i eksperensian i rebellion Ray Nimrod yan i Torre-ña giya Babel. I dibision , pat i separasion , i konsekuensian i diferentes na lengguåhi siha ni' ha na'i si Yu'os i taotao siha para u fanma separa ya ti u fanma fotma un unidot na gurupu gi me'nan i fi'on-ña yan i minalago'-ña . Pues, låla'la' si Noah gi i tiempon-ña ya 757 åños idat-ña gi ayu na tiempo.
Gi i tiempon i finatai Noah , esta mafañågu si Abram (gi 1948, pat 2052 åños antes di i finatai Jesukristo, ni' gi i sakkan 30 gi i tiempo-ta sigun ginen i kustumbren-ta ni' ti magahet), lao gaige gui' gi iya Ur giya Chaldea, tåtte ginen as Noah ni' sumåsaga gi sanhaya gi fi'on i Sadog Ararat .
Mafañågu gi 1948, annai 70 åños i tata-ña as Terah, ha hånao si Abram ginen Charan , para u cho'gue i tinago' Yu'os , gi i 75 åños-ña gi 2023, 17 åños despues di i finatai Noah gi 2006. I espiritu'åt na inaligao ma na'siguru yan ma kumple.
Gi 100 åños-ña, gi 2048, ha na'fanhuyong si Abram i tatan Isaac. måtai gui' gi 175 åños-ña gi 2123.
Gi i 60 åños-ña , gi 2108 , ha na'fanhuyong si Isaac i dos na famagu'on-ña as Esau yan Jacob, sigun ginen Gen. 25:26 .
Genesis 10
I separasion i taotao siha
Este na kapitulu ha na'fanhasso hit put i famagu'on i tres na lahi-ña si Noah. Este na ribilasion u maolek sa' gi i prufesiha-ña, si Yu'os ha na'i i na'an i tåno' siha ni' ma'a'a'ñao. Guaha na na'an siha ni' siña ma identifika gi i na'an på'go sa' ma na'setbe i råsan-ñiha, put hemplo : " Madai " para Mede, " Tubal " para Tobolsk, " Meshech " para Moscow.
Gen. 10:1: " Este siha i rasan i famagu'on Noe: si Shem, si Ham, yan si Jafet. Ya manmafañågu famagu'on-ñiha despues di i dilubiu . "
Y famaguon Jafet
Gen. 10 :2 : " I famagu'on Jafet, si Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubal, Mesek, yan Tiras . "
“ Mada ” i Media; “ Javan ” , Greece; “ Tubal ” , Tobolsk, “ Méschec ” , Moscow.
Gen. 10:3 : " Y famaguon Gomer : Askenaz, Rifat, yan Togarma. "
Gen. 10 :4 : “ I famagu'on Javan : Eliseo, Tarsis, Kittim yan Dodanim. HAS"
“ Tarsis ” kumeke'ilekña Tarso; “ Kittim ”, Cyprus.
Gen. 10 :5 : " Put este siha na taotao i nasion siha , sigun ginen i tano'-ñiha, sigun i fino'-ñiha , sigun ginen i familian-ñiha, sigun ginen i nasion-ñiha. "
I fino' " islas nasion siha " ha referi gi i sanlagu na nasion siha gi i presente na Europa yan i mas dangkolo na ekstension-ñiha taiguihi i Americas yan Australia.
I presision " sigun gi i fino' kada unu " para u sodda' i esplikasion-ña gi i eksperensian i Toren Babel ni' ma na'tungo' gi Gen. 11.
Y famaguon Cam
Gen. 10:6 : " Y famaguon Cam : Cus, Misraim, Put, yan Canaan. "
Cush kumeke'ilekña Etiopia; " Misraim " kumeke'ilekña Ehipto; " Puth " kumeke'ilekña Libya ; yan " Canaan " kumeke'ilekña i på'go na Israel pat i antigu na Palestina.
Gen.1 0:7 : “ I famagu'on Cush : Seba, Havila, Sabta, Raema yan Sabteca. I famagu'on Raema : Seba yan Dedan. HAS"
Gen. 1:8 : " Ya si Cus jalilis si Nimrod : ya jatutujon munametgot gui tano. "
Este na rai " Nimrod " para u fa'tinas i " toren Babel ", i rason put i separasion i lengguåhi siha as Yu'os ni ' ha separa yan ha na'fandaña' i taotao siha gi taotao yan nasion siha sigun ginen Gen. 11.
Gen. 10 :9 : " Guiya un gof takkilo' na manmanå'i gi me'nan Yu'os ; pues ma sangan , parehu yan si Nimrod, i takkilo' na manmanå'i gi me'nan Yu'os . "
Gen. 10:10 : " Guiya i fine'nana na rai gi iya Babel, Erec, Acad, yan Calneh, gi tano' Sinar . "
I " Babel " kumeke'ilekña i antigu na Babilonia; " Akcad " ha na'fanhuyong i antigu na Akkadia yan i siudåt Baghdad på'go na tiempo ; I " Scinear " kumeke'ilekña Iraq.
Gen. 10:11 : “ Ginen ayu na tano' na humuyong si Asur , ya ha fa'tinas Nineveh, Rehobot Hir, yan Calah, »
" Assur " kumeke'ilekña Asiria. " Nineveh " ha na'i i Mosul på'go na tiempo .
Gen. 10:12 : " Yan Resen, gui entalu' Ninive yan Calah , guiya i dangkolo na siuda. "
Este na tres na siudat manggaige gi i på'go na Iraq gi i sanhaya yan gi fi'on i Sadog Tigris .
Gen. 10:13 : " Ya si Misraim jalilis si Ludim , yan si Anam, si Lehab, yan si Neftuh. "
Gen. 10:14 : " i Pathrusim, i Casluhim, ni' manmafañågu i Filisteo siha, yan i Captorim siha . "
I " Filistinu siha " ma'a'agang i Palestinian på'go, ni' manma'a'agang ha' gi gera yan Israel taimanu ha' gi i antigu na aliånsa. Siha i famagu'on Ehipto, otro na enemigu-ña i Israel asta 1979 annai ha fotma un aliansa yan Israel.
Gen. 10:15 : “ Si Canaan halilis si Sidon, i fine'nana na lahi-ña, yan si Het ;
Gen. 10:16 : " yan y Jebuseo sija, yan y Amorreo sija, yan y Girgaseo sija, ".
" Jebus " kumeke'ilekña Jerusalem; i " Amorites " i fine'nina na taotao gi i tano' ni' ha na'i si Yu'os i taotao Israel. Achokka' manma'a'ñao siha gi i kustumbren i manå'paka', ha na'fanmatai siha si Yu'os ya ha na'fanlamen siha ni' i gå'ga' siha ni' manma'å'ñao gi me'nan i taotao-ña para u na'libre i lugat.
Gen. 10:17 : " i Hivita siha, i Arkita siha, i Sinias , "
" Sin " kumeke'ilekña China.
Gen. 10:18 : " I Arvadites, i Zemarites, i Hamathites. Despues, i familian i Canaanites manma'a'ñao. "
Gen. 10:19 : “ I tano' i taotao Canaan siha ginen Sidon, gi bandan Gerar, asta Gaza, yan gi bandan Sodoma, Gomora, Adma yan Zeboim, asta Lesha. HAS"
Este na antigu na na'an siha ma dilimina i tano' Israel ginen i sanlichan na bandan sanhaya anai gaige Sidon gi sanhaya anai gaige ha' i Gaza på'go, yan ginen i sanhaya na bandan sanlichan , sigun ginen i lugat Sodom yan Gomorrah gi i lugat "Dead Sea" , gi sanhaya anai gaige Zeboim .
Gen. 10:20 : " Este siha i famagu'on Ham, sigun ginen i familian-ñiha, sigun i fino'-ñiha, i tano'-ñiha, yan i nasion-ñiha. "
Y famaguon Sem
Gen. 10:21 : " Ya para si Shem, tatan todu i famagu'on Eber, che'lu-ña si Jafet, fine'nana, manmafañågu famagu'on. "
Gen. 10:22 : " I famagu'on Sem : Elam, Asur, Arphaxad, Lud, yan Aram. "
" Elam " ha referi gi i antigu na taotao Persian gi i presente na Iran , yan lokkue' i Aryans gi i sanlagu na India ; " Assur " , antigu na Assyria ni' gaige på'go na Iraq ; " Lud " , siña Lod gi iya Israel; " Aram " , i taotao Siria giya Siria .
Gen. 10:23 : " I famagu'on Aram : Uz, Hul, Geter, yan Mas. "
Gen. 10:24 : “ Si Arpachad jalilis si Selac ; ya si Selac jalilis si Heber .
Gen. 10:25 : " Ya si Eber mafañago dos na lahi : na'an-ña i unu si Peleg, sa' gi tiempon-ña ma dibidi i tano' ; ya i na'an-ña i che'lu-ña si Joktan. "
Gi este na bersikulo ta sodda' i presisu: " sa' gi tiempo-ña ma dibidi i tano' ." Debi di ta na'i gui' i posipble na inayek, gi i sakkan 1757 ginen i isao Adan, i separasion i lengguåhi siha ni ' ginen i tinayuyot para u fanma'ayek i Tower of Babel. Pues, i tiempon i rai Nimrod.
Gen. 10:26 : “ Si Joktan jalilis si Almodad, si Selep, si Hatsarmavet, yan si Jera, ”
Gen. 10:27 : “ Hadoram, Uzal, Dikla, ”
Gen. 10:28 : “ Obal, Abimael, Sheba, ”
Gen. 10:29 : " Si Ofir, si Havila, yan si Jobab. Todu este siha i famagu'on Joktan. "
Gen. 10:30 : " Ya mañasaga desde Mesa, asta Sefar, asta y tano gui sanhaya. "
Gen. 10:31 : " Este siha i famagu'on Shem, sigun ginen i familian-ñiha, sigun i fino'-ñiha, i tano'-ñiha, yan i nasion-ñiha. "
Gen. 10:32 : " Este siha i familian i famagu'on Noe, sigun ginen i henerasion-ñiha, gi i nasion-ñiha: ya ginen siha na manmåfatto i nasion siha ni' manma'a'ñao gi i tano' despues di i dilubiu . "
Genesis 11
Separasion gi fino' CHamoru
Gen. 11 :1 : " Ya todu i tano' guaha un fino' yan un fino' . "
Si Yu'os ha na'hasso hit put i konsekuensiha na todu i taotao ginen un parehu: si Adan yan si Eva. I fino' CHamoru ma translada para todu i famagu'on.
Gen. 11:2 : " Ya annai manhånao siha ginen i sanhaya , ma sodda' un tåno' gi tano' Shinar, ya mañaga guihi . "
Gi i " sanhaya " gi i tano' " Schinar " gi Iraq på'go, gaige i Iran på'go. Manhånao i taotao siha gi i sanhilo' na tåno', ya manma'å'ñao nu i dos na hånom tåsi, "i Euphrates yan i Tigris" (Hebreu: Phrat yan Hiddekel) yan gof takhilo'. Gi i tiempo-ña, si Lot, i sobrinu-ña si Abraham , ha disidi lokkue ' este na lugat para u fañåga , annai ha dibidi gui' yan i tiyu-ña. I dangkolo na tåno' para u faboresi i fina'tinas un dangkolo na siudå, " Babel ," ni' para u fanma'å'ñao asta i uttemo na tiempo.
Gen. 11 :3 : " Ya ilek-ñiha entre siha , "Maila ' ya ta fa'tinas ladrilu siha, ya ta fanma'gåsi gi guafi. Ya i ladrilu para acho', ya i bitumen para acho' . "
Y manma'a'agang na taotao ti mañasaga gui tienda ; ma diskubre i fina'tinas i ladrilon ni' ma'gåsi, ni' siña ma'usa para u ma'gåsi i gima'-ñiha. Este na deskubrimiento i tutuhon todu i siuda siha. Gi i tiempon esklabu-ñiha giya Ehipto, i fina'tinas i ladrilu siha, para u ma'gåsi i Ramses para i Faraon, para u na'fanma'å'ñao i ManHebreu siha. I diferensia, i ladrilu- niha ti u fanma'gåsi gi i guafi, lao ma'gåsi ginen tano' yan tåsi, ya u fanma'gåsi gi i ma'gåsi na atdao Ehipto.
Gen. 11 :4 : " Ya ilegnija : Janao, ya ta fatinas un siuda para hita , yan un tore, ni y punta-ña u siña asta y langet , ya ta na'i na'an-ta, para ti ta fanmachalapon gi todu i tano ' . "
I famagu'on Noah yan i famagu'on-ña manma'a'ñao gi todu i tano', komo manma'a'ñao, todu i tiempo gi i tenda siha ni' manma'a'ñao para i mobimiento-ñiha. Gi este na ribilasion, ha apunta si Yu'os i tiempo annai, put i fine'nana na biåhi gi i historian taotao, i taotao siha ma disidi para u fanma'ayek gi un lugat yan gi i permanente na guma' siha , ya put este na rason, ma na'fanhuyong i fine'nina na taotao ni' ti manma'ayek. Ya este na fine'nina na inetnon ha na'fandaña' siha para u fanma'ayuda gi i separasion ni' ha na'fanhuyong i chinatsaga, i gera, yan i finatai. Ma tungo' ginen as Noah i taihinekog yan i båba na cho'cho' i taotao antes di i linao; asta i punto na si Yu'os ha na'fanlamen siha. Ya para u makontrola i risgu na u ma ripiti i parehu na isao, ma sangan na yanggen mandaña' gi un lugat, u fanma'gåsi este na båba. Ilek-ña i sinangan: i inetnon i fuetsa. Desde i tiempon Babel, todu i manma'gås-ta yan i manma'gås -ta ma'a'atan i fuetsan-ñiha gi i inetnon yan i inetnon. I fine'nina na kapitulu ha sangan put si Ray Nimrod, ni' , apaka' , i fine'nina na lider ni' ha na'daña' i taotao gi tiempo-ña, put i ha konstrui Babel yan i tore-ña .
I tinige' ha espisifiku: " un tori ni' i puntan-ña ha laknos i langet ." Este na hinasso put "ma'a'atan i langet" ha na'siguru na para u fandaña' yan si Yu'os gi langet para u ma fa'nu'i gui' na siña i taotao ha cho'gue sin guiya yan na guaha ideha-ña para u na'fanhuyong yan u na'fanhuyong i prublema - ña siha . Ti mas ki menos di un kompetensia para i Yu'os ni' ha na'fanhuyong.
Gen. 11 :5 : " Pues tumunog si Jeova para u li'e' i siuda yan i tore ni ' ma fa'tinas ni' i famagu'on taotao . "
Este ha' un imahen ni' ha na'tungo' hit na si Yu'os ha tungo' i planon i taotao ni' manma'a'ñao ta'lo ni' hinasso ni' manma'a'ñao.
Gen. 11 :6 : " Ya ilek -ña si Jeova , Estague', i taotao siha, unu ha', ya todu unu ha' i fino'-ñiha; ya esta ma tutuhon chumo'gue este .
I lina'la' gi tiempon Babel ma'a'a'ñao ni' i manuniversalist på'go na tiempo ni' ma'a'a'ñao put este na ideåt: para u ma fotma un taotao yan u fanguentos un lengguåhi. Ya i universalist-ta, taiguihi ayu siha i manma'a'agang as Nimrod, ti ma'a'ñao hafa hinasso-ña si Yu'os put este na asunto. Lao, gi 1747 åños desdeki i isao-ña si Adan , ha sångan yan ha na'huyong si Yu'os i hinasso-ña. Taimanu ha' i fino'-ña, i idea put i prohekton taotao ti ha na'magof gui' yan ha na'fanla'la' gui'. Lao ti kumeke'ilekña na u fanma'atkila ta'lo. Lao ta tungo' na ti ha kuestiona si Yu'os i inafektan i maneran i taotao ni' manma'a'ñao. Unu ha' na difekto-ña, ya para guiya: yanggen mas manma'a'agang, mas ma'abandona gui', ti ma'a'agang gui', pat mås baba, ma'a'agang i dius siha ni' ti magahet gi me'nan-ña.
Gen. 11 :7 : " Maila ' ya ta fanhånao papa' ya ta na'fanma'å'ñao i fino'-ñiha, ya ti siña ma tungo' i fino'-ñiha . "
Guaha solusion-ña si Yu'os: " Ta na'fanla'la' i fino'-ñiha, ya ti u ma komprende i fino'-ñiha ." Este na aksion ha na'fanhuyong un milagro ginen as Yu'os . Gi un mumentu, i lalåhi siha ma na'fanhuyong siha gi diferentes na lengguåhi siha ya, ti ma komprende i otro, ma na'fanhuyong siha ginen i otro. I inetnon ni' ma li'e' esta ma'utot . I separasion i lalåhi, i tema gi este na inestudia, estague' ha', maolek ma cho'gue.
Gen. 11 :8 : " Ya si Jeova ha na'fanla'la' siha gi todu i tano' : ya ma na'suha i fina'tinas i siuda . "
I manma'å'ñao nu i parehu na lengguåhi manma'a'agang ya manma'a'ñao nu i pumalu siha. Pues despues di este na eksperensian " lengguåhi siha " na i taotao siha u fanma'ayek gi diferentes na lugat anai u fanma'ayek siudat siha ni' ma'ayek gi acho' yan ladrilyu. U mafotma i nasion siha ya para u ma'kastigo i isao-ñiha, si Yu'os siña ha na'fanla'la' siha kontra i otro. I intension " Babel " para u ma estapblesa i pas gi todu i tano ' ti ma cho'gue.
Gen. 11 :9 : " Pues ma a'agang Babel, sa' gi ayu na lugat ha na'fanma'å'ñao si Jeova i fino' todu i tano'; ya ginen ayu na lugat ha na'fanla'la ' siha gi todu i tano' . "
I na'an " Babel ," ni' kumeke'ilekña "konfusion," debi di ta tungo' sa' ha testifikåyi i taotao siha taimanu ha' si Yu'os ha cho'gue i tinayuyot-ñiha para u fanma'ayuda: " i konfusion i fino' CHamoru ." I leksion ma'ayek para u fanma'å'ñao i taotao siha asta i uttemo na tiempo , sa' malago' si Yu'os na u ma'a'atan este na eksperensia gi i testimonio-ña , ni' ha dikta as Moises , ni' ha tuge' i fine'nina na lepblo siha gi i Santa Biblia-ña , ni ' ta taitai ha' på'go. Pues ti nisisåriu na u usa si Yu'os i båba kontra i manma'gås-ñiha gi ayu na tiempo. Lao ti parehu gi i uttemo na tiempo anai , ta ripiti este na inetnon ni' ma kondena as Yu'os, i uttimo na rebelde siha ni' manlå'la' despues di i Geran Tres gi i Mundo, u fanma destrosa ni' i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo. Pues debi di u ma'atende i " piniti-ña " sa', kontodu, ha disidi para u punu' i uttimo na inayek-ña sa' manma'å'ñao siha gi i Sabalu-ña desdeki i fina'tinas i tano'. I leksion ni' ha na'i si Yu'os ti ma ekungok ni' taotao siha ya todu i tiempo gi todu i tano', manma fotma i manmaolek na siudat siha astaki ha na'fanhuyong si Yu'os siha ni' otro taotao siha pat ni' manma'å'ñao na epidemia siha.
Y semiyan Sem
Para si Abraham, i tatan i manmanhongge yan i rilihón siha ni' monoteista på'go
Gen.11:10: " Este siha i rasan Shem: Si Shem lå'la' siento åños ya ha na'fanhuyong si Arphaxad dos åños despues di i dilubiu . "
I lahi-ña si Shem, mafañågu si Arphaxad gi 1658 (1656 + 2)
Gen. 11:11 : "Ya si Sem låla'la' despues di ha li'e' si Arphaxad singko sientos åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Shem gi 2158 gi idat-ña 600 åños (100 + 500)
Gen. 11:12 : “ Si Arpakkad, trenta-singko åños idat-ña, ha jalilis si Selak . ”
I lahi-ña si Arpa c schad, mafañågu si Schélach gi 1693 (165 8 + 35).
Gen. 11:13 : "Ya si Arphaxad låla'la' despues di ha li'e' si Selah kuatro sientos tres åños , ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Arpacschad gi 2096 gi idat-ña 438 (35 + 403)
Gen. 11:14 : “ Si Shelac, trenta años idat-ña, ha jalilis si Heber . ”
Mafañågu si Héber gi 1723 (1693 + 30)
Gen. 11:15 : "Ya si Shelah låla'la' despues di ha li'e' si Eber kuatro sientos tres åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Schélach gi 2126 (1723 + 403) gi idat 433 (30 + 403)
Gen. 11:16 : “ Si Heber, trenta yan kuatro åños idat-ña, ha jalilis si Peleg . ”
Mafañågu si Peleg gi 1757 (1723 + 34). Gi i tiempon mafañågu-ña , sigun ginen Gen. 10:25, " ma dibidi i tano '" put i fino' CHamoru ni' ha na'huyong si Yu'os para u dibidi yan u na'fandaña' i taotao siha ni' manma'a'agang Babel .
Gen. 11:17 : " Ya si Heber, låla'la' despues di ha jalilis si Peleg, kuatro sientos trenta åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Heber gi 2187 (1757 + 430) gi idat 464 (34 + 430)
Gen. 11:18 : “ Si Peleg, trenta åños idat-ña, ya ha na'i si Rehu . ”
Mafañågu si Rehu gi 1787 (1757 + 30)
Gen. 11:19 : " Ya si Peleg låla'la' despues di ha li'e' si Reu dos sientos nuebi åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Peleg gi 1996 (1787 + 209) gi idat 239 (30 + 209) . Atan i sumen na'ma'å'ñao na lina'la', sa' put i lina'la' i Tower of Babel ni' ma cho'gue gi tiempo-ña.
Gen. 11:20 : “ Si Rehu, trenta-dos años idat-ña, ha na'fanhuyong si Serug . ”
Mafañågu si Serug gi 1819 (1787 + 32)
Gen. 11:21 : "Ya si Reu låla'la' despues di ha li'e' si Serug dos sientos siete åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Rehu gi 2096 (1819 + 207) gi idat-ña 239 (32 + 207)
Gen. 11:22 : “ Si Serug, trenta åños idat-ña, ya ha na'i si Nahor . ”
Mafañågu si Nachor gi 1849 (1819 + 30)
Gen. 11:23 : "Ya si Serug låla'la' despues di ha li'e' si Nahor dos sientos åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Serug gi 2049 (1849 + 200) gi idat-ña 230 (30 + 200)
Gen. 11:24 : " Si Nahor, bente nuebi años, ya jalilis si Tera . "
Mafañågu si Terah gi 1878 (1849 + 29)
Gen. 11:25 : "Ya si Nahor låla'la' despues di ha fañago si Terah siento disi nuebi åños, ya ha na'fanlå'la' lalahi yan famalao'an . "
måtai si Nachor gi 1968 (1849 + 119) gi idat 148 (29 + 119)
Gen. 11:26 : " Ya si Tera, låla'la' setenta åños, ya jalilis si Abram, si Nahor, yan si Haran . "
Mafañågu si Abram gi 1948 (1878 + 70)
Si Abram para u fañågu i fine'nina na lahi-ña, si Isaac, yanggen 100 åños idat-ña, gi 2048 , sigun ginen Gen. 21:5: " Si Abraham siento åños idat-ña annai ha na'fanhuyong i lahi-ña as Isaac ."
Si Abram para u måtai gi 2123 gi idat-ña 175 , sigun ginen Gen. 25:7: " Este siha i diha gi i lina'la' Abraham : lå'la' siento setenta yan singko åños . "
Gen. 11:27 : " Este siha i rasan Tera: Si Tare jalilis si Abram, yan si Nahor, yan si Haran. Si Haran jalilis si Lot . "
Na'tungo' na si Abram i mas amko' gi i tres na lahi-ña si Terah. Pues, mafañågu gui' annai 70 åños idat-ña si tata-ña as Terah, taimanu ha' ma sangan gi i verse 26 gi sanhilo'.
Gen. 11:28 : " Ya måtai si Haran antes di tata-ña as Tera gi i tano' na'an-ña, gi iya Ur i Chaldees . "
Este na finatai ha esplåra sa' hafa na si Lot ha akompåpara si Abram gi i biahi-ña siha. Si Abram ha konne' gui' gi papa' i proteksion-ña.
Gi iya Ur i Chaldees na mafañågu si Abram, yan gi iya Babilonia i Chaldees na ma konne' i Israel ni' manma'a'ñao gi tiempon i profeta Jeremiah yan i profeta Daniel.
Gen. 11:29 : "Ya umasagua si Abram yan si Nahor : ya i na'an i asaguan Abram si Sarai, ya i na'an i asaguan Nahor si Milcah, i lahi-ña Haran, tatan Milcah yan tatan Iscah . "
I inetnon-ñiha gi este na tiempo, manma'a'ñao: Si Nahor ha asagua si Milcah, i lahi-ña i che'lu-ña as Haran. Este i kustumbre yan i inadahen i che'cho' ni' i intension-ña para u ma'gåsi i rasan i famagu'on. Gi i otro banda, ha na'hanao si Isaac i tentago'-ña para u sodda' asagua para i lahi-ña as Isaac ginen i familian Laban ni' Aramean.
Gen. 11:30 : "Ya si Sarai estaba ti mafañago .
Este na esterilidåt para u na'fanli'e' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i nina'siñan-ña; este put i siña ha na'fanhuyong un patgon yanggen esta kasi siento åños idat-ña taiguihi i asaguå-ña as Abram. Este na esterilidat nisisåriu gi i nivel prufeta, sa' si Isaac mapresenta komu i klasen i nuebu na Adan ni' para u na'fanlå'la' si Jesukristo gi tiempo-ña; i dos na taotao gi tiempo-niha i " famagu'on i prumesa ginen as Yu'os." Pues, siempre put i prufeta na rol-ña komu "lahi-ña si Yu'os" na ti guiya mismo ha ayek i asaguå-ña, sa' gi tataotao-ña si Jesukristo, si Yu'os ha ayek i manapostoles-ña yan i mandisipulu-ña, este i Tata na Espiritu ni' gaige giya guiya yan ha na'fanlå'la' gui'.
Gen. 11:31 : " Pues si Terah ha konne' si Abram i lahi-ña, yan si Lot i lahi-ña as Haran, i lahi-ña, yan si Sarai i suegra-ña, i asaguan i lahi-ña as Abram. Manhanao siha ginen Ur, i Chaldees, para u fanhånao para i tano' Canaan. Manmatto giya Haran ya mañasaga gi ayu na lugat . "
Todu i familia, kontodu si Abram, manmatto gi sanlagu na bandan i tano', gi iya Haran. Este na fine'nina na mubimento ha na'fanmatto siha gi i lugat anai mafañågu i taotao. Ma na'suha siha ginen i dangkolo, esta meggai na taotao yan manma'å'ñao na siudåt siha gi i fertil yan prosperu na tåno'.
Gen. 11:32 : " Ya i tiempon Tera dos sientos singko åños: ya måtai si Taré giya Haran . "
Mafañågu si Terah gi 1878, ya måtai gi 2083 gi idat-ña 205.
Gi i uttemo na tinige' put este na kapitulu, ta nota na i prohekton para u na'menos i lina'la' taotao asta 120 åños esta gaige gi i chalan para u ma kumple. Gi entre i "600 åños" as Shem yan i "148 åños" as Nahor pat i "175 åños" as Abraham, ma li'e' na ma na'menos i lina'la'. Gi maloffan kuatro sientos åños , para u lå'la' si Moises gi 120 åños. I numeron ni' ha na'i si Yu'os para u ma'ayek komo un perfekto na mudelu.
Gi i eksperensian Abraham, si Yu'os ha na'setbe i lina'la'-ña para u na'fanlibre i lina'la' i manma'ayek-ña, ni' ha ayek ginen todu i taotao-ña siha sigun ginen i imahen-ña put guiya. Gi este na estoria, si Abraham si Yu'os Tata, si Isaac, si Yu'os i Lahi-ña, ya i finatton-ña para u ma cho'gue gi as Jesukristo, ya gi i sakrifisiu-ña ni' boluntario para u mafañagu i nuebu na kontrata.
Genesis 12
Separasion ginen i familian tano'
Gen. 12:1: " Ya ilek-ña si Jeova as Abram , huyong ginen i tano'-mu, yan i familia-mu, yan i gima' tata-mu, para un tano' ni' bai hu fa'nu'i hao . "
Gi i tinago' Yu'os, si Abram para u hånao ginen i familia-ña gi tano', i gima' tata-ña , ya debi di ta li'e' gi este na otden i espirituåt na siniente ni' ha na'i si Yu'os gi Gen. 2:24, gi i fino'-ña ni' ilek-ña : " Put este na rason, i lalåhi para u dingu i tata-ña yan i nanå-ña, ya u fandaña' yan i asaguå-ña, ya u fanma'gåsi ." Si Abram debi di " ha na'suha i tata-ña yan i nanå-ña " para u hålom gi i prufeta na rol-ña si Kristo ni' i " Nobia " ha', i inetnon-ña ni' manma'ayek, ha kuenta. I lina'la' i taotao siha, manma'a'ñao nu i inadelantan espiritu'åt ni' debi di u ma'ebita i manma'ayek, para u fanma'gåsi , gi un imahen simboliku , " un tataotao " yan si Jesukristo i Yu'os YaHWéH ni' ha na'fanhuyong.
Gen. 12 :2: “ Bai hu na'i hao un dangkolo na nasion, ya bai hu bendisi hao , bai hu na'magof i na'an-mu, ya un bendisi hao . ”
Si Abram para u ma'gås-ta gi i Biblia, ni' ma'aidentifika ni' i manma'gås-ta komu i "tatan i manmanhongge." Guiya lokkue' gi i Biblia, i fine'nana na tentago' Yu'os ni' i lina'la'-ña para u ma'atan yan u ma'a'atan .
Gen. 12 :3: " Bai hu bendisi ayu siha i manbendisi hao, yan bai hu malångu ayu siha i mumatdise hao ; ya todu i familian i tano' u fanmabendisi gi hilo'-mu . "
I biahi yan i enkuentro-ña si Abram para u na'i pruba este, ha tutuhon giya Ehipto annai malago' si Faraon para u fañågu yan si Sarai, sa' ha ålok na che'lu-ña gui', sigun ginen i sinangan Abram para u prutehi i lina'la'-ña. Gi un visiun , ha sangani gui' si Yu'os na si Sarah i asaguan un profeta , ya kasi måtai gui'.
I mina'dos na påtte gi este na bersikulo, " gi hagu todu i familian i tano' u fanmabendisi ," para u ma sodda' i finakpo'-ña gi as Jesukristo, i lahi-ña si David ginen i tribon Juda, i lahi-ña Israel, i lahi-ña si Isaac, i lahi-ña si Abram. Gi as Abram na para u fa'tinas si Yu'os i dos na susedente na kontrata ni' ha prisenta i estao i satbasion-ña . Sa' este na estao siha debi di u fanma'adelanta para u fanma'pos ginen i simboliku na klasin-ñiha asta i magahet na klasin-ñiha; sigun gi i isao na taotao låla'la' antes di i Kristo pat despues di guiya.
Gen. 12 :4: "Pues humanao si Abram taimanu ha' ilek-ña si Jeova nu guiya, yan si Lot humanao yan guiya. Setentai singko años idat-ña si Abram annai humanao ginen Haran . "
Gi 75 åños idat-ña, si Abram esta guaha meggai na eksperensian lina'la'-ña. Este na eksperensia debi di u ma'ayek para u ma'ekungok yan u ma'ayek si Yu'os; ma cho'gue este despues di ma diskubre i pineddong i taotao ni' ma separa ginen guiya. Yanggen ha ågang gui' si Yu'os , put i ha li'e' si Abram gui', pues annai ha na'tungo' si Yu'os gui', ha na'siguru na ha osge' gui'. Ya este na inatan ni' maolek para u ma konfitma yan u ma na'hasso i lahi-ña as Isaac gi este na bersikulo ni' ma quote gi Gen. 26 :5: " Sa' si Abraham ha osge i bos-hu yan ha cho'gue i tinago'-hu, i tinago'-hu, i lai-hu, yan i lai-hu siha ." Si Abram siña ha' ha na'i gui' este siha na kosas yanggen ha na'i gui ' si Yu'os . Este na testimonio ginen as Yu’os ha na’tungo’ hit na meggai na kosas ni ti ma mensiona gi Biblia ma kumple. I Biblia ha prisenta ha' hit un sumångan put i lina'la' i taotao. yan i lina'la' taotao ni' 175 åños, si Yu'os ha' siña ha sangani hao taimanu i lina'la-ña kada minutos, kada segundo , lao para hita, sufisiente i sumångan put i esensiåt siha.
Pues, i bendision Yu'os ni' ha na'i si Abram ha na'fanhuyong i obidiente-ña, ya todu i tinige'-ta put i Biblia yan i prufesiha-ña siha, ti u ma'usa yanggen ti ta komprende i importansian este na obidiente sa' si Jesukristo ha na'i hit i bendision-ña komu ehemplo ilek-ña gi as Juan 8:29: " Ayu i muna'hanao yu' gaige giya guåhu; ti ha na'fanhuyong yu', sa' todu i tiempo hu cho'gue ayu siha i manmagof gi me'nan-ña ." parehu ha' yan todu; maseha hafa na maolek na relasion ma sodda' yanggen ta cho'gue " hafa na'magof " gi ayu i malago'-ta na ta na'magof. Pues, i hinengge , i magahet na rilihón, ti un komplikao na kosas, lao un sensimple na relasion ni' ma na'magof para si Yu'os yan para i mismo .
Gi uttimon i tiempo-ta, i señat ni humuyuñg i mañainata i famaguon gi mañainan niha yan man-ma`gas nasionat. Si Yu'os ha na'guaha este siha para u na'fanhuyong i manåmko' ni' manma'å'ñao, manma'å'ñao, pat manma'å'ñao nu guiya para u ma diskubre hafa guiya mismu ha sentungo' put i isao-ñiha . Pues, i che'cho' siha ni' ha na'huyong si Yu'os mas takhilo' ki i inagang yan i fino'-ña, para u na'fanhuyong i husto na ina'agang-ña yan i husto na ina'agang-ña.
Gen. 12 :5: "Pues si Abram ha konne' si Sarai i asaguå-ña yan si Lot i lahi-ña i che'lu-ña, yan todu i guinahan-ñiha ni' ma rikohi, yan i tentago'-ñiha ni' ma rikohi giya Haran. Manhanao para i tano' Canaan; ya manmatto gi tano' Canaan . "
Gaige i Haran gi sanhaya' Canaan. Pues humanao si Abram para sanlichan ginen Haran ya despues para sanhaya, ya humalom giya Canaan.
Gen. 12 :6: " Ya si Abram malofan gui tano asta y lugat ni mafanaan Siquem, gui trongcon trongcon Moreh: ya y Canaanita sija mangaegue gui tano guije na tiempo . "
Malago' ham na in na'hasso hao? " I taotao Canaan " manma'gås-ñiha, lao taimanu si Abram mismo ? Sa ' esta ti åpmam i linao, ya si Abram siña ha' taimanu i mineggai-ña yan un dångkolo na taotao. Anai humalom giya Canaan, ti ha ripot i prisente-ña este na gå'ga' siha, ya siña ha' yanggen guiya mismo gaige ha' gi halom este na kustumbre. Tumunok si Abram para i sanhaya, ha kåtga i Galilea på'go na tiempo ya måtto gi i Samaria på'go na tiempo, gi iya Shechem. Este na tano' Samaria para u ma'a'agang i ebanghelisasion ni' ha faboresi si Jesukristo. Gi ayu na lugat, ha sodda' i hinengge gi i "Palao'an Samaritana" yan i familia-ña, ni' gi i gima'-ña , put i fine'nana na biåhi, ya manma'å'ñao siha, sa' ha na'i gui' un taotao Hudios siñat para u hålom.
Gen. 12 :7: " Ya si Jeova ha fa'nu'i gui' as Abram ya ilek-ña , "I famagu'on-mu bai na'i este na tano'. Ya si Abram ha fa'tinas un attat para si Jeova , ni' ha fa'nu'i gui' . "
Si Yu'os ha ayek i Samaria på'go na tiempo para u fanue' gui' as Abram, ni' para u na'santos este na inetnon ni' para u fa'tinas un attat gi ayu na lugat , un simbolon prufeta put i kilu'os i piniti as Kristo. Este na disision ha suggesta un lina'la' gi i mamaila' na tiempo ni' para u ma'ebanghelisa i tano' as Jesukristo yan i manapostoles-ña. Ginen este na lugat na ha anunsia si Yu’os giya guiya na para u na’i este na tano’ para i famagu’on-ña. Lao håyi, i ManHudihos pat i Kilisyanu? Maseha i hinengge-ña i ManHudihos, este na prumesa ha na'fanmanhasso i manma'ayek as Kristo para u ma kumple gi i nuebu na tano'; sa’ i manma’ayek i Kristo siha lokkue’, konsiste gi prinsipåt hustisia ginen i hinengge, i maproponi na famagu’on ni’ ma prumeti as Abram.
Gen. 12 :8: " Ya humanao guihi para un ogso gi sanhaya' Bethel, ya ha po'lo i tenda-ña, ya Bethel gi sanhaya yan Ai gi sanhaya. Ya gi ayu na lugat ha fa'tinas un attat para i Saina , ya ha agang i na'an i Saina . "
Tumunok gi sanhaya, si Abram ha kampu gi i bånda gi entalu' Bethel yan Ai . Si Yu'os ha espisifiku i orihintasion i dos na siudat. I Bethel kumeke'ilekña "guma' Yu'os" ya si Abram ha po'lo gi i sanhaya, este , gi i orihintasion ni' para u ma nå'i i tabernakulu yan i templon Jerusalem, kosaki yanggen manhålom gi i santos na Yu'os, i gima'-ña, i ofisiåt siha u fanma bira i tatte-ñiha para i atdao ni' tumunok gi sanhaya, i sanlichan. Gi i sanhaya, guaha i siudåt Ai ni' i rasan-ña kumeke'ilekña : monton acho', råmas pat bånda yan monumento. Ha na'tungo' hit si Yu'os put i husgamento-ña: gi sanme'nan i pettan i manma'ayek para i gima' Yu'os, gi sanhaya, guaha ha' na'ma'åse' yan i acho' siha. Gi este na imahen, si Abram guaha dos na chalan para i lina'la' ni' mababa gi me'nan-ña: gi sanlichan, Bethel yan lina'la', pat gi sanhaya, Ai yan finatai. Ha ayek i lina'la' yan si Yahweh.
Gen. 12:9: "Ya si Abram humanao para i sanhaya . "
Ha na'tungo' hit na gi este na fine'nina na hinanao Canaan, ti humanao si Abram para "Jebus", i na'an i mamaila' na siudåt David: Jerusalem, ni' put este na rason ti ha na'fanmanli'e' gui'.
Gen. 12:10 : " Ya guaha nina'lang gi tano', ya si Abram humanao papa' para Egipto para u sumaga gi ayu na lugat .
Yanggen para u masusedi, gi i tiempo annai si Jose, i lahi-ña si Jacob, pat si Israel, ha na'i i fine'nana na vizier giya Ehipto, i chinatsaga ha na'hanao si Abram para Ehipto. I eksperensian-ña gi ayu na lugåt ma sangan gi i sigiente na bersikulo siha gi este na kapitulu.
Si Abram un taotao ni' pas yan ma'å'ñao. Sa' ha ma'å'ñao na u ma'puno' sa' ha chule' i asaguå-ña as Sarai ni' gof bunita, ha disidi para u prisenta gui' komu che'lu-ña, un minagahet . Gi este na estratehia, ha na'magof si Faraon nu guiya ya ha na'i gui' ni' kosas siha ni' para u na'i gui' riku yan fuetsa. Put este, ha laknos si Yu'os si Faraon ni' chetnot siha ya ha tungo' na si Sarai i asaguå-ña. Pues ha na'fanhuyong si Abram ni' humanao ginen Ehipto ni' riku yan metgot. Este na eksperensia ha prufetisa i estao i Hebreu siha ni' , despues di manma'esklabu giya Ehipto , ma na'suha i oron-ñiha yan i riku-ñiha. ya este na nina'siña ti apmam para guiya. gof maolek.
Genesis 13
I separasion Abram yan Lot
Gi i finatto-ña ginen Ehipto, si Abram , i familia-ña yan si Lot , i sobrinu-ña , manhånao tatte gi Bethel gi i lugat anai ha fa'tinas un attat para u fanmanayuyot as Yu'os. Yanggen manggaige siha todu gi este na lugat gi entalu ' Bethel yan Ai, gi entalu' "i gima' Yu'os" yan "i linao". Despues di i chinatsaga gi entre i tentago'-ñiha, ha dibidi si Abram yan si Lot, ya ha na'i gui' i direksion ni ' malago'-ña para u cho'gue . Ya si Lot ha chule' i opottunidåt para u cho'gue i tano' yan i fertilidat-ña ni' prumesa na u fanmagof. Ilek-ña i 10 na bersikulo: " Ha atan si Lot ya ha li'e' todu i tano' Jordan, na guaha hånom gi todu i lugat. Antes di ha na'fanlamen si YaHweh Sodoma yan Gomorrah, parehu ha' yan i tano' i Saina, taiguihi i tano' Ehipto, asta Zoar ." Gi i finatinas-ña, ha cho'gue "destrosu" ya ha diskubre este annai ha laknos si Yu'os i siudåt siha gi este na tåno', ni' på'go ma'a'atan ni' i "Tåsen Måtai," ni' guafi yan asufre ; i kastigu ni' para u fanlibre yan i dos na famagu'on-ña, put i mina'ase' Yu'os ni' para u na'hanao dos na anghet para u fanma'å'ñao ya u fanma'å'ñao para u fanhånao ginen Sodoma anai sumåsaga gui' . Ta taitai gi i bersikulo 13: "På'go i taotao Sodoma manmala'et yan manma'å'ñao kontra si YaHWÉH ."
Pues sumåsaga si Abram gi fi'on Bethel, "i gima' Yu'os" gi ekso'.
Gen.13: 14-18 : "Pues ilek-ña si Jeova as Abram, despues di ha dibidi si Lot yan guiya: Na'kahulo' i matan-mu ya un atan ginen i lugat anai gaige hao, gi sanhaya yan sanlichan, sanhaya yan sanlichan ; sa' todu i tano' ni un li'e', bai hu na'i hao yan i famagu'on-mu para todu i tiempo. Bai hu na'i i famagu'on-mu taiguihi i tano' , ya siña ma kuenta i taotao, ya siña ma kuenta i taotao siha gi tano'. gi halom i tano' , pues u fanma'ayek i famagu'on - mu .
Ha na'i si Lot i disision, ya ha risibi si Abram i påtten ni' malago' si Yu'os para u na'i gui' ya guini ta'lo, ha na'lå'la' ta'lo i bendision-ña yan i prumesa-ña siha. I kumparasion i " semiya "-ña yan i " hånom tåsi ", i tutuhon yan i finakpo' i anti , tataotao yan espiritu, sigun ginen Gen. 2:7 , para u ma konfitma ni' i " estreyas gi langet " gi Gen. 15:5.
Genesis 14
Separasion put i nina'siña
Kuattro na rai ginen i sanhaya manmåtto para u ma gera kontra i sinko na rai gi i saddok anai gaige Sodoma, anai sumåsaga si Lot. I sinko na rai manma'atkila ya manma'a'atan, yan si Lot. Ma abisa gui', ya ha ayuda gui' si Abram ya ha na'libre todu i manma'a'atan na manma'a'atan. Ta atan i interes gi i sigiente na bersikulo.
Gen. 14:16: " Ha na'fanhalom todu i riku na taotao siha ; ha na'fanhalom lokkue' i che'lu-ña as Lot, yan i kosas-ña siha, yan i famalao'an siha, yan i taotao siha ."
Gi i minagahet, si Abram ha interbiyu ha' para si Lot. Lao gi i ma'a'atan i minagahet, ha na'ma'å'ñao si Yu'os este na minagahet para u na'fanmanhasso si Lot, ni' ha cho'gue i ti maolek na disision para u fañåga gi i siudåt i manmala'et.
Gen. 14:17: " Despues di ha bira gui' si Abram ginen i ha gana si Kedorlaomer yan i rai siha ni' gaige giya guiya, i rai giya Sodoma ha sodda' gui' gi i båndan Shaw - e- h , ni' i tåno' i rai ."
Debi di u ma'agradesi i ganånte. I fino' "Shawa" kumeke'ilekña na tåya'; este ha' i ha na'fanmanman si Lot ya ha na'fanmanman i disision-ña.
Gen. 14:18: " Ya si Melchi , i rai giya Salem, ha chule' i pan yan i binu : guiya i pale' i Mas Takkilo' na Yu'os ."
Este na rai giya Salem " pale' i Mas Takkilo' na Yu'os . " I na'an-ña kumeke'ilekña "i Rai-hu i Hustisia ." I prisente-ña yan i interbension-ña ha pruba i sigiente na inadoran i magahet na Yu'os gi i tano' desdeki i finakpo' i dilubiu, ni' gaige ha' gi hinasso i taotao gi tiempon Abram. Lao este siha na manma'adora i magahet na Yu'os ti ma tungo' put i planun satbasion ni' para u na'fanhuyong si Yu'os ginen i prufeta na eksperensian Abram yan i famagu'on-ña.
Gen. 14:19: " Ya ha bendisi si Abram, ya ilek-ña , Bendito si Abram ni' i mas takkilo' na Yu'os, Señot i langet yan i tano'! "
I bendision ginen este na ofisiåt na riprisentånten Yu'os ha konfitma i bendision ni' ha na'i si Yu'os si Abram.
Gen. 14:20: " Bendito i Mas Takkilo' na Yu'os, ni' ha na'i i enimigu-mu gi kannai-mu ! Ya si Abram ha na'i gui' un dies na påtte gi todu ."
Si Melchizedek ha bendisi si Abram lao ha na'siguru na ti ha alok na guiya i mina'lak-ña; ha alok na para i " Mas Takkilo' na Yu'os ni' ha na'i i enimigu-ña siha gi kannai-ña ." Ya guaha un konkretu na ehemplon i inosge'-ña si Abram gi lai Yu'os sa' ha " na'i diesmos gi todu " si Melchizedek ni' i na'ån-ña kumeke'ilekña: " I Rai- hu i Hustisia . " Este na lai diesmos esta gaige gi tano' desdeki i finakpo' i dilubiu yan siña ha' antes di i "dilubiu . "
Gen. 14:21: " I rai Sodoma ilek-ña as Abram , "Na'i yu' i taotao siha, ya un chule' i riku siha para hagu ."
I rai Sodoma ha dibidi si Abram sa' ha na'fanlibre i taotao-ña. Pues malago' gui' na u ma'apasi i setbisio-ña.
Gen. 14:22: " Si Abram ha oppe i rai Sodoma: Hu na'kahulo' i kannai-hu as YaHWéH , i Mas Takkilo' na Yu'os, i ma'gas i langet yan i tano': "
Si Abram ha aprobecha i siñat para u na'hasso i rai ni' tailayi put i eksistensian " Yahweh i Mas Takkilo ' na Yu'os " , i uniku na " Ma'gas i langet yan i tano' "; ni' ha na'i gui' i uniku na ga'ga' todu i riku siha ni' ha risibi i rai put i isao-ña.
Gen. 14:23: " Ti bai hu chule' ni' hafa ginen i iyo-mu, ni un hilo', ni un lason sapatos, sa' ti un sangani yu' , na hu na'fanriku si Abram; taya' para guåhu. "
Gi este na attitud, ha testifikåyi si Abram i rai giya Sodoma na måtto ha' gui' gi este na gera para u na'libre i sobrinu-ña as Lot. Si Abram ha kondena, taimanu ha' si Yu'os, este na rai ni' låla'la' gi i tailayi, i chinatsaga yan i båba. Ya ha na'klåru este para guiya ni ' ha na'suha i riku-ña ni' ti ha risibi .
Gen. 14:24: " Ayu ha' i manma'gås-ñiha, yan i påtten i lalåhi ni' manhånao yan guåhu, si Aner, Escol, yan Mamre, u ma chule' i påtten-ñiha ."
Lao este na disision Abram ha na'fanmanhasso ha' gui', i taotao ni' tentago' Yu'os , ya i tentago'-ña siña ma chule' i riku na ofresimiento.
Genesis 15
Dibidision put i inetnon
Gen.15:1: " Despues di este siha, måtto i fino' i Saina as Abram gi un visiun, ilek-ña, 'Cha'mu ma'å'ñao, Abram; Guåhu i eskudu-mu, ya i premiu-mu dangkolo .'"
Si Abram un taotao ni' pas ya låla'la' gi un mundo ni' gof åpmam, pues gi un bidan-ña si Yu'os, i amigu-ña as YaHWéH, ha na'siguru gui': " Guåhu i eskudu-mu, ya i premiu-mu sen dangkolo ."
Gen. 15:2: " Ha oppe si Abram, "Señot Jeova, hafa malago' un na'i yu'? Ti bai hu na'i famagu'on-hu; ya i erensian i gima'-hu, si Eliezer giya Damasco ."
Gi meggai na tiempo, ha sodda' si Abram na ti siña ha' humuyong tata sa' put i ti siña ha na'fanlå'la ' i asaguå-ña, si Sarai . Ya ha tungo' na yanggen måtai, un parientes-ña para u hereda i propiedåt-ña: " Si Eliezer ginen Damascus ." Ha na'fanmanman hit taimanu na antigu este na siudå, " Damascus ," gi iya Syria.
Gen. 15 :3 : " Ya ilek-ña si Abram , "Ti un na'i yu' ni' semiya: ya ayu i mafañågu gi i gima'-hu, guiya i erensia-ku . "
Ti ha tungo' si Abram i prumesa siha ni' ma cho'gue para i famagu'on-ña sa' taya', sa' taya' famagu'on-ña.
Gen. 15 :4 : " Pues måtto i fino' Jeova giya guiya, ilek-ña , "Ti este na taotao i eredidåt-mu, lao ayu i ginen i tataotao-mu, guiya i eredidåt-mu . "
Si Yu'os ha sangani gui' na guiya para u fañågu tatan un patgon.
Gen. 15 :5 : " Ya ha konne' gui' huyong, ya ilek-ña , Atan på'go i langet, ya un kuenta i estreyas siha, yanggen siña un kuenta siha. Ya ilek-ña nu guiya : Taiguihi i semiya-mu . "
Gi i okasion este na visiun ni' ha na'i si Abram, ha na'tungo' hit si Yu'os un låhi ni' ha na'i hit espirituåtmente i palabra " estreyas ." Gi i tutuhon, ma sangan gi Gen. 1:15, i " estreyas " ha cho'gue i che'cho'-ña para u " na'fanli'e' i tano ' ," ya este na cho'cho' esta ha' si Abram, ni' ha ågang yan ha na'fanhuyong si Yu'os para este na rason, lao para u ma cho'gue lokkue' todu i manmanhongge ni' para u ma klåma i hinengge-ña yan i setbisio-ña para si Yu'os. Na'tungo' na sigun ginen Dan.12:3, i estao " estreyas " para u ma nå'i i manma'å'ñao gi i lina'la'- ñiha gi i lina'la' taihinekkok: " Ya ayu siha i manma'å'ñao para u fanma'lak taiguihi i mina'lak i langet, ya ayu siha i manma'å'ñao para u fanma'lak taiguihi i estreyas para todu i tiempo ." I imahen " estreyas " ma'a'atan ha' para siha sa' put i siniseden-ñiha as Yu'os.
Gen. 15 :6 : " Ya si Abram ha hongge si YahWéH , ya ha na'i gui' ni' tininas . "
Este na dikike' na bersikulo ha konsiste i ofisiåt na elementon i difirensia gi hinengge yan i prinsipåt i hustisia put hinengge. Sa' i hinengge ti otro ki i lina'la' , i hustisia, yan i digno na konfiansa. I konfiansan Yu'os lehitimu ha' yanggen guaha tiningo'-ta put i minalago'-ña yan todu i malago'-ña, ya yanggen taya' este, ti lehitimu. I konfiansa gi as Yu'os, i para ta hongge na ha bendisi ha' ayu siha i manma'osge' Gui', ta cho'gue i ehemplon Abram yan i perfekto na ehemplon Jesukristo.
Este na husgamento as Yu'os gi as Abram ha prufisiha hafa para u na'i todu ayu siha i para u cho'gue taimanu ha' gui', gi i mismo na inadahen i dibin na minagahet ni' maproponi yan ma'ayek gi tiempo-ñiha.
Gen. 15 :7 : " Ya ilegña si Jeova nu güiya : Guajo si Jeova , ni y chumule jao juyong guinin Ur y Chaldeos, para junae jao este na tano para un gayo . "
Gi i tutuhon i presentasion i kontrata-ña yan si Abram, ha na'hasso si Yu'os si Abram na ha na'fanhuyong gui' ginen Ur gi i Chaldees. Este na fotmula ma fa'tinas ginen i fine'nina na "dies na tinago'" Yu'os ni' ma sangan gi Exo. 20:2: " Guåhu si Jeova, Yu'os-miyu, ni' muna'huyong hamyo ginin i tano' Egipto, ginen i gima' esklabu ."
Gen. 15:8 : " Si Abram manope : Señot Jeova , jafa na jutungo na guajo juredi ?
Ha faisen si Abram si YaHweh put un siniseden-ña.
Gen. 15 :9 : " Ya ilek-ña si Jeova nu guiya : Chule' un baka ni' tres años idat-ña, un chiba ni' tres años, un chiba ni' tres años idat-ña, un paluma, yan un paluma ni' patgon . "
Gen. 15:10 : "Ya ha chule' si Abram todu este siha, ya ha tåmpe gi dos, ya ha po'lo kada pidasu gi me'nan i otro : lao i paluma siha ti ha dibidi . "
I ineppe-ña si Yu’os yan i che’cho’-ña si Abram ha nisisita esplikasion. Este na ceremonian sakrifisiu ma fa'tinas ginen i idea put i ina'ayuda, ni' ha afekta i dos na taotao ni' manhålom gi un kontrata, kumeke ilek-ña, ta fanma'ayuda komu dos. I gå'ga' siha ni' ma'utot gi i talo', ma'a'atan i tataotao Kristo, ni', put i unu ha', para u ma'a'atan gi entre si Yu'os yan i manma'ayek-ña. I kinilu siha i imahen i taotao yan si Kristo, lao i paluma siha ti ma na'i este na imahen i taotao ni' ha na'hanao si Kristo as Yu'os. Put este na rason, komo simbolon langet, manmafa'nu'i gi i kontrata lao ti manma'utot. I isao -ña si Jesukristo para ayu ha' i manma'ayek gi tano', ti para i anghet siha gi langet.
Gen 15:11 : " I pajaro siha ni' manma'a'agang manma'a'agang gi hilo' i tataotao siha ; ya si Abram ha na'fanhuyong siha . "
Gi i planu ni' ha prufisiha si Yu'os , i tataotao i manmala'et yan i manma'å'ñao ha' para u fanma'entrega komo nengkanno' para i paluma siha gi i gloriosu na finatto-ña si Kristo i Satbadot. Gi i tiempon i uttemo, este na chinatsaga ti u na'fanmanhasso ayu siha i manma'ayek para u fanma'ayek as Yu'os gi as Kristo yan gi i lai-ña siha . Sa' i tataotao i gå'ga' siha ni' manmaekspåkta taiguini, manma'gåsgas para si Yu'os yan para si Abram. I che'cho ' Abram ma'hustisia sa' i minagahet ti debi di u kontra i prufesiha ni' ha sangan put i mamaila' na tiempo yan i uttimo na finakpo' i sinantos-ña si Kristo.
Gen. 15:12 : " Ya anae esta tumunog y atdao, un dangculon na maego si Abram : ya estagüe, minaañao yan dangculon jemjom mato gui jiloña . "
Ti maolek este na pineddong. Este un " takhilo' na pupuengi , " taiguihi i unu ni' ha na'i si Yu'os si Adan para u na'fanhuyong un palao'an, i " ayudante- ña , " ginen un gå'ga'-ña. Gi i kontrata ni' ha cho'gue yan si Abram, si Yu'os ha na'tungo' gui' put i prufeta na siniente ni' ha na'i gui' este na " ayudante ," ni' para u ma'ayek i guinaiyan Yu'os gi as Kristo. Gi magåhet, gi i fina'nu'i ha', ha na'fanmatai gui' si Yu'os para u hålom gi i taihinekkok na presisu-ña, ya ha antisipa i lina'la'-ña ni' taihinekkok , este i minagahet na lina'la' , sigun ginen i prinsipåt na taya' taotao siña ha li'e' si Yu'os ya lå'la'.
I " dångkulu na linao " kumeke'ilekña na ha na'fanbåba gui' si Yu'os para i lina'la' gi tano' para u na'fanhuyong gi hinasso-ña i imahen siha ni' prufeta, kontodu i fina'nu'i yan i prisente-ña si Yu'os mismo. Pues, annai ma'a'atan gui' gi i linao, ha sentungo' si Abram un " mina'å'ñao ." Kontodu, este ha na'fanmagof i manmetgot na kinalamten i Yu'os ni' ha kuentusi gui'.
Gen. 15:13 : " Ya ilek-ña si Jeova as Abram : Na'tungo' na i famagu'on-mu u fanma'estrangheru gi tano' ni' ti tano'-ñiha , ya u fanma'ayek yan u fanma'atkila kuatro sientos años . "
Ha anunsia si Yu'os para si Abram i mamaila' na tiempo, i para u ma'ayek para i famagu'on-ña.
...
"... u fanma'esklabu gi ayu na lugat ": gi i ma'pos na Faraon ni' ti ha tungo' si Joseph, i Hebreu ni' ha na'fanma'esklabu gui'. Este na esklabu para u makomple gi tiempon Moises.
...
Gen. 15:14 : " Lao bai hu husga i nasion ni' para u ma setbe, ya despues u fanhuyong yan meggai na guinaha . "
I nasion ni' ma'ayek på'go na biåhi, Ehipto ha', ni' para u fanhånao, ya u ma'usa todu i riku-ña. Na'tungo' na gi este na bersikulo, ti ha na'i si Yu'os i "oppression" ni' ma mensiona gi i fine'nina na bersikulo para Ehipto. Este ha konfitma i minagahet na i " kuatro sientos åños " ni' ma mensiona ti ma aplika para Ehipto ha' .
Gen. 15:15 : " Un hanao para i tatan-mu gi pas ya un fanma'a'atan gi i maolek na idåt-mu . "
Todu u makumple taimanu ha’ si Yu’us ha anunsia giya guiya. Para u ma'a'atan gui' giya Hebron gi i kåba Macpelah gi tano' ni' ha fa'tinas si Abram gi i tiempon låla'la'-ña ginen un Hittite .
Gen. 15:16 : " Ya y mina cuatro na generasion, ufanmato talo guine : sa y tinaelayen y Amorreo sija ti jacumple . "
Gi entre este na A'morites , i Hittites guaha maolek na relasion-ñiha yan si Abram, ni' ma konsidera na representanten i dangkolo na Yu'os. Pues makonfotme para u mabende i tano’ para i naftan-ña. Lao gi " kuatro na henerasion " pat " kuatro sientos años " , u diferentes i sitbisiu ya i taotao Canaan esta manmatto gi i umbral na rebellion ni ti ha tolere as Yu'os ya todu siha u fanma'anihila para u ma na'i i tano'-ñiha para i Hebreu siha ni' para u ma na'i i tano'-ñiha nasionåt.
Para ta komprende mas este na distroson planon i taotao Cananea, debi di ta hasso na si Noe ha maldisi Canaan, ni fine'nana na lahi-ña as Ham. I Tåno' Prumesa pues ma'a'agang ni' este na desendente as Ham, ni' ma'a'agang as Noah yan as Yu'os. I destroson-ñiha solu tiempo ni ha setbe si Yu’os para u kumple i planon-ña guini gi tano’.
Gen. 15:17 : " Ya anae tumunok i atdao, guaha linao , ya estague', un horno ni' ma'a'a'ñao, ya guaha guafi ni' ma'a'a'ñao gi entalu' i manma'a'a'ñao na gå'ga' siha . "
Gi este na ceremonia, maprohibi i guafi ni' ma'gåsgas ni' taotao. Sa' put i manma'å'ñao siha para u ma'atkila este na prinsipåt, i dos na lahi-ña si Aaron para u fanma'utot as Yu'os. Ha faisen si Abram si Yu'os put un siniseden, ya måtto gi i fotman guafi gi i langet ni' ha laknos gi entalu' i manma'gås-ña na gå'ga' siha. Taiguini i manera ni' ha testifikåyi si Yu'os para i tentago'-ña, taiguihi i profeta as Elijah, gi me'nan i profetan i Baals, ni' ma supotte ni' i rai yan i asaguå-ña si Ray Ahab, ni' na'ån-ña si Jezebel. I attat-ña ma'utot gi i hanom, i guafi ni' ha na'hanao si Yu'os para u na'fanlamen i attat yan i hanom ni ' ha pripara si Elias , lao i attat i manprofeta ni' ti magahet u ma'ignora ni' i guafi-ña.
Gen. 15:18 : " Gi ayu na ha'åni, si Jeova ha fa'tinas i kontrata yan si Abram, ya ilek-ña , "I famagu'on-mu, hu nå'i este na tano', ginen i hånom Ehipto asta i dangkolo na hånom , i hånom Eufrates . "
Gi i uttemo este na kapitulu 15, este na bersikulo ha konfitma, i asunto-ña put i inetnon ni' ha na'fandaña' i manma'ayek ginen i pumalu na taotao siha kosaki u fanma'ayuda as Yu'os ya u fanma'ayuda gui'.
I tano' ni' ma prumesa para i ManHebreu mas takhilo' ki ayu i para u ma'usa ni' i nasion despues di i konkista giya Canaan. Lao si Yu'os ha na'halom gi i ofresimiento-ña i dangkolo na desierton Syria yan Arabia ni' ha a'atan i " Euphrates " gi sanhaya yan lokkue' i desierton Shur ni' ha separa " Ehipto " ginen Israel. Gi entre este na desierto siha, i tano' prumesa ha na'fanhuyong i tano' Yu'os.
Gi i tinige' espirituåt ni' prufeta, i " hånom siha " ma simbolisa i taotao siha, pues siña si Yu'os ha prufetisa put i famagu'on Abram, este, put si Kristo ni' para u sodda' i manma'adora-ña yan i manma'ayek-ña gi sanhiyong Israel yan Ehipto, gi sanlagu gi "Europe" ni' ma simbolisa gi Apocalipsis 9:14 gi papa' i na'an i " dangkolo na hånom Euphrates ."
Gen. 15:19 : " tano ' i taotao Kenite, i taotao Keniz, yan i Kadmonite, "
Gen. 15:20 : " y Hiteo sija, yan y Periseo sija, yan y Refaim, ".
Gen. 15:21 : " gi i Amorreo, i Cananeo, i Girgasita, yan i Jebuseo . "
Gi tiempon Abram, este na na'an siha ma'a'agang i familia siha ni' manma'a'agang gi i siudåt siha ni' ma'a'agang yan ma'a'agang i tano' Canaan. Gi entre siha, i Rephaims, ni' ma na'setbe mas ki i pumalu siha i takhilo' na estao i antediluvians annai ha chule' si Joshua i tåno' " kuatro na henerasion " pat " kuatro sientos åños " despues.
Si Abram i patriatkan i dos na kontrata gi planon Yu’os. I disendensia-ña ginin i tataotåo para u fanmafañagu meggai na disendensia ni para u fanmafañagu gi taotåo ni inayek as Yu’us, låo ti inayek Gui’. Put este , este na fine'nina na kontrata ni' ma fa'tinas ginen i tataotao ha na'fanlamen i planun-ña put i satbasion yan ha na'fanlamen i tiningo'-ña , sa' i satbasion para u gaige ha' gi i hinengge gi i dos na kontrata. I sirkunsision gi tataotao ti ha na'fanlibre i taotao Hebreu achokka' ha nisisita si Yu'os . I muna'fanlibre gui' , i che'cho' -ña ni' ha na'fanhuyong yan ha konfitma i hinengge-ña yan i konfiansan-ña gi as Yu'os. Ya este i mismo na kosas ni' ha kondisiona i satbasion gi i nuebu na kontrata, anai i hinengge gi as Kristo ma na'lå'la' ginen i che'cho' i inadahen i dibin na tinago', otden, yan prinsipåt siha ni' ha na'annok si Yu'os gi enteru i Biblia. Gi i kumple na relasion yan si Yu'os, i fina'nå'guen i letra ma na'fanli'e' ni' i tiningo' put i espiritu; Put este na rason na ilek-ña si Jesukristo: " I letra ha na'fanmatai, lao i espiritu ha na'fanlå'la' ."
Genesis 16
Separasion put i lehitimu
Gen 16:1: "Si Sarai, i asaguan Abram, ti ha na'fanhuyong famagu'on-ña; lao guaha un tentago'-ña na taotao Ehipto, na'ån-ña si Agar . "
Gen. 16:2 : " Ya ilek-ña si Sarai as Abram , "Estague', si Jeova ha na'fanhuyong yu': matto, hu faisen hao, para i tentago'-hu: sa' siña hu fañagu famagu'on-ña. " Ya si Abram ha hungok i bos Sarai .
Gen. 16:3 : " Pues si Sarai, i asaguan Abram, ha konne' si Hagar, i taotao Ehipto, i tentago'-ña, ya ha na'i si Abram i asaguå-ña para asagua-ña, despues di dies åños na sumasaga ' si Abram gi tano' Canaan . "
Fasilidat para hita para ta kritika este na ti maolek na disision put i inetnon Sarai, lao atan i siñat taimanu ha prisenta gui' gi i bendision na dos.
Ha sangani si Yu’os si Abram na para u mafañågu un patgon ginen i tiyan-ña. Lao ti ha sangani gui' put si Sarai , i asaguå-ña, ni ' esta estéril . Kontodu, ti ha ågang si Abram i Kåhat-ña para u na'i klaru put i anunsion-ña siha. Ha hasso na para u kuentusi si Yu'os gui' sigun ginen i minalago'-ña. Ya guini, debi di ta komprende na este na tai esplikasion ha na'fanhuyong este na inetnon taotao ni' ha na'fanhuyong si Yu'os un kontrariu ni' ti lehitimu gi i prumesa na bendision, lao util, para u ma po'lo gi me'nan i mamaila' na Israel ni' ma konstrui gi as Isaac , un kompetensia ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao , un kontrariu yan kontodu un enemigu. Ha komprende si Yu'os na fuera di i dos na chalan, maolek yan tailayi, ni' ma po'lo gi me'nan i disision i taotao, "i zanahoria yan i trongko" parehu ha' na nisisåriu para u na'fanhuyong i "asnu" ni' ti malago'. I mafañagu-ña si Ishmael, ni' lahi-ña lokkue' as Abram, ha na'fanmagof i fina'tinas i Arab stick asta i uttimo na forma-ña gi i historian-ñiha, i rilihón, i Islam (sumåga; un pinadesi para este na taotao ni' manma'a'ñao yan manma'a'ñao).
Gen. 16 :4 : " Humalom gui' as Agar, ya ma'pos gui'. Anai ha li'e' na esta ma'pos, ha atan papa' i asaguå-ña . "
Este na attitud ni' ti maolek as Hagar, i taotao Ehipto, para i asaguå-ña, ha na'fanmagof i taotao Arabu ni' manMuslim på'go na tiempo. Ya gi i finatinas-ñiha, ti todu i tiempo ti maolek, sa' i mundon sanlagu ha despresia i takhilo' na pribilehu ni' para u fanma'ebanghelisa gi na'an i dibin Kristo Jesus. Pues este na ti magahet na rilihón Arabu sigi ha' ha pruklåma na si Yu'os dangkolo mientras i sanlagu ha na'fanhuyong Gui' ginen i rekot i hinasso-ña.
I imahen ni' ma nå'i gi este na bersikulo ha dibuhu i eksakto na sitbisiu gi i uttemo na tiempo-ta, sa' i hinengge-ta gi i sanlagu , achokka' ma distorsiona, taiguihi as Sarai, ti ha na'fanhuyong famagu'on-ña ya ha na'fanhalom gi i espirituåt na lina'la' gi i linao. Ya i sinangan ilek-ña: gi tano' i manbachet, i rai siha i un matan-ñiha.
Gen. 16 :5 : " Ya ilek-ña si Sarai as Abram , "I piniti-ku gaige giya hagu. Hu na'i i tentago'-hu gi i pecho-mu ; ya annai ha li'e' na esta mapotgue', ha atan yu' ni' despresio. Si Jeova u husga entre guahu yan hagu . "
Gen. 16 :6 : " Ya ilek-ña si Abram as Sarai : Estague', i tentago'-mu na palao'an gaige gi nina'siña-mu; cho'gue nu guiya taimanu ha' i malago'-mu. " Pues si Sarai ha trata gui' tailayi ; ya si Agar malago guiya guiya .
Si Abram ha chule' i responsipåblidåt , ya ti ha kuentusi si Sarai put i inspirasion-ña put este na finañagu ni' ti lehitimu. Pues, desde i tutuhon, i lihitimu ha impotta i lai-ña put i ti lihitimu yan sigun este na leksion, desde på'go i umasagua siha para u na'daña' ha' i taotao ni' parehu na familia achokka' gi i Israel gi i mamaila' na tiempo yan i nasionåt na forma-ña ni' ma sodda' despues di i finatto ginen i ma'esklabu na Ehipto.
Gen. 16 :7 : " Ya i anghet Jeova ha sodda' gui' gi fi'on un hånom gi i desierto, gi fi'on i hånom gi chalan para Shur . "
Este na direcho na inetnon entre si Yu'os yan si Hagar ha na'siña ha' put i bendision na estao-ña si Abram. Si Yu'os ha sodda' gui' gi i desierton Shur, ni' para u ma'usa para i gima' i taotao Arabu ni' manmamomokkat ya mañasaga gi i tenda siha, ya sigi ha' manmana'i nengkanno' para i kinilu-ñiha yan i kamelu-ñiha. I hånom i hånom i maneran lina'la'-ña si Hagar, ya ha li'e' i "i hånom lina'la' , " ni' ha na'fanmagof gui' para u ayek i estao-ña komo setbiente yan i lina'la'-ña.
Gen. 16 :8 : " Ilek-ña , Hagar, i tentago' Sarai, ginen manu hao? Ya para manu hao? Ya ilek-ña , Hu laknos yu' ginen as Sarai i asaguå-hu . "
Si Agar ha oppe i dos na kuestion: Para para manu hao? Hu laknos yu'. Ginen manu hao? Inepe: Ginen as Sarai, i señot-hu.
Gen. 16 :9 : " I anghet i Saina ilek-ña nu guiya , 'Bira hao guatu gi as i asaguå-mu ya un sodda' hao gi papa' i kannai-ña . '"
I ma'gas na hues ti ha na'i gui' cho'cho', ha na'i gui' otden para u bira gui' tatte yan umå'a'ñao, sa' i magahet na prublema put i despresio ni' ha fa'nu'i i asaguå-ña ni', fuera di i esterilidåt-ña, ha gof atendi i asaguå-ña ya debi di u ma'ayuda yan u ma'respeta .
Gen. 16:10 : " Ya i anghet i Saina ilek-ña nu guiya : Bai hu na'lå'la' i semiyan-mu ya ti siña ma kuenta put i mineggai-ña . "
Ha na'fanmagof gui' si YaHWH ni' ha ofresi gui' un "carrot." Ha prumesa gui' na u fatto i famagu'on-ña " meggai na famagu'on ya ti siña ma kuenta ." Cha'mu ma'å'ñao , este na taotao siha para u fanma'å'ñao ya ti u fanma'å'ñao. Sa' i fino' Yu'os u ma'usa asta i ma'ayek i nuebu na kontrata, solu i famagu'on Hebreu. Lao siempre , maseha hayi na sinsero na Arabu siña ha hålom gi i kontratan Yu'os yanggen ha aksepta i kustumbren-ña ni' ma tuge' ni' i Hebreu siha gi i Biblia. Ya desdeki ma fa'nu'i, i Muslim Quran ti ha na'setbe este na kriteria. Ha akusa, ha kritika yan ha distorsia i minagahet gi biblia ni ha autentika si Jesukristo.
Yanggen ta usa para si Ishmael i sinangan ni' esta ma usa para si Abram, " meggai na taotao ya ti siña ma kuenta siha," ta komprende na este siha i lina'la' taotao ha' ya ti manma'ayek para i lina'la' taihinekkok. I fina'akomparasion siha ni ha proponi si Yu'os todu i tiempo mansuette gi kondision siha ni debi di u ma kumple. I " estreyas gi langet " ha afekta maseha hafa na aktibidåt rilihoso ni' " ma na'fanli'e' i tano ' . " Lao hafa na lina'la'? I lina'la' i minagahet ni' ha na'fanhuyong si Yu'os ha na'fanla'la' i " estreyas " para u " fanma'lak para todu i tiempo " gi i langet , sigun as Dan. 12 : 3 , sa ' siha manma'å'ñao yan manma'å'ñao put i tininas sigun as Yu'os .
Gen. 16:11 : " Ya i anghet Jeova ilek-ña nu guiya : Estague', esta mapotgue' hao, ya un fañagu un lahi, ya un agang i na'an-ña si Ismael . Sa' si Jeova ha hungok i piniti-mu . "
Gen. 16:12 : " Guiya parehu yan un asno ni' ma'å'ñao ; i kannai-ña kontra todu i taotao, ya i kannai kada taotao kontra guiya ; ya sumaga gi me'nan todu i mañe'lu-ña siha . "
Si Yu'os ha komparehi si Ishmael , yan i famagu'on-ña ni' manå'paka' , yan un " asnu ni' tåya' lina'la'-ña ," i gå'ga' ni' ma tungo' put i ti maolek yan i ti maolek na kinalamten-ña; yan lokkue' , brutal sa' ma'a'agang " wild ." Pues ha na'i gui' ni' siñat para u ma'a'atan, ni' ma'a'atan, ni' ma'a'atan. Gi i finakpo', ti ha guaiya yan ti ha na'i gui' ni' guinaiya, ya ha chule' gi i genes-ña un agresibo na herensia para i mismo mañe'lu-ña yan i taotao sanhiyong. Este na husgamento ni' ha estapblesa yan ha na'annok si Yu'os, gof impottånte , gi este na tiempon i uttemo , para ta komprende i rol-ña i kastigu , para si Yu'os, gi i rilihón Islam ni' ma laknos ni' i ti magahet na kristianu gi i tiempo annai i " lina'la ' " kristianu ha ' " linao ". Desdeki ha bira gui' tåtte gi i tano' i manåmko'-ña, Israel ha bira gui' tatte gi i puntan-ña, kontodu i sanlagu, ni' ma'a'agang kristianu, maprotehi ni' i fuetsan Amerikanu, ni' ma'a'agang, sin ditension, "i dangkolo na Satanas." Magahet na un dikike' na "Satanas" siña ha rikonosi "i dangkolo."
Gi i fina'tinas-ña si Ishmael, un na'an ni' kumeke'ilekña "si Yu'os ha hungok ," i patgon ni' ma kuestiona, ha na'fanhuyong si Yu'os un separasion gi halom i familian Abram. Este ma addåpta gi i pineddong i lengguåhi siha ni' ma na'huyong gi i eksperensian Babel. Lao yanggen ha pripara i manera para u na'kastigo , put i ha tungo' antes di i kinalamten i taotao siha gi i dos na susedente na aliånsa-ña asta i uttemo na tiempo .
Gen. 16:13 : " Ya ha agang si Atta El roi , i na'an YaHWÉH ni' ha kuentusi gui' : sa' ilek-ña : Kao guaha hu li'e' guini despues di ha li'i' yu ' ?
I na'an Atta El roï kumeke'ilekña: Hågu i Yu'os ni' lumi'e'. Lao på'go , este na inetnon para u ma nå'i si Yu'os un na'an, un inafekta kontra i superioridat-ña. I pumalu na påtten este na bersikulo, ma translada gi meggai na manera, ma sumångan gi este na hinasso. Ti siña ha hongge si Agar. Guiya , i dikiki' na tentago', ha na'i atension i takkilo' na Yu'os ni' ha li'e' i finakpo' yan ha na'tungo' hit. Despues di este na eksperensia, hafa para u ma'å'ñao?
Gen 16:14 " Enao mina mafanaan ayo na tipo Lahairoi , ya gaegue gui entalo Cades yan Bared . "
I lugat siha gi tano' anai ha na'fanli'e' si Yu'os gui' , manma'gåsgas, lao i onra ni' ma nå'i siha ni' taotao siha , ma na'i siha put i espiritun-ñiha ni' ti ha na'fanmagof siha yan Guiya.
Gen 16:15 " Si Agar jalilis si Abram un laje , ya si Abram jafanaan y lajia si Ismael . "
Si Ishmael i magahet na lahi-ña si Abram, yan espesiatmente i fine'nina na patgon-ña ni' para u na'magof gui'. Lao ti guiya i lahen i prumesa ni ha anunsia si Yu’us antes. Achokka' ha ayek gui' as Yu'os, i na'an " Ishmael" ni' ma nå'i gui', kumeke ilek-ña " si Yu'os ha hungok, " ma fa'tinas ginen i piniti-ña si Hagar gi hilo' todu , i bidå-ña i disision ni' ha cho'gue i asaguå-ña yan i ma'estra-ña . Lao gi i mina'dos na sinisedi, ma fa'tinas lokkue' gi i isao-ña si Abram yan si Sarai ni' ma sangan na i lahi-ña ni' ha na'fanhuyong si Hagar, i taotao Ehipto, i konfirmasion, kumeke ilek-ña, " i kumple , " yan i kumple i anunsion Yu'os. I isao guaha konsekuensia-ña ni' gof åpmam asta i finakpo' i tano'.
Si Yu'os ha hålom gi i gå'ga' hinasson taotao ya para guiya i esensiåt ma kumple: i patgon i chinatsaga yan i separasion konfliktu låla'la'.
Gen. 16:16 : “ Si Abram ochenta-sais åños idat-ña annai ha na'fanhuyong si Agar si Ismael as Abram . ”
Pues mafañågu si "Ishmael" gi 2034 (1948 + 86) annai 86 åños idat-ña si Abram.
Genesis 17
Separasion pot i sirkunsision: un señat gi tataotao
Gen.17:1: " Anai nubenta yan nuebi åños idat-ña si Abram, ha fa'nu'i si YaHWéH gui' as Abram ya ilek-ña, 'Guåhu i Yu'os Todu i Siña. Famokkat gi me'na-hu ya un fanlibre . '"
Gi 2047, gi i 99 åños-ña yan si Ishmael gi i 13 åños-ña, ma bisita si Abram gi espiritu as Yu'os ni' ha prisenta gui' gi as Yu'os put i fine'nana na biåhi komu " Todu i Siñat na Yu'os ." Si Yu'os ha pripara un aksion ni' para u na'annok este na "Todopoderoso " na kinalamten. I fina'nu'i Yu'os, ma'usa gi fino' yan gi fino' CHamoru sa' i minaolek-ña ti siña ma li'e' lao siña ma li'e' i parehu-ña sin u måtai.
Gen.17:2: " Ya bai hu na'setbe i kontrata-ku yan hamyo, ya bai hu na'fanla'la' hamyo . "
Si Yu'os ha na'lå'la' ta'lo i prumesa-ña put i lina'la'-ña, ha espisifiku este na tiempo " asta i tai finakpo' " kumeke'ilekña, taiguihi " i hånom gi tano ' " yan " i estreyas gi langet " ni' " taya ' siña ma kuenta ."
Gen.17:3: " Ya si Abram dumimo gui jilo y mataña : ya si Yuus cumuentos nu güiya, ilegña .
Ha tungo' na i taotao ni' ha kuentusi gui' i " Todu i Siñat na Yu'os ," ha tåmpe si Abram i fi'on-ña ya ti ha atan si Yu'os, lao ha hungok i fino'-ña ni' ha na'magof todu i anti-ña.
Gen. 17:4 : “ Este i kontrata-ku ni' hu fa'tinas yan hagu: para un fañågu tatan meggai na nasion siha . ”
I kontrata ni ha fa'tinas si Yu'os yan si Abram ha na'metgot guihi na ha'ani : " Hagu para un tatan meggai na nasion siha ."
Gen. 17:5 : " Ti si Abram i na'an-mu , lao si Abraham, sa' hu na'i hao tatan meggai na nasion siha . "
I na'an Abram para Abraham, gof impottånte ya gi i tiempo-ña, para u cho'gue lokkue' si Jesukristo ni' para u na'lå'la' i na'an i manapostoles-ña.
Gen. 17 :6 : “ Bai hu na'fanmetgot hao ya bai hu na'fanla'la' i nasion siha ginen hagu , yan u fanma'gåsi i rai siha ginen hagu . ”
Si Abram i fine'nana na tatan i nasion Arabu gi iya Ishmael, gi as Isaac guiya tatan i Hebreu siha, i famagu'on Israel; ya giya Madian, guiya u tatan i disendensian Madian; yan guiya si Moises jasoda y asaguaña as Sipora jagan Jetro.
Gen. 17 :7 : "Ya bai hu na'setbe i kontrata-ku yan hagu yan i famagu'on-mu gi todu i henerasion-ñiha para un kontrata ni' taihinekkok, para bai hu Yu'os hao yan i famagu'on-mu despues di hagu . "
Si Yu'os ha ayek i fino' i kontrata-ña, ni' para u "perpetu" lao ti para todu i tiempo. Kumeke'ilekña este na i kontrata ni' ha fa'tinas yan i famagu'on-ña gi tataotao, guaha dididi' na tiempo-ña. Ya este na lina'la' para u ma'ayek yanggen , gi i fine'nina na finatto-ña yan i lina'la'-ña, i dibin Kristo ha estapblesa gi i finatai-ña ni' ha na'fanlibre i nuebu na kontrata ni' para u guaha taihinekkok na konsekuensia-ña.
Gi este na punto, debi di ta tungo' na todu i fine'nina na famagu'on ni' manma'ayek yan manma'ayek na taotao siha ginen i tutuhon, ma na'suha i lektitut-ñiha. Este i asunto para si Cain, i fine'nina na lahi-ña si Adan, para si Ishmael, i fine'nina na lahi-ña si Abram lao ti lehitimu, yan despues di guiya, para si Esau , i fine'nina na lahi-ña si Isaac. Este na prinsipåt put i finatton i fine'nana na patgon ha prufetisa i finatton i inetnon i ManHudihos. I mina'dos na kontrata para u espiritu'åt yan para u benefisia ha' i manå'paka' na taotao ni' manmakonverti, achokka' i manma'å'ñao na fina'nu'i siha ginen i ti magahet na pretension taotao.
Gen. 17 :8 : “ Bai hu na'i hao yan i famagu'on-mu despues di hagu i tano' anai gaige hao, todu i tano' Canaan, para i tano'-miyu para todu i tiempo , ya bai hu Yu'os-ñiha.
På'go, i tano' Canaan para u ma nå'i " komu un posesion para todu i tiempo ," este , yanggen si Yu'os ha' ma'a'atan gi i kontrata-ña. Ya i rinikohin i Mesias Jesus para u na'fanlamen, pues, 40 åños despues di este na chinatsaga, i nasion yan i kapitåt-ña Jerusalem para u ma destrosa ni' i militåt Roma, ya i manlå'la' na ManHudihos u fanma dispåtta gi diferentes na nasion siha gi i tano'. Sa' si Yu'os ha espisifikuyi i kondision i kontrata: " Guåhu i Yu'os-ñiha ." Kontodu, yanggen komu enviado as Yu'os, si Jesukristo u ma'abandona ni' i nasion, si Yu'os siña ha na'suha i kontrata-ña yan kompletu na lektitut.
Gen. 17:9 : "Ya ilek-ña si Yu'os as Abraham , " Para hagu, un gof adahi i tratu-hu, hagu yan i famagu'on-mu gi todu i henerasion-ñiha . "
Este na bersikulo ha na'fanhuyong todu ayu na pretension rilihoso ni' ha na'fanhuyong si Yu'os i Yu'os i rilihón siha ni' manma'a'agang monoteistic ni' manma'a'agang gi i aliånsan ekumeniku achokka' ti mankompatible yan mankontra i fina'nå'guen-ñiha. Si Yu'os ma'a'atan ha' ni' i fino'-ña, ni' ha na'setbe i fundasion i inetnon-ña, un klåsen kontrata ni' ha cho'gue yan ayu siha i manma'o'osge gui' ha'. Yanggen i taotao ha gof adahi i inetnon-ña, ha na'siguru yan ha na'lå'la'. Lao i taotao debi di u sigi si Yu'os gi i planu-ña, ni' ma fa'tinas gi dos na susedente na fase ; y finenana, carnal, y sigundo espirituat. Ya este na tinige' ginen i fine'nina asta i mina'dos ha prubåba i hinengge i taotao siha, yan fine'nina, i hinengge i ManHudihos. Yanggen ma na'suha si Kristo, i nasion na taotao Hudios ma båtga i kontratan-ñiha yan si Yu'os, ni' ha abri i petta para i Gentiles, ya gi entre ayu siha i manmakonverti para si Kristo manma adopta as Yu'os ya ma alok na famagu'on espiritu'åt as Abraham. Pues, todu ayu siha i manma'å'ñao nu i kontrata-ña, famagu'on-ña pat famalao'an-ña si Abraham.
Gi este na bersikulo, ta li'e' na i Israel, i mamaila' na nasion ni' ma'a'agang este na na'an, gaige gi as Abraham. Si Yu'os ha disidi para u na'i i famagu'on-ña un taotao ni' "ma'ayek" para un demonstrasion gi tano'. Ahe' ti este i mana'saonao na taotao, lao i konstitusion i inetnon taotao ni ha represesenta i kandidåtu siha gi tano' para i ma'ayek i manma'ayek ni manma'ayek ginen i mamamaila' na grasian Yu'os ni para u fanma'ayek ginen as Jesukristo.
Gen. 17:10 : " Este i kontrata-ku ni para en adahi , entre guåhu yan hamyo yan i famagu'on-miyu despues di hamyo : Todu i lalåhi gi entre hamyo u fanmasirkunsida . "
I sirkunsision un siniseden i kontrata ni' ma fa'tinas gi entre si Yu'os, si Abraham, yan i famagu'on-ña , este i famagu'on-ña. I difekto-ña i lina'la'-ña, ni' ha aplika para todu i famagu'on-ña, achokka' manmanhongge pat ti manmanhongge, achokka' manma'å'ñao pat ti manma'å'ñao. Gi i otro banda, gi i nuebu na kontrata, i inayek put i hinengge ni' maprobecha para u ma'eksperiensia kada unu ni' i manma'ayek, ni' para u ma'ayek i lina'la' taihinekkok gi este na kontrata. Debi di ta addåpta un ti maolek na konsekuensian i sirkunsision : Manma'sirkunsida lokkue' i ManMuslim desdeki i patriatkan-ñiha as Ishmael, ya ma na'i este na sirkunsision un balotu espiritu'åt ni' ha na'fanhuyong siha para u ma klåma i direcho-ñiha para i lina'la' taihinekkok. Lao, i sirkunsision ha' guaha inafekta-ña para todu i tiempo, ti para todu i tiempo, gi tataotao.
Gen. 17:11 : " Debi di en fanmasirkunsida hamyo , ya este i señat i kontrata entre guåhu yan hamyo . "
Este na siniseden i inetnon yan si Yu'os lao i inafekta-ña ha' gi i tataotao yan i bersikulo 7, 8 , yan i sigiente na bersikulo 13 ha konfitma i aplikasion-ña ha' " para todu i tiempo ".
Gen. 17:12 : " Todu i lalåhi gi entre hamyo debi di u fanmasirkunsida gi ocho dihas idat-ñiha gi todu i henerasion-miyu, yanggen mafañågu gi gima'-miyu pat ma fa'tinas ni' salåppe' ginen i taotao tåno' ni' ti ginen i famagu'on-miyu . "
Este na asunto, gof na'manman ha', lao achokka' ti åpmam, ha konsiste un prufesiha ni' ha na'annok i planon Yu'os para i mina' ocho na mit años . Este i rason na ma'ayek i "ocho dihas," sa' i fine'nina na siete dihas ha simbolisa i tiempon tano' anai ma'ayek i manma'ayek gi sais mit años yan i husgamento gi i mina'siette na milenio. Gi i ma'gås-ña, gi i tano', un inetnon yan i nasion Hudihos yan i fine'nina na embryo-ña, si Abram, ha na'fanli'e' si Yu'os i imahen i mamaila' na lina'la' i manma'ayek ni' manma'libre ginen i linachi ni' ma'ayek gi i prepuson-ñiha ni' ma'ayek ginen i lalåhi. Pues, taimanu ha' i manma'ayek para u fanmatto ginen todu i orihinat na taotao siha gi tano', lao gi as Kristo ha' , gi i antigu na kontrata, debi di u ma'aplika i sirkunsision asta i taotao sanhiyong yanggen malago' siha manlå'la' yan i kampu ni' ha ayek si Yu'os.
I mas impottånte na ideha put i sirkunsision, para u fana'gue na gi i taihinekkok na rainon Yu'os, ti u fanma'ayek i taotao siha ya ti u fanma'ayek i minalago' i tataotao. Mas ki este, ha komparehi si apostol Pablo i sirkunsision i tataotao gi i antigu na kontrata yan i korason i manma'ayek gi i nuebu na kontrata. Gi este na lina'la', ha suggesta i linachi i tataotao yan i korason ni' ha na'i gui' as Kristo.
I sirkunsision kumeke'ilekña na para ta tåmpe, ya este na hinasso ha na'annok na malago' si Yu'os para u na'guaha un nuebu na relasion yan i fina'tinas-ña. Komu un Yu'os ni ' " sendioso ", ha dimanda i eksklusibu yan i prioridat guinaiya ginen i manma'ayek-ña ni' debi di, yanggen nisisåriu, u ma'utot i relasion taotao ni' siña ha na'fanlamen i satbasion-ñiha yan u ma'utot i lina'la'-ñiha yan i kosas yan taotao siha ni ' muna'fanlamen i relasion-ñiha yan guiya . Gi un imahen pedagohiku ni' prufeta , este na prinsipåt ha afekta i Israel-ña ni' tataotao, fine'nina, yan i Israel espiritu'åt-ña gi todu i tiempo ni' ma na'annok gi as Jesukristo gi i perfekto-ña .
Gen. 17:13 : " I mafañågu gi i gima' yan i ma fa'tinas ni' salåppe' debi di u fanma sirkunsida ; ya i kontrata-ku u gaige gi tataotao-miyu para taihinekkok na kontrata . "
Si Yu'os ha insisti este na idea: i famagu'on ni' lehitimu yan ti lehitimu siña manma'a'atan nu guiya, sa' put i ha prufetisa i dos na kontrata put i planun-ña para u na'fanlibre siha. . . Pues, i insisiste ni' ma'a'atan gi i finatto-ña i sinangan " ma'apåsi ni' salåppe '" ha prufetisa si Jesukristo ni' para u ma'apåsi gi 30 denario ni' i manma'å'ñao na ManHudihos. Ya put este na rason , para 30 denario , si Yu'os ha ofresi i lina'la'- ña para i rinikohin i manma'ayek na ManHudihos yan i manpaganu gi na'an i sagradu na kontrata-ña. Lao i " taihinekkok " na naturåt i siniseden i sirkunsision ma hasso, ya i presision " gi i tataotao-mu " ha konfitma i momentåriu na kinalamten-ña. Sa' este na kontrata ni' ha tutuhon guini, u ma'pos yanggen i Mesias para u fanhuyong " para u na'suha i isao , " sigun ginen si Dan. 7:24.
Gen. 17:14 : " Ya i ti masirkunsida na lalåhi, ni' ti masirkunsida gi tataotao-ña, u ma na'suha gi entalu' i taotao-ña ; ha båtga i tratu-hu ."
I respetu para i lai siha ni' ha na'i si Yu'os, gof estrikto ya ti ha admiti ni' hayi na eksepsion sa' i isao- ñiha ha na'fanlamen i planon-ña ni' prufeta, ya ha na'fanli'e' yanggen ha na'fanhuyong si Moises para u hålom gi iya Canaan na gof dangkolo este na isao. I ti manmasirkunsida gi tataotao-ñiha ti mas lehitimu para u fanlå'la' gi entalu' i taotao Hudios gi tano' ki ayu i ti manmasirkunsida gi korason-ñiha gi i mamaila' na tiempo ni' taihinekkok na rainon Yu'os gi langet.
Gen. 17:15 : "Ya ilek-ña si Yu'os as Abraham , " Ti un agang si Sarai i na'an i asaguå-mu Sarai ; lao si Sara i na'ån-ña . "
Si Abram kumeke ilek-ña tatan i taotao siha lao si Abraham kumeke ilek-ña tatan i taotao siha. parehu ha' , si Sarai kumeke'ilekña noble lao si Sarah kumeke'ilekña prinsesa.
Si Abram esta tatan Ishmael, lao i ma'apåsi na na'ån-ña as Abraham ma'aprueba gi i lina'la' i famagu'on-ña as Isaac ni' para u anunsia as Yu'os giya guiya , ti as Ishmael . Put i mismo rason, i esteril na si Sarah para u fañagu yan u na'fanhuyong meggai na taotao ginen as Isaac i lahi-ña ya i na'ån-ña Sarah.
Gen. 17:16 : " Bai hu bendisi gui', ya bai na'i hao un lahi ginen guiya ; bai hu bendisi gui', ya u fa'nasion siha ; i rai siha i taotao siha u fanhuyong ginen guiya . "
Si Abram ha laknos gui' as Yu'os, lao i lina'la'-ña kada diha gi tano' yan ma fa'tinas gi i tano', ti gi i milagron Yu'os. Pues, gi hinasso-ña, ha na'i i fino' Yu'os i siknifikasion i bendision ni' ha na'i si Sarai un lahi ginen i tentago'-ña as Hagar.
Gen. 17:17 : "Ya si Abraham tumunok gi hilo' i fi'on-ña ya ha ri'åhi, ya ilek-ña gi korason- ña , "Para u mafañagu un patgon gi ayu i siento åños idat-ña? Kao si Sara , ni' nobenta åños idat-ña, u fañago un patgon? "
Ha tungo' na siña ha' si Yu'os ha sangan na siña ha na'fanhuyong famagu'on si Sarai yanggen esta ti siña ha na'fanhuyong famagu'on yan 99 åños idat-ña, ya ha ri'åha gi as guiya ha'. Ti siña ma imahina i siñat gi i tano' ya este na hinasso-ña parehu ha' na naturåt. Ya ha na'i siknifikasion i hinasso-ña.
Gen. 17:18 : " Ya ilek-ña si Abraham as Yu'os , O na u lå'la' si Ismael gi me'na-mu! "
Klaru na si Abraham ha na'fanmanman i taotao siha ya ha na'fanmanman ha' i lina'la'-ña ginen as Ishmael, i lahi ni' esta mafañågu yan 13 años idat-ña .
Gen. 17:19 : "Ya ilek-ña si Yu'os , Si Sarah asagua-mu para u na'i hao un lahi, ya un na'i na'an-ña Isaac. ya bai hu na'i gui' un kontrata ni' taihinekkok, yan i famagu'on-ña despues di guiya . "
Sa' ha tungo' i hinasso-ña si Abraham , ha laknos gui' si Yu'os ya ha na'fanhuyong ta'lo i anunsio para guiya sin u na'fanhuyong ni' un dididi' na siñat na u guaha isao gi i inetnon-ña .
I duda-ña si Abraham put i milagrosu na finañagu-ña si Isaac ha prufetisa i duda yan ti hinengge na i taotao siha para u fanma'a'ñao nu si Jesukristo. Ya este na duda para u ma'ayek i ofisiåt na rinikohin i famagu'on Abraham.
Gen 17:20 Ya si Ismael, guajo jujungog jao: estagüe, ya jubendise güe, ya junafanmegae, yan junafanmegae : ya ujalilis dose na prinsipe, ya junafatinas guiya güiya un dangculo na nasion .
Ilek-ña si Ishmael na ha hungok si Yu'os, lokkue', gi este na interbension, ha hustisia ta'lo si Yu'os i na'an ni' ha na'i gui'. Si Yu'os para u na'fanmetgot gui', u na'fanmetgot gui' ya u na'fandaña' i nasion Arabu ni' ma fa'tinas ni' "dose na prinsipe siha". Este na numero 12 parehu yan i 12 na lahi-ña si Jacob ni' i sagradu na aliånsa- ña ni' para u ma'ayek ni' i 12 na apostoles as Jesukristo , lao parehu ti kumeke'ilekña na parehu sa' ha konfitma i ayudon dibin lao ti un aliansa ni' muna'fanlibre hit put i planu-ña put i lina'la' taihinekkok. Kontodu, si Ishmael yan i famagu'on-ña u fanma'å'ñao nu todu ayu siha i manhålom gi i sagradu na aliånsan Yu'os , susedidu i ManHudihos pues i ManKristiånu. Este na rol ni' siña ha na'fanlamen i famagu'on ni' ti lehitimu gi i parehu na ti lehitimu na prosedures ni' ma fa'tinas ni' i nanå-ña ni' ti siña ha na'fanlå'la' i famagu'on-ña yan i tata ni' ti siña ha na'fanla'la' i famagu'on-ña. Put este na rason na i famagu'on Abraham ni' manma'å'ñao nu i tataotao-ñiha, u fanma'å'ñao nu i mismo na piniti ya u fanma'å'ñao nu i mismo na rinikohi ginen as Yu'os.
Sa' ma tungo' si Yu'os yan i balotu-ña siha, i famagu'on Ishmael siña ma cho'gue i lai-ña siha astaki manhålom gi i kontratan i ManHudihos, lao este na disision para u fanma cho'gue kada unu taiguihi i taihinekkok na satbasion ni' para u ma ofresi para i manma'ayek. På'go , taimanu ha' i pumalu na taotao siha ginen todu i rasan-ñiha , i satbasion as Kristo para u ma'ofresi para siha ya i chalan para i lina'la' taihinekkok para u ma'abri para siha, lao solu gi i obidiente na estao as Kristo i Satbadot, ni' ma'atkila, måtai yan lå'la' ta'lo.
Gen. 17:21 : " Bai hu estapblesa i kontrata-ku yan si Isaac, ni' para u na'i hao si Sara gi este na tiempo gi otro såkkan . "
Sa' 13 años idat-ña si Ishmael gi i tiempon este na visiun sigun ginen i bersikulo 27, pues 14 años idat-ña gi i mafañågu-ña si Isaac. Lao si Yu'os ha insisti este na punto: i kontrata-ña para u ma'ayek yan si Isaac, ti si Ishmael . Ya guiya para u mafañågu as Sarah.
Gen. 17:22 : " Ya anae munjayan cumuentos yan guiya, si Yuus janacajulo gui as Abraham . "
I fina'nu'i Yu'os ti meggai yan eksepsionåt, ya este ha esplåra sa' hafa na ti manma'a'ñao i taotao siha ni' i milagron Yu'os yan sa' hafa , taiguihi as Abraham , i hinasso-ñiha manma'a'ñao nu i lai siha gi tano'. Yanggen ma entrega i mensåhi-ña, ha na'suha si Yu'os.
Gen. 17:23 : " Si Abraham ha konne' si Ismael i lahi-ña, yan todu i manmafañågu gi gima'-ña, yan todu i ha fa'tinas ni' salåppe', todu i lalåhi gi i gima' Abraham ; ya ha sirkunsida siha gi mismo diha, taimanu ha' i tinago' Yu'os . "
I tinago' ni' ha na'i si Yu'os ensegidas ma'eksekuyi. I inadahen-ña ha na'fanhuyong i inetnon-ña yan si Yu'os. Este na ma'gas gi antigu na tiempo ha fa'tinas tentago' siha ya i estao esklabu gaige ya ti ma kuestiona. Gi magåhet , i para u na'fankonteste i asunto, i uson båba yan i ma'a'atan i tentago' siha. I estao i esklabu parehu ha' lokkue' yan todu i manmana'libre as Jesukristo, asta på'go na tiempo .
Gen. 17:24 : " Nobenta yan nuebi åños idat-ña si Abraham annai ma sirkunsida gui' . "
Este na klaru ha na'hasso hit na i obidiente ha nisisita si Yu'os ginen i taotao siha, maseha hafa na idat-ñiha ; desde y mas patgon asta y mas amco.
Gen. 17:25 : "Ya si Ismael, i lahi-ña, tressi åños idat-ña annai ma sirkunsida gui' . "
Pues, 14 åños mas amko' gui' ki i che'lu-ña as Isaac , ya siña ha na'fanlamen i che'lu-ña, i lahi-ña i asaguå-ña.
Gen. 17:26 : " Ya si Abraham yan si Ismael, lajiña, manmasircunsida güije na jaane . "
Ha na'hasso hit si Yu'os put i lina'la' Ishmael as Abraham, ni ' tata-ña. I sirkunsision-ñiha parehu ha' yan i sinangan i famagu'on-ñiha ni' manma'a'agang ginen i mismo Yu'os. Sa' para ta alok na ginen as Yu'os hit, ti sufisiente na guaha parehu na tata-ta ni' ginen i tataotao-ta. Ya yanggen i ti manmanhongge na ManHudihos ma klåma este na lina'la' yan si Yu'os put i tatan-ñiha as Abraham, si Jesukristo ha na'suha este na asunto ya ha alok na tatan-ñiha, i anite, si Satanas, tatan i dinagi yan i asagua-ña desde i tutuhon. Ilek-ña si Jesukristo gi i manma'gås-ta na ManHudihos gi tiempo-ña, parehu ha' yan i sinangan- ta ni' manArab yan Muslim .
Gen. 17:27 : " Ya todu i familia-ña, ni' manmafañågu gi gima'-ña yan manmafa'tinas ni' salåppe' ginen otro taotao siha, manmasirkunsida yan guiya . "
Despues di este na mudelu put inosge', ta li'e' na i chinatsaga ni' ha sodda' i ManHebreu ni' manhånao ginen Ehipto siempre ginen i ti ma'a'atan este na inobidiente ni' ha dimanda si Yu'os gi todu i tiempo, gi todu i tiempo yan asta i uttemo na tiempo.
Genesis 18
I Separasion i Mañe'lu-hu
Gen. 18 :1 : "Ya si Jeova ha a'atan gui' gi entalu' i trongko siha giya Mamre, annai matatachong gui' gi pettan i tenda-ña gi i mina'lak i ha'åni ."
Gen. 18 :2 : " Ya ha laknos i matan-ña ya ha li'e', tres na taotao manma'a'atan gi fi'on-ña: ya annai ha li'e' siha, malago' gui' ginen i petta i tenda-ña para u fanguentos yan siha, ya ha agang gui' gi tano' ."
Si Abraham siento años idat-ña; ha tungo' na esta åmko' gui' på'go, lao estague' na maolek i tataotao-ña, sa' " malago' ha li'e' " i bisita-ña siha . Ha rikonosi siha komo mensåhi siha ginen i langet? Siña ta alok na taiguini, sa' " ha agang i tano' " gi me'nan-ñiha. Lao i ha li'e ' "tres na taotao," ya siña ta li'e' gi i reaksion-ña i sensen-ña ni' espontaneu na hospitat, ni' i frutan i naturåt na guinaiya-ña.
Gen. 18:3 : " Ya ilek-ña , Señot, yanggen hu sodda' grasia gi me'na-mu, cha'-mu humånao ginen i tentago'-mu ."
I ma'å'agang i bisita "señot" put i mina'å'ñao-ña si Abraham, ya guini ta'lo taya' pruba na ha ålok na ha ågang si Yu'os. Sa' este na bisita ginen as Yu'os gi un taotao na manera, ti siña ha li'e' " i minaolek " i fi'on Yu'os sigun gi Exodus 33:20-23: " Ilek-ña si Yahweh, 'Ti siña un li'e' i fi'on-hu, sa' taya' siña ha li'e' yu' ya lå'la'. ' Ilek-ña si Yu'os, 'Estague' un lugat gi fi'on-hu yanggen para un tåta'chong gi hilo' i acho'-hu'" bai hu po'lo hao gi halom i acho' ya bai hu kubre hao ni' i kannai-hu asta ki bai hu faloffan. ya yanggen hu bira i kannai-hu tatte, un li'e' yu' ginen i tatte, lao ti un li'e' i fihon-hu . Yanggen maprohibi i bidan i " glorian " Yu'os , ti ha prohibi gui' mismo para u chule' i aparehon taotao para u a'atan i fina'tinas-ña siha. Si Yu'os ha cho'gue este para u bisita si Abraham, i amigu-ña, ya u na'fanhuyong ta'lo gui' gi i fina'tinas-ña as Jesukristo desdeki mafañagu gui' asta i finatai-ña.
Gen. 18 :4 : " Na'fanmanå'i hamyo dididi' na hanom ya in fanma'gåsi i addeng-miyu, ya in fanma'å'ñao gi papa' este na trongko ."
I fine'nina na bersikulo ha na'klåru: ma'å'ñao, ya i suette i addeng ni' ma'a'atan gi i tano ' ha na'fanhuyong i addeng i bisita siha. Un na'magof na ofresimiento ni' ma nå'i siha. Ya este na atension todu para si Abraham.
Gen. 18 :5 : " Bai hu hanao ya bai hu chule' un pidason pan para bai na'metgot i korason -mu ; ya despues un sigi ha' i chalan-mu ; sa' put este na rason na un hånao gi fi'on i tentago'-mu." Manmanope : Fatinas jafa y sinanganmo .
Guihi nai ta li'e' na ti ha identifika si Abraham este na bisita siha yan i taotao langet . I atension ni' ha na'i siha, pues, un testimonio put i kualidåt-ña ni' naturåt. Humitde gui', ma'åse', ma'åse', ma'åse', ma'åse', yan ma'åse'; kosas siha ni muna’agradesi gue’ as Yu’os. Gi este na aspeton taotao, si Yu’os ha aprueba yan ha aksepta todu i priniponi- ña .
Gen. 18 :6 : "Ya si Abraham humånao guatu gi as Sarah gi i tenda-ña , ya ilek-ña : Na'lå'la', tres mididan harina, ya un fa'tinas pan ."
I nengkanno' maolek para i tataotao ya annai ha li'e' tres na tataotao gi me'nan-ña, ha pripara si Abraham i nengkanno' para u na'fanmetgot i bisita-ña siha.
Gen. 18 :7 : " Ya si Abraham malago para i ga'ga'-ña, ya ha chule' un tatneru, maolek yan maolek, ya ha nå'i i tentago'-ña .
I inayek-ña un patgon na ga'ga' ha na'annok i minaolek-ña yan i minaolek-ña; i minagof-ña para u na'magof i pumalu siha. Para u ma na'guaha este na risulta, ha ofresi i bisita-ña siha i mas maolek.
Gen. 18 :8 : " Ya ha chule' mas i mantika yan i leche, yan i tatne ni' ma'gåsi, ya ha po'lo gi me'nan-ñiha. Ya guiya mismo tumohge gi fi'on-ñiha gi papa' i trongko: ya mañocho ."
Este siha na manmagof na nengkanno' ma na'i i taotao ni' ti ha tungo', taotao ni' ti ha tungo' lao ha trata komu familia-ña. I fina'tinas i bisita siha, gof magahet, sa' manma'å'ñao siha put i nengkanno' ni' ma fa'tinas para i taotao.
Gen. 18 :9 : " Entonses ilegñija nu güiya : Manu nae gaegue si Sarah asaguamo? Manope gui jalom y tenda .
I triåtmen i host ni' ha na'suha i minaolek-ña si Yu'os yan para guiya ha', i bisita siha ma na'tungo' i minagahet na kinalamten-ñiha ni' ma nå'i na'an i asaguå-ña, "Sarah," ni' ha na'i gui' si Yu'os gi i fine'nina na visiun-ña.
Gen. 18:10 : " Ya ilek-ña unu giya siha , Bai hu bira yu' tatte giya hagu på'go na tiempo : ya, estague', si Sarah i asaguå-mu para u guaha lahi-ña. Ya si Sarah ha hungok gi pettan i tenda, ni' gaige gi tatte-ña ."
Ha na'tungo' hit na gi i fina'nu'i i tres na bisita , taya' siña ta identifika si Yahweh ginen i dos na anghet ni' ma akompåpara gui'. I lina'la' gi langet ma'a'atan guini ya ha na'fanhuyong i siniseden parehu ni' gaige gi ayu na lugat.
Mientras unu gi i tres na bisita ha anunsia i finatto-ña si Sarah, ha ekungok ginen i pettan i tenda hafa ma sangan, ya i tinige' ha espisifiku hayi " gaige gi tatte-ña ," kumeke ilek-ña na ti ha li'e' gui' ya, gi fino' CHamoru, ti siña ha tungo' na gaige gui'. Lao ti taotao siha.
Gen. 18:11 : "Ayo na tiempo, si Abraham yan si Sara manåmko' yan manåmko' , ya si Sara ti siña ha na'fanhuyong famagu'on ."
I bidan-ñiha ha difina i kinalamten taotao ni' parehu yan todu i taotao.
Gen. 18:12 : " Ha ri'å i hinasso-ña , ya ilek-ña , ' På'go na esta yu' amko', malago' yu' mas? I Saina-hu esta amko' lokkue '.'"
Atan lokkue' i presision: " Ha ri'å i hinasso-ña "; pues taya’ humungok i ri’å-ña fuera di i låla’la’ na Yu’os ni’ ha espipiha i hinasso yan i korason.
Gen. 18:13 : " Ya ilek-ña si Jeova as Abraham , "Håfa na ha lachai si Sara ya ilek-ña : Magahet na bai hu fañago un patgon ni' esta yu' amko'? "
Ha na'i si Yu'os i opottunidåt para u na'annok i dibin-ña , ni' ha na'fanhuyong i mension as YaHWH sa' guiya ha' i kumuentos yan si Abraham gi este na fina'nu'i. Si Yu'os ha' siña tumungo' i ma'a'atan na hinasso-ña si Sara ya pa'go ha tungo' si Abraham na si Yu'os ha kuentusi gue'.
Gen. 18:14 : " Guaha na'ma'åse' para si Jeova ? Gi i tiempon-ña, bai hu bira yu' tatte giya hagu, på'go na tiempo ; ya si Sarah para u guaha lahi-ña ."
Si Yu'os ha na'fanma'å'ñao i taotao siha ya ha na'fanhuyong i pineddong-ña gi na'an YaHWéH put i dibin-ña.
Gen. 18:15 : "Ya si Sara ha å'alok, ilek-ña , "Ti hu ri'åha. Sa' ma'å'ñao gui'. Lao ilek-ña , "Ti, un ri'åha . "
" Si Sarah ha åmte, " ilek-ña i tinige', sa' ha hungok si Yu'os i sikretu na hinasso-ña, lao taya' ri'åda-ña; pues, dididi' ha' na dinagi para si Yu'os lao ti para i taotao. Ya yanggen ha laknos gui' si Yu'os, put i ti ha admiti na si Yu'os ha na'kontrola i hinasso-ña. Ha na'i pruba este put i ha åmte gui'. Put este na rason na ha insisti na ilek-ña: " Gi i otro banda (ti magahet), un ågang ." Ti ta fanmaleffa na i taotao ni' ha bendisi si Yu'os si Abraham ya ti si Sarah , i asaguå-ña, ni' ha benefisia ha' i bendision i asaguå-ña. I hinasso-ña siha esta manma'gåsi gi i pineddong i finañagu-ña si Ishmael, i mamaila' na enemigu yan kompetidot Israel; magahet na para u ma kumple i dibin na prohekto.
Gen. 18:16 : " Ya y taotao sija mangajulo para ufanjanao, ya maatan guato Sodoma: ya si Abraham jumanao yan sija para ufanjanao . "
Manma'å'ñao, manma'å'ñao yan manma'å'ñao as Abraham yan Sarah put i mamaila' na finañagon i lehitimu na lahi-ña as Isaac , i bisita siha ginen i langet ma na'tungo' as Abraham na i bisitan-ñiha gi tano' guaha otro na mision-ña: put Sodom.
Gen. 18:17 : " Pues ilek- ña si Jeova , 'Kao bai hu na'na' as Abraham i para bai cho'gue ? ... '
Guiya este i eksakto na aplikasion este na bersikulo ginen Amos 3:7: " Sigi ha' i Saina as YaHWH ti para u cho'gue ni hafa, lao ha na'tungo' i sikretu-ña gi i tentago'-ña i prufeta siha ."
Gen. 18:18 : " Si Abraham siempre un dangkolo yan metgot na nasion, ya todu i nasion siha gi tano' u fanmabendisi giya guiya ."
Sa' put i ti ma'usa i siknifikasion gi i adverb " siguru " , hu hasso na kumeke'ilekña: gi un manera ni' siguru yan absolut . Antes di ha na'tungo' si Yu'os put i prohekton-ña ni' para u na'fanlamen, ha na'siguru si Abraham put i estao-ña gi me'nan-ña ya ha na'fannuebu i bendision siha ni' para u na'i gui'. Si Yu'os ha tutuhon kumuentos put si Abraham gi i mina'tres na taotao para u na'i gui' i rangkon un dångkolon figura gi i lina'la' taotao. Gi i finatinas-ña, ha fa'nu'i i famagu'on-ña ni' ginen i tataotao yan i espiritu'åt i mudelu ni' ha bendisi yan ha hasso yan ha difina gi i bersikulo ni' para u fatto.
Gen. 18:19 : " Sa' hu ayek gui', para u na'i i famagu'on-ña yan i familia-ña despues di guiya, ya u ma'ayek i chalan i Saina , para u ma cho'gue i hustisia yan i tininas, kosaki si Saina u cho'gue para si Abraham ayu i ha prumesa si Yahweh... "
I ha deskribi si Yu'os gi este na bersikulo ha na'fanla'la' i Sodoma, ni' para u destrosa. Asta i uttemo na tiempo, i manma'ayek-ña para u ma'a'atan este na deskripsion : i ma'a'atan i chalan as Yahweh, ma'a'atan i tininas yan i hustisia; magahet na hustisia yan magahet na hustisia ni para u fa'tinas si Yu'os gi tinige' i lai para u fana'gue i taotao-ña Israel. I respetu para este siha na kosas i kondision para u respeta si Yu'os i prumesa-ña put bendision siha.
Gen. 18:20 : " Ya ilek- ña si Jeova , Dangkolo i inagang kontra Sodoma yan Gomora, ya i isao-ñiha dangkolo ."
Si Yu'os ha na'fanhuyong este na sentensia kontra Sodoma yan Gomorra, i siudåt i rai siha ni ' ha na'fanlibre si Abraham annai manma'atåka . Lao gi iya Sodoma lokkue' anai ha disidi i sobrinu-ña as Lot para u fañåga, yan i familia-ña yan i tentago'-ña siha. Sa' ha tungo' i inagofli'e'-ña si Abraham para i sobrinu-ña, ha na'fandaña' si Yu'os i atension-ña para i amko' para u anunsia i intension-ña para guiya. Ya para u cho'gue este, ha na'halom gui' gi i nivel i taotao para u na'fanhomlo' gui' gi todu i siña para u po'lo gui' gi i nivel i hinasson taotao ni' ha cho'gue si Abraham i tentago'-ña.
Gen. 18:21 : " Pues bai hu hånao papa' ya bai hu li'e' kao ma cho'gue i che'cho'-ñiha taimanu ha' i sinangan ni' måtto giya guåhu; ya yanggen ti magahet, bai hu tungo' . "
Este na palabras siha ti parehu yan i tiningo'-ña si Sarah put i hinasso-ña, sa' ti siña si Yu'os ha na'fanlamen i nivel i inmoralidad ni' ma laknos gi este na dos na siudat gi i tano' yan i abundansia na prosperidåt-ñiha. Este na ineppe ha na'annok i inatan-ña para u na'siguru na i fiet na tentago'-ña ha aksepta i husto na sentensian i husgamento-ña.
Gen. 18:22 : " Ya y taotao sija manjanao ya manjanao para Sodoma: lao si Abraham tumojgueja gui menan Jeova ."
Guini, i separasion i bisita siha ha na'siña si Abraham para u identifika gi entre siha i låla'la' na Yu'os, si Yahweh, ni' gaige gi un sensimple na apaka' na taotao ni' ha faboresi i inayek-ñiha. Si Abraham ha na'fanmetgot i lina'la'-ña yan si Yu'os para u na'fanlibre i dos na siudat, unu gi este siha na siudat gaige gi as Lot, i sobrinu-ña.
Gen. 18:23 : "Ya si Abraham dumimiyong ya ilek-ña : Para un na'fanlamen i manunas yan i manailayi ? "
I kuestion ni' ha faisen si Abraham , hustisia , sa' gi i aksion-ña siha put hustisia , i taotao ha na'fanmatai i manma'å'ñao na taotao ni' ma'a'agang collateral damage. Lao yanggen ti siña i taotao ha na'i diferensia, siña ha' si Yu'os . Ya para u na'i pruba este para si Abraham yan para hita ni' ta taitai i testimonio- ña gi i biblia.
Gen. 18:24 : " Yanguin guaha singkuenta na manunas gi halom i siuda: para un destrosa siha, ya ti un na'fanlibre i siuda put i sinkuenta na manunas ni mangaegue gi halom i siuda ? "
Gi i minagof yan i guinaiyan-ña, si Abraham bula ilu-ña ya ha imahina na siña ha sodda' mas ki 50 na taotao ni' manhusto gi este na dos na siudat ya ha agang este na 50 na taotao ni' siña manhusto para u fanmana'i ginen as Yu'os i grasian i dos na siudat gi mismo na'an i perfekto na hustisia-ña ni' ti siña ha na'fanlamen i ti manisao ni' i manisao.
Gen. 18:25 : " Para u mapuno' i manunas yan i manailayi, ya i manunas u parehu yan i tailayi: na'suha giya hamyo ! Na'suha giya hamyo ! Ti i Hues gi todu i tano' ha cho'gue i tininas ? "
Pues ha ålok si Abraham para u na'suha i prublema yanggen ha na'hasso si Yu'os put hafa ti siña ha cho'gue sin u na'suha i kinalamten-ña ni' esta gaige gi i siniseden i perfekto na hustisia.
Gen. 18:26 : " Ya ilek-ña si Jeova , "Yanggen hu sodda' singkuenta na manunas gi halom i siudå giya Sodoma, pues bai hu na'fanlibre todu i lugat put siha . "
Gi pas yan minaolek, ha na'i si YaHWH si Abraham para u sångan ya gi i ineppe-ña ha ayek gui': para 50 na taotao ni' manhusto, ti u ma destrosa i siudå siha.
Gen. 18:27 : "Ya manope si Abraham ya ilek-ña : Estague', hu atrebi yu' kumuentos yan i Saina .
I hinasso put " hånom yan apu " na para u fanma'å'ñao i taotao siha despues di i ma destrosa i dos na siudå gi i sanlagu? Lao, si Abraham ha konfesa na guiya mismu ti otro ki " i hånom yan i apu ."
Gen. 18:28 : " Puedi ha' manmalingu singko gi i singkuenta na manunas; kao un destrosa todu i siuda put singko? Ya ilek-ña i Saina , ti bai hu destrosa, yanggen guaha kuarenta yan singko na manunas . "
I minagåhet-ña si Abraham para u na'i gui' para u sigi ha' i lina'la'-ña, kada biåhi ha na'menos i numeron i manma'elekta ni' siña ha sodda', ya u para gi i numeron dies na taotao ni' manhusto gi i bersikulo 32. Ya kada biåhi na u na'i si Yu'os i grasia-ña put i numeron ni' ha pruponi si Abraham.
Gen. 18:29 : "Ya si Abraham ha kuentusi gui', ilek-ña , "Siña ha' guaha kuarenta na manunas. Ya ilek-ña i Saina , "Pot este siha na kuarenta, ti bai hu cho'gue ni hafa . "
Gen. 18:30 : "Ya ilek-ña si Abraham , "Cha'mu ma'å'ñao i Saina, ya bai hu sångan. Yanggen guaha trenta na taotao ni' manhusto gi ayu na lugat. Ya ilek-ña si YaHWÉH , "Ti bai hu cho'gue ni' hafa yanggen ti hu sodda' trenta na taotao ni' manhusto gi ayu na lugat . "
Gen. 18:31 : "Ya ilek-ña si Abraham , Estague', hu cho'gue i che'cho'-hu para bai hu sångan i Saina: sa' guaha bente na taotao ni' manhusto. Ya ilek-ña i Saina , ti bai hu destrosa siha put i bente na taotao . "
Gen. 18:32 : "Ya ilek-ña si Abraham, "Cha'mu ma'å'ñao i Saina, ya bai hu sångan ha' på'go. Sa' siña ha' guaha dies na taotao ni' manunas. Ya ilek-ña si YahWÉH , "Ti bai hu destrosa put i dies na taotao ni' manunas . "
Guihi nai ma'pos i inadilånton Abraham, sa' ha komprende na guaha un limitte ni' ti rasonapble i insisiste-ña. Ha para gi numeron i dies na manhusto na taotao. Ha ålok na este na numeron taotao ni' manhusto debi di u fanma sodda' gi este na dos na siudå ni' manma'å'ñao, yanggen ha kuenta ha' si Lot yan i parientes-ña.
Gen .1 8:33 : " Ya mapos si Jeova, enseguidas anae munjayan cumuentos yan si Abraham. Ya si Abraham tumalo guato gui sagaña . "
I inetnon dos amigu gi tano', unu ginen i langet yan todu i siña na Yu'os yan i otro taotao, i tano', ma'pos, ya kada unu ha bira gui' tatte gi i che'cho'-ña: si Abraham para i gima'-ña yan si Yahweh para Sodoma yan Gomorrah, anai para u fañåga i destrosu na sentensia-ña.
Gi i fino'-ña yan si Yu'os , ha na'annok si Abraham i kinalamten -ña , ni' gaige gi i imahen Yu'os, ni' ha na'siguru na ma cho'gue i minagahet na hustisia mientras ha na'i i lina'la' i fuetsan-ña. Put este na rason na i fina'tinas i tentago'-ña siña ha' ha na'magof yan ha na'magof i korason Yu'os, ni' ha na'i todu i sinisedi-ña.
Genesis 19
Dibidi gi un emerensiha
Gen. 19 :1 : " Ya y dos na angjet manmato Sodoma gui pupuenge : ya si Lot matachong gui pettan Sodoma. Ya anae jalie si Lot sija, cajulo para ufanasoda sija, ya dumimo papa gui tano . "
Este na kinalamten ha na'annok i maolek na inafekta as Abraham gi i sobrinu-ña as Lot, sa' ha na'fanli'e' i parehu na hinasso para i bisita siha ni' manmamomokkat. Ya ha cho'gue este yan mas na inatan, sa' ha tungo' put i tailayi na kinalamten i taotao siha gi i siudåt Sodoma, anai ha setbe para u fañåga.
Gen. 19 :2 : " Ya ilek-ña : Estague', i señot-hu siha, fanhålom gi gima' i tentago'-miyu, ya in fañåga gi ayu na lugat ; ya en fa'gåsi i addeng-miyu , ya in fanhånåo gi pupuengi, ya en fanhånao. Lao ilek-ñiha, "Ti, bai in fanhånao todu i puengi gi i chalan . "
Si Lot ha cho'gue i che'cho'-ña para u agang i taotao siha ni' manmåtto gi gima'-ña para u prutehi siha ginen i tairespetu yan i tailayi na cho'cho' i taotao ni' manma'å'ñao. Ta sodda' i parehu na sinangan ni' ha sangani si Abram gi i tres na bisita-ña. Si Lot un taotao ni' maolek ya ti ha na'fanlamen gui' put i lina'la'-ña yan i manma'å'ñao na taotao siha gi este na siudå. I dos na anghet manmåtto para u fanma'atkila i siudå, lao antes di u fanma'utot, malago' siha na u fanma'a'ñao i taotao siha ni' manma'a'ñao nu i taotao siha ni' manma'a'ñao nu i lina'la'-ñiha. Ya para u ma na'guaha este na risulta, debi di u fanma cho'gue i puengi gi i chalan ya u fanma atåkka ni' i taotao Sodoma.
Gen. 19 :3 : " Lao si Lot ha na'fanmetgot siha ya manmatto giya guiya ya manhålom gi gima'-ña. Ha na'i siha un gupot yan ha fa'tinas pan sin lebadura. Ya manma'å'ñao siha . "
Si Lot ha na'fanmanhongge siha, ya ma aksepta i hospitat-ña; ni' ha na'i gui' opottunidåt para u fanue' i minaolek-ña taimanu ha' ha cho'gue si Abraham antes di guiya. I eksperensia ha fa'na'gue siha para u madiskubre i bonitu na anti-ña si Lot, un taotao ni' tunas gi entalu' i ti manhusto.
Gen. 19 :4 : " Ya antes di u fanma'å'ñao, i taotao siha gi i siuda, i taotao Sodoma, ma'a'atan i gima', i manhoben yan i manåmko'; ya todu i taotao manma'a'ñao . "
I ma'a'atan i tailayi na taotao siha, mas ki i ma'espipiha i dos na anghet, sa' manmåtto siha para u fanmanaligao gi i gima' anai ha agang si Lot siha. I nivel i kontagio este na isao klaru: " ginen i famagu'on asta i manåmko ' . " I husgamenton Yahweh put este na rason, enteru na hustisia.
Gen. 19 :5 : " Ya maagang si Lot, ya ilegñija nu güiya : Mano nae mangaegue sija na taotao ni y manmato guiya jago pago na puenge ?
I taotao ni' ti manma'å'ñao siña ma'a'ñao ni' i intension i Sodomites, sa' ti kuestion put i finaisen para u fanma tungo' lao put i tiningo' gi i siniente-ña gi i biblia, taiguihi gi i ehemplo: "Si Adan ha tungo' i asaguå-ña ya ha na'fanhuyong un lahi." I linachi este na taotao siha, pues, todu yan taya' remedio-ña.
Gen. 19 :6 : " Si Lot jumanao para sija gui pettan y guima, ya jajuchom y petta gui tateña . "
Si Lot, ni' gof metgot, ni' ha laknos gui' para u li'e' i manma'å'ñao na taotao siha ya ha na'siguru na ha na'suha i petta gi i gima'-ña para u prutehi i bisita-ña siha.
Gen. 19 :7 : " Ya ilegña , Mañelujo, jutayuyut jamyo, chamiyo fumatitinas y taelaye . "
I maolek na taotao ha a'agang i tailayi na ti u cho'gue i tailayi. Ha a'agang siha "mañe'lu" sa' parehu siha na taotao yan guiya ya ha na'fanla'la' gi halom-ña i esperansan para u na'fanlibre unos kuantos giya siha ginin i finatai ni i kondukta-ñiha ha konne' siha.
Gen. 19 :8 : " Estague', guaha dos na famagu'on-hu palao'an ni' ti ma tungo' un lalåhi ; bai hu na'huyong siha para hamyo, ya en che'gue siha hafa malago'-miyu. Lao cha'-miyu in che'gue ni' hafa para ayu na lalåhi siha, sa' manmatto gi papa' i anineng i gima'-hu . "
Para si Lot, i kinalamten i taotao Sodoma siha, ti siña ma li'e' gi este na eksperensia. Ya para u prutehi i dos na bisita-ña, ha ofresi i dos na famagu'on-ña palao'an ni' ti siña ha' ma'ayek.
Gen. 19 :9 : " Sija ilegñija : Janao güine ! Ylegnija talo : Este na taotao mato calang taotao juyong, ya ujusga ! Ya ma'a'atan si Lot, ya manma'a'atan para u ma'a'atan i petta .
I fino' Lot ti ha na'fanmagof i manma'a'agang, ya este siha na gå'ga', ilek-ñiha, manmaprepara para u ma cho'gue mas baba para guiya ki para siha. Pues maproponi para u ma'utot i petta.
Gen. 19:10 : " I taotao siha ma na'huyong i kannai-ñiha ya ma konne' si Lot gi halom guma', ya ma å'atan i petta . "
Sa' put i gaige gi peligro i metgot na Lot, i anghet siha manma'ayuda ya ma konne' si Lot gi halom guma'.
Gen. 19:11 : " Ya ma na'fanma'å'ñao i taotao siha ni' manma'a'atan gi i petta, i dikike' yan i dangkolo, ya ma cho'gue i che'cho'-ñiha para u fanma sodda' i petta . "
Gi sanhiyong, i mas åpmam na taotao ni' manmagof manma'å'ñao; i taotao siha gi i gima' manmaprotehi.
Gen. 19:12 : " I taotao siha ilek-ñiha as Lot , 'Håyi gaige giya hagu guini ? I asaguå -mu , i famagu'on-mu, i famalao'an-mu, yan todu i guinaha-mu gi i siudå, na'fanhuyong siha ginen este na lugat . '"
Si Lot ha sodda' grasia gi me'nan i anghet siha yan as Yu'os ni' muna'hanao siha. Para u na'libre i lina'la'-ña , debi di u " huyong " ginen i siudå yan i båndan i tano' sa' i anghet siha para u fanma'atkila i taotao siha gi este na tåno', ni' para u fanma'a'ñao taiguihi i siudåt Ai. I ofresimienton i anghet siha ha na'fandaña' todu i para guiya gi i lina'la' na taotao.
Gi este na tema put separasion , i dibin na tinago' para " huyong " permanente. Sa' ha sotta i nina'huyong-a para u masepara siha ginen i tailayi gi todu manera, taiguihi i manfatso na Gima'Yu'us Kilisyanu. Gi Rev. 18 :4, ha na'i i manma'ayek-ña para u " fanhuyong " ginen " Babylon the Great , " ni' ha afekta fine'nina i rilihón Katoliku yan i sigundo i rilihón Protestante ni' meggai na aspetu-ña, ni' manma'a'ñao siha asta på'go . Ya taimanu ha' si Lot, i lina'la'-ñiha solu u fanma'ayuda yanggen ma'osge ensegidas i tinago' Yu'os. Sa', yanggen ma prumulga i lai ni' ha na'obligao i deskansu gi Damenggo gi i fine'nana na ha'åni , u ma'pos i finakpo' i tiempon grasia. Ya dispues siempre atrasao para u matulaika opiñion yan posision un` taotao pot este na asunto.
Malago' yu' na bai hu na'i hao atension put i peligron i para un na'pospone i nisisåriu na disision. I lina'la-ta manma'å'ñao; siña ta fanmatai ginen chetnot, aksidente , pat atmas, todu este siha siña masusedi yanggen ti ha agradesi si Yu'os i lina'la'-ta. Gi este na biåhi, i finakpo' i tiempon grasian kolektibu ha na'suha todu i importansia-ña, sa' maseha hayi måtai antes di u måtai gi i inhustisia-ña yan i kondenasion-ña as Yu'os. Sa' ha tungo' este na prublema, ilek-ña si Pablo gi Heb. 3:7-8: " På'go na ha'åni, yanggen en hungok i bos-ña , munga ma'å'ñao i korason-miyu taimanu ha' gi i rebellion ... " Pues siempre guaha urgensia para ta oppe i ofresimienton Yu'os , ya si Pablo taiguini na hinasso-ña sigun ginen Heb. 4:1: " Pues, ta fanma'å'ñao mientras gaige i prumesa para ta fanhålom gi i deskanso-ña, sa' siña guaha giya hamyo u fanmalingu ."
Gen. 19:13 : " Sa' para ta destrosa este na lugat, sa' dangkolo i inagang kontra i taotao-ña gi me'nan YahWH . Si Jeova ha na'hanao hit para ta destrosa gui' . "
Este na tiempo, i tiempo, i anghet siha ma na'tungo' si Lot put i rason na manmatto gi gima'-ña. I siudå debi di u ma'utot ensegidas put i disision YaHWÉH .
Gen. 19:14 : " Humuyong si Lot ya ha sangani i suegron - ña ni' ha chule' i famagu'on-ña famalao'an , 'Fañågu, ya en fanhånao ginen este na lugat , sa' si Jeova para u na'fanlamen i siudå.' Lao parehu ha' na ha chocho'gue i che'cho'-ña gi i matan i asaguå- ña .
I famagu'on-ña si Lot ti manma'å'ñao taiguihi i pumalu na taotao Sodoma, lao para i satbasion, i hinengge ha' i mas impottånte . ya klaru, ti guaha. Ti ma tungo' put i hinengge-ña i tatan-ñiha, ya i hinasso na i Yu'os Yahweh esta listo para u na'suha i siudå, ti siña ma hongge.
Gen. 19:15 : " Ya annai ha pupuengi i ha'åni, i anghet siha ma a'agang si Lot, ilek-ñiha , "Fañågu, ya un chule' i asaguå-mu yan i dos na famagu'on-mu ni ' manggaige guini, sa' ti un matai gi i linao i siudå . "
I ma'utot Sodom ha na'fanhuyong i manma'å'ñao na separasion siha ni' ma'a'atan i hinengge yan i taihinekog. I famagu'on Lot debi di u ma'ayek kao para u ma'ayuda i tatan-ñiha pat para u ma'ayuda i asagua-ñiha.
Gen. 19:16 : " Ya mientras ti siña, y lalaje sija magote y canaeña, yan y asaguaña, yan y dos famaguonña; sa malago si Jeova na ufanlibre güe ; ya ma konne ya ma po'lo gui sanhiyong y siuda . "
Gi este na cho'cho', ha fa'nu'i hit si Yu'os " un bånda ni' ma'utot ginen i guafi ." Un biåhi ta'lo, para i husto na si Lot na ha na'fanlibre si Yu'os, kontodu guiya, i dos na famagu'on-ña yan i asaguå-ña. Pues, manma'pos ginen i siudå, manma sodda' siha gi sanhiyong, manlibre yan manlå'la'.
Gen. 19:17 : " Ya anae ma konne' sija huyong, unu giya siha ilek-ña , Fanhånao para i lina'la'-mu ; cha'-mu atan ta'lo, ni' cha'mu tumohge gi todu i tano' . Fanhånao para i sabana, sa' ti un matai . "
I satbasion para u gaige gi i sengsong siha, i disision ni' ma'apåsi as Abraham. Si Lot siña ha komprende yan ha lachai i isao-ña gi i inayek i tano' yan i minaolek-ña. I lina'la'-ña gaige gi peligro, ya debi di u apurao yanggen malago' gue' para u fanma'ayuda yanggen i guafi Yu'os u fatto gi halom i tano'. Ma na'i gui' otden para ti u atan tatte. I otden debi di u ma'usa gi literåt yan lokkue' gi figuratibu . I mamaila' na tiempo yan i lina'la gaige gi me'nan i manlå'la' na taotao Sodoma, sa' gi tatte-ñiha ti apmam na u guaha otro ki i ma'gåsgas na råmas siha ni' ma'gåsgas ni' acho' asufre ni' ma'gåsgas ginen i langet.
Gen. 19:18 : " Si Lot ilegña nu sija : 'O , Señot ! ' "
I otden ni' ha na'i i anghet ha na'ma'å'ñao si Lot.
Gen. 19:19 : " Estague', na hu sodda' grasia gi me'na-mu, ya un na'i yu' dangkolo na mina'ase' para guåhu sa' un na'libre yu' : lao ti siña yu' humanao para i sabana, sa' siña ha' måtto yu' i chinatsaga ya bai hu matai . "
Ha tungo' si Lot i lugåt anai gaige gui' ya ha tungo' na u lå'la' i tiempo para u fåtto gi i bånda. Pues, ha faisen i anghet ya ha ofresi otro na solusion.
Gen. 19:20 : " Estague', este na siuda esta hihot para bai hu laknos yu', lao dikike' ha'. O para bai hu laknos yu' gi halom-ña,... ti dikike'?... ya i anti-hu u lå'la' ! "
Gi i uttemo i tåno' gaige Zoar, un palabra ni' kumeke'ilekña dikike'. Ha sodda' i trahedå-ña i tåno' ya ha na'fanlibre si Lot yan i familia-ña.
Gen. 19:21 : " Ya ilek-ña nu guiya : Estague' lokkue' na guaha este na grasia giya hagu, ya ti bai hu destrosa i siuda ni' un sangan . "
I prisente-ña este na siudå ha na'fanhuyong este na dramatiku na asunto ni' ha afekta i siudåt siha gi i sanlagu na båndan i tano' anai gaige i dos na siudåt Sodom yan Gomorrah.
Gen. 19:22 : " Fanhånao para ayu na lugat, sa' ti siña hu cho'gue ni hafa asta ki manmatto hamyo. Pues ma a'agang i na'an i siudå Zoar . "
I anghet ha dipende på'go gi i areglon-ña ya ha hasso asta ki humalom si Lot gi Zoar para u laknos i tåno'.
Gen. 19:23 : " Ya y atdao estaba cajulo gui jilo tano, anae si Lot jumalom guiya Zoar . "
Para i taotao Sodoma, guaha nuebu na ha'åni gi papa' i bunitu na atdao; un diha taiguihi i otro siha...
Gen. 19:24 : " Ya si Jeova ha na'uchan i asufre yan i guafi ginen i langet gi as Sodoma yan Gomora . "
Este na aksion dibin ni' na'manman ha risibi testimonio ginen i deskubrimienton i arkeolohista Adventista as Ron Wyatt. Ha identifika i lugat i siudåt Gomorrah, ni' i gima'-ña siha manma'a'atan gi i sanlagu na båndan i bånda ni' gaige gi fi'on este na tåno'. I simienton este na lugåt ma fa'tinas ginen acho' asufre ni', yanggen ma na'fanhuyong gi guafi, sigi ha' manma'a'agang asta på'go. I dibin na milagru esta ma konfitma yan digno gi i hinengge i manma'ayek.
Kontrariu gi ayu i ma sangan yan ma sangan, ti ha usa si Yu'os i fuetsan nukleåt para u na'suha este na tåno', lao ha usa i acho' asufre yan i asufre ni' puru, ma estima na 90% i linachi-ña, ni' eksepsionåt sigun ginen i espesiåtista siha. I langet ti ha na'fanhalom i asufre , pues siña hu sangani hao na este na destrosu i che'cho' i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Siña ha na'huyong maseha hafa na kosas sigun ginen i nisisidåt-ña desdeki ha na'huyong i tano' , i langet yan todu i gaige gi halom-ñiha.
Gen. 19:25 : " Ha na'fanlamen ayu na siudat siha, todu i tano', yan todu i mañasaga gi i siudat siha, yan todu i manma'gåsgas gi tano' . "
Hafa siña låla'la' gi un lugat ni' ma'utot i acho' asufre? Taya', fuera di acho' yan acho' asufre ni' gaige ha'.
Gen. 19:26 : "Ya i asaguan Lot ha atan tatte, ya ha na'fanma'a'ñao i taotao siha . "
I lina'la' i asaguå-ña si Lot ha na'fanli'e' i piniti yan i interes-ña put este na lugat ni' ma'a'a'ñao. Este na estao hinasso ti ha na'magof si Yu'os, ya ha na'tungo' este put i ha na'fanma'a'ñao i tataotao-ña gi un pilon asiga, i imahen i absolut na esterilidåt espirituåt .
Gen. 19:27 : "Ya si Abraham cajulo taftaf gui egaan para ujanao para y lugat anae tumojgue gui menan Jeova . "
Ti ha tungo' put i drama ni' masusedi, måtto si Abraham gi i trongkon Mamre anai ha agang i tres na bisita-ña.
Gen. 19:28 : " Ya ha atan guatu Sodoma yan Gomora, yan todo y oriyan y sabana , ya estague, un asgon cajulo guinin y tano, taegüije y asgon y horno . "
I bånda un maolek na lugåt para u fanma'atan. Ginen i takhilo'-ña, ha li'e' si Abraham i lugåt ya ha tungo' håfa na lugåt i båndan Sodoma yan Gomorra. Yanggen i tano' gi i lugat ha'åni ha' , mas takhilo' i asiga ni' ginen i asufre yan i konsumon todu i materiåt ni' ma'a'agang gi un siudå ni' taotao. Ma kondena i lugat para u ma na'suha i lina'la'-ñiha asta i finakpo' i tano'. Guaha ha' acho', acho', acho' asufre, yan asiga, meggai na asiga ni' muna'fanhomlo' i tano'.
Gen. 19:29 : "Ya annai ha na'fanhuyong si Yu'os i siudåt siha gi i tano', ha hasso si Yu'os si Abraham , ya ha na'fanlibre si Lot ginen i chinatsaga, ni' ha na'fanhuyong i siudåt siha anai sumasaga si Lot . "
Este na klaru na tiningo' impottånte sa' ha na'tungo' hit na si Yu'os ha na'fanlibre si Lot para u na'magof i fiet na tentago'-ña as Abraham. Pues ti ha na'suha i piniti-ña put i inayek-ña put i prosperu na tåno' yan i siudåt-ña siha ni' manma'å'ñao. Ya este ha konfitma na ha na'fanlibre gui' ginen i lina'la' ni' ma tungo' gi iya Sodoma komo "un bånda ni' ma chule' ginen i guafi," ni', gof dikike'.
Gen. 19:30 : " Si Lot ha hånao ginen Zoar ya humånao para i tåno' tåno', ya sumaga gi i båndan tåno', guiya yan i dos na famagu'on-ña palao'an: sa' ma'å'ñao sumaga giya Zoar. Ya sumaga gui' gi un kånta, guiya yan i dos famagu'on-ña palao'an . "
I nisisidåt para i separasion på'go ha na'klåru si Lot. Ya guiya i ha disidi na ti para u fañåga giya Zoar, ni' , achokka' "dikike'," ma'gåsi lokkue' ni' taotao ni' manma'å'ñao yan manma'å'ñao gi me'nan Yu'os. Gi i otro banda, humanao para i bånda ya, tåya' minagof-ña, sumasaga' yan i dos na famagu'on-ña palao'an gi un kåba, un sagan naturåt ni' ma na'i gui' ni' i fina'tinas Yu'os.
Gen. 19:31 : " Pues i amko' ilek-ña gi i mas patgon , "Amko' si tata-måmi , ya taya' taotao gi i tano' para u fåtto giya hami, taimanu ha' i kustumbren todu i tano' siha . "
Ti guaha na'ma'å'ñao put i che'cho' i dos na famagu'on-ña as Lot. I motibon-ñiha ma hustisia yan ma aprueba as Yu'os, sa' ma cho'cho'gue i intension-ñiha para u fanma nå'i famagu'on para i tatan-ñiha. Yanggen taya' este na motibon, i aksion ti insestu.
Gen. 19:32 : " Maila' ya ta na'i i tata-ta binu, ya ta fanma'å'ñao nu guiya, para ta na'fanlibre i famagu'on ginen as tata-ta . "
Gen. 19:33 : " Ya ma na'i gui' i tatan-ñiha binu gi ayu na puengi , ya i fine'nana na lahi-ña humanao ya dumurånte yan si tata- ña .
Gen. 19:34 : "Ya gi i sigiente diha, i fine'nana na lahi-ña ilek-ña gi i mas takhilo' : Estague', na dumurånte yu' yan si tata-hu på'go na puengi . Na'i gui' binu på'go na puengi, ya ta fanhånao ya ta fañågu yan guiya, para ta na'fanlå'la' i famagu'on tata-ta . "
Gen. 19:35 : " Ya ma na'guimen i tatan-ñiha binu gi ayu na puengi lokkue ' : ya i mas patgon humanao ya uma'ayuda .
I ti ha tungo' si Lot gi este na cho'cho' ha na'i i prugråma i imahen i inseminasion artifisiåt ni' ma aplika gi i gå'ga' yan taotao gi i uttimo na tiempo-ta. Ti guaha ni' un dikiki' na inaligao minagof, ya i kosas ti mas na'manman ki i ina'ayudan i mañe'lu-hu lalåhi gi i tutuhon i lina'la'.
Gen. 19:36 : " Ya i dos na famagu'on-ña si Lot manma'a'ñao nu i tatan- ñiha . "
Este na dos na lahi-ña as Lot ma na'fanli'e' na manma'å'ñao siha put i onrun i tatan-ñiha. Komu single mothers, ma na'fanhuyong i famagu'on-ñiha ha', ofisiåtmente sin tata, ya put este na rason ma na'suha i idea para u fanma'ayek un asaguå-ña, un asaguå-ña, pat un kompañero-ña.
Gen. 19:37 : " Y finenana na finañago jafañago un laje, ya jafanaan Moab : guiya tatan y Moab asta pago na jaane . "
Gen .1 9:38 : " Y mas patgon hafañago un laje, ya jafanaan naanña si Ben-Ammi: guiya tatan y famaguon Ammon asta pago na jaane . "
Gi i prufesian Daniel 11:41 , ta sodda' na ma mensiona i famagu'on i dos na lahi: " Guiya para u hålom gi i bunitu na tano', ya meggai para u fanmatai; lao i Edom, Moab , yan i ma'gas i famagu'on Ammon u fanma'ayuda gi kannai-ña ." Un lina'la' ni' ginen i tataotao yan i espiritu'åt para u na'daña' este na famagu'on yan i Israel ni' ma tutuhon as Abraham, i rasan Heber gi i taotao Hebreu. Lao este siha na råsan taotao para u na'fanla'la' i taotao siha ya u na'fanla'la' i famagu'on kontra i nasion Israel. Gi Zephaniah 2:8 yan 9, ha prufisiha si Yu'os i chinatsaga para Moab yan i Ammonites: “ Hu hungok i ina'a'ñao-ña si Moab yan i ina'a'ñao-ña i Ammonites, taimanu ma'a'ñao i taotao-hu yan ma'a'ñao siha gi i sanlagu-ñiha. Pues, taimanu ha' låla'la' yu', ilek-ña i Saina i inetnon, i Yu'os Israel, para u ma'a'ñao i taotao Moab yan i taotao Ammonita, yan i tano' Moab ni' tåya' tåya'-ña, un sagan asiga, yan un destrosu para todu i tiempo; i taotao-hu ni' manma'pos para u fanma'utot, ya i manma'pos na nasion-hu u fanma'pos .”
Este pruba na i bendision Yu'os gaige ha' gi as Abraham ya ti ma nå'i ni' i mane'lu-ña ni' mafañågu ginen i mismo tata, si Terah . Yanggen siña si Lot ha benefisia i ehemplon Abraham, ti este i asunto para i famagu'on-ña ni' mafañågu ginen i dos na famagu'on-ña.
Genesis 20
Separasion put i estao profetan Yu'os
Ha na'fanhuyong ta'lo i eksperensian-ña yan si Faraon ni' ma tuge' gi Genesis 12 , ya ha prisenta si Abraham i asaguå-ña as Sarah komu che'lu-ña as Abimelek, rai giya Gerar (Palestine på'go gi fi'on Gaza). Un biåhi ta'lo , i reaksion Yu'os put i kastigu-ña ha na'fanhuyong gui' para u deskubre na i asaguan Sarah i profeta-ña. I nina'siñan Abraham yan i mina'å'ñao- ña ma na'fanla'la' i taotao siha gi todu i lugåt.
Genesis 21
I separasion gi entre i lehitimu yan i ti lehitimu
Dibidi gi i sakrifisiu ni' un guaiya
Gen. 21 :1 : " Ya si Jeova ha bisita si Sarah taimanu ha' ilek-ña, ya si Jeova ha cho'gue as Sarah taimanu ha' ilek-ña. "
Gi este na bisita, ha na'suha si Yu'os i lina'la'-ña si Sarah.
Gen. 21 :2 : " Ya si Sara mapotge', ya ha na'i si Abraham un lahi gi i idåt-ña, gi i tiempo ni' ha sangan si Yu'os. "
Isa.55:11 ha konfitma este: " Taiguihi i fino'-hu ni' humuyong ginen i pachot-hu : ti u bira gui' tatte giya guåhu, lao u kumple i malago'-hu, ya u kumple i malago'-hu ." I prumesa ni' ma cho'gue as Abraham ma kumple, ya put este na rason na ma hustisia i versikulu. Este na patgon matto gi tano' despues di ha anunsia si Yu'os i mafañagu-a. I Biblia ha prisenta gui' komu i "lahi-ña i prumesa , " ni' ha na'i si Isaac un prufeta na tipo' i mesias "Lahi-ña si Yu'os": si Jesus.
Gen. 21 :3 : " Ya si Abraham ha na'an i na'an i lahi-ña ni' mafañågu giya guiya, ni' ha na'fanhuyong si Sara, si Isaac . "
I na'an Isaac kumeke ilek-ña: ha ri'å. Manma'å'ñao si Abraham yan si Sara annai ma hungok si Yu'os ha anunsia i mamaila' na lahi-ñiha. Yanggen maolek i minagof, ti maolek i minagof. Gi magåhet , parehu i reaksion-ñiha i dos asagua, sa' manma'a'ñao nu i taotao. Sa' manlala'la' siha yanggen ma hasso i reaksion taotao ni' gaige gi i sanlagu-ñiha. Desde i dilubiu, i lina'la' taotao esta dumiminuyi, ya para i taotao , i idat 100 na såkkan mas amko' ; i tiempo anai ti meggai ma e'espipiha gi lina'la'. Lao taya' siknifikasion-ña i idåt gi i relasion-ta yan i Yu'os ni' ha na'setbe i finakpo' todu i kosas siha. Ya si Abraham ha diskubre este gi i eksperensian-ña ya ha risibi , ginen as Yu'os, riku, onru, yan tata, este na biåhi lehitimu.
Gen. 21 :4 : " Ya si Abraham ha circunsida si Isaac, y lajiña, anae guaja ocho na jaane idåtña, taegüije y tinago Yuus. "
Gi i otro banda, i lehitimu na lahi ma sirkunsida. I tinago' Yu'os ma osge.
Gen. 21 :5 : " Ya si Abraham siento años anae mafañago y lajiña as Isaac. "
Na'manman i kosas, lao ti gi i estao antes di i linao.
Gen. 21 :6 : " Ya ilek- ña si Sara : Si Yu'os ha na'i yu' rason para bai hu å'agang .
Si Sarah ha li'e' na ti maolek i sinisedi sa' put i taotao gui' yan un bidå-ña i taotao. Lao este na minalago' para u fanma'å'ñao ha na'fanli'e' lokkue' un minagof ni' ti ma espipiha. Parehu yan i asaguå-ña as Abraham, ma nå'i gui' opottunidåt para u fañagu gi i idåt annai ti siña ma imahina este gi i lina'la' taotao.
Gen. 21 :7 : " Ya ilegna : Jaye ualog as Abraham , na si Sara para ufasusu famaguon ? sa guajo mafañago güije un laje gui inamcoña .
Este na sinangan, gof na'manman yan gof na'manman. Yanggen ta atan i fino' Sarah ginen i punton prufeta , siña ta li'e' gi as Isaac i lahi-ña ni' ha prufetisa i nuebu na kontrata gi as Kristo, mientras si Ishmael ha prufetisa i lahi-ña i fine'nina na kontrata. Put i rinikohen-ña as Jesukristo, esti na lahi-ña ni mafañågu gi tataotao ni' i siniseden i sirkunsision, u ma'abandona as Yu'os put i lahi-ña ni' ma'ayek ginen i hinengge. Parehu yan si Isaac, si Kristo, i fundadot i nuebu na kontrata, para u mafañagu gi maneran milagru para u na'annok yan u riprisentå si Yu'os gi tataotao-ña. Gi i otro banda, ma fa'na'an si Ishmael put i tataotao ha' yan put i tiningo' taotao ha'.
Gen. 21 :8 : " Ya y patgon dumangculo ya madespesa : ya si Abraham jafatinas un dangculon gupot, ayo na jaane anae madespesa si Isaac . "
I patgon ni' ma'a'agang para u fañågu, ya para si Pale' Abraham, guaha mamaila' na tiempo ni' bula prumesa yan minagof, ya ha selebra yan minagof.
Gen. 21 :9 : " Ya jalie si Sara y lajin Agar, taotao Egipto, ni y jafañago gui as Abraham, na chumuleg ; ya ilegña as Abraham .
Klaru na i ri'åda ha cho'gue un dångkolon rol gi i lina'la' i manmagof na dos. I chinatsaga yan i chinatsaga-ña si Ishmael as Isaac, i lahi-ña, ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman gui'. Para si Sarah, esta måtto i lina'la'-ña: despues di i lina'la' i nanå-ña, måtto i lina'la' i lahi-ña; esta masångan.
Gen. 21:10 : " Na'fanhuyong este na palao'an yan i lahi-ña , sa' i lahi-ña este na palao'an ti u erensia yan i lahi-hu, ni si Isaac . "
Si Sarah siña ma komprende, lao atan yu' gi sanhilo' . Si Sarah ha prufisiha i ti digno gi i fine'nana na kontrata, ni' ti u ma'eråda yan i manma'ayek i nuebu na kontrata, ni' ma'a'atan gi i hinengge-ña gi tininas as Jesukristo.
Gen. 21:11 : " Ya gof baba si Abraham put i lahi-ña. "
Ti ha reaksiona si Abraham taimanu ha' si Sara sa' madibidi i siniente-ña gi entre i dos lahi-ña. I mafañagu-ña si Isaac ti ha na'suha i 14 åños na guinaiya ni' ha na'daña' gui' yan si Ishmael.
Gen. 21:12 : " Ya ilek-ña si Yu'os as Abraham , "Cha'mu ma'å'ñao gi me'na-mu put i patgon yan put i tentago'-mu. Gi todu i sinangan-ña si Sara , ekungok i bos-ña : sa' gi as Isaac na u ma'agang i semiya-mu. "
Gi este na mensåhi, ha pripara si Yu'os si Abraham para u ayek i lina'la'-ña as Ishmael, i mas amko' na lahi-ña. Este na separasion patte gi planon Yu’os ni prufeta ; sa' ha prufetisa i finatton i antigu na kontratan Moises . Komu konsuelo, gi as Isaac, Ha na'fanla'la' i famagu'on-ña. Ya i makumplin este i dibin palabra siempre u macho'gue gi i inestablesen i nuebu na kontrata anai i " manma'ayek " para u fanma'agang " ginen i mensahen i taihinekkok na Ebanghelion Yu'os gi as Jesukristo.
Pues, paradokso, si Isaac i patriatkan i antigu na kontrata ya espesiatmente gi as Jacob, i lahi-ña, na sigun gi i tataotao yan i siniseden i sirkunsision, i Israel as Yu'os para u ma estapblesa gi i fundasion-ña . Lao i paradokso gaige gi i minagahet na este na Isaac ha prufetisa ha' leksion siha put i nuebu na kontrata gi as Kristo.
Gen. 21:13 : " Yan y lajin y esclavo, bae jufatinas un nasion locue, sa guiya y semiyamo. "
Si Ishmael i tatan i taotao siha gi i sanlagu. Astaki ha a'atan si Kristo para i satbasion-ña gi tano', i lina'la' espiritu'åt gaige ha' gi i famagu'on este na dos na lahi-ña si Abraham. I mundon sanlagu manlåla'la' gi meggai na klasin paganismo, ti ma tungo' put i eksistensian i takkilo' na Yu'os.
Gen. 21:14 : " Ya si Abraham ha laknos gui' gi pupuengi, ya ha chule' i pan yan un boteyan hånom, ya ha nå'i si Agar, ya ha po'lo gi i agapa'-ña, ya ha nå'i i patgon, ya ha na'hanao gui'. Ya humanao ya ha laknos gui' gi i tano' Beersheba. "
I inetnon Yu'os ha na'siguru si Abraham. Ha tungo' na si Yu'os mismo para u atan si Hagar yan si Ishmael, ya ha ayek para u dibidi siha sa' ha konfi'a si Yu'os para u prutehi yan u fanguiya siha. Sa' guiya mismu maprotehi yan ma'gåsgas as Guiya asta ayu na tiempo.
Gen. 21:15 : " Ya anae esta mapos y janom gui boteya, hayute y patgon gui papa un trongcon jayo. "
Gi i desierton Beersheba, i hanom ni' ma'usa gof åpmam ma'utot ya yanggen taya' hanom, ha li'e' si Hagar na i finatai ha' i uttimo na finakpo' para i chinatsaga-ña.
Gen. 21:16 : "Ya humanao gui ' ya matachong gi me'nan-ña, ya ha laknos i atmas-ña : sa' ilek-ña , "Cha'-mu na'fanmatai i patgon. Ya matachong gui' gi me'nan-ña, ya ha na'kahulo' i bos-ña, ya ha laknos i pachot-ña. "
Gi este na siñat, put i mina'dos biåhi, ha na'fanhuyong i lagå-ña si Hagar gi me'nan Yu'os.
Gen. 21:17 : " Ya ha hungok si Yu'os i inagang i patgon, ya i anghet Yu'os ha ågang si Agar ginen i langet, ya ilek-ña nu guiya , "Håfa na chetnot-mu, Agar ? Chamo ma'å'ñao: sa' si Yu'os ha hungok i inagang i patgon anai gaige gui'. "
Ya put i mina'dos na biåhi , ha interbiyu si Yu'os ya ha kuentusi gui' para u na'siguru gui'.
Gen. 21:18 : " Cajulo ya unjatsa y patgon, ya ungaegue gui canaemo . sa bae jufatinas un dangculo na nasion. "
Hu na'hasso hao na i patgon as Ishmael un patgon ni' 15 asta 17 años idat-ña, lao guiya un patgon ni' suhettu gi papa' i nanå-ña as Hagar, ya i dos taya' hånom-ñiha para u fangginen. Malago' si Yu'os na u supotte i lahi-ña sa' guaha destinu-ña ni' gof takhilo'.
Gen. 21:19 : " Ya jababa si Yuus y atadogña, ya jalie un tipo janom : ya mapos ya janabula y boteya janom, ya janae y patgon guimen. "
Yanggen i risultan un milagro pat ti, este na hånom ha na'fanhuyong gi i tiempo ni' nisisåriu para u na'i si Hagar yan i lahi-ña un sabor para i lina'la'. Ya ma debi i lina'la'-ñiha gi i takkilo' na Kåtga ni' ha abri pat ha na'suha i lini'e' yan i tiningo' put kosas siha.
Gen. 21:20 : " Ya si Yu'os gaige gi as i patgon, ya dumångkolo, ya sumaga gi i desierto, ya humuyong un flecha . "
Pues ti tåya' taotao gi i desierto sa' si Ishmael ha laknos i gå'ga' siha ni' ha punu' ni' i bånda-ña para u kanno'.
Gen. 21:21 : " Ya sumaga gui jalomtano Paran : ya y nanaña umasagua gui tano Egipto. "
I inafekta entre i taotao Ishmael yan i taotao Ehipto siempre u mas fitme ya gi i mamaila' na tiempo, i ina'ayudan Ishmael yan si Isaac u mas takhilo' asta ki u fanma'ayek para u fanma'ayek para u fanma'ayek.
Gen. 21:22 : " Ya susede gi ayu na tiempo na si Abimelec yan si Ficol, i kapitan i sendalu-ña, manmanå'i as Abraham, ilek-ñiha , "Si Yu'os gaige giya hagu gi todu i che'cho'-mu. "
I eksperensia siha ni' ha na'fanhuyong si Sarah komu che'lu-ña, ni' ma tuge' gi Gen. 20, ha fa'nå'gue si Abimelek na si Abraham i prufetan Yu'os. Guiya på'go ma'å'ñao yan ma'å'ñao.
Gen. 21:23 : " Ya pago, jura gui as Yuus, na ti unfatinas dinague nu guajo , ni y famaguonjo, ni y famaguon y famaguonjo .
Ti malago' si Abimelech na u ma'ayek ni' i linachi-ña si Abraham ya malago' gui' na u ma'ayek ginen guiya i fitme yan metgot na kompromisu siha para un pas na inetnon.
Gen. 21:24 : " Ya si Abraham ilegña: Bae jujula . "
Ti malago' si Abraham para si Abimelek ya siña ha ayek este na kontrata.
Gen. 21:25 : " Ya si Abraham ha laknos si Abimelec put i hånom ni' i tentago' Abimelec ma chule' ni' fuetsa . "
Gen. 21:26 : " Ya ilek-ña si Abimelek , "Ti hu tungo' hayi fuma'tinas este; ni un sangani yu', ni ti hu hungok put este asta på'go . "
Gen. 21:27 : " Ya si Abraham ha chule' i kinilu yan i ga'ga' siha, ya ha na'i si Abimelec: ya manma'ayek siha na dos . "
Gen. 21:28 : " Ya si Abraham janapatte siete na quinilo gui manada ; "
I inayek-ña si Abraham put "siette na kinilu" ha testifikåyi i koneksion-ña yan i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, ni' malago'-ña para u fandaña' yan i che'cho'-ña. Si Abraham ha na'setbe i tano'-ña gi otro na tåno', lao malago' gui' na i tinemtom i che'cho'-ña para guiya ha'.
Gen. 21:29 : " Ya ilegña si Abimelec as Abraham : Jafa este sija y siete na quinilo na quinilo ni unpolo ?
Gen. 21:30 : " Ya ilegña: Chule este siete na quinilo gui canaejo, para testimonio nu guajo na guajo fumatinas este na podo . "
Gen. 21:31 : " Pot enao na mafanaan ayo na lugat Beerseba, sa manmanjula guije, dos. "
I ma'a'atan na hånom ma nå'i na'an ginen i palabra "sheba," ni' ginen i fino' Hebreu para "siette," ya ma sodda' gi i palabra "shabbat, " ni' ha referi gi i mina'siette na diha, i Sabalu-ta, ni' ma na'sagradu komo deskansu kada simana as Yu'os desdeki i tutuhon i fina'tinas-ña gi tano'. Para u ma'a'atan i memorias put este na kontrata, ma'a'agang i hånom "i hånom i siete."
Gen. 21:32 : " Ya ma cho'gue i kontrata giya Beersheba. Ya si Abimelec yan si Ficol, i kapitan i sendalu-ña, manmatto tatte gi tano' i Filisteo siha. "
Gen. 21:33 : “ Ya si Abraham ha tanom un trongkon tamarisko giya Beersheba , ya gi ayu na lugat ha agang i na'an Jeova , i Yu'os para todu i tiempo. HAS"
Gen. 21:34 : " Ya si Abraham sumaga gui tano y Filisteo sija megae na jaane. "
Si Yu'os ha na'i i tentago'-ña kondision pas yan trankilidåt.
Genesis 22
I separasion i tata yan i ha sakrifisia uniku na lahi-ña
Este na kapitulu 22 ha prisenta i prufeta na tema put si Kristo ni' ma ofresi komo sakrifisiu as Yu'os komu Tata. Ha dibuhu i prinsipåt i satbasion ni' ha pripara si Yu'os gi sikretu desdeki i tutuhon i disision-ña para u na'fanlibre, manma'å'ñao, yan manma'å'ñao na taotao siha gi me'nan-ña . Este na sakrifisiu i salåpe para u ma'apasi para u ma'apasi i guinaiya ginen i fina'tinas-ña siha. I manma'elekta siha ayu siha i manma'å'ñao nu i malago' Yu'os yan kompletu na lina'la'-ñiha.
Gen.22:1: " Despues di estesija, si Yu'os ha chagi si Abraham, ya ilek-ña nu guiya, 'Abraham!' Ya ilegña: Estagüe yo !
Si Abraham sen obidiente gi as Yu’os, lao kao siña este na obidiente? Si Yu'os ha tungo' i ineppe , lao debi di u na'i si Abraham , komo testimonio para todu i manma'ayek, un prubasion put i ehemplon-ña ni' ha na'i gui' ni' i guinaiyan Yu'os-ña ni' ha na'i gui' i patriatka ni' i famagu'on-ña u fanma'ayek ni' i mafañågu-ña si Jesukristo.
Gen. 22:2: " Ya ilek-ña si Yu'os, "Konne' i lahi-mu, i uniku na lahi-mu, si Isaac, ni' un guaiya, ya un hanao para i tano' Moriah, ya un ofresi gi ayu na lugat komo ofresimiento gi un bånda ni bai hu sangani hao. "
Si Yu'os ha na'fanmamahlao i taotao siha, asta i uttimo na siña ha sodda' este na amko' ni' mas ki siento åños. Si Yu'os ha na'i gui' i minagof sa' guaha un lahi-ña yan si Sarah, i asaguå-ña. Pues, ha na'ma'å'ñao i taotao siha gi i sanlagu-ña i inkredible na finaisen Yu'os: " Na'i i uniku na lahi-mu komo sakrifisiu . " Ya i maolek na ineppe-ña si Abraham u guaha taihinekkok na konsekuensia para todu i taotao. Sa', despues di ha ayek si Abraham para u ofresi i lahi-ña, si Yu'os mismu ti siña ha na'suha i planun-ña para u na'libre; yanggen siña ha konsidera para u na'suha.
Ta atan i importansian i presision: " gi unu gi i båndan tåno' ni' bai hu sangani hao ." Este na lugat maprograma para u risibi i haga' Kristo.
Gen. 22:3 : "Ya si Abraham ha laknos gui' gi pupuengi, ya ha såtba i ga'ga'-ña, ya ha konne' dos na patgon, yan si Isaac, i lahi-ña, ya ha tåmpe i trongko para i ofresimienton-ñiha, ya manhanao para i lugat ni' ha sangani gui' as Yu'os . "
Si Abraham ha disidi para u osge este na eksisio ya put i finatai gi i anti-ña , ha na'guaha i priparasion i ceremonia ni' ha na'i si Yu'os.
Gen. 22:4 : "Ya gi mina'tres na diha, si Abraham ha laknos i matan-ña, ya ha li'e' i lugat gi chago'. "
I tano' Moriah tres dihas na biahe ginen i lugat anai gaige gui'.
Gen. 22:5 : " Ya ilek-ña si Abraham ni i tentago'-ña siha : Fañaga guini yan i asno , ya guåhu yan i patgon na taotao, bai in fanhånao para ayu na lugat ya in fanmanadora, ya bai in fanhånao ta'lo giya hamyo. "
I baba na cho'cho' ni' para u cho'gue ti nisisåriu na u guaha testigu. Pues ha na'suha i dos na tentago'-ña, ni' para u fanma'atan i finatto-ña .
Gen. 22:6 : "Ya si Abraham ha chule' i trongko para i ofresimiento, ya ha po'lo gi hilo' i lahi-ña as Isaac, ya ha chule' i guafi yan i åmot gi kannai-ña. ya manhanao siha dos . "
Gi este na esåyan prufeta, taimanu ha' si Kristo para u chule' i "patibul um" ni' para u ma'a'atan i kannai-ña, si Isaac ma'a'atan ni' i trongko ni', ma'a'atan, para u kanno' i tataotao-ña ni' ma'a'atan.
Gen. 22 :7 : " Pues si Isaac ha kuentusi si Abraham tata-ña ya ilek-ña , "Tata-hu ! Ya ilek-ña : Estague' yu', lahi-hu . Ya ilek-ña si Isaac : Estague' i guafi yan i trongko : lao håfa na gai ga'ga' i kinilu para i sakrifisiu ? "
Meggai na sakrifisiun rilihoso ha li'e' si Isaac ya guaha rason-ña para u fanmanman put i taigaige i gå'ga' ni' para u ma'ofresi.
Gen. 22 :8 : " Ya ilek-ña si Abraham , Lahi-hu, si Yu'os para u na'i gui' ni' i kinilu para i ofresimiento. " Ya manma'ayuda siha.
Este na ineppe ginen as Abraham ginen as Yu'os sa' ha prufetisa i dangkolo na sakrifisiu ni' para u konsenti si Yu'os yanggen ha ofresi gui' mismo para u ma'atkila gi kilu'os gi tataotao-ña , ya put este na rason na ha na'i i manma'ayek i nisisidat-ñiha para un Satbadot ni' maolek yan husto gi i perfekto na Saina. Lao si Abraham, put i banda-ña, ti ha li'e' este na mamaila' na tiempo ni' siña ha na'fanlibre hit, este na rol-ña si Kristo i Satbadot ni' ha prufetisa ni' i gå'ga' ni' ma sakrifisiu para si YaHWH, i Yu'os ni' todu i siña ha cho'gue. Para guiya, este na ineppe ha na'i gui' tiempo, ya ha atan yan mina'å'ñao i kriminåt ni' para u cho'gue.
Gen. 22 :9 : " Anai manmatto gi i lugat ni' ha sangani gui' si Yu'os, ha fa'tinas si Abraham un attat gi ayu na lugat, ya ha na'setbe i trongko. Ya ha gogo'te i lahi-ña as Isaac, ya ha po'lo gi hilo' i attat gi hilo' i trongko. "
Ai para si Abraham gi me'nan i attat, taya' manera para u ma espiha si Isaac na guiya i para u ma sakrifisiu. Yanggen si tata-ña si Abraham ha na'annok na gof takhilo' gui' gi este na ekstraordinariu na inacepta, pues i dosil na kinalamten-ña si Isaac ha na'fanli'e' hit taimanu si Jesukristo para u cho'gue gi tiempo-ña: gof takhilo' i obidiente-ña yan i nina'siñan-ña.
Gen. 22:10 : " Pues si Abraham ha estira i kannai-ña ya ha chule' i åmot para u punu' i lahi-ña. "
Na'tungo' na para u fanma'ayek, si Yu'os ha hahasso asta i uttemo na prublema para u na'i i testimonion i taotao ni' ha ayek i minagahet na balotu yan sinsero. " Knife in hand , " todu i tiempo para u ma'atkila si Isaac taimanu ha' i meggai na kinilu ni' esta ma'sakrifisia.
Gen. 22:11 : " Pues i anghet Jeova inagang gui ' ginen i langet, ya ilek-ña , Abraham , Abraham ! Ya ilek-ña : Estague' yu '! "
I fina'nu'i i hinengge-ña si Abraham ni' ha osge', ma cho'gue yan ma cho'gue. Si Yu'os ha na'suha i prublema i amko' yan i lahi-ña, sa' digno gui' yan i guinaiya-ña.
Na'tungo', yanggen ma'ågang gui' as Yu'os pat i lahi-ña, si Abraham ha ålok: " Estague' yu' ." Este na espontaneu na ineppe ni humuyuñg ginen guiya muna` testigu i ma`ug yan abrigu na naturaña gi prohimuña. Kontodu , ha kontra i attitud-ña si Adan ni' ma'atkila gi un sitbisiu ni' isao ni' ha espipiha si Yu'os, asta i punto na si Yu'os ha nisisita ilek-ña nu guiya: " Manggai hao? "
Gen. 22:12 : " Ya ilek-ña i anghet , "Cha'mu pumo'lo i kannai-mu gi hilo' i patgon, ni un cho'gue ni hafa para guiya : sa' på'go hu tungo' na un ma'å'ñao as Yu'os, ya ti un na'fanhuyong i lahi-mu, i uniku na lahi-mu, ginen guåhu. "
Gi i fina'nu'i i hinengge-ña ni' fiet yan obidiente, siña ma fa'nu'i si Abraham gi todu, yan asta i uttemo na tiempo , komu un mudelu put i minagahet na hinengge, as Yu'os, asta i finatto-ña si Kristo ni' para u na'fanli'e' gui' gi i dibin na perfekto. Gi este na mudelu ni' ti siña ma'a'ñao, na si Abraham ha na'fanhuyong i tatan espiritu'åt para i magahet na manmanhongge ni' manma'ayuda ni' i haga'-ña si Jesukristo. Gi este na eksperensia, si Abraham ha cho'gue i rol-ña si Yu'os Tata ni' para u ofresi komo sakrifisiu ni' magahet yan matai, i uniku na lahi-ña ni' na'ån-ña si Jesukristo giya Nasaret.
Gen. 22:13 : " Si Abraham ha laknos i matan-ña, ya ha li'e' un kinilu gi i tatte - ña ni' ma'atkila ni' i kanton-ña gi un trongko .
Gi este na punto, siña ha ripara si Abraham na i ineppe-ña as Isaac , " Lahi-hu, si Yu'os para u na'i gui' mismo i ga'ga' para i ofresimienton-ñiha , " ginen as Yu'os, sa' i " ga'ga ' , " gi magåhet, " i patgon na kinilu , " magahet na " ha na'i " as Yu'os ya ha ofresi gui'. Na'tungo' na i gå'ga' ni' ma sakrifisiu para si YaHWH siempre lalåhi sa' put i responsipåblidåt yan i dinanña' ni' ma nå'i i taotao , i lalåhi na Adam . Si Kristo i Satbadot para u lalåhi lokkue' .
Gen. 22:14 : " Si Abraham ha na'annok ayu na lugat Yahweh- Jireh. Pot este na rason na masangan asta på'go , ' Gi i egso as Jeova nai ma li'e' gui '.'"
I na'an " YaHweh Jireh " kumeke ilek-ña: Si YaHweh para u ma li'e'. I inadotna este na na'an un magahet na prufesiha ni' ha anunsia na gi i tano' Moriah, i dangkolo na Yu'os ni' ti siña ma li'e' ni' ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman i taotao siha, u ma li'e' gi un taotao ni' ti gof takhilo' , para u na'fanhalom yan u na'fanlibre i manma'ayek. Ya i tutuhon este na inayek, i ofresimienton Isaac komo sakrifisiu, ha konfitma i ministron " i Lahen Yu'os ni' muna'suha i isao i tano' ." Sa' ha tungo' i interes Yu'os put i respetu gi i klasin yan i mudelu siha ni' ma ripiti yan ma ripiti, siña ha' yan kasi siguru na si Abraham ha ofresi i sakrifisiu-ña gi mismo lugat anai , 19 siglu despues , si Jesukristo para u ma kåtga, este, gi i sanhilo' i Sadog Golgota , gi sanhiyong Jerusalem, i siudå, para un tiempo ha', sagradu.
Gen. 22:15 : " I anghet Jeova ha ågang si Abraham gi mina'dos biåhi ginen i langet, "
Este na chinatsaga i uttimo na chinatsaga ni' para u sodda' si Abraham. Si Yu'os ha sodda' giya guiya i dignu na patriatka, un mudelu ni' manma'å'ñao nu i hinengge, ya ha na'tungo' gui'.
Gen. 22:16 : " Ya ilek-ña , "Guåhu ha' na hu jura, ilek-ña i Jeova , sa' un cho'gue este, ya ti un na'suha i lahi-mu, i uniku na lahi- mu ."
Si Yu'os ha na'i emfasis este siha na palabras " i lahi-mu, i uniku na lahi-mu " sa' ha prufetisa i sakrifisiu-ña gi mamaila' na tiempo gi as Jesukristo sigun gi as Juan 3:16: "Sa' put i ha guaiya si Yu'os i tano', na ha na'i i uniku na Lahi-ña , kosa ki ayu i manhongge giya guiya ti u matai, lao u gai lina'la' taihinekkok ."
Gen. 22:17 : “ Bai hu bendisi hao, ya bai hu na'fanla'la' i famagu'on-mu taiguihi i estreyas gi langet yan i hånom gi kanton tasi, ya i famagu'on-mu u fanma'gåsi i pettan i enimigu-ñiha. ”
Adahi! I bendision Abraham ti ma'eråda, para guiya ha' ya kada lalåhi pat palao'an gi i famagu'on-ña debi di u fanma'gåsi i bendision Yu'os. Sa' si Yu'os ha prumesa gui' na u guaha meggai na famagu'on lao gi entre este na famagu'on , ayu ha' i manma'ayek ni' para u fanma cho'gue gi parehu na fidelidåt yan parehu na obidiente para u fanma bendisi as Yu'os. Pues siña un midi todu i ti ma tungo' put i espiritu'åt i ManHudihos ni' manma'å'ñao na famagu'on Abraham ya put este na rason na famagu'on ni' manmeresi i erensian i bendision-ña. Si Jesukristo ha na'fanhuyong siha ni' ha fa'nu'i siha acho' ya ilek-ña na ginen este na acho' siha siña si Yu'os ha na'i famagu'on si Abraham. Ya jasangane sija ti si Abraham, lao y anite tatanñija.
Gi i konkista-ña gi tano' Canaan, si Joshua ha na'i i pettan i enimigu-ña siha, i fine'nina na taotao ni' para u fanma'atkila i siudåt Jericho. Gi uttimo, yan si Yu'os, i manma'ayek na santos para u ma'ayek i pettan i uttimo na enemigu: " Babylon the Great " sigun ginen diferentes na fina'nå'gue ni' ma'a'atan gi i Apocalipsis as Jesukristo .
Gen. 22:18 : “Ya gi i semiya-mu, todu i nasion siha gi i tano' u fanmabendisi, sa ' un osge i bos- hu . ”
Hunggan, " todu i nasion siha gi tano' , " sa' i ofresimienton satbasion gi as Kristo ma na'i todu i taotao siha , ginen todu i orihinat yan todu i taotao siha. Lao este na nasion siha debi di u fanmana'i si Abraham put i siña ma diskubre i dibin orakulu siha ni' ma na'tungo' i taotao Hebreu ni' manhånao ginen i tano' Ehipto. I satbasion gi as Kristo ma sodda' ginen i dos na bendision as Abraham yan i famagu'on-ña ni' ma represesenta ni' i taotao Hebreu yan si Jesukristo giya Nasaret, este si Jesukristo .
Maolek ta nota , gi este na bersikulo , i bendision yan i rason-ña: i inatan ni ' ma'aprueba as Yu'os.
Gen. 22:19 : “ Anae tumalo tatte si Abraham guato gui tentagoña sija, mangajulo ya manjanao mandaña para Beerseba , sa sumasaga si Abraham guiya Beerseba. HAS"
Gen. 22:20 : " Despues di estesija, masangane si Abraham, ilegñija: Estagüe, si Milca jafañago lalaje gui as Nahor chelumo . "
I sigiente na versikulu siha ma na'setbe para u ma pripara i koneksion yan " Rebekah ," ni' para u ma'ayek as Yu'os para i fiet yan manmaolek na as Isaac. Para u ma'ayek gui' ginen i familian Abraham, ni' ginen i che'lu-ña as Nahor.
Gen. 22:21 : “ Si Uz i fine'nana na lahi-ña, si Buz i che'lu-ña, si Kemuel i tatan Aram ,”
Gen. 22:22 : “ Kesed, Hazo, Pildash, Jidlaph yan Betuel. HAS"
Gen. 22:23 : " Ya si Betuel jalilis si Rebeca : este sija y ocho na famaguon ni y jafañago si Milca as Nahor, chelun Abraham ."
Gen. 22:24 : “ I asaguå-ña, na'ån-ña si Réuma, ha na'fanhuyong lokkue' Thébach, Gaham, Tahash yan Maacah. HAS" .
I makumplen i prumesa siha ni manmafa’tinas as Abraham
I Genesis 23 ha tuge' i finatai yan i ma'a'atan i asaguå-ña as Sarah gi iya Hebron, gi i Kueba Macpelah. Si Abraham ha chule' i tano' Canaan mientras ha hahasso si Yu'os para u na'i i famagu'on-ña todu i tano' gi maloffan 400 åños.
Pues, gi Genesis 24, si Abraham ha gof atendi i rol-ña si Yu'os. Para u fanma'a'ñao nu i taotao ni' ti manma'a'ñao, ha na'hanao i tentago'-ña para un lugat ni' tåya', para i familia-ña, para u sodda' un asaguå-ña para i lahi-ña as Isaac, ya ma na'i si Yu'os para u ayek para siha. Gi etmismu manera, si Yu’us ha ayek ayu siha i manma’ayek para u ma’ayek i nobia-ña i Kristo, i Lahin Yu’us. Gi este na sinisedi, taya' ha cho'gue i taotao, sa' i inetnon yan i husgamento ginen as Yu'os. I inayek Yu'os perfekto, ti siña ma'a'ñao yan maolek , taiguihi as Rebecca, i asagua ni' ma'ayek, ga'ga', intelihente yan bunitu i apaka'-ña, yan gi hilo' todu, espirituat yan fiet; i perlas ni todu i taotao espiritu'åt ni malago ' umasagua debi di u ma'espipiha .
Si Jacob yan si Esau
Despues, sigun ginen Gen. 25, si Rebecca ti siña ha na'fanhuyong famagu'on, parehu yan si Sarai, i asaguå-ña si Abram, antes di guiya. I lina'la'-ñiha put i dos na palao'an para u fanma'gåsi i famagu'on-ñiha astaki si Kristo, ni' guiya mismo para u ma'gåsi as Yu'os gi i tiyan un patgon na palao'an ni' na'ån-ña si Maria. Gi este na manera, i lina'la' i planon Satbasion Yu'os ma'a'atan ni milagrosu na aksion-ña. Sa' put i ti siña ha na'fanlå'la' i famagu'on-ña, ha ågang si Rebecca si Yahweh , ya ha na'i gui' dos na gemela ni' manlalalo' gi i tiyan-ña . Manma'å'ñao gui', ya ha faisen si Yu'os put este na asunto : " Ya ilek-ña si Yahweh nu guiya : Dos na nasion gaige gi i tiyan-mu, ya dos na taotao para u fanma'apåsi ginen i tiyan-mu ; unu gi este na taotao siha u mas takkilo' ki i otro, ya i mas amko' para u setbe i mas dikike' ." Ha na'fanhuyong dos na famagu'on. Sa' put i gof takhilo' i pelu-ña , ya " red ," pues ma nå'i i na'an " Edom " para i famagu'on-ña, i mas amko' ma a'agang " Esau , " un na'an ni' kumeke'ilekña " hairy . " " Jacob " , un na'an ni' kumeke ilek-ña " Deceiver " . Todu i dos na na'an maprofetisa i lina'la'-ñiha. Si " Hairy " ha bende i direcho-ña para i lahi-ña ni' mas amko' para i mas amko' na lahi-ña para un gof åmko' na plåton " roux ", pat lentehas åpaka'. Ha bende este na direchon i mas amko` na lahiña sa` ha sotta i magahet na balotuña. Gi i kontrariu , i "Deceiver" espirituat ha gof guaiya este na titulo ni' ti ha' onru , sa' i bendision Yu'os ma'a'atan gui'. "Deceiver" unu gi ayu na taotao ni' malago' ha na'fanhuyong i rainon i langet gi todu i manera para u ma'ayek , ya guiya ha' gi hinasso-ña na ha sångan si Jesukristo put este na asunto . Ya annai ha li'e' este na minagof, magof i korason Yu'os. Pues , ti maolek para " Hairy " yan mås maolek para "Deceiver" , sa' guiya i para u ma'ayek " Israel" , put i disision Yu'os. Cha'-mu ma'å'ñao, si Jacob ti ordinariu na manma'å'ñao ya guiya un taotao ni' na'manman, sa' taya' otro na ehemplon biblia ni' ha testifikåyi i minalago'-ña para u risibi i bendision Yu'os, ya para u na'siguru na ha na'setbe este na intension na ha "ma'å'ñao." Pues siña ta imita gui' ya i langet u fanmagof. Gi i banda-ña, si Esau para u na'i i taotao " Edom , " un na'an ni' kumeke'ilekña " red ," ni' parehu i rasan-ña yan i siknifikasion-ña yan si Adan, este na taotao para u fankontrariu as Israel taimanu ha' ma anunsia i prufesian dibin.
Malago' yu' na bai hu sangan na i kulot "red" ha na'annok i isao ha' gi i prufeta na imahen siha put i prohekton satbasion ni' ha na'tungo' si Yu'os, ya este na kriteria ha aplika ha' para i aktor siha gi i fina'tinas-ña, taiguihi "Esau." Gi i tiempon åpaka' gi i tiempon antigu, ma'apun i famagu'on ni' manma'lak i pelu-ñiha sa' ma'a'atan siha na manma'å'ñao. Put este na rason, hu espisifiku, i kulot åpaka' ti ha na'fanisao i ordinariu na taotao ki i morena pat i blonde, sa' i isao ma'aidentifika gi i tailayi na cho'cho' i hinengge-ña. Pues, gi i simboliku na balotu, na i " red " , i kulot i haga' taotao, simbolon isao, sigun as Isa. 1:18: " Maila' ya ta fanmanå'i hinasso!" ilek-ña si Jeova. Masqueseaja y isaomiyo taegüije y abga, sija ufanapaca calang niebe; achokka' manma'lak taiguihi i kulot åpaka', u fanma'lak taiguihi i lana ." På'go, gi i Apocalipsis-ña, i Rebelasion-ña, ha li'e' si Jesukristo i kulot åpaka' para i taotao ni' manma'gås-ñiha, i anite, si Satanas i fine'nana na isao ni' ha na'fanhuyong si Yu'os ; ehemplo: i “ kabayu åpaka ' ” gi Rev.6:4, i “ åpaka' na dragon ” yan i Rev. åpaka' na gå'ga ' ” gi Rev.17:3 .
Pues på'go na guaha direcho-ña para i mas amko' na lahi-ña , si Jacob para u lå'la ' i eksperensian lina'la ni' ha prufetisa i planon Yu'os , komu i susedot Abraham .
Ha na'suha i familia-ña put i mina'å'ñao-ña put i binibu i che'lu-ña as Esau , ya maolek ha', sigun ginen Gen. 27:24, sa' ha disidi para u punu' gui', despues di ha na'fanlamen i bendision i tata-ña ni' esta para u måtai, "ma'a'ñao" put i linachi ginen i hinasso-ña si Rebekah i asaguå-ña. Gi este na inadåpta, i dos na na'an i dos na mañe'lu ha na'annok i importansian-ñiha. Sa' i "Deceiver" ha usa i lassås-ña para u na'fanmanman i taotao ni' ti siña ha li'e' si Isaac, ya ha na'fanhuyong gui' komu i "Hairy" na che'lu-ña. I taotao espiritu'åt manma'ayuda gi entre siha, ya si Rebecca mas parehu yan si Jacob ki si Esau. Gi este na cho'cho', ha kontra si Yu'os i disision Isaac put taotao yan tataotao, ni' ha prifiriyi si Esau i manmanå'i ni' ha na'i gui' gå'ga' ni' ha agradesi. Ya si Yu'os ha na'i i direchon i mas amko' na lahi para ayu i mas digno: si Jacob i Manma'å'ñao.
Anai måtto gi gima' Laban, i tiyu-ña ni' Aramean yan che'lu-ña si Rebecca , para u cho'gue para guiya, ha na'magof si Jacob si Rachel, i mas takhilo' lao mas bunitu na famagu'on Laban. I ti ha tungo' na gi i minagahet na lina'la'-ña, ha na'i gui' si Yu'os un rol prufeta ni' debi di u prufeta i planun-ña para u na'libre gui'. Despues di "siette åños" na cho'cho' para u ma'ayek i guinaiya-ña as Rachel, ha impotta si Laban i mas amko' na lahi-ña as "Leah" ya ha na'i gui' para asaguå-ña. Para u ma'ayek yan umasagua si Rachel , debi di u cho'gue otro "siete años" para i tiyu-ña. Gi este na eksperensia, si "Jacob" ha prufetisa hafa para u cho'gue si Yu'os gi i planun-ña para u na'libre hit. Sa' guiya lokkue' para u cho'gue i fine'nina na inetnon ni' ti ha konfotme i minalago' i korason-ña, sa' i eksperensian i Israel ni' karnåt yan nasionåt ti u ma'a'atan ni' i minaolek yan i minaolek ni' ha nisisita. I susedon "Hues" yan "rai" siempre ti maolek i finakpo'-ña, achokka' guaha dididi' na eksepsion. Ya i nobia ni' malago'-ña ni' digno gi guinaiya-ña, ha risibi ha' gi i mina'dos na aliansa despues di ha na'annok i guinaiya-ña yan ha na'tungo' i planon satbasion-ña gi i ministron Jesukristo; y finanagüeña, y finataeña yan y quinajuloña. Klaru na i minalago' taotao yan ginen i Saina, ti parehu. I guinaiyan Jacob i ti siña ha na'fanhuyong si Rachel , lao i guinaiyan Yu'os i prolifiku na si Lea. Gi i ha na'i si Jacob, fine'nina, si Leah komo asaguå-ña , ha na'fanhuyong si Yu'os i profeta-ña i piniti ni' para u ma'eksperiensia gi i fine'nina na inetnon-ñiha. Gi este na eksperensia , ha anunsia si Yu'os na i fine'nina na inetnon-ña para u fañotsot. Ya i nina'suha i Mesias Jesus ni' i famagu'on-ña ha konfitma este na mensåhi ni' prufesiha. Si Lea, ni' ti i Ma'å'ñao ni' ha ayek i nobiu, un imahen ni' ha prufetisa i manma'ayek gi i nuebu na kontrata ni', ginen i orihinat na paganu, låla'la' gi meggai na tiempo sin ti ma tungo' put i eksistensian i unu na Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Lao , i lina'la'-ña si Leah ha prufetisa un kontrata ni' para u na'i meggai na fruta para i minaolek as Yu'os. Ya i Isaias 54:1 ha konfitma, ilek-ña: " Fanmagof, hamyo ni' ti siña ha na'fanhuyong famagu'on, hamyo ni' ti manma'ayek! Fanmagof yan fanmagof, hamyo ni' ti manma'ayek ! Sa' i famagu'on i palao'an ni' ti ma'ayek, u mas meggai ki i famagu'on i palao'an ni' umasagua, ilek-ña si YaHWH ." Guini i ma'abandona ha prufetisa, ginen as Leah, i nuebu na kontrata, yan ayu i umasagua, ginen as Rachel, i antigu na kontratan Hebreu.
Si Jacob ha bira gui' Israel
Despues di ha na'fanriku yan manriku si Laban, si Jacob yan i familia-ña manhånao tatte gi as Esau, i che'lu-ña, ni' ha ma'å'ñao put i husto yan i binibu-ña. Un puengi, matulaika si Yu’us gi me’na-ña, ya mana’atkila entre siha astaki ogga’an. Gi i uttemo, ha laknos si Yu'os i agaga'-ña ya ha sangani gui' na desde på'go para u ma'å'agang gui' "Israel," sa' put i ha gana i gera-ña kontra si Yu'os yan i taotao siha. Gi este na eksperensia, malago' si Yu'os ha na'fanli'e' i imahen i anti-ña si Jacob ni' lumalaban gi i lina'la'-ña put i hinengge. Ha nå'i na'ån-ña Israel as Yu'os, ya ha risibi ayu i malago'-ña yan ha li'e': i bendision-ña as Yu'os. I bendision Abraham as Isaac ha na'fanhuyong i konstitusion i Israel ni', ma fa'tinas gi as Jacob ni' ha na'i Israel, ya ti apmam para u fanma'å'ñao na nasion, despues di i finatto-ña ginen i esklabu na Ehipto. I grasian Yu'os ha pripara si Esau, i dos na mañe'lu manmatto gi pas yan minagof.
Gi i dos asaguå-ña yan i dos na palao'an-ñiha , si Jacob ha sodda' gui' na tatan 12 na lalåhi yan un palao'an ha'. Ti siña ha na'fanlå'la' i famagu'on-ña taiguihi as Sarai yan si Rebecca, lao ha adora si Rachel dos na famagu'on ginen as Yu'os , si Joseph i mas amko' yan si Benjamin i mas takhilo'. måtai gui' annai ha na'fanhuyong i mina'dos na patgon- ña . Ha prufetisa i finakpo' i antigu na kontrata ni' para u ma'pos gi i fina'tinas i nuebu na kontrata ni' ma'a'atan gi i haga' Jesukristo . Lao gi i mina'dos na aplikasion, este na siñat siha ni' manmatai maprofetisa i uttimo na lina'la' i manma'ayek-ña ni' para u fanma'ayuda ni' i minagof na interbension-ña yanggen ha bira gui' tatte gi i gloriosu na aspeton-ña as Miguel Jesukristo. Este na inadelanta gi i lina'la' i uttimo na ma'ayek maproponi put i ma'apåsi na'an i patgon ni', ma'å'agang " Ben - O ni " pat "lahi-hu i piniti-hu" ni' i nanå-ña ni' para u måtai , ma'apåsi na'ån-ña as Jacob , i tata , " Benjamin " pat "lahi-ña i agapa '" (i agapa' na banda) pat i benditu na lahi. Para u konfitma, gi Mateo 25:33, si Jesukristo ha po'lo " i kinilu-ña gi agapa' na kannai-ña yan i chiba siha gi agapa' na kannai-ña . " Este na na'an " Benjamin " ha ayek si Yu'os, para i prufeta-ña ha', ya put este na rason para hita, sa' para si Jacob ti gof impottånte ; ya para si Yu'os, i idolatria as Rachel ti ha merese i na'an " kannai agapa' ." Este siha na kosas put i finakpo' i tano ' ma desarolla gi i esplikasion gi Rev. 7 :8.
I maolek na si Jose
Gi i historian Israel, i rol ni' ha na'i si Yu'os si Joseph para u na'fanmanhasso i mane'lu-ña lalåhi ni' , manma'å'ñao nu i espirituåt na dinanña'-ña , ma bende gui' gi i mankomersianten Arabu. Gi iya Ehipto, i sinsero-ña yan i lealtat-ña ha na'fanmagof gui' , lao i asaguå-ña i ma'estro-ña, sa' malago' ha' na u ma'abusa gui', ya ha resisti gui' , ya ha sodda' gui' gi i prison. Guihi , ha esplåra i sueño siha, i asunto siha ni' para u na'i gui' i mas takhilo' na rangko gi papa' i faraon: i fine'nana na Vizier. Este na inadelanta ma fa'tinas ginen i prufeta na rigalu-ña taiguihi as Daniel despues di guiya. Este na rigalu ha na'magof si Faraon, ya ha na'i gui' Ehipto. Gi duranten i chinatsaga, manhånao i mane'lu-ña as Jacob para Ehipto, ya gi ayu na lugat , ha na'fanhomlo' si Jose yan i manmala'et na mane'lu-ña. Si Jacob yan si Benjamin manma'ayuda, ya put este na rason na i Hebreu siha manmatto giya Ehipto, gi i lugåt Goshen.
Y Exodo yan y Fiet na Moises
Manma'esklabu, i Hebreu siha ma sodda' gi as Moises, i patgon Hebreu ni' i na'an-ña kumeke'ilekña "ma'ayuda ginen i hanom" , ginen i Nilo, ni' ma'ayek yan ma'adopta ni' i lahi-ña si Faraon, i liberåtdot ni' ha pripara si Yu'os.
Annai i kondision i esklabu-ñiha mas takhilo' yan mas gof åpmam, ha punu' si Moises un taotao Ehipto para u difende un taotao Hebreu ya ha laknos gui' ginen Ehipto. I biahi-ña ha konne' gui' para Midian, Saudi Arabia, anai i famagu'on Abraham yan i mina'dos na asaguå-ña, si Keturah, manggaige despues di i finatai Sarah . Ha asagua si Moises si Zipporah , i mas amko' na lahi-ña i suegro-ña as Jethro, 40 åños despues, ya ha li'e' si Moises si Yu'os annai ha na'fanli'e' i ga'ga'-ña siha gi fi'on i Sadog Horeb. I Kreador ha a'atan gui' gi i fina'tinas un trongko ni' ma'lak ya ma'gåsgas lao ti ma'gåsgas. Ha na'tungo' gue' i planu-ña para Israel ya ha na'hanao gue' para Ehipto para u guiya i taotao-ña para u faneskapa.
Dies na chetnot para u ma'usa para u na'fanlibre si Faraon i manma'gas-ña . Lao i dies na taotao ni' para u ma'ayek i prufeta na importansia gi i fine'nina na otden. Sa’ si Yu’us ha punu’ todu i fine’nana na finañagu giya Ehipto, i taotao yan i ga’ga’ siha. Ya gi mismo diha , i ManHebreu ma selebra i fine'nana na Pasgua gi i historian-ñiha. I Pasgua ha prufisiha i finatai i Mesias as Jesukristo, i " fine'nana na patgon " yan " Lahen Yu'os " ni' puru yan taya' difekto-ña ni' ma ofresi gi sakrifisiu taiguihi i " lamb " ni' ma punu' gi i ha'åni annai manhånao ginen Ehipto. Despues di i sakrifisiun Isaac ni' ha faisen si Yu'os as Abraham, i Pasgua gi i Eksodo ginen Ehipto i mina'dos na anunsion prufeta put i finatai i Mesias (I Ma'å'ñao) as Jesus, pat, gi fino' Griego , as Jesukristo. I Exodus ginen Ehipto ma cho'gue gi i mina'14 na diha gi i fine'nana na mes gi i sakkan, gi i mina'15 na siglu antes di Kristo, pat gi i mina'dos singko sientos na såkkan despues di i isao Eva yan Adan. Este na numero siha ha konfitma i tiempon "400 åños" gi i " kuatro na henerasion " ni' ha na'i si Yu'os komo ditension para i Amorites , i taotao tåno' Canaan.
I orguyo yan i espiritun rebelde as Faraon para u malingu yan i ehersito-ña gi i hanom i " Tasen Åpaka' ," ni' ha sodda' i siknifikasion-ña sa' ha na'fanhuyong siha despues di ha na'fanhuyong i Hebreu siha para u fanhålom gi i tano' Saudi Arabia , gi i sanlagu na puntan i peninsulan Ehipto . Ha na'fanhuyong si Yu'os i taotao-ña siha ginen i tano' Midian ya ha na'hanao i taotao-ña siha gi i sanlagu asta i Sadog Sinai anai ha na'fanhuyong i lai-ña put i "Dies na Tinago'." Gi me'nan i unu na magahet na Yu'os, i Israel på'go un nasion ni' manma'estudia ya debi di u maprobecha. Para este na rason , ma agang si Moises para guiya gi i Sadog Sinai, ya si Yu'os ha na'fanmatai gui' gi ayu na lugat gi 40 dihas yan puengi. Ha nå'i gui' i dos na tabla ni' ma'u'usa i lai ni' ma'u'usa i dibin na addeng-ña. Gi i kampun i taotao Hebreu , i lina'la'-ña si Moises ha na'fanmagof i manma'å'ñao na espiritu siha ni' ma na'fanma'å'ñao si Aaron ya gi uttimo ha na'fanma'å'ñao gui' put i fina'tinas yan i fina'tinas i " golden calf . " Este na eksperensia ha' ha sumångan i kinalamten i taotao ni' manma'å'ñao gi todu i tiempo para as Yu'os. I ti malago'-ñiha sumåga gi i otdinariu-ña ha na'fanmanhasso siha put i lina'la' -ña. yan i meggai na kastigu ginen as Yu'os ti ma na'lå'la'. Despues di este na 40 dihas yan puengi na prublema, i mina'å'ñao i manå'paka' na taotao Canaan para u kondena i taotao siha para u fanmamomokkat gi i desierto gi duranten 40 åños ya, solu este na henerasion ni' maprobecha, si Joshua yan si Caleb siña manhålom gi i tano' prumesa ni' ha ofresi si Yu'os gi 2540 desdeki i isao-ña si Adan .
I manma'gås-ta gi i estoria gi Genesis i manma'gås-ta gi un fina'tinas ni' ha na'guaha i Yu'os ni' ha na'fanhuyong. Kada unu giya siha ha translada , para un prufeta na intension pat ti , un leksion , ya este na idea put i espektåkulo ma konfitma as apostol Pablo ni' ilek-ña gi 1 Cor. 4:9 : " Sa' put i hu hasso na si Yu'os ha na'i hit uttimo na apostoles, manmakondena para i finatai, sa' manma'ayek hit para i tano', i anghet siha, yan i taotao siha . " » Desde ayu na tiempo, i mensåhi i Saina, si Ellen G. White, ha tuge' i lepblo-ña ni' ma tungo' "The Greaty Controvers." I idea put i " mubi " ma konfitma, lao despues di i " estreyas " gi i sagradu na lepblo, i turnu-ta kada unu giya hita para ta cho'gue i propiu na rol-ta, sa' ta tungo' na, ma instruyi hit ni' i eksperensian-ñiha , manma po'lo hit gi i debi di ta cho'gue i maolek na cho'cho'-ñiha , sin ta na'fanhuyong i isao-ñiha. Para hita, taimanu ha' si Daniel (I Hues-hu si Yu'os) , si Yu'os ha' " i Hues-ta " , ga'ga', siempre, lao " I Hues " ni' ti ha na'fanhuyong ni' hayi.
I eksperensian i nasionåt nasionåt Israel ni' manHudihos ti maolek , lao ti mas ki i hinengge-ta gi i tiempo-ta, ni' ha na'fanhuyong i apostasia. Ti debi di ta na'manman este na parehu, sa' i Israel gi i antigu na kontrata, un mikrokosmo ha', un muestra, i taotao ni' mañasaga gi enteru i tano'. Put ennåo na rason na ti meggai i minagahet na hinengge gi ayu na lugat taiguihi i nuebu na kontrata ni' ma'ayek gi as i Saina yan i " Fetful Witness " as Jesukristo .
Ginen i Biblia gi todu
I enteru na Biblia , ni' ma'dikta yan ma'inspira as Yu'os para i taotao-ña siha , guaha leksion prufeta siha ; desde i Genesis asta i Apocalipsis. I aktor siha ni' ha ayek si Yu'os manmapresenta giya hita taimanu ha' i minagahet na naturåt-ñiha. Lao para u ma konstrui i mensåhi siha ni' prufeta gi este na espektåkulo ni' taihinekkok, i Yu'os ni' ha na'fanhuyong i taotao siha, ha na'fanhuyong i manma'gås-ta. Despues di i lina'la'-ña ginen Ehipto, ha na'i si Yu'os i taotao Israel i lina'la'-ña gi i lai-ña gi langet gi duranten 300 åños, i tiempon i "hues siha" ni' ma'pos gi 2840. Ya gi este na lina'la', i finatto-ña gi isao, ha na'i si Yu'os i lina'la'-ña para u na'kastigo i taotao-ña " siete biåhi " ni ' ha na'i i Filistinu siha, i enemigu-ñiha. yan " siete biåhi " , ha na'fanhuyong "liberators". Ilek-ña i Biblia na , gi este na tiempo, " kada taotao ha cho'gue i malago'-ña ". Ya este na tiempon linala'la' ni' nisisåriu para u ma na'annok i tinemtom kada taotao. Parehu ha' lokkue' gi i " finakpo' na tiempo . " Este na tres sientos åños na lina'la' ni' ma na'i i Hebreu siha ni' i isao, ha pruponi si Yu'os para ta komparehi siha yan i tres sientos åños na lina'la' i husto na si Enoch ni' ha prisenta giya hita komu un ehemplon i manma'ayek-ña , ilek-ña: " Si Enoch ha laknos tres sientos åños yan si Yu'os, pues ti ma'a'atan gui' as Yu'os ; yan guiya, put i ha na'halom gui ' fine'nana gi i lina'la'-ña taiguihi, despues di guiya, si Moises yan si Elias, yan i mansåntes ni' manlå'la' ta'lo gi i finatai Jesus, antes di todu i pumalu na manma'ayek, kontodu i manapostoles Jesukristo; todu siha u fanma transmuta pat u fanlå’la’ ta’lo gi uttemo diha.
Despues di i tiempon i "hues siha", måtto i tiempon i rai siha ya guini ta'lo, ha na'i si Yu'os i dos na fine'nina na aktor-ña un rol prufeta ni' ha konfitma i mensåhi put i inadelanta i tailayi para i uttimo na maolek, este, ginen i puengi, pat i pupuengi, asta i lina'la'. Taiguini i manera ni' este na dos na taotao, si Saul yan si David , maprofetisa i prohekton i planun satbasion ni' ma pripara para i manma'ayek gi tano', este i dos na fase pat dos na susedente na alåyansan sagradu. Na'tungo' yu' na si David ha tutuhon rai ha' gi i finatai i Ray Saul , taimanu ha' i finatai i antigu na kontrata ha na'i si Kristo i nuebu na kontrata , i lina'la'-ña yan i taihinekkok na dinanña'-ña.
Esta hu mensiona este na asunto , lao hu na'hasso hao na i monarkia siha gi tano' ti manma'a'ñao nu i dibin-ñiha sa' i Hebreu siha ma faisen si Yu'os para u guaha rai " parehu yan i pumalu na nasion siha " gi tano ' , " paganu siha " . Taimanu ha' i rai Yu'os na'magof, umå'a'ñao i korason-ña, bula dinidide'-ña yan mina'ase', ha na'fanma'å'ñao gui' todu, taiguini ha' i rai i anite, metgot, orguyo, ha na'fanma'å'ñao i taotao siha, ya ha dimanda na u ma'ayuda ni' todu . Sa' put i ma'abandona gui ' ginen i taotao-ña, ha na'i si Yu'os i finaisen-ña ya, put måolik, ha na'i gui' un rai sigun ginen i kriterian i anite yan todu i inhustisia-ña siha . Desde ayu na tiempo, para i taotao-ña Israel, lao guiya ha' , i rai ha risibi i dibin na lehitimu-ña .
I fino' ni' ma sångan pat ma tuge' i maneran inayek gi entre dos na taotao . I Biblia i fino' Yu'os sa' para u na'i i leksion-ña siha gi i tano', ha na'daña' si Yu'os i testimonio siha ni' ma dikta pat ma na'i i tentago'-ña siha; testimonio siha ni' ma'ayek, ma'ayek yan ma'ayek ni' guiya gi duranten i tiempo. Ti debi di ta fanmanman yanggen ta li'e' i ti perfekto na hustisia ni' ma estapblesa gi tano', sa' yanggen manma'a'ñao hit as Yu'os, i taotao siha siña ha' ma estapblesa i hustisia-niha gi i letra i lai. På'go, si Yu'os ha sangani hit ginen as Jesukristo na " i letra ha punu' lao i espiritu ha na'fanlå'la', " este na letra. I sagradu na tinige' gi i Biblia siña ha' " testigu " ha' taimanu ha' ilek-ña i Rev. 11 :3, lao ni' ngai'an "hues." Gi i rinikohin-ña na i letra gi i lai ti siña ha na'i i husto na husgamento, ha na'fanhuyong si Yu'os un minagahet ni' gaige ha' gi i dibin na naturåt-ña. Guiya ha' siña ha na'huyong i husto na husgamento, sa' i nina'siña-ña para u analisa i sikretu na hinasson i hinasson i kriatura-ña siha, siña ha tungo' i motibon ayu siha i ha husga, kosas siha ni' ma'a'atan yan ti ma tungo' ni otro na kriatura siha. Pues, i Biblia ha na'i hit ha' i base para i testimonio siha ni' ma'usa para i husgamento. Gi duranten i " mit años " gi i husgamento gi langet, i manma'ayek na santos siha u fanma'ayek para u fanma'ayek i motibon i manma'ayek na taotao siha. Gi as Jesukristo, siña ha' ma na'i un perfekto na husgamento, ni' nisisåriu sa' i uttimo na disision ha estapblesa i lina'la' i tiempon piniti ni' ma sodda' gi i mina'dos na finatai. I tiningo' put i minagahet na motibon i isao ha na'siña hit ta komprende i mina'ase' Yu'os as Cain , i fine'nana na asagua gi tano'. Sigun ginen i uniku na testimonio ni' mapresenta gi i letra siha gi i Biblia, si Cain ha na'fansen chathinasso put i disision Yu'os para u bendisi i ofresimienton Abel yan u despresia i ofresimienton Abel , sin u ma tungo' i rason put este na diferensia, ni' espirituat yan ti ma tungo' ha' . Taiguini ha', i lina'la ma fa'tinas ginen meggai na parametru yan kondision siha ni' si Yu'os ha' siña ha identifika yan ha husga yanggen guaha tiningo'-ña put i minagahet. Lao, i Biblia para i taotao siha i uniku na lepblo ni' ha prisenta gi letra siha i basen i lai ni' ha husga i che'cho'-ñiha, mientras ma hahasso i sikretu na hinasso-ñiha para u ma na'tungo' i manma'ayek na santos gi langet . På'go i che'cho' i letra para u kondena pat u husga i aksion. Put este na rason, gi i Apocalipsis-ña, ha na'hasso si Jesukristo i taotao siha put i importansian i " "cho'cho '" ya ti ha sångan put i hinengge-ñiha. Gi James 2:17 , ha hasso si apostol Santiago na " yanggen taya' che'cho'-ña, måtai i hinengge ," pues ha konfitma este na hinasso, si Jesukristo ha sångan ha' put " che'cho', " maolek pat tailayi, ni' ginen i hinengge. Ya para u ma na'fanhuyong ginen i hinengge, este siha na cho'cho' siha, ayu ha' i ha fa'nå'gue i Biblia put i lai siha ni' ginen as Yu'os. I maolek na cho'cho' ni' ma agradesi ni' i Gima'Yu'os Katoliku ti ma konsidera, sa' put i che'cho' siha ni' manma'gås-ñiha yan manma'gås-ñiha.
Gi i uttemo na tiempo, i Biblia ma'a'a'ñao ya i sosiåt taotao ha prisenta un aspetu ni' na'manman, na'manman, yan na'manman. Pues, i fino' " minagahet " ni' ha na'fanhuyong i Santa Biblia, i fino' i låla'la' na Yu'os , yan mas takhilo', i prohekton-ña gi enteru mundo, ha na'fanhuyong i importansia-ña. Sa' i despresio para este na " minagahet " ni' uniku ha na'fanhuyong i taotao siha gi hilo' i minagahet gi todu i relasion , profana, rilihoso , pulitikåt yan ekonomiku na lugåt siha .
Este na tinige ' ma tuge' gi i Sabalu gi diha 14 gi i mes Agosto, 2021, på'go, diha 15 gi i mes Agosto , gi i dangkolo na inetnon siha , i manma'a'ñao ni' manma'a'ñao ni' i ti magahet na rilihón para u fanmana'i respetu gi i mas eksisio na mistifikasion sataniku gi karera-ña, desdeki ha usa i " serpiente " komo mediu gi " Eden " : i fina'nu'i-ña " gi i imahen Maria " . I magahet na palao'an ti palao'an, sa' despues di Jesus, ha na'fanhuyong famagu'on lalåhi yan famalao'an; mañeluña si Jesus. Lao i linachi manma'å'ñao ya manma'å'ñao achokka' i mas maolek na hinasso gi i Biblia. Hafa na impottånte, despues di este na diha 15 gi Agosto , guaha ha' para este na chinatsaga , gi i mas takhilo', ocho ha' na selebrasion para u na'fanlamen si Yu'os yan u na'fanmanman i taotao ni' manma'å'ñao . Ha na'tungo' hit na gi este na fina'nu'i, i famagu'on manma'ayek para u ma'autentika i bidan i "birhen." Maninosente siha taimanu ha' ma sangan yan ma sangan? Manmafañågu na manisao, ma'a'atan i inosente giya siha, lao ti siña ta akusa na manma'a'ñao hit. I visiun ni ha risibi este na famagu'on sen magahet, lao i anite lokkue' sen magahet na espiritun rebelde ya si Jesukristo ha dedika meggai na palabras-ña para guiya para u na'fanmanhasso i tentago'-ña siha put guiya . I estoria ha testifikåyi i fuetsan-ña ni' ha na'fanmanman i taotao siha ni' ha na'fanmanman i taotao siha ni' ha na'fanmanman yan ha na'fanmanman i taotao siha. I tinayuyot i anite ginen i Gima'Yu'os papa yan i Gima'Yu'os Katoliku Roma ma denunsia as Yu'os, gi este na bersikulo ginen Rev. 13:4: " Ya ma adora i dragon, sa' ha na'i i gå'ga' ni' otdinariu ; ma adora i gå'ga', ilek-ñiha: Håyi parehu yan i gå'ga', ya hayi siña ha gera yan guiya?  » . adorasion gi « i gå'ga ' » ni' ha na'fanmanhasso yan ha na'fanla'la' i manmagahet na santos ni' ha ayek si Jesukristo na , gi tiempon toleransia ni' ma'impotta gi hilo'-ña ni' i siñat siha, este na adorasion ma'a'atan gi i manma'a'ñao na maneran i manma'a'ñao na «birhen» »Â « un palao'an ; para u na'suha i " kulepbla " despues di i " kulepbla " ha na'fanmanman i " palao'an " ni' ha na'fanmanman i asaguå-ña. I prinsipåt parehu ha' yan parehu ha' na maolek.
tiempo para i uttimo na disision
Este na tinige' put i dibin na ribilasion siha ha konkluyi ni' un inanalisa put i lepblo-ña si Genesis, ni' ha na'tungo' hit taimanu si Yu'os gi todu i aspeton-ña. På'go ta li'e' taimanu na gof metgot gui' gi i dimanda-ña para u ma'osge' i taotao-ña siha ni' ha na'i si Abram un ekstraordinariu na prublema put i hinengge-ña annai esta kasi siento åños idat-ña; este na dibin na dimanda pues ti nisisåriu na u ma demonstra.
Gi i tiempon i uttimo na disision ni' ha pruponi si Yu'os desdeki i tiempon åpaka' gi 1843 , yan mas presisu na ma'ayek desde Oktubre 22, 1844 , i inatan i Sabalu ma'ayek as Yu'os komo prubasion i guinaiya ni' ha na'i gui' ni' i magahet na santos-ña ni' ha ayek. I lina'la' espiritu'åt gi todu i tano' ha prisenta gui' gi i maneran un kuestion ni' ma'a'atan para todu i manmembron i organisasion rilihoso , kristianu , esklusibamente.
I kuestion ni' ha punu' pat ha na'lå'la' hao para todu i tiempo
Kao guaha emperadot, rai, pat papa ni' manma'gåsgas yan manma'gåsgas para u na'lå'la' i fino' Yu'os ni' ha sangan yan ha tuge', pat gi papa' i dikta-ña taimanu ha' ha cho'gue si Moises?
Ha li'e' todu, kontodu este na kuestion, ha na'i si Jesukristo i ineppe-ña antes di tiempo , ilek-ña gi Matthew 5:17-18: " Cha'-miyu en hasso na måtto yu' para bai hu na'suha i lai pat i prufeta siha. Ti måtto yu' para bai hu na'suha lao para bai hu na'funhayan. Sa' hu sangani hamyo, asta ki u malingu i langet yan i tano', ti u malingu ni' un pidasu ni' un pidasu ginen todu i lai ." » I mismo Jesus ha anunsia lokkue' na i fino'-ña ni' ha sangan para u husga hit , gi as Juan 1 2:47 asta 49: " Yanggen guaha humungok i fino'-hu ya ti ha cho'gue, ti bai hu husga gui'. Sa' ti måtto yu' para bai hu husga i tano', lao para bai hu na'libre i tano'. Ayu i rumichasa yu' ya ti ha risibi i fino'-hu, guaha unu ni' ha husga gui'; uttimo na ha'åni . Sa' ti Guåhu ha' kumuentos, lao i Tata ni' tumago' yo', ha na'i yu' tinago', hafa para bai hu sångan yan para bai hu sångan .
Guiya este i kinemprende-ña si Yuos pot i lai-ña. Lao si Dan. 7:25 ha na'tungo' na i intension para u " na'lå'la '" para u fanhuyong gi i tiempon kristianu , ilek-ña put i Popery Katoliku: " Para u sångan palabras kontra i Mas Takkilo', ya u na'fanlamen i mansåntes i Mas Takkilo', ya u ma'ayek i tiempo yan i lai siha ; ya i mansantos u fanma'ayek gi kannai-ña para un tiempo, tiempo yan medya." » Un chinatsaga ni' para u ma'pos ya para u tungo' taimanu para u na'kastigo sigun ginen i bersikulo 26 ni' sigi ha': « Pues u fatto i husgamento, ya u ma na'suha i nina'siña-ña, ni' para u ma destrosa yan u ma na'suha para todu i tiempo. » Este na « tiempo » pat sakkan siha ni' prufeta ha anunsia i lina'la'-ña ni' ha cho'gue gi duranten 1260 na sakkan, desde 538 asta 1798.
Este na " husgamento " ma cho'gue gi meggai na fase.
I fine'nina na fase , preparasion; este i che'cho' para u ma'apåsi i " Adventist " na hinengge ni' ha estapblesa si Yu'os desdeki i tiempon åpaka' gi 1843. I Adventism ma'apåsi ginen i rilihón Katoliku yan Protestante. Gi i Apocalipsis, este na fase ha afekta i tiempon " Sardis, Filadelfia, yan Laodicea " gi Apocalipsis 3 :1-7-14.
I mina'dos na fase , i eksekusion: " ma'apasi i lina'la'-ña ." Este i gloriosu na finatto-ña si Jesukristo, ni' ma espipiha gi i tiempon åpaka' gi 2030. I manma'elekta na Adventista manhålom gi i lina'la' taihinekkok ni' manma'apåsi ginen i manma'å'ñao na Katoliku , Protestante , yan Adventist na rebelde siha ni' manmamatai gi tano'. I aksion masusedi gi i uttemo na tiempon "Laodicean " gi Rev. 3:14.
I mina'tres na fase, i husgamenton i manmatai ni manmatai, ma'usa ni' i manma'ayek ni' manhålom gi i rainon Yu'os gi langet. I manma'å'ñao siha manma'ayek para u fanma'gas ya separao , i lina'la' kada unu gi i manma'gås-ñiha ma'husga ya ma'ayek i uttimo na sentensia ni' proporsionåt gi i isao-ñiha. Este na sentensia siha ma ditetmina i lina'la' i tiempon i " piniti " ni' para u fanma cho'gue ni' i aksion i " segundo na finatai "-niha. Gi i Apocalipsis, este na tema i asunto gi Apocalipsis 4 ; 11: 18 yan 20:4; este desde Dan. 7:9-10 .
Mina'kuåtro, gi i uttemo i mina'siette na mit años, i dangkolo na Sabalu para si Yu'os yan i manma'ayek-ña gi as Kristo, måtto i tiempon ehekutibu gi i sentensia siha ni' ha na'huyong si Kristo yan i manma'ayek-ña. Gi i tano' ni' isao anai manma'ayek ta'lo, i manmakondena na rebelde manma'ayek, " para todu i tiempo ," ni' " i guafi i mina'dos na finatai . " Gi i Apocalipsis, este na sentensian ehekutibu pat " uttimo na sentensia " i tema gi Apocalipsis 20:11-15.
Gi i tiempon i uttimo na disision, dos na konsepton rilihoso ni' ti siña ma'arekla manma'apåsi , sa' put i mankontra siha. I manma'ayek as Kristo ma hungok i bos-ña ya ma adapta siha gi i nisisidåt i tiempo anai ha kuentusi siha yan ha agang siha. Gi otro na posision, i Mankristianu ni' ma'osge' i tradision rilihoso ni' esta ma'establisa gi meggai na siglu siha komo i minagahet kuestion put tiempo ya ti put intelihente , rason yan testimonio . Este na taotao siha ti ma komprende hafa i " nuebu na kontrata " ni ha anunsia si profeta Jeremiah gi Jer. 31 :31-34 ha represesenta : " Estague' na para u fatto i diha siha, ilek-ña si Jeova, anai bai hu fa'tinas un nuebu na kontrata yan i gima' Israel yan i gima' Juda , ti parehu yan i kontrata ni' hu fa'tinas yan i mañainan-ñiha gi i ha'åni annai hu chule' siha gi kannai-ñiha para bai hu konne' siha huyong gi tano' Ehipto. ilegña si Jeova . Sa' todu siha u ma tungo ' Yu', ginen i mas dikike' asta i mas takhilo',' ilek-ña si Yahweh. Sa ' bai hu asi'i i isao-ñiha ya ti bai hu hasso i isao - ñiha . i guinaiyan i sagradu na lai-ña, un kosa ni' ti siña ha na'guaha i kustumbren i antigu na kontrata? I ineppe para este na kuestion, yan i uniku na diferensia gi entre i dos na kontrata, gaige gi papa' i aspeton i demonstrasion i guinaiyan dibin ni' ma cho'gue ni' i finatai i sustitutu as Jesukristo ni' ha na'fanhuyong yan ha na'fanhuyong . På'go i finatai Jesus ti ha na'fanhuyong i obidiente lao gi i otro banda, ha na'i i manma'elekta rason siha para u fanma'a'ñao mas ki i Yu'os ni' siña ha na'fanmagof siha. Ya yanggen ha gana i korason i taotao, i minalago' Yu'os ma na'setbe; ha na'guaha un taotao ni' ma'ayek ya siña ha na'i gui' i lina'la'-ña.
I uttimo na mensahi ni ha prisenta si Yu’os giya hagu gi este na lepblo i asunton separasion . Este i mas impottånte na punto ni' ha na'fandaña' i manma'ayek yan i manma'agang. Gi i kinalamten-ña, ti malago' i taotao na u ma'a'atan i kustumbre-ña yan i hinasso-ña put kosas siha. Lao, este na disturbu ma na'i nisisidat sa', ma kustumbre i esta ma estapblesa na dinagi, para u ma ayek gui', debi di u ma na'suha i taotao ya u ma na'suha para u adapta gi i minagahet ni' ha fa'nu'i si Yu'os. Pues, debi di ta fanma'apåsi ginen ayu yan ayu siha i ti ha agradesi si Yu'os . I ma'ayek debi di u fanue' i kapasidat-ña para u kuestiona i hinasso-ña, i kustumbre-ña, yan i lina'la'-ña yan i taotao siha ni' i lina'la'-ñiha ti u fanma'pos.
Para i manma'elekta, i prioridat rilihoso gaige gi sanhilo'; i minalago'-ña para u na'fanmetgot i lina'la' yan i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, achokka' ha na'fanlamen i relasion taotao siha. Para i manmatai, i rilihón gaige gi i sanhilo'; ma pribeniyi i inafekta ni' ma estapblesa yan otro taotao siha, achokka' ha na'komprometi si Yu'os.
Adventismu gi i mina'siette na diha: un dibidi, un na'an, un estoria
I uttimo na manma'ayek gi i hinengge-ña i taotao kristianu manma'ayek para u ma'ayek i Israel gi i " 12 na tribiu " gi Rev. 7. I inayek-ñiha ma cho'gue gi un series na prublema siha put i hinengge ni' ma fa'nu'i gi i interes ni' ma fa'nu'i gi i fino' prufeta ni' ma anunsia gi Dan. 8:14 i fecha 1843 . Este para u ma'a'atan i finatto-ña si Yu'os gi i hinengge-ta , ni ' ma'a'atan ni' i hinengge Katoliku desde 538 yan i hinengge Protestante desde i tiempon i Reformasion desde 1170. I versikulu gi Dan.8 :14 ma'interpreta komo ha anunsia i gloriosu na finatto-ña si Kristo , i finatto-ña ni' ha na'fanhuyong i " ekspektasion-ña , " gi Adbento, ni' i na'an Latinist ma nå'i i eksperensia yan i manma'å'ñao-ña gi entre 1843 yan 1844 . Gi i sanhilo', este na mensåhi ti ha sångan put i Sabalu, lao gi i sanhilo' ha' , sa' i finatto-ña si Kristo para u na'setbe i mina'sais na milenio, este i dangkolo na Sabalu ni' maproponi, kada simana , gi i mina'sais na Sabalu: i Sabalu gi i ManHudihos. Ti ma konsidera este na koneksion, i fine'nina na Adventist siha ma diskubre ha' i importansia ni' ha na'i si Yu'os i Sabalu despues di este na tiempon prublema. Ya annai ma komprende, i manmofo'na ma fa'nå'gue i minagahet put i Sabalu ni' ma na'hasso gi na'an i Gima'Yu'os ni' ma fotma, "gi i mina'siette na diha." Lao gi i ma'pos na tiempo, i manereru i che'cho' ti ma na'i i Sabalu i importansia ni' ha na'i si Yu'os, sa' ma li'e' i inatan-ña gi i tiempon i finatto-ña si Jesukristo enlugåt di ma li'e' gi i fechan 1843 ni' ma sangan gi i prufesian Daniel. I ma'pospone este na fundamental na nisisidåt dibin, un isao ni' i konsekuensiå-ña, gi 1994, i rinikohen Yu'os gi i organisasion yan i taotao-ña, ni' ha na'hanao para i kampun rebelde ni' esta ha kondena desde 1843. Este na triste na eksperensia yan este na ti siña ha cho'gue i uttimo na ofisiåt na inestudia put i hinengge . I taihinekog na guinaiya para i minagahet dibin yan put este na rason para si Yu'os mismo, este i asunto, ya este i uttimo na leksion gi i historian i hinengge-ta ni' siña hu esplåra giya hagu , para bai hu fa'nå'gue hao yan bai hu a'atan hao, gi na'an i Yu'os Todu i Siña , si YaHweh-Michael-Jesus Christ.
Gi uttimo, gi este na asunto, sa' put i ha na'fanlamen yu' i piniti na separasion espiritu'åt, hu na'hasso hao put este na bersikulo ginen Matt. 10:37 yan , sa' i bersikulo siha ni' manmafa'nu'i klaru ha sumångan i separasion i minagahet na hinengge-ña i kristianu, hu mensiona todu siha ginen i versikulu 34 asta i versikulu 38:
“ Cha’-miyu in hasso na måttu Yu ’ para bai hu na’i pås i tano ’ . , ya maseha hayi ha guaiya i lahi-ña pat i lahi-ña mas ki guåhu, ti digno para guåhu . ha testiguyi na ha guaiya si Yu’os mas ki i lahi-ña ni’ tataotao-ña. Ya annai hu na'hasso i che'lu-hu Adventist put i che'cho'-ña, put i hu sangan este na bersikulo para guiya, manma dibidi i chalan-måmi ya hu risibi un bendision espesiåt ginen as Yu'os. Pues ma trata yu' ni' este na "che'lu" komo un fanatiku ya desde este na eksperensia, ha cho'gue i tradisiunåt na chalan Adventista. I taotao ni' ha na'tungo' yu' put i Adventism yan i benefisio siha ni' ginen i vegetarianism, måtai despues put i chetnot Alseimer, mientras gaige yu' gi i maolek na salåpe' , låla'la' yan aktibu gi i setbisio para i Yu'os-hu, 77 åños-hu, ya ti hu na'i mediku yan medikasion . Para si Yu'os i Taotåo yan i presiosu na konsehu-ña gaige todu i gloria. Magahet!
Para ta sumångan i historian i Adventism, debi di ta hasso i sigiente na asunto siha. Gi papa' este na na'an "Adventist" , ha na'daña' si Yu'os i uttimo na santos-ña siha despues di un lå'la' na tiempo ni' ha na'fanhuyong i hinengge Katoliku ni' ha na'fanhuyong , gi i rilihón , i Damenggo ni' ma estapblesa gi papa' i na'an-ña "day of the unconquered sun" as Constantine I gi i diha 7 gi i mes Marso, 321. Lao i fine'nina na Adventist siha, Protestante na Katoliku siha ni' manma'gås-ñiha gi i hinengge-ñiha Damenggu. Pues manma'ayek siha as Yu'os put i kinalamten-ñiha ni' manmagof put i finatto-ña si Jesukristo ni' ma anunsia para siha gi i tiempon åpaka' gi 1843 yan gi diha 22 gi Oktubre, 1844. Despues di este na inayek, ma na'i siha i lina'la' i Sabalu. kontodu, i inetnon- ñiha put i prufesiha as Daniel yan i Apocalipsis guaha meggai na isao ni' hu na'huyong gi este na cho'cho' . Sin i tiningo' put i Sabalu, i manmofo'na ma konstrui i teoria put i ma'a'agang "investigative" na husgamento , ni' ti siña ma kuestiona, achokka' ma nå'i siha i lina'la' gi i Sabalu. Para ayu siha i ti tumungo', hu hasso na sigun gi este na teoria, desde 1843, pues 1844, gi langet ha eksamina si Jesukristo i lepblo siha ni' testimonio para u ayek i uttimo na inayek-ña ni para u fanma'ayuda. Lao i klaru na identifikasion i isao gi Damenggo ha na'i un presisu na siniente i mensåhi as Dan. 8:14, achokka' ti maolek i tinige'-ña put " lina'gas i sagan-ñiha ." Ya este na ti maolek na tinige' ha na'fanhuyong kontrobersia siha ni' ti siña ma sodda' , sa' este na sinangan ha na'fanhuyong i finatai Jesukristo ni' ha na'fanlibre si Jesukristo sigun ginen Heb. 9:23 : " Pues nesesita, sa' i parehu yan i kosas siha gi langet u fanma'gasgas ni' este siha na kosas, ya i kosas siha gi langet u fanma'gasgas ni' mas maolek na sakrifisiu siha ki este siha . " Sa' si Kristo ti humalom gi templo ni' ma fa'tinas ni kannai, un imitasion i magahet na templo, lao gi langet mismo, på'go para u fanue' hit gi me'nan Yu'os . ” Pues, todu i para u ma'gasgas gi langet ma'gasgas ginen i finatai-ña si Jesukristo: i husgamento ni' ma'inbestigga pues ti ha na'i hit ni' hafa na siniente-ña. Despues di i finatai yan i finatai-ña si Jesukristo, taya' isao pat isao humalom gi langet para u na'fanla'la' ta'lo. , sa' ha na'gasgas si Jesukristo i langet-ña ni' ha na'fanhuyong si Satanas yan i anghet-ña siha para i tano' , sigun ginen Rev. 12:7-12 yan espesiatmente i bersikulo 9: " Ya ma na'fanhuyong i dangkolo na dragon, ayu i antigu na kulebra, ni' ma a'agang i Diablu yan si Satanas, ni' ha na'fanmanman i enteru mundo; ma na'fanhuyong gui' gi tano' , yan i anghet-ña siha " manma na'fanhuyong yan guiya " .
I mina'dos na isao gi i ofisiåt na Adventism ginen i ti ma tungo' put i Sabbath ya ha na'i importansia meggai na tiempo despues. I manAdbentista ma na'i atension-ñiha gi i tiempon i uttimo, i uttimo, na prublema gi i hinengge ni ' gi magåhet para u na'fanmanhasso ha' ayu siha i manlå'la' ha' gi i tiempon i minagahet na finatto-ña si Jesukristo. Gi i minagahet , ti maolek i hinasso- ñiha na i Damenggo para u ma'ayek " i marka i gå'ga '" gi i ora ha' gi i uttimo na prublema , ya este ha esplåra i inaligao para i amigu yan i manma'gås-ñiha gi i Damenggo ni' ma'å'agang as Yu'os, gi magåhet, ginen i tutuhon-ña. I pruba ni' hu na'i, i eksistensian i "siete na trompeta" gi Rev. 8, 9 yan 11, i fine'nina na sais na trompeta siha manma'a'atan despues di 321, gi todu i tiempon kristianu, i taotao siha put i mapraktikan-ñiha put i isao gi Damenggo ni ' ma kondena as Yu'os. I Dan.8:12 ha na'tungo' hit: " I ehersito ma entrega gi i sakrifisiu kada diha put i isao ; i kåtbon ha na'fanhuyong i minagahet gi tano', ya ha na'fanmagof gi ayu i ha cho'gue. " Este na " isao " esta ha' i kustumbren Damenggo, sibit na ma hereda ginen as Constantine I desde 321 yan ma hustisia gi i rilihón ginen i papal Roma desdeki 321 ", i beast ma'a'agang " gi Rev.13:15; 14:9-11; 16:2. Gi 1995, despues di ha na'fanhuyong i rinikohen i lina'la' ni' hu pruponi gi entre 1982 yan 1991 , i ofisiåt na Adventism ha cho'gue i dångkolon isao ni' ha na'fandaña' yan i manma'a'agang yan manma'a'agang na enemigu-ña si Yu'os. I ehemplon i meggai na chinatsaga ni' ha na'i si Yu'os i antigu na Israel put i inetnon-ña yan Ehipto, un simboliku na imahen i isao, gi este na aksion, ti ma'ignora; ni' ha na'fanla'la' i Adventist na isao.
Gi magåhet, yanggen ma tungo' put i rol i Sabalu yan i importansia-ña komo i Yu'os ni' ha na'fanhuyong, i taotao Adventista debi di u ma identifika i enemigu-ñiha gi i rilihón yan u ma prutehi siha kontra i aliånsan fraternal yan siha. Sa', i Sabalu na Sabalu i " seyu i låla'la' na Yu'os " gi Rev. 7:2 , este i , i marka i rai i Yu'os ni' ha na'huyong, i kontrariu-ña, i Damenggo , siña ha' ha' " i marka i gå'ga ' " gi Rev. 13:15 .
Malago' yu' na bai hu apunta guini na meggai na rason put i matai i ofisiåt na Adventism, lao i mas seriosu na rason siha put i ti ma ayek i tiningo' ni' ma na'i i magahet na tinige' Daniel 8:14 yan i despresio ni' ma na'i i nuebu na esplikasion Daniel 12 ni' i leksion-ña put i ma na'fanmagof i taotao siha put i dibin na lehitimu gi i Adventism gi i mina'siette na diha . Pues matto i isao sa' ti ma po'lo i esperansa-ñiha gi i finatto-ña si Jesukristo ni' ma anunsia para 1994; taimanu ha' i manma'gås-ta gi i che'cho' gi 1843 yan 1844.
I mas takhilo' na sentensian Yu'os
Anai makomple i fina’tinas-ña i tano’ yan i langet, gi mina’sais na ha’ani ha establesi si Yu’us i taotao gi tano’. Ya put i ti manma'å'ñao i taotao, yan put i isao, na si Yu'os ha supopotta gui', gi duranten i siete mit åños na lina'la'-ña , gi i meggai na husgamento-ña. Gi kada unu gi este na husgamento siha, ma cho'gue yan ma li'e' i inadelanta siha gi un manera ni' konkretu yan ma li'e'. I eksisio ni' ha cho'gue i taotao ha nisisita este siha na interbension dibin ni' i intension-ña para u na'halom ta'lo gi i chalan i minagahet ni' ma aprueba ni' i soberanu na husgamento-ña.
I sentensian i antigu na kontrata .
1st Judgment: Si Yu'os ha husga i isao ni' ha cho'gue si Eva yan si Adan, ni' manma'å'ñao yan manma'ekspåkta ginen i “ Garden of Eden ” .
2nd Judgment: Si Yu'os ha na'fanlamen i taotao ni' manma'a'ñao nu i hanom i “ dilubio . ” gi enteru mundo.
3rd Judgment: Si Yu'os ha na'fandaña' i taotao siha gi diferentes na lengguåhi sihadespues di ma na'fanhuyong i “ Tower of Babel ” .
mina'kuåtro na husgamento: Ha fa'tinas si Yu'os un kontrata yan si Abram ni' despues ha bira gui' as Abraham. Gi este na tiempo, ha na'fanlamen si Yu'os Sodoma yan Gomorra , i siudåt siha anai ma cho'gue i isao ; i “ tiningo’ ” ni' gof chathinasso yan gof chathinasso .
5th Judgment: Ha na'fanlibre si Yu'os i taotao Israel ginen i esklabu giya Ehipto , ya ha na'fanlibre yan ha na'fanlibre si Israel i nasion ni' ha na'fanhuyong si Yu'os i lai-ña siha .
6th Judgment : Gi duranten 300 åños, gi papa' i direksion-ña yan ginen i che'cho' 7 na hues ni' manma'libre, ha na'libre si Yu'os i Israel ni' ma'inbåda ni' i enimigu-ña siha put i isao .
7th Judgment: Gi i finaisen i taotao siha , yan put i pineddong-ñiha , ma na'suha si Yu'os ni' i rai siha gi tano' yan i långhet na dinastian- ñiha (Rai siha giya Judah yan rai siha giya Israel).
I mina ' ocho na sentensia: Ma na'hanao si Israel para Babilonia .
9th Judgment: Ha Na'suha i Israel i Dibin “Mesias” as Jesukristo – I Uttimon i Antigu na Kontrata. I nuebu na kontrata ha tutuhon gi i perfekto na fundasion doktrina .
10th Judgment: I nasionåt na nasion Israel ma destrosa ni' i ManRomanu gi 70.
I sentensian i nuebu na kontrata .
Ma a'agang siha gi i Rebelasion komu i " siete na trompeta siha ."
fine'nina na husgamento: I inetnon i taotao tåno' despues di 321 gi entre 395 yan 538.
2nd judgment: I fina'tinas i mas takhilo' na gubetnamento gi 538.
mina'tres na husgamento: i Geran Rilihón : ma na'fandaña' i Katoliku siha kontra i manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha ni' ti ma ayek as Yu'os: " i manma'gås-ñiha " giya Dan. 11:34.
mina'kuåtro na sentensia: I ateismon rebolusionario giya Fransia ha na'fanhuyong i rai yan ha na'fanhuyong i despotismon Katoliku .
mina'singko na sentensia: 1843-1844 yan 1994 .
– I tutuhon: I tinago' Dan. 8:14 ha tutuhon – ha nisisita i finatton i che'cho' ni' ha cho'gue i Reformation desdeki si Peter Waldo, i perfekto na ehemplo, desdeki 1170. I hinengge Protestante ha faloffan ya i Adventism ha na'fanhuyong viktoria: I praktisan rilihoso gi i Damenggo gi iya Roma ma kondena ya i Sabalu gi i Sabalu ma hustisia yan , ha nisisita as Jesukristo desdeki i che'cho' i Reformasion 1834. esta ma kumple yan ma tutuhon.
- I finakpo': " ma'a'agang " as Jesukristo, måtai gui' gi 1994 , sigun ginen i mensåhi ni' ma a'agang " Laodicea ". I sentensian Yu'os ha tutuhon annai i gima'-ña ma'ayek para u ma'ayek i hinengge-ña ni' prufeta. Ti ma ayek, i fine'nina na ma'ayek ha ayek i kampun i Katoliku yan Protestante na rebelde siha .
I mina'sais na sentensia: I " mina'sais na trumpeta " ma kumple gi i maneran i mina'tres na gera, este na biåhi nukleåt, ma deskånsa gi Dan. 11:40-45. I manlå'la' ma na'guaha i uttimo na gubetnamento ya ma na'i obligasion i fine'nana na diha na deskansu gi i lai. Put este, i mina'sais na diha gi i Sabalu, maprohibi, maprohibi gi tutuhon gi papa' i kastigu sosiåt , ya gi uttimo ma'kastigo ni' finatai gi un nuebu na dekretu.
7th Judgment: Gi i tiempon i siete na uttimo na chetnot ni' ma deskånsa gi Rev. 16, gi i tiempon åpaka' gi 2030, i gloriosu na finatto-ña si Kristo ha na'suha i lina'la' taotao gi i tano'. Ma na'suha i taotao. Si Satanas ha' para u ma'a'atan gi i tano' ni' ma'a'atan, i "abyss" gi Rev. 20 , gi " mil años . "
8th Judgment: Ha chule' si Jesukristo asta i langet, i manma'ayek-ña para u husga i manmatai na taotao siha. Este i sentensia ni' ma'a'agang gi Rev. 11:18 .
9th na Huisio: I Uttimo na Huisio; i manmatai ni' manmala'et manma'ayek ta'lo para u fanma'ayek i “ segundo na finatai ” put i “ lago' guafi ” ni' ha kubre i tano' ya ha na'fanlamen todu i che'cho' siha put i isao.
10th Judgment: I tano' yan i langet ni' ma'a'a'ñao manma'a'ñao yan manma'a'ñao. Bienbini i manma’ayek para i nuebu na taihinekkok na rainon Yu’us!
Dibinu ginen A asta Z , ginen Aleph asta Tav , ginen alpha asta omega
I Biblia taya' parehu-ña yan i pumalu na lepblo siha ni' ma tuge' ni' taotao fuera di i siña ma li'e'. Sa' gi i minagahet , ta li'e' ha' i sanhilo'-ña, ni' ta taitai sigun ginen i tinige' ni' espesiåt para i fino ' Hebreu yan Griegu , ni' ma translada i tinige'-ña giya hita. Lao gi i tinige'-ña gi i Biblia, ha usa si Moises i antigu na fino' Hebreu ni' i letra siha gi i alfabetu ti parehu yan i letra siha på'go , ma na'suha letra put letra gi i tiempon i eksiliu giya Babilonia, sin u ma na'i problema . Lao i letra siha manma'a'atan gi unu yan otro sin u ma'a'atan i palabras siha , ya ti ha na'fa'sahnge i tinige'. Lao gi i tatte este na difirensia, guaha bentaha put para u ma fotma diferentes na palabras siha dependi di i letra ni' ma ayek para u ma na'i i tutuhon-ña. Siña ha' este yan esta ma demonstra, ni' pruba na i Biblia mas takhilo' ki i posipble na imahinasion yan rinikohin taotao. I hinasso yan i memorias i Yu'os ni' ti ma'a'ñao siña ha na'fanhuyong este na cho'cho'. Sa' este na inatan put meggai na tinige' gi i Biblia ha na'tungo' hit na kada palabra ni' gaige gi halom-ña ma ayek yan ma na'i inspirasion as Yu'os para i diferentes na manma'e'e'eppok gi i lepblo-ña siha gi duranten i tiempo asta i uttimo na tinige'-ña, i Revelation pat Apocalypse .
Gi 1890, un matematiku ginen Rusia , si Ivan Panin, ha na'annok i eksistensian i numeron figura siha gi diferentes na aspetu gi i fina'tinas i tinige' bibliku. Sa' parehu i fino' Hebreu yan i fino' Griego sa' i letra siha gi i alfabeton-ñiha ma'usa lokkue' komo numero yan numero. I demonstrasion siha ni' ha cho'gue si Ivan Panin, ha na'fanlamen i taotao ni' ti ma konsidera i Biblian Yu'os. Sa' yanggen este na deskubrimiento siha taya' inafekta-ña para u na'fanmetgot i taotao siha para u ma guaiya si Yu'os, pues ma na'suha todu i lina'la'-ñiha sa' ti ma hongge i eksistensia-ña. Si Yvan Panin ha na'fanli'e' hit taimanu na i numeron "siette" gaige todu i tiempo gi i fina'tinas i Biblia, espesiåtmente gi i fine'nina na bersikulo-ña, gi Gen. 1:1. Sa' put i hu na'fanli'e' yu ' na i Sabalu gi i mina'sais na diha i " seyu i låla'la' na Yu'os " gi Rev. 7:2 , este na cho'cho ' ha konfitma ha' i ebidensia ni' ha diskubre este na matematiku ni' ha ofresi i manma'å'ñao na sientifiku siha , gi i tiempo-ña yan i tiempo-ta, pruba sientifiku ni' ti siña ma kuestiona.
Desdeki si Yvan Panin, i modernu na komputa ha analisa i 304805 na siniseden i letra siha ni' ma fa'tinas i tinige' gi i antigu na kontrata ha', ya i softwer ha ofresi meggai na diferentes na tinige' siha ni' ma po'lo kada letra gi un dångkolon checkerboard ni' i posipble na inayek-ña ha tutuhon gi un liñå-ña gi i 304805 na letra siha astaki ma na'guaha un liñå-ña 304805 na letra siha ; ya gi entre este na dos na ekstremo na inayek todu i ti ma'kontenuha na kombinasion siha . Manmadiskubre ham mensåhi siha put i tano', i hinanao-ña siha gi i enteru mundo yan i na'an i taotao antigu yan på'go na tiempo ya i posipble na siña maayek siha , meggai sa' i uniku na ineppe, i para ta na'i un parehu na espasion (ginen 1 asta n...) gi entre kada letra gi i palabras ni' ma fotma. Gi i ma'pos na tiempo, guaha meggai na inayek siha ni' manma'a'agang "oblique", ginen sanhilo' asta sanhilo' yan ginen sanhilo' asta sanhilo' , ginen agapa' asta sanhilo' yan ginen sanhilo' asta sanhilo'.
Pues, yanggen hu li'e' i imahen i tasi, hu konfitma na i tiningo'-ta put i Biblia gaige gi i sanhilo'-ña. Ayu i ma’a’atan siempre ma’a’atan ni manma’ayek gi duranten i taihinekkok na tiempo anai para u fanhalom. Ya si Yu'os ha na'fanmanman i guinaiya-ña ni' i taifinatai na nina'siña-ña .
Este siha na manma'lak na mubi siha ti siña ma na'lå'la' i korason i taotao siha ya u ma guaiya si Yu'os " gi todu i korason-ñiha, gi todu i anti-ñiha, gi todu i minetgot-ñiha, gi todu i hinasso-ñiha " ( Deu.6:5; Mat.22:37) ; segun i husto na ginagao-ña. I eksperensian tano' ha pruba este, i ina'agang, i inagang, yan i kastigu ti ha na'fanma'å'ñao i taotao, este na rason, i planon Yu'os ni' ha na'fanlibre hit ginen i tutuhon i lina'la' ni' libre gi este na bersikulo: " i perfekto na guinaiya ha na'fanhuyong i mina'å'ñao " (1 John 4:18) . I inayek i manma'ayek ma'a'atan gi i demonstrasion-ñiha put i perfekto na guinaiyan-ñiha para si Yu'os, i Tatan-ñiha gi langet. Gi este na " perfekto na guinaiya " taya' nisisidat lai pat tinago', ya i fine'nina na tumungo' este i amko' na Enoch ni' ha na'fanli'e' si Yu'os i guinaiya-ña ni' " ha laknos " gui' , ya ha na'siguru na ti ha cho'gue ni hafa para u na'fanlamen gui'. Sa' i para ta osge', para ta guaiya, ya i guinaiya, para ta osge para ta na'i minagof yan minagof i guinaiya. Gi i dibin-ña na perfekto, måtto si Jesukristo para u konfitma este na leksion put “ magahet ” na guinaiya despues di i fine'nina na taotao, si Abraham, si Moises, si Elias, si Daniel, si Job yan meggai na taotao ni' si Yu'os ha' ha tungo' i na'an-ñiha.
Deformasion siha put i tiempo
Taya' ni' unu na lengguåhi gi i tano' ni' ti ha cho'gue i evolusion yan i tinilaika ni' i hinasson taotao. Ya gi este na asunto, ti ha na'fanlibre i fino' Hebreu ginen este na pineddong taotao, ya i tinige' Hebreu ni' ta konsidera na orihinat, ti mas ki i orihinat na tinige'-ña si Moises gi un estao ni' ti ma'a'ñao. Hu na'i este na deskubrimiento put i che'cho' Ivan Panin yan put i tinige'-ña gi fino' Hebreu ni' ha usa gi 1890, gi Gen. 1:1, ha digitize i fino' Yu'os gi fino' Hebreu "elohim." Gi fino' Hebreu , "elohim" i plural para "eloha," ni' kumeke'ilekña yu'os gi singular. Guaha tres na forma: "El." Ma'usa para u ma'a'atan i palåbra Yu'os para i na'an siha: Daniel; Si Samuel; Betel; yan otro siha. Este na palabras ni' ma'a'agang i magahet na Yu'os manmaresibe un letra ni' takhilo' gi i tinige'-måmi para u ma'a'atan i diferensia gi entre i magahet na Yu'os yan i ti magahet na yuus siha ni' manma'a'agang i taotao siha .
I Biblia ha na'siguru na si Yu'os "unu ha'," ya put este na rason na "eloha," i uniku na "eloha." Put este na rason, put i ma'a'atan gui' mismo i palabra "elohim," gi Genesis 1 yan otro na lugat siha , si Yu'os ha na'hanao hit un mensåhi ni' ha alok na guiya i Tatan i lina'la' ni' manmåfatto antes di i fina'tinas i sisteman-ta gi tano' pat i dimension-ta , yan todu i lina'la' ni' para u fanmafa'nu'i gi i tano' . Este siha na lina'la' gi langet ni' esta ma fa'tinas esta ma dibidi ni' isao, ni' ha a'a'paka' gi i fine'nina na lina'la'-ña ni' libre. Gi i ma'å'agang-ña "elohim," i Yu'os ni' ha na'huyong ha a'atan i otdinariu-ña gi todu i lina'la' yan i mafañågu ginen guiya. Gi este na kapasidåt na siña ha' , gi as Jesukristo , ha sodda' i isao i meggai na taotao ni' ha ayek yan ha na'fanlibre , put i finatai-ña ha' , meggai na lina'la' taotao. I fino' "elohim," plural, pues ha na'annok si Yu'os gi i nina'siñan-ña para u na'fanhuyong todu i lina'la'. Este na palabra ha prufetisa lokkue' i meggai na rol siha ni' para u cho'gue gi i planun satbasion-ña ni' guiya esta priniponi yan susedidu, " Tata, Lahi-ña yan Espiritu Såntu " ni ' para u cho'gue despues di i tinaitai para u na'gasgas yan u na'santos i lina'la' i manma'ayek-ña. Este na plural ha sangan lokkue' put i diferentes na na'an ni' para u ma'usa as Yu'os: Si Michael para i anghet-ña siha; Si Jesukristo para i taotao-ña ni' manma'ayek ni' haga'-ña.
Put hemplo put i difirensia siha put i linachi i taotao, hu na'i ayu i verbu "to bless", ma'ekspresa gi fino' Hebreu gi i råsan "brq" ya i bos-ña para u ma'translada gi "to bless" pat "to curse". Este na distorsion ni' ti maolek ha na'fanlamen i siniente put si Job, ni' i asaguå-ña ha sangani gui' " bendisi si Yu'os ya måtai " , lao ti, " bendisi si Yu'os ya måtai ", taimanu ha' i manma'translada maproponi. Otro na ehemplon insidioso na inafekta, gi i fino' CHamoru i sinangan "siguru" ni' kumeke'ilekña "siguru yan absolut" ha chule' gi hinasso taotao i siniente "siguru" , todu i opposite . Ya este uttimu na ehemplo debi di u ma'usa sa' siempre ha na'i importansia yan guaha seriosu na inafekta siha. Gi i diksionåriu "petit Larousse " hu li'e' na guaha na'lå'la' put i difirensia gi i fino' "Damenggo". Mapresenta komo i fine'nana na ha'åni gi i simana gi i 1980 na lepblo, ya ha bira gui' i mina'sais na diha gi i sigiente na sakkan. I famagu'on i Yu'os i minagahet debi di u fanma'å'ñao put i manma'a'ñao na kustumbren i taotao siha sa', ti parehu yan siha, i takkilo' na Yu'os ti ha na'fanma'å'ñao yan i balotu-ña siha ti manma'a'ñao, taimanu ha' i otden i kosas siha yan i tiempo ni' ha estapblesa desdeki ha tutuhon i tano'.
I tailayi na cho'cho' i taotao siha ha afekta i tinige' Hebreu gi i Biblia, anai ma'atribuyi i vowel siha sin konsekuensiha para i satbasion, lao para u prutehi i ofisiåt na båndan-ña, ha pripara si Yu'os, ginen i maneran numero, i manera para u maidentifika i magahet na tinige' ginen i ti magahet. Este para u na'i hit siñat para ta prubåba yan konfitma i eksistensian meggai na numero siha ni' ma'aidentifika ha' i autentiko na lepblo gi i Biblia , gi fino' Hebreu yan Griegu, ni' i siniseden-ñiha ti ma'apåsi desde i mina'dos na siglu antes di Kristo.
I Espiritu ha na'lå'la' ta'lo i minagahet put i hustisia ginen i hinengge (put i hinengge- ña )
Hu mensiona på'go i difirensia gi i tinige' biblia; kosas siha put i meggai na manma'translada gi i fine'nina na tinige'. Para u na'fanli'e' i taotao-ña gi i uttemo na tiempo, i Espiritun minagahet ha na'fanli'e' ta'lo i minagahet-ña , ni' ha na'fanli'e' i hinasso i manma'ayek- ña para i tinige' siha ni' guaha ha' difirensia siha . Este i ma cho'gue gi este na Sabalu gi Septembre 4, 2021, asta ki hu nå'i na'an "crystal Sabbath " . Hu na'i i che'lu- hu palao'an ginen Rwanda ni ' hu cho'gue i asunto para bai hu estudia ya in fa'nå'gue i Sabbaths-måmi gi i internet. Ha suggesta "hustisia put i hinengge." I tinige' ha na'fanhuyong hit meggai na deskubrimiento siha ni' muna ' klaru i tiningo'-ta put este na asunto .
Gi i Biblia, gi 1 Pet. 1:7, i Espiritu ha simbolisa i hinengge ni' ma'gåsi na oro: " na i prubleman i hinengge-miyu, sa' mas takhilo' i balotu-ña ki i oro ni' malingu, achokka' maprobecha gi guafi , siña ma sodda' para agradesimento yan gloria yan onra gi i finatton Jesukristo . " Esta ta komprende ginen este na kumparasion na i hinengge, i magahet na hinengge, un kosas ni' gof råru; guaha acho' yan acho' siha gi todu i lugat, ya ti parehu yan i oro.
Pues, ginen i versikulu asta i versikulu, ta tungo' fine'nina na : " yanggen taya' hinengge, ti siña ta na'magof si Yu'os " , sigun ginen Heb. 11 :6: " Lao yanggen taya' hinengge, ti siña ta na'magof gui' ; sa' ayu i para u fåtto gi as Yu'os debi di u hongge na gaige gui' yan na ha na'i premiu ayu siha i manmana'i gui'. " Dos na fina'nå'gue gaige gi i hinengge: i hinengge gi i lina'la'-ña, lao lokkue' i siguridåt na ha bendisi " ayu siha i manmanana'i gui' ", sinsero, un impottånte na detalle ni' ti siña ha na'fanmanman. Ya sa' i minalago' i hinengge para u na'magof Gui', i manma'ayek u fanma'å'ñao nu i guinaiyan Yu'os yanggen u ma'osge todu i tinago'-ña yan i tinago'-ña, ni' ha prisenta gi mismo na'an i guinaiya-ña para i fina'tinas-ña. I frutan este na lina'la', ni' ha na'daña' taiguihi i magnet ayu siha i manmalago' yan manmalago' as Yu'os gi as Kristo, ma na'i hit gi i famao na fina'nå'gue ni' ma quote gi 1 Cor. 13 ni' ha deskånsa i minagahet na guinaiya ni' ha na'magof si Yu'os. Despues di hu taitai este, hu hasso i parehu na famao na mensåhi ni' ma nå'i gi Habakkuk 2 :4: "... i manunas u lå'la' ginen i hinengge-ña ." Lao, gi este na bersikulo, i tinige' ni' ha pruponi si Louis Segond ha sangani hit: " Atan, i anti-ña ma'a'atan, ti tunas giya guiya; lao i manhusto u fanlå'la' ginen i hinengge-ña. " Gi meggai na tiempo , este na bersikulo ha na'fanhuyong un prublema para guåhu ni' ti hu prutehi para bai hu na'suha. Taimanu na siña un taotao ni' " ma'a'atan " ni orguyo-ña ma'husga " husto " as Yu'os? Guiya , sigun ginen Pro.3:34, Jac.4:6 yan 1 Pedro 5:5, " ha na'fanla'la' i manma'å'ñao, lao ha na'i grasia i manma'å'ñao " ? I solusion ha sodda' gi i tinige' Hebreu i palabra " ti manmanhongge " enlugåt di i palabra " swollen " ni' ma'usa gi Segond ya manma'å'ñao ham na in sodda' , gi un " Katoliku " na båndan Vigouroux , i maolek yan gof låhi na tinige' ni' ha na'klåru i mensåhi put i Espiritu. Sa', gi magåhet, i Espiritu ha na'fanmanman si Habakkuk ni' un mensåhi gi un estilo ni' ha na'fanmanman si Ray Solomon gi i maneran i pruverbion-ña ni' ha na'fanmanman i parametru siha ni' manma'a'ñao; guini, gi as Habakkuk, “ ti hinengge ” yan " hinengge . " Ya sigun as Vigouroux yan i Latin Vulgate, i basen i tinige'-ña, i versikulu ilek-ña: " Estague', ayu i ti manmanhongge ti u guaha maolek na anti-ña; lao i manhusto u lå'la' gi i hinengge- ña . " Gi i ma atribuyi i dos na påtte gi i versikulu gi i mismo na asunto, si Louis Segond ha distorsiona i mensåhi i Espiritu ya i manli'e'-ña ti ma komprende i minagahet na mensåhi ni' ma nå'i gui' Yu'os. Yanggen ma na'setbe este, ta diskubre taimanu si Habakkuk ha deskånsa i "Adventist " na prublema siha gi 1843-1844, 1994, yan i uttimo na fecha para i minagahet na finakpo' na finatto-ña si Kristo , i tiempon åpaka' gi 2030. Hunggan, este na nuebu na lina'la' ni' ha na'setbe i finatto-ña si Kristo gi 2030, ha na'siña hit ta komprende yan ta na'siguru na manma'a'ñao i Adventist siha eksperensia siha ni' esta ma konfitma , gi Rev. 10:6-7 , gi i sinangan: " taya' mas ditension ... lao i misterion Yu'os u ma kumple ." Para este na demonstrasion, bai hu chule' i tinige' Habakkuk 2 ginen i tutuhon-ña, ya bai hu na'halom i esplikasion siha.
L.Segond na båndan- ña ni' hu na'lå'la'
Verse 1: " Bai hu tåta'chong gi i tåya'-hu, yan bai hu tåta'chong gi i tore ; bai hu atan para bai hu li'e' hafa para u sångan si YaHWH nu guåhu , yan hafa para bai hu oppe gi i hinasso-ku . "
Atan i attitud i profeta ni' "manma'å'ñao" ni' para u na'fanmagof i Adventist trial , i Espiritu ha sangani hit gi i mensåhi-ña si Dan. 12:12: " Dichoso i taotao ni' ha hahasso asta 1335 dihas . " Para ta komprende este, i siniente-ña este na " argumento " ma nå'i hit gi i fine'nina na kapitulu anai i prublema ni' ha na'fanhuyong si Habakkuk i lina'la' i taotao ni' ti maolek gi tano': " Para u na'fanhuyong i red-ña, ya u na'fanmatai i nasion siha sin u fanma'å'ñao (Habcuk ? 1:17 ) .
Verse 2: " Pues i Saina ha sangani yu', ilek-ña , 'Tuge' i prufesiha , ya un graba gi hilo' i tabla siha, ya siña ma taitai maolek. '"
Gi entre 1831 yan 1844, si William Miller ha prisenta i tsaråt siha ni' ha sumångan i anunsion-ña siha ni' ha prufetisa i finatto-ña si Jesukristo gi i tiempon åpaka' gi 1843 fine'nina, pues para i tiempon åpaka' gi 1844. Gi entre 1982 yan 1994, hu pruponi lokkue' yan hu pruponi ha' para i Adventista yan i taotao siha, kuatro na tsart put i sumångan i nuebu na prufeta siha ma'inspira ni' i Saina i Minagahet para i " finakpo' na tiempo-ta ." Yanggen i magahet na konsekuensian este na prublema gi 1994 ma komprende ha' despues di i tiempo ni' ma na'setbe, taimanu ha' gi 1844, i fecha yan i kalkulasion-ña asta på'go ma autentika ni' i Espiritun i låla'la' na Yu'os.
Verse 3: " Sa' este na prufesiha esta ma disidi i tiempo-ña. "
Este na tiempo ni' ha na'setbe si Yu'os ha na'annok desde 2018. Ha na'setbe i fechan i finatto-ña si Jesukristo, ya este na tiempo i tiempon inigong gi 2030.
" Ha laknos gui' gi i uttemo-ña, ya ti u åmte; "
I finatto-ña i Kristo ni' ha gana para u ma'pos gi i tiempo-ña, ya i prufesiha ni' ha anunsia este " ti u åmte ." Siempre u bira gue' si Jesukristo yan siguru gi tiempon inina gi 2030.
“ Yanggen ti åpmam, hasso, sa ' siempre ma kumple, siempre ma kumple. ”
Yanggen i fecha ha na'setbe si Yu'os, para guiya, i magahet na finatto-ña si Kristo para u ma kumple gi este na ora ni' guiya ha' tumungo' asta 2018. I ma suggesta na ditension , " yanggen ha ditension ", pues siña ha' ha na'fanmanhasso i taotao siha, sa' si Yu'os ha na'i gui' direcho para u usa i ti magahet na anunsio put i finatto-ña si Jesukristo ni' para u na'i gui' siñat para u prueba, susedente gi 1944, yan asta i uttimo na tiempo-ta, i hinengge i Mankristianu ni' ma klåma i satbasion-ña , ni ' ha na'i gui' siñat para u ayek i manma'ayek-ña . Este siha na ti magahet na anunsio ni ha antisipa i finatto-ña si Jesukristo ha usa si Yu'os para u separa asta i uttimon i tano', " i maolek na trigu ginen i chaguan, i kinilu ginen i chiba " , i manmanhongge ginen i ti manmanhongge, " i manmanhongge ginen i ti manmanhongge " , i manma'ayek ginen i manmatai.
I bersikulo ha konfitma i parametron Adventist ni' " expectation ," ni' ha gof deskribi i uttimo na santos ni' ma na'setbe yan ma sedda' ni' i mapraktikan i magahet na Sabbath gi i mina'siette na diha desdeki i tiempon åpaka' gi 1844, i finakpo' i mina'dos na triåtmen Adventist. Gi este na bersikulo, i Espiritu ha na'i emfasis i nosion put i siguridåt ni' ha na'fanmagof i finatto-ña si Kristo, i manma'gås-ta, i manma'gås-ta, yan i manma'gås-ta.
Vigouroux na båndan
Verse 4: " Estague', ayu i ti manhongge, ti u guaha tunas na anti-ña giya guiya: lao i manunas u lå'la' gi hinengge -ña . "
Este na mensåhi ha na'fanhuyong i sentensian Yu'os gi i taotao ni' manma'ayek para i kuatro na prublema Adventist ni' ma'a'atan gi i fechan 1843, 1844, 1994 yan 2030. I disision Yu'os gof åpmam gi kada na tiempo. Gi i anunsion prufeta siha, ha na'fanhuyong si Yu'os i " hipokritu " na kristianu siha ni' ma na'fanhuyong i " ti manmanhongge " na naturåt-ñiha , ni' ha na'fanlamen i anunsion prufeta siha ni ' ha ayek i mensåhi-ña siha , este i prufeta-ña siha . Gi i otro banda, i manma'ayek ma nå'i gloria si Yu'os yanggen ma risibi i mensåhi-ña ni' prufeta yan ma osge' i nuebu na tinago' siha ni' ma na'i hit. Este na inatan, ni' ha husga as Yu'os na " maolek " , gi mismo tiempo , ma husga na digno para u ma'ayek i tininas ni' ma'ayek gi na'an Jesukristo.
Este ha' na hinengge " ginen i guinaiya " para si Yu'os siña ha hålom gi i lina'la' ni' para u fatto. Ayu ha' i taotao ni' ha na'fanhuyong i haga' Kristo ginen i isao-ña, ma na'fanlibre " put i hinengge- ña . " Sa' i ineppe-ña i hinengge , put i taotao ha' , este na rason na ha na'fanhuyong si Jesukristo i mensåhi-ña kada unu para i manma'å'agang-ña, put hemplo: Matt.24:13: " Lao ayu i sumåga asta i uttemo u ma na'fanlibre ." I hinengge siña ha na'daña' i taotao yanggen ha ålok na un estao ha'. Lao fanmanhasso! I sinangan i taotao siha ti maolek, sa' si Jesukristo ha' ha disidi hayi para u fanlibre pat u fanmalingu sigun ginen i hinengge-ña ni' ma demonstra ni' i manmalago' manhålom gi langet .
Gi i finakpo', gi este na bersikulo siha as Habakkuk, i Espiritu ha na'annok yan ha konfitma i lina'la ' gi entre " hinengge " yan " i che'cho' siha " ni' ha na'fanhuyong; un kosa ni' esta ha na'fanhuyong si apostol Santiago (Sant. 2:17 : " Taiguihi lokkue' i hinengge, yanggen taya' cho'cho'-ña , esta måtai gui' mismo ." ) ; ni' kumeke'ilekña na desde i tutuhon i ebanghelisasion, ti ma komprende yan ti ma interpreta i asunton hinengge. Guaha, taiguihi på'go , ma'a'atan ha' i hinengge-ña, ya ma'a'atan i testimonion i che'cho' siha ni' ma'a'atan i balotu- ña yan i lina'la'-ña. I kinalamten i taotao siha , ni' ha na'tungo' si Yu'os put i finatto-ña si Jesukristo , ha na'annok i minagahet na hinengge-ñiha. Ya gi i tiempo annai ha na'fanhuyong si Yu'os i magåhet na atdao-ña gi i uttimo na tentago'-ña, taya' mas eskusu para ayu siha i ti ma komprende i nuebu na nisisidåt siha ni' ha estapblesa si Yu'os desde 1843. I satbasion ginen i grasia sigi ha' , lao desde ayu na diha, ha benefisia ha' i manma'ayek ni' ha ayek si Jesukristo , ginen i testimonio put i magahet na demonstrasion put i guinaiya ni' ma nå'i gui'. Gi tutuhon, i Sabalu i siniseden este na bendision ginen as Yu'os, lao desde 1844 , ti siña ha' sufisiente gi ha'åni-ña, sa' i guinaiyan i minagahet-ña ni' maprofeta , ni' ma'a'atan gi entre 1843 yan asta 2030 , siempre , mismo , ha nisisita as Yu'os. Gi magåhet, i nuebu na atdao ni' manmaresibe desde 2018 guaha lina'la'-ñiha gi i mina'siette na diha na Sabalu ni' ha na'fanhuyong i prufeta na imahen i mina'siette na milenio ni' para u tutuhon gi i finatto-ña si Jesukristo gi i tiempon åpaka' gi 2030. Desde 2018, i " hustisia ginen i hinengge " ha na'fanhuyong yan ha na'fanmagof i manma'å'agang ni' manma'ayek ni' manma'ayek para todu i nuebu na guinaiya-ña yan i antigu na Yu'os-ña ma'a'atan gi na'an Jesukristo ni' ma'a'atan gi Mat. 13:52: " Ya ilegña nu sija: Pot este todo escriba ni mafanagüe ni y raenon langet, parejoja yan y tatan un guma, ni y jachule juyong gui güinajaña bijo sija, yan nuebo sija ". I taotao ni ha guaiya si Yuos ti siña ha na'suha i guinaiya-ña para u deskubre i planu-ña yan i sikretu-ña, ni esta meggai na tiempo ma'a'atan yan ti ma tungo' ni taotao siha.
Si Habakkuk yan i Fine'nana na Finatton i Mesias
Este na prufesiha ha sodda' lokkue' i kumplen-ña para i nasionåt nasionåt Hudihos na Israel, ni' ha anunsia i fine'nana na finatton i Mesias. I tiempon este na finatto ma na'setbe yan ma anunsia gi iya Dan. 9:25. Ya i klaru na tinige'-ña ma sodda' gi i lepblo-ña si Ezra, kapitulu 7. Ha susedi na i ManHudihos ma klåsifikåyi i lepblo-ña si Daniel gi entre i lepblo-ña siha, ya ha tutuhon antes di i lepblo-ña si Ezra. Lao gi este na manera, i che'cho'-ña ni ' prufeta ma na'menos ya ti ma li'e' ni' i lektor. Si Jesukristo i fine'nana na prufeta ni ha na'fanmanhasso i manapostoles yan i mandisipulu-ña ni prufesiha siha ni ha tuge' si Daniel.
I ma anunsia na ditension, " yanggen ditension, hasso ", guaha lokkue' kumple-ña , sa' i ManHudihos ma hahasso i mesias ni' manma'a'ñao yan i manma'a'ñao i taotao Roma , ya ma dipende gi Isaias 61 anai i Espiritu ha sangan put si Kristo gi i bersikulo 1 : " I espiritun i Saina as YaHWéH gaige giya guåhu, sa' ha na'i yu ' i nuebu na nuebu na mensåhi; para bai hu na'homlo ' i manma'å'ñao, para bai hu pruklåma i lina'la ' i manmapreresu , yan para bai hu na'fanlibre i manmapreresu ; pasa para u konne' i taotao siha para i finatto-ña si Kristo, i manma'gås-ta, i manma'gås-ta yan i manma'gås-ta , sigun ginen Isaias 61:2. Este na leksion klaru ta li'e' gi i testimonio ni' ma'usa gi as Lucas 4:16-21: “ Ya måtto giya Nasaret, anai ma'ayek gui', ya, taimanu ha' i kustumbre-ña, humånao para i sinagoga gi i ha'åni sabado, ya tumohgi para u taitai: ya ma nå'i gui' i lepblo-ña si Isaias ya ha sodda' i lugat ni' ma tuge' . Y Espiritun y Sefiot gaegue gui jilojo, sa ja- palae yo para jupredica y ebangelio gui mamobble : Jatago yo para jupreclama linibre y presu , yan y bachet y linibre, para juproclama y manmauleg na aan y Sefiot . ha konfitma na i fine'nina na finatto-ña para este ha' na " maolek na sakkan " ni' ha sangan i profeta as Isaias . ” I “ ha'åni i piniti” » ti ma'a'atan yan ti ma'a'atan ma'ayek as Yu'os, para i tiempon åpaka' gi 2030, para i mina'dos na finatto-ña, på'go, gi todu i dibin na nina'siña-ña. Lao antes di este na finatto, i prufesian Habakkuk debi di u ma kumple ni' " delaying " , ni' i " Adventist " na tribiu siha , gi 1843-1844 yan 1994 , taimanu ha' ta li'e' på'go.
I uttimo na dedikasion
Atan i minagahet
Gi i tiempon åpaka' gi 2021, i tutuhon i dibin såkkan, i manriku lao ti mankristianu na taotao tåno' gi i sanlagu ma na'annok i minalago'-ñiha para u ma na'setbe i lina'la' i manåmko', achokka' u ma na'suha i ekonomian i nasion. Put este na rason na para u na'i si Yu'os i mina'tres na gera, ni' para u na'fanmatai i taotao siha gi todu i idåt, sa' ma tungo' na taya' na'homlo' pat båkina kontra este na mina'dos na kastigu ginen as Yu'os. Gi me'na-ta, gi 8 åños, i sakkan 6000 gi i fina'tinas i tano' , ni' i uttemo-ña para u ma'a'atan gi i finatto-ña si Jesukristo. Triunfante yan viktoriosu, para u konne' i manma'ayek-ña, i manma'ayek- ña ni' manlå'la' yan ayu siha i para u na'lå'la' ta'lo, para i rainon-ña gi langet ya u na'fanlamen todu i lina'la' taotao gi tano', ya u na'fanhuyong , i anghet ni' rebelde gi tutuhon, si Satanas, i anite.
Hineñge gi priniponen 6,000 años presisu para ta aksepta este na programa. I eksakto na kalkulasion siha ni' ma fa'tinas gi i Biblia ti siña ma cho'gue sa' put i "vagueness" put i fechan mafañågu-ña si Abraham (un fecha ha' para i tres na lahi-ña si Terah : Gen. 11:26 ) . Lao, i lina'la' i taotao siha ginen as Adan asta i finatto-ña si Kristo ha konfitma i finatto-ña este na numero 6,000. Yanggen ta na'i i hinengge-ta este na numero, ta alok na este na disision para un " intelihente " na taotao , este i Yu'os ni' ha na'huyong, i fuetsan todu i intelihente yan lina'la'. Sigun gi i prinsipåt i "Sabbath" ni' ma'a'atan gi i mina'kuåtro na tinago'-ña, ha na'i si Yu'os i taotao " sais dihas " yan sais mit åños para u cho'gue todu i che'cho'-ña, lao i mina'sais na diha yan i mina'sais na milenio, tiempon deskansu " ma'a'ñao " (ma'a'ñao) para si Yu'os yan i manma'ayek-ña.
I tinige' gi este na lepblo ha na'annok na i hinengge ni' ha na'magof si Yu'os ma fa'tinas ginen i " manma'å'ñao pat manma'å'ñao " na kinalamten i manma'å'agang-ña ni' ma'aprobecha todu i sinangan, prufesiha, pat hinasso-ña si Yu'os (atan Daniel 12 :3: " Ya i manma'å'ñao u fanma'lak taiguihi i mina'lak i langet, ya ayu siha i manma'å'ñao para u fanma'lak taiguihi i estreyas para todu i tiempo " yan para todu i tiempo. pues, ma hustisia i disision Yu'os para u na'i siha benefisiåriu ni' i tininas-ña ni' ha na'fanlibre hit as Jesukristo.
Para bai hu na'funhayan este na cho'cho', antes di i mamaila' na drama, malago' yu' na bai hu dedika, gi i turnu-hu, para todu i magahet na famagu'on Yu'os ni' para u taitai, yan para u ma agang yan hinengge yan minagof , este na versikulu ginen as Juan 16:33 ni' ma dedika para guåhu ginen dos diferentes na fuetsa gi i okasion i tinaitai-hu gi diha 14 gi Hunio, 1980; unu gi i settipikan-hu ginen i inestudia, i otro gi i tutuhon i lepblo "Jesukristo" ni' ma nå'i yu' gi este na okasion ni' i mangga'chong-hu na tentago' gi tiempo, kasi gi i idåt annai ha ofresi si Jesukristo i lina'la'-ña gi sakrifisiu : " Hu sangani hamyo este siha, kosa ki giya guåhu en fanma nå'i pas. Gi i tano' siempre guaha chinatsaga- miyu ;
Si Samuel , i matachong na tentago' Jesukristo, " Magajet !"
I Uttimo na Inagang
Gi i tinige'-hu este na mensåhi, gi i uttemo 2021, i tano' ha go'te ha' i pas gi i enteru mundo ni' ma agradesi yan ma agradesi. Lao, put i tiningo'-hu put i ma'esplåra na prufeta siha ni' ha pripara si Yu'os , hu a'atan, sin dikiki' na duda , na guaha un dångkolon Geran Mundo ni' ma pripara yan para u ma kumple gi i mamaila' na 3 asta 5 åños. Gi i mapresenta gi papa' i na'an simboliku "i mina'sais na trompeta " gi Rev. 9, i Espiritu ha na'hasso hit na esta guaha singko na kastigu ni' manma'a'ñao para u ma'kastigo i ma'abandona i fidelidåt gi i sagradu na Sabalu-ña yan i pumalu na otden-ña ni' ti ma'a'ñao desde di diha 7 gi i mes Marso, 321. Este na kastigu siha ni' ha na'i i taotao ni' ti siña måtai, ha na'lå'la' i lina'la' taotao gi duranten 100 åños gi un dibin na prugråman rilihoso. I mina'sais na kastigu-ña para u na'fanmanhasso, gi i uttimo na biåhi, i taotao kristianu ni' ti manma'å'ñao nu guiya. fuera di si Yu'os yan i planun-ña para u na'fanlibre hit, taya' siknifikasion-ña i lina'la' taotao. Pues, sa' i " trompeta siha " guaha dididi' na kinalamten-ñiha, ma na'annok gi i kumparasion gi Leviticus 26, i intension i " sixth " ni' para u fanma'ayek para u fanma'ayek gi i lina'la'-ñiha. I " mina'sais na trompeta " put i uttimo na Geran Mundo ni' para u na'fanmatai meggai na taotao, " un tersu gi i taotao " sigun ginen Rev. 9:15. Ya este na proporsion siña ha' ma na'guaha gi un gera anai 200,000,000 na manma'gås-ñiha ni' manma'gås-ñiha, manma'gås-ñiha yan manma'gås-ñiha manma'gås-ñiha, sigun ginen i presision ni' ma nå'i gi Rev. 9:16: " I numeron i manma'gås-ñiha gi i ehersito dos mit na mit : hu hungok i numeron-ñiha "; este, 2 x 10,000 x 10,000. Antes di este na uttimo na gera, gi duranten i 20 na siglu , i dos geran mundiåt gi 1914-1918 yan 1939-1945, señat siha ni' ma anunsia i dangkolo na kastigu ni' para u na'suha i tiempon i nasion siha ni' manlibre yan manindependiente. Ti ha na'i hit si Yu'os siudåt para i manma'ayek-ña, lao ha na'i hit siniseden siha ni' klaru para ta fanhånao ginen i lugat siha ni' ha na'i hit primet na binibu-ña. Guiya para u dirihi i piniti ni' debi di u ma'entrega ni' taotao ni' manma'agang para este na cho'cho'. Låo ni unu giya siha u ma’ayek para u ma’ayek. I ti manmanhongge na rebelde siha pat i ti manmanhongge ni' manma'a'ñao gi todu i tano' para u fanma'ayek yan u fanma'ayek para i dibin binibu-ña . I Segundo na Geran Mundo I Geran Mundo ha na'fanla'la' i taotao tåno' ni' i rilihón-ñiha kristianu yan mankompetensia. Lao gi i mamaila' na mina'tres na mundo, i motibon i gera siha, put i rilihón, ya u fanma'a'atan i manma'a'atan na rilihón siha ni' ti manma'a'atan gi entre siha. I pas yan i kometsio ha' siña ha na'lå'la' este na ilu. Lao gi i ora ni' ha ayek si Yu'os, sigun gi Rev. 7:2-3, i universalidåt demoniku ni' ma'a'atan ni' i anghet siha as Yu'os para u ma'a'atan para u " ma'a'ñao i tano' yan i tasi " pat, i simbolo siha ni' ma'a'a'ñao, " para u ma'a'ñao " " i Protestante yan i Katoliku siha" ni' ti manfiet gi as Jesukristo. Ilek-ña, i ti fiet na hinengge-ña i kristianu ha na'fanla'la' i binaba i hues as Jesukristo; Parehu yan gi i antigu na kontrata, ma puno' i taotao Israel put i sigiente na infidelidåt-ñiha astaki ma destrosa i nasion-ñiha gi i sakkan 70. Parehu yan este na " mina'sais na trompeta " , i prufesian Dan. 11:40 asta 45, ha konfitma, ni' ha na'fanhuyong " tres na rai ", i implikasion i tres na rilihón ni' monoteismu: i Katoliku gi iya Europa, i Islam Arab yan Maghrebi, yan i Ortodoksiun Rusia. I gera ha tutuhon gi i ma'pos na tiempo put i inetnon i Protestanten Amerikanu, ni' ti ma'a'agang rai, lao ma'a'agang, komo i tradisiunåt na enemigu-ña Rusia. I ma na'suha i mankompetensia na nasion siha ha abri i petta para i uttimo na dinanña'-ña komo "i gå'ga ' ni' tumutuhon ginen i tano' ," ma deskånsa gi Rev. 13:11. Debi di ta tungo' na gi este na uttimo na konteksto, i hinengge Protestanten Amerikanu ha na'fanminot, i hinengge Katoliku Roman i mas meggai, put i susedente na inmigration Hispanic. Gi 2022, i prisedente-ña ni' ginen Ireland, guiya mismo Katoliku, taiguihi as John Kennedy, i prisedente ni' ma'asagua.
Gi Rev. 18:4, gi as Yu'os, ha kumanda si Jesukristo todu i manmanhongge yan manmanhongge giya guiya , i manma'ayek-ña, para u " fanhuyong ginen i Dangkolo na Babilonia ." Ma identifika gi este na cho'cho' yan i Gima'Yu'os Katoliku, " Babylon " ma husga yan ma kondena put " i isao- ña siha . " Gi i hinengge-ña " i isao-ña siha " , i isao-ña i Katoliku ha na'halom i Protestante yan i Orthodox ni' ma hustisia ni' i rilihón - ñiha i deskansu gi Damenggo ni' ma hereda ginen Roma. I lina'la' ginen Babilonia ha na'fanhuyong i " isao-ta siha ", " i mas impottånte , sa' si Yu'os ha na'i hit " marka " : i ha'åni i deskansu kada simana, i fine'nana na ha'åni gi i simana gi i dibin na otden , i Damenggo gi iya Roma .
Gi este na mensåhi, put i lina'la' i tiempo, hu agang i famagu'on Yu'os para u fanhånao ginen i sanlagu na båndan Fransia ni' gaige gi i kapitåt- ña , Paris . Sa ' ti apmam para u ma'atkila ni' i binibun Yu'os , ya u ma'a'ñao " guafi ginen i langet " , este na biåhi nukleåt, taiguihi i siudåt " Sodom " ni' ha komparehi , gi i Rebelasion -ña , gi Rev. 11 :8. Ha a'agang lokkue' " Ehipto ", un simboliku na imahen " isao ", sa' put i rebelde na attitud-ña ni' ti relihiosu na kompromisu-ña ni' ha oppe si Yu'os , taiguihi i faraon gi i estoria put i Exodus i taotao Hebreu . Gi i tiempon gera, yanggen ma'utot yan ma'prohibi i chalan siha, ti siña un hånao ginen i lugåt ni' ma'ayek ya un fanlibre ginen i drama ni' para un na'fanmatai .
Si Samuel tentago y lalala na Yuus si Jesucristo .
Ayu siha i malago' ma diskubre, fine'nina, hafa ma prisenta gi i uttemo este na cho'cho', siempre difirensiao para u ma komprende sa' hafa na hu konbense yu' put i ti siña ma na'suha na naturåt i para u ma destrosa Fransia yan Europa. Lao ayu siha i ma taitai, desde i tutuhon asta i uttemo, u ma rekoknisa, gi i lina'la'-ñiha, i pruba siha ni' manma'a'a'ñao, sigi ha', asta i punto ni' siña ma na'i siha , gi uttimo, i ti siña ma na'suha na konbiksion ni' i Espiritun Yu'os ha konstrui gi halom-hu yan gi todu ayu siha i manma'a'agang Gui'; magahet. Para Guiya todu i GLORIA.
I tailayi na sinisedi siha para ayu ha' i ti malago' ma agradesi i taibali na nina'siña-ña, i mayoria, yan i nina'siña-ña para u li'e' todu sigun ginen i planu-ña astaki i perfekto na finatton-ña.
Hu tutuhun este na cho'cho' guini, lao i inspirasion ni' ha na'i yu' si Jesukristo, sigi ha' ma'a'atan yan ma'a'atan gi i maneran mensåhi siha ni' ma'a'atan gi i che'cho' " I Manåmko' gi i Langhet gi i Uttimo na Manmamomokkat Adbentista siha . "